EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI TEOLLISUUS-, ULKOMAANKAUPPA-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNTA Philippe BUSQUIN TUTKIMUKSESTA VASTAAVA KOMISSION JÄSENEHDOKAS VASTAUKSET 1. SYYSKUUTA 1999 PIDETTÄVÄÄ KUULEMISTA VARTEN ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN DOC_FI\DV\380\380574FI.doc

2 YLEISET KYSYMYKSET I Henkilökohtaiset ja työkokemukseen liittyvät asiat Mitä työkokemuksenne osa-alueita pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen roolia ajatellen? Tietyt koulutukseni ja työurani osa-alueet ovat merkityksellisiä ajatellen tulevia tehtäviäni tutkimuksesta vastaavana komission jäsenenä. Fyysikon koulutukseni ja toimintani 15 vuoden ajan fysiikan assistenttina Brysselin yliopistossa antoivat minulle vakaan tieteellisen pohjan. Lisäksi toimin vuosina Charleroin (Belgia) radioaktiivisten isotooppien tutkimuslaitoksen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Vuonna 1976 suoritin ympäristöalan lisensiaatintutkinnon. Lisäksi poliittinen urani ja erityisesti tehtäväni muun muassa opetus-, sisäasiain-, talousarvio- ja energia-, talous- ja sosiaaliministerinä sekä aluetasolla että liittovaltion tasolla ovat valmistelleet minua hyvin tuleviin tehtäviini. Kansalliset poliittiset tehtäväni ovat tuoneet mukanaan kokemusta myös Euroopan tasolla; sitä on karttunut erityisesti osallistumisesta seitsemän viime vuoden aikana valtion- ja hallitusten päämiesten kokouksia valmisteleviin sosialistijohtajien kokouksiin. Eurooppaa koskevien kysymysten merkitys sai minut osallistumaan juuri pidettyihin Euroopan parlamentin vaaleihin ja tulemaan valituksi Euroopan parlamentin jäseneksi. Onko Teillä taloudellisia kytköksiä tai muita sitoumuksia, jotka voivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Minulla ei ole minkäänlaisia taloudellisia kytköksiä eikä yleensäkään oikeudellisia tai taloudellisia sidoksia mihinkään kaupalliseen yhtiöön tai rahoituslaitokseen. Minulla ei myöskään ole muita sitoumuksia, jotka voivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa. II Riippumattomuus Miten laajaksi kuvailisitte velvollisuutenne hoitaa tehtäviänne täysin riippumattomasti? Aion perustamissopimuksen 213 artiklan 2 kohdan mukaisesti hoitaa tehtäviäni täysin riippumattomana. Annan tästä juhlallisen vakuutuksen tuomioistuimessa. Aion toimia kaikissa oloissa yhteisön yleisen edun mukaisesti. Seuraan tarkkaavaisesti yleensä yhteiskunnan ja erityisesti tiedemaailman kehitystä, mutta pidän huolen siitä, että torjun jäsenvaltioiden hallitusten, poliittisten puolueiden ja eri eturyhmien suunnalta mahdollisesti tulevan painostuksen. Pidän huolen siitä, että kabinettini jäsenet toimivat samassa hengessä. Sitoudun toimikauteni päätyttyä siihen, etten hyväksy tehtäviä, jotka olisivat ristiriidassa perustamissopimuksen 213 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen velvollisuuksien kanssa. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc - 2 -

3 III Euroopan unionin tulevaisuus Miten haluaisitte Euroopan unionin kehittyvän tulevaisuudessa? Juuri pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien alhainen osallistumisprosentti tietyissä jäsenvaltioissa on ilmiö, joka huolestuttaa minua ja vahvistaa minulla jo ollutta vakaata käsitystä siitä, että kansalaisten toiveet ja pyrkimykset on otettava kaikin puolin huomioon Euroopan unionin kehittämisessä. Olenkin vakuuttunut siitä, että kansalaisten eurooppalaiselle hankkeelle antama tuki riippuu suurelta osin niiden politiikan alojen onnistumisesta, jotka vaikuttavat konkreettisesti heidän elämäänsä, kuten työllisyys ja sosiaaliasiat, tutkimuksen alueellinen kehitys, ympäristö, terveys, kuluttajansuoja ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Tutkimuspolitiikalla puolestaan on merkittävä rooli vaikkapa yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäjänä tai esimerkiksi ympäristöpolitiikan, terveyden ylläpitoon tähtäävän politiikan ja kuluttajansuojapolitiikan tieteellisenä tukena. Millaisia johtopäätöksiä tekisitte komission viimeaikaisesta kriisistä komission tulevaa hallintoa ajatellen? Olen lukenut riippumattoman asiantuntijakomitean ensimmäisen raportin. Löysin sen johtopäätöksistä joitakin keskeisiä periaatteita, joita on noudatettava komission hallinnossa, erityisesti tarpeen huolehtia - Euroopan unionin eri politiikan aloihin tarkoitettujen taloudellisten voimavarojen ja niiden toteuttamisen edellyttämien henkilöstövoimavarojen tasapainon parantamisesta - alihankkijoiden käytön valvonnan parantamisesta ja varsinkin ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön ehtojen tarkemmasta määrittelystä - komission ja muiden toimielinten (erityisesti parlamentin) sekä komission ja kansalaisten välisten suhteiden avoimuuden lisäämisestä, varsinkin Euroopan unionin eri politiikanalojen hoitoa komissiossa koskevan tiedon kulusta - kunkin komission jäsenen poliittisista päätöksistään ja vastuullaan olevien taloudellisten voimavarojen ja henkilöstövoimavarojen hallinnasta kantaman vastuun selventämisestä. IV Demokraattinen vastuu Euroopan parlamentille Miten katsotte olevanne vastuussa Euroopan parlamentille? Vastuuni Euroopan parlamentille on luonteeltaan poliittinen. Minun on tehtävä parlamentin jäsenille selkoa siitä, miten hoidan julkisen tehtävän ja miten käytän eurooppalaisten veronmaksajien varoja. Katson, että komission ja Euroopan parlamentin tiivis yhteistyö on tässä asiassa perustavan tärkeää, ja pyrin osaltani palauttamaan näiden kahden toimielimen välisen keskinäisen luottamuksen, jonka on oltava Euroopan integraation liikkeellepaneva voima. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc - 3 -

4 Aion ottaa Euroopan parlamentin perustamissopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti täysipainoisesti mukaan vastuulleni tulevien politiikan alojen kehittelyyn ja täytäntöönpanoon. Sitoudun myös tekemään Euroopan parlamentille asianmukaisten menettelyjen mukaisesti selkoa vastuulleni tulevien politiikan alojen ja niiden talousarvioiden hallinnasta. Millaiseksi määrittelisitte henkilökohtaisen vastuunne tulevan pääosastonne/tulevien pääosastojenne hallinnossa ja komission kollektiivisten päätösten täytäntöönpanossa? Pidän olennaisen tärkeänä sitä, että kaiken perustana oleva periaate eli komission kollektiivinen vastuu Euroopan parlamentille säilytetään. Itse otan henkilökohtaisen vastuun tekemistäni poliittisista päätöksistä sekä alaisuudessani toimivien pääosastojen politiikan hoidosta. Oletteko valmis ottamaan henkilökohtaisen vastuun vastuualueestanne? Kyllä. Oletteko valmis järjestämään sekä kabinettinne että alaisuudessanne toimivan pääosaston/toimivien pääosastojen henkilöstön rekrytoinnin monikansallisten kriteerien mukaisesti ja huolehtimaan siitä, että henkilöstössä on sopiva edustus kaikista jäsenvaltioista? Tulevan kabinettini jäsenet otetaan palvelukseen pätevyyden perusteella. Lisäksi kabinetin muodostavat kuusi ura-alueen A virkamiestä tulevat edustamaan neljää kansallisuutta. Pääosaston XII ja yhteisen tutkimuskeskuksen virkamiesten ja toimihenkilöiden palvelukseen ottamisesta on muistutettava, että virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavien henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaan palvelukseen otettaessa on tarkoitus varmistaa, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, joiden palvelukseen ottaminen tapahtuu yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Lisäksi virkoja ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille. Virkamiesten ja toimihenkilöiden nimittämiseen ja siirtoihin sovelletaan samoja periaatteita (henkilöstösääntöjen 7 artikla). Henkilöstösääntöjen mukaan päätösvalta hallinnollisissa asioissa on annettu "nimittävälle viranomaiselle". Nimittävän viranomaisen muodostaa kollegio nimitettäessä pääjohtajia ja johtajia. Muissa palkkaluokissa nimittävän viranomaisen valtuuksia käyttävät pääosaston XII ja YTK:n pääjohtajat. Aion huolehtia siitä, että edellä toistetut periaatteet pannaan täysimittaisesti täytäntöön noudattaen luonnollisesti nimittävää viranomaista koskevissa säännöissä määrättyä vallanjakoa. Miten aiotte taata henkilöstön jatkuvan lisäpätevöitymisen liikkuvuuden avulla? Työntekijöiden lisäpätevöityminen on keino päämäärään pääsemiseksi; tämä päämäärä on vastuullisempi, avoimempi ja suorituskykyisempi julkinen hallinto. Euroopan komissiolla on jo pitkään ollut mahdollisuus ottaa palvelukseen erittäin päteviä virkamiehiä, ja se on ottanut käyttöön henkilöstökiertopolitiikan. Liikkuvuus on tärkeää henkilökohtaisen kokemuksen karttumisen ja kokemustenvaihdon kannalta. Se mahdollistaa DOC_FI\DV\380\380574FI.doc - 4 -

5 yksiköiden itse käyttöön ottamien hyvien hallintokäytäntöjen vertailun ja löytämisen sekä yhteisön julkisen hallinnon kudoksen yhtenäisyyden ja koheesion vahvistamisen. Pätevöitymiseen on liityttävä myös asianmukainen koulutuspolitiikka. Sijoittaminen henkilöstövoimavarojen muodostamaan pääomaan onkin Euroopan julkisen hallinnon parantamiseen käytettävistä keinoista tehokkaimpia kannustimia parantaa yhteisön hallinnon laatua. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc - 5 -

6 TUTKIMUKSEN ALAA KOSKEVAT KYSYMYKSET 1. Miten varmistaisitte komission jäsenenä ympäristöasioiden sisällyttämisen mahdollisimman tehokkaasti tutkimuspolitiikkaan ja tämän kohdan sisällyttämisen lukuun "Tutkimus"? Ympäristöasioilla on oltava merkittävä sija unionin tutkimuspolitiikassa. Tutkimus tarjoaa meille keinot ymmärtää, vähentää ja korjata toimintamme ympäristövaikutuksia. Tutkimus on myös korvaamaton todellisen "kestävän kehityksen" toteuttamiseksi, esimerkiksi kehitettäessä kierrätysteknologiaa tai autettaessa unionia soveltamaan Kioton konferenssissa tekemiään sitoumuksia CO 2 -päästöjen vähentämiseksi. Ympäristöulottuvuus on integroitu tutkimuksen viidenteen puiteohjelmaan. Tämä näkyy kolmella osa-alueella. Ensinnäkin se näkyy ympäristötutkimusten painoarvossa. Ne edustavat yli miljardia euroa neljän vuoden ajanjaksolla ja kattavat ihmisen toiminnan ympäristövaikutusten tutkimisen, puhtaiden teknologioiden kehittämisen sekä valvonta-, mittaus- ja seurantavälineiden ja -teknologioiden kehittämisen. Niitä toteutettaessa tavoitteena on ratkaista konkreettisia ongelmia esimerkiksi avaintoiminnoissa "huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö" tai "kestävä vesihuolto ja veden laatu". Toisena osa-alueena on "kestävän kehityksen" käsitteen keskeinen asema; se on keskipisteessä erityisesti energian, liikenteen ja teollisten teknologioiden alan toimissa tai maaseudun kehitystoimissa (kestävän maatalouden kehittämiseen liittyy huomattavia panoksia). Ympäristövaikutus on myös yksi yksittäisten hankkeiden arviointiperusteista. Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) olisi tarkoitus myötävaikuttaa tähän merkittävästi erityisesti antamalla tieteellistä tukea lainsäädäntöprosessin kuluessa (40 prosenttia YTK:n nykyisestä talousarviosta on varattu ympäristö- ja kuluttajansuojapolitiikan tukemiseen). Tulevaisuudessa olisi pyrittävä luomaan tutkimus- ja ympäristöpolitiikan välille tiiviimpiä kytköksiä, missä tarvetta ilmenee, esimerkiksi kysymyksissä, jotka liittyvät veden ja maaperän laatuun, biologiseen monimuotoisuuteen, prosessien ympäristötehokkuuteen sekä alan eurooppalaiseen lainsäädäntöön. On myös oltava kapasiteettia vastata nopeasti ja suoraan välittömiin tarpeisiin muun muassa yhteisen tutkimuskeskuksen toimilla. Korostan vielä sitä, että kestävä kehitys on unionin yleinen tavoite ja että Euroopan teollisuuden tieteellisen ja teknologisen perustan lujittamisen lisäksi perustamissopimuksen tutkimusta käsittelevässä luvussa vahvistetaan tutkimuspolitiikan tavoitteeksi nimenomaisesti muun politiikan täytäntöönpanon edellyttämän toiminnan edistäminen. 2. Aikooko komissio tehdä aloitteita ydinfuusioalan tutkimuksen lisäämiseksi? Olisitteko komission jäsenenä valmis kuulemaan parlamenttia etukäteen kansainvälisen fuusiokoereaktorin tulevaisuutta koskevista päätöksistä? Maailman energiantarve kasvaa kasvamistaan. Fossiiliset energiavarat ovat rajalliset, ja niiden käyttäminen nostaa vaarallisesti CO 2 :n määrää ilmakehässä. Yksi keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuuden varalle harkittavista vaihtoehdoista on ydinfuusioenergian käyttö. Sen käyttöönotto edellyttää huomattavia tutkimuksia. Tarvittavien tutkimusten monimutkaisuuden ja keinojen laajuuden vuoksi tutkimukset on toteutettava eurooppalaisena tai jopa kansainvälisenä yhteistyönä. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc - 6 -

7 "Magneettista" fuusiota koskevat tutkimukset ovat aiheena Euroopan unionin koordinoimassa eurooppalaisessa integroidussa ohjelmassa. Viidennessä puiteohjelmassa toteutetulla hallittua lämpöydinfuusiota koskevalla avaintoiminnolla pyritään luomaan tarvittava perusta koereaktorin mahdolliselle rakentamiselle ("Next Step"), ja siinä vahvistetaan tavoitteeksi sen osoittaminen, että energiantuotanto fuusion avulla on toteutettavissa tieteellisesti ja teknologisesti ja että se on potentiaalisesti turvallista ja hyödyttää ympäristöä. Tältä kannalta katsoen koereaktorin rakennushanke olisi toteutettava kansainvälisenä yhteistyönä esimerkiksi kansainvälisen fuusiokoereaktorin (ITER) yhteydessä. Tämän avaintoiminnon olisikin annettava unionille mahdollisuus olla tieteellisesti, teknisesti sekä rahoituksen ja organisaation kannalta paremmin valmistautunut tekemään päätöksen tulevan koereaktorin rakentamisesta ja tukemaan sitä. Asiasta ja siihen liittyvistä rahoitusnäkökohdista voidaan tehdä päätös vasta seuraavassa ydintutkimusohjelmassa. Aikaisemmin muodostui tavaksi kuulla Euroopan parlamenttia komission ehdotuksista EURATOM-ohjelmiksi. Aion luonnollisesti pyytää neuvostoa jatkamaan tätä käytäntöä tulevassa ohjelmassa. 3. Lineaarista innovaatiomallia on arvosteltu useaan otteeseen. Sen mukaan rahan työntäminen putken alkupäähän (esim. perustutkimukseen) antaa monimutkaisen, mutta enemmän tai vähemmän yksiulotteisen prosessin lopussa väistämättä tulokseksi innovatiivisia tuotteita ja työpaikkoja. Miten Te kuvailisitte innovatiivista innovaatiopolitiikkaa? Vuonna 1996 hyväksymässään mietinnössä Euroopan tiede- ja teknologiapolitiikan näkymistä 2000-luvulla Euroopan parlamentti kiinnitti huomiota lineaarisen innovaatiomallin vanhentuneisuuteen, sillä se ei pysty omaksumaan varsinkaan verkkojen vuorovaikutuksen ja sovellettujen tutkimusten poikkitieteellisyyden näkökohtia, jotka ovat luonteenomaisia innovaatiota luoville mekanismeille. Nykyään ymmärretään, että innovointi on monimutkainen prosessi, joka perustuu suurelta osin käyttäjien tarpeiden, markkinoiden kehityksen ja tietämyksen kehittymisen väliseen vuorovaikutukseen. Esimerkkinä siitä, miten tämä ulottuvuus otetaan huomioon unionin tutkimusohjelmissa, voidaan mainita "teollisuuden foorumit", jotka perustettiin bioteknologian tutkimushankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi maitohappobakteereja käsittelevä foorumi, jossa kohtaavat teollisuuden, elintarvikealan ja terveysalan tarpeet, on mahdollistanut markkinanäkökohtien sekä kuluttajien näkökannan integroimisen tutkimuksiin, joiden tarkoituksena on parantaa maitotuotteita ja käymisen tuloksena olevia elintarvikkeita. Tietämyksen kehittymisen lisäksi lukuiset vuorovaikutuksessa toimivat sosioekonomiset, oikeudelliset, psykologiset ja kulttuuriin liittyvät tekijät ovat määräävässä asemassa kehitettäessä innovaatioita: riskipääoman käytettävyys ja suhteellisen suuri alttius investoida sitä hyvin teknologiavaltaisille aloille, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännökset, tutkijoiden yritysten kaupallisiin hankkeisiin sitoutumiselle asetetut ehdot, yritysten kapasiteetti ennakoida tulevia markkinoita jne. Kaikki nämä tekijät on yksilöity asiakirjassa "Ensimmäinen Euroopan innovaatioita koskeva toimintasuunnitelma", joka toteutettaneen kollegani Liikasen alaisuudessa, jonka vastuulle on annettu erityisesti innovaatiopolitiikka. Suunnitelman yhtenä keskeisenä ajatuksena on tutkimuksen ja innovoinnin sidosten vahvistaminen. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc - 7 -

8 Innovaatioulottuvuus on siis otettava täysimääräisesti huomioon tutkimuspolitiikassa. Viidennen puiteohjelman avaintoimintojen "ongelmalähtöisen" lähestymistavan, käyttäjien tarpeiden integroinnin niiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon, pk-yritysten teknologisen kehityksen tukemisen merkityksen, tietämyksen ja tulosten siirtämisen ja hyödyntämisen korostamisen - alusta alkaen - ohjelmissa ja hankkeissa sekä "innovaatioyksiköiden" käyttöönoton aihepiirikohtaisissa ohjelmissa pitäisi antaa tutkimukselle mahdollisuus näytellä innovaatioprosessissa sille kuuluvaa osaa. Puiteohjelman toteuttaminen mahdollistaa tietämyksen levitysmekanismien lisääntymisen ja tutkimuksessa tapahtuneiden saavutusten ylikansallisen hyödyntämisen ansiosta varsinkin innovoinnin lujittamisen perinteisemmillä aloilla, joille ovat luoteenomaisia vähäiset omat investoinnit tutkimukseen. 4. Tähän mennessä monet suuret EU:n jäsenvaltiot ovat noudattaneet strategiaa, jota joskus kutsutaan kilpajuoksuksi: otetaan käyttöön maailman johtavat teknologiat niin nopeasti, että päästään osalliseksi näiden alojen ja tuotteiden taloudellisen nousukauden ensivaiheista. Katsotteko, että on mahdollista jatkaa tätä suhteellisen menestyksellistä strategiaa, vai liittyykö tällaisiin teknologisiin edistysaskeliin mielestänne erityisiä vaaratekijöitä? Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa strategiaa, joka takaa automaattisesti menestyksen. Japani hankki pitkään kiivaasti ulkopuolista teknologiaa keskittäen pyrkimyksensä autoteollisuuden tai kulutuselektroniikan tapaisille aloille. Nykyisin se investoi yhä enemmän tutkimukseen ja pyrkii valloittamaan itselleen paikan pidemmälle kehittyneillä aloilla. Yhdysvalloissa yritykset ja riskipääomarahastot investoivat erittäin voimakkaasti huipputeknologiaan. Julkisen vallan pyrkimykset keskittyivät pitkään (ja keskittyvät vieläkin suurelta osin) puolustusteknologiaan ja perustutkimukseen. Viime vuosina Yhdysvaltojen hallitus on kuitenkin käynnistänyt useita aloitteita, joilla tuetaan teknologian kehitystä teollisuustuotannon alalla ja edistetään teknologiaa pk-yrityksissä. Pitääkö meidän ennen kaikkea kehittää vahvuuksiamme vai pyrkiä korjaamaan heikkouksiamme? Onko investoitava ensisijaisesti pisimmälle kehittyneille aloille vai vahvistettava teknologista kapasiteettiamme kaikilla aloilla? Toisaalta Euroopan on hyödynnettävä valttikorttejaan aloilla, joilla se on vahvassa asemassa, kuten ilmailuteollisuudessa, televiestinnässä, kemian- ja lääketeollisuuden alalla tai autoteollisuudessa. Mutta molekyylibiologian alan ensiluokkaisen potentiaalinsa ansiosta se voi myös ajatella onnistuvansa strategiassa, jolla kurotaan etumatkaa umpeen bioteknologian tapaisilla aloilla, joilla sen asema on heikompi. Tekstiili-, teräs-, rakennus- tai elintarvikealan tapaisilla tuotannonaloilla on merkittävä asema Euroopan taloudessa, ja ne edustavat huomattavaa osaa Euroopan työpaikoista. Eurooppa kohtaa yhä kiihkeämpää kilpailua halvan työvoiman maista, ja sen on käytettävä valttikortteinaan tuotteiden laatua ja monimuotoisuutta ja tuotteille asetettujen ympäristövaatimusten täyttymistä. Nämä tekijät ovat tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeisempiä kuin tuotantokustannukset. Tämä edellyttää huomattavaa panostusta tutkimukseen ja teknologian tason korottamiseen. Euroopan unioni voi rohkaista näitä pyrkimyksiä kyseisten alojen tutkimusta tukevilla aloitteillaan ja pk-yritysten teknologisen kehittämisen edistämistoimilla. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc - 8 -

9 Tutkimuksen rahoitus 5. Miten tutkimus- ja innovaatiopolitiikka voitaisiin sovittaa paremmin yhteen yhteisön muiden toimien kanssa, joita ovat esimerkiksi rakennerahastot, koulutuspolitiikka ja inhimillisten voimavarojen kehittämispolitiikka? Useat mekanismit tulevat tarjoamaan mahdollisuuden vahvistaa tutkimuspolitiikan ja unionin muiden politiikan alojen välineiden koordinointia. Kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelemään luodun komission jäsenten ryhmän olemassaolon pitäisi johtaa varsinkin tutkimuksen, yritystoiminnan ja innovoinnin, opetuksen ja koulutuksen sekä sosiaalialan toimien välisten sidosten vahvistumiseen. Aikaisemmin on toteutettu toimia, joissa yhdistyvät tutkimus- ja koulutuspolitiikan välineet, esimerkiksi opetuskäyttöön tarkoitettuihin multimediaohjelmistoihin liittyvä yhteinen toiminta, sekä aloitteita nuorten tieteen alan tietämyksen lisäämiseksi. Tällaisten toimien mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole vielä täysin hyödynnetty. Jonkin verran kokemuksia on myös tutkimus- ja aluepolitiikan välineiden yhteensovitetusta käytöstä. Ne täydentävät toisiaan: rakennerahastoista tuetaan lähinnä tutkimusinfrastruktuurien luomista, teknologian siirtoa ja koulutusta, puiteohjelmasta taas rahoitetaan tutkimustyön toteuttamista. Tiedän omasta kokemuksestani, miten näitä kahta välinettä voidaan käyttää yhdessä. Belgian Hainautin maakuntaan luotiin pk-yritysten teknisen tuen keskus (CERTECH) rakennerahastojen tuella; sen käyttäjät esittävät nykyisin ehdotuksia eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin. Yhteinen tutkimuskeskus on omalta osaltaan myötävaikuttanut alueellisiin tieteellisiin kehitystoimiin esimerkiksi Sisiliassa ja Ruotsissa, jotka ovat saaneet määrärahoja Euroopan aluekehitysrahastolta. Näissä kahdessa tapauksessa YTK tarjosi alueellisille viranomaisille osan hankkeiden täytäntöönpanon edellyttämästä tieteellisestä ja teknisestä asiantuntemuksesta (kokemusta ja tietämystä, henkilöstöä, laboratorioita ja välineitä). Komission tiedonannossa vuodelta 1998 "Yhteenkuuluvuuden ja kilpailukyvyn lujittaminen tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden avulla" esitetään laajat suuntaviivat integroitujen teknologisen kehittämisen strategioiden määrittelylle. Nämä suuntaviivat on pantava täytäntöön ja luotava mahdollisimman paljon avoimuutta näillä kahdella osa-alueella toteutettujen toimien välille. Tämä olisi tehtävä käynnistettäessä seuraavia aluekehityssuunnitelmia. Samantyyppistä täydentyvyyttä on kolmansissa maissa toteutettavien tutkimusohjelmien ja teknisen tuen ohjelmien, kuten tacisin, pharen, medan tai Euroopan kehitysrahaston, välillä. Yhdistettyjä toimia on jo käynnistetty. Tutkimuksesta vastaavat yksiköt huolehtivat esimerkiksi sotateollisuudessa työskennelleiden tutkijoiden kannustamiseksi siirtymään siviilipuolelle luodun ja tacisin rahoittaman Moskovan kansainvälisen tiede- ja teknologiakeskuksen (CIST) toteuttamien toimien tieteellisestä seurannasta. Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaat voivat käyttää pharen varoja rahoittaakseen maksuosuutta, joka niiden on suoritettava osallistuakseen viidenteen puiteohjelmaan. Yhteisen tutkimuskeskuksen asiantuntemusta ja välineistöä voitaisiin käyttää kouluttamaan unionin avunsaajamaiden tutkijoita, kuten tehtiin suunniteltaessa ja toteutettaessa tacis-ohjelmasta rahoitettua ydinalan valvontaa suorittavien tarkastajien koulutuskeskusta Venäjän Obninskissa. Infrastruktuuri ja koulutusmetodit kehitettiin YTK:n ja Venäjän viranomaisten yhteistyönä. Satoja tarkastajia on tällä välin koulutettu valvomaan fissioituvia aineita ja pitämään niistä kirjaa. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc - 9 -

10 6. Mitkä ohjelmat ovat mielestänne ensisijaisia työpaikkojen luomista ajatellen? Aloilla ja alueilla, joilla investoinnit huipputietämykseen ja -koulutukseen ovat erityisen voimakkaita, työllisyys pyrkii pysyttelemään samalla tasolla tai peräti kasvamaan. Teknologian saavutuksilla on kaiken kaikkiaan myönteinen vaikutus työllisyyteen, sillä se edistää kasvua, parantaa yritysten kilpailukykyä ja johtaa uusien markkinoiden luomiseen uusille tuotteille ja palveluille. Vaikutus markkinoihin ja työllisyyteen oli yksi perusteista valittaessa viidennen puiteohjelman aloja ja aihepiirejä. Puiteohjelmalla tulee välillisesti olemaan myönteinen yleisvaikutus työllisyyteen vahvistamalla tieteellistä ja teknologista potentiaalia, parantamalla henkistä pääomaa ja henkilövoimavarojen laatua ja parantamalla kapasiteettia luoda uusia palveluja ja tuotteita, jotka tuovat mukanaan kasvua ja työpaikkoja. Onko tietyistä ohjelmista odotettava erityisen näkyviä vaikutuksia? Yleinen suuntaus huomioon ottaen tämäntyyppisiä vaikutuksia voidaan odottaa kaikilla aloilla. Erityisen lupaavia aloja ovat biotieteet ja -teknologiat. Vuonna 2005 bioteknologian tuotteiden markkinat edustanevat noin 200 miljardia euroa vuodessa. Biotieteiden ja -teknologioiden varat ovat viidennessä puiteohjelmassa kuitenkin lisääntyneet reaalisesti 32 prosenttia. Ympäristön ja kestävän kehityksen teknologioiden alalla on myös näkyvissä uusia markkinoita. Kuten "uuden talouden" ilmiö Yhdysvalloissa osoittaa, tieto- ja viestintäteknologia kuuluu myös niihin aloihin, joissa investoinnit luovat eniten työpaikkoja. Voidaan mainita myös teknologisen kehityksen edistämistoimet esimerkiksi auto- ja tekstiiliteollisuuden tapaisilla tuotannonaloilla, jotka edustavat hyvin suurta osaa Euroopan työpaikoista, sekä tunnetusti työpaikkoja luovien pk-yritysten tukitoimet. Työpaikkojen säilyttäminen ja luominen kuuluu lisäksi "yhteisön etuihin, jotka on pakostakin otettava huomioon tutkimushankkeiden tuloksien hyödyntämiseen liittyvissä päätöksissä ja arvioitaessa kolmansien maiden elinten mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin. Työllisyyteen liittyvät kysymykset (etenkin teknologian, yhteiskunnan ja työllisyyden suhteet, palvelualan työpaikat ja työn uudelleenjärjestely) muodostavat sosioekonomisen tutkimuksen avaintoiminnon keskeinen aihealueen. Tämän pitäisi auttaa poliittisia päätöksentekijöitä tekemään parhaat mahdolliset päätökset unionin työllisyyden kehittymisen varmistamiseksi. 7. Oletteko sitä mieltä, että tutkimuksen rahoitus tarpeen mukaisesti on lupaavampi lähestymistapa kuin rahan pumppaaminen tieteen tekemiseen? Näitä kahta tutkimuksen lähestymistapaa ei pidä asettaa keskenään kilpailuasemaan, eikä niiden vastakkainasettelulla voiteta mitään; molemmat ovat välttämättömiä ja täydentävät toisiaan. Yleisesti ottaen on ymmärrettävä, että tutkimustoiminnasta suurimpaan osaan perustutkimus mukaan lukien liittyy nykyisin sovellusnäkökulma. Aikaansaannokset, joita markkinat kaipaavat tai yhteiskunta vaatii liikenteen, terveyden tai viestinnän alalla, perustuvat suoraan esimerkiksi materiaalitieteiden ja -teknologioiden, molekyylibiologian tai matematiikan alalla saavutettuihin edistysaskeliin. Tutkimuksen viidennessä puiteohjelmassa tehdään tästä asiaintilasta asiaankuuluvat päätelmät ja tuetaan unionin tutkimustoimintaa ongelmalähtöisesti. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc

11 On kuitenkin ajateltava myös pitkällä tähtäimellä. Tieteen edistysaskeliin liittyy pakostakin ennakoimattomuutta. Historia tarjoaa lukuisia esimerkkejä löydöistä ja keksinnöistä, jotka ovat johtaneet joskus pitkänkin ajan jälkeen huomattaviin sovelluksiin ennakoimattomilla aloilla, jotka ovat joskus olleet kaukanakin alkuperäisestä alasta. Tässä voisi mainita Boolen algebran, johon perustuvat tietokoneiden binaarilaskentametodit, tai immuunijärjestelmään kohdistuneet perustutkimukset, jotka johtivat kokonaisen uuden lääkesukupolven syntymiseen. Yleistutkimukseksi kutsuttu vähemmän päämäärähakuisten tutkimusten ryhmä puiteohjelman aihepiirikohtaisissa ohjelmissa auttaa varmistamaan tietämyksen kehittymisen kyseisillä aloilla pitkällä aikavälillä. Lisäksi liikkuvuutta edistävät toimet toteutetaan ohjelmassa siten, että ehdottajat voivat valita aiheet, jolloin tarjoutuu tilaa tutkimustoiminnalle, jonka tarkoituksena on tietämyksen edistäminen. Tämän kaksitahoisen lähestymistavan onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että yhteiskunnassa on olemassa ja kehittyy mieltymys tutkimukseen ja kiinnostus tieteeseen. Tieteestä ja teknologiasta on tehtävä kansalaisia, erityisesti nuoria, kiinnostavia. Tähän suuntaan on jo tehty aloitteita, joita olisi kehitettävä. 8. Kunnioittaisitteko komission jäsenenä parlamentin mielipidettä rahoittaa muuta energiaa kuin ydinenergiaa koskevaa tutkimusohjelmaa talousarviosta täydeksi viisivuotiskaudeksi kuten nykyisessä talousarviossa, jonka mukaan 60 % määrärahoista käytettäisiin uusiutuviin energialähteisiin ja 75 % niistä esittelyhankkeisiin? Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen on oltava huomattavassa asemassa unionin pyrkimyksissä pitää Kioton ilmastonmuutosta käsitelleessä konferenssissa antamansa sitoumukset vähentää CO 2- päästöjä. Tältä kannalta katsoen on tarpeen ottaa käyttöön tarvittavat keinot, jotta komissio ja jäsenvaltiot voivat saavuttaa itselleen vahvistamansa tavoitteen nostaa tästä hetkestä vuoteen 2010 mennessä uusiutuvan energian osuus unionin energiatuotannon kokonaismäärästä kuudesta 12 prosenttiin. Tavoitteen saavuttamiseksi on ennen kaikkea pantava täytäntöön joukko toimenpiteitä, joilla edistetään markkinoita lähellä olevien tai jo käytettävissä olevien teknologioiden levittämistä ja käyttöä. Samalla on jatkettava uusiutuviin energialähteisiin liittyvää tutkimustyötä ennen kaikkea pidemmällä aikavälillä. Ohjelman Energia, ympäristö ja kestävä kehitys ensimmäisen ehdotuspyynnön jälkeen esitettyjä tutkimusehdotuksia, kuten kaikkia puiteohjelmassa esitettyjä ehdotuksia, arvioivat riippumattomat asiantuntijat käyttäen arviointiperusteenaan erityisesti tieteen korkeaa tasoa. Ilmoitan teille mahdollisimman pian tämän arvioinnin tulokset, jotta voidaan yhdessä tutkia parasta tapaa antaa uusiutuville energialähteille niille unionin toiminnassa kuuluva sija. Tutkimuksen viides puiteohjelma Hallinto / Inhimilliset voimavarat / Menettelyt 9. Katsotteko, että puiteohjelman rakenne ja määrärahojen nykyinen jakautuminen ilmentävät asianmukaisella tavalla yhteiskunnan, tutkijoiden, yritysten ja kuluttajien todellisia tarpeita? DOC_FI\DV\380\380574FI.doc

12 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät puiteohjelman laajan julkisen keskustelun jälkeen yhteispäätösmenettelyssä. Voidaan siis oikeutetusti olettaa, että se ilmentää hyvin Euroopan kansalaisten ja jäsenvaltioiden eri toimijoiden odotuksia ja etuja. Kaiken lisäksi puiteohjelman perusajatus ja siinä toteutettava ongelmien ratkaisuun tähtäävä lähestymistapa pakottavat erityisesti harkitsemaan olemassa olevia tieteellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia tarpeita. Ohjelmaa valmisteltaessa oltiinkin tiiviissä yhteydessä tiede- ja teollisuusyhteisöön, mutta myös tutkimusten laajaan käyttäjäkuntaan, joka koostuu palveluyrityksistä, julkisista laitoksista ja yhdistyksistä (kuten kuluttajayhdistyksistä). Koko viidennen puiteohjelman keston ajaksi on lisäksi otettu käyttöön alkuperäisiä neuvonanto- ja lausuntorakenteita. Näitä ovat ulkopuoliset neuvoa-antavat ryhmät, jotka koostuvat itsenäisesti toimivista eri alojen asiantuntijoista. Säännöllisellä yhteydenpidolla näihin ryhmiin on tarkoitus varmistaa mahdollisuus sovittaa toimintaa tarpeiden kehittymiseen kussakin ohjelmien täytäntöönpanon vaiheessa ja mukauttaa aloitettuja toimia jatkuvasti. Loppujen lopuksi toimijoiden ja tutkimusten käyttäjien on itse arvioitava, miten heidän tarpeensa on otettu huomioon ja missä määrin puiteohjelma ilmentää näitä tarpeita. Viidennen puiteohjelman puolivälin tarkastelu, joka komission on esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tarjoaa tilaisuuden varmistautua siitä, onko eri ryhmien tarpeet täytetty hyvin. 10. Miten aiotte vastuualueellanne varmistaa sen, että ohjelmien täytäntöönpano tapahtuu koordinoidusti ja johdonmukaisesti? Uskotteko saavanne tarvittavat määrärahat? Millainen olisi tutkimusohjelmien hallinnon paras mahdollinen rakenne? Ohjelmien täytäntöönpanon erinomainen koordinointi ja vahva johdonmukaisuus ovat perusehtoja puiteohjelman onnistumiselle. Tämä koskee erityisesti viidettä puiteohjelmaa sen eri aihepiirien välisten yhteyksien vuoksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on hyväksytty joukko säännöksiä. Uusi puiteohjelma koostuu rajallisesta määrästä ohjelmia. Neljä aihepiirikohtaista ohjelmaa on järjestetty saman mallin mukaan. Niiden täytäntöönpano tukeutuu yhteisten menettelyjen ja asiakirjojen johdonmukaiseen kokonaisuuteen. Hankkeet valitaan yhdenmukaistettujen arviointiperusteiden mukaisesti, jotka on määritelty komission hyväksymässä yhteisessä käsikirjassa, ja niiden täytäntöönpanossa käytetään apuna samoja sopimuksia. Tämä on tulosta kaikkien asianosaisten pääosastojen tiiviistä ja laajamittaisesta yhteistyöstä. Samassa hengessä on kehitetty koordinaatiorakenteita kaikissa asianomaisissa yksiköissä. Puiteohjelman johdonmukainen toteuttaminen edellyttää laajaa poliittista yhteensovittamista, joka on pakostakin toteutettava kollegion tasolla. Puiteohjelman täytäntöönpanon kehittely ja koordinointi on tutkimuksesta vastaavan komission jäsenen vastuulla, mutta tiettyjen osa-alueiden täytäntöönpanosta vastaavat yksiköt, joita johtavat muut komission jäsenet (de Palacio, Liikanen ja Fischler), joiden kanssa minun on työskenneltävä tiiviissä yhteistyössä. Henkilöstövoimavarojen suhteen muistutan, että tutkimusohjelmien erityispiirteenä on, että niitä DOC_FI\DV\380\380574FI.doc

13 hallinnoivat komission yksiköt. Parhaiden edellytysten takaamiseksi tälle hallinnoinnille tarvitaan riittävästi henkilöstösäännöissä tarkoitettua henkilöstöä. Tässä vaiheessa en pysty vastaamaan yksityiskohtaisesti tähän kysymykseen, johon perehdyn sen edellyttämällä tavalla, kun nimitykseni vastuualueelleni on vahvistettu. 11. Näyttää siltä, että komission yksiköiden yhdessä Irdacin ja muiden tutkimuksen viidenteen puiteohjelmaan kuuluvien neuvoa-antavien komiteoiden kanssa kehittämä mallisopimus on aikaisempia huomattavasti yksityiskohtaisempi. Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, mitä parlamentti on vaatinut helpottaakseen pk-yritysten osallistumista yhteisön hankkeisiin? Pk-yritykset ovat tärkeässä asemassa innovaatioiden kehittämisessä ja levittämisessä. Ja juuri ne luovat nykyisin eniten uusia työpaikkoja. On siis tehtävä kaikki mahdollinen niiden tutkimuksen puiteohjelmaan osallistumisen helpottamiseksi. Pk-yritysten osallistuminen eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin on jatkuvasti lisääntynyt. Neljänteen puiteohjelmaan osallistui yli pk-yritystä, eli määrä yli kaksinkertaistui kolmannesta puiteohjelmasta. Viidennessä puiteohjelmassa sovelletun sopimusjärjestelmän olisi osaltaan tarkoitus varmistaa vielä suurempi osallistuminen. Aikaisemmista puiteohjelmista saadun kokemuksen perusteella sopimuksia onkin muutettu yhteenliittymiin osallistuvien oikeusturvan parantamiseksi selkeyttämällä pelisääntöjä, jotka on otettava huomioon kumppanien välisten neuvottelujen aikana. Tämä on erityisen tärkeää pk-yritysten kannalta, jotka ovat usein heikossa asemassa verrattuna suuriin yrityksiin, yliopistoihin ja tutkimuskeskuksiin, joilla on niiltä puuttuvaa oikeudellista kapasiteettia. Yhdessä pk-yrityksiin kohdistuvista erityistoimista (tutkimushankkeiden toteutettavuustutkimusten loppuun saattamisen mahdollistavat esiselvitysapurahat ) käytetään lisäksi yksinkertaistettua vakiosopimusta. Näistä uusista sopimuksista on keskusteltu laajalti tutkimusalan eri toimijoiden, myös pk-yritysten, edustajien kanssa. 12. Miten komissio aikoo sovittaa yhteen tutkimustulosten levittämisen ja kansainväliset ja yhteisön säännökset teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvissä asioissa? Eurooppalaiset tutkijat ja teollisuuden edustajat hakevat vähemmän patentteja kuin heidän amerikkalaiset tai japanilaiset kilpailijansa, ja suunta on laskeva: vuodesta 1990 vuoteen 1996 eurooppalaisten osuus amerikkalaisesta patenttijärjestelmästä laski 23 prosentilla ja eurooppalaisessa patenttijärjestelmässä 11 prosentilla. Euroopan nykyinen patenttijärjestelmä onkin raskas ja mutkikas. Patentin kustannukset ovat Euroopassa keskimäärin neljä kertaa korkeammat kuin Yhdysvalloissa. Euroopassa käytössä oleva patentti ei myöskään takaa automaattisesti suojaa kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä sai edellisen komission ehdottamaan yhteisön patentin luomista, joka olisi heti voimassa koko unionissa. Tämän ehdotuksen hyväksyminen ja täytäntöönpano on ensisijaisen tärkeää. Toisaalta on kannustettava eurooppalaisia tutkimuskumppaneita käyttämään enemmän hyväkseen teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisvälineitä. Viidennessä puiteohjelmassa on toteutettu tämänsuuntaisia säännöksiä. Siinä voimassa olevat säännöt ovat täysin yhteensopivia Euroopassa ja kansainvälisesti sovellettavien teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien säännösten kanssa. Ne on DOC_FI\DV\380\380574FI.doc

14 esitetty päätöksessä osallistumista ja tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä, jonka neuvosto hyväksyi yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Komission suurena huolenaiheena oli tasapainottaa kumppaneiden, erityisesti teollisuuskumppaneiden, etujen suojaamisen tarve ja halu varmistaa syntyneiden tulosten ja tietämyksen leviäminen laajalle unionin ja sen politiikan edun vuoksi. Perusperiaatteena on sääntöjen muuttaminen sen mukaan, kuinka kaukana ollaan markkinoista: säännökset, joiden tarkoituksena on kannustaa tulosten välitöntä hyödyntämistä, vahvistuvat sitä mukaa, kun lähestytään markkinoita; oltaessa kaikkein kauimpana kannustetaan erilaisia tietämyksen hyödyntämiskeinoja, erityisesti sen levittämistä. Valinnan tutkimustulosten levittämisen ja hyödyntämisen välillä tekevät ennen kaikkea itse sopimuspuolet. Jos sopimuspuolet päättävät jättää tulokset hyödyntämättä, niiden velvollisuutena on varmistaa niiden tehokas levittäminen kolmansille osapuolille. Osallistujat voivat lisäksi antaa hyödyntämistä varten yksinoikeuksia ja myöntää lisenssejä unionin kilpailupolitiikan säännöksissä asetettujen ehtojen mukaisesti. Viidennessä puiteohjelmassa komissio voi lisäksi ottaa maksaakseen patenttien hakemiseen liittyvät kustannukset hankkeiden tukikelpoisina kustannuksina. Lisäksi unionin kolmansien maiden kanssa tekemät tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevat sopimukset sisältävät yksityiskohtaisia lausekkeita teollis- ja tekijänoikeuksista, jotka takaavat sen, että yhteishankkeiden tuloksista hyötyy kumpikin osapuoli. Puolivälin tarkastelu / Seuranta 13. Miten Euroopan parlamentille tiedotetaan T&K-ohjelmiin liittyvistä tarjouskilpailuista? Miten komissio voisi mielestänne tehdä ohjelmien täytäntöönpanosta avoimemman? Miten aiotte ottaa Euroopan parlamentin mukaan tutkimusohjelmien seurantaprosessiin? Aikomuksenani on tulla säännöllisesti antamaan teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle tilannearvioita puiteohjelmasta ja sen täytäntöönpanosta sekä kaikista tutkimuspolitiikkaa koskevista ajankohtaisista kysymyksistä. Lisäksi tutkimusvaliokunnan aloitteesta oli aloitettu menettely, jossa komission yksiköt tiedottivat parlamentin jäsenille neljännen puiteohjelman täytäntöönpanosta. Toiminta perustui esittelijöiden ja ohjelmien johtajien säännöllisiin yhteyksiin. Tätä menettelyä voitaisiin jatkaa, jos parlamentti niin haluaa. On lisäksi sanomattakin selvää, että kaikki ohjelmien toteuttamiseen liittyvät yleiset tiedot toimitetaan parlamentille tai annetaan sen käyttöön sähköisessä muodossa. Näin tapahtuu nytkin jo suurelta osin varsinkin erityisohjelmien työohjelmissa (joissa ilmoitetaan tulevien ehdotuspyyntöjen sisältö ja päivämäärät), vuosittaisessa toimintakertomuksessa, arviointiraporteissa ja YTK:n vuosiohjelmassa. Ehdotan, että syksyllä järjestetään erityisesti uusille parlamentin jäsenille tiedotusseminaari tutkimusohjelmista, jos parlamentti niin haluaa. Muistutan myös, että puiteohjelmapäätöksessä säädetään siitä, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle on ohjelman puolivälissä esitettävä tarkastelu, johon voidaan liittää ehdotus ohjelman tarkistamisesta. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc

15 Avoimuuden vaatimus koskee myös ohjelmien mahdollisia käyttäjiä samoin kuin Euroopan kansalaisia. Parlamentin ja komission välisten keskustelun seurauksena viidennessä puiteohjelmassa toteutettiin tämänsuuntaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi hankkeiden arviointiin käytetyt perusteet ja menettelyt on nimenomaisesti määritelty arviointikäsikirjassa, joka on julkinen asiakirja. Ehdotusten esittäjille toimitetaan yksityiskohtaisia tietoja ehdotuksen hylkäämiseen johtaneista perusteista. Komissiota hankkeiden arvioinnissa avustavat asiantuntijat puolestaan on valittu julkisen hakuilmoituksen ja selkeiden pätevyysvaatimusten perusteella. Eettiset kysymykset 14. Mikä on mielestänne komission neuvoa-antavan ryhmän (Euroopan tieteen ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevä työryhmä) rooli? Missä määrin parlamentti voi mielestänne osallistua näiden asioiden käsittelyyn? Euroopan tieteen ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevä työryhmä toimii komission puheenjohtajan alaisuudessa. Sen tehtävänä on antaa komissiolle lausuntoja kaikista tieteen ja uusien teknologioiden etiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Tällaiset kysymykset voivat koskea suoranaisesti tutkimusta (ja usein ne joka tapauksessa liittyvät siihen jossakin määrin). Kysymyksiä ilmenee kuitenkin yhtäläisesti komission muilla toimialoilla. Etiikkaa käsittelevän työryhmän lausunnon aiheina ovat tähän mennessä olleet esimerkiksi verituotteiden valmistaminen, bioteknologian keksintöjen oikeudellinen suoja tai bioteknologian keinoin tuotettujen elintarvikkeiden merkitseminen. Euroopan tieteen ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevä työryhmä osallistui äskettäin tutkimuspolitiikan täytäntöönpanoon antamalla lausuntoja viidennestä puiteohjelmasta ja ihmisalkioilla ja -sikiöillä tehtävästä tutkimuksesta. Aion jatkossakin turvautua sen selvityksiin selventääkseni tutkimuksen eettisiä kysymyksiä, jotka tulevat esiin puiteohjelmaa täytäntöönpantaessa tai valmisteltaessa unionin tulevia toimia tällä alalla. Parlamentti on ollut osallisena tämän ryhmän työssä. Parlamentin jäsenten kanssa on järjestetty useita tapaamisia, ja tutkimusvaliokunnan jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua joidenkin lausuntojen hyväksymiseen johtaneisiin pyöreän pöydän keskusteluihin. Ryhmän valtuuksia on uudessa kokoonpanossa laajennettu bioteknologiasta kaikkeen tieteeseen ja teknologiaan. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat nyt komission välityksellä esittää ryhmälle lausuntopyyntöjä. 15. Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä sen estämiseksi, että Euroopan tutkimusohjelmilla kierrettäisiin kansallisia säännöksiä, jotka ovat rajoittavampia kuin yhteisön säännökset? Onko esimerkiksi mahdollista, että jokin jäsenvaltio joutuu puiteohjelmaan osallistumisensa välityksellä yhteisrahoittamaan biolääketieteen tutkimushankkeita, vaikka sen kansallinen lainsäädäntö kieltäisi kaikenlaisen tutkimuksen, jossa käytetään sikiöitä tai alkioita? Osallistuminen tutkimuksen puiteohjelmaan ei missään tapauksessa voi johtaa siihen, että kumppani rikkoo maassaan voimassa olevia eettisiä säännöksiä. DOC_FI\DV\380\380574FI.doc

16 Kaikki esitetyt hankkeet, jotka voivat herättää kysymyksiä asiasta (suurin osa liittyy biotieteisiin ja -teknologioihin), käyvät läpi eettisen arvioinnin. Kutakin kumppania pyydetään myös antamaan todistus siitä, että suunnitellut työt ovat kansallisen lainsäädännön mukaisia. Eettisen alan säännökset (esimerkiksi alkio- ja sikiötutkimusta koskevat säännökset) vaihtelevat joskus huomattavasti maittain, joten voi kuitenkin syntyä tilanne, jossa hankkeeseen osallistuva toteuttaa tutkimustyötä, jota ei olisi hyväksytty jonkun sen kumppanin kotimaassa. Tästä aiheesta on huomautettava, että päätöksessä elämänlaatua koskevan ohjelman hyväksymisestä vahvistetaan joitakin eettisiä sääntöjä, joita on noudatettava. Esimerkiksi toiminta, joka voi johtaa ihmisen kloonaukseen tai jolla pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää, ei ole sallittua. Tutkimuksen etiikkaan liittyvät kysymykset ovat mutkikkaita ja arkaluonteisia. Euroopan tasolla toteutetuissa tutkimuksissa on sovitettava mahdollisimman hyvin yhteen tietämyksen kehittymisen vaatimukset ja tiettyjen meille läheisten perusarvojen, kuten ihmiselämän ja yksilön kunnioittamisen, noudattaminen. Kansainvälinen yhteistyö 16. Aikooko komissio määritellä strategian ja luoda politiikan kehitysmaiden kanssa tehtävälle tutkimusyhteistyölle ja panna näin konkreettisesti täytäntöön asiasta antamansa tiedonannon? Komission vuonna 1997 esittämä tiedonanto Tieteellis-tekninen tutkimus: strateginen osa Euroopan unionin yhteistyötä kehitysmaiden kanssa loi perustan unionin yleiselle strategialle tällä alalla ja tähtäsi siihen, että kehitysmaita autetaan hyödyntämään täysimääräisesti teknologian edistysaskelia. Se nojautui erityisesti Euroopan parlamentin kanssa kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä järjestetyn symposiumin tuloksiin. Sen täytäntöönpanon on perustuttava täydentävien välineiden johdonmukaiseen käyttöön; näitä välineitä ovat toisaalta Euroopan kehitysrahasto (EKR) ja Latinalaisen Amerikan maille tarkoitetun ALA-asetuksen ja Välimeren maille tarkoitetun MEDA-asetuksen kaltaiset mekanismit ja toisaalta tutkimuksen puiteohjelma. Neljännen puiteohjelman viimeisessä tutkimushankkeiden sarjassa, jonka alana on yhteistyö kehitysmaiden kanssa, näkyy tämän lähestymistapa. Siinä käynnistettiin useita toimia, joissa käytettiin sekä kehitysapuvaroja että puiteohjelman varoja. EKR rahoitti Kamerunissa maatalouden tutkimuskeskuksen infrastruktuureja, välineitä ja ryhmien koulutusta, ja keskuksen tutkijat osallistuvat nyt unionin tutkimusohjelmiin. Tämän kehityksen olisi jatkuttava viidennessä puiteohjelmassa. Ohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen kehitysmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevassa osassa toteutetussa toimissa keskitytään aihepiireihin, jotka vastaavat etelän maiden tarpeita: kestävän kehityksen sosioekonomiset ehdot, luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö sekä terveystilanteen parantaminen. Hankkeet toteutetaan vuoden 1997 tiedonannossa vahvistettujen laajojen periaatteiden mukaisesti; näitä ovat unionin maiden ja kehitysmaiden välisen kumppanuuden periaate, periaate, jonka mukaan toimet erotellaan maiden ja alueiden erityistarpeiden mukaisesti, ja periaate, jonka mukaan DOC_FI\DV\380\380574FI.doc

