Etelä-Pohjanmaan SOTE työvaliokunta. Asialista/ Pöytäkirja. Asia Sivu

Transkriptio

1 1 Kokoustiedot SOTE työvaliokunnan kokous Kokousaika Pe klo Kokouspaikka Maakuntasali, Etelä-Pohjanmaan liitto, Frami C, Seinäjoki Käsiteltävät asiat Asia Sivu 41 Kokouksen avaus Kokousmuistion tarkastaminen Ajankohtaista SOTEMAKU SOTE päätyöryhmien raportointi I&O- ja LAPE-tilannekatsaukset SOTE-valinnanvapauspilotit Muut asiat Kokouksen päättäminen... 15

2 2 Kokousaika Pe klo Kokouspaikka Osallistujat Harri Jokiranta Tero Järvinen Seppo Kangas Kirsti Kähärä Tytti Luoto Vesa Maunuksela Anne Niemi Kari Nuuttila Maria-Liisa Nurmi Tuula Peltoniemi Tanja Penninkangas Jaakko Pihlajamäki Antti Perkkalainen Hannu Puolijoki Hannele Ridanpää Maakuntasali, Etelä-Pohjanmaan liitto, Frami C, Seinäjoki projektinjohtaja, E-P sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus toimitusjohtaja (Kuusiolinna Terveys Oy), Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, saapui klo 9.10 johtava hygieenikko, Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto terveyspalvelujohtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sosiaalijohtaja, Ilmajoen kunta Tehy, henkilöstöjärjestöjenedustaja Etelä-Pohjanmaan yrittäjät liikelaitoskuntayhtymän johtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perusturvajohtaja, Alavuden kaupunki erityisasiantuntija, SOSTE ry peruspalvelujohtaja, Järvi-Pohjanmaan perusturva sairaanhoitopiirin johtaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymän johtaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen johtajaylilääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymän johtaja, JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Asiantuntijat Päivi Saukko Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija Eija Ala-Toppari-Peltola LAPE-muutosagentti Heli Seppelvirta Muutosjohtaja MAKU Johanna Sorvettula Konsernimuutosjohtaja SOTEMAKU Anneli Saarinen I&O muutosagentti Poissa Piia Aro Harri Lintala Jouni Nummi Raija Ranta Lasse Anttila perusturvajohtaja, Lapuan kaupunki tulosaluejohtaja (sosiaalityö), Seinäjoen kaupunki kuntayhtymän johtaja, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä kansliapäällikkö-toimialajohtaja, Seinäjoen kaupunki ohjausryhmän puheenjohtaja Sihteeri Miska Kaihlamäki asiantuntija-assistentti Käsitellyt asiat :t Allekirjoitukset Harri Jokiranta puheenjohtaja Miska Kaihlamäki sihteeri

3 3 41 Kokouksen avaus Todetaan läsnäolijat. Hyväksytään asialista. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin asialista.

4 4 42 Kokousmuistion tarkastaminen Työvaliokunnan kokousmuistiot on luettavissa osoitteessa Kokousmuistiot tarkastetaan työvaliokunnan pidetyn kokouksen jälkeen seuraavassa kokouksessa. Hyväksytään kokousmuistio Hyväksyttiin kokousmuistio

5 5 43 Ajankohtaista SOTEMAKU VATE: Tavoitteena on, että maakuntahallitus asettaa VATEn kokouksessaan ehdollisesti niin, että VATE voi aloittaa toimintansa virallisesti heti, kun asiaa koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan ja uusi maakunta voi juridisesti aloittaa toimintansa. Valmisteluorganisaatio: Uuden Etelä-Pohjanmaan rakentumiseen liittyviin tehtäviin on ollut haku Haussa oli valmistelujohtajan ja 10 vastuuvalmistelijan määräaikaiset työtehtävät. Määräaikaan (pe 5.5. klo 16.00) mennessä uuden maakunnan valmisteluun liittyviin liittyviin työtehtäviin haki 40 henkilöä. Hakemuksia saapui kaikkiaan 52 kappaletta. Haku oli suunnattu uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden liikkeenluovutuksen kohteena oleville henkilöille. Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne:

6 6 Valinnanvapauden kokonaisuus: Käydään keskustelu ajankohtaisesta valmistelutilanteesta ja merkitään tilannekatsaus tiedoksi. Käytiin keskustelu ajankohtaisesta valmistelutilanteesta ja merkittiin tilannekatsaus tiedoksi.

7 7 44 SOTE päätyöryhmien raportointi Kuullaan SOTE päätyöryhmien raportit. Merkitään SOTE päätyöryhmien raportit tiedoksi. Sovitaan SOTE-raportin koostaminen. Merkittiin SOTE päätyöryhmien raportit tiedoksi. Sovittiin SOTE-raportin koostamisesta seuraavaa: - DL työryhmien raporttien keskeisille asioille on Kolme keskeistä asiaa raportoinnissa on 1) esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti huomioitavat asiat, 2) linjausta vaativat asiat ja 3) esitys jatkotoimenpiteiksi. - Työryhmillä on aikaa kuitenkin asti viimeistellä oma lopullinen raporttinsa.

8 8 45 I&O- ja LAPE-tilannekatsaukset Kuullaan I&O- ja LAPE-tilannekatsaukset. Merkitään I&O- ja LAPE-tilannekatsaukset tiedoksi. Merkittiin I&O- ja LAPE-tilannekatsaukset tiedoksi.

9 9 46 SOTE-valinnanvapauspilotit VM Valinnanvapauslain mukaista valinnanvapautta voidaan pilotoida eri puolilla Suomea syksystä 2017 alkaen. Valinnanvapauden pilottihankkeissa voi pilotoida joko sote-keskusta tai henkilökohtaista budjettia. 1) Suoran valinnan palveluiden pilotti (sote-keskus): tavoitteena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa sekä korvausten mallinnusten testaamista ja asiakkaan valitseman palveluntuottajan vaihtamisen aikajänteen kokeilemista. 2) Henkilökohtaisen budjetin (HB) pilotti: tavoitteena on prosessina laskemisen mallintaminen sekä seurantajärjestelmän kehittäminen. Valtio osallistuu pilottien kustannuksiin 100 milj. euron määrärahalla (käytetään 5 8 pilottihankkeen rahoittamiseen). Pilottien aloitus ajoittuu aikavälille syksy Maakunnat voivat jatkaa pilotteja vuoden 2022 loppuun saakka. Pilotointien reunaehtona on esitetty se, että maakunnan alueen kunnat/kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Erityisperustein alueen kattama asukasluku voi olla %. Piloteissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, erikseen määriteltäviä valinnanvapauslain säännöksiä ja hankkeen hakuilmoituksen kriteerejä. Hallinnointi olisi vastuukuntamallilla (tai kuntayhtymänä). Hallinnointi siirtyy maakunnalle Suoran valinnan palvelujen pilotissa tulee alusta lähtien pilotoida vähintään sote-keskuksen suoran valinnan palvelujen rajattua palveluvalikoimaa (mm. terveysneuvonta ja terveystarkastukset, yleislääketieteen alaan kuuluva tutkimus ja hoito, kuntoutusneuvonta ja kuntoutustarpeen arviointi sekä sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta). Henkilökohtaisen budjetoinnin -pilotissa pilotoitavat palvelut määrittyvät yksilökohtaisesti asiakkaan tarpeiden ja asiakassuunnitelman mukaan.

10 10 Valinnanvapauden piiriin tulevaan SOTE-keskuspilottiin tulisi näin ollen hoitajan ja lääkärin palvelut sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja opastusta. Kriteeristö on sidoksissa valinnanvapauslainsäädäntöön ja vielä siinä suhteessa päätöksenteko on kesken. Asiakas voi erikseen valita hammashoitolan. Sosiaali- ja terveyskeskusta voi ylläpitää maakunnan tai yksityisten omistama yhtiö tai järjestö/säätiö. HE (47/2017) laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettiin HE osalta em. pilotteihin liittyen olennaista on mm. 15 :ssä esitetyt määrittelyt. HE mukaan pykälässä 15 säädettäisiin suoran valinnan palveluista, joissa asiakas voisi valita palvelun tuottajan ilman maakunnan osoitusta tai erillistä palvelutarpeen arviointia. Suoran valinnan palvelut sisältäisivät kiireettömät palvelut sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen tai suunhoidon yksikön aukioloaikojen rajoissa kiireelliset palvelut eli kiirevastaanotot. Pykälässä on myös tarkemmin määrittely palveluista, joiden tulee sisältyä sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuulle kuuluviin suoran valinnan palveluihin. Kuntalehden ( ) mukaan tehtyyn kyselyyn vastanneista kolmestatoista alueellisesta sote-muutosjohtajasta vain Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa oltiin varmoja pilotointiin hakemisesta. Useassa maakunnassa on varovaista tai toiveikasta kiinnostusta, joissain pilotointiin lähteminen näyttää suorastaan mahdottomalta. Valinnanvapauspilotoinnin haku ja siihen liittyen tarkemmat tiedot on käytettävissä touko- / kesäkuun 2017 aikana. Tämän hetken tiedon perusteella piloteista voidaan todeta, että henkilökohtaisen budjetin pilotti olisi maakunnan valmistelun näkökulmasta hyvä sisällöllinen kehittämispurske valmistelussa olevaan palvelurakenteeseen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen pilotointi tarjoaisi puolestaan toiminnallisen resurssin palvelurakenteen kehittämiseksi osana HE mukaista valinnanvapauslainsäädännön toimeenpanoa. Sote-keskus pilotointiin liittyviä kysymyksiä voidaan lyhyesti koota seuraavasti Toiminnallisia näkökulmia henkilökohtaisen budjetin ja sote-keskus pilotteihin liittyen voidaan arvioida seuraavasti:

11 11 Suoran valinnan palveluiden pilotissa on huomioitava iso muutos erityisesti nykyisten terveyspalveluiden yhdyspinnoissa, kun kyse on tulevan SOTE-keskuksen toiminnasta suhteessa keskussairaalan (erityispalvelut) toimintaan. Muutos on erittäin suuri ja vaatii tarkan kriteeristön, siirtymisen ja yhdessä rakennetut hoito- ja palveluketjut kokonaistoiminnan turvaamiseksi SO- TE-palveluissa erityisesti: - kiire-vastaanotot sote-keskuksessa eli minkälaista aukioloaikaa ja tavoitettavuutta edellytetään päivittäin sote-keskukselta suhteessa keskussairaalan päivystystoimintaan. Jos kiire-vastaanottojen potilasmäärät tai puhelinneuvonta siirtyvät sairaalaan, toiminta uhkaa keskussairaalan nykyistä päivystystoimintaa. - kuka päivystää sairaalassa? - sote-keskuksen alueellinen tavoitettavuus, ovatko kaikki maakunnan sote-keskukset saman valinnanvapauden piirissä - onko sote-keskuksen sijainnilla laatuvaatimuksia suhteessa maakunnan väestön sijoittumiseen - sote-keskusten henkilöstön rekrytointi on haasteellista. Maakunta vastaa tulevaisuudessa kuitenkin esim. alueellisesta lääkäripulasta. Miten palvelut turvataan rekryongelmissa? - Etelä-Pohjanmaa on osittain harvaan asuttua aluetta, syntyykö valtakunnallisten toimijoiden osalta markkinoita? Syntyykö Seinäjoen kaupunkiin markkinoita terveyspalveluketjuille? - nykyisten terveyskeskusten osastojen kokonaissuunnitelma vaatii suunnitelman ja siirtymäajan ja esim. lääkäripalveluiden turvaamisen osalta - sote-keskuksen yhdyspinnat ikäihmisten palveluihin: kotihoidon ja ikäihmisten palveluasumisen asukkaiden konsultaatioiden tuki? Kuinka jatkohoito keskussairaalan jaksoilta turvataan kotihoidossa ja palveluasumisessa, tarvitaan hoitoketjusuunnitelmat - Etelä-Pohjanmaalla esim. verrattuna Pirkanmaahan ei ole sote-keskusten palveluista runsasta yrittäjätoimintaa eli varsinaisten markkinaehtoisten toimintojen syntyminen on hyvin epävarmaa Henkilökohtaisen budjetin laskemisen mallintaminen ja seurantajärjestelmän kehittäminen. Määritelmä: Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka puitteissa asiakas voi hankkia asiakassuunnitelmassa määriteltyjä palveluja. Budjetin saaminen edellyttää, että maakunnan liikelaitos arvioi tilanteen ja tekee asiakkaalle asiakassuunnitelman. Näiden palvelujen perusteella määritellään henkilökohtaisen budjetin suuruus (euromäärä). Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii asiakassuunnitelman mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, hän voi vaikkapa hankkia henkilökohtaisen avustajan. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa. - mallintaminen on selkeä laadun toimeenpano- ja kehittämishanke - palvelukriteereiden yhdenmukaistaminen tarvitaan joka tapauksessa: palvelukriteerit suhteessa asiakkaan toimintakykyyn esim. kehitysvammaisuus tai neurologinen sairaus - pilotissa voidaan sopia yhteisten toimintakykymittareiden käyttöönotosta - maakunnassa on tehty ansioitunutta tutkimus- ja kehittämistoimintaa suhteessa toimintakyvyn mittaamiseen - mahdollistaa maakunnan koordinoiman palvelukokonaisuuden sovituilla mittareilla - henkilökohtaisen budjetin avulla voi syntyä alueellista yrittäjätoimintaa palveluihin, kun asiakas voi valita henkilökohtaisen budjetin puitteissa erilaisia keinoja, millä saa palveluita ja apua elämäntilanteeseensa

