Fingrid Oyj omasta ja valtakirjalla Elenia Oy:n puolesta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS 1 (12) HAKIJA HAKEMUS Fingrid Oyj omasta ja valtakirjalla Elenia Oy:n puolesta Fingrid Oyj on pyytänyt päivätyllä hakemuksella Maanmittauslaitokselta lunastuslain (603/1977) 72 a :ssä tarkoitettua lunastuslupaa muuttaa voimansiirtojohtoa varten tarvittavaa kiinteistöjen käyttöoikeuden pysyvää supistamista. Hakijan tarkoitus on uusia 110 kv voimansiirtoyhteys n. 48 kilometrin matkalla Hämeenlinnan ja Valkeakosken kaupungeissa, sekä Hattulan kunnassa välillä Vanajan sähköasema - Tervasaaren tehdasalue. Vanaja-Tikinmaa 110 kv voimajohto on uusittavalta osalta rakennettu 1930-luvulla ja sen tekninen käyttöikä on loppumassa. Uusi voimajohto rakennetaan pääosin vanhan purettavan 110 kv Vanaja-Tikinmaa voimajohdon paikalle nykyiseen maastokäytävään. Valkeakosken kaupungissa UPM Kymmene Oyj:n tehdasalueella suunnitellulla pylväsvälillä johtoalue siirtyy uuteen sijaintiin ns. Tervasaaren kierron osalta. Sari Laivonen (TLT-Engineering Oy) on tarkentanut hakemusta kartalla Tervasaaren kierron kohdalta, sekä ilmoittanut, että pylvään no 187 vähäisen siirtymisen pohjoiseen päin takia, uusi johtoalue ei enää koske kiinteistöjä ja Näitä, sekä kiinteistöjä ja lunastuslupahakemus koskee vain vanhan johdon purkamisen osalta. Johtoalueen leveys pysyy pääosin entisellään ollen 30 m + 2x10 m sekä Tervasaaren kierron osalta 22 m + 2x10 m. Yksittäisten pylväiden paikat muuttuvat lähinnä siksi, että pylväitä uudelle johdolle tulee vähemmän kuin vanhalla oli. Pylväspaikkojen muuttumisen lisäksi johdon uusiminen aiheuttaa reunavyöhykkeiden perustamisen koko johdolle mukaan lukien viljelysmaat ja rakennusrajan siirtymisen kaupunkialueiden ulkopuolella reunavyöhykkeen ulkoreunaan siltä osin kuin sitä ei ole aikaisemmin perustettu. Tämän vuoksi Fingrid Oyj hakee lupaa, jonka perusteella lunastuslain 72 a :n mukaisesti johtoalueen käyttöoikeus saatetaan vastaamaan uuden johtorakenteen edellyttämiä olosuhteita ja sisällöltään nykyisiä yleisesti käytössä olevia normeja. Rakennusraja siirtyy lähtökohtaisesti reunavyöhykkeen ulkoreunaan ollen 25 m voimajohdon keskilinjasta. Hämeenlinnan kaupungin alueella Vanajan sähköaseman ja Kihtersuon sähköaseman välillä sekä Valkeakosken kaupungin 12. ja 3. kaupunginosan alueella ennen Helmuntietä olevalta suunnitelman mukaiselta pylväältä 170 pylväälle 183 rakennusraja pysyy johtoaukean ulkoreunassa ollen m suunnitelman mukaisilla pylväillä 4-9 ja muutoin 15 m voimajohdon keskilinjasta. Tervasaaren kierron osalta suunnitelman mukaiselta pylväältä 184 rakennusraja siirtyy reunavyöhykkeen ulkoreunaan, mutta kapeammasta johtoalueesta johtuen rakennusraja on 21 m voimajohdon keskilinjasta.

2 PÄÄTÖS 2 (12) Hankkeella on kiire, koska johdon tulisi olla valmiina jo keväällä Siksi hakija pyytää myös lunastuslain 58 :n mukaista ennakkohaltuunottolupaa hakemuksen liitteenä esitetyillä kiinteistöillä. Hakija esittää, että lunastuksen kohde voidaan jättää lunastuslain 10 :n nojalla vähemmän tärkeiltä osiltaan lunastustoimituksessa määrättäväksi. Hankkeesta on tehty ympäristöselvitys vuonna Hakijan mukaan selvitys on otettu huomioon voimajohdon suunnittelussa ja otetaan huomioon rakentamisessa. Hakemuksen täydennys Elenia Oy:n käyttöoikeuden osalta Fingrid Oyj on täydentänyt hakemustaan siten, että se Elenia Oy:n valtuuttamana hakee myös Elenia Oy:n hyväksi sen omistamaa johtoa varten tarpeellisen käyttöoikeuden supistuksen. Täydennyksen mukaan voimajohdon käyttöoikeus perustetaan yhteispylväiden alueella Fingrid Oyj:n hyväksi. Elenia Oy:n hyväksi sen omistamaa voimajohtoa varten on tarpeen perustaa käyttöoikeuden supistus Suosaaren sähköaseman ja pylvään nro 10 sekä Kihtersuon sähköasemalla pylvään nro 24Y ja 25 välille liitteenä olevien karttojen mukaisesti. Elenia Oy on tehnyt maanomistajan (Hämeenlinnan kaupunki) kanssa sopimuksen voimajohdon rakentamisesta. Elenia Oy:n voimajohdon osalta tarvittava johtoaukean leveys on 30 m sekä 10 m leveät reunavyöhykkeet molemmin puolin. Rakennusraja on Elenia Oy:n hyväksi perustettavan käyttöoikeuden alueella 15 m johdon keskilinjasta. Elenia Oy:n voimajohdolle haetaan samansisältöiset käyttöoikeuden rajoituset ja oikeudet kuin Fingrid Oyj:lle. Myös Elenia Oy:n käyttöoikeuden osalta haetaan ennakkohaltuunotto-oikeutta. LAUSUNNOT JA SELVITYKSET Viranomaisten kuuleminen Hakija on pyytänyt seuraavilta tahoilta viranomaislausunnot: Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto, Hämeen ELY -keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus/Liikenne ja infrastruktuuri, Hämeenlinnan kaupunki, Valkeakosken kaupunki ja Hattulan kunta. Aikaa lausunnon antamiseen on varattu asti. Määräaikaan mennessä lausunnon ovat antaneet Valkeakosken kaupunki, Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto. Valkeakosken kaupungilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeeseen. Hämeen liitto toteaa hankkeen olevan maakuntakaavan mukainen ja että ympäristöselvityksessä johdon sijoittuminen paikoin luonnoltaan ja maisemaltaan hyvin herkälle alueelle on asianmukaisesti inventoitu ja nostettu esiin otettavaksi huomioon johdon rakentamisessa. Pirkanmaan liitto on lausunnossaan pitänyt tarpeellisena lausunnon pyytämistä myös Pirkanmaan maakuntamuseolta. Pirkanmaan liitto toteaa lausunnossaan, ettei vuonna 2014 laadittu ympäristöselvitys kata Tervasaaren

3 PÄÄTÖS 3 (12) kiertoa ja että tältä osin suunnitelmaan tuli päivittää eritysesti kulttuuriympäristön arvon huomioiden ja että maakaapelivaihtoehtoa olisi hyvä tarkastella osalla johtoa. Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Pirkanmaan ELY -keskukselle on annettu lisäaikaa toimittaa lausunto mennessä. Pirkanmaan ELY -keskus toteaa antamatta asiassa varsinaista lausuntoa, että myös muutettu linjaus Valkeakoskella linjan loppupäässä jaa valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ulkopuolelle. ELY -keskus on nostanut esiin tiettyjä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä koskevia erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon voimajohdon uusimisen yhteydessä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, ettei linjalla ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä, ja että sillä ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Johtoalueen reitti on UPM Kymmene Oyj:n tehdasalueen kohdalla muuttunut, mutta museolla ei ole huomautettavaa muutoksesta kulttuuriympäristön johdosta. Maanomistajien ja erityisten oikeuksien haltijoiden kuuleminen Hakemuksen mukaan maanomistajien kuuleminen on suoritettu pääosin lunastuslain 9 :n 4 momentin mukaisesti pidetyissä kuulemiskokouksissa Hämeenlinnassa, Valkeakoskella ja Hattulassa. Tervasaaren kierron osalta on tehty sopimus tarvittavan johtoalueen ennakkohaltuunotto-oikeudesta maanomistajien kanssa. Elenia Oy on tehnyt maanomistajan (Hämeenlinnan kaupunki) kanssa sopimuksen voimajohdon rakentamisesta Suosaaren sähköaseman ja pylvään nro 10 sekä Kihtersuon sähköasemalla pylvään nro 24Y ja 25 välille. Maanmittauslaitos toteaa, että Lunastuslain 8.1 mukaan em. lunastukseen suostuneiden kiinteistöjen omistajia ei tarvitse enää kuulla lunastusluvan käsittelyn yhteydessä. Kuulemiskokouksissa on maanomistajille ja erityisen oikeuden haltijoille varattu mahdollisuus antaa kirjallinen lausuma, tai toimittaa se mennessä. Valkeakoskella pidetyssä kuulemiskokouksessa Raimo Nieminen on jättänyt suullisen lausuman puiden kaatamisesta ja karsimisesta. Hämeenlinnassa pidetyssä kuulemisessa on Jarmo Kattelus esittänyt pylväiden 3-6 kohdalla linjan siirtämistä radan varteen tai toteutusta niin, että pylväät mahdollistavat Elenia Oy:n tarvitseman kaksoisjohtorakenteen. Mika Salminen on hankkeesta lausuman sähköpostitse. Salminen haluaa varata oikeuden esittää korvausvaatimuksen, mikäli hänen omistamansa kiinteistön rakentamisedellytykset muuttuvat suunnitellusta millään tavalla. Salminen luettelee lausumassaan rakennuskieltoalueen leviämisestä aiheutuvia haittoja kiinteistölle.

4 PÄÄTÖS 4 (12) Vastineet jätettyihin lausumiin: Maanomistajien lausumat Fingrid Oyj on antanut vastineen maanomistajien lausumiin. Raimo Niemisen lausuman osalta Fingrid Oyj on vastannut puiden kaatoa koskeviin vaatimuksiin. Jarmo Katteluksen lausuman johdosta Fingrid Oyj toteaa esitetyn vaihtoehdon a) olevan toteutuskelvoton. Vaihtoehdon b) Fingrid Oyj käy läpi yleissuunnittelun kanssa, mutta ei voi luvata, että toteutus olisi ehdotuksen mukainen. Mika Salmisen lausuman osalta Fingrid Oyj toteaa, että rakennuskieltoalue laajenee lausuman antajan käsityksen mukaisesti 25 metriin johdon keskilinjasta. Fingrid Oyj ei näe estettä toteuttaa aiottu rakennushanke lainvoimaisen suunnittelutarveratkaisun mukaisesti reunavyöhykkeelle. Mikäli myöhemmin haetaan uutta suunnittelutarveratkaisua, tulee sen hakemuksen osalta noudattaa voimassaolevaa lunastuslupaa ja sijoittaa rakennus rakennuskieltoalueen ulkopuolelle. Erityisesti Fingrid Oyj pyytää maanomistajaa varmistamaan rakennuslupaa hakiessa, että rakennus ei ulotu johtoaukealle eli sijoittuu vähintään 15 m etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta.. Teknisistä ratkaisuista johtuen uusi voimajohto siirtyy kiinteistöllä hieman rakennuspaikan suuntaan, joten rakennus pyydetään sijoittamaan uuden voimajohdonkin johtoaukean ulkopuolelle. Viranomaisten lausumat Fingrid Oyj toteaa vastineessaan , ettei Valkeakosken kaupungin tai Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnot anna aihetta vastineeseen. Maakuntamuseolla ei ole ollut huomauttamista linjan reittimuutokseen ns. Tervasaaren kierron johdosta. Pirkanmaan ELY -keskuksen luontoarvoja koskevat kommentit on otettu huomioon ympäristöselvityksessä sekä otetaan huomioon rakentamisessa ja kunnossapidossa. Pirkanmaan liiton lausuntoon viitaten Fingrid Oyj toteaa, että Tervasaaren kierron osalta ympäristöselvitystä ollaan päivittämässä. Siinä tehtävät havainnot tullaan huomioimaan voimajohdon rakentamisessa. Kulttuuriympäristön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole ollut huomautettavaa ja Pirkanmaan ELY -keskus on todennut linjauksen jäävän arvokkaan kulttuuriympäristön ulkopuolelle. Näiden lausuntojen ja alkuperäisen ympäristöselvityksen perusteella hakija ei katso olevan tarvetta harkita maakaapelivaihtoehtoa vesialueen ylityksessä. Tervasaaren kierron osalta linjausmuutoksen katsotaan olevan niin vähäinen, ettei sillä ole vaikutusta alkuperäisen ympäristöselvityksen arvioinnin tuloksiin. KÄSITTELYRATKAISU Lunastuslain 5.2 :n mukaan Maanmittauslaitos on toimivaltainen ratkaisemaan lunastusluvan, kun lunastus tapahtuu voimansiirtolinjan, maakaasuverkoston tai muun näihin verrattavan yrityksen rakentamista varten ja lunastuslupaa ei vastusteta tai kyseessä on yksityisen ja yleisen edun kannalta vähemmän tärkeä lunastus. Jos Maanmittauslaitos ei ole lunastuslain 5.2 :n mukaan toimivaltainen käsittelemään lunastuslupaa, on sen siirrettävä asia valtioneuvostolle. Maanmittauslaitos Opastinsilta 12 C Helsinki puhelin Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 PÄÄTÖS 5 (12) Päätös Maanmittauslaitos katsoo lausuntojen perusteella, että lunastusluvan antamista ei vastusteta, ja näin ollen Maanmittauslaitos on toimivaltainen lunastuslain 5.2 :n perusteella ratkaisemaan haetun lunastuslupa-asian. Sovelletut lainkohdat: Lunastuslain (603/1977) 5.2, 9.4 ASIAN RATKAISU Yleistä Lunastuslain 4.1 :n mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastuslupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla (vaihtoehtoedellytys) taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle tuleva haitta on suurempi kuin siitä saatava hyöty (intressivertailuedellytys). Yleisen tarpeen vaatimus Pakkolunastamisen perusedellytys on yleisen tarpeen vaatimus, joka perustuu lunastuslain 4.1 lisäksi perustuslain 15 :n omaisuudensuojasäännökseen. Yleisen tarpeen vaatimuksen täyttymistä ei ole lunastuslain esitöissä tai oikeuskirjallisuudessa tarkasti määritelty vaan yleisen tarpeen edellytyksen täyttymisen on katsottu tapahtuvan tapauskohtaisella harkinnalla ottaen huomioon kunakin ajankohtana vallitsevat olosuhteet ja arvostukset ja näiden varassa muodostunut käytäntö. Yleinen etu ei kuitenkaan ole sama kuin julkinen käyttö, eli yleinen etu voi täyttyä myös muulloin kuin julkisyhteisölle lunastettaessa. Toisaalta, vaikka lunastaja olisikin yksityinen yhteisö, tulisi lunastuksen tarkoituksen liittyä yhteiskunnan tehtävistöön. Ollakseen yleisen tarpeen vaatima, lunastuksen tulisi hyödyttää joko suoraan tai välillisesti epälukuista ihmisjoukkoa, ei vain tiettyä pientä ihmisryhmää. Lunastuslaissa ja oikeuskäytännössä on lähdetty siitä että väylämäiset infrastruktuurihankkeet pääsääntöisesti täyttävät yleisen tarpeen edellytyksen. Tässä tapauksessa yleisen tarpeen edellytyksen täyttymistä puoltaa se, että hakemuksen kohteena oleva sähkölinja on suurjännitelinja (110 kv). 110 kv voimajohto on uusittavalta osalta rakennettu 1930-luvulla ja sen tekninen käyttöikä on loppumassa. 110 kv voimajohto on uusittavalta osalta rakennettu 1930-luvulla ja sen tekninen käyttöikä on loppumassa. Näillä perusteilla on katsottava, että tässä lunastushankkeessa lunastuslain 4.1 :n mukainen yleisen tarpeen edellytys täyttyy. Maanmittauslaitos Opastinsilta 12 C Helsinki puhelin Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 PÄÄTÖS 6 (12) Vaihtoehtoedellytys Vaikka lunastus olisikin yleisen tarpeen vaatima, ei lunastuslupaa silti saa myöntää, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla. Ajatus vaihtoehtoedellytyksessä on, ettei lunastusta saa liioitella vaan on käytettävä maanomistajan oikeusasemaan mahdollisimman vähän puuttuvaa keinoa, jolla lunastuksen tarkoitus kuitenkin voidaan saavuttaa. Uusi voimajohto rakennetaan pääosin vanhan purettavan 110 kv Vanaja- Tikinmaa voimajohdon paikalle nykyiseen maastokäytävään. Normaalisti vaihtoehtoedellytys lunastuksissa vaatii näyttöä siitä, että lunastaja on pyrkinyt ensin toteuttamaan hankettaan vapaaehtoisin keinoin eli sopimuksin. Hakemuksen mukaan hakija on Tervasaaren kierron osalta tehnyt kiinteistöjen omistajien kanssa sopimuksen tarvittavan johtoalueen ennakkohaltuunotto-oikeudesta. Tervasaaren kiellon osalta johtoalue siirtyy uuteen sijaintiin. Elenia Oy on tehnyt maanomistajan (Hämeenlinnan kaupunki) kanssa sopimuksen voimajohdon rakentamisesta Suosaaren sähköaseman ja pylvään nro 10 sekä Kihtersuon sähköasemalla pylvään nro 24Y ja 25 välille. Lunastuksen kohteiden ja siten myös asianosaisten suuri määrä ja suhteellisen pienet alueluovutukset puoltavat vahvasti lunastuksen käyttämistä jo ensimmäisenä keinona. Näin voidaan toisaalta taata asianosaisten tasapuolinen kohtelu korvausten suhteen ja toisaalta aluehankintojen nopeus ja joustavuus. Tässä tapauksessa onkin katsottava, että kyseessä on niin suuri joukko asianosaisia, että ei ole tarpeen edellyttää vapaaehtoisten neuvotteluiden käymistä. Maanmittauslaitos katsoo, että hakijan hakemat käyttöoikeuden rajoitukset ovat tämän tyyppisille hankkeille tavanomaisia ja lunastuksen tarkoituksen saavuttamiseksi välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Lunastusta ei voida yhtä sopivasti saavuttaa millään muulla tavalla ja lunastuslaissa mainittu vaihtoehtoedellytys täyttyy. Intressivertailuedellytys Lunastusta ei saa lunastuslain 4.1 :n mukaan toimeenpanna, jos sen haitta yksityiselle edulle on suurempi kuin sen tuottama hyöty yleiselle edulle. Yleisen edulle tulevan hyödyt on todettu arvioitaessa sitä, onko hanke yleisen tarpeen vaatima. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yksityiselle edulle tulevaksi haitaksi ei voida laskea lunastuksen aiheuttamia suoranaisia taloudellisia menetyksiä, koska ne korvataan täyden korvauksen periaatteella lunastustoimituksessa, vaan mahdollinen yksityiselle edulle tuleva haitta on jotain muuta.

7 PÄÄTÖS 7 (12) Hakemuksen liitteissä tai lausunnoissa ei ole tullut esille sellaisia haittoja, joita ei lunastuskorvauksena korvattaisi. Lunastuskorvaus muodostuu kohteen- ja haitankorvauksesta sekä vahingonkorvauksesta sen mukaan kuin lunastuslaissa säädetään. Maanmittauslaitos katsoo, että yleiselle edulle saatava hyöty on suurempi kuin yksityiselle edulle tuleva haitta. Johtopäätökset Maanmittauslaitos katsoo lunastettavan hankkeen olevan yleisen tarpeen vaatima eikä sitä voida panna toimeen yhtä sopivasti muin keinoin ja sen yleiselle edulle tuoma hyöty on suurempi kuin sen yksityiselle edulle tuottama haitta on. Näin ollen lunastuslain 4.1 mukaiset lunastusluvan myöntämisedellytykset täyttyvät ja lupa voidaan myöntää haetun mukaisesti. Ennakkohaltuunottolupa Lunastuslain 58 :n mukaan, jos töiden kiireellinen aloittaminen tai muut tärkeät syyt sitä vaativat, hakija voi saada oikeuden ottaa haltuunsa lunastettava omaisuus ennen lunastuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa. Hakija on pyytänyt ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä perustellen hakemusta johdon rakentamisaikataulun kiireellisyydellä. Lunastuksen kohteen vahvistaminen lunastustoimituksessa Hakija on hakemuksessaan pyytänyt, että lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 :n mukaisesti lunastustoimituksessa tarkemmin määritettäväksi. Näin voidaan menetellä, jos kyse on lunastuslain 9.4 :n mukaisesta väylälunastuksesta ja lunastuksen kohteen yleispiirteistä osoittamista voidaan pitää lupavaiheessa riittävänä. Maanmittauslaitos katsoo, että kyseessä on nauhamainen väylälunastus, eikä lunastettavan käyttöoikeusalueen yksityiskohtainen osoittaminen ole tarpeen. Alueen rajaus voidaan siten jättää vähemmän tärkeiltä osin lunastustoimituksessa ratkaistavaksi. Päätös Maanmittauslaitos myöntää hakijalle luvan hakemuksessa mainitulla alueella lunastamalla rajoittaa käyttöoikeuksia pysyvästi. Lunastettavat käyttöoikeuden rajoituksen on mainittu tämän asiakirjan kohdassa Myönnetyt oikeudet. Maanmittauslaitos Opastinsilta 12 C Helsinki puhelin Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

8 PÄÄTÖS 8 (12) Hankkeen toteuttavalla taholla on selvilläolovelvollisuus muissa laeissa (mm. muinaismuistolaki, luonnonsuojelulaki) olevista määräyksistä, asetetuista rajoituksista ja vaatimuksista alueen käytölle ja ne on otettava huomioon hankkeen toteutuksessa. Hakijalle myönnetään lunastuslain 58 :n mukainen lupa ennakkohaltuunottoon. Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 :n mukaisesti vähemmän tärkeiltä osin lunastustoimituksessa ratkaistavaksi. Tässä päätöksessä mainittu kiinteän omaisuuden lunastus samoin kuin korvausten määrääminen tehdään lunastuslain mukaisessa lunastustoimituksessa. Lunastustoimitus laitetaan vireille viran puolesta mahdollisimman pian. Sovelletut lainkohdat: Lunastuslaki 4, 10, 58, 72 a MYÖNNETYT OIKEUDET Maanmittauslaitos myöntää hakemuksen mukaisesti hakijalle oikeuden seuraaviin käyttöoikeuden supistuksiin hakemuksessa osoitetuille ja myöhemmin lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäville, lunastuslupahakemuksen liitteenä olevassa tilaluettelossa mainittujen kiinteistöjen alueille. Voimansiirtoaluetta varten lunastettava käyttöoikeus rajoittaa omaisuuden luovuttajan oikeuksia seuraavasti: 1) Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolmea (3) metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita ja laitteita, tavallisia aitoja ja rautatien käytölle tarpeellisia laitteita lukuun ottamatta. 2) Aitoja ei saa kiinnittää pylväisiin eikä tukirakenteisiin. 3) Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea (3) metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita, etäisyys luettuna ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. 4) Johtoaukealla kokonaisuudessaan, jonka leveys on 30 metriä, sekä Tervasaaren kierron osalta 22 metriä, ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta (2) metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteista, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Rakennuksia ei saa rakentaa 25 metriä lähemmäksi voimajohdon keskilinjaa, Vanjan sähköaseman ja Kihtersuon sähköaseman välillä Hämeenlinnan kaupungin alueella sekä Valkeakosken 12. ja 3. kaupunginosassa 15 metriä lähemmäksi voimajohdon keskilinjaa ja ns. Tervasaaren kierron osalta 21 metriä lähemmäksi voimajohdon keskilinjaa. Maanmittauslaitos Opastinsilta 12 C Helsinki puhelin Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

9 PÄÄTÖS 9 (12) 5) Johtoaukean molemmin puolin erotettavalla 10 metrin levyisillä reunavyöhykkeillä kasvava puu saa johtoaukean reunassa olla enintään 10 metriä korkea ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampi kuin puun etäisyys on johtoaukean reunasta. 6) Johtoalueella tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Näiden supistusten kautta varataan johdon omistajalle seuraavat johdon rakentamisen, käytön, tarkastamisen, kunnossapidon, korjaamisen ja uusimisen vuoksi tarpeelliset oikeudet kiinteistön käyttöön: 1) Oikeus pystyttää ja pitää johtoaukealla voimajohto pylväineen, johtimineen sekä voiman- ja tiedonsiirtoon liittyvinä laitteineen. 2) Oikeus suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla sekä suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaset vahingot korvataan erikseen maanomistajille. 3) Oikeus pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapitoon. 4) Oikeus poistaa johtoaukealta ja reunavyöhykkeeltä rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pysyttämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu. 5) Oikeus sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat, niin että ne ovat helposti havaittavissa. 6) Oikeus merkitä ne reunavyöhykkeellä sekä eritysestä syytä myös johtoalueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka mittansa vuoksi voivat olla vaarallisia johdon säilymiselle sekä kaataa tällaiset puut, ellei metsänomistaja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapahtuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajille. 7) Oikeus johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöille jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle sekä sitä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä tai rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä ynnä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla.

10 PÄÄTÖS 10 (12) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen lopussa. Anne Ala-Orvola (allekirjoitettu sähköisesti) Rekisteri-insinööri (DI) Maanmittauslaitos JAKELU Fingrid Oyj Alueen maanomistajat ja erityisen oikeuden haltijat Hämeenlinnan kaupunki Valkeakosken kaupunki Hattulan kunta Pirkanmaan ELY -keskus /Pekka Kinanen Pirkanmaan liitto

11 PÄÄTÖS 11 (12) VALITUSOSOITUS Päätöksen tiedot Maanmittauslaitoksen antama päätös luvasta Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava hallinto-oikeudelle määräajan kuluessa ennen hallinto-oikeuden aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen tai ne voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina. Muutoksenhakuasiakirjojen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Hallinto-oikeutena toimii Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Sen yhteystiedot ovat: Hämeenlinnan hallinto-oikeus postiosoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna käyntiosoite: Hämeenlinnan oikeustalo, Arvi Kariston katu 5 sähköpostiosoite: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on mainittava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: tämä valitusosoitus tai sen jäljennös päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, ellei se käy ilmi tästä valitusosoituksesta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole toimitettu viranomaiselle. Määräaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä päätöksen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Oikeudenkäyntimaksu Valitusasian käsittelystä hallinto-oikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu, jonka suuruudesta määrätään valtioneuvoston asetuksella. Voimassa olevat maksut selviävät Internet-osoitteesta:

12 PÄÄTÖS 12 (12)