English pages

Transkriptio

1 3/2006 English pages STEVIS 1

2 Finnsteve magazine 3/2006 Sisältö PUBLISHED BY: FINNSTEVE OY AB P.O. Box 225 (Saukonkuja 5) FI Helsinki Finland Phone EDITOR-IN-CHIEF: Leena Liuskanto Assistant editor: Sari Tiiro, Optima Oy Pääkirjoitus... 3 Koneenkäyttäjän työssä etusijalla on turvallisuus... 4 Kasvoja satamassa: Kulissien takana... 6 Ajankohtaista satamista... 8 ENGLISH TRANSLATIONS: Translator and Interpreter Service Taina Saarinen Ltd. Vuosaaressa siirrytään suunnittelusta toteutukseen Asiakastyytyväisyystutkimus kertoo: Finnsteveläiset pitävät lupauksensa...12 LAY-OUT: Got You Oy Saanko Lännen stuffaukseen? PRINTED BY: STAR-OFFSET Oy, Helsinki, Finland Muilta mailta rantautuneet...14 Uutisia ISSN COVER PHOTO: Soile Kallio Logistiikka Kuljetus-tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa...20 ENGLISH PAGES Safety comes first for machine operators Harbour News Ashore from abroad Vuosaari News etc. Finnsteve in a nutshell STEVIS

3 Pääkirjoitus Asiakas Asiakas on kuningas on kuningas ENGLISH PAGES Meille finnsteveläisille on erittäin tärkeää, että saamme tiedon siitä, mitä asiakkaamme todella tarvitsevat ja toivovat. Säännöllisesti toteuttamamme asiakastyytyväisyystutkimukset antavat meille arvokasta tietoa asiakkaidemme näkemyksistä ja odotuksista. Asiakas on meidän bisneksessämme kuningas: asiat ovat niin kuin asiakkaamme ne näkevät, tuntevat ja kokevat, ja me olemme palvelutalo, jonka on pystyttävä toimimaan niin, että asiakkaat voivat luottaa meihin. Etsimme asiakaspalautteesta kohtia, joiden korjaaminen palvelisi mahdollisimman monia asiakkaitamme. Pyrimme myös tarttumaan asiakkaidemme oma-aloitteisesti esittämiin parannusehdotuksiin muun muassa niin, että keskustelemme ideasta ensin muidenkin asiakkaidemme kanssa ja päätämme sitten, miten ideaa lähdetään viemään eteenpäin. Kuuntelemme herkällä korvalla yksittäistenkin asiakkaidemme erityistoiveita ja pyrimme reagoimaan niihin mahdollisuuksiemme mukaan pitäen silmällä koko ajan palvelumme laatua ja saatavuutta kokonaisuudessaan. Töiden paremmalla suunnittelulla ja systemaattisemmalla toteutuksella voidaan nostaa tuottavuutta ja parantaa toimintavarmuutta ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyyttä. Itse uskon, että entistä parempi etukäteissuunnittelu lisää myös oman henkilöstömme työtyytyväisyyttä. Olemme tänä syksynä kiinnittäneet erityistä huomiota tuotannon suunnitteluun Sörnäisten satamassa Helsingissä. Länsisatamassa samansuuntaisia uudistuksia on osittain tehty jo aikaisemmin. Tuotannon suunnitteluun liittyvä kehittäminen on yksi esimerkki pyrkimyksestämme yhtenäistää Lännen ja Sompan toimintamalleja. Helsingin kaksi tavarasatamaa ovat tuotantolinjoiltaan erilaisia, ja historian kuluessa ja osin myös fyysisen etäisyyden vuoksi niille on kehittynyt osittain oma kulttuurinsa. Vuosaaressa nämä kaksi erilaista satamaa pannaan yhteen, ja jos siihen ei etukäteen valmistauduttaisi, kulttuurishokki saattaisi olla melkoinen. Nyt meillä on vielä aikaa siirtää hyviksi havaittuja Sörnäisten käytäntöjä Länteen ja päinvastoin ja näin harjoitella yhteiseloa jo etukäteen. Toivotan kaikille Stevis-lehden lukijoille miellyttävää loppuvuotta ja energistä alkua vuoteen Hans Martin Toimitusjohtaja STEVIS 3

4 Vetomestarilla harjoitteleva Jussi Ketvell sai arvokkaita neuvoja Petri Määttäseltä (vasemmalla) ja Kari Kuokkaselta. Kiire pitää kuljettajan kopissa osata unohtaa. Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio Koneenkuljettajan työssä Etusijalla on Finnsteve kouluttaa kaikki työkoneenkuljettajansa itse. Se on varmin tapa turvata sekä käsiteltävän tavaran että satamassa työtä tekevien ihmisten turvallisuus. - Lähdemme siitä, että palvelemme asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Koulutus on tärkeää niin asiakaspalvelun laadun kuin vahinkojen ennaltaehkäisyn ja työturvallisuuden kannalta, kiteyttää osaamisen kehittäjä, kouluttaja-työnohjaaja Petri Määttänen Finnstevestä. Siksi Finnsteve on tietoisesti valinnut sen linjan, että se kouluttaa kaikki sataman työkoneita kuljettavat ahtaajansa itse. Koulutettavien määrään vaikuttavat tuotannon tarpeet. - Pyrimme ennakoimaan tarpeita mahdollisimman hyvin, vaikka aina se ei olekaan yksiviivaisen helppoa, Määttänen kertoo. Motivaatio ja soveltuvuus ratkaisevat Satamatrukin kuljettajaksi ei ihan joka miehestä tai naisesta ole, vaikka niin saattaa sataman elämää tuntematon erheellisesti kuvitella. Perusvaatimuksia ovat ajokortti ja riittävä suomen kielen taito, mutta paljon muutakin tarvitaan. Koneenkuljettajakoulutukseen halukkaat työskentelevät ensin tuotannon eri tehtävissä tilapäisinä työntekijöinä. Samalla satama-alueet, työtavat sekä työvälineet ja -koneet tulevat tutuiksi ja satamatyön kokonaisuus hahmottuu. Näin työntekijöille muodostuu kuva, millaiseen työtehtävään he haluavat jatkossa kouluttautua. Tämän jälkeen koulutukseen valittujen finnsteveläisten on osallistuttava Työterveyslaitoksen psyko-motoriseen soveltuvuusarviointiin. Herkästi periksi antaville työ ei sovi, ja korvasilmä-käsi-jalka-koordinaation täytyy toimia. Jokainen aloittaa perusteista Kun ehdokas on läpäissyt soveltuvuustestin ja motivaatio on kunnossa, ovi koulutukseen aukeaa. Jossain muualla suoritettu trukkikortti ei riitä, vaan jokainen koulutukseen hyväksytty aloittaa kuljettajauransa vetomestarin tai pikkutrukin kuljettajan peruskurssilla, joka sisältää tuhdin paketin teoriaa ja käytännön harjoittelua. Petri Määttänen vastaa koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta ja myös kurssien teoriaosuudesta. Kuljettajakoulutuksen toteutuksesta vastaavat pääosin käytännön ajoharjoittelua ohjaavat apukouluttajat, jotka ovat 4 STEVIS

5 Ensin hieman pelotti Uralla voi edetä Peruskurssilta valmistuneella koneenkuljettajalla on myöhemmin tuotanturvallisuus kokeneita, rautaisen ammattitaidon hankkineita finnsteveläisiä. Kurssien teoriaosuuksien jälkeen on vuorossa valvottu ajoharjoittelu, jossa apukouluttajat ovat ensin koko ajan koulutettavan mukana ja harjoittelun edetessä antavat ns. etäopastusta. Ajoharjoittelun aikana kurssilaisen taidot ovat myös koko työyhteisön kriittisen silmän arvioitavana. Tarvittaessa koulutettava saa lisää aikaa osoittaa kehittymistään. Itsenäinen ajoharjoittelu alkaa, kun apukouluttaja arvioi kurssilaisen siihen kypsäksi. Sitä ennen kurssilaiset suorittavat tasokokeen. Itsenäinen harjoittelu kestää kolme kuukautta ja se tehdään tosielämän olosuhteissa osana Finnsteven päivittäistä tuotantoa. Petri Määttänen muistuttaakin, ettei mikään kurssi valmista suoraan ammattilaiseksi. - Koulutus antaa valmiudet kehittyä ammattikuljettajiksi. Ammattitaito ja osaaminen karttuvat eri työtilanteissa eli työssä oppimisen merkitys on erittäin suuri. non tarpeiden mukaan mahdollisuus osallistua isompien koneiden perehdyttämiskoulutukseen. Lukin tai kurottajan kuljettajiksi haluavat suorittavat vielä yhden teoriakurssin lisää. Nykyisin Finnsteve kouluttaa myös nosturinkuljettajia. - Meillä sanotaankin leikillisesti, että 20 ensimmäistä vuotta ovat satamatyökoneen kuljettajan työssä vaikeimpia. Sitten alkaa helpottaa, Petri Määttänen naurahtaa. Haastetta koneenkuljettajan työhön tuo informaatioteknologian kehitys. - Se on vahvasti ahtaajan työssä läsnä, ja ajan tasalla on pysyttävä. Finnsteve kulkee tietotekniikan hyödyntämisessä kehityksen kärjessä ja myös konekalustoa uusitaan säännöllisin väliajoin, hän kuvaa. Määttänen korostaa, ettei ura Finnstevessä tyssää siihen, vaikka koneenkuljettajan soveltuvuustestiä ei läpäisisikään. - Kehityspolkuja on. Jos henkilö on kiinnostunut oppimaan, hänet voidaan kouluttaa tuotannon tarpeiden mukaan muihin satamassa tarvittaviin tehtäviin ja sitä kautta hän saa mahdollisuuden edetä urallaan. Jussi Ketvell, 26, suoritti koneenkuljettajan harjoittelujaksoaan syksyisessä Sörnäisten satamassa.. - Hain Finnsteveen töihin asenteella, että kaikki työ käy. Sitten kiinnostuin koneenkuljettajan työstä. Täytyy myöntää, että ensin hieman pelotti, mutta itse asiassa tämä on helpompaa kuin miltä se näyttää, kuvaili Jussi K. tuntemuksiaan vetomestarin kopissa. Nuoren miehen liikkeitä seurasi tarkalla silmällä ahtaaja Kari Kuokkanen. - Apukouluttajan työ on mukavaa vaihtelua arkeen. Kiinnostavaa ja myös haastavaa on se, että kaikki kurssilaiset ovat erilaisia ihmisiä, yksilöitä. Karin toinen opastettava, Jussi Vainoniemi, 24, harjoitteli myös vetomestarilla. Hänen koneessaan oli lisäksi hanhenkaulaksi kutsuttu lisälaite, jota käytetään lauttavaunujen kuljettamiseen. - Kiehtova työ ja teknistä hommaa, Jussi V. luonnehti. - Paljon oli kurssilla teoriaa. Tuhat ja yksi uutta asiaa piti opetella, kertoi Jussi Vainoniemi. STEVIS 5

