Etelä-Pohjanmaan SOTEMAKU-johtoryhmä. Asialista/ Pöytäkirja. Asia Sivu

Transkriptio

1 1 Kokoustiedot SOTE- ja maakuntauudistuksen johtoryhmän kokous Kokousaika Pe klo Kokouspaikka Etelä-Pohjanmaan liitto (maakuntasali), Kampusranta 9 C, Seinäjoki Käsiteltävät asiat Asia Sivu 41 Kokouksen avaus Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen SOTE- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus n kokoonpanon tarkistaminen Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-järjestämisuudistuksen väliaikainen valmistelutoimielin ja valmisteluorganisaatio Muutos TE-palvelujen näkökulmasta SOTE -valinnanvapauspilotit Yhteiset toiminnot muiden maakuntien kanssa Maakunnan toimipaikkarakenne Uuden maakunnan organisaatiorakenne Toimintakäsikirja Muutosviestintä Kokousaikataulu Muut asiat Kokouksen päättäminen... 24

2 2 Kokousaika kello Kokouspaikka Etelä-Pohjanmaan liitto (maakuntasali), Kampusranta 9 C, Seinäjoki Osallistujat Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Lehtimäki Esko Harjunpää Arja Varapuheenjohtaja Pöntinen Kai Pukkinen Jaakko Heikkilä Aarne Matintupa Jukka-Pekka Heinonen Kimmo Joensuu Jukka Hella Pekka Salo Aulikki Knuuttila Antti Grönlund Immanuel Kujala Sari Rintamäki Esko Kuusinen Merja Viitamäki Raija Lahtinen Helena (poistui 15.35) Rantanen Kimmo Mäkelä Satu Anttila Lasse Mäki Juhani (poistui 14.42) Koskela Anna-Maija Panttila Eliisa Manninen Anneli Renko Anna-Maija Ridanpää-Taittonen Annu Sihto Paula Kivisaari Pasi Vistbacka Raimo Yli-Rahnasto Sami Muut osallistujat Etelä-Pohjanmaan liitto Peltola Asko, maakuntajohtaja Seppelvirta Heli, muutosjohtaja (poistui 16.01) Anttila Lasse, maakuntahallituksen pj Sorvettula Johanna, konsernimuutosjohtaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Soininen Mika, ylijohtaja (saapui 13.13) Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Pihlajamäki Jaakko, johtaja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Nummi Jouni, kuntayhtymän johtaja Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Tuohimaa-Kari Leena, johtaja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Setälä Harri, pelastusjohtaja (poistui 14.58) Etelä-Pohjanmaan sote-projekti Jokiranta Harri, projektinjohtaja (poistui 15.13) Henkilöstöjärjestöjen edustaja Maunuksela Vesa, pääluottamusmies (TEHY) (poistui 15.01) Tampereen yliopisto Heli Kurikka, projektisuunnittelija Sihteeri Timo Takala Käsiteltävät asiat :t Allekirjoitukset Esko Lehtimäki puheenjohtaja Timo Takala sihteeri

3 3

4 4 41 Kokouksen avaus Todetaan läsnäolijat. Hyväksytään asialista. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin asialista.

5 5 42 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja, joka on toimitettu jäsenille sähköpostitse. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

6 6 43 SOTE- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Käydään keskustelu ajankohtaisesta valmistelutilanteesta ja merkitään tilannekatsaus tiedoksi. Käytiin keskustelu Heli Seppelvirran alustuksen pohjalta ja merkittiin tilannekatsaus (liite 1.) tiedoksi.

7 7 44 n kokoonpanon tarkistaminen Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan ( 99) Etelä- Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun organisoinnista. SOTEMAKUjohtoryhmän jäseniksi valittiin 13 luottamushenkilöä varajäsenineen. Samalla hyväksyttiin, että Kristillisdemokraatit ja Vasemmistoliitto, joilla on edustajansa myös maakuntavaltuustossa, valitsevat kumpikin johtoryhmään omat edustajansa varajäsenineen puhe- ja läsnäolooikeudella. Päätöksessä hyväksyttiin niin ikään, että johtoryhmän kokoonpanoa tarkastetaan kevään 2017 kuntavaalien tuloksen perusteella ja että johtoryhmän toimikausi ulottuu uuden maakunnan maakuntavaltuuston ja -hallituksen käynnistämiseen saakka kevääseen Kevään 2017 kuntavaaleissa Vihreät sai kaksi edustajaa uuteen maakuntavaltuustoon. Näin ollen heillä on mahdollisuus valita oma edustajansa ja hänelle varajäsen osallistumaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella n kokouksiin. Lisäksi puolueiden saamien äänien mukaisesti keskinäinen paikkajako muuttuu seuraavaksi: Keskusta 7, Kokoomus 3, SDP 2 ja Perussuomalaiset 1. Maakunnallisten luottamuspaikkojen jakautumisesta, ml. SOTE- MAKU-johtoryhmä, puolueet käyvät parhaillaan keskusteluja, joiden tulokset ratkennevat lähiviikkojen aikana. pyytää Vihreitä nimeämään edustajansa ja hänelle varajäsenen puhe- ja läsnäolo-oikeudella johtoryhmän kokouksiin. Muiden jäsenmuutosten osalta jäädään odottamaan puolueiden välisten neuvotteluiden tuloksia. n kokoonpanon tarkistamisessa edetään ehdotuksen mukaisesti.

8 8 45 Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-järjestämisuudistuksen väliaikainen valmistelutoimielin ja valmisteluorganisaatio VM Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien ja yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi voimaanpanolain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) kokoonpanosta. VATEn jäsenet on valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa hallinnosta ja toiminnasta. Sopimusneuvotteluja johtaa maakunnan liitto, ja maakuntahallitus asettaa VATEn neuvottelussa sovitun mukaisesti. Jos toimielintä ei ole asetettu kahden kuukauden kuluessa, valtioneuvosto asettaa valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä. VATEn jäseniksi valitut henkilöt pysyvät virkasuhteessa omiin taustaorganisaatioihinsa. Toimielimen jäsenet käyttävät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eivätkä he ole tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan vastaavat maakunnan perustamisen täytäntöönpanon valmistelusta ja maakunnan yleisestä edusta. Voimassa olevan aikataulun mukaisesti maakunnat aloittaisivat toimintansa juridisesti , mutta viime aikojen valtakunnan tason keskusteluissa on noussut esille, että aloituspäivä voi siirtyä 1-2 kuukaudella. Joka tapauksessa nykyisten linjausten mukaan ensimmäisiin maakuntavaaleihin ja uuden maakuntavaltuuston sekä -hallituksen järjestäytymiseen saakka maakunnan puolesta päätöksiä tekee VATE. Maakuntahallitus käynnisti kokouksessaan väliaikaishallintoa koskevat sopimusneuvottelut voimaanpanolain mukaisesti. Maakunnallisten organisaatioiden kesken järjestettiin VATEn kokoonpanosta ensimmäinen tapaaminen Neuvottelujen lähtökohdaksi päätettiin ehdottaa ns. perälautamallia eli kokoonpanoa, jonka valtioneuvosto määrittelee, ellei alueella päästä VATEn kokoonpanosta yksimielisyyteen. Tuossa mallissa maakunnallisilla organisaatioilla olisi seitsemän paikkaa sekä kunnilla ja yhteistoiminta-alueilla kuusi paikkaa. SOTEMAKU-kuntajohtajafoorumin kokouksen keskustelun perusteella lähdettiin rakentamaan mallia, jossa kuntien tai sote-yhteistoiminta-alueiden virkamiesjohdosta tulisi kuusi edustajaa VATEen. Lisäksi sovittiin, että VATEn jäsenille valitaan myös varajäsenet. Sen jälkeen maakunnan liitto pyysi kunnilta ehdotuksia VATEn jäseniksi ja varajäseniksi. Kuntajohtajien ja maakunnallisten organisaatioiden johdon tapaamisessa valmistelutilanne päivitettiin. Tällöin todettiin, että kunnat pitävät toimivampana mallia, jossa uuden maakunnan kunnista VATEssa olisi seitsemän edustajaa saman alueellisen jaon pohjalta kuin valmistelussa on ollut esim. SOTE-työryhmissä. Näin VATEen tulisi seitsemän jäsentä maakunnallisista organisaatioista sekä seitsemän jäsentä kunnista ja yhteistoiminta-alueilta. Tapaamisessa sovittiin, että liitto on ennen seuraavaa SOTEMAKU-kuntajohtajafoorumia ( ) yhteydessä tulevan VATEn osapuoliin selvittääkseen tämän vaihtoehdon hyväksyttävyyttä. Kysely asiasta lähetettiin eri osapuolille ja siihen pyydettiin vastaukset mennessä. Väliaikaishallinnon etenemistä on käsitelty kevään aikana myös muissa maakunta- ja sotejärjestämisuudistusta valmistelevissa elimissä: SOTEMAKU-virkamiesryhmässä ja sekä ssä ja Tavoitteena on, että maakuntahallitus asettaa VATEn kokouksessaan ehdollisesti niin, että VATE voi aloittaa toimintansa virallisesti heti, kun asiaa koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan ja uusi maakunta voi juridisesti aloittaa toimintansa.

9 9 Uuden Etelä-Pohjanmaan rakentumiseen liittyviin tehtäviin on avattu haku väliselle ajalle. Haussa on valmistelujohtajan ja 10 vastuuvalmistelijan määräaikaiset työtehtävät. Merkitään tiedoksi. Todetaan tulleet hakemukset. Valitaan kolme virkamiesryhmän jäsentä valmistelujohtajan valintaa koskevaan valintaryhmään. Heli Seppelvirta toimi tämän pykälän ajan kokouksen sihteerinä. Pykälän käsittely jaettiin kahteen osaan: A) vastuuvalmistelijoiden hakemusten toteaminen ja B) valmistelujohtajan hakemusten toteaminen ja virkamiesryhmän jäsenten valinta valmistelujohtajan valintaa koskevaan valintaryhmään. A) vastuuvalmistelijoiden hakemusten toteaminen Asian käsittelyn ajaksi poistuivat esteellisinä Maria-Liisa Nurmi, Hannele Ridanpää, Tanja Penninkangas ja Jari Aaltonen. Todettiin vastuuvalmistelijoiden paikkaa hakeneet henkilöt. Valintaryhmän muodostavat Asko Peltola, Mika Soininen, Jaakko Pihlajamäki sekä Esko Lehtimäki ja Kai Pöntinen. Muutosjohtajien asiantuntijuutta käytetään hyväksi valintaehdotuksia tehtäessä. Seuraavassa virkamiesryhmän kokouksessa esitellään valintaprosessin etenemismalli. B) valmistelujohtajan hakemusten toteaminen ja virkamiesryhmän jäsenten valinta valmistelujohtajan valintaa koskevaan valintaryhmään Asian käsittelyn ajaksi poistuivat esteellisinä Asko Peltola, Mika Soininen ja Jouni Nummi. Puheenjohtajaksi valittiin asian käsittelyn ajaksi Jaakko Pihlajamäki. Todettiin valmistelujohtajan paikkaa hakeneet henkilöt. Valintaryhmän muodostavat Esko Lehtimäki, Kai Pöntinen ja Aarne Heikkilä sekä kolme virkamiesryhmän edustajaa. Virkamiesryhmän edustajiksi valittiin Kari Nuuttila, Leena Tuohimaa-Kari ja Jaakko Pihlajamäki. Seuraavassa virkamiesryhmän kokouksessa esitellään valintaprosessin etenemismalli. ******************************************************************************************************

10 10 JOHTORYHMÄ Sekä vastuuvalmistelijoiden että valmistelujohtajan valintaprosessia esitellään kokouksessa. Keskustellaan väliaikaishallinnon muotoutumisesta sekä vastuuvalmistelijoiden ja valmistelujohtajan valintaprosessista. Käytiin keskustelu väliaikaishallinnon muotoutumisesta sekä vastuuvalmistelijoiden ja valmistelujohtajan valintaprosessista. Valmistelujohtajan tehtäviä hakeneet Asko Peltola, Mika Soininen, Jouni Nummi ja Johanna Sorvettula poistuivat esteellisinä valmistelujohtajan valintaprosessin käsittelyn ajaksi. Sovittiin, että tekee ehdollisen päätöksen valmistelujohtajan valinnasta valmisteluryhmän esityksen pohjalta Vastuuvalmistelijoiden osalta edetään Asko Peltolan esityksen (liite 2.) mukaisesti. Esitys merkittiin tiedoksi. Sovittiin, että taloushallinnon vastuuvalmistelijan tehtävien osalta toteutetaan viikon mittainen lisähakuaika.

11 11 46 Muutos TE-palvelujen näkökulmasta Osana maakuntauudistusta ELY-keskusten yrityspalvelut, ELYn ja maakunnan liiton rakennerahastotoiminnot sekä työ- ja elinkeinotoimistojen TE-palvelut yhdistetään julkisiksi kasvupalveluiksi. Hallituksen esitysluonnos laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on ollut lausuntokierroksella. Lakia sovellettaisiin maakuntalaista annetun esityksen 6 :ssä tarkoitettujen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävien järjestämiseen maakunnassa. Valtakunnalliset kasvupalvelut (Tekes, Finnvera, Finpro, jne.) järjestettäisiin keskitetysti ja maakunnalliset maakunnittain. Kasvupalveluissa yhdistyvät yritys- ja työvoimapalvelut, jolloin avautuu parempi mahdollisuus vastata yritysten kasvu- ja kehittymistarpeisiin sekä työllisyyden edistämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kaikki ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa työskentelevät siirtyvät liikkeen luovutuksena maakuntiin. Maakunnille siirtyy kasvupalvelujen järjestämistehtävä. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on, että maakunnalliset kasvupalvelut tuotetaan jatkossa markkinoilla. Maakunta voi tuottaa kasvupalveluja vain ns. markkinapuutetilanteessa. Maakunnan itse tuottaessa kasvupalveluja sen on yhtiöitettävä toimintansa. Uudistuksen tavoitteena on luoda markkinaehtoinen monituottajamalli, joka tarjoaa asiakkaille valinnanmahdollisuuksia oman palvelutarpeensa mukaisiin palveluihin. Maakunta erottaa järjestämistehtävät ja tuottamistehtävät. Järjestäjän keskeisiä tehtäviä olisivat: määritellä kriteerit, joilla tuottajat pääsevät tuottamaan palveluita, kilpailuttaa ja tilata palvelut asetettuja kriteereitä vastaavina sekä valvoa ostajana palvelujen laatua. Maakunnan tulee myös määritellä palvelukokonaisuudet ja palvelujen sisällöt, joilla asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan. Maakuntaan jäisivät työskentelemään ne, jotka tekevät maakunnan viranomais- ja järjestämistehtäviä. TE-toimiston henkilöstöä tulee siirtymäajan jälkeen siirtymään maakunnan kasvupalveluja tuottavaan yhtiöön, mikäli markkinapuutetta alueella esiintyy. Merkitään tiedoksi. Käytiin keskustelu Leena Tuohimaa-Karin alustuksen (liite 3.) pohjalta. Merkittiin tiedoksi.

12 12 47 SOTE -valinnanvapauspilotit Valinnanvapauslain mukaista valinnanvapautta voidaan pilotoida eri puolilla Suomea syksystä 2017 alkaen. Valinnanvapauden pilottihankkeissa voi pilotoida joko sote-keskusta tai henkilökohtaista budjettia. 1) Suoran valinnan palveluiden pilotti (sote-keskus): tavoitteena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa sekä korvausten mallinnusten testaamista ja asiakkaan valitseman palveluntuottajan vaihtamisen aikajänteen kokeilemista. 2) Henkilökohtaisen budjetin (HB) pilotti: tavoitteena on prosessina laskemisen mallintaminen sekä seurantajärjestelmän kehittäminen. Valtio osallistuu pilottien kustannuksiin 100 milj. euron määrärahalla (käytetään 5-8 pilottihankkeen rahoittamiseen). Pilottien aloitus ajoittuu aikavälille syksy Maakunnat voivat jatkaa pilotteja vuoden 2022 loppuun saakka. Pilotointeihin voivat osallistua maakunnan alueen kunnat/kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Erityisperustein alueen kattama asukasluku voi olla %. Piloteissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, erikseen määriteltäviä valinnanvapauslain säännöksiä ja hankkeen hakuilmoituksen kriteerejä. Hallinnointi olisi vastuukuntamallilla (tai kuntayhtymänä). Hallinnointi siirtyy maakunnalle Suoran valinnan palvelujen pilotissa tulee alusta lähtien pilotoida vähintään sote -keskuksen suoran valinnan palvelujen rajattua palveluvalikoimaa (mm. terveysneuvonta ja terveystarkastukset, yleislääketieteen alaan kuuluva tutkimus ja hoito, kuntoutusneuvonta ja kuntoutustarpeen arviointi sekä sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta). Henkilökohtaisen budjetoinnin -pilotissa pilotoitavat palvelut määrittyvät yksilökohtaisesti asiakkaan tarpeiden ja asiakassuunnitelman mukaan. Valinnanvapauden piiriin tulevaan SOTE-keskuspilottiin tulisi näin ollen hoitajan ja lääkärin palvelut sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja opastusta. Kriteeristö on sidoksissa valinnanvapauslainsäädäntöön, ja päätöksenteko siitä on vielä kesken. Asiakas voi erikseen valita hammashoitolan. Sosiaali- ja terveyskeskusta voi ylläpitää maakunnan tai yksityisten omistama yhtiö tai järjestö/säätiö. HE (47/2017) laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettiin HE:n osalta em. pilotteihin liittyen olennaista ovat mm. 15 :ssä esitetyt määrittelyt. Mainitussa pykälässä säädettäisiin suoran valinnan palveluista, joissa asiakas voisi valita palvelun tuottajan ilman maakunnan osoitusta tai erillistä palvelutarpeen arviointia. Suoran valinnan palvelut sisältäisivät kiireettömät palvelut sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen tai suunhoidon yksikön aukioloaikojen rajoissa kiireelliset palvelut eli kiirevastaanotot. Pykälässä on myös tarkempi määrittely palveluista, joiden tulee sisältyä sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuulle kuuluviin suoran valinnan palveluihin.

13 13 Kuntalehden ( ) tekemään kyselyyn vastanneista kolmestatoista alueellisesta sotemuutosjohtajasta vain Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa oltiin varmoja pilotointiin hakemisesta. Useassa maakunnassa on varovaista tai toiveikasta kiinnostusta, joissain pilotointiin lähteminen näyttää suorastaan mahdottomalta. Valinnanvapauspilotoinnin haku ja siihen liittyen tarkemmat tiedot ovat käytettävissä touko- / kesäkuun 2017 aikana. Tämän hetken tiedon perusteella piloteista voidaan todeta, että henkilökohtaisen budjetin pilotti olisi maakunnan valmistelun näkökulmasta hyvä sisällöllinen kehittämispurske valmistelussa olevaan palvelurakenteeseen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen pilotointi tarjoaisi puolestaan toiminnallisen resurssin palvelurakenteen kehittämiseksi osana HE mukaista valinnanvapauslainsäädännön toimeenpanoa. Sote-keskus pilotointiin liittyviä kysymyksiä voidaan lyhyesti koota seuraavasti Toiminnallisia näkökulmia henkilökohtaisen budjetin ja sote-keskus pilotteihin liittyen voidaan arvioida seuraavasti: Suoran valinnan palveluiden pilotissa on huomioitava iso muutos erityisesti nykyisten terveyspalveluiden yhdyspinnoissa, kun kyse on tulevan sote-keskuksen toiminnasta suhteessa keskussairaalan (erityispalvelut) toimintaan. Muutos on erittäin suuri ja vaatii tarkan kriteeristön, siirtymisen ja yhdessä rakennetut hoito- ja palveluketjut kokonaistoiminnan turvaamiseksi SO- TE-palveluissa erityisesti: - kiire-vastaanotot sote-keskuksessa eli minkälaista aukioloaikaa ja tavoitettavuutta edellytetään päivittäin sote-keskukselta suhteessa keskussairaalan päivystystoimintaan. Jos kiire-vastaanottojen potilasmäärät tai puhelinneuvonta siirtyvät sairaalaan, toiminta uhkaa keskussairaalan nykyistä päivystystoimintaa. - kuka päivystää sairaalassa? - sote-keskuksen alueellinen tavoitettavuus, ovatko kaikki maakunnan sote-keskukset saman valinnanvapauden piirissä - onko sote-keskuksen sijainnilla laatuvaatimuksia suhteessa maakunnan väestön sijoittumiseen

14 14 - sote-keskusten henkilöstön rekrytointi on haasteellista. Maakunta vastaa tulevaisuudessa kuitenkin esim. lääkäreiden riittävyydestä alueellaan. Miten palvelut turvataan rekry-ongelmissa? - Etelä-Pohjanmaa on osittain harvaan asuttua aluetta, syntyykö valtakunnallisten toimijoiden osalta markkinoita? Syntyykö Seinäjoen kaupunkiin markkinoita terveyspalveluketjuille? - nykyisten terveyskeskusten osastojen kokonaissuunnitelma vaatii suunnitelman ja siirtymäajan esim. lääkäripalveluiden turvaamisen osalta - sote-keskuksen yhdyspinnat ikäihmisten palveluihin: kotihoidon ja ikäihmisten palveluasumisen asukkaiden konsultaatioiden tuki? Kuinka jatkohoito keskussairaalan jaksoilta turvataan kotihoidossa ja palveluasumisessa, tarvitaan hoitoketjusuunnitelmat - Etelä-Pohjanmaalla esim. verrattuna Pirkanmaahan ei ole sote-keskusten palveluista runsasta yrittäjätoimintaa eli varsinaisten markkinaehtoisten toimintojen syntyminen on hyvin epävarmaa Henkilökohtaisen budjetin laskemisen mallintaminen ja seurantajärjestelmän kehittäminen. Määritelmä: Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka puitteissa asiakas voi hankkia asiakassuunnitelmassa määriteltyjä palveluja. Budjetin saaminen edellyttää, että maakunnan liikelaitos arvioi tilanteen ja tekee asiakkaalle asiakassuunnitelman. Näiden palvelujen perusteella määritellään henkilökohtaisen budjetin suuruus (euromäärä). Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii asiakassuunnitelman mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, hän voi vaikkapa hankkia henkilökohtaisen avustajan. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa. - mallintaminen on selkeä laadun toimeenpano- ja kehittämishanke - palvelukriteereiden yhdenmukaistaminen tarvitaan joka tapauksessa: palvelukriteerit suhteessa asiakkaan toimintakykyyn esim. kehitysvammaisuus tai neurologinen sairaus - pilotissa voidaan sopia yhteisten toimintakykymittareiden käyttöönotosta - maakunnassa on tehty ansioitunutta tutkimus- ja kehittämistoimintaa suhteessa toimintakyvyn mittaamiseen - mahdollistaa maakunnan koordinoiman palvelukokonaisuuden sovituilla mittareilla - henkilökohtaisen budjetin avulla voi syntyä alueellista yrittäjätoimintaa palveluihin, kun asiakas voi valita henkilökohtaisen budjetin puitteissa erilaisia keinoja, joilla saa palveluita ja apua elämäntilanteeseensa Kuntaliiton hallitus (kuntalehti ) pitää sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauskokeilun suunniteltua kestoa liian lyhyenä. Valinnanvapauskokeilun nimellä kulkeva pilotointimalli antaisi kunnille ja kuntayhtymille mahdollisuuden testata sote-valinnanvapautta, tuottajakorvaus- ja sopimusmalleja ennen sotelainsäädännön voimaan astumista ( ).

15 15 Kuntaliiton hallitus arvioi, että pilotointikonsepti itsessään voisi olla toimiva joidenkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen näkökulmasta, mutta esitetty, noin puolen vuoden mittainen pilotointijakso on liian lyhyt suhteessa työmäärään, jonka yhtiöittäminen käytännössä kunnilta vaatii. Jotta valinnanvapauden pilotointi olisi ylipäätään mielekästä, olisi luontevaa, että kuntaomisteiset yhtiöt voisivat jatkaa tuottajina jälkeen, ei ainoastaan pilotoinnin aikana. Tämä helpottaisi pilotoinnin käynnistämistä ja siirtymävaiheen hoitamista. Pilottien jatkosuunnittelu ja pilottihakemuksen arviointi Etelä-Pohjanmaalla edellyttää pilottien lähtökohtien varmistuttua tarkempaa analyysiä pilottien tarkoituksenmukaisuudesta osana menossa olevaa muutosprosessia, kuntien ja yhteistoiminta-alueiden linjausta riittävän väestöpohjan muodostamisesta, resurssivarausta erityisesti tietohallinnon edellyttämiin ratkaisuihin sekä yhtiöittämismenettelyn selkiyttämistä. Käydään keskustelu valinnanvapauspiloteista ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Käytiin keskustelu suoran valinnan toteuttamisvaihtoehdoista sekä valinnanvapauspiloteista Harri Jokirannan ja Johanna Sorvettulan alustusten (liite 4.) pohjalta. Sovittiin, että saatavilla olevan tiedon perusteella suoran valinnan toteuttamista koskevassa valmistelussa edetään vaihtoehdon 3. pohjalta. Vaihtoehdot 3 ja 2 eivät poissulje toisiaan, vaan kysymys on etenemisnopeudesta. Todettiin, että henkilökohtaista budjettia koskevan pilotoinnin osalta reunaehtoja koskevaa selvitystyötä on syytä jatkaa.

16 16 48 Yhteiset toiminnot muiden maakuntien kanssa SOTE- ja maakuntauudistusvalmistelussa on noussut esiin teemoja yhteisesti muiden maakuntien kanssa tuotettavista palveluista. Näitä sisältyy mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: - Erityishuoltopiiri Eskoon toiminnot - Sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnot - Alueiden käyttö / luonnonsuojelu / vesistöasiat - Liikenneasiat - Kalatalousasiat - Rakennerahastoasiat - Ympäristöterveydenhuolto - Maahanmuuttoasioiden koordinointi - EURES (eurooppalainen työnvälitysverkosto) -palvelut - Oleskeluluvat Käydään evästyskeskustelu. Merkitään tiedoksi. Kuultiin Heli Seppelvirran alustus (liite 5.). Merkittiin tiedoksi.

17 17 49 Maakunnan toimipaikkarakenne VM Uuden maakunnan toimintoja on läsnä lukuisasti kuntakentällä. SOTE-palvelurakenteen osalta on linjattu, että uuden maakunnan toimintojen osalta lähdetään liikkeelle vuonna 2019 nykyisen rakenteen pohjalta. Muissa toiminnoissa uuden maakunnan palveluja on tarjolla tällä hetkellä kuntakentällä seuraavasti: Maaseutuhallinto - Alajärvi - Alavus - Kauhajoki - Kauhava - Kurikka - Seinäjoki Lomitus - Alajärvi - Alavus - Kauhajoki - Kauhava - Kurikka TE-toiminnot - Alajärvi - Kauhajoki - Seinäjoki - (Kauhava 1 yritysneuvoja) Yhteispalvelupisteet - Alajärvi: Lehtimäki - Alavus: Alavus ja Töysä - Kauhava: Alahärmä, Kauhava, Ylihärmä - Kurikka: Jalasjärvi, Jurva, Kurikka - Seinäjoki: Peräseinäjoki, Ylistaro - Isojoki - Karijoki - Kuortane - Teuva - Vimpeli - Ähtäri Maaseutuhallinnon ja lomituksen palveluita on lisäksi tarjolla kaikissa kunnissa joko vakituisesti tai sesonkiaikoina. Uuden maakunnan toimipaikkarakennetta on tarkasteltu kevään mittaan eri työryhmissä (mm. maaseuturyhmässä, elinkeinot ja työvoima -ryhmässä, MAKU-valmisteluryhmässä). Keskustelujen ja selvitysten perusteella esille on noussut seuraava ehdotus:

18 18 Maaseutuhallinnon ja lomapalvelujen osalta vuoden 2019 alusta alkaen olisi 6 yhteistä päätoimipistettä: - Alajärvi - Alavus - Kauhajoki - Kauhava - Kurikka - Seinäjoki Lisäksi jokaisessa kunnassa em. palvelua olisi tarjolla tarpeen mukaan sesonkiaikoina, ajanvarauksena. Mikäli lainsäädäntö mahdollistaa TE-palveluiden tuottamisen siirtymäkauden aikana liikelaitoksessa, TE-palveluja tuotettaisiin siirtymäkauden ajan ( ) kolmessa toimipisteessä: - Alajärvi - Kauhajoki - Seinäjoki Maakunnan toimipaikkaverkon osalta jatkovalmistelussa katsotaan toimipaikkarakennetta kokonaisuutena (SOTE ja MAKU) ja haetaan synergiaa yhteisistä tiloista. Käydään evästyskeskustelu maakunnan toimipaikkarakenteesta. Merkitään tiedoksi. JOHTORYHMÄ Käytiin evästyskeskustelu maakunnan toimipaikkarakenteesta. Päätettiin, että toimipaikkarakenteen perustelut tuodaan seuraavaan virkamiesryhmän kokoukseen ja sen jälkeen asia viedään evästyskeskusteluun än. ******************************************************************************************************** Johtoryhmälle esitellään kokouksessa toimipaikkarakennetta käsitelleiden työryhmien perusteita ehdotuksilleen. Käydään evästyskeskustelu maakunnan toimipaikkarakenteesta. Merkitään tiedoksi. Käytiin evästyskeskustelu Heli Seppelvirran alustuksen (liite 6.) pohjalta ja merkittiin tiedoksi.

19 19 50 Uuden maakunnan organisaatiorakenne Muutosjohtajien, johtamisjärjestelmätyöryhmän ja monien epävirallisten tiimien yhteistyönä on syntynyt pääosin yhteinen esitys maakunnan rakenteeksi ja organisoitumismalliksi. Organisaatiorakennetta on käsitelty myös kaikissa strategisten tukipalvelujen työryhmissä. Käydään evästyskeskustelu. Merkitään tiedoksi. Kuultiin Johanna Sorvettulan alustus (liite 7.) ja merkittiin tiedoksi.

20 20 51 Toimintajärjestelmä Maakunnan johtamisjärjestelmän esivalmisteluvaiheessa hallituksen esityksestä maakuntalaiksi ja muuksi sote-lainsäädännöksi korostuu omavalvonnan, laadun, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan merkitys. Toimintajärjestelmässä kuvataan organisaation rakenne ja prosessit. Johtamisjärjestelmän kuvaaminen tukee strategian täytäntöönpanoa, varmistaa ohjeiden noudattamista ja ohjaa rakenteita. Toimintajärjestelmä tukee myös kaikilla organisaation tasoilla johtamistehtäviä. Toimintajärjestelmä on osa päivittäistä johtamista, ohjeiden ja toimintaprosessien tunnistamista sekä seurannan ja mittaamisen väline. Toimintajärjestelmässä kuvataan organisaation toiminta, tehtävien suunnittelu, toiminnan seuranta ja sen mittaaminen ja riskienhallinta. Toimintajärjestelmä sisältää myös organisaatioiden eri tasojen tapahtumien, päätöksien ja tarkastuksien dokumentointitavat sekä menetelmävirheistä että poikkeamista oppimiseksi. Tavoitteena on myös prosessiperusteinen laadunhallintajärjestelmä toiminnan suorituskyvyn arviointiin, jatkuvaan parantamiseen sekä kehittämiseen. Toimintakäsikirja on dokumentti, jossa kuvataan toimintajärjestelmä. Toimintajärjestelmän pohjana on johtamisstandardi ISO 9001:2015 ja kuvaamiseen käytetään IMS-ohjelmaa. Merkitään tiedoksi. Kuultiin Johanna Sorvettulan alustus (liite 8.) ja merkittiin tiedoksi.

21 21 52 Muutosviestintä SOTE- ja maakuntauudistusta koskien on järjestetty Etelä-Pohjanmaan alueen päätoimittajille suunnattu tapaaminen, jonka teemana oli sote- ja maakuntauudistus järjestettiin Framin auditoriossa avoin yleisötilaisuus. Tilaisuudessa kuultiin sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus sekä käytiin keskustelua. Tilaisuutta oli mahdollista seurata suorana verkkolähetyksenä tai myöhemmin tallenteena järjestetään Etelä-Pohjanmaan alueen toimittajille suunnattu iltatilaisuus, jossa ovat mukana muutosjohtajat. Uuden maakunnan tulevien verkkosivujen domainista on käyty keskustelua. Valtakunnallisia linjauksia tai suosituksia domain-asiasta ei ole tehty, vaan tämänhetkisten tietojen valossa maakunnat saavat itse päättää domaininsa. Yleisesti ottaen maakunnissa ollaan sitä mieltä, että maakunnan nimi olisi myös paras verkko-osoite. Saadun tiedon mukaan aloittaville uusille maakunnille ei ole tulossa yhteistä verkkosivualustaa. Viestintäryhmä suosittaa, että uuden maakunnan verkkosivujen (ml. intra- ja ekstranet) luomiseksi on pikaisesti muodostettava ICT-vetoinen työryhmä, joka valitsee käyttöön parhaiten soveltuvan alustan, vastaa konseptoinnista ja mahdollisista kilpailutuksista sekä suunnittelee ja aikatauluttaa verkkosivuston rakennesuunnittelun sekä sisällöntuotannon ja -siirron. Kokonaisuuden eri osaprojekteihin on syytä ottaa tiivisti mukaan myös viestinnän ja osallisuuden näkökulmat. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

22 22 53 Kokousaikataulu Esivalmisteluvaiheen kokouskalenteri tiedoksi. Virkamiesryhmä SOTE-maku jory Lokakuu ma klo 8 ti klo 10 Joulukuu pe 2.12 klo 9 ma klo 13 Helmikuu to 26.1 klo 9 pe 10.2 klo 9 Maaliskuu ma 6.3 klo 9 pe 17.3 klo 13 Huhtikuu ma 10.4 klo 9 ke 19.4 klo pe 21.4.klo 13 Toukokuu ma 8.5 klo 15 ti 16.5 klo pe 19.5 klo 13 pe 9.6 klo 9 Kesäkuu ma 12.6 klo 16 to 22.6.klo 9 Väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) ja SOTEMAKU -johtoryhmän kokouskalenteriehdotus: Etelä-Pohjanmaan maakunta VATE ja SOTEMAKU jory Väliaikainen valmistelutoimielin VATE SOTE-maku jory Kesäkuu to klo 10 to klo 9 Elokuu ke klo 9 pe klo 13 ti klo 9 Syyskuu ti klo 9 ti klo 13 ti klo 9 Lokakuu to klo 9 ti klo 9 ti klo 9 Marraskuu ti klo 9 pe klo 9 ti klo 9 Joulukuu ma klo 9 ke klo 9 Tammikuu ti klo 9 pe klo 9 ti klo 9 Helmikuu ti klo 9 pe klo 9 ti klo 9 Maaliskuu ti klo 9 Merkittiin tiedoksi.

23 23 54 Muut asiat Päätettäviä asioita ei ollut.

24 24 55 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen