Maastotarkastusohje. Liitteet

Transkriptio

1 Maastotarkastusohje Liitteet

2 Liitteet Taulukot taimikon varhaishoidon ja NMH:n tarkastuksiin Liite 1 Tuettavien töiden on oltava taloudellisesti ja metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 6 (34/2015) Etelä Suomi 49

3 50

4 Pohjois Suomi 51

5 52

6 Korjuujäljen mittaustarkennuksia Liite 2 Esimerkki: KVK mänty, valtapituus 12 m, ppa 12 m2 1) keskiläpimitta 17 cm, mitattu runkoluku 580 kpl/ha Puuston valtapituus on 12 m, tällöin suositeltava pohjapinta-ala on 10,5 13 m2/ha, mikä 17 cm:n keskiläpimitalla vastaa runkolukua runkoa/ha. Suosituksen mukaan runkoluku voi siis jäädä < 600 kpl/ha uramittauksia ei tallenneta, koska mitattu runkoluku on alle 600 kpl 3) keskiläpimitta 15 cm, mitattu runkoluku 580 kpl/ha Puuston valtapituus on 12 m, tällöin suositeltava pohjapinta-ala on 10,5 13 m2/ha, mikä 15 cm:n keskiläpimitalla vastaa runkolukua kpl/ha. Suosituksen mukaan runkoluku ei siis voi jäädä < 600 kpl/ha uramittaukset tallennetaan, vaikka mitattu runkoluku on < 600 kpl/ha Pohjois-Suomen suosituksissa harvennusmalleihin liittyvä muunnosohje (jäävä pohjapinta-ala runkoluvuksi valtapituuden avulla) ei toimi varsinkaan lyhyissä järeissä puustoissa, koska runkoluvut on laskettu keskimääräisellä järeydellä. 2) keskiläpimitta 17 cm, mitattu runkoluku 680 kpl/ha Suosituksen mukaan ( kpl/ha) runkoluku voi jäädä < 600 kpl/ha, mutta koska mitattu runkoluku on yli 600 kpl/ha uramittaukset tallennetaan Käytettävät syykoodit tarkastuslajeittain Liite 3 Syykoodia käytetään aina, kun arvostelu poikkeaa arvosta 1 (= Hyvä). Huomautuksen tai virheellisyyden tarkempi perustelu voidaan kirjoittaa lisätietoihin. Syykoodia 999 käytetään vain poikkeustapauksissa, jos koodiluettelosta ei löydy huomautuksen tai virheellisyyden aihetta kuvaavaa syykoodia. Metsälaki Yleiset 103 = vesitalous ei kunnossa 108 = karttamerkinnät väärin 111 = liikaa ilmoitettu määrä 199 = pinta-ala ilmoitettua suurempi 514 = puutteellinen vesiensuojelu 603 = puutteellinen ympäristönsuojelu 721 = elinympäristöä käsitelty liian voimakkaasti 723 = elinympäristöä ei riittävästi huomioitu esitetyssä hakkuussa 999 = muu syy katso lisätieto Kasvatushakkuu Hakkuun edellytykset 715 = ylispuiden alla ei ole riittävästi taimia 702 = ei ole harvennuksen tarvetta (metsänhoitosuositukset) 724 = vain ryhmittäinen harvennus mahdollista 750 = ei hakattavaa (metsälaki) 751 = esitetty väärä hakkuutapa 922 = jätepuuston raivaus tekemättä (= ennakkoraivaus) Jäävän puuston määrä (hakkuun jälkeen) 704 = hakattu liian harvaksi 705 = poistettu liikaa ylimpien latvuskerrosten puita 952 = taimimäärä ei täytä metsälain vaatimuksia 951 = taimimäärä ei täytä metsänhoitosuosituksia 718 = runsaasti puustovaurioita 719 = runsaasti maastovaurioita 922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=ennakkoraivaus) Korjuujälki 704 = hakattu liian harvaksi 53

7 705 = poistettu liikaa ylimpien latvuskerrosten puita 718 = runsaasti puustovaurioita 719 = runsaasti maastovaurioita 922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=ennakkoraivaus) Uudistushakkuu Hakkuun edellytykset 710 = ei luontaisen uudistamisen edellytyksiä 751 = esitetty väärä hakkuutapa Esitetty uudistamismenetelmä 852 = uudistusalan raivaus pitää tehdä 853 = uudistusalan muokkaus pitää tehdä 854 = uudistusalan raivaus ja muokkaus pitää tehdä 859 = pitää uudistaa viljelemällä 209 = väärä uudistamispuulaji 861 = istutus kylvön tilalle 862 = kylvö istutuksen tilalle 863 = voisi uudistaa luontaisesti 864 = taimettunut luontaisesti 865 = täydennysviljely riittää 866 = kemiallinen heinäntorjunta tarpeellinen Uudistamisen tarkastukset Ilmoituksen arvostelu 902 = ilmoitettua viljelyä ei ole tehty 209 = väärä uudistamispuulaji 907 = ilmoitettu ala hakkaamatta Toteutuksen arvostelu 204 = puutteellinen raivaus 205 = puutteellinen heinäntorjunta 206 = puutteellinen muokkaus 209 = väärä uudistamispuulaji 917 = taimettunut luontaisesti, viljely tarpeeton 919 = viljelytyön laatu heikko 921 = täydennysviljely tarpeen (ML 8.3 ) 923 = taimikon perkaus tarpeellinen 925 = maanpinnan muokkaus olisi pitänyt tehdä 951 = taimimäärä ei täytä metsänhoitosuosituksia 952 = taimimäärä ei täytä metsälain vaatimuksia Elinymp. ilm/ely -kentän koodisto 1 = kohteita ei ole eikä niitä ole ilmoitettu 2 = kohteita on ja ne on ilmoitettu oikein 3 = oikeat kohteet ilmoitettu, mutta koodeissa virhe 4 = kohteita ei ole, vaikka on ilmoitettu 5 = jätetty osittain ilmoittamatta 6 = ilmoitettu oikein ja tarpeettomasti sekä jätetty ilmoittamatta 7 = ilmoitettu tarpeettomasti sekä jätetty ilmoittamatta 8 = jätetty ilmoittamatta tai 9 = olemassa olevat kohteet ilmoitettu muulla tavoin virheellisesti. Ajourastoon liittyvät 719 = runsaasti maastovaurioita 999 = muu syy, ajourien leveyteen ja väleihin liittyvä syy kerrotaan lisätiedoissa Puustoon liittyvät 704 = hakattu liian harvaksi 705 = poistettu liikaa ylimpien latvuskerrosten puita 718 = runsaasti puustovaurioita 999 = muu syy KEMERA (sisältää hoito ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastukset) Yleiset 101 = työ tekemättä 102 = kitu- tai joutomaa 103 = vesitalous ei kunnossa 104 = kehitysluokka väärin 105 = pinta-ala alle rahoitusehtojen 106 = toteutettu ennen suunnitelman hyväksymistä 108 = karttamerkinnät väärin 109 = rahoitettu aikaisemmin 111 = liikaa ilmoitettu määrä (ha) 514 = puutteellinen vesiensuojelu 603 = puutteellinen ympäristönsuojelu 721 = elinympäristöä käsitelty liian voimakkaasti 723 = elinympäristöä ei riittävästi huomioitu esitetyssä hakkuussa 199 = pinta-ala ilmoitettua suurempi 999 = muu syy katso lisätieto Metsänuudistaminen 201 = liian suuri kantorahatulo 202 = uusintaviljely ei tarpeen 203 = metsittynyt luontaisesti 204 = puutteellinen raivaus 205 = puutteellinen heinäntorjunta 206 = puutteellinen muokkaus 208 = väärä uudistamismenetelmä 210 = taimitiheys liian pieni 710 = ei luontaisen uudistamisen edellytyksiä 913 = uusintaviljely tarpeen 921 = täydennysviljely tarpeen 923 = taimikon perkaus tarpeellinen 54

8 Kulotus 851 = uudistamisketju virheellinen Nuoren metsän hoito ja pienpuun keruu 301 = kustannuslaji väärin 302 = liian pieni taimikko 303 = keskiläpimitta liian suuri 304 =poistuma liian pieni 306 = jäänyt harvaksi 307 = jäänyt tiheäksi 308 = tehty vain raivausta 309 = verhopuusto poistamatta 310 = energiapuuta liian vähän 312 = energiapuu maastossa 718 = runsaasti puustovaurioita 719 = runsaasti maastovaurioita 922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=ennakkoraivaus) Metsänterveyslannoitus 501 = liian huono suotyyppi 502 = liian alhainen lämpösumma 504 = metsänhoitotyöt pääosin tekemättä Kunnostusojitus 501 = liian huono suotyyppi 502 = liian alhainen lämpösumma 503 = edellinen rahoituskerta liian nuori 504 = metsänhoitotöiden toteutuksessa puutteita 506 = puustossa kasvuhäiriöitä 509 = liian pieni ojatiheys 510 = liian suuri ojatiheys 511 = liian pieni ojakoko 512 = liian suuri ojakoko 513 = kulkuyhteydet hoitamatta 604 =liian huono hinta/laatu-suhde 718 = runsaasti puustovaurioita 719 = runsaasti maastovaurioita Metsätien tekeminen ja perusparannus 601 = metsätalouskäyttö alle 50 % 602 = tienormit eivät täyty 604 =liian huono hinta/laatu-suhde 606 = liian suuri tietiheys 607 = tie on liian lyhyt 608 = liian nuori perusparannettavaksi 609 = tieoikeudet perustamatta 55

9 Nuoren metsän hoito (Kemera): Suhteellinen pinta alavähennys Liite 4 Taulukko 1 Esimerkki tarkastustuloksesta Nuoren metsän hoitokohteena 2. khlk:n männikkö, kuvion kokonaispinta-ala 6,0 ha Koeala nro Kasvatettavan puuston runko-luku (kpl/ha) Poistuma (kpl/ha) Tarkastustuloksen perusteella laskettu prosenttivähennys pinta-alaan: 4 koealaa / 18 koealaa = 22 % vähennettävä koealatieto Rahoitus myönnetään (1 0,22) * 6,0 ha = 4,7 ha:lle vähennettävä koealatieto vähennettävä koealatieto vähennettävä koealatieto hyväksyttävä koealatieto koealaa 956 kpl/ha 822 kpl/ ha keskiarvo 14 koealaa 1071 kpl/ha 1057 kpl/ ha keskiarvo 56

10 Kirjanpainajan iskeytymien havainnointi riskikohteiden* tarkastuksessa 2017 Liite 5 Seppo Neuvonen / Luke; * Riskikohteilla tarkoitetaan erikseen määriteltyjen kriteerien perusteella valittuja kuusikoiden reunoja viimeaikaisten hyönteistuhohakkuiden tai luonnonsuojelualueiden lähistöllä. Mikäli alueella on useampia kriteerit täyttäviä kuvioita, tarkastellaan eniten auringonvalon vaikutuksessa olevia kuusikoiden kaakkois-etelä-länsisuunnalle aukeavia reunoja ja valitaan näistä se, joka on lähimpänä aiemmin ilmoitettua tuhohakkuuta. Arvioitaessa sitä, millä alueilla kirjanpainajien iskeytymien riski on kohonnut, on syytä ottaa huomioon edellisen kesän hyönteistuhojen (ilmoitukset hyönteistuhohakkuista elokuusta eteenpäin) lisäksi kirjanpainajatuhoriskiä lisäävinä tekijöinä vanhojen kuusikoiden yleisyys alueella ja sellaiset alueet, joilla kirjanpainaja on edellisenä kesänä päässyt lisääntymään korjaamatta jääneissä vaurioituneissa kuusissa. Tulevan kesän kannalta tällaisia alueita löytyy todennäköisimmin alueilta, joita aiempien vuosien myrskyt runtelivat pahiten, lisännevät kirjanpainajien iskeytymisriskiä (jos puita on jäänyt korjaamatta metsiin) eläviin puihin mahdollisesti ensi kesän loppupuolella (jos kirjanpainajat ovat ehtineet lisääntyä myrskytuhopuissa; tämä riippuu olennaisesti tulevan kevään ja alkukesän säistä, joita en pysty ennustamaan). Edelliseen kohtaan liittyen riskikohteiden tarkastuksia on syytä kohdentaa myös alueille, joissa maanomistaja on ilmoittanut Suomen metsäkeskukselle vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä, kuten laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013; 6 ) määrää: Poiketen siitä, mitä 1 3 momentissa säädetään, maanomistaja voi metsälain 10 :ssä tarkoitetulla erityisen tärkeällä elinympäristöllä ja metsälain soveltamisalaan kuuluvalla Natura verkostoon kuuluvalla alueella, jolla lahopuun lisääminen voi olla tarkoituksenmukaista, jättää alueelle vahingoittuneita puita enemmän kuin mainittujen lainkohtien mukaan on sallittu. Maanomistajan tulee ilmoittaa vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä Suomen metsäkeskukselle. Suomen metsäkeskuksen on seurattava elinym- päristöjä ja alueita, joille vahingoittuneita puita jätetään, niiden lahopuumääriä sekä alueelta mahdollisesti leviäviä metsätuhoja. Tarkastettavaksi alueeksi valitaan 100 metrin pituinen varttuneen kuusikon reuna (tuore hakkuuaukea mieluiten reunan kaakkois-etelä-länsipuolella), jonka syvyys on 15 m (alueen pinta-ala on siis 0,15 ha). Varttuneiden kuusikoiden auringonpaisteiset reunat ovat altteimpia kirjanpainajan iskeytymille, ja valtaosa kirjanpainajan valtaamista kuusista on yleensä enintään 15 metrin etäisyydellä aukon reunasta. Edellä mainitulta alueelta tarkastetaan vähintään 15 cm:n (rinnankorkeus)läpimittaiset kuuset ja etsitään kirjanpainajan valtaamia kuusia (kirjataan ylös näiden ja tarkastettujen kuusien lukumäärä sekä muut lomakkeella kysytyt tiedot). Yksittäisen kuusen tarkastamiseen pitäisi kulua vain noin puoli minuuttia. Kirjanpainajan valtaamat kuuset voi tunnistaa ruskeasta purusta rungon tyvellä tai pinnalla pienten (läpimitta 1,5 2 mm) iskeytymäreikien ympärillä (Kuva 1; purua voi olla myös kaarnan raoissa tai tarttuneena hämähäkinseitteihin). Myös pihkavuodot voivat olla merkkinä kirjanpainajien iskeytymistä. Syömäkuvioiden perusteella on varmistettava, että kyseessä on kirjanpainaja (Kuva 2) eikä esim. kuusentähtikirjaaja (Kuva 3) tai kuusijäärä (Kuva 4); samassa puussa voi kuitenkin olla useamman lajin iskeytymiä. Kirjanpainajan tänä vuonna valtaamat kuuset merkitään maalitäplällä, jotta niitä ei tule laskettua kahteen kertaan ja myös siksi, että ne olisi myöhemmin nopeasti löydettävissä. Mikäli tarkastettavalla alueella tai sen lähistöllä (<100 m) on tuulen kaatamia tai katkenneita kuusia**, myös nämä tarkastetaan kirjanpainajan iskeytymien varalta, ja nämä tiedot merkitään erikseen ylös. ** tässä tarkoitetaan vain tuulenkaatoja, jotka ovat riittävän tuoreita kirjanpainajan lisääntymismateriaaliksi (neulaset vielä vihreitä ja nila valkeaa, ei ruskettunutta) 57

11 tuulen kaatamista kuusista kirjattavat tiedot: tuulen kaatamien kuusten lukumäärä tarkastettavalla alueella (100 m * 15 m) se, monessako näistä on kirjanpainajan iskeytymiä tuulenkaatokuusten keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta se, onko tuulen kaatamia kuusia em. alueen lähistöllä (<100 m) Kyllä/Ei Kuva 1 Kirjanpainajan tuottamaa ruskeaa purua rungolla iskeytymäreiän ympärillä (vasemmalla) sekä rungon tyvellä (oikealla). Kuvat ovat peräisin julkaisusta: Björklund, N. & Schroeder, M. (2009) Utvärdering av Sök och plock - sommar Slutrapport. Institutionen för Ekologi, SLU. Forskningsrapporter%202009/Utv%C3%A4rdering%20av%20S%C3%B6k%20%20Plock%20sommar%20-%20Slutrapport2.pdf Ari Nikula/Luonnonvarakeskus Erkki Annila/Luonnonvarakeskus Kuva 2 Kirjanpainajan pystysuuntaiset syömäkuviot ovat kuusen paksun kaarnan alla. Emokäytäviä on tavallisesti 2, joskus 3 tai 4. Ks. myös: Kuva 3 Kuusentähtikirjaajan tähtimäisessä syömäkuviossa on 4 8 emokäytävää (yleensä ohuemman kaarnan alueella). Kuusentähti-kirjaajan iskeytymäreikä on läpimitaltaan vain noin 0,5 mm. Ks. myös: Kuva 4 Kuusijäärän n. 5 mm:n levyisiä loivareunaisia, ruskean purun täyttämiä mutkittelevia toukkakäytäviä kuusen tyvellä. Ks. myös: 58

12 59 Suomen metsäkeskus Maastotarkastusohje