RAKENNUKSEN KUNTOARVIO

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA RAKENNUKSEN KUNTOARVIO Rautaharju T E K I J Ä / T : Petri Ahnen

2 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Kulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Kulutushjelma Rakennusalan työnjhdn kulutushjelma Työn tekijä(t) Petri Ahnen Työn nimi Rakennuksen kuntarvi Päiväys Sivumäärä/Liitteet 93/2 Ohjaaja(t) Pasi Haataja lehtri Timeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Rautavaaran Kunta Tiivistelmä Opinnäytetyön tavitteena li selvittää Rautaharju-nimisen kiinteistön rakennustekninen kunt. Kuntarvi n aistinvaraisesti ja kkemusperäisesti tehty arvi kiinteistön kunnsta. Kuntarvin sisältyy myös erilaisia mittauksia, mitkä suritetaan rikkmatta rakenteiden pintja. Kuntarvita vidaan hyödyntää kiinteistön kunnssapitsuunnitelman ja krjaushjelman laadinnassa. Kiinteistön mistaja laatii tai laadituttaa kunnssapitsuunnitelman, kuntarvin ja tarvittavien lisätutkimusten perusteella. Kiinteistö tutkittiin kuntarvimenetelmän hjeen mukaan aistinvaraisesti. Dkumentinnissa käytettiin apuna valkuvausta ja erilaisia mittareita. Näiden tulsten perusteella laadittiin raprtti, mikä luvutettiin tilaajalle. Krjaushjelmassa tettiin humin paitsi rakennuksen teknisestä kunnsta, myös tiljen käyttötarkituksen muutksesta, asukkaiden, tiveista tms. syistä aiheutuvat kunnstus- ja muutstarpeet ja svitettiin ne taludellisiin resursseihin. Raprtissa ei tettu kantaa mahdllisiin tilamuutksiin eikä käyttötarkituksen muutksiin, jten ne kiinteistönmistajan tuli selvittää ja ttaa humin lpullista krjaushjelmaa laatiessaan. Avainsanat Kuntarvi,rakennustekninen kunt, rakennus, kiinteistö

3 SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract Field f Study Technlgy, Cmmunicatin and Transprt Degree Prgramme Degree Prgramme in Cnstructin Management Authr(s) Petri Ahnen Title f Thesis Cnditin Assessment f a Prperty Date 23 January, 2015 Pages/Appendices 93/2 Supervisr(s) Mr Pasi Haataja, Lecturer Client Organisatin /Partners Rautavaara municipality Abstract The aim f this thesis was t determine the cnstructin technical cnditin f the prperty called Rautaharju by using the cnditin assessment methd. Cnditin assessment is an empirical and sensry based evaluatin f the cnditin f a prperty. It als includes a variety f measurements which are perfrmed withut breaking the surfaces f the structures. The cnditin assessment can be utilized fr preparing a maintenance and repair plan f a building. The prperty wner shall prepare r request t prepare a maintenance plan based n the cnditin assessment and the necessary additinal studies. The prperty was studied accrding t the instructins f the cnditin assessment methd by using sensry evaluatin. The dcumentatin included phtgraphy and a variety f measurements. Based n the results, the reprt was made and delivered t the client. The repair prgram tk int accunt nt nly the technical cnditin f the building but als the needs t make renvatins r changes caused by the changes f the space use and the residents' desires. They were then adapted in the ecnmic resurces. The reprt did nt cnsider the pssible changes f the space nr space use s the prperty wner had t clarify them and take them int accunt while preparing the final repair prgram. Keywrds Cnditin assessment, technical cnditin, building, prperty

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KUNTOARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT KÄSITTEET Kuntarvi PTS-suunnitelma Kunnssapitsuunnitelma ja krjaushjelma Energiaselvitys Kunttutkimus Kartitus ja mittaus Kiiteistötarkastus Hultkirja Krjaushjelma Kunnssapittarveselvitys Kuntlukka KIINTEISTÖN KUNTOARVIO TILAAJAN NÄKÖKULMASTA KUNTOARVION KOHTEENA OLEVAN RAKENNUKSEN RISKIRAKENTEIDEN ARVIOINTI Phjarakenteet Salajat sekä hule-, jäte- ja käyttövedet Vesikattrakenteet Yhteenvet arvin tulksista KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT Kiinteistön perustiedt Krjaushistria Asiakirjaluettel Kuntarvin tteutus JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT LIITE 1: KUNTOARVIO LIITE 2: OTE VUONNA 2009 TEHDYN IKKUNAREMONTIN TYÖSELOSTEESTA (RAKENNUSSUUNNITTELUTOIMISTO NYLUND OY KUOPIO)... 87

5 5 1 JOHDANTO Tässä kuntarviraprtissa käsitellään Rautaharjun kerrstalkiinteistön tilannetta, kunta ja käyttöä. Raprtissa esitellään ja ehdtetaan lisätutkimuksia ja kunnssapittimenpiteitä sekä käydään läpi uusimistarpeet. Raprtin PTS-saan sisältyvät ehdtettujen timenpiteiden ajitus ja kustannusennusteet budjetintia varten. Tavitteena n ppia humiimaan kuntarvin laadintaan vaikuttavia keskeisiä kiinteistöjen rakennengelmia, kuten myös aikanaan nnistuneita rakenneratkaisuja. Kiinteistö n rakennettu sen hetkisen, hyväksikatstun, rakennustavan mukaan. Kuntarvissa n esitetty krjaustimenpiteitä, jita pitää käyttää sveltaen aina lemassaleva rakenne humiiden. Kuntarvi tehdään tutkimalla kiinteistö pintja rikkmatta. Aistinvaraisiin havaintihin perustuvan arviinnin tukena käytetään pintaksteusmittareita, jilla saadaan vertailuarvja eri rakenteista.mittaustulksia käytetään apuna arviidessa kiinteistön kunttutkimuksen tarve. Kuntarviinnin yhteydessä kiinteistö dkumentidaan raprttiin KH-krtistn hjeistuksen mukaan. Arviinnissa tutetaan myös kuvamateriaalia, mikä n tulsten tulkitsemisen kannalta tärkeässä asemassa kun arvi esitetään tilaajalle. Työn tilaaja n Rautavaaran kunta.

6 6 2 KUNTOARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT KÄSITTEET 2.1 Kuntarvi Kuntarvi n aistinvaraisesti ja kkemusperäisesti tehty arvi kiinteistön kunnsta. Kuntarvi suritetaan rikkmatta rakenteiden pintja ja siihen sisältyy myös erilaisia mittauksia. Kuntarvilla tarkitetaan talteknisten järjestelmien, kiinteistön rakennussien ja ulkalueiden kunnn selvittämistä. Kuntarvi tehdään yleensä kk kiinteistölle tai, mikäli ei le tarvetta, niin esimerkiksi tietylle taltekniselle järjestelmälle. ( KH kiinteistön ja asunnn kunnn selvitys menetelmiä) 2.2 PTS-suunnitelma Raprtin PTS- sa n kuntarviijien ehdtus kiinteistön kunnssapitsuunnitelmaksi. PTS-ehdtuksissa esitetyt kustannusarvit vat ennusteita budjetintia varten. Ne vat vuden 2014 kustannustasssa ja sisältävät arvnlisävern 24 %. Yksittäisten timenpiteiden kustannusarvit sisältävät myös niihin liittyvien töiden kustannukset, esimerkiksi vesi- ja viemäriremntti sisältää rakennus- ja sähköteknisten töiden kustannukset. Arviihin sisältyy myös suunnittelu- ja valvntakustannukset. ( KH kiinteistön ja asunnn kunnn selvitys menetelmiä) 2.3 Kunnssapitsuunnitelma ja krjaushjelma Kuntarvita vidaan hyödyntää kiinteistön kunnssapitsuunnitelman ja krjaushjelman laadinnassa. Kiinteistön mistaja laatii tai laadituttaa kunnssapitsuunnitelman, kuntarvin ja tarvittavien lisätutkimusten perusteella. Krjaushjelmassa tetaan humin paitsi rakennuksen teknisestä kunnsta, myös tiljen käyttötarkituksen muutksesta, asukkaiden tiveista tms. syistä aiheutuvat kunnstus- ja muutstarpeet ja svitetaan ne taludellisiin resursseihin. Raprtissa ei teta kantaa mahdllisiin tilamuutksiin eikä käyttötarkituksen muutksiin, jten ne kiinteistönmistajan tulee selvittää ja ttaa humin lpullista krjaushjelmaa laatiessaan. ( KH-krtist. Asuinkiinteistön kuntarvi. Tilaajan hje. 2013)

7 7 2.4 Energiaselvitys Energiaselvitys n asiantuntijiden ja katselmuksen tilaajarganisaatin yhteistyössä tekemä perusteellinen selvitys rakennuksen ja tutantprsessin energian- ja vedenkäytöstä sekä niiden kannattavista tehstamismahdllisuuksista. Energiselvitys n kuntarvin sa, jssa arviidaan khteen lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustast vertaamalla niitä vastaavien rakennusten tilastllisiin vertailuarvihin. Kulutustast ja havaitut pikkeamat kirjataan kuntarviraprttiin. Vertailu vidaan tehdä myös khteelle laskettuihin tai khteen aikaisempien vusien tteutuneisiin kulutuksiin. 2.5 Kunttutkimus Kunttutkimus n kiinteistön krjaustarpeen tarkempi tutkimus, jssa rakenteista tettujen näytteiden ja mittauksen perusteella vidaan suunnitella rakennuksen krjaustyön laajuus ja kustannukset. Kunttutkimuksen yhteydessä rakenteista lähetetään labratrinäytteitä tutkittavaksi esimerkiksi sisäilmangelmien selvittämisessä. ( KH kiinteistön ja asunnn kunnn selvitys menetelmiä) 2.6 Kartitus ja mittaus Kartitus ja mittaus vat timenpiteitä, jiden tarkituksena n selvittää yksittäisen vaurin tai ngelman lemassal ja laajuus. Tällaisia vat esimerkiksi haitta-ainekartitus tai vesivahingn yhteydessä tehtävä ksteuskartitus. ( KH kiinteistön ja asunnn kunnn selvitys menetelmiä) 2.7 Kiiteistötarkastus Kiinteistötarkastus n kiinteistössä tehtävä tarkastus pintja rikkmatta. Kiinteistötarkastus n kuntarvin tyyppinen timenpide, jnka tekee alan kulutuksen saanut ja riitävän työkkemuksen maava tarkastaja. ( KH kiinteistön ja asunnn kunnn selvitys menetelmiä) 2.8 Hultkirja Kiinteistön käyttö- ja hult-hje n kiinteistöhulln käyttöön tarkitettu asiakirjakknaisuus, jka sisältää tiedt kiinteistön laitetekniikasta ja hulln tarpeesta. Hultkirjaa päivitetään ajantasaiseksi siltä sin kun kiinteistöä krjataan ja tekniikkaa uusitaan. ( KH kiinteistön ja asunnn kunnn selvitys menetelmiä)

8 8 2.9 Krjaushjelma Krjaushjelma n kiinteistönmistajan (asunt-sakeyhtiössä yhtiökkuksen) hyväksymä periaatehjelma. Krjaushjelman laadinnassa sekä aikataulu- ja rahitussuunnittelussa kiinteistön mistaja vi käyttää kuntarvita ja sen yhteydessä tehtyä PTS-ehdtusta. ( KH-krtist. Asuinkiinteistön kuntarvi. Tilaajan hje. 2013) 2.10 Kunnssapittarveselvitys Kunnssapittarveselvitys n asunt-sakeyhtiölain 1599/ 2009 edellyttämä asunt-sakeyhtiön hallituksen kirjallinen selvitys, jka n esitettävä vusittain varsinaisessa yhtiökkuksessa. Kuntarvin yhteydessä tehtävä pitkänaikavälin kunnssapitsuunnitelma(pts) n kymmenen vuden jakslle tehty, jta vi käyttää tässä yhteydessä. Kuitenkin kunnssapitsuunnitelma annetaan vähintään viidenvuden ajanjakslle. ( KH-krtist. Asuinkiinteistön kuntarvi. Tilaajan hje. 2013) 2.11 Kuntlukka Kuntlukka kuvaa kiinteistönkrjaussuunnitelman päänimikkeen kunta ja sen krjaustarpeen kiireellisyyttä. Krjaussuunnitelman mukainen yksittäisen tarkastuskhteen kunt vi piketa yleisestä kuntlukasta. Lukittelu n kuntarviijan arvi khteen kunnsta. Rakenteita ja rakennuksen sia vidaan vertailla lukituksen avulla tisiinsa. Js rakennus tai rakennesa n elinkaarensa päässä tai muuten purkukuntinen, raprtidaan tilanne kiinteistön mistajalle esimerkiksi kuntarvin avulla. ( KH-krtist. Kuntarviinti)

9 9 3 KIINTEISTÖN KUNTOARVIO TILAAJAN NÄKÖKULMASTA Rautavaaran kunta n alkanut kartittaa järjestelmällisesti kunnan mistuksessa levien kiinteistöjen rakenteellista kunta. Kuntarviiden ja siinä yhteydessä valmistuvien PTS-suunnitelmien perusteella kunta laatii kiinteistöstrategian. Kiinteistöstrategian mukainen timinta vaatii kuntarganisaatissa valtuusttasn situtumisen krjausinvestintien tteuttamiseen. Kiinteistöstrategian tarkitus n määrittää kiinteistöjen hallintatimenpiteet ja tavitteet, taluden, hallinninnin, käytön ja rakennusten teknisten minaisuuksien perusteella. Humiitavaa käytön kannalta n asiakaslähtöinen timintamalli, jssa humiidaan myös ikärakenne ja alueellinen tulrakenne. Humiitavaa n myös väestökehityksestä jhtuva tilankäytön kehityksen ennakinti, jssa pyritään myös tehkkuuteen ja taludellisuuteen. Kiinteistömassan hallinninnilla n merkitystä maisuusmassan arvn säilymiseen ja riskien arviintiin kunnan talussuunnittelun kannalta. Huminarvista n myös energiatehkkuuden parantamiseen tähtäävät timenpiteet. Suritettavilla kunnstus- ja perusparannustöillä n vaikutusta alueen tulrakenteeseen, mikäli nnistutaan lumaan timiva knsepti esim. rahituksen ja kulutuksen kautta. Perustavitteena n ensisijaisesti taata turvallinen, terveellinen ja taludellinen käyttöympäristö. Tteutunut käyttöaste asuntjen ja vukrattavien tiljen salta n viimevusina llut n. 95 % (Rautavaaran Kunnan kiinteistöstrategia). Käyttöaste tulee laskemaan väestökehityksen myötä js rakennuskantaan ei tule muutksia. Mahdlliset vukran krtukset tulevat muuttamaan käyttöastetta. Alueelle ei tdennäköisesti le kannattavaa rakentaa uutta rivitaltyyppistä tutanta tämän hetkisen väestökehityksen ennusteen perusteella. Kunnan keskimääräinen tulkertymä n ikärakenteesta jhtuen pieni. Suuret äkilliset krtukset eivät le mahdllisia ja kiinteistökhtainen vukratarkastelu n paikallaan. Tarvittavat päivitykset ja tarkennukset tuleville vusille tarvitaan ennen vusittaista budjetintia. Erillinen krjaussuunnittelu sekä kustannustteumaseuranta tarvitaan khdekhtaisesti krjaustyön tteutusta ja budjetintia varten (Kuva 1.).

10 Kuvi 1. PTS mukainen rahantarve. Kiinteistöstrategia. (Rautavaaran Kunta) 10

11 11 4 KUNTOARVION KOHTEENA OLEVAN RAKENNUKSEN RISKIRAKENTEIDEN ARVIOINTI 4.1 Phjarakenteet Kuntarvin tulsten tulkinta n syytä jättää aiheeseen perehtyneen rakennustekniikan ammattilaisen tehtäväksi. Riskirakenteiden ja niiden kunnn tteaminen vaatii kunttutkimuksen. Kunttutkimus n kustannuksiltaan humattavasti arvita kalliimpi, jten ennen timenpiteeseen ryhtymistä n tdellinen tarve selvitettävä asiantuntijan avulla. Rakennuksen perustuksen tteutuksessa n näkyvissä rakentamisajankhdalle tyypilliset timintatavat (Kuva 2.). Anturat n perustettu suraan phjamaan päälle (savinen hietamreeni). Tämä n malta saltaan vaikuttanut perustusten liikkumiseen ja halkeilun syntyyn. Riittävä massanvaiht phjarakentamisen yhteydessä lisi estänyt rakenteen vaurit. Phjarakentamisessa käytetty puutavara n jäänyt valujen jälkeen purkamatta. Anturiden ja sittain skkelien valumutit vat lahnneina paikillaan. Lahava ja kaasuuntuva rakennusjäte vi aiheuttaa sisäilmangelman (Sisäilmayhdistys). Kapillaarisesti nuseva vesi n merkittävä ngelma tämän aikakauden rakenteissa. Maanvaraisen lattian alta puuttuva kapillaarikatk aiheuttaa laatan kstumisen ja tämän seurauksena tdennäköisesti muvimatt ja liimat alkavat hajta. Hajamisprsessissa syntyvät kaasut nusevat hengitysilmaan. Rakennetta vi parantaa rakentamalla alaphjaan asianmukaisen kapillaarikatkn ja kapselimalla betnilaatan (Sisäilmayhdistys. Maanvarainen Betnilaatta). Betnilaatan päällä pintarakenteena vi myös käyttää ns. tuulettuvaa lattiarakennetta, jsta laatan ja muvimatn välistä ilma jhdetaan alipaineisesti uls ja krvausilma tetaan matn alle huneen sisäilmasta. Tuulettuva lattia aiheuttaa lisätyötä kiinteistönhulllle. Tässä ratkaisussa n seurattava krvausilmasudattimien ja ilmavaihtkjeen kunta (RTV- Yhtymä ). Rakenteissa mahdllisesti näkyvät vaurit, esimerkiksi maalinhilseily tai muut ksteusvaurin merkit, vat rakennevaurita jita ei pelkästään krjata, vaan perehdytään syihin mitkä aiheuttavat muutksen rakenteessa. Susitellaan kunttutkimusta rakenteen salta.

12 Salajat sekä hule-, jäte- ja käyttövedet Kuntarvin khteena levassa kerrstalssa n selvästi salajituksen ja hulevesien hjauksesta jhtuvia rakenteellisia ngelmia. Salajien puutteellinen timinta tuli ilmi arviintivaiheessa ja kiinteistön mistaja alitti välittömästi krjaussuunnittelun. Kerrstaln ulkalueiden, salajaputkistjen, hulevesiputkistjen rakentaminen ja perustusten ksteuseristäminen tteutettiin syksyn 2014 aikana. Salaja- ja hulevesiputkistjen npeaan krjaukseen jhtavia syitä li taln kellarikerrksen lattiista ja seinistä mitatut krkeat ksteuspitisuudet. Kellarin lattiaan leikatussa railssa li myös ns. irtvettä. Tämä yhdessä salajaputkistn tutkimisen yhteydessä ilmenneiden tuksten ja phjavesipinnan kapillaarisen nusun taln kellarikerrksen betnirakenteisiin aiheuttamien vauriiden tteaminen jhti edellä mainittuihin timenpiteisiin. Krjaustimenpiteiden yhteydessä humattiin että naapurikiinteistön jätevedet n jhdettu valurautaviemärissä taln alitse. Hunkuntinen valurautaviemäri pistettiin käytöstä ja tulpattiin.usein vanhat valurautaviemärit rmahtavat päältäpäin krrsin vaikutuksesta ja jätevedet pääsevät valumaan rakennuksen perustuksiin. Rakenteisiin valunut jätevesi n terveysriski asukkaille ja ympäristölle (Sisäilmayhdistys.). Uusi 160mm PVC- putki sijitettiin samaan, nin 2,5m leveään kaivantn salajaputkistn kanssa. Naapurikiinteistöjen käyttöveden runklinja li rakennettu arvin khteena lleen kerrstaln kellarikerrksen kautta rautaputkella. Tämä putkist pistettiin käytöstä ja krvattiin muviputkella, jka sijitettiin samaan kaivantn viemärilinjan kanssa nin 500 mm viemärin yläpulelle. Näin saatiin pistettua yksi selkeä riskirakenne samalla kun rakennuksen kuivatus hidettiin kuntn.

13 13 Kuva 2. Leikkauskuva. (Arkist. Rautavaaran kunta) 4.3 Vesikattrakenteet Vesikattrakenteet n muutettu kattremntin yhteydessä alkuperäisestä. Alkuperäisessä rakenteessa n humattavasti suurempi vutriski paannejään mudstumisen vuksi (kuva 2.). Alkuperäisillä eristeillä ja eristepaksuuksilla kattrakenteiden lämpövut n edesauttanut jään mudstusta. Eristeiden lisääminen kattrakenteeseen vähentäisi energiankulutusta ja sujaisi vesikatetta. Kattremntin yhteydessä rakennetta n muutettu niin että vesi valuu suraan kattpinnalta kuruun. 4.4 Yhteenvet arvin tulksista Kiinteistön käyttövesi- ja viemäriputkistt vat järjestelmällisen saneerauksen tarpeessa ja aiheuttavat kiinteistön kunnssapitn nin menerän seuraavalla kymmenvutisjakslla. Näkyvillä levien putkistjen kunta n helpp seurata mutta hrmit ja kanaalit, jiden sisällä putket kulkevat, mudstavat riskirakenteen. Käyttöveden laadusta jhtuva putkistjen syöpyminen n havaittavissa putkistn näkyvillä silla. Tdennäköistä n että tilanne n sama kk putkistn salta. Vielä ei le havaittu merkittävää vedenkulutuksen lisääntymistä pidempiaikaisessa kulutusseurannassa (Kunnan kiinteistön hit). Susitellaan hrmien ja kanaalien kuvaamista. Putkistjen ja ksteidentiljen remntti n tteutettavissa prtaittain. Näin tteutettuna kustannukset jakautuvat tasaisemmin PTS-suunnitelman kymmenen vuden jakslle.

14 14 Rakennuksen julkisivulla parvekerakenteissa n havaittavissa vauriita. Parvekkeiden seinäkkeet vat vinssa muuhun rakenteeseen nähden ja kiinnityshitsaukset vat rustuneet. Paikallavaletuissa seinissä n havaittavissa halkeamia, jtka vivat lla pinnallisia tai raudituksen riittämättömän sujaetäisyyden aiheuttamia. Susitellaan rakenteen tutkimista. Kiinteistön remntti tteutetaan usein rahituksen vuksi npealla aikataululla, vaikka hulellisesti suunniteltu marahitus (vukran m2 hinta) mahdllistaa tteutuksen esimerkiksi rappukäytävä kerrallaan. Rahituksen suhteen n tettava humin kiinteistön krjaamiseen saatava ulkpulinen rahitus (lainat ja avustukset), myös tämä vaikuttaa krjausaikatauluun. Tämän kiinteistön rakennustekniikan, lvi-, kiinteistönhult- ja sähkötekniikan krjaaminen ja suunnittelu maksaa arvilta reilun miljna eura seuraavan kymmenen vuden aikana.

15 15 5 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 5.1 Kiinteistön perustiedt Rakennustyyppi: Kerrstal Valmistumisvusi: Piirustukset vat vudelta 1968 Rakennukset: 1 kpl Kerrkset: 4 kpl Asuinkerrkset: 3 kpl Kellarikerrkset: 1 kpl, yksi asunt n kellarikerrksessa Tilavuus: m³ Kerrsala: m² Huneistala: 2451 m² Asuinhuneistt: 34 kpl + Supursun tilat (klmen entisen asunnn tilat) Autpaikat: 30 kpl 5.2 Krjaushistria Tarkkaa remntintihistriaa ei le tiedssa. Ikkunat ja parvekevet n uusittu. Asuntja n remntitu. Lämmönjakkeskus n uusittu 90-luvulla. Asunnt n muunnettu palvelu käyttöön. Osa huippuimureista n uusittu. Kiinteistöön n tteutettu asbestikartitus vunna Kartituksen tulksia ei llut käytettävissä. Ikkuniden ja vien vaihttyö kiinteistössä ajittuu vudelle Rakennushanke sisältää kahden tisiinsakytketyn klme/neljäkerrksisen tiiliverhillun betnirunkisen asuinkerrstaln ikkuniden ja ikkunavien vaihttyön. Rautaharju 1 ja Rautaharju 2 vat valmistuneet eri aikihin, jten vanhat ikkunat vat erilaisia ja työmaalla n tehty tarkemittaus ennen ikkuniden valmistusta (Kunnan arkist). Remntinnin yhteydessä asennetut ikkunat vat sisään aukeavia, kaksipuitteisia, klmilasisia puu-alumiini-ikkunita, jiden sisäpuitteessa n eristyslasi. Karmisyvyys n 170 mm ja U-arv vähintään 1,0 W/m2K tai parempi. Sisäpuite ja karmin runk vat puuta, ulkpuite ja karmin ulkverhus alumiinia. Karmit ja puitteet vat tehtaalla valmiiksi maalattuja ja puusat n pintakäsitelty tehtaalla valmiiksi peittmaalilla. Ikkuniden pellitykset ja ikkunalaudat n myös uusittu tämän remntin yhteydessä.

16 16 Kuva 3. Leikkauskuva ikkunakaavista. (Rautavaaran Kunnan arkist). 5.3 Asiakirjaluettel Käytössä vat lleet seuraavat asiakirjat: -Pääpiirustus Rakennusselitys Pääpiirustus uusittu 2009 (kuvissa n virheitä) -Pelastussuunnitelman phjakuvat -Ikkunasuunnitelmia 2009

17 Kuntarvin tteutus Kuntarvin laadinnassa n nudatettu sveltuvin sin hjekrtissa KH , asuinkiinteistön kuntarvi, Suritushje- esitettyä nimikkeistöä. Otsikissa levat tunnukset viittaavat tähän nimikkeistöön. Raprtin tsikinti ja käsittelyjärjestys vat hjekrtin mallisisällysluetteln mukaiset. Kiinteistön energiataluden selvitys n tehty perustasisena ja selvitykseen sisältyvät kulutusvertailut ja jhtpäätökset. Kiinteistötarkastus tehtiin kakista huneistista. Khteessa ei tteutettu asukaskyselyä. Tietja saatiin vukralaisilta, siivjilta ja hulthenkilökunnalta arvikierrksen aikana.

18 18 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyössäni kävin läpi Rautaharju-nimisen kiinteistön rakennusteknistä kunta kuntarvimenetelmää käyttäen. Kiinteistössä lisi vitu lähteä tekemään myös kunttutkimus, mutta kiinteisön mistajan mielestä kuntarvi anti riittävän phjatiedn rakennuksen kunnsta. Aluksi suunnittelin sisällyttää pinnäytetyöhön myös kiinteistön kunnssapitsuunnitelman tekemisen, mutta melk npeasti humasin että n tarpeellista rajata työ tähän arvi-sin. Opinnäytetyön edistymisen myötä myös kiinteistön mistaja humasi kuntarvin levan hyvä työkalu rakennuksen kunnssapidn budjetintiin ja aikataulutuksen laadintaan. Kuntarvissa havaittuja kiireellisiä krjauksia alettiinkin tteuttaa sitä mukaa kun krjaussuunnitelmat saatiin valmiiksi. Asumisterveys ja sisäilmangelmat vat nykyään niin julkisten- kuin yksityisrakennusten haastavin ngelma. Tästä jhtuen tiedn kerääminen rakenteiden kunnsta ja krjausvaihtehdista n tärkeää tulevaisuuden kannalta. Kuntarvissa ja kunttutkimuksessa kertyvä tiet kannattaa käyttää uusia rakenteita suunniteltaessa. Mielestäni kuntarvin tekeminen kyseisessä kiinteistössä li kiinteistönhidllisesti järkevä ratkaisu.

19 19 LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT KH-KORTISTO. Saatavissa: KUNNAN KIINTEISTÖ HUOLTO. Rautavaaran Kunta M1 RAKENNUSMATERIAALIEN PÄÄSTÖLUOKITUKSET Saatavissa: RAKENNUSSUUNNITTELUTOIMISTO NYLUND OY.Kupi RAUTAVAARAN KUNNAN ARKISTO. Virasttal. Kulutie Rautavaara. SISÄILMAYHDISTYS. Saatavissa: tutkimukset TUULETTUVA LATTIA JÄRJESTELMÄ. RTV-YHTYMÄ OY. Saatavissa:

20 20 LIITE 1: KUNTOARVIO KUNTOARVION TULOKSET Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntarvi Viherrakenteet (D6) Nurmikkalueet vat khtuullisessa kunnssa. Etupihalla phjis-päässä nurmi n hieman kärsinyt. Kivuja n lähellä rakennuksia. Esimerkiksi eteläpäädyssä n neljä kivua, jista lähin n vain 6 m päässä salajakaivsta. Kivujen juuret vivat tukkia salajat. Timenpide-ehdtukset Lähellä rakennusta levat kivut kannattaa pistaa ja kuvata salajat. Nurmialueet kunnstetaan. Päällysrakenteet (D7) Pihaliikennealueet vat asfalttia. Asfaltissa n halkeamia. Nurmen ja asfaltin rajalla ei le kiveystä. Nurmi vauriituu reunastaan, kun autja pysäköidään sittain nurmiklle. Skkelin vierustan kiveys ulttuu 20 cm syvyyteen asti ja kivetyksen alla n muvikalv. Muvin alapulella n tasitehiekka jka n aistinvaraisesti arviituna märkää. Kivetys avattiin etupihan pulelta A- ja B-rapun väliltä. Eteläpäädyssä nurmi ulttuu seinään asti. Phjis-päädyssä maanpinnan kallistus n seinään päin viettävä.

21 21 Kuva 4.Maanpinnan kallistukset eivät le riittävät phjispäädyssä. Timenpide-ehdtukset Kivetyksen alla tulisi lla vesihöyryä läpäisevä sudatinkangas. Susitellaan kiveyksen asentamista etupihalle asfaltinnin ja nurmikn rajalle. Mutillaan maapinnan kallistukset. Aluevarusteet (D8) ja ulkpuliset rakenteet (D9) Pyörätelineet vat hunssa kunnssa. Tamppaustelineessä n rustetta. Tinen tamppausteline n aivan hajalla. Pyykinkuivaustelineen maalipinta n vauriitunut. Autjen lämmitystlpat vat vääntyilleet. Lipputank n lasikuitua. Lipputank n haljennut alasastaan nin 0,5 m krkeuteen asti. Pinta n vauriitunut alasassa. Tangn sisässä n vettä, jka pyrkii uls halkeamasta. Lipputank n likainen ja sen naru n rispaantunut. Takapihan grillikats n puurakenteinen. Ulkpulen maalipinnat vat hunkuntiset. Hupakatlla kasvaa hieman sammalta. Hrmit n pistettu ja katt n paikattu. Katt n maalattu alapulelta vesihöyryä hunsti läpäisevällä maalilla. Maalin pinnassa n mikrbikasvua. Katksessa n rskaa ja pöydällä lintujen ulsteita.

22 Lasten leikkipaikan arviinti ei kuulu nykyisen kuntarvi-hjeen mukaan Kuntarvin piiriin. Leikkipaikka n teknisen käyttöikänsä päässä ja hunkuntinen. 22 Timenpide-ehdtukset Uusitaan pyöräteline ja tamppausteline. Oikaistaan kallistuneet lämmitystlpat. Lipputank uusitaan tai pistetaan ennen talven tula. Grillikats siivtaan ja maalataan ulkpulelta. Suunnitellaan ja kunnstetaan leikkipaikka nykyisten turvamääräysten mukaiseksi. Jätesujat (D9,7) Tien takana n tntilla leva jätekats. Katksen maalipinta n etelän ja lännen pulelta maalauksen tarpeessa. Mlemman lappeen syöksytrvet vat irti yläsistaan. Syöksytrvien yläsat vat paikillaan irtnaisina. Katksen levyrakenteinen väliseinä n rikttu ven pulen sastlla. Kuva 5.Jätekats n kaksisainen. Seinustalla kasvaa puun taimi. Timenpide-ehdtukset Maalataan jätekats lännen ja etelän pulelta. Kiinnitetään syöksytrvet yläsistaan. Krjataan väliseinä.

23 23 Salajaputkistt kaivineen (E43.1) Rakennuksen ympärillä havaittiin salajituksen tarkistuskaivja. Salajaputket vat ruukkuputkea. Kaivissa n vettä salajaputken puleenväliin saakka. Phjis-päässä etupihalla salajakaivn sakkapesä n täynnä kiintainetta. Kuva 6. Eteläpäädyn tarkastuskaiv(petri Ahnen) Kuva 7. Salajakaivn rengas n siirtynyt eteläpäädyssä. Putket vat betnista ruukkuputkea. (Petri Ahnen)

24 24 Kuva 8. Takapihan tarkastuskaiv n parvekkeen alla.(petri Ahnen) Kuva 9. Takapihan tarkastuskaivssa n vettä putkien puleenväliin saakka.(petri Ahnen)

25 25 Kuva 10. Etupihan phjispäädyn tarkastuskaiv (Petri Ahnen) Kuva 11.Tarkastuskaiv etupihalla p-päädyssä. Kaivn sakkapesä n täynnä kiintainetta. Mitä ilmeisimmin uudemman näköiset putket n myöhemmin asennettu kellarin kuivattamiseksi? (Petri Ahnen) Timenpide-ehdtukset Tyhjennetään salajakaivjen sakkapesät. Kellarin kuivattamiseksi tarkitetut salajat tulee kuvata. Kuvataan salajat Tai Uusitaan varsinainen salajitus.

26 26 Sadevesien pisjhtaminen Kaikilla lappeilla n räystäskurut ja syöksytrvet. Etupihalla n sadevesiviemäröinti, mutta takapihalla ei le. Takapihalle jhdetaan vain parvekkeiden kattjen vedet. Sadevesiviemärit n mahdllisesti yhdistetty hulevesiverkkn kauempana tntilla. Sadevesikurut vat verrattain pienikkiset suureen kattpinta-alaan verrattuna. Sadevesikuruissa n rskaa ja kurut täyttyvät rskien takia vedestä j heiklla sateella. Vesi riskuu seinälle syöksytrvien alasissa. Takapihalla phjispäädyssä syöksytrven alapulinen maa viettää seinälle päin. Kuva 12.Takapihalla syöksytrvesta tuleva vesi jää seismaan rakennuksen nurkalle. (Petri Ahnen) Timenpide-ehdtukset Sadevesijärjestelmä lisi laitettava kuntn. Räystäskurut tyhjennetään vähintään 2 kertaa vudessa tai asennetaan suuremmat kurut. Ohjataan sadevedet syöksytrvelta sadevesiviemäriin hallitusti, jtta seinät eivät kastuisi riskeista etupihalla. Susitellaan sadevesiviemäröinnin asentamista takapihalle ulkpulien auki kaivamisen yhteydessä. Perustukset (F1) Paikallavalettu betniskkeli n näkyvältä salta maalipinnalla. Maali irtaa C- ja D-rapun välillä etupihalla. Maalin irtaminen jhtuu maaperäksteuden nusemisesta skkelin betnirakenteeseen. A-rapun khdalla takaseinän skkelissa n pystysuuntainen useamman millimetrin levyinen halkeama. Skkelissa levia ikkunanpieliä n paikattu betnilla.

27 27 Kuva 13. Rakenneleikkauskuva pääpiirustuksesta(kunnan arkist) Kuva 14. Halkeama parvekkeen alla kantavassa seinäkkeessä.(petri Ahnen) Rakennusrunk (F2) Rakennuksen kantavat seinät vat teräsbetnia. Runkrakenteissa ei havaittu rakenteellisia krjausta vaativia vauriita. Seinissä havaittiin muutama pieni hiushalkeama. A- rapun parvekkeen alapulella leva hiushalkeama vi viitata liian pinnassa levan raudituksen rustumiseen. Rustuva betnin sisällä leva rauditus turpaa ja sen vuksi myös betnin pinta irtaa.

28 28 Julkisivut (F3) Ulkseinät (F31) Ulkseinät vat tiiliverhttuja. Ulk-vien yläpulilla n käytetty prfiilipeltiä. Jäkälä kasvaa C-rapun läheisyydessä etupihan pulella ulkseinässä. Timenpide-ehdtukset - Ikkunat (F32) ja Ulk-vet (F33) Prraskäytävien ikkunat vat alkuperäiset kaksikerrslasit. Asuntjen ikkunat n uusittu 2000-luvulla. Timenpide-ehdtukset 2-lasiset ikkunat vidaan uusia tarvittaessa heikn lämmön- ja ääneneristävyyden vuksi. A-rappu: Ulk-vi n alkuperäinen metallivikknaisuus, paljn lasipintaa. Ovi ei sulkeudu tiiviisti yläsastaan. Maalipinnassa n klhuja ja alkavaa rustetta. D-rappu: Ulk-ven karmien saumat eivät le tiiviit. Parvekkeen vet n uusittu 2000-luvulla ikkunaremntin yhteydessä. Asunt 13 parvekkeen vi ei sulkeudu kunnlla. Pitää vetää vimakkaasti tiivisteitä vasten, jtta sulkeutuu. Supursun tinen parvekkeen vi ei sulkeudu helpsti. A- ja B-rapuissa n kaksilehtiset asunnn vet, C- ja D-rapuissa yksilehtiset. Yksilehtisten asunnn vien ääneneristävyys n heikka. Kaikkien asuntjen vien lukt kaipaavat öljyämistä. Jumittavia asunnn vien lukkja li ainakin 5 kpl. A- ja B-rappujen asuntjen vissa n useita kahvja löysällä. Jitakin vilehtiä n vääntynyt kieriksi. Timenpide-ehdtukset Tiivistetään ja säädetään ulk-vet ja karmit. Öljytään/hulletaan asuntjen vien lukt. Susitellaan asuntjen vien uusimista 10 vuden kuluessa. Supursun parvekkeen ven hult.

29 29 Parvekkeet (F34.1) Parvekkeet vat alkuperäiset. Lattiat vat betnivalua. Parvekkeiden tekninen käyttöikä n lpussa. Osa parvekkeiden etuseinäkkeistä n ntkahtanut pis alkuperäiseltä paikaltaan. Parvekkeiden ulspäin levat valkeat maalipinnat/rappaukset vat hunkuntisia. Pinnitus irtaa ja hilseilee. Kuva 15. Asuntjen parvekkeiden rappaus n vauriitunut (Petri Ahnen). Kuva 16. Parvekkeen seinäkkeitä n ntkahtanut.(petri Ahnen) Prraskäytävien parvekkeet vat pinniltaan khtalaisessa kunnssa. Yksittäisiä halkeamia havaittiin ulkseinän ja parvekkeen lattian liitksen betnilistassa. Metallisien maalipinnissa n vähäisiä vauriita ja alkavaa rustetta. Timenpide-ehdtukset Alkuperäisten parvekkeiden kunttutkimus. Ulkseinän tikkaat (F34.2) Kerrstaln kaikkien parvekkeiden yhteydessä n pelastustikkaat. Tikkaat vat khtalaisessa kunnssa. A-rapun tikkaat vat likaiset. Katlle jhtavat paltikkaat vat galvanitua terästä, hyväkuntiset ja turvavarustetut.

30 30 Yläphjarakenteet (F4) Rakennuksen uudempi puli (Phjispää) Yläphjaan n käynti vesikatlla sijaitsevista ilmanvaihdlle rakennetuista tarkastusluukuista. Yläphjan ryömintätila n rakennuksen uudessa sassa niin matala, ettei siellä vi kulkea. Lisäksi puhallusvilla plkeutuisi, kska kulkusiltja ei le. Phjissan yläphjassa eristeenä n puhallusvillaa. Tuuletus tapahtuu räystäiltä. Pääasiassa tuuletuksen puutetta ei le. Tuuletuksen puutteesta jhtuvia tummumia havaittiin vain muutaman neliömetrin alalla luukuista kurkistamalla. Kuva 17.Rakennuksen uudemman san yläphjan eristys ja vunna -96 nuhtun iv-kanavan luukku.(petri Ahnen)

31 31 Kuva 18. Tuuletuksen pientä puutetta havaittiin uuden san eteläpäässä taln keskivaiheella (luukku huippuimurin vieressä). Muualla uudella salla ei havaittu näin selkeitä tummumia.(petri Ahnen) Kuva 19. Yläphjaan jhtava iv-kanavan puhdistusta varten rakennettu vesikatn luukku n nin 2 m väärässä paikassa. Kuvassa näkyy nuhamatn iv-kanavan luukku. Tämä luukku sijaitsee lähellä huippuimuria uuden ja vanhemman san liitksen lähellä.(petri Ahnen)

32 32 Rakennuksen vanhempi puli (Eteläpää) Vanhemman yläphjan eristeenä n paperipintaista lasivillaa karhuntaljaa. Eteläsan eristepaksuus n cm. Karhuntaljat vat takapihan pulella painuneet sittain kasaan yläphjassa kulkemisen vuksi. Yläphjassa sijaitsevissa viemärin tuuletusputkissa n eristepuutteita. Yhdestä tuuletusputkesta puuttuu lämmöneriste kknaan. Yläphjassa n llut tulipal edellisen vesikatn aikana. Ruteet ja vesikatt n tämän jälkeen uusittu. Kuva20.Vanhemman pulen yläphjassa takapihan pulella mahtuu knttaamaan. Kulkusiltja ei le.(petri Ahnen)

33 33 Kuva 21.Yläphjassa n llut pienialainen tulipal edellisen vesikatn aikana.(petri Ahnen) Timenpide-ehdtukset Varmistetaan, että uuden pulen iv-kanavat vidaan nuhta. Tarvittaessa rakennetaan uusi hultluukku. Selvitetään nk uudella salla yläphjassa puhallusvilla tukkinut räystäiden tuuletuksen paikallisen ruteiden tummumisen vuksi. Paikka n uuden san eteläsa. Eristetään vanhalla salla eristämättömät viemärien tuuletusputket. Vesikatt (F41.1) Vesikatt n uusittu hupakatteelle. Samalla ruteet n uusittu. Katn kantavat rakenteet vat alkuperäisiä. Hupakatissa ei havaittu vutja tai vikja. Katlla n puiden rskia phjis-päässä. Parvekkeiden katt vat peltiä, uusittu mahdllisesti hupakatn uusimisen yhteydessä. Parvekkeiden kattpeltien ruuveja n nussut ylös paikiltaan.

34 34 Kuva 22 ja 23. Uuden pulen katt. (Petri Ahnen) Kuva 24.Vanhan pulen kattluukut vat alkuperäisiä. Luukuissa n rustevauriita. (Petri Ahnen) Timenpide-ehdtukset Kiristetään tai uusitaan kattruuvit parvekkeiden katille. Pistetaan puiden rskat hupakatlta. Hultmaalataan rustuneet kattluukut.

35 35 Yleistilat (F5, F6, F7) Tarkastuksessa käytettiin Trtec T2000S mnitimimittaria pintaksteudenilmaisimena. Sisäänkäynnit ja prrassillat Ulk-vien edustilla n betnilaatta. Betnissa n alkavaa krrsita. A-rapun edustalla prtaissa ja betnitasissa n alkavaa krrsita. A-rapun edustan betnisen seinäkkeen maalipinta n hunkuntinen. Seinäkkeessä kasvaa sammalta. Timenpide-ehdtukset Kunnstetaan A-rapulla leva seinäke Prraskäytävät ja tasanteet Prraskäytävien prtaat vat msaiikkibetnia. Prtaissa n yksittäisiä lhkeamia ja kulumista. Pääsin prtaiden kunt n hyvä. Prraskäytävien äänieristeissä n paljaita lasivillapintja, jtka timivat kuitulähteinä. Mineraalivillakuidut heikentävät sisäilman laatua. A-rappu: Maanvastaisella salla vinyylilaattjen reunja n kuprulla. B-rappu: Maanvastaisella lattialla n vinyylilaattja irti alustasta kellarikerrksessa ja päävella. Prraskäytävän parvekkeen vella lattiassa n vinyylilaatat irti alustasta ja ksteutta. C-rappu: Kellarin taslla maanvastaisissa lattiissa n ksteutta. Ulk-ven, parvekkeen ven ja välitasanteen ikkunan edustilla vinyylilaatat vat irti alustasta. D-rappu: Kellarin taslla prtaiden alla n pikkeuksellinen rakenneratkaisu. Henkilöstön mukaan kellari n tulvinut ja D-rapun alapulelle n tehty seinään reikä veden pisjhtamiseksi. Maanvastaisissa lattiissa n ksteutta. Ulk-ven, parvekkeen ven ja välitasanteen ikkunan edustilla vinyylilaatat vat irti alustasta. Lisäksi ulk-ven vieressä kiviseinän ja lastulevykteln sauma n epätiivis ja ilmaa n virrannut sisälle. Timenpide-ehdtukset Uusitaan prraskäytävien jälkikaiunta-ajan lyhentämiseen suunnitellut akustiikkalevyt kuitulähteen pistamiseksi. Prraskäytävien pintaremntit vidaan tteuttaa kellarin sisätiljen remntinnin yhteydessä. Kellaritiljen laajempi remntinti vidaan tteuttaa vasta kun ulkpulelta tulevaa ksteusrasitusta n vähennetty merkittävästi.

36 36 Kellari A-B-rappu A- ja B-rapun välinen käytävä: B-rapun khdalla pyörien säilytyspaikalla maanvastaisen seinän ja lattian rajassa seinän tasite ja maalipinta irtavat maaperän ksteuden vuksi. Lattiassa n vinyylilaatitus. Lattiassa mitattiin ksteutta seinän vierustalla ympäröivään lattiaan verrattuna. Rappukäytävien välisellä käytävällä havaittiin hieman khlla levia ksteuslukemia käytävän mlemmissa päissä käytävän kapealla salla. Sähköpääkeskuksen ven khdalla lattiassa n kaksi halkeamaa ja vinyylilaatissa n repeämät. Repeämät vat leveydeltään puskusaumjen rakjen levyisiä. A-rapun päässä n kaksi prrasta, jiden pinnat vat vinyylilaatalla. Prtaissa pystyssä levat vinyylilaatat vat irti alustasta. B-rapun prraskäytävä: Prraskäytävän maanvastaisessa lattiassa vinyylilaatat vat kpja. Tämä jhtunee maaperästä nusevasta ksteudesta. Kuva 25. Vinyylilaattja n irti alustasta.(petri Ahnen) B-rapun häkkivarastt 12 19: Tilassa havaittiin kellarin hajua. Haju jhtunee iäkkään ksteusvauriituneen betnirakenteen mikrbien päästöistä. Lattiassa mitattiin khnneita ksteuslukemia. Seinän alasassa maali ja tasite irtavat ja pinnassa n kalkkihärmää. Lämpöhune: Lämpöhune ja sen ympärillä leva varasttila vat alemmassa krkeusasemassa muihin B-rapun kellaritilihin verrattuna. Havaittiin muurahaisia. Havaittiin pikkeava haju. Ilma vaihtuu heiksti. Lattia n maalipinnalla. Maalipinta n irtillut. Lämmönjakkeskuksen ympärillä lattiassa mitattiin krkeita ksteuslukemia ympäröivään samaan rakenteeseen verrattuna. Lämpöhuneessa n tavaraa, jka ei sinne kuulu.

37 37 Häkkivarastt 8, 10 ja 11: Oven vasemman alakulman ympärillä seinärakenteessa n ksteutta. Käytävän pulella seinien tasitteissa n kpa samalla khdalla. Kylmiöt (kaksi vea): Lattiassa n ksteutta. Jäähdytyslaitteet vat vanhja ja pissa käytöstä. Oikean puleisen jäähdytyslaitteen kndenssiveden viemäriputken khdalla lattiassa mitattiin krkeita ksteuslukemia. Pistkkein mitatut kylmiön varastkppien lattiat vat myös ksteita. Lattian maalipinta n verrattain ehjä. Varastkppien khdilta ei le maalattu, jten ksteus pääsee sieltä haihtumaan sisäilmaan. Pesula: Lattiassa n alkuperäinen 6-kulmainen laatitus (sama kuin pesuhuneessa ja saunassa). Lattiassa n ksteutta kk alalla. Lavuaarit laskevat vetensä lattialle, jsta vesi virtaa lattiakaivn usean metrin matkan. Pesukne laskee vetensä samin. Ratkaisu lisää lattiarakenteen ksteusrasitusta. Suurin sa ksteudesta n kuitenkin maaperästä nusevaa vettä. Seinissä n kp -laattja lavuaarien khdalla nin 1,5 metrin matkalla. Kuusikulmainen laatta ja laatan kiinnitys- ja saumauslaastit vivat sisältää asbestia. Kuivaushuneen lattian maalipinta n pahin vauriitunut. Seinäpinnilla n silmin havaittavaa mikrbikasvua. Lattiassa n ksteutta, erityisesti alkuperäisen lattiakaivn ympärillä. Mankelihuneen lattiassa n maalipinnan vauriita palpstin alapulella ja vanhjen putkien pistn jäljiltä ven vieressä. Häkkivarastt 1-5: Lattiassa n ksteutta. Lattiassa n putkistn tarkastusluukku, jta ei avattu. Häkkivarastt 6, 7, 9: Lattiakaiv n kuivunut ja päästää viemärikaasuja kellaritilihin. Viemärikaasut vat terveydelle haitallisia. Kylmiön vastaisessa seinässä n pystysuuntainen halkeama ja ksteutta. Lattiassa n hieman khnnutta ksteutta. Lattialaatan reunan ja kynnyksen välinen rak n 7 mm. Timenpide-ehdtukset Kk kiinteistön kellarin ksteusrasitusta vidaan vähentää merkittävästi järjestämällä ulkpuliset rakenteet kuntn. (Perusmuurin vedenpaineen eristys, salajitus, sadevesien hjaus, maanpintjen mutilu ym.) Järjestetään lämmönjakhuneeseen viemäröinti ylivutputkille esimerkiksi pinta-asennuksena, jtta lattia ei kastu. Pistetaan tekniseen tilaan kuulumattmat tavarat. Kellaritiljen laajempi remntinti vidaan tteuttaa vasta kun ulkpulelta tulevaa ksteusrasitusta n vähennetty merkittävästi. Kaikki kellarin lattia- ja useat seinäpinnitteet lisi hyvä uusia. Käytetään ksteutta kestäviä, mahdllisimman päästöttömiä ja vesihöyryä hyvin läpäiseviä pinnitteita. Pesulan vedet tulisi hjata hallitusti viemäreihin, eikä suraan lattialle.

38 38 Saunasast A-B-rapun kellarissa Kellarissa n saunasast. Ovet: Saunassa n uusi lasivi. Pesuhuneeseen jhtavat kaksi puupaneelivea vat välttävässä kunnssa. Alareunista nin 4 cm krkeuteen asti lakkapinta n hävinnyt ja alkavia halkeamia. Ei timinnallisia puutteita. Wc:n vi n alkuperäinen. Pukuhuneet: Lattiassa n vihreä kstean tilan muvimatt nstettu seinille n. 10 cm, irti alustasta seinien silla. Lattiassa mitattiin ksteutta pesuhuneeseen jhtavien vien edustilla ympäröivään pukuhuneen lattiaan verrattuna. WC: Wc-istuimen ympärillä n ksteutta. Pesuhune: Lattia n 6-kulmaisella nypyläpintaisella laatalla, alkuperäinen. Laattjen saumauslaasti n mnin paikin irrnnut pis kknaan. Lattiassa n ksteutta kk alalla. Seinät vat kivirakenteisia ja laatitettu. Kp -laattja havaittiin 3 kpl. Riskevesialueelta mitattiin krkeita ksteuslukemia. Saunanvastaiset seinät vat kuivia. Penkin puusat n uusittu saunan panelinnin yhteydessä. Kuusikulmainen laatta ja laatan kiinnitys- ja saumauslaastit vivat sisältää asbestia. Sauna: Lattia n alkuperäinen 6-kulmaisella laatalla. Keskimmäisen lauteen alla n ksteutta ympäröivään lattiaan verrattuna. Pystypanelinnissa n ilmarak. Panelinti ja lauteet vat hyväkuntiset. Kiukaan ympärillä n vähäisiä veden riskeen jälkiä paneeleissa. Kiuas n Saw-merkkinen. Timenpide-ehdtukset Kuivataan wc:n lattia wc:n remntinnin yhteydessä ja kiinnitetään wc-istuin alustaansa liimaamalla, ei ruuveilla. Pesuhuneen remntinti n ajankhtainen. Saunan lattia uusitaan samalla. Ksteat rakenteet kuivataan ennen vedeneristyksen asentamista. Kellari C-rappu Käytävässä n mnin paikin ksteutta lattiassa ja seinien alasissa ympäröiviin samihin rakenteisiin verrattuna. Lattiapinnite n vauriitunut ksteuden vuksi. Lattian vinyylilaatat vat paikin khlla irti alustasta. Siivuskmerssa maanvaraisessa lattiassa n muvimatt ja ksteutta.

39 39 Askarteluhune: Lattia n maalattu betnipinta. Lattiassa mitattiin paikin khnneita ksteuslukemia ympäröivään rakenteeseen verrattuna. Seinät vat maalattuja betni- ja tiilipintja. Katt n maalattu betnirakenne. Katssa mitattiin paikin ksteutta ympäröivään kattn verrattuna. Askarteluhuneessa pistilmaventtiilin ympärillä lastulevykteln pinnassa n vesivutjälki. Alla sijaitsevat lastulevyhyllyt vat turvnneet pahin veden kastelemina. Ksteusvauriitunut lastulevy tuttaa sisäilmaa heikentäviä yhdisteitä. Kuva 26. Ksteusvauriituneita rakenteita askarteluhuneessa.(petri Ahnen) Timenpide-ehdtukset Selvitetään miksi ilmanvaihtkanavan ympärille pääsee vettä. Pistetaan kaikki ksteusvauriitunut lastulevy- ja puurakenteet. Uusitaan rakenteet tarvittavilta sin. Kellaritiljen laajempi remntinti vidaan tteuttaa vasta kun ulkpulelta tulevaa ksteusrasitusta n vähennetty merkittävästi. Kaikki kellarin lattia- ja useat seinäpinnitteet lisi hyvä uusia. Käytetään ksteutta kestäviä, mahdllisimman päästöttömiä ja vesihöyryä hyvin läpäiseviä pinnitteita. Remntinti ulkpulelta tulevan ksteusrasituksen vähentämisen jälkeen. Saunasast C-rapun kellarissa WC: Alkuperäinen muvimatt n hunkuntinen, irti alustasta ja rikkutunut. Lattiassa n ksteutta ympäröivään lattiarakenteeseen verrattuna.

40 Pukuhuneet: Lattiamateriaali n hyväkuntinen. Suihkun ven edustalla n ksteutta. Kalusteet vat khtalaisessa kunnssa. 40 Pesuhune: Ovet vat hunkuntiset. Seinissä n kp -laattja ja alareunassa ksteutta ylempään seinärakenteeseen verrattuna. Katn panelinti n hyväkuntinen. Sauna: On juuri remntitu. Panelinti n hyväkuntinen ja ilmarak timiva. Timenpide-ehdtukset Remntidaan wc-tila ulkpulien laitn jälkeen. Käytetään ksteutta sietäviä, vesihöyryä läpäiseviä materiaaleja, jtta maaperäksteus pääsee haihtumaan sisäilmaan. Kellari D-rappu Käytävän lattiassa ja seinissä havaittiin ksteutta. Lattia n vinyylilaatitettu. Osa laatista n irti alustasta ja khlla. Seinien alasista irtaa maali ksteuden vuksi. Viemärin tarkastusluukusta havaittiin hiekassa vettä. Vesi vi tulla maaperästä, kska kellari n käyttäjien mukaan tulvinut jinakin vusina. Sadevedet lisäävät kellarin ksteusrasitusta. Viemäriputkistjen ja vesiputkien kunt n myös humiitava kellarin liiallisen ksteuden syyn selvittämisessä. Kuva 27. Viemärin tarkastusluukku n puurakenteinen. Hiekassa n vettä.(petri Ahnen) Katssa n vutjälki ja ksteutta yhdessä khdassa ympäröivään kattn verrattuna. Ksteuden syy ei ratkennut kuntarvissa.

41 41 Kuva 28. Käytävän katssa n hiushalkeama, vutjälki ja ksteutta. Veden syy n vielä varmistamatta.(petri Ahnen) Häkkivarastt: Maanvastaisissa pinnissa n ksteutta sekä lattiissa, että seinissä. Ksteus nusee kapillaarisesti betni- ja tiiliseinien alasiin. D-rapun pyykkituvassa kuivainlaitteessa vesiputkiliits vutaa tipittain. Lattiassa jälki. Pyykkituvan maalatun lattian maalipinta irtaa maaperän ksteuden vuksi, erityisesti seinien vierustilta. Tilassa n kstea ilma. Ilmanvaiht n riittämätön pyykin kuivaamiseen. Supursun käytössä leva Ilnan pyykkitupa : Seinät n levytetty, lattiassa ksteutta. Erillinen kanavapuhallin ja pistkanavist n asennettu palvelemaan näitä tilja. Timenpide-ehdtukset Viemäriverkstn videkuvaus kellarikerrksen salle C- ja D-rappuun, jtta mahdlliset vudt havaitaan ja kellarin ksteusrasituksen syyt saadaan selville. Susitellaan kunttutkimusta kellarin käytävän katn ksteuden syyn selvittämiseksi. Kellaritiljen laajempi remntinti vidaan tteuttaa vasta kun ulkpulelta tulevaa ksteusrasitusta n vähennetty merkittävästi. Kaikki kellarin lattia- ja seinäpinnitteet lisi hyvä uusia. Käytetään ksteutta kestäviä, mahdllisimman päästöttömiä ja vesihöyryä hyvin läpäiseviä pinnitteita.

42 42 Huneistt Tarkastuksessa käytettiin Trtec T2000S mnitimimittaria pintaksteudenilmaisimena. Kuivien tiljen muvipäällysteiset betnirakenteiset lattiat ja ksteiden tiljen betni- ja kivirakenteiset sat kartitettiin. Laminaatti- ja parkettilattiiden ksteustilannetta ei vida arviida pintaksteudenilmaisimella. Kaikki pesutiljen laatitetut kivirakenteiset seinät tarkistettiin kputtelemalla. Pesutilja n remntitu kaikilla vusikymmenillä. Keittiöiden kalusteet n uusittu kk kiinteistöön. Muut kiinteät kalusteet vat alkuperäisiä, tai useiden kymmenten vusien takaa. Asunt 1: Märkätilat: Lattia: Ksteutta wc-istuimen ja pesukneen ympärillä. Seinät: Kivirakenteiset, laatitettu Kuivat tilat: Lattiamatt 80-luvulta, saumja auki. Makuuhuneissa ja keittiössä lattiamatt 90-luvulta, rikkutumia. Keittiö:- Timenpide-ehdtukset Kuivataan pesuhuneen lattiarakenne seuraavan pesutilaremntin yhteydessä. Kiinnitetään wc-istuin liimaamalla, ei ruuveilla. Uusitaan lattiamatt 10 vuden kuluessa. Asunt 2: Märkätilat: Lattia: Remntissa, lattiakaivn ympärillä ksteutta. Seinät: Kivirakenteiset, pinnat purettu Kuivat tilat: Asuntn tullessa pikkeava tuksu. Muvimattjen saumat vat auenneet. Asunnssa remntti käynnissä, tyhjillään. Katssa n paikkailujälkiä. Keittiö: Lieden kaatumissuja puuttuu.

43 43 Timenpide-ehdtukset Tutkitaan lattiamattjen kunt. Tai Uusitaan kaikki lattiamatt ja pistetaan vanha mattliima ja tasite hulellisesti. Asennetaan lieden kaatumissuja. Asunt 3: Märkätilat: Lattia: Ksteutta, muvimatt irti alustasta. Seinät:- Kuivat tilat: Muvimatt uusittu, eteisessä matt irti alustasta sauman khdalta. Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattia kaipaa remntintia. Asunt 4: Märkätilat: Lattia: - Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö:- Timenpide ehdtukset Ei kiireellisiä timenpiteitä. Asunt 5: Märkätilat: Lattia: Wc-istuimen ympärillä ksteutta. Lattian tasitekerrs kuulstaa "kplta". Lattiamatssa paikkausjälki. Seinät:-

44 44 Kuva 29. Pesuhuneen lattiamatssa n paikkausjälki ja lattian tasitekerrs kpisee.(petri Ahnen) Kuivat tilat: Asunt tyhjillään, mutta tuuletusikkuna n auki. Keittiö:- Timenpide ehdtukset Varaudutaan pesutilaremnttiin. Asunt 6: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä ksteutta. Seinät:- Kuivat tilat: Iäkäs muvimatt (kuva), sauma auki. Muuten kunnssa. Keittiö: Perus keittiö, jita n muissakin A-rapun asunnissa.

45 45 Kuvat 30 ja 31. As 6 keittiö ja kuivien tiljen muvimatt.(petri Ahnen) Timenpide ehdtukset Kuivataan pesuhuneen lattia seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja uusitaan lattiakaiv. Asunt 7: Märkätilat: Lattia: Wc-istuimen ja pyykkikneen ympärillä ksteutta. Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö:- Timenpide ehdtukset Kuivataan pesuhuneen lattia seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kiinnitetään wc-istuin liimaamalla. Asunt 8: Märkätilat: Lattia: - Seinät:- Kuivat tilat: Yksi jälki lhuneen katssa. Muvimattjen saumat hieman auki. Keittiö:- Timenpide ehdtukset

46 46 Asunt 9: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä n ksteutta. Matn pala n uusittu (kuva). Seinät:- Kuva 32. Lattiamatn pala n uusittu. Lattiakaivn ympärillä mitattiin suurempia ksteuslukemia, kuin ympäröivässä lattiassa.(petri Ahnen) Kuivat tilat: Muvimatt uudehk, hyväkuntinen. Olhuneen katssa nin 0,5 m² paikkausjälki. Keittiö: As 1 9 keittiöt vat aika pitkälti yhteneviä. Timenpide ehdtukset Seuraavan pesutilaremntin yhteydessä lattiamatt uusitaan ja lattia kuivataan, sekä lattiakaiv uusitaan, js lattia havaitaan edelleen ksteaksi.

47 47 Asunt 10: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ja wc-istuimen ympärillä n ksteutta. Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö: - Timenpide ehdtukset Kuivataan pesuhuneen lattia seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kiinnitetään wc-istuin liimaamalla. Lattiakaiv uusitaan samalla. Asunt 11: Märkätilat: Lattia: Lattian kaadt vat niin vähäiset, että vesi seis lattialla. Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö: Lieden kaatumissuja puuttuu. Timenpide ehdtukset Mutillaan lattian kaadt seuraavan pesutilaremntin yhteydessä. Asennetaan lieden kaatumissuja. Asunt 12: Märkätilat: Lattia: - Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö: - Timenpide ehdtukset Ei kiireellisiä timenpiteitä

48 48 Asunt 13: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä n ksteutta verrattuna ympäröivään samaan rakenteeseen. Lattiamatt n värjäytynyt sinivihreäksi. Värjäymä aiheutuu vesijhtverkstn kuparista. Käyttövesi saattaa lla liian kvaa, tai hapanta. Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö: Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattian ksteustilannetta seurataan. Uusitaan lattiakaiv seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kuivataan lattia. Asunt 14: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä ksteutta. Seinät:- Kuivat tilat: Lattian muvimatt n 90-luvulta. Keittiö: Allaskaapissa n ture käyttövesiputken vut. Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattian ksteustilannetta seurataan. Uusitaan lattiakaiv seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kuivataan lattia. Kats Vesijhtverkstt. Asunt 15: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä n ksteutta ja matt irti alustasta. Seinät:- Kuivat tilat: Lattiamattja 80-luvulta, saumja auki. Wc:n vi uusittu 90-luvulla. Keittiö: - Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattia remntidaan kunnssapitkaudella. Lattiakaiv uusitaan samalla. Kuivien tiljen lattiamatt vat uusimisen tarpeessa.

49 49 Asunt 16: Märkätilat: Lattia: Lattiamatt n värjäytynyt. Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö: Siliknisaumat vat ratkeilleet. Timenpide ehdtukset Uusitaan keittiön siliknisaumat. Asunt 17: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä n ksteutta. Seinät:- Kuivat tilat: Parvekkeen vea n pidetty auki ja lattiamatt n ven edestä vauriitunut. Keittiö: - Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattian ksteustilannetta seurataan. Uusitaan lattiakaiv seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kuivataan lattia. Asunt 18: Märkätilat: Lattia: Wc-istuimen vierellä n vettä lattialla. Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö: - Timenpide ehdtukset Ei kiireellisiä timenpiteitä.

50 50 Asunt 19: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ja wc-istuimen ympärillä n ksteutta. Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö: Jääkaapin edustalla n ksteutta betnirakenteessa. Kylmäkneasentajan mukaan jääkaappi rikkutuu talvella kuivan sisäilman aikana. Kmpressri lämmittää muvista veden keräysastiaa. Kun kndenssivettä ei kerry, keräysastia kuumenee ja vanhetessaan halkeaa. Kesällä kndenssivesi tulee jääkaapin alle lattialle rikkntuneen keräysastian läpi. Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattian ksteustilannetta seurataan. Uusitaan lattiakaiv seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kuivataan lattia. Kiinnitetään wcistuin liimaamalla. Uusitaan rikkntunut jääkaappi. Avataan lattiamatta riittävästi ja kuivataan lattiarakenne. Asennetaan tulevaisuudessa uusien jääkaappien alle muvikaukalt. Asunt 20: Märkätilat: Lattia:- Seinät: Kp -laattja havaittiin riskevesialueella. Kuva 33.Asunt 20 vanha seinälaatitus n uusimisen tarpeessa vähintään kp -laattjen salta.(petri Ahnen)

51 51 Kuivat tilat: Keittiö:- Timenpide ehdtukset Pesutilan seinät kaipaavat remntintia. Lattia uusitaan samalla. Asunt 21 Märkätilat: Lattia:- Seinät: Vanhat laatat. "Kp"-laattja havaittiin riskevesialueella. Kuva 34.Asunt 21 pesuhuneen laatitus n ylittänyt teknisen käyttöikänsä.(petri Ahnen) Kuivat tilat: Keittiö:- Timenpide ehdtukset Remntidaan pesuhuneen seinät. Lattia uusitaan samalla. Asunt 22: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä n ksteutta. Seinät: Uudemmat laatat, kuin asunt 20:ssä, mutta tekninen käyttöikä n j lpulla. Tdellista käyttöikää n jäljellä käytöstä riippuen useita vusia.

52 52 Kuivat tilat: Olhuneen lattiamatssa n reikä. Keittiö: Allaskaapissa n vesivudn jälki. Kuva 35. Olhuneen lattiamatt n rikkutunut.(petri Ahnen) Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattian ksteustilannetta seurataan. Uusitaan lattiakaiv seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kuivataan lattia. Uusitaan keittiön allaskaappi. Asunt 23: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä n ksteutta. Seinät: Vanhat laatat. Kp -laattja havaittiin riskevesialueella. Kuivat tilat: Keittiö: Sekittaja vutaa allaskaappiin ja allaskaapin lastulevyrakenteet kastuvat. Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattian ksteustilannetta seurataan. Uusitaan lattiakaiv seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kuivataan lattia. Pesuhuneen seinät kaipaavat remntintia vähintään riskevesialueen salta. Uusitaan keittiön allaskaapin lastulevyrakenteet.

53 53 Asunt 24: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä ja riskevesialueella n ksteutta. Matta n paikattu. Seinät: Uudemmat laatat. "Kp"-laattja riskevesialueella. Ksteutta havaittiin riskevesialueella ylempään seinärakenteeseen verrattuna. Kuva 36. Pesuhuneen lattiassa n ksteutta ja matta n paikattu.(petri Ahnen) Kuivat tilat: Keittiö: Siliknisaumat vat hunkuntiset. Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattia kaipaa remntintia. Uusitaan lattiakaiv seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kuivataan lattia. Pesuhuneen seinät kaipaavat remntintia. Uusitaan keittiön siliknisaumat. Asunt 25: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä n ksteutta. Seinät: Kp -laattja n paljn. Kuivat tilat: Keittiö:-

54 54 Timenpide ehdtukset Pesuhuneen lattian ksteustilannetta seurataan. Uusitaan lattiakaiv seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kuivataan lattia. Pesuhuneen seinät kaipaavat remntintia. Asunt 26: Märkätilat: Lattia:- Seinät: "Kp"-laattja, eri-ikäiset laatat salla seinistä. Kuva 37 ja 38. Asunt 26 pesutilan seinälaatitus n irti alustasta. Ilmanvaihtventtiilit ja kanavat vat likaisia kk kiinteistössä.(petri Ahnen) Kuivat tilat: Asunt n tyhjillään. Tuuletusikkunita n silti auki. Eteisen ja makuuhuneen katissa n yli 0,5 m² -kkisia vudn aiheuttamia jälkiä. Keittiö: Jääkaapissa n runsaasti näkyvää mikrbikasvusta. Allaskaapissa n vutjälki, varsinaista vesivuta ei havaittu.

55 55 Kuva 39. Asunt 26 katissa n kaksi vudn aiheuttamaa jälkeä.(petri Ahnen) Timenpide ehdtukset Pesuhuneen seinien remntinti n ajankhtainen. Lattia uusitaan samalla. Puhdistetaan jääkaappi. Uusitaan keittiön allaskaapin vesivauriituneet sat. Asunt 27: Märkätilat: Lattia: Lattiakaivn ympärillä n ksteutta. Seinät: Uudemmat laatat. "Kp"-laattja riskevesialueella. Kuivat tilat: Keittiö: Keittiön ja wc:n katissa n nin 40x50 cm jälkiä. Timenpide ehdtukset Susitellaan kattjen jälkien pintaksteusmittausta. Pesuhuneen lattian ksteustilannetta seurataan. Uusitaan lattiakaiv seuraavan pesutilaremntin yhteydessä ja kuivataan lattia. Pesuhuneen seinät kaipaavat remntintia.

56 56 Asunt 28: Märkätilat: Lattia:- Seinät: "Kp"-laattja riskevesialueella. Vanhemmat laatat jstain 80-luvulta. Kuivat tilat: Keittiön, lhuneen ja wc:n katissa n useampia erikkisia vutjälkiä. Keittiö:- Timenpide ehdtukset Pesuhuneen seinät kaipaavat remntintia. Supursun tilat (entisen as 29 khdalla) Märkätila keittiön vieressä: Lattia: Tila n remntitu alle 15 vutta sitten. Näkyviltä sin aistinvaraisesti hyvässä kunnssa. Ksteutta riskevesialueella ja wc-istuimen ympärillä muuhun samaan lattiarakenteeseen verrattuna. Seinät: Kp -laattja n. Saumat ja laatitus n muuten hyvässä kunnssa. Kuivat tilat: Keittiö: Vutjälki (kuva) Timenpide ehdtukset Seuraavan pesutilaremntin yhteydessä pesuhuneen lattia kuivataan ja wcistuin kiinnitetään alustaansa liimaamalla. Supursun tilat jatkuu (entisen as 30 khdalla): Märkätilat, wc-tila: Wc-tila n jäänyt remntimatta muun Supursun tiljen remntinnin yhteydessä. Ilmanvaihtkanava n erittäin pölyinen Lattia: Muvimatlla. Seinät:- Kuivat tilat: Keittiö: -

57 57 Timenpide ehdtukset Varaudutaan wc-tilan remntintiin kunnssapitkaudella. Asunt 31: Märkätilat, Klmas wc: Lattia: Vesikiertisessa kuivaustelineessä putkivut. Vettä tippuu lattialle. Vudn khdalla lattiasta mitattiin ksteutta. Seinät:- Kuva 40. Rättikuivaimen vut n kastellut lattiaa. Ksteus n mahdllisesti laatan ja vesieristeen välissä.(petri Ahnen) Kuivat tilat: Puutteita ei havaittu. Timenpide ehdtukset Mitataan märkätilan lattian ksteus uudelleen putkivudn paikkauksen jälkeen, kun lattialla n llut reilusti aikaa kuivua. Susitellaan tilan sulkemista pis käytöstä vähintään kahdeksi vurkaudeksi ennen uusintamittausta.

58 58 Märkätilat, neljäs pesutila: Lattia: Laatitettu lattia. Lattiassa mitattiin ksteutta lähes kk alalla. Supursun suihku- ja wc-tilat vat ahkerassa käytössä jatkuvasti. Vesiä n lattiilla. Mittausten uusiminen nnistuu sulkemalla sa vessista pis käytöstä useammaksi päiväksi kerrallaan. Seinät:- Kuivat tilat: Olhunetilat vat kunnssa. Timenpide ehdtukset Susitellaan neljännen märkätilan lattian ksteustilanteen uusintakartitusta. Uusintamittaus tteutetaan siten, että tila n llut pissa käytöstä vähintään kaksi vurkautta, mieluummin pidempään lutettavat tulksen saamiseksi. Tarkituksena n selvittää siirtyykö ksteus vesieristeen läpi. Asunt 32: Märkätilat: Lattia: Laatat kpja kauttaaltaan (kuva). Seinät: "Kp"-laattja ja ksteutta Kuva 41. Asunt 32 märkätilat (petri Ahnen) Kuivat tilat: Keittiö: -

59 59 Timenpide ehdtukset Märkätilaremntti n ajankhtainen. Asunt 33: Märkätilat: Lattia: Riskevesialueella n ksteutta. Wc-istuimen ympärillä mitattiin krkeita lukemia. Seinät:- Riskevesialueen ksteus vi sijaita vesieristyksen päällä, jka n nrmaali ilmiö. Wc-istuimen ympärillä leva ksteus n vinut päästä lattian betnirakenteeseen wc-istuimen kiinnitysrei istä. Kuva 41. Märkätilan lattialaatitus n 2000-luvulta.(Petri Ahnen) Kuivat tilat: Asunnssa n viemärin hajua. Keittiö:- Timenpide ehdtukset Märkätilan lattian ksteustilannetta seurataan. Susitellaan wc-istuimen irrttamista ja kiinnittämistä alustaansa liimaamalla lattian kuivattamisen jälkeen. Täytetään asunnn hajulukt säännöllisesti.

60 60 Asunt 34: Märkätilat: Pesuhuneen katssa pinnite irtaa ilmanvaihtkanavan yläpulella. Katsta mitattiin krkeita ksteuslukemia verrattuna ympäröivään rakenteeseen. Ilmanvaihtkanava n seinällä ja seinä n tältä sin kuiva. Vut n kanavan yläpulella. Veden syy ei selvinnyt yläpulen asunnstakaan. Lattia: Havaittiin hieman ksteutta. Matt aaltilee, mutta n kiinni alustassaan. Seinät: Ksteutta havaittiin riskevesialueella 1 m krkeudelle saakka. Krkeita ksteuslukemia alasissa. Kuivat tilat: Olhuneen katssa n pitkittäinen paikkausjälki. Rakenteen pinta n puhdas ja kuiva. Keittiö:- Timenpide ehdtukset Susitellaan as 34 pesuhuneen katn ksteusvaurin kunttutkimusta. Varaudutaan märkätilaremnttiin kunnssapitkaudella. Asunt 35: Märkätilat: Lattia: Kp -laattja kauttaaltaan. Lattiakaivn ympärillä n ksteutta. Seinät: Riskevesialueella n kp -laattja. Kuivat tilat: Keittiö:-

61 61 Kuva 42.Olhuneen katssa n pikkeuksellinen jälki. Asunnssa n tupakitu. (Petri Ahnen) Timenpide ehdtukset Varaudutaan märkätilaremnttiin kunnssapitkaudella. Uusitaan lattiakaiv remntin yhteydessä. Asunt 36: Märkätilat: Lattia: Vanhimmat lattialaatat (kuva). Kpja kauttaaltaan. Vesi seis lattiakaivn vieressä, kska kaadt eivät riitä. Seinät:-

62 62 Kuva 43. Vanhin asunnista tavattu lattialaatitus. Laatitus 80-luvulta.(Petri Ahnen) Kuivat tilat: Olhuneen ja wc:n katissa n jälkiä. Olhuneen jäljen maalipinta n irti alustasta. Keittiö:- Timenpide ehdtukset Märkätilan vanha lattia kaipaa remntintia. Kuivien tiljen kattjen jälkien syy lisi hyvä selvittää.

63 63 Asunt 37: Märkätilat: Tilat livat lleet juuri käytössä. Lattia: Laatat vat kpja kauttaaltaan (kuva). Lattiarakenteessa n mahdllisesti ksteutta kauttaaltaan, mutta mittaus täytyy uusia. Kaadt eivät riitä. Seinät: "Kp"-laattja ja ksteutta. Kuva 44. Märkätilaa li juuri käytetty. Vedeneristettä ei mitä ilmeisimmin le. (Petri Ahnen) Alapulella sijaitsevan märkätilan katssa li krkeita ksteuslukemia nurkassa. Syy täytyy selvittää tästä asunnsta. Kuivat tilat: Keittiö:- Timenpide ehdtukset Susitellaan as 37 märkätilan uusintamittausta kun tila n llut käyttämättä vähintään kaksi vurkautta.

64 64 Havaintja ksteustilanteesta 1 Ei khnneita ksteuslukemia 2 Hieman khnneita ksteuslukemia tilannetta syytä seurata, ei näkyviä vauriita 3 Krkeita ksteuslukemia ja/tai näkyviä vauriita, susitellaan jatktutkimuksia 4 Märkä rakenne ja/tai vauriita näkyvissä, heti krjattava/ uusittava A- ja B-rapuissa n asunnt 1 1

65 65

66 66

67 67

68 68

69 LVI- järjestelmien kuntarvi 69 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntutant (G11) Rakennukset vat kauklämmön piirissä. Kauklämmön jakkeskus n vudelta Valmistaja n LP-metalli Oy. Lämmönjakelu Kauklämmön menjht lämmönsiirtimen juuressa vutaa tipan jka neljäs sekunti. Kiertvesipumput Pumppu n merkiltään Grundfs, jta hjaa LPM-pumppuhjauskeskus. Sulku- ja linjasäätöventtiilit Säätöventtiilinä n Ouman-merkkinen mttriventtiili. Lämmönjakkeskuksen sulkuventtiilit vat kahvallisia pallsulkuventtiileitä. Paisunta- ja varlaitteet Paisunta-astia n päällisin pulin kunnssa. Timenpide ehdtukset - Lämmitysverkst varusteineen Lämmitysverkstn putket vat rautaputkia. Yleisissä tilissa, kuten prraskäytävissä lämmitysputket n uusittu pinta-asenteisiksi. A-B-rapun ksteat tilat: Lämmitysverkstn putkia ja lämmityspattereita n uusittu. Maanvaraisessa laatassa sijaitsevat putket vat pissa käytöstä ja käytössä levat putket vat pinta-asennuksena.

70 70 Kuvat 45 ja 46.A-B-rapun pesutilissa n uusittu putkia. (Petri Ahnen) Lämmönluvutus (G13) Lämmityspatterit Lämmityspatterit vat vesikiertisia teräslevypattereita. Pattereita n kaikenikäisiä. Osaan asunnista ja palvelukeskuksen tilihin, sekä saan kellaritilista n uusittu lämmityspattereita. D-rapun Ilnan pyykkituvassa putkistt ja lämpöpatterit n uusittu lähivusina. Kuva 47. Asuntjen märkätilissa n alkuperäiset lämmityspatterit.(petri Ahnen) Asunt 35 pesuhuneen lämpöpatteri n irti seinästä. Timenpide-ehdtukset Kiinnitetään asunt 35 pesuhuneen lämmityspatteri paikilleen.

71 71 Patteriventtiilit Patteriventtiilien tekninen käyttöikä n nin 15 vutta. Uusitaan vanhentuneita termstaatteja ja patteriventtiileitä tarpeen mukaan. Eristykset (G14) Lämpöhuneen putkieristykset vat kunnssa. Rakennusautmaatijärjestelmät (J6) Säätölaitteet Ouman-EH203 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Asunnista mitatut kuuman käyttöveden lämpötilat vaihtelivat välillä + 58 ⁰C ⁰C. Lämpötila n spiva. Vesijhtverkstt (G22) Vesijhtverkst n kuparia. Lämpimän käyttöveden kiert n. Uutta pinnitettua kupariputkea havaittiin Supursun tilissa. A-B-rapun pesulan tilassa käyttövesiputket vat alkuperäisiä kupariputkia. A-rapun palpstin vesijhdn liitksessa n vutjälki, kuparista irtavaa sinistä väriä putken pinnalla. Kuva 48. Asunt 15 märkätilissa putkien liittimet mitä ilmeisimmin alkuperäisiä.(petri Ahnen)

72 72 Asunt 14 lämpimän käyttövesijhdn vut n paikattu teipillä. Liitksessa n vut. Kuva 49. Vut asunt 14 keittiön allaskaapissa.(petri Ahnen) Timenpide-ehdtukset Varaudutaan alkuperäisen vesijhtverkstn uusimiseen kunnssapitkaudella. Krjataan vut as 14 allaskaapissa. Lämpimän käyttöveden kiertvesipumput Pumppu n Grundfs -merkkinen. Vesijhtverkstn sulku- ja linjasäätöventtiilit (G22.3) Linjasäätöventtiili n Ouman merkkinen mttriventtiili. Sulkuventtiilit vat kahvallisia pallsulkuventtiileitä. Timenpide-ehdtukset - Lämpimän käyttöveden verkstn kytketyt lämmityslaitteet A-B-rapun kuivaushuneen lämminvesikiertinen ilmaa lämmittävä puhallin timii. Laite n Kja vm.-97. B-rapun siivuskmern rättikuivaimessa n vutjälki. Siivjan mukaan kuivainta ei yleensä käytetä. C-rapun kellarissa siivuskmerssa vesikiertisessa rättikuivaimessa n vesivut. Vettä tihkuu.

73 73 Kuva 50. Rättikuivaimessa n vutjälki B-rapun siivuskmerssa.(petri Ahnen) D-rapun pyykkituvassa kuivainlaitteessa vesiputkiliits vutaa tipittain. Lattiassa jälki. D-rapun pyykkituvassa (Ilnan pyykkitupa) rättikuivaimessa n vutjälki. Supursun tilissa klmannessa wc:ssä vesikiertisessa kuivaustelineessä n putkivut. Vettä tippuu lattialle. Timenpide-ehdtukset Uusitaan tai pistetaan rättikuivaimet käytöstä vesijhtverkstn uusimisen yhteydessä. Jätevesiviemäriverkstt (G24) Jätevesiviemärien tuuletusputket vat katlla vanhalla salla valurautaa. Uudella salla (phjispää) tuuletusputket vat muvia. A-B rapun kellarin tilissa n alkuperäisiä valurautakaivja. Kellaritilissa havaittiin useita alkuperäisiä valurautaviemäreitä. C-D rapun lattiassa jätevesiviemärin ympäröivä hiekka n märkää.

74 74 Kuva 51. Jätevesiviemärin ympäröivä hiekka n märkää.(petri Ahnen) Timenpide-ehdtukset Susitellaan jätevesiviemäriverkstn kuvausta kellarikerrksen salle C- ja D-rappuun, jtta mahdlliset vudt havaitaan ja kellarin ksteusrasituksen syyt saadaan varmuudella selville. Viemärikaivt Kiinteistössä n betnirakenteiset jäte- ja sadevesivesiviemärin tarkastuskaivt. Sadevesiviemäriverkstt Etupihalla n, takapihalla ei le. Timenpide-ehdtukset Susitellaan sadevesiviemäriverkstn asentamista takapihalle. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Kellaritilissa havaittiin useita kuivuneita lattiakaivja, jista tulee viemärin hajua kellarin sisäilmaan. Viemärin haju n terveydelle haitallista. Kuivia lattiakaivja li ainakin kylmiön kylmäkneen kmerssa ja runkvesilinjan vesimittarin alla. A-B rapun kellari: Wc:n sekittaja n yksitteinen 90-luvun Oras. Suihkusekittaja n kaksitteinen Oras, 90-luvulta. Tinen sekittaja n yksitteinen 90-luvulta.

75 Lämpöhuneen käytävällä leva lavuaarin allasviemäriputki vutaa reilusti. A-B rapun kellarin WC: Pikkusuihku vutaa. 75 C-rapun kellarissa askarteluhuneen allasviemäriputki vutaa ja n löysällä. Timenpide-ehdtukset Uusitaan kellarissa lämpöhuneen käytävällä leva lavuaarin allasviemäriputki. Uusitaan A-B rapun wc:n pikkusuihku. Uusitaan allasviemäriputki C-rapun askarteluhuneessa. Asuntjen vesi ja viemärikalusteet Tarkastetuissa huneistissa li seuraavia keittiöiden vesi ja viemärikalusteita: 2-altaiset rst-pöydät vesilukt, allasviemäriputket muvia vipuhanasekittajat, suurin sa 90-luvulta As 2 tiskikne n pistettu. Putki teipattu umpeen. As 21 tiskikne n pistettu. Allasviemärin tiskikneen kupariputkiliits vutaa kaappiin. As 21 allasviemäriputki n löysällä ja vutaa kaappiin reippaasti. As 22 tiskikne n pistettu, mutta liitkset vat tulppaamatta. As 23 keittiön sekittaja vutaa allaskaappiin. As 25 keittiön allasviemäriputki n tulpattu teipillä. Presuuttimen liits vutaa. As 28 tiskikneen viemäriliits teipattu. Veden paine tuntuu teipin läpi. As 29 (palvelukeskuksen tila, ei asunt) keittiön allasviemärin tiskikneen putkiliits n tulppaamatta. As 32 allasviemärin tiskikneen liits n tulpattu teipillä. As 33 tiskikneen liits viemäriputkessa n tulppaamatta. As 34 keittiön sekittaja vutaa hieman, kun vettä lasketaan. As 35 allasviemärin tiskikneen liits n tulpattu teipillä. Tarkastettujen huneistjen kylpyhuneiden vesi ja viemärikalusteet: suihkusekittajat 2-tteisia, lattiakaivt vat A-B-rapuissa valurautaisia muvikrkerenkailla lattiakaivt vat B-C-rapuissa muvirakenteisia wc-istuimet,

76 76 Asunt 15 pesuhuneen valurautakaiv. Lattiakaivn ympärillä n ksteutta muuhun lattiaan verrattuna. Tdennäköisesti pesukneen liits n epätiivis. Uusittavien lattiakaivjen tiedt vat khdassa Huneistt. As 21 wc-lavuaarin viemäriputki vutaa lattialle. Lattialla n veden jättämä jälki. As 33 wc-lavuaarin viemäriputken pesukneen liits n tulppaamatta ja heittää vettä lattialle. Timenpide-ehdtukset Uusitaan kellarissa lämpöhuneen käytävällä leva lavuaarin allasviemäriputki. Kiristetään as 21 keittiön allasviemäriputki paikilleen. Tulpataan asuntjen 2, 21, 22, 28, 29, 32, 33 ja 35 keittiön tiskikneen putkiliitkset asianmukaisesti. Krjataan as 23 keittiön sekittajan vut, tai uusitaan sekittaja. Uusitaan as 35 keittiön sekittajan presuutin. Uusitaan as 34 vutava keittiön sekittaja. Uusitaan as 21 wc-allasviemäriputki. Tulpataan as 33 wc-allasviemäriputken pyykkikneen liits. Eristykset (G26) Puutteita ei havaittu. Ilmastintijärjestelmät (G3) Ilmanvaihdn salta ei llut käytettävissä dkumentteja. Kiinteistössä n kneellinen pistilmanvaiht. Asukkaat eivät vi säätää asuntjen ilmanvaihta tarpeen mukaan, paitsi ikkunatuuletuksella. A- B-rapun kuivaushuneen ilmanvaiht n täysin riittämätön, eikä sitä vi säätää käytön ajaksi. A-B-rapun ksteat tilat: Ilmanvaiht n heikk. Paperi pysyy juuri ja juuri pistilmaventtiileissä. Pukuhuneessa n tulilmaelin, jsta tulee hieman ilmaa sisälle. Alkuperäiset painvimaisen ilmanvaihdn räppänät n suljettu. C-D-rapun pesuhuneen pistilmakanavat vat erittäin pölyiset. Ilma virtaa npeasti venttiilistä. C-rapun askarteluhuneessa pistilmaventtiilin ympärillä lastulevykteln pinnassa n vesivutjälki. Vesi tulee ilmanvaihtkanavasta.

77 77 Kuva 52.Askarteluhuneen vesivauri.(petri Ahnen) D-rapun pyykkituvassa ilmanvaiht n riittämätön pyykin kuivaamiseen. Timenpide-ehdtukset Järjestetään kellaritiljen ilmanvaiht riittäväksi myös kellarin muihin tilihin, kuin Ilnan pyykkitupaan. Susitellaan kellaritiljen alipaineistusta, jtta kellarin sisäilma ei leviäisi prraskäytävien kautta asuntihin. Kuitenkin kellariin n saatava myös riittävästi tulilmaa. Huippuimurit Phjis-san katlla n kaksi huippuimuria. Kuvat 53 ja 54. Phjis-san huippuimuri Phjis-san uudempi huippuimuri n Vallx vm. -96.(Petri Ahnen)

78 Etelä-san katlla n huippuimuri ja yläphjassa ilmanvaihtkne. Vesikatlla sijaitsevista huippuimureista sa ei pyörinyt tarkastushetkellä lainkaan. Rakennusselityksen tarkentavia LVI-sia ei llut käytettävissä. 78 Erillinen kanavapuhallin ja pistkanavist n asennettu D-rapun Ilnan pyykkitupaan lähiaikina. Timenpide-ehdtukset Susitellaan ilmanvaihtkneen tarkempaa tutkimista. Kneellisen pistilmanvaihdn kanavat Pistkanavien nuhusasiakirjja ei le käytössä. Phjispään iv-kanavia n mahdllisesti nuhttu vunna 1996 katlla levien tarkastusluukkujen merkintöjen perusteella. Eteläsan luukuissa ei llut nuhjan merkintöjä. Pistilmakanavat tulee nuhta 10 vuden välein. Erityisesti vaakatasssa kulkeviin siin kertyy pölyä. Ilmanvaihdn llessa pissa päältä ilma saattaa virrata kanavassa väärään suuntaan ja kuljettaa epäpuhtauksia huneilmaan. Kuva 55. Iv-kanavat vat likaisia. (Petri Ahnen)

79 79 Kuva 56.Taln uudella salla yläphjassa huippuimurin vieressä sijaitseva ilmanvaihdn puhdistusluukku n nuhjan painajainen, kska kattluukku n rakennettu nin 2 m väärään paikkaan. Kanava n jätetty tästä kautta nuhamatta vunna (Kiinteistön hult) (Petri Ahnen) Kuva 57.Yläphjassa vanhalla salla ilmanvaihtkanavien eristykset vat paikin tummuneet. Tummuminen vi lla seurausta kanavistn ilmavudista.(petri Ahnen)

80 Timenpide-ehdtukset Nuhtaan ilmanvaihtkanavat kk kiinteistössä. 80 Pistilmaelimet (G34.3) Pistilmaventtiilit vat asiaan kuuluvia venttiileitä. Venttiilit vat pölyisiä. Timenpide-ehdtukset Puhdistetaan venttiilit ja säädetään ilmavirrat nuhuksen yhteydessä. Krvausilmaelimet (G34.4) Kellarissa n vapaan tuln krvausilmaventtiileitä. Asunnissa n krvausilmaventtiilit ikkuniden yläsissa. Krvausilmaventtiilien karkeasudattimet vat pölyisiä. Sudattimien puhdistus kuuluu yleensä asukkaalle. Timenpide-ehdtukset Opastetaan asukkaita pesemään krvausilmaventtiilien sudattimet vähintään kaksi kertaa vudessa miedlla pesuainevedellä. Puhdistetaan ja säädetään kellaritiljen krvausilmakanavat ja venttiilit. Js kellarin ilmanvaihta tehstetaan, varmistetaan riittävän krvausilman saanti tilihin. Kylmätekniset järjestelmät (G4) Kylmäkneistt (G41) Kylmiöiden yhteydessä n kylmäkneet. Häkkivarastt 6, 7, 9: Tilassa sijaitsee kylmiön kneist vm Sähkö ja tietjärjestelmien kuntarvi Aluesähköistys (H11) Piha- ja aluevalaisimet (H11.1) Pihavalaistus n vähäinen. Verrattain suurella etupihalla n ainastaan klme alkuperäistä galvanidusta teräksestä valmistettua valpylvästä. Timenpide-ehdtukset Susitellaan valaistuksen lisäämistä piha-alueelle. Autjen sähkölämmitystlpat (H1.3) Kaikki lämmitystlpat n varustettu pikasulakkeilla. Varsinaisia puutteita ei havaittu.

81 Kytkinlaitkset ja jakkeskukset (H2) Kaikki rakennuksen keskukset vat alkuperäisiä. 81 Pääkeskukset (H22.1) Rakennuksen pääkeskus sijaitsee kellaritilassa. Keskus n alkuperäinen ja varustettu tulppasulakkeilla. Keskuksen sulakkeiden merkinnät vat asianmukaiset. Muut keskukset (H22.2) Saunan hjauskeskus n saunan yhteydessä. Keskus n alkuperäinen. Kiinteistökeskukset Kiinteistön ryhmäkeskukset Mittarikeskukset Mittarikeskukset vat alkuperäisiä ja sijaitsevat kellaritilassa. Jkaiselle huneistlle n ma mittarinsa. Keskuksen sulakkeet vat tulppasulakkeita. Keskustilan valaisimen pltin puuttuu. Asuntjen ryhmäkeskukset Asunnissa n alkuperäiset tulppasulakkeilla varustetut sulaketaulut. Sulakkeiden merkinnät vat sassa tauluja haalistuneet niin, ettei niistä saa enää selvää. Jhttiet (H3) Varsinaisia jhtteitä ei le. Jhdt n asennettu pinta-asenteisina kiskihin ja myös erilisenä yksittäisillä kiinnikkeillä. Asuntihin meneviä jhtja n asennettu sujaputkiin. Jhdt ja niiden varusteet (H4) Liittymisjhdt Liittymisjht n mitä ilmeisimmin muvipäällysteinen kuparijht ja se n alkuperäinen. Jht n vain lyhyen pätkän verran näkyvissä pääkeskuksen alapulella. Pääjhdt Jhdt vat alkuperäisiä muvipäällysteisä kuparijhtimia.

82 Huneistjen nusujhdt Jhdt vat alkuperäisiä muvipäällysteisä kuparijhtimia 82 Ryhmäjhdt Jhdt vat pääsin alkuperäisiä muvipäällysteisä kuparijhtimia. Osa jhdista n uusittu eri remnttien yhteydessä. Valaisimet (H5) Yleisten tiljen valaisimet Kellarin häkkivarastt n valaistu hehkulampuin. Valt eivät syty. A-B-rapun kellarin wc:n valaisin n alkuperäinen, hehkulamppu n palanut. Huneistjen valaisimet Huneistjen haltiilla n mat valaisimet. Pääsin valaisimet livat hehkulampuilla varustettuja. Timenpide-ehdtukset Kska rakennuksen sähköistys n alkuperäinen, tulee sen uusimiseen varautua seuraavan 10 vuden kuluessa. Sähköjhtjen ja sulakkeiden kapasiteetti ei välttämättä riitä kaikilta sin nykyisille laitteistille ja niiden kurmitukselle. Puhelinjärjestelmät (J2) Rakennuksessa n vanha puhelinjakkeskus riviliittimineen kellaritilassa. Ei le tieta nk puhelinjärjestelmä vielä timinnassa. Samassa tilassa n laajakaistan jaklaatikk, jka n timinnassa leva.

83 83 SUOSITELTAVAT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET Kuntarviraprtissa susitellaan seuraavia lisätutkimuksia ja jatktimenpiteitä: Suunnitellaan ja kunnstetaan leikkipaikka nykyisten turvamääräysten mukaiseksi. Kuvataan salajat tarvittaessa Susitellaan alkuperäisten parvekkeiden kunttutkimusta. Selvitetään nk uudella salla yläphjassa puhallusvilla tukkinut räystäiden tuuletuksen paikallisen ruteiden tummumisen vuksi. Paikka n uuden san eteläsa. Selvitetään miksi kellarin askarteluhuneen ilmanvaihtkanavan ympärille pääsee vettä. Susitellaan viemäriverkstn kuvausta kellarikerrksen salle C- ja D-rappuun, jtta mahdlliset vudt havaitaan ja kellarin ksteusrasituksen syyt saadaan selville. Susitellaan kunttutkimusta kellarin käytävän katn ksteuden syyn selvittämiseksi. Tutkitaan as 2 lattiamattjen kunt, tai uusitaan. Susitellaan kattjen jälkien pintaksteuksien mittausta asunnissa 26, 27 ja 28. Supursun tilissa: Mitataan märkätiljen lattiiden ksteus uudelleen, kun lattiilla n llut reilusti aikaa kuivua. Susitellaan tilan sulkemista pis käytöstä vähintään kahdeksi vurkaudeksi ennen uusintamittausta. Susitellaan as 34 pesuhuneen katn ksteusvaurin kunttutkimusta. Susitellaan as 37 märkätilan uusintamittausta kun tila n llut käyttämättä vähintään kaksi vurkautta.

84 YHTEENVETO 84 Yhteenvet kiinteistön kunnsta ja kiireelliset timenpiteet Piha-alueet Kiireelliset timenpiteet Lipputangn uusiminen Rakennuksen ulkpuliset sat Kiireelliset timenpiteet Uusitaan perusmuurin vedeneristys, salajitus, maanpintjen mutilu ym. Parvekkeiden krjaus Huneistt Kiireelliset timenpiteet LVI Osassa huneistissa tehdään peruskunnstusremntit Kellarissa levat tilat peruskrjataan kunhan ulkpulet saadaan kuntn Kiireelliset timenpiteet Ilmanvaihdn nuhus Kuvataan kellarikerrksen viemäröinti Krjataan vutavat vesiputket Varaudutaan putkistremnttiin Sähkö Kiireelliset timenpiteet Ei kiireellisiä timenpiteitä

85 85 LVI-tekniikan uusiminen n ajateltu vusille Samassa yhteydessä tulisi uusittavaksi myös pesutilat, js viemäriremntti tehdään rakenteita avaamalla. Js viemärit vidaan sukittaa, muuttuvat kustannukset humattavasti pienemmiksi. LVI-remntin kustannuksiin vaikuttaa suuresti tehtävän työn laajuus. Js remntti tehdään täydessä laajuudessaan, n kustannus n. 600 /asuin m 2.

86 86