12 12 Stvk Kuntaliiton hallitus (kuntalehti ) pitää sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauskokeilun suunniteltua kestoa liian lyhyenä. Valinnanvapauskokeilun nimellä kulkeva pilotointimalli antaisi kunnille ja kuntayhtymille mahdollisuuden testata sotevalinnanvapautta, tuottajakorvaus- ja sopimusmalleja ennen sote-lainsäädännön voimaan astumista ( ). Kuntaliiton hallitus arvioi, että pilotointikonsepti itsessään voisi olla toimiva joidenkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen näkökulmasta, mutta esitetty, noin puolen vuoden mittainen pilotointijakso on liian lyhyt suhteessa työmäärään, jonka yhtiöittäminen käytännössä kunnilta vaatii. Jotta valinnanvapauden pilotointi olisi ylipäätään mielekästä, olisi luontevaa, että kuntaomisteiset yhtiöt voisivat jatkaa tuottajina jälkeen, ei ainoastaan pilotoinnin aikana. Tämä helpottaisi pilotoinnin käynnistämistä ja siirtymävaiheen hoitamista. Pilottien jatkosuunnittelu ja pilottihakemuksen arviointi Etelä-Pohjanmaalla edellyttää pilottien lähtökohtien varmistuttua tarkempaa analyysiä pilottien tarkoituksenmukaisuudesta osana menossa olevaa muutosprosessia, kuntien ja yhteistoiminta-alueiden linjausta riittävän väestöpohjan muodostamisesta, resurssivarausta erityisesti tietohallinnon edellyttämiin ratkaisuihin sekä yhtiöittämismenettelyn selkiyttämistä. Käydään keskustelu valinnanvapauspiloteista ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Käytiin keskustelu valinnanvapauspiloteista Harri Jokirannan ja Johanna Sorvettulan alustuksen pohjalta (liite 3.). Sovittiin, että pilotointivaihtoehdoista, niiden mahdollisesta projektoimisesta ja toteuttamista koskevista reunaehdoista käydään jatkokeskustelut SOTE-työvaliokunnan seuraavassa kokouksessa. Tilannekuva esitellään myös SOTEMAKU-johtoryhmän kokouksessa perjantaina. ******************************************************************************************************** Suoran valinnan toteuttamisen vaihtoehdot on esitetty oheisessa kuvassa.

13 13 Valinnanvapauden toteuttaminen pilotoinnilla (vaihtoehto 1) edellyttää hakukriteereiden julkistamisen jälkeen maakunnan päätöstä pilottiin hakeutumisesta kesäkuussa Valinnanvapauden pilotointiin osallistuminen mahdollistaa 15 mukaisen laajan sote-keskuksen käynnistämisen mennessä. Pilotointiin on kaavailtu yhteensä n. 100 M rahoitus. Vaihtoehdoissa 2 (laaja sote-keskus) ja 3 (rajattu sote-keskus) maakunta tekee päätöksen valinnanvapauden toteuttamisen vaihtoehdosta mennessä. Sote-keskuksen toiminta käynnistyy vaihtoehdossa 2 laajalla sote-keskuksella (valinnanvapauslain 15 mukaiset palvelut) alkaen ja vaihtoehdossa 3 rajatulla palvelukokonaisuudessa (86 1 momentti) palveluilla laajeten täysimääräiseksi sote-keskukseksi (15 ) mennessä. Vaihtoehdot 2 ja 3 toteutuvat (vaihtoehtovalinnasta riippumatta) osana uuden Etelä-Pohjanmaan valmisteluprosessia, johon varattu resurssina vastuuvalmistelija (soteyhtiöt: suoranvalinnan yhtiö ja sote-keskukset, asiakasseteliyhtiö). Käydään keskustelu valinnanvapauspiloteista, valinnanvapauden toteuttamisen vaihtoehdoista sekä sovitaan jatkotoimenpiteistä. Käytiin keskustelu valinnanvapauspiloteista ja valinnanvapauden toteuttamisen vaihtoehdoista. Keskustelun aikana sovittiin jatkotoimenpiteistä seuraavaa: - Vaihtoehdot 2 ja 3 ovat mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia sillä lisäyksellä, että aloitus voi olla tai Vaihtoehto 1: Pilotoinnin selvittäminen on tarkoituksenmukaista tehdä, kun tiedetään tarkemmin hakukriteerit ja siihen liittyvät tekijät - Henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointiin varaudutaan

14 14 47 Muut asiat Merkitään tiedoksi. Työvaliokunnan seuraava kokous on ke klo 9.00 Hotelli-Ravintola Almassa. Yhteisöjen Yhdistys ry Järjestötalo on hakenut rahoitusta hankkeelle Järjestöt mukana muutoksessa - maakunta ja kunta kuuluu kaikille , (haettu avustusohjelmasta Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristö). Hanke sisältyy STEAn avustusehdotukseen Suomi100-avustuksista, joka on toimitettu sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi. STM tulee tekemään päätökset myönnettävistä avustuksista.

15 15 48 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo