Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö

Transkriptio

1 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö Miia Kokko-Pekkola,perheoikeudellisen yksikön päällikkö miia.kokko-pekkola(at)jarvenpaa.fi

2 Alueen eropalveluiden lähtötilanne Eropalveluiden kokonaisuus oli hajanainen ja alueellisesti epätasapainoinen. Eroperheille tarkoitettujen palvelujen tarjonta Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella on ollut vähäistä. Esim. alueella ei ole ollut mahdollista järjestää lakisääteistä ja kuntien velvollisuudeksi kuuluvaa avioliittolain 20 :n mukaista perheasioidensovittelua eroa harkitseville tai jo eronneille vanhemmille resurssien vähyyden ja puutteellisen koulutuksen vuoksi. Kuntien lastenvalvojapalvelut olivat painottuneet puhtaasti sopimustyöskentelyyn henkilöstöresurssien vähyyden vuoksi (Järvenpäässä 1,5 lastenvalvojaa, as, Tuusulassa 1 lastenvalvoja, n as., Keravalla 1 lastenvalvoja, lähes as.). Eroperheiden kriisiytyneet tilanteet ovat kuormittaneet lastensuojelua aiheuttaen esim. lastensuojelutarpeen selvitysmäärien lisäystä. Alueen kunnat ovat olleet mukana alusta lähtien Fasper-hankkeessa, jossa on pyritty kehittämään ja edistämään perhesovittelun käyttöä erotilanteessa. Hankkeen tuloksien hyödyntäminen ja hyväksi koetun sovittelumallin kehittäminen ja jatkaminen tuntui tärkeältä ja tarpeelliselta saada osaksi alueen eropalveluja. 2

3 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteisen perheoikeudellisen yksikön palveluiden keskittämisestä laadittiin selvitys (väestöpohja yhteensä v.2011). Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ( 44) hyväksyä Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellisen yksikön perustamisen isäntäkunta- malliin perustuen. 3

4 Isäntäkuntamalli Perheoikeudellista yksikköä suunniteltaessa on ollut lähtökohtana ns. isäntäkuntamalli, jolla tarkoitetaan sopimusyhteistyötä, jossa kunta hoitaa tehtävän yhden tai useamman kunnan puolesta. Yhteistyö perustuu kuntien väliseen sopimukseen (yhteistoimintasopimus). Isäntäkunta sitoutuu tehtävän hoitamiseen ja vastaa omalla organisaatiollaan tehtävän toteutuksesta. Tällöin yksikkö sijoittuu yhden kunnan alueelle. 4

5 Resurssit - 1 esimies - 4,5 lastenvalvojaa (siirtyvät: Keravalta 1, Tuusulasta 1, Järvenpäästä 1,5 + uusi vakanssi 1) - 1 sosiaaliohjaaja (uusi vakanssi) - 1 toimistosihteeri (+ oppisopimuskoulutettava/työllistetty) - 2 sosiaalityöntekijää (uudet vakanssit) - yhteensä 9.5 htv Yksikön tilat n. 250m2. 5

6 Perheoikeudellisen yksikön toimintaprosesseja ovat: 1. isyyden selvittäminen, huolto- ja tapaamissopimuksen ja elatussopimuksen laatiminen ja vahvistaminen ja lapsen edun valvonta ao. tilanteissa 2. käräjäoikeudelle annettavien olosuhdeselvitysten laatiminen 3. sosiaaliohjaajan tarjoama eroneuvonta eroa harkitseville vanhemmille. Eroon liittyvissä asioissa vanhemmilla on mahdollista saada henkilökohtaista tukea ja neuvontaa sosiaaliohjaajalta joko puhelimitse tai sopimalla tapaaminen. Tapaamiseen voi tulla yhdessä puolison kanssa tai yksin. Myös lasten kanssa voi tarvittaessa sopia tapaamisen. Yksikössä järjestetään eroinfo-iltoja ja kehitetään vertaistukiryhmien käynnistämistä. 4. valvottujen ja tuettujen tapaamisten ja valvottujen vaihtojen koordinointi yksikön toiminta-alueella. Ennen tapaamisten aloittamista tapaajavanhempi, lähivanhempi ja lapsi käyvät alkutapaamisessa sosiaaliohjaajan luona, jossa käydään läpi tapaamispaikan käytännöt ja säännöt ja sovitaan ensimmäiset tapaamisajat. Lapselle järjestetään tutustumiskäynti tapaamispaikkaan. Tapaamistoimintaa kehitetään ja tavoitteena on tapaamisten toteuttaminen yhdessä paikassa keikkatyöläisten voimin ja kulut jaetaan kuntien kesken 6

7 toimintaprosessit jatkuu perheasioiden sovittelun koordinointi. Sovitteluun tullaan perheen aloitteesta. Tavoitteena on perheen sisäisten ristiriitojen ratkaisu ja lapsen aseman turvaaminen. Sovittelijoiden tehtävänä on tukea ja auttaa perhettä ratkaisemaan ristiriitaisia tilanteita. Sovittelut järjestetään pääosin perheoikeudellisen yksikön tiloissa. Sovittelijoita on tällä hetkellä 10 kpl toiminta-alueen kunnista ja ammattikunta koostuu seuraavasti: 2 sosiaalityöntekijää, 2 perheneuvolan pari-ja perheterapeuttia, 2 perheohjaajaa, 1 lastensuojelun erityissosiaaliohjaaja, 1 lastenvalvoja ja 1 erotyöntekijä (Miessakit ry). Lisäksi sovittelijaringissä on mukana 2 perheneuvojaa perheasioiden neuvottelukeskuksesta. Sovittelijoilla oikeus käyttää vuodessa 60 h työajastaan sovitteluihin (4 sovittelua/vuosi). Yhteen sovittelukokonaisuuteen on laskettu 15 h, mikä sisältää sovittelut, matkat, työntekijöiden alku-ja loppu keskustelut, sovittelijoiden yhteiset sparrauspalaverit ym. Itse sovitteluun on laskettu käytettävän aikaa n. 6, 5 tuntia. 7

8 Perheasioiden sovitteluprosessi perheoikeudellisessa yksikössä Lähettävä taho Yhteydenottotapa Koordinaattori Alku- Sovittelu- Seurantatapaaminen tapaamiset tapaaminen Asiakas itse Lastenvalvoja Lastensuojelu Muu taho Puhelinsoitto Koordinaattorille - ottaa yhteyttä eri osapuoliin - kartoittaa sovittelun mahdollisuuksia ja esteitä - kertoo sovittelusta - sopii aikatauluista asiakkaiden ja sovittelijoiden kanssa - Erilliset tapaamiset tai yhteinen alkutapaaminen - Mistä vanhemmat haluavat sopia? - Onko sovittelulle esteitä? - Kaksi sovittelijaa -Vanhemmat neuvottelevat - Tavoitteena ratkaisu lasten asioiden järjestämiseen ja arjen käytäntöihin -Miten sovitut käytännöt ovat toimineet? - Onko uusia sovittelulla ratkaistavia asioita? Palaute - Soitto 1-2 kk seurantatapaa misen jälkeen

9 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Perheoikeudelliseen yksikköön on varattu tilaa sidosryhmäyhteistyön toteuttamiseen. Erotyöntekijä Jouni Linnankoski Miessakit ry:stä on saanut aluehallintoviraston luvan antaa perheasioiden sovittelua maksutta perheoikeudellisen yksikön jäsenkuntien palvelun tarvitsijoille. Sovittelun lisäksi hän pitää vastaanottoaan maanantaisin perheoikeudellisessa yksikössä. Perheasioiden sovitteluun liittyvä yhteistyö ns. sovittelijoiden vertaistyön ohjauspalavereissa, johon osallistuu perheasianneuvottelukeskuksen perheneuvojia, käräjäoikeus tuomareita ja paikallisia asianajajia. Palavereissa keskustellaan sovitteluun liittyvistä asioista yleisellä tasolla ja asiat tuodaan esiin omana ammatillisena pulmana. 9

10 Yhdelle perheelle tarjottavan sovittelun kustannukset 2 sovittelijaa x 10 tuntia x 75 = sovittelija = 750 * 75 euron hinta perustuu taksaan, jota professori Juha Hämäläinen käyttää Kalliit erot selvityksessä sosiaalitoimen vaativan asiantuntijatyön laskennallisena henkilötyötuntitaksana.

11 Perheasioiden sovittelun tuottamat mahdolliset säästöt Oikeudenkäynnin välttäminen Vältetty olosuhdeselvitys säästö työparin 100 tunnin työpanos, jolla voi tarjota sovittelun 10 perheelle Eroriidasta johtuvien tai kiusaamistarkoituksessa tehtyjen lastensuojeluilmoitusten väheneminen esimerkki: Keskisuuressa kunnassa oli viime vuonna 10 huoltoriidasta johtuvaa ilmoitusta; taustatekijänä se oli useissa kymmenissä ilmoituksissa Huolto- ja tapaamisriidoista johtuvien sijoitusten väheneminen esimerkki: Keskisuuressa kunnassa tehtiin viime vuonna 3 kiireellistä sijoitusta akuutin huoltoriidan vuoksi (sijoitus /vuosi/lapsi) Eroriitoihin liittyvän palvelutarpeen väheneminen perheneuvoloissa, perhetyössä, lastenvalvojalla, poliisilla jne.