6 KASVOJA SATAMASSA - Panostus suunnitteluun parantaa työskentelyn tehokkuutta. Siitä hyötyvät kaikki sataman käyttäjät ja myös me finnsteveläiset itse, Mikko Juuti luonnehtii. Kulissien takana Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio 6 STEVIS

7 Finnsteve on tehostanut toimintaansa Sörnäisten satamassa Helsingissä uudistamalla töiden suunnittelua ja resurssien hallintaa. Uudessa tehtävässä suunnittelupäällikkönä on aloittanut Mikko Juuti. - Uutta on se, että nyt tuotannon suunnittelutyö tehdään mahdollisimman hyvissä ajoin etukäteen, Juuti kiteyttää. Suunnittelupäällikkönä hän saa viimeistään edellisenä päivänä tiedot seuraavan päivän lastista ja sen määrästä, laivojen tulo- ja lähtöajoista ja myös siitä, milloin asiakkaat ovat tuoneet tai tuovat tavaran lastattavaksi satamaan. - Etukäteistiedon avulla pystyn laskemaan huomisen resurssitarpeet tarkasti. Jokainen työnjohtaja puolestaan saa käteensä päiväsuunnitelman, josta hän näkee selkeästi sekä omat että kollegoidensa keikat lastimäärineen, tulo- ja lähtöaikoineen ja myös sen, ketkä ahtaajat ovat kulloinkin työvuorossa ja missä kohteessa, Juuti kertoo. - Panostamalla suunnitteluun saamme työn satamassa entistä tehokkaammaksi. Henkilö- ja koneresurssien kohdentaminen ja hankinta on helpottunut, kun alustava arvio kunkin päivän resurssitarpeista on saatavilla useita päiviä etukäteen. Pystymme tekemään ikään kuin täsmäiskuja suunnitelmallisesti, hän kuvaa. Suunnittelupäällikön uuden toimen lisäksi Sompasaaren organisaatiota on vahvistettu kahdella vuoropäällikön toimella. Uudet vuoropäälliköt Ari Viira ja Rainer Gustafsson valvovat, että tuotanto toimii suunnitelman mukaan eli oikea määrä ahtaajia on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vuoropäälliköt toimivat myös laivatyönjohdon esimiehinä. - Tällainen hajautettu ratkaisu on mielestäni hyvä. Minä hoidan nk. kulissien takaisen työn ja vuoropäälliköt puolestaan pääsevät keskittymään varsinaiseen h-hetkeen, Juuti toteaa. Päivittäistuotannon suunnittelun lisäksi suunnittelupäällikkö laatii viikko- ja vuosisuunnitelmat ja koulutussuunnitelmat. Laaja vastuu Suunnittelu on Mikko Juutin mukaan keskittymistä vaativaa työtä, jonka vaikutukset heijastuvat moneen asiaan. - Olemme aikatauluvastuussa koko logistiselle ketjulle. Lisäksi me finnsteveläiset olemme omalta osaltamme vