Muistio PROKON WIND ENERGY FINLAND OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKO- HALTUUNOTTOLUPA (STORBÖTET ORAVAINEN)

Transkriptio

1 Muistio TEM/2346/ /2015 PROKON WIND ENERGY FINLAND OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKO- HALTUUNOTTOLUPA (STORBÖTET ORAVAINEN) Lunastuksen tarkoitus Prokon Wind Energy Finland Oy (jäljempänä hakija) on pyytänyt valtioneuvostolta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) 5 :ssä tarkoitettua lupaa saada lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Uudenkaarlepyyn kaupungissa ja Vöyrin kunnassa. Lunastus alkaa Uudenkaarlepyyn kaupungissa sijaitsevalta tilalta ja päättyy Vöyrin kunnassa sijaitsevalle tilalle Johdon pituus on noin 9,8 kilometriä. Hakija on aloittanut vuonna 2012 Storbötetin tuulivoimapuistoalueen suunnittelun. Alue sijaitsee Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin rajalla. Tuulivoimapuisto koostuu vaihtoehdoista riippuen noin kolmestakymmenestä yksittäisestä tuulivoimalayksiköstä. Päätöstä yksittäisen tuulivoimalayksikön tuotantotehosta ei vielä ole tehty, mutta alustavan suunnitelman mukaan yksiköiden yhteenlaskettu teho olisi noin 100 MW. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan sisältyy visio siitä, että Pohjanmaan alue on vuonna 2040 tunnettu selkeänä edelläkävijänä uusiutuvassa energiatuotannossaan ja suurista tuulivoimapuistoistaan. Pohjanmaan liitto on laatinut tavoitteiden tukemiseksi uusiutuvia energiamuotoja käsittelevän 2. vaihemaakuntakaavan, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt keväällä 2014 ja joka on sen jälkeen lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Storbötetin tuulivoimapuistoalue on osa laajemmasta, kaavassa esitetystä Björkbackenin alueesta. Storbötetin tuulivoimapuiston kaikkien tuotantoyksiköiden arvioitu kokonaistuotantoteho vuodessa on noin 340 GWh, joka vastaa noin asunnon vuosittaista sähkönkulutusta. Osa tuotetusta energiasta kuluu maakunnan alueella, mutta energiaa riittää jaettavaksi myös laajemmalle valtakunnan alueelle.

2 2/7 Keskeiset oikeussäännökset Ottaen huomioon tuotettavan sähköenergian kokonaisteho ja alueen etäisyys valtakunnan siirtoverkosta ja siihen liittymismahdollisuudesta, koko alueella tuotettavaa sähköenergiaa ei ole teknistaloudellisesti kannattavaa enää siirtää keskijännitteellä (20 30 kv) useita maakaapeliyhteyksiä hyväksi käyttäen, vaan energian siirtoa varten on rakennettava 110 kv:n voimansiirtoyhteys. Lähimpään mahdolliseen 110 kv:n liittymispisteeseen alueelle suunnitellulta sähköasemalta on etäisyyttä noin 8,6 kilometriä. Paikallinen jakeluverkkoyhtiö Herrfors Nät-Verkko Oy Ab on suunnitellut kuitenkin liittymisen mahdollistavaa kytkinlaitosta hieman kauemmas lähimmästä mahdollisesta liittymispisteestä, jolloin johdolle tulee kokonaispituutta noin 9,8 kilometriä. Johdon alkupiste tulisi sijaitsemaan Uudenkaarlepyyn kaupungin alueelle rakennettavalla sähköasemalla ja päätepiste Vöyrin kunnan puolella Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n vuokraamalla sähköasema-alueella. Johto tulisi sijoittumaan pääosiltaan metsämaastoon, josta noin neljä kilometriä sijaitsisi tuulivoimapuiston alueella. Johtoreitin keskivaiheilla on pohjavesialue, johon on suunniteltu uusi noin puoli kilometriä pitkä tieyhteys tuulivoimapuiston erikoiskuljetuksia varten. Siltä osin myös johtorakenne pyritään sijoittamaan sen välittömään läheisyyteen. Ennen Herrforsin sähköasemaa noin 1,2 kilometrin matkalla johto tulisi sijoittumaan kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n 400 kv:n linjan rinnalle sen välittömään läheisyyteen. Johto on tarkoitus toteuttaa harustetulla teräsputkiportaalipylväsrakenteella, jota varten sähkönsiirron luotettavuuden varmistamiseksi on varattava 26 metriä leveä, puista vapaa johtoaukea ja sen molemmin puolin 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joilla puiden pituutta on rajoitettu siten, etteivät ne kaatuessaan voi vahingoittaa johtorakenteita. Siltä osin kuin johto on sijoitettavissa suunnitellun uuden tieyhteyden ja Fingridin johdon rinnalle, voidaan osittain hyödyntää olemassa olevaa puusta vapaata tiealuetta. Samoin olemassa olevan johtoalueen rinnalla johtoaukeat voivat osittain mennä päällekkäin, eli sillä osuudella ei tarvita uutta johtoaluetta koko leveydeltä. Energiavirasto on myöntänyt johdolle hankeluvan Lunastuslain 4 :n 1 momentti: Lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Lunastuslain 5 :n 1 momentti: Lunastusluvan antaa hakemuksesta valtioneuvosto yleisistunnossaan. Lunastuslain 58 : Kun töiden kiireellinen aloittaminen tai muut tärkeät syyt sitä vaativat, hakija voi saada oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omaisuuden tai sen osan ennen 57 :n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa. Lunastuslain 59 :n 1 momentti: Luvan ennakkohaltuunottoon myöntää hakemuksesta lunastusluvan antava viranomainen.

3 3/7 Ympäristövaikutukset Johtoreitistä on tehty luonto- ja ympäristöselvitys vuonna Selvityksen perusteella johtolinjan vaikutukset luonnon ja ympäristön nykytilaan ovat melko vähäiset. Pyydetyt lausunnot Maanomistajien kannanotot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue on pitänyt laadittua ympäristöselvitystä riittävänä hankkeen luonteeseen nähden. Myös selvityksessä esitetyt suositukset ovat perusteltuja. Mikäli johtoreitillä olevia kallioalueita ei ole mahdollista kiertää, ELY-keskus on kehottanut selvittämään Suomen metsäkeskuksen kanssa Metsälain :n mukaiset rajoitteet ja toimenpiteet voimansiirtojohdon toteuttamiselle. Puupylväitä ei tule käyttää pohjavesialueella niissä mahdollisesti esiintyvän kyllästysaineen takia. Teräspylväiden sijoittaminen pohjavesialueelle on suunniteltava siten, että pohjavesialueen karkeimman maa-aineksen kohdalle niitä tulee mahdollisimman vähän. Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Vöyrin kunta ovat puoltaneet hakemusta. Pohjanmaan museo on todennut, että voimansiirtojohdolle ei ole muinaismuistolain mukaista estettä, jos sen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon muinaisjäännökset. Hanke kohdistuu 57 kiinteistön alueeseen. Kyseisten kiinteistöjen omistajat ja käyttöoikeuden haltijat ovat etukäteen antaneet suostumuksensa lunastukseen lukuun ottamatta yhden tilan omistajaa, jolle on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa hakemuksesta siten kuin lunastuslaissa säädetään. Metsämiesten Säätiö tilan Stigar omistajana on vastustanut voimansiirtojohdon rakentamista esitetyn linjauksen mukaisesti. Linjaus olisi tehtävissä huomattavasti suorempana ja siten tilaa vähemmän rasittavana. Tilan pohjoisrajalla linjaus kulkee yli kilometrin rajan suuntaisesti siten, että linjaus kulkee kokonaisuudessaan Metsämiesten Säätiön tilan puolella. Vain reunavyöhyke on naapuritilan puolella. Maanomistajia ei ole kohdeltu tasapuolisesti ja tekemällä linjaus alueen suurimman kiinteistön kautta on vältetty neuvottelutarve useiden maanomistajien kanssa. Maakaapelointi olisi maan muut käyttö- ja tuotantomuodot salliva, ympäristöystävällisempi ja toimintavarmempi sähkönsiirron menettely. Suunniteltu sähkölinja kulkisi metsälaissa määritellyn erityisen tärkeän elinympäristön (Langeberget) halki. Metsämiesten Säätiön tilan alueelle on kirjattu rasitteeksi Saba Tuuli Oy:n kanssa tehty vuokrasopimus tuulivoiman rakentamiseksi. Sopimuksen pohjalta on vahvistettu Storbackenin tuulivoimapuiston osayleiskaava alueelle. Johtoalueen linjaus tulee rajoittamaan mahdollista tuulivoiman lisärakentamista tilan pohjoisosalle.

4 4/7 Hakijan vastine Lunastusluvan myöntämisen edellytykset Hakija on todennut Metsämiesten Säätiön lausunnosta, että johtosuunnittelun aloituspalaverissa sovittiin, että otetaan ensimmäiseksi yhteyttä kaava-alueen ja sähköaseman välimaastossa olevaan suurimpaan maanomistajaan eli Metsämiesten Säätiöön. Ensimmäinen tapaaminen pidettiin syyskuussa Reittiä pyrittiin sovittamaan tilan etelärajalle, pohjoisrajalle ja aluetta halkovan metsäautotien varteen. Koska asia ei edennyt, päätettiin vuoden 2015 kesällä käynnistää neuvottelut myös muiden maanomistajien kanssa. Sopimukset reitistä saatiin, mutta säätiön aluetta ei pystytty rajaamaan kokonaisuudessaan reitin ulkopuolelle. Alueen kierto olisi tuonut johdon ainakin osittain peltomaisemaan. Nyt johto saatiin jäämään käytännössä kokonaan metsämaisemaan, jota muun muassa ELY-keskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa pidettiin hyvänä. Johtoyhteys olisi jonkin verran suorempi, jos olisi mahdollisuus käyttää säätiön omistaman tilan etelärajaa. Valitettavasti tämä ei sopinut säätiölle. Toisaalta Saba Tuuli Oy:n tuulivoimapuistokaava yltää noin 150 metriä etelään säätiön omistaman tilan pohjoisrajasta, jolloin etelärajalle sijoitettu johto olisi halkaissut tuulivoimapuistoalueen. Suorin yhteys sähköaseman ja tuulivoimapuiston välillä käytännössä halkaisisi säätiön metsäalueen. Johtoreitin pituus on minimoitu ja pyritty hyväksikäyttämään jo maastossa olemassa olevat yhteydet, jolloin on voitu minimoida myös kiinteistöille syntyvät haitat sekä myös toisaalta johtoyhteyden rakentamisesta syntyvät kustannukset. Pitkiä 110 kv:n maakaapeliyhteyksiä rakennetaan yleensä vain poikkeustapauksissa ja niitä tehdään käytännössä vain suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole tilaa rakentaa ilmaeristeisiä avojohtoja. Pitkät maakaapeliyhteydet vaativat kalliita teknisiä erityisratkaisuja, jotka nostavat entisestään kaapelilla tehtyjen siirtoyhteyksien hintaa. Suuria tehoja siirrettäessä pitkien kaapeleiden aiheuttamat häviöt ovat yleensä moninkertaisia ja maassa olevien kaapeleiden lämpenemisien takia joudutaan kaapeleiden poikkipintoja kasvattamaan suuremmiksi kuin vastaavien ilmajohtojen. Myös käytettävyydeltään kaapeliyhteydet luokitellaan luotettavuudeltaan huonommiksi kuin puuvarmat ilmajohtoratkaisuina tehdyt siirtoyhteydet, josta syystä muun muassa Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj välttää niiden rakentamista ja käyttöönottoa lukuun ottamatta lyhyitä sähköasemien liittymisjohtoja. Johtoreitti ei suoranaisesti koske Langebergetin aluetta, vaan sivuaa sitä, josta on maininta myös hankkeen ympäristöselvityksessä. Langebergetin aluetta ei myöskään mainittu erikseen Saba Tuuli Oy:n Storbackenin tuulivoimapuiston osayleiskaavassa, vaikka käytännössä huomattavin osa kalliomuodostelmasta sisältyy siihen. Säätiö on voinut tehdä koko aluettaan koskevan vuokrasopimuksen Saba Tuuli Oy:n kanssa, mutta tuulivoimapuistoalueen kaava ei koske kuitenkaan koko säätiön aluetta. Vaikka kaavaa joskus olisi mahdollisuus laajentaa ja sijoittaa alueelle useampia voimalayksiköitä, säätiön pohjoisrajan läheisyyteen sijoitettu voimansiirtolinja ei mitenkään estä niitä suunnitelmia. Edellä esitettyyn viitaten on katsottava hakijan osoittaneen, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja että omaisuuden lunastus on tarpeen

5 5/7 hankkeen toteuttamisessa. Edelleen on katsottava, että esitetty johtosuunta on tarkoituksenmukainen ja perusteltu. Lunastusluvan sisältö Hakijalle annetaan lupa hankkia pysyvä käyttöoikeus 110 kv sähkönsiirtojohdon rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueilla 26 metriä leveään johtoaukeaan. Tämän lisäksi lunastetaan johtoaukean kummaltakin puolelta kauttaaltaan 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden korkeus on rajoitettu siten, etteivät ne aiheuta vaaraa johdolle. Rakentaminen on rajoitettu 23 metrin etäisyydelle johtoalueen keskilinjasta. Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 :n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi. Ennakkohaltuunotto Hakija on ennakkohaltuunottolupaa pyytäessään esittänyt, että johdon rakentaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian. Edellä sanotun nojalla on katsottava, että töiden kiireellinen aloittaminen vaatii ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä. Johanna Juvonen Ylitarkastaja

6 6/7

7 7/7