Ero konfliktina haaste palvelujärjestelmälle. Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi

Transkriptio

1 Ero konfliktina haaste palvelujärjestelmälle Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi

2 Esityksen rakenne Miten palvelujärjestelmä toimii riitaisassa erossa Mikä tyypillistä erokonfliktille Sovittelu riitojen ratkaisemisen paikkana

3 Eroasiakkaalle tarjolla olevat palvelut oikeudenkäynti käräjäoikeus tuomioistuinsovittelu perheasioiden sovittelu lastensuojelu yksityinen terapia perheneuvonta sosiaalipalvelut pari- ja perheterapia lastenvalvoja asianajaja kirkon perheneuvonta perheasiain sovittelu järjestöt Neuvokeskus, Miessakit... oikeusapu pari- ja perheterapia Fasper -hanke / Suomen sovittelufoorumi

4

5 Riiteleviä vanhempia ei auta oikein kukaan

6 Eroasiakkaan tilanne on usein työläs ja vaikea asiakkaalle helppo ammattilaiselle työläs * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ** * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Sopuisat * * * * * * * yhteisymmärryksen erot kevyt Lapsikaappaus, väkivalta, turvakoti Katkennut kommunikaatio Pitkään riidelleet Päihde- ja mielenterveysongelmat, monikulttuuriset erot vaikea

7 Yhteenveto Avioerot monimuotoinen asiaryhmä, jota työntekijät pitävät vaativana hoidettavana Eropalvelut eivät muodosta selkeää prosessia, vaan pikemminkin suppilon, johon asiakas voi astua mistä kohtaa hyvänsä Moninapainen, huokoinen palvelujärjestelmä, josta asiakas putoaa helposti läpi tai jota asiakas työllistää hallitsemattomasti useassa eri kohdassa

8 Ero konfliktina

9 Ero on perhesuhteiden uudelleen järjestelyn tilanne Neuvoteltavia asioita on paljon Niihin ei useinkaan ole ratkaisuja jotka olisivat hyviä kaikkien näkökulmasta konfliktit todennäköisiä Parisuhteen purkautumiseen liittyvät vaikeudet sekoittuvat vanhemmuuden ratkaisuihin Yhden suhteen päättäminen ja toisen jatkaminen saman henkilön kanssa on emotionaalisesti vaativa tehtävä konfliktit usein vaikeita

10 Historiallisia näkökulmia Siirtymä korvaavuuden logiikasta jatkuvuuden logiikkaan: neuvotteluista tulee eron jälkeisen vanhemmuuden keskeistä sisältöä Lapsuutta ja lasta koskevien näkökulmien muutos: lapsi arvokkainta mitä meillä on Sukupuolten tasa-arvoistuminen vanhempina Kun erosta itsestään ei voi enää riidellä (tuomioistuimessa), riitelyn on katsottu siirtyneen lapsia koskeviin asioihin

11 Konflikti kiihtyy viidellä ulottuvuudella (Pruitt & Kim 2004) 1) kevyet keinot muuttuvat järeämmiksi 2) kiistelyn aiheet lisääntyvät ja osapuolet imeytyvät konfliktiin 3) täsmällisesti määritellyt asiat muuttuvat yleisiksi asioiksi ja osapuolten välinen suhde huononee 4) tavoitteet muuttuvat oman edun tavoittelusta toisen kukistamiseksi tai tuhoamiseksi 5) konflikti alkaa muutaman osapuolen välisenä, mutta pikkuhiljaa siihen osallistuu yhä suurempi joukko ihmisiä

12 Erokonflikteille tyypillistä Riidan osapuolet alkavat tulkita kaikkea toisen sanomaa / tekemää konfliktin värittämien silmälasien läpi Toisen osapuolen demonisointi Luottamuksen häviäminen: toinen ei halua/ehdi/osaa/jaksa toimia lapsen kannalta parhaalla tavalla Kiistelyn aiheet lisääntyvät Kaikki keskustelut kääntyvät riidaksi ja kiistaksi Osapuolet hakevat apua yksin tahoillaan ja viranomaisten neuvoista tulee osa riitelyä

13 Perheasioiden sovittelu ja sen kehittäminen

14 Perheasioiden sovittelun kehittyminen Avioliittolaki 1987/411 5.luku Sosiaalihallituksen ohje 1/87 Sovittelu erityisesti erotilanteissa tarjottavana palveluna: harkinta-aika ja eron seurauksista sopiminen Sovittelu nähtiin yhtenä perheneuvonnan muotona Aktiivisen kehittämisen vaihe 1990-luvun alussa kasvatus- ja perheneuvoloissa Kehittäminen katkesi 90-luvun alun lamaan ja ministeriöiden keskusohjauksen purkautumiseen

15 Tilanne käytännössä (1) Kuntien tavat organisoida sovittelua vaihtelevat suuresti Sovittelun nimellä toteutetaan monenlaista toimintaa Palvelut hajanaisia, epäselviä, ja asiakkaalle ja työntekijöille tuntemattomia Asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi perheneuvoloiden palvelut ja sovittelupalvelut ovat hajanaiset ja osittain päällekkäisiä (EOA 2004) Sovittelun ja neuvonnan/ohjauksen/terapian välinen raja hämärä

16 Tilanne käytännössä (2) Ristiriita 1: Asiakas saa eroa hakiessa monista käräjäoikeuksista tiedotteen kuntien järjestämästä perheasioiden sovittelusta, mutta ei löydä sitä palvelujärjestelmästä Ristiriita 2: Moni työntekijä tunnistaa omassa työssään sovittelun kaltaisia elementtejä ja sovittelun tarvetta, mutta se ei ole kenenkään varsinainen tehtävä: kyllähän mä sovittelen koko ajan, mutta eihän se mitään oikeaa sovittelua ole.

17 Kehittämishaaste 1: sovittelu menettelynä ja prosessina Sovittelun tunnistaminen ja määrittäminen omaksi menettelykseen, jolla on oma tietopohjansa ja omat työvälineensä sovittelu on strukturoitu prosessi, jossa riidan osapuolet pyrkivät itse, sovittelijan avustuksella, löytämään ratkaisun konfliktiinsa vapaaehtoisuuteen perustuvassa prosessissa. Sovittelu voi käynnistyä osapuolten omasta aloitteesta, tuomioistuimen määräyksestä tai ehdotuksesta tai jäsenvaltion lain määräämänä. (European Directive on Mediation, 2008/52/EC; käännös VH) Terapeutti ei sovittele, sosiaalityöntekijä ei sovittele, psykologi ei sovittele sovittelija sovittelee (Lisa Parkinson, 2011)

18 Kehittämishaaste 2: sovittelu palveluna ja palvelukonseptina Perheasioiden sovittelun kehittäminen helposti saatavilla olevaksi varhaisen vaiheen palveluksi ja sen integroiminen olemassa olevaan palvelujärjestelmään Resurssointi, organisointi ja kehittäminen Palveluohjaus ja tiedottaminen Sovittelijoiden koulutus ja työnohjaus Eri palvelukonseptivaihtoehdot Kunnan omat työntekijät tekevät myös sovittelua osana virkatyötään Kunnan työntekijät toimivat sovittelijoina OTO-mallilla Kunta tai useampi kunta yhdessä tuottaa sovittelupalvelun ns. taksikeskusmallilla Kunta ostaa palvelut joltain sovitteluluvan saaneelta taholta

19 Miksi sovittelu? Suuressa osassa palveluja asiakkaana on vain toinen vanhemmista tarve menettelyille, joissa molemmat vanhemmat istuvat pöydän ääreen ratkomaan lasta ja vanhemmuutta koskevia kysymyksiä Jaettu vanhemmuus tuo tarpeen jatkuville neuvotteluille - asioita ei pysty sopimaan kertaluontoisella sopimuksella Sovittelu on keskeinen konfliktinratkaisukeino, jonka eurooppalainen kehitys koskee myös Suomea, esim. Euroopan neuvoston suositus R 98(1)

20 Mikä keskeistä? Konfliktiin voidaan tarttua, riitelyä voidaan ratkoa sovittelemalla. Olennaista tunnistaa ja jäsentää konflikti, mistä asioista vanhemmat ovat samaa mieltä, mistä eri mieltä ja mihin he haluavat löytää ratkaisun. tunnustaa ja hyväksyä parisuhteen päättymiseen liittyvät tunteet, mutta samaan aikaan ohjata vanhempia työstämään sovittelussa lapsia koskevia ratkaisuja lapset eivät voi odottaa! erottaa todelliset (esim.lastensuojelulliset) ongelmat konfliktin aiheuttamasta luottamuspulasta jos onnistutaan, säästetään paljon voimavaroja

21 Mistä voidaan sopia? Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisesta Jo olemassa olevien sopimusten muuttamisesta Lapsen arjesta ja eron jälkeisen vanhemmuuden käytännöistä Miten lapsen asioista vaihdetaan tietoa (puhelut, sähköpostit, reissuvihot) Miten vaihtotilanteet toteutetaan miten lapsen merkkipäiviä vietetään ja miten vanhemmat osallistuvat niihin Miten lapsi pitää yhteyttä sukulaisiin Lapsen vaatteita, varusteita, ruokailua, harrastuksia koskevat käytännöt Mikään asia ei ole liian vähäpätöinen sovittavaksi, jos se auttaa vanhempia eteenpäin

22 Perheasioiden sovittelu ja tuomioistuinsovittelu huoltoriidoissa Toisiaan täydentävät palvelumuodot, jotka kummatkin voivat helpottaa olennaisesti perheiden tilannetta ja säästää yhteiskunnan resursseja Perheasioiden sovittelu parhaimmillaan helposti tarjolla oleva, mahdollisimman varhaisen vaiheen palvelu; tuomioistuinsovittelu parhaimmillaan vaihtoehto oikeudenkäynnille Sovittelija ei selvitä tai päätä kuka on oikeassa tai kuka tehnyt väärin sovittelusta ei voi hakea oikeutta