17 ongelmiin sovelletaan integroitua lähestymistapaa, jossa yhdistyvät tutkimuksen osuus ja infrastruktuurin, koulutuksen jne. teknisten tukitoimien osuus. 17. Mitkä ovat Eurekan tulevaisuudennäkymät, ja miten aiotte järjestää tutkimuksen viidennen puiteohjelman ja Eurekan välisen koordinoinnin? Eurekasta on tullut Euroopan hallitusten välisen yhteistyön väline markkinoita lähellä olevan teknologisen kehityksen alalla. On käynnistetty lukuisia hankkeita, joihin osallistuu eri maiden teollisuuden edustajia, muun muassa joitakin suuria strategisia hankkeita mikroelektroniikan, tietokoneavusteisen tuotannon tai liikenteen kaltaisilla aloilla. Eureka on joitakin vuosia kehittynyt suuntaan, joka huolestuttaa aloitteen jäseniä: hankkeiden määrä ja koko pienenee, keskimääräiset kustannukset laskevat ja suuryritykset osallistuvat niihin vähemmän. Elvytysyritys on käynnissä. Eurekan edellisessä ministerikonferenssissa Istanbulissa 29. kesäkuuta esitettiin neljä Eurekan tulevaisuudenkuvaa, joista keskusteltiin. Eurekan jäsenet kannattivat selvästi elvytysskenaariota. Sen täytäntöönpano edellyttää kuitenkin selvää poliittista tahtoa ja (alkuvuosista huomattavasti vähentyneen) julkisen rahoituksen palauttamista merkittävälle tasolle. Euroopan unioni, joka on ollut Eurekassa mukana alusta alkaen (komissio on yksi jäsenistä), on osallistunut merkittävästi sen toteuttamiseen. Yhteensä unioni on osallistunut noin neljäänkymmeneen hankkeeseen yhteisrahoitteisissa toimintaohjelmissa myönnetyn rahoituksen ja tietyissä hankkeissa yhteisen tutkimuskeskuksen osallistumisen kautta. Eurekan ja puiteohjelman omat toiminta-alat ja erilaiset mekanismit saavat ne täydentämään toisiaan erittäin hyvin. Erityisesti Lontoossa vuonna 1997 pidetystä ministerikonferenssista lähtien komissio on pyrkinyt määrittelemään keinot, jotka mahdollistavat tämän täydentävyyden ja näiden välineen mahdollisten synergiavaikutusten hyödyntämisen mahdollisimman tehokkaasti huolehtien samalla niiden erityispiirteiden säilyttämisestä. Viidennen puiteohjelman avaintoiminnot soveltuvat aihepiireiltään ja erityispiirteiltään hyvin unionin ja Eurekan välineiden yhdistettyyn käyttöön. Mahdollisuuksia tähän on yksilöity useilla aloilla, erityisesti elektroniikan ja pitkälle kehittyneiden tuotantoteknologioiden alalla. Niiden toteutuminen edellyttää kuitenkin teollisuuden edustajien ja jäsenmaiden voimakasta sitoutumista sekä kansallisten yksityisten ja julkisten varojen riittävää liikkeellesaantia. Eurekan tulevaisuus ei ole komission käsissä. Jos sen jäsenet päättävät antaa sille tulevaisuuden, komission olisi oltava valmis tukemaan tämän unionin toimintaa täydentävän yrityksen onnistumista tavalla, joka mahdollistaa kummankin vaikutuksen lisäämisen. Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) 18. Oletteko sitä mieltä, että YTK:n ansiosta syntyy lisäarvoa? Koska yhteisön politiikoilla on huomattava vaikutus elämänlaatuun, ympäristöön ja yritysten kilpailukykyyn, niillä on oltava tieteellinen perusta, joka antaa päätöksille vaadittavaa uskottavuutta ja auttaa varmistamaan, että ne vastaavat tyydyttävällä tavalla todellisiin ongelmiin. Tämä DOC_FI\DV\380\380574FI.doc

18 tieteellinen perusta syntyy osittain jäsenvaltioiden laboratorioiden ja tutkijoiden asiantuntemuksesta tiedekomiteoiden ja yhteisön talousarviosta rahoitettujen tutkimushankkeiden tulosten kautta. On yhteisen edun mukaista täydentää tätä osuutta erillisintresseistä riippumattomalla tieteellisellä tutkimuksella. Tämä on erityisen totta aloilla, joilla ilmenee vastakkaisia etuja. Ajattelen erityisesti vähän aikaa sitten BSE-kriisin ja nyt dioksiinikriisin herättämiä elintarviketurvallisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä keskustelua geneettisesti muunneltujen organismien (GMO) käytöstä. Yhteisön yhteinen tutkimuskeskus, joka täyttää tämän tehtävän komissiossa mutta on myös integroitu jäsenvaltioiden tutkimuskeskusten kanssa yhteisiin verkostoihin, vaikuttaa minusta tältä kannalta katsoen mielenkiintoiselta ellei peräti korvaamattomalta ajatukselta. Tieteellisen perustan, jonka avulla yhteisön politiikat selviytyvät uusista haasteista, on oltava vankka, ja integroiminen Euroopan tiedepiireihin yhteistyöverkostojen kautta on välttämätöntä. YTK:n ottamisen mukaan yhteisön politiikan valmisteluun olisi kuitenkin oltava järjestäytyneempää. Yhteinen tutkimuskeskus on yhteisön politiikan laadun kannalta huomattava tekijä. Sen tieteellistä panosta on kehitettävä edelleen ja saatava se integroitua paremmin komission yksiköiden toimintaan ja Euroopan tiedepiireihin. 19. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet YTK:n uusista tehtävistä. Mikä on Teidän mielipiteenne YTK:n roolin kehittämisestä välineeksi, joka tukee politiikan määrittämistä ja sääntelyprosesseja eri vaiheissa? YTK:n tehtävänä on antaa tarvelähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea yhteisön politiikkojen suunnittelulle, toteutukselle ja seurannalle. YTK toimii Euroopan komission alaisuudessa yhteisön tieteen ja teknologian johtavana tutkimuskeskuksena. Se on lähellä päätöksentekokoneistoa ja palvelee jäsenvaltioiden yhteisiä etuja, ja se on riippumaton kaupallisista tai kansallisista eduista. YTK:n tieteellinen ja tekninen tuki on tarkoitus kohdistaa päätöksenteko- ja sääntelyprosessiin. Nykytilanne osoittaa meille, että yhteisen, kaikista kaupallisista eduista riippumattoman tieteellisen ja teknisen tutkimuksen tarve on ehdoton. Jo tarkkailemalla viimeaikaisia tapahtumia elintarviketurvallisuuden ympärillä huomaa, missä määrin kansalaisten luottamus on vähentynyt. On selvää, että YTK ei voi olla kaikkitietävä eikä sillä myöskään voi olla rajattomia voimavaroja. Se kehittää omaa tutkimustoimintaansa, mutta ennen kaikkea se työskentelee verkostossa ja tukeutuu unionin jäsenvaltioissa käytettävissä olevaan asiantuntemukseen ja kumppaneihin. Se on samanaikaisesti komission yksikkö ja tutkimuskeskus, ja sen analyysien riippumattomuus lisää osaltaan sen verkostojen kautta saatujen tietojen arvoa. Aikomuksenani on analysoida, missä määrin YTK:n eri politiikan aloille antamaa tukea voidaan vahvistaa sulauttamalla se paremmin päätöksentekoprosessiin ja saamalla aikaan vakaata yhteistyötä jäsenvaltioiden tieteellisten tutkimuskeskusten kanssa. YTK:lla on merkittävä rooli politiikan laadinnassa, erityisesti hypoteesien tieteellistä pätevyyttä arvioitaessa, samoin kuin politiikan täytäntöönpanossa, jossa luotettavat tekniset valvonta- ja arviointimetodit ovat perustavan tärkeitä. 20. Tulisiko keskuksen paneutua mieluummin hankkeisiin, jotka liittyvät yhteisön lainsäädännön valmisteluun, vai keskittyä politiikan täytäntöönpanon seurantaan ja valvontaan? Miten tätä toimintaa toteutetaan suhteessa Euroopan parlamenttiin? DOC_FI\DV\380\380574FI.doc