HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TILINTARKASTUSLAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 70/2016 vp)

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Työelämä- ja markkinaosasto Marja Hanski puhelin Eduskunnan talousvaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TILINTARKASTUSLAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 70/2016 vp) Uusi tilintarkastuslaki (1142/2015) astui voimaan Sillä pantiin täytäntöön tilintarkastaja- ja valvontajärjestelmien muutos. Yllä mainitun hallituksen esityksen tarkoituksena puolestaan on Euroopan parlamentin ja neuvoston tilintarkastusdirektiivin muutosdirektiivin ja tilintarkastusasetuksen implementoiminen Suomen lainsäädäntöön. Samalla hallituksen esityksessä ehdotetaan eduskunnan kirjanpitolain hyväksymisen yhteydessä antaman lausuman mukaisesti toimintakertomuksen poistamista tilintarkastuksen kohteesta. Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys sisältää EU-sääntelystä aiheutuvat välttämättömät muutokset uuteen tilintarkastuslakiin. Tämä tarve oli etukäteen tiedossa, mutta kokonaisuudistus oli välttämätöntä tehdä ensin, koska jäsenmailta edellytettiin toimivaltaisen tilintarkastusviranomaisen olemassaoloa EU:n tilintarkastusasetuksen voimaan tullessa. Tämän esityksen pohjana oleva uudistustyö perustui siksi selvästi rajattuun toimeksiantoon, eikä vasta uudistustyön aikana voimaan tulevaksi tarkoitettua uutta tilintarkastuslakia otettu nyt tarkasteltavaksi. Uudistuksen valmistellut työryhmä ei tästä johtuen käsitellyt muita kuin toimeksiantoon sisältyneet EUsääntelyn edellyttämät muutostarpeet. Hallituksen esitykseen liittyen on jatkovalmistelun aikana kuitenkin noussut yksittäisiä kansallisia muutostarpeita niin tilintarkastuslakiin kuin kirjanpitolakiin liittyen. Näitä ei ole aikataulusyistä voitu liittää tähän valmisteluun. Muutokset edellyttävät sääntelytaakan arviointia sekä siihen perustuvaa arviointia sääntelytarpeesta ja mahdollisesti myös erillistä valmistelua. Tätä varten on työ- ja elinkeinoministeriö asettanut virkamiestyöryhmän selvittämään tilintarkastussääntelyn yrityksille aiheuttamaa taakkaa. Työryhmässä on edustus työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä valtiovarainministeriöstä. Työryhmän selvitettäviin asioihin kuuluvat muun muassa hallinnon tarkastus tilintarkastuksen kohteena, tilintarkastusvelvollisuuden rajat ja toimintakertomuksen tilintarkastamisesta luopumisen vaikutukset kirjanpitosääntelyyn. Selvitystyön tavoitteena on identifioida mahdollisuudet sääntelyn keventämiseen ja ristiriitaisten säädösten purkamiseen. Samalla on otettava huomioon mahdollisten muutosten vaikutukset muun muassa sijoittajien, julkista valtaa edustavien omistajien ja verohallinnon toimintaan sekä vaikutukset harmaan talouden torjunnan tehokkuuteen. Yhteenveto ja arvio talousvaliokunnalle annetuista asiantuntijalausunnoista A. Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 1 luku 1 Soveltamisala Sekä Suomen Tilintarkastajat että KPMG Oy Ab ovat kiinnittäneet huomiota tilintarkastuslain 1 luvun 1 :n 4 momentin viittaukseen seuraamusluvun 10 pykälien 4 ja 5, jotka koskevat seuraamusmaksun määräämistä jäähdyttelyjakson rikkomiseen liittyen, soveltamisesta tilintarkastajan toimintaan tilintarkastajan ominaisuudessa muussa kuin varsinaisessa tilintarkastuksessa. Asiantuntijalausuntojen mukaan jäähdyttelyjakso ei sovellu tilintarkastajan toimintaan muussa kuin tilintarkastustehtävässä. 1

2 Arvio: EU:n tilintarkastusdirektiivin muutosdirektiivin artikla 22 a käsittelee aiempien lakisääteisten tilintarkastajien taikka lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen työntekijöiden ottamista tarkastettujen yhteisöjen palvelukseen. Näin ollen kyseinen ns. jäähdyttelyjaksoa ei koske tilintarkastajan toimintaa muussa kuin varsinaisen tilintarkastuksen suorittamisessa eikä koske myöskään julkisyhteisöjen tilintarkastajia. Ehdotus: Muutetaan tilintarkastuslain 1 luvun 1 :n 2 ja 4 momentit kuulumaan seuraavasti: 2 momentti Toimintaan, johon sovelletaan julkishallinnon ja talouden tilintarkastuksesta annettua lakia (1142/2015), sovelletaan tämän lain 2 luvun 7 :n 3 momenttia, 4 luvun 2, 4 ja 5 :ää, 6-8 lukua, 9 luvun 1 :n 1 momentin 1-3 kohtaa, 10 luvun 1-4 ja 7-8 :ää sekä 11 lukua. 4 momentti Tilintarkastajan tässä ominaisuudessaan harjoittamaan muuhun kuin 1, 2 tai 3 momentissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan 4 luvun 1-3 ja 8 :ää, 7 ja 8 lukua, 9 luvun 1 :ää, 10 luvun 1-4 ja 7-8 :ää ja 11 luvun 1 :ää. 3 luvun 1 Tilintarkastuksen kohde Monet asiantuntijalausuntojen antajat viittasivat lausunnoissaan hallinnon tarkastuksen poistamiseen tilintarkastuksen kohteesta. Suomen Yrittäjät kuitenkin toteavat, että hallinnon tarkastus on tärkeää sisällyttää tilintarkastukseen. He lisäksi toteavat, että toimintakertomuksen erillinen tarkastus antaisi enemmän tietoa yhteisön intressitahoille, mutta myös direktiivin mukainen tarkastus tuo varmuutta yhteisön taloudellisesta asemasta. Tilintarkastusvalvonta on lausunnossaan sillä kannalla, että hallinnon tarkastuskäsitteen kehittämistä ja määrittelyä on perusteltua jatkaa. Monet tahot kannattivat hallinnon tarkastuksen poistamisen vaikutusten arviointia. Oikeusministeriö totesi lausunnossaan, että käytännössä hallituksen esityksen mukaisella toimintakertomuksen poistamisella lakisääteisestä tilintarkastuksen kohteesta on erityisesti noteeratuille yhtiöille aiheutuvien kustannusten lisäksi merkitystä tilinpäätösinformaation kehittämisen ja tilintarkastajan vastuun yhteensovittamisen kannalta. Oikeusministeriö toteaa, että hallinnon tarkastuksella on esimerkiksi lähipiiritoimien osalta olla erityistä merkitystä noteeraamattomissa yhtiöissä ja muissa yhteisöissä, joissa arvopaperimarkkinoiden sääntely ja instituutiot eivät muuten tue omistajien tiedonsaantia eikä omistajilla ole vastaavia mahdollisuuksia irtautua yhteisöstä kuin noteeratuissa yhtiöissä. Arvio: Hallinnon tarkastuksen merkityksen arviointi on annettu työ- ja elinkeinoministeriön asettamalle työryhmälle. Työryhmän selvitystyön tavoitteena on muun muassa hallinnon tarkastuksen osalta identifioida mahdollisuudet sääntelyn keventämiseen ja ristiriitaisten säädösten purkamiseen tarkastettavien yritysten näkökulmasta ottaen samalla huomioon mahdollisten muutosten vaikutukset sijoittajien, julkista valtaa edustavien omistajien ja verohallinnon toimintaan sekä vaikutukset harmaan talouden torjunnan tehokkuuteen. Työryhmä tulee selvittämään hallinnon tarkastuksen merkitystä muun muassa suhteessa lähipiiritransaktioihin. Ehdotus: Hallinnon tarkastukseen tilintarkastuksen kohteena ei ole syytä tehdä muutoksia ennen kuin työryhmä on suorittanut muutokseen liittyvän vaikutusarvioinnin. Hyvä lainsäädäntötapa edellyttää, että muutosten vaikutukset arvioidaan ennen niiden toteuttamista. 3 luvun 5 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa annettavat lausunnot Suomen Tilintarkastajat totesi, että tilintarkastuskertomuksessa annettava lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta ei vastaa direktiivin sanamuotoja. 2

3 Arvio: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamista (tilinpäätösdirektiivi) 8 luvun 34 artiklassa todetaan, että tilintarkastajan on annettava lausunto siitä, onko a) toimintakertomus ristiriidaton (en: consistent) saman tilikauden tilinpäätökseen nähden ja b) onko toimintakertomus laadittu sovellettavien lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY 28 artiklassa 2 kohdassa todetaan muun muassa, että tilintarkastuskertomuksessa on selvästi esitettävä tilintarkastajan näkemys siitä, a) annetaanko tilinpäätöksessä oikea ja riittävä kuva noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti ja b) tapauksen mukaan siitä, täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset. Jäsenvaltiot voivat säätää tilintarkastuskertomuksen sisältöä koskevia lisävaatimuksia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan tilintarkastuskertomuksessa todettavaksi, että 1) antaako tilinpäätös noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta 2) onko tilinpäätös laadittu noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti 3) onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti 4) ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia. Ehdotus: Muutetaan pykälän sanamuotoa vastaamaan paremmin sekä tilinpäätösdirektiivin että tilintarkastusdirektiivin sanamuotoja seuraavasti (3 luku 5 2 momentti): 1) antaako tilinpäätös noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta 2) täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset 3) onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti 4) ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia. Tilintarkastuskertomukseen liittyvät lausumat Suomen Tilintarkastajat, Finanssivalvonta ja KPMG olivat sitä mieltä, että tilintarkastuskertomukseen ei tule sisällyttää ylimääräisiä lausumia. EK ja Suomen Yrittäjät olivat kuitenkin sitä mieltä, että lausumat ovat tarpeellisia ja yrityksissä myös käytettyjä Arvio: Tilintarkastusdirektiivin muutosdirektiivin ja tilintarkastusasetuksen implementointia käsitellyt työryhmä (Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusasetus Tilintarkastuslain muutokset työryhmän mietintö, työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 66/2015) tuli siihen johtopäätökseen mietinnössään, että lausumat ovat huolimatta niitten poistamisesta lainsäädännöstä jääneet pysyväksi ilmiöksi. Käytännön toimintatapojen selventämiseksi päätettiin esittää lausumien palauttamista lakiin kuitenkin siten, että lausumat annetaan vain yhtiökokouksen tai muun vastaavan toimielimen pyynnöstä ja niiden tulee perustua suoritettuun tilintarkastukseen, eivätkä ne saa aiheuttaa kohtuutonta ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Ehdotus: Ei syytä muuttaa hallituksen esitystä näiltä osin. 4 luvun 1 Ammattieettiset periaatteet Patentti- ja rekisterihallituksen Tilintarkastusvalvonta kiinnitti lausunnossaan huomiota objektiivisuuden muuttamisesta puolueettomuudeksi. He korostivat objektiivisuuden olevan jo vakiintunut termi suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. 3

4 Arvio: Oikeusministeriön laintarkastus suosii objektiivisuuden sijaan termiä puolueettomuus. Ruotsin vastaavassa lakiehdotuksessa käytetään termiä opartiskhet. Tilintarkastuslaissa on kuitenkin vakiintuneesti käytetty termiä objektiivisuus. Ehdotus: Muutetaan esityksen 4 luvun 1 kuulumaan seuraavasti: Tilintarkastajan on suoritettava tässä laissa tarkoitetut tehtävät ammattitaitoisesti, rehellisesti, objektiivisesti ja ammatillinen kriittisyys säilyttäen sekä huolellisesti yleinen etu huomioon ottaen. 4 luvun 11 Tilintarkastajan siirtyminen tarkastetun yhteisön palvelukseen Talousvaliokunnassa käytiin keskustelua tilintarkastajan siirtymisestä talouselämän palvelukseen ja siihen asetetuista rajoitteista eli ns. jäähdyttelyjaksoista. Arvio: Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tilintarkastaja ei saa siirtyä tilintarkastuskohteen palvelukseen tai ottaa jäsenyyttä tilintarkastuskohteen hallintoelimissä ennen kuin vuosi on kulunut tilintarkastustoimeksiannon päättymisestä. Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjä tarkastavien tilintarkastajien kohdalla jäähdyttelyjakso on kaksi vuotta. Ehdotus perustuu tilintarkastusdirektiivin 22a artiklaan. Direktiivin johdannon kohdassa (8) on todettu seuraavaa: Lakisääteisten tilintarkastajien, tilintarkastusyhteisöjen ja niiden työntekijöiden olisi erityisesti pidätyttävä suorittamasta jonkin yhteisön lakisääteistä tilintarkastusta, jos niillä on siinä liiketoiminnallinen tai taloudellinen intressi, ja pidätyttävä ryhtymästä kaupankäyntiin tarkastettavan yhteisön liikkeeseen laskemilla, takaamilla tai muutoin tukemilla rahoitusvälineillä, lukuun ottamatta hajauttamiseen perustuvien yhteissijoitusjärjestelmien osuuksia. Lakisääteisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön olisi pidätyttävä osallistumasta tarkastettavan yhteisön sisäisiin päätöksentekoprosesseihin. Lakisääteisiä tilintarkastajia, tilintarkastusyhteisöjä ja niiden työntekijöitä, jotka suoraan osallistuvat lakisääteisen tilintarkastuksen toimeksiantoon, olisi estettävä ottamasta vastaan tehtäviä tarkastettavan yhteisön toimivassa johdossa tai hallinto- tai valvontaelimessä, kunnes tilintarkastustoimeksiannon päättymisestä on kulunut tarkoituksenmukainen ajanjakso. Direktiivissä ei siis perustella ehdotusta edellä kuvattua tarkemmin. Ilmeisesti pyrkimys on ollut varmistaa tilintarkastajan riippumattomuus suhteessa tilintarkastuksen kohteeseen. Esimerkiksi toimeksiannon suorittamiseen saattaa vaikuttaa mahdollinen ennakkotieto siirtymisestä kohteen palvelukseen. Kielto koskee siis vain tilintarkastuskohteiden palvelukseen siirtymistä tai jäsenyyttä tilintarkastuskohteen hallintoelimissä. Kielto ei rajoita muiden kuin tilintarkastuskohteiden palvelukseen siirtymistä tai jäsenyyksiä muiden kuin tilintarkastuskohteiden hallituksissa. Suomessa on lähes 140 pörssiyhtiötä ja lisäksi muut yleisen edun määritelmän sisään kuuluvat vakuutusyhtiöt ja luottolaitokset, ja harva tilintarkastaja tarkastaa useampaa kuin muutamaa näistä, jolloin siirtyminen muiden kuin tarkastamansa kohteen palvelukseen on aina mahdollista. Lisäksi kahden vuoden jäähdyttelyjakson aikana on tilintarkastajan mahdollista jatkaa muiden tilintarkastuskohteiden tilintarkastusta kuin sen, jonka palvelukseen hän on siirtymässä. Sama koskee muiden kuin yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastajia, joiden jäähdyttelyjaksoksi on ehdotettu yhtä vuotta. Jäähdyttelyjakso tässäkin koskee vain omia tilintarkastuskohteita, eikä estä siirtymistä muiden yhteisöjen palvelukseen tai jatkamasta muiden yhteisöjen tilintarkastusta vuoden jäähdyttelyjakson aikana. Ehdotus: Ei tarvetta säännöksen muuttamiseen. 4 luvun 12 Tilintarkastajan toiminnan järjestäminen Valtiovarainministeriö on lausunnossaan nostanut esille säätämisen toiminnan järjestämisestä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. Valtiovarainministeriö on todennut, että ehdotetun asetuksen pykälät ovat luonteeltaan kaikki perussäännöksiä koskien yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita. Ne luovat toimijoille velvollisuuksia ja synnyttävät niiden laiminlyönnistä vastuun. Periaatetason tulisi valtionvarainministeriön mukaan olla laissa. 4

5 Arvio: Tilintarkastuslain muutokset työryhmä arvioi työnsä aikana, että direktiivin mukaiset työn organisointia koskevat säännökset ovat jo noudatettavissa Suomessa hyvän tilintarkastustavan kautta. Hyvään tilintarkastustapaan puolestaan katsotaan kuuluvaksi kansainvälisten tilintarkastusstandardien noudattaminen. Ruotsissa tultiinkin siihen johtopäätökseen, että näistä ei tarvitse säätää erikseen laissa, vaan valvoja voi antaa näistä ohjeita. Hallituksen esityksessä kuitenkin päädyttiin pienyrityshelpotusten voimaan saattamiseksi ehdottamaan näistä perusvelvoitteista säätämistä asetuksessa. Asetuksen keskeinen sisältö ehdotetaan siirrettäväksi lakiin asiantilan selventämiseksi. Ehdotus: Muutetaan 4 luvun 12 kuulumaan seuraavasti: Tilintarkastajan on järjestettävä toimintansa hyvän tilitarkastustavan mukaisesti toiminnan laajuus ja monimutkaisuus huomioon ottaen sekä kirjattava toimintatavat tämän varmistamiseksi. Toimintatapojen tulee sisältää riittävät periaatteet riskienhallinnasta, sisäisestä vuosittain arvioitavasta laadunvalvonnasta, toimeksiantoja koskevan aineiston toimeksiantokohtaisesta dokumentoinnista, tilintarkastustoimeksiannon riittävästä resursoinnista, palkitsemisesta, rikkomusten ja valitusten vuosittaisesta seurannasta sekä menettelystä rikkomusepäilyjen ilmoittamiseksi. Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa säädetään, kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 4 a :ssä tarkoitettujen pienyritysten tilintarkastuksessa ei tarvitse: 1) arvioida sisäistä laadunvalvontajärjestelmää vuosittain; 2) varmistaa toiminnan jatkuvuutta yhtenäisten toimintatapojen kautta; 3) laatia toimeksiantokohtaista aineistoa tilintarkastustoimeksiannon resursoinnista; 4) laatia palkitsemista koskevia periaatteita; 5) laatia rikkomuksista ja valituksista vuosittaista raporttia. Lisätään uusi 4 luvun 13 Epäilyksistä ilmoittaminen Tilintarkastajan on järjestettävä palveluksessaan oleville henkilöille sisäinen menettely, jolla varmistetaan, että kyseiset henkilöt voivat nimettömästi ilmoittaa tilintarkastusta koskevan sääntelyn rikkomisepäilyistään. Ilmoitusmenettelyn tulee sisältää toimenpiteet, joilla suojataan ilmoituksen tekijää ja turvataan ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilötietojen suoja noudattaen henkilötietolakia (523/1999). Ilmoitusmenettelyn tulee lisäksi sisältää ohjeet, joilla turvataan ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden suoja, jollei rikkomuksen selvittämiseksi tai muuten viranomaisen oikeudesta tietojen saamiseen laissa toisin säädetä. Tilintarkastajan on säilytettävä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta koskevat tarpeelliset tiedot. Tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, jollei tietojen edelleen säilyttäminen ole tarpeen rikostutkinnan, vireillä olevan oikeudenkäynnin, viranomaistutkinnan taikka ilmoituksen tekijän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus on tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tarkistamisesta. Tarkistamisesta on tehtävä merkintä. Sen lisäksi, mitä henkilötietolaissa säädetään, edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen kohteena olevalla ei ole tarkastusoikeutta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin, jos tietojen antamisen voisi haitata epäiltyjen rikkomisten selvittämistä. Ilmoituksen kohteena olevan oikeuksista säädetään henkilötietolaissa. 5

6 Tilintarkastusvalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten tekemisestä ja niiden käsittelystä. Yksityiskohtaiset perustelut 4 luku 12 Tilintarkastajan toiminnan järjestäminen Pykälän 1 momentissa säädetään niistä osa-alueista, jotka tilintarkastajan on organisoitava ja joiden järjestämisestä tilintarkastajan on dokumentoitava. Ehdotus perustuu muutosdirektiivin 24 artiklaan. Tilintarkastajan on siten dokumentoitava toimintansa järjestämiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Tilintarkastajan on myös huolehdittava, että riskienhallintajärjestelmä on riittävä huomioiden koko toiminnan laajuus. Tilintarkastajan on lisäksi arvioitava vuosittain sisäistä laadunvalvontajärjestelmäänsä sekä dokumentoitava arvioinnin tulokset sekä mahdolliset muutostoimenpiteet. Tilintarkastajan on käytettävä asianmukaisia menetelmiä, joilla varmistetaan tilintarkastusta koskevan toiminnan jatkuvuus ja yhdenmukaisuus. Liiketoiminnan jatkuvuudella tarkoitetaan liiketoiminnan keskeytyksetöntä jatkumista. Tilintarkastajan tulee ottaa käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat organisatoriset ja hallinnolliset järjestelyt, joilla pystytään käsittelemään ja kirjaamaan tapahtumat, joilla on tai voi olla vakavia seurauksia tilintarkastajan lakisääteistä tilintarkastusta koskevan toiminnan luotettavuudelle. Tilintarkastajalla tulee olla myös sellaiset palkitsemisperusteet, jotka tarjoavat riittävät suorituskannustimet tilintarkastuksen laadun varmistamiseksi. Epäasianmukaisia ovat sellaiset kannustimet, jotka johtaisivat tilintarkastuksen laadun vaarantamiseen. Tilintarkastajan on säilytettävä tiedot toiminnassaan tapahtuneista vähäistä merkittävimmistä rikkomisista sekä niistä seuranneista toimenpiteistään. Tilintarkastajan on laadittava vuotuinen raportti näistä rikkomisista sekä mahdollisista sen toimintaan kohdistuneista valituksista. Tilintarkastajan on pidettävä myös toimeksiantokohtaista dokumentaatiota. Pykälän 2 momentin mukaan pienyritysten tilintarkastuksen osalta, jolla tarkoitetaan kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 4 a :ssä tarkoitettujen pienyritysten tilintarkastuksia, voidaan tietyistä 1 momentissa mainituista velvoitteista poiketa. Pienyrityksiä tarkastavan tilintarkastajan ei tarvitse arvioida sisäistä laadunvalvontajärjestelmää vuosittain, eikä hänen tarvitse tehdä vuosittaista raporttia rikkomuksista ja valituksista. Hänen ei tarvitse myöskään taata yhtenäistä toimintaa tilintarkastuksissa jatkuvuuden varmistamiseksi. Kyseisen tilintarkastajan ei tarvitse pitää toimeksiantokohtaista dokumentaatiota toimeksiannon resursoinnista. 4 luku 13 Epäilyksistä ilmoittaminen Pykälän 1 momentissa säädetään, että tilintarkastajan on järjestettävä palveluksessaan oleville henkilöille sisäinen menettely, jolla varmistetaan, että kyseiset henkilöt voivat nimettömästi ilmoittaa tilintarkastusta koskevan sääntelyn rikkomisepäilyistään. Ehdotus perustuu muutosdirektiivin 30 e artiklaan. Pykälän 2 momentissa säädetään niistä toimenpiteistä, mitä ilmoitusmenettelyn tulee sisältää ja joilla suojataan ilmoituksen tekijää ja turvataan ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilötietojen suoja noudattaen henkilötietolakia (523/1999). Ilmoitusmenettelyn tulee lisäksi sisältää ohjeet, joilla turvataan ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden suoja, jollei rikkomuksen selvittämiseksi tai muuten viranomaisen oikeudesta tietojen saamiseen laissa toisin säädetä. Koska tilintarkastajat toiminnan laajuus ja monimutkaisuus vaihtelee hyvin paljon, tulee tämä ottaa huomioon menettelyä luotaessa. Pykälän 3 momentin mukaan tilintarkastajan on säilytettävä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta koskevat tarpeelliset tiedot. Momentin mukaan tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, jollei tietojen edelleen säilyttäminen ole tarpeen rikostutkinnan, vireillä olevan oikeudenkäynnin, viranomaistutkinnan taikka ilmoituksen tekijän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus on tutkittava 6

7 viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tarkistamisesta. Tarkistamisesta on tehtävä merkintä. Pykälän 4 momentissa säädetään henkilötietolain soveltamisesta. Pykälän 5 momentin mukaan Tilintarkastusvalvonta voisi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten tekemisestä ja niiden käsittelystä. Tarkempien määräysten antamisessa tulisi myös huomioida yksittäisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisöjen toiminnan laajuuden erot. 9 luku 2 Tilintarkastusvalvonnan ja Finanssivalvonnan välinen valvontayhteistyö Patentti- ja rekisterihallituksen Tilintarkastusvalvonta on esittänyt lausunnossaan, että tilintarkastuksen direktiivin sisältämien tilintarkastukseen liittyvien tehtävien hoitamista ei tulisi jakaa eri viranomaisten kesken. Tällä viitataan lakiesityksessä olevaa toimivallan jakoa siten, että Finanssivalvonta seuraa yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä olevien tilintarkastusvaliokuntien toimintaa. Tilintarkastusvalvonnan mielestä yhteydenpito yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tarkastusvaliokuntiin on tärkeää tilintarkastuksen laadun kehittämisen sekä kansainvälisen valvontayhteistyön kannalta. Myös Finanssialan Keskusliitto on todennut, että asetus tai direktiivi ei edellytä tarkastusvaliokunnan toiminnan arvioinnin eriyttämistä muusta valvonnasta. Arvio: Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että on selkeämpää, jos Tilintarkastusvalvonta vastaa tilintarkastuksesta ja tilintarkastajista sekä Finanssivalvonta puolestaan yleisen edun kannalta merkittävistä yhteisöistä. Näin ollen säädettiin, että EU:n tilintarkastusasetuksen 27 artiklan (Markkinoiden laadun ja kilpailun seuranta) kohdan 1 alakohdan c) osalta koskien tarkastusvaliokuntien toiminnan arviointia lähinnä tarjottavien lakisääteisten tilintarkastuspalvelujen osalta kuuluu Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonta omasta puolestaan liittyen toimivaltaisten viranomaisten väliseen yhteistyöhön on yhteydessä Tilintarkastusvalvontaan arvioinnin osalta sekä luovuttaa Tilintarkastusvalvonnalle kaikki sen tarvitsemat tiedot. Ehdotus: Ei tarvetta muuttaa hallituksen esitystä. 10 luvun 5 Seuraamusmaksu ja sen määrääminen Suomen Tilintarkastajat ja KPMG Oy Ab kiinnittivät huomiota seuraamusmaksun suuruuteen, joka on ehdotuksen mukaan euroa. Seuraamusmaksua pidettiin kohtuuttomana. Arvio: Hallituksen esityksessä on pyritty mahdollisimman keveään seuraamusmalliin säilyttäen voimassa olevan hyväksi havaitun järjestelmän. Lausunnolla olleesta esityksestä poiketen seuraamusmaksu ehdotetaan koskemaan vain 4 luvun 11 :n ns. jäähdyttelyjakson rikkomista. Tämä siitäkin huolimatta, että useissa jäsenvaltioissa seuraamusmaksua ehdotetaan sovellettavaksi laajemmin, esimerkiksi käytettäväksi yhdessä muiden seuraamusten kanssa. Direktiivin artikloissa ei ole suoraan ehdotettu mitään seuraamusmaksun suuruudesta. Direktiivin johdannon kohdassa (16) on kuitenkin todettu seuraavaa: Toimivaltaisten viranomaisten on voitava määrätä hallinnollisia taloudellisia seuraamuksia, joilla on tosiasiallinen estävä vaikutus ja jotka esimerkiksi ovat määrältään enintään miljoona euroa tai sitä enemmän, kun kyse on luonnollisista henkilöistä, ja enintään jokin prosenttiosuus vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta edellisenä tilikautena, kun on kyse oikeushenkilöistä tai muista yhteisöistä. Tämä tavoite saavutetaan paremmin, jos taloudellinen seuraamus suhteutetaan rikkojan taloudelliseen tilanteeseen. Olisi harkittava muuntyyppisiä seuraamuksia, joilla on asianmukainen estävä vaikutus, tämän vaikuttamatta mahdollisuuteen peruuttaa kyseessä olevan lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön saama hyväksyntä. Jäsenvaltioiden tulisi joka tapauksessa soveltaa samanlaisia perusteita määritellessään määrättävän seuraamuksen. 7

8 Direktiivi lähtee siitä, että seuraamusmaksulla täytyy olla tosiasiallinen estävä vaikutus ja luonnollisten henkilöiden osalta maksu voi olla miljoona euroa tai jopa enemmän. Mitään yhtenäistä linjaa ei jäsenvaltioissa näytä olevan seuraamusmaksun suuruuden suhteen. Joissakin maissa jäähdyttelyseuraamuksen osalta ei ole määritelty kattoa ollenkaan. EU lähtee siitä, että seuraamusten tulee kuitenkin olla riittäviä, jotta niillä olisi selkeästi estävä vaikutus ja lisäksi niiden tulee olla oikeasuhtaisia. Hallituksen esityksessä on seuraamusmaksun suuruudeksi jäähdyttelyjakson rikkomisesta ehdotettu enintään euroa. Ehdotus mahdollistaa skaalautuvuuden sen mukaan, millainen taloudellinen kantokyky kyseisellä henkilöllä on. Yksittäisten tilintarkastajien tulotaso vaihtelee huomattavasti, joten suhteessa korkeimpiin tuloihin, tulee enimmäismäärän olla sellainen, että sillä on selkeästi estävä vaikutus ja se voidaan päättää sellaiseksi, että se on oikeassa suhteessa kyseessä olevan henkilön taloudelliseen kantokykyyn. Ehdotus: Ei tarvetta säännöksen muuttamiseen. B. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta (2. liitelaki) 6 luku 16 a Hallituksen tehtävät yleisen edun kannalta merkittävässä yhtiössä EK kiinnitti lausunnossaan huomiota OYL 6 luvun 16 a :ään, jonka mukaan myös tilintarkastuksen arviointi kuuluisi jatkossa yleisen edun kannalta merkittävän yhtiön hallituksen tehtäviin. EK:n arvion mukaan mainittu velvollisuus menee direktiivin vähimmäisvaatimuksia pitemmälle, laajentaa liiaksi hallituksen velvoitteita ja voi aiheuttaa tulkinta- ja vastuuongelmia. Vaikka hallituksen vastuulla on yleinen yrityksen hallinnon järjestämisvelvollisuus, ei siihen EK:n mukaan kuulu sellainen tilintarkastuksen arviointi, joka edellyttäisi melko syvällistä tilintarkastuksen sisältöön paneutumista. EK on ehdottanut sanan arvioida poistamista ehdotuksen 6 luvun 16 a :n 1 momentin johtolauseesta. Arvio: Osakeyhtiölakiin ehdotetuilla muutoksilla pannaan täytäntöön direktiivin säännökset yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tarkastusvaliokunnista (39 artikla). Direktiivin mukaiset tarkastusvaliokunnan (tai vastaan muun elimen) tehtävät liittyvät muun muassa yrityksen sisäisen laadunvalvonnan, riskienhallintajärjestelmän sekä sisäisen tarkastuksen tehokkuuden sekä tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen seurantaan (en: monitor). Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäväksi on direktiivissä osoitettu tilintarkastajan riippumattomuuden ja erityisesti muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoamisen tarkkailu (en: review) ja seuranta (en: monitor) sekä tilintarkastajan valinnan valmistelu. Ehdotetut hallituksen erityisiä tehtäviä koskevat säännökset tulevat suoraan OYL:n nojalla sovellettavaksi suomalaisiin pörssiyhtiöihin, jotka noudattavat Arvopaperimarkkinayhdistyksen Hallinnointikoodia. Vuonna 2015 päivitetyssä Hallinnointikoodissa on tarkastusvaliokunnan osalta kiinnitetty jo ennakolta huomiota EU:n säädöshankkeista aiheutuviin tarkastusvaliokunnan pakollisten tehtävien lisääntymiseen. Tarkastusvaliokuntaa koskevan EU-sääntelyn on todettu asettavan yhtiöille merkittäviä lisävaatimuksia ja kasvattavan teknisen osaamisen ja asiantuntemuksen merkitystä. Tarkastusvaliokunnan riippumattomuusvaatimusta on uudessa Hallinnointikoodissa muutettu pakottavan sääntelyn sallimaan enemmistön riippumattomuuteen yhtiöstä ja samalla huomioita on kiinnitetty tarkastusvaliokunnalla kokonaisuutena olevaan osaamiseen ja pätevyyteen. Hallinnointikoodin tarkastusvaliokuntaa koskevan suosituksen (suositus 16) perusteluissa on kuvailtu valiokunnan tehtäviä pääosin nyt käsillä olevaa lakiehdotusta vastaavasti. Hallinnointikoodissa ei kuitenkaan nimenomaisesti todeta tilintarkastuksen arvioinnin kuuluvan pörssiyhtiön hallituksen tehtäviin. Koska vuoden 2015 Hallinnointikoodin valmistelussa on pyritty ennakolta ottamaan huomioon tilintarkastusdirektiivistä seuraavat vaatimukset, ei nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä tältä osin ole tarpeen olennaisesti lisätä tai muuttaa pörssiyhtiön hallituksen tehtäviä listayhtiöiden noudattamasta toimivaksi osoittautuneesta käytännöstä. Toisaalta direktiivin eri kieliversioiden sanamuodoista johtuen tilintarkastuksen seurannan (en: monitor) sisältöä on valmistelussa pidetty jossain määrin epäselvänä. 8

9 Lakiehdotuksessa kaikki yleisen edun kannalta merkittävän yhtiön hallituksen tehtävät on siten mainittu seuranta- ja arviointitehtävinä. Ehdotuksessa lausuntokierroksella ja erillisessä kuulemistilaisuudessa saadun palautteen perusteella direktiivin vähimmäisvaatimukset on mainittua tilintarkastuksen arviointia lukuun ottamatta saatu osakeyhtiölaissa sovitettua yhteen suomalaisten listayhtiöiden noudattaman hyvän tavan kanssa. Ehdotus: Ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölain 6 luvun 16 a :n 1 ja 2 momenttia siten, että selkeästi erotetaan seuranta- ja arviointitehtävä pelkästä seurantatehtävästä. Pykälän 1 momentissa luetellaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja tarkastuksen osalta ne kolme tehtävää, joita hallituksen on erityisesti seurattava ja arvioitava. Ehdotuksella ei ole tarkoitus muuttaa voimassa olevaan yhtiö- tai tilintarkastuslainsäädäntöön ja/tai niitä täydentäviin määräyksiin perustuvaa hallituksen ja tilintarkastajien yleistä tehtävien tai vastuun jakoa. Selvyyden vuoksi 2 momentissa todetaan, että pelkkä seurantatehtävä koskee yhtiön tilintarkastusta, jonka lisäksi hallituksen on valmisteltava yhtiön tilintarkastajan valinta. Jos yhtiö on kirjanpitolain 1 luvun 9 :ssä tarkoitettu yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, sen hallituksen tehtävänä on yhtiön taloudellisen raportoinnin ja tarkastuksen osalta erityisesti seurata ja arvioida yhtiön: 1) taloudellista raportointijärjestelmää; 2) sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta; 3) tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista. Edellä 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi hallituksen on seurattava yhtiön tilintarkastusta ja valmisteltava yhtiön tilintarkastajan valinta. 6 luku 16 c Tarkastusvaliokunnan jäsenet Keskuskauppakamari on kiinnittänyt erityistä huomiota tarkastusvaliokunnan jäsenten pätevyysvaatimuksiin. Keskuskauppakamarin mielestä hallituksen esityksen perusteluissa oleva esimerkkilista niistä tehtävistä, joissa toimiminen katsotaan tyypilliseksi tavaksi saada laissa tarkoitettua laskentatoimen tai tilintarkastuksen asiantuntemusta, on liian suppea. Arvio: Lakiin lisättäväksi ehdotettava tarkastusvaliokunnan jäsenten pätevyysvaatimus perustuu direktiivin säännökseen, jonka mukaan ainakin yhdeltä jäseneltä edellytetään laskentatoimen ja/tai tilintarkastusalan asiantuntemusta. Hallituksen esityksen perusteluissa oleva lista on vain esimerkkilista, eikä sen ole tarkoitus sulkea pois mahdollisia muita vaihtoehtoisia tapoja riittävän asiantuntemuksen saavuttamiseksi. Toisaalta perustelujen esimerkkilistassa mainitaan muun muassa toimiminen taloushallinnon vaativissa tehtävissä, mikä voi käytännössä pitää sisällään hyvin monenlaisia asiantuntijatehtäviä. Listan täydentäminen saattaisi vaikuttaa vastakkaisesti, jolloin listaa voitaisiin helposti pitää tyhjentävänä. Käytännössä listayhtiöiden noudattaman Hallinnointikoodin edellyttämä tarkastusvaliokunnan asiantuntemus ja kokoonpano (Hallinnointikoodin perusteluissa todetaan tältä osin mm. seuraavaa: Tarkastusvaliokunnalla tulee kokonaisuutena, eri jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, pätevyys ja toimialatuntemus huomioon ottaen, olla riittävä asiantuntemus ja kokemus tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvista asioista ja siitä toimintaympäristöstä, jossa yhtiö toimii. ) täyttänee poikkeuksetta myös laissa tarkastusvaliokunnan jäsenelle asetetut pätevyysvaatimukset. Ehdotus: Ei tarvetta muuttaa hallituksen esitystä tältä osin. C. Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta (liitelaki 16.) 9

10 OP Osuuskunta on lausunnossaan todennut, että lakia luottolaitoksista tulisi muuttaa siten, että osakeyhtiölain ja osuuskuntalain 6 luvun 16 a-c :t eivät koskisi luottolaitosten lisäksi myöskään talletuspankkien yhteenliittymien keskusyhteisöä. OP Osuuskunnan mielestä on myös epäselvää, laajennetaanko osakeyhtiön ja osuuskuntalain 6 luvun 16 a :n hallituksen tehtäviä myös luottolaitosten ja talletuspankkien yhteenliittymien keskusyhteisön hallituksen tehtäviin. Arvio: Ehdotuksen luottolaitoslain muuttamiseksi 9 luvun 5 :ssä koskien tarkastusvaliokuntaa todetaan nimenomaisesti, että luottolaitoksen tarkastusvaliokuntaan ei sovelleta osakeyhtiölain 6 luvun 16 a-16 c :ää eikä osuuskuntalain 6 luvun 16 a c :ää. Esityksen tarkoitus ei ole ollut, että osakeyhtiönlain tai osuuskuntalain säädökset koskien tarkastusvaliokuntaa, tulisivat miltään osin sovellettavaksi luottolaitoksiin. Lisäksi lain talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010) 3 luvun 18 :ssä säädetään, että yhteenliittymiin sovelletaan luottolaitoslain 7-9 lukua. Tarkastusvaliokuntaa koskevat säädökset ovat luottolaitoslain 9 luvussa. Näin ollen ilman eri mainintaa, sovelletaan luottolaitoslain tarkastusvaliokuntaa koskevia säännöksiä myös yhteenliittymiin. Ehdotus: Ei tarvetta muuttaa hallituksen esitystä. D. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (21. liitelaki) Suomen Tilintarkastajat ja KPMG kiinnittivät huomiota siihen, että sanktioiden tulisi kohdistua vain tehtäviin, jotka ovat hallituksen tehtäviä, ei siis palvelujen ostamiseen. Hallitusammattilaiset toteavat lausunnossaan, että tilintarkastusdirektiivin edellyttämä kielto toimia pörssiyhtiön hallituksessa tarkoittaa perustusoikeudellisen elinkeinovapauden rajoitusta. Sen vuoksi se tulisi asettaa tuomioistuimessa, ei hallintoviranomaisen päätöksellä. Hallitusammattilaiset toteavat, että kielto toimia pörssiyhtiön hallituksessa on luonteeltaan liiketoimintakielto, joten olisi perusteltua sisällyttää EU-direktiivin edellyttämät säännökset liiketoimintakiellosta annettuun lakiin. Arvio: Osakeyhtiölain muuttamista koskevan ehdotuksen mukaan 6 luvun 16 a pykälässä säädetään, että hallituksen tehtäviin kuuluu tilintarkastajan riippumattomuuden ja muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista. Ehdotettu pykälä perustuu tilintarkastusdirektiivin tarkastusvaliokuntaa koskevan 39 artiklan 6 kohdan e alakohtaan, jossa säädetään, että tarkastusvaliokunnan on tarkkailtava ja seurattava erityisesti muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista tarkastettavalle yhteisölle. Hallituksen ja siten myös tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamisen seuranta ja tarkkailu (en: review). Hallituksen tehtäviin ei siten kuulu muiden kuin tilintarkastuspalveluiden ostaminen, vaan tämän seuranta. Tilintarkastusasetuksessa asetetaan selkeä raja muiden kuin tilintarkastuspalveluiden ostamiselle. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta poikkeamista tilintarkastusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan muille kuin tilintarkastuspalkkioille asetusta 70 %:n rajasta. Muutamat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet käyttävänsä hyväksi mahdollisuutta kiristää edellä mainittua rajaa. Liiketoimintakielto kohdistuu erittäin vakaviin liiketoiminnassa tapahtuviin laiminlyönteihin sekä rikolliseen menettelyyn, joka on henkilön toiminta kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Liiketoimintakielto estää liiketoiminnan harjoittamisen, eikä sitä voida katsoa sopivaksi sanktioksi hallituksen tilintarkastukseen liittyvien velvoitteiden rikkomisesta tai laiminlyönnistä. Hallituksen ja sitä kautta tarkastusvaliokunnan tilintarkastukseen liittyvien tehtävien taustalla on tilintarkastustoiminnan luotettavuuden varmistaminen. Tästä johtuen näitten velvoitteiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta on tilintarkastusdirektiivin 30 a artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan oltava seuraamus eli väliaikainen kielto, enintään 3 vuotta, toimia yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön hallintoelimen jäsenenä. Hallituksen esityksessä kielto on liitetty koskemaan asioista, joihin hallituksen jäsen voi vaikuttaa, eli tilintarkastajan valintaprosessi, tilintarkastustoimeksiannon kesto ja muiden kuin tilintarkastuspalveluiden hankinnan seuranta. Kielto koskee toimimista yleisen edun kannalta merkittävän 10

11 yhteisön hallituksen jäsenenä, eikä siis estä toimintaa muiden yhteisöjen hallituksissa tai harjoittaa muuta elinkeinotoimintaa tai ammattia. Vastaavia kieltoja löytyy muustakin lainsäädännöstä, kuten esimerkiksi löytötavaralaissa (aluehallintovirasto voi kieltää löytötavaratoimiston pitämisen 25 a ) tai arpajaislaissa (poliisihallitus voi kieltää henkilöä toimeenpanemasta rahapelejä 62 a ). Ehdotus: Ei tarvetta muuttaa hallituksen esitystä. 11

12 E. Kirjanpitolaki Useat tahot ovat ehdottaneet kirjanpitolain muuttamista siten, että oikean ja riittävän kuvan vaatimuksesta poistetaan toimintakertomus. Arvio: Toimintakertomuksen poistamisen vaikutusten arviointi kirjanpitolain oikean ja riittävän kuvan vaatimuksesta on annettu työ- ja elinkeinoministeriön asettamalle työryhmälle. Työryhmän selvitystyön tavoitteena on muun muassa toimintakertomuksen poistamisen osalta identifioida mahdollisuudet sääntelyn keventämiseen ja ristiriitaisten säädösten purkamiseen tarkastettavien yritysten näkökulmasta ottaen samalla huomioon mahdollisten muutosten vaikutukset muun muassa sijoittajien, julkista valtaa edustavien omistajien ja verohallinnon toimintaan sekä vaikutukset harmaan talouden torjunnan tehokkuuteen. Ehdotus: Kirjanpitolakiin ei ole syytä tehdä muutoksia ennen kuin työryhmä on suorittanut muutokseen liittyvän vaikutusarvioinnin. Hyvä lainsäädäntötapa edellyttää, että muutosten vaikutukset arvioidaan ennen niiden toteuttamista. F. PIE- määritelmä eli yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt Useat tahot ovat kiinnittäneet huomiota yleisen edun kannalta merkittävien yhteisön määritelmään. Lähtökohtaisesti määritelmää ei lausunnonantajien mielestä tule laajentaa koskemaan muut kuin kirjanpitolain 1 luvun 9 :ssä määritellyt tahot. Tiettyjen eläke- ja vakuutusyhteisöjen osalta ehdotetaan, että niiden tilintarkastajien laaduntarkastukseen kiinnitetään erityistä huomiota siten, että näiden yhteisöjen tilintarkastajat määrätään laaduntarkastukseen joka kolmas vuosi. Arvio: Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen määritelmää ei olla hallituksen esityksessä laajentamassa. Hallituksen esityksessä on poikkeuksellisesti säädetty laissa vakuutuskassalain muuttamisesta, laissa eläkesäätiölain muuttamisesta, laissa maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta sekä laissa merimieseläkelain muuttamisesta, että näiden tilintarkastaja on määrättävä laaduntarkastukseen vähintään joka kolmas vuosi. Hallituksen esityksessä on katsottu, että esimerkiksi lakisääteisen työeläkevakuutustoiminnan erityinen luonne ja keskeinen asema työtekijöiden etujen varmentajana vaativat, että tilintarkastuksen valvonnan laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi näiden yhteisöjen asema ei poikkea tässä suhteessa muista kilpailevista työeläkevakuutusyhtiöistä. Suomessa on toimivia lakisääteistä eläketoimintaa harjoittavia eläkekassoja 4-5 kappaletta ja lakisääteistä toimintaa harjoittavia eläkesäätiöitä 14 kappaletta. Laaduntarkastuksesta ei aiheutune huomattavia kustannuksia Tilintarkastusvalvonnalle ottaen huomioon, että usein näitä yhteisöjä tarkastavat tilintarkastajat tarkastavat yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä, jolloin laaduntarkastukseen määrääminen kolmen vuoden välein tulee jo sitä kautta. Ehdotus: Ei ole tarvetta muuttaa hallituksen esitystä G. Säätiölaki Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on lausunnossaan nostanut esille säätiölain poikkeavat säännökset tilintarkastajan rotaatiosta ja toimeksiannon enimmäiskestosta. He toteavat myös, että hallituksen esityksessä ei ole tästä mainintaa. Lisäksi lausunnossa viitataan yhdistyslakiin ja toimintakertomuksen poistamiseen tilintarkastuksen kohteesta. Arvio: Hallituksen esityksellä ei ole ollut tarkoitusta muuttaa säätiölain erityissäännöksiä, joten ei ole katsottu tarpeelliseksi viitata näihin. Lisäksi vaikka toimintakertomusta ehdotetaan poistettavaksi tarkastuksen kohteesta, tulee tulevaisuudessa kuitenkin ehdotuksen mukaan varmistaa, että toimintakertomus täyttää lain vaatimukset sekä että sen tiedot ovat yhdenmukaisia tilinpäätöksen tietojen kanssa. 12

13 Ehdotus: Ei tarvetta muuttaa hallituksen esitystä. H. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Hallituksen esityksessä on ehdotettu, että laki tulisi voimaan samanaikaisesti Euroopan unionin tilintarkastusasetuksen kanssa eli Lisäksi hallituksen esityksessä on ehdotettu seuraavaa: Tämän lain tilintarkastajan valintaa sekä tilintarkastajaa koskevia muita kuin tilintarkastuspalveluja koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudella, joka alkaa tämän lain voimaan tuloon jälkeen. Tämän lain seuraamuksia koskevia säännöksiä sovelletaan tilintarkastajan tekoihin ja laiminlyönteihin, jotka ovat tapahtuneet tämän lain voimaantuloon jälkeen. Tämän lain säännöksiä tilintarkastuskansioista, asiakasrekisteristä ja muusta tilintarkastajan toiminnan järjestämisestä noudatetaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta Arvio: Edellä ehdotetaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen sisällön siirtämistä lakiin 4 luvun 12 ja 13 pykäliksi. Koska asetus olisi ehdotuksen mukaan tullut voimaan , on syytä muuttaa myös näiden uusien pykälien voimaan tuloa. Lisäksi tilintarkastuksen kohteen ja tilintarkastuskertomuksen osalta ehdotetaan muutosta siten, että meneillään olevat tilintarkastukset voidaan hoitaa voimassa olevan lain mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tilintarkastuskohdetta ja tilintarkastuskertomusta koskevat muutokset astuisivat voimaan vasta tai jälkeen alkavilta tilikausilta. Ehdotus: Lain voimaantuloa ei ole tarvetta muuttaa, mutta siirtymäsäännöstä ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti: Tämän lain tilintarkastuksen kohdetta koskevaa 3 luvun 1 :ää ja tilintarkastuskertomusta koskevaa 5 :ää sovelletaan ensimmäisen kerran päättyviltä tilikausilta laadittavien tilinpäätösten tilintarkastuksiin. Tämän lain 4 luvun 9 :ää asiakasrekisteristä sekä saman luvun 10 :ää tilintarkastuskansiosta, 12 :ää tilintarkastajan toiminnan järjestämisestä ja 13 :ää epäilyksistä ilmoittamisesta sovelletaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta Tämän lain 5 luvun 1 :ää tilintarkastajan toimikausien enimmäiskestosta sekä saman luvun 3 :ää muiden kuin tilintarkastuspalveluiden rajoittamisesta ja 4 :ää muiden kuin tilintarkastuspalkkioiden enimmäismäärästä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudella, joka alkaa tämän lain voimaantulon jälkeen. Tämän lain 10 lukua sovelletaan tilintarkastajan tekoihin ja laiminlyönteihin, jotka ovat tapahtuneet tämän lain voimaantulon jälkeen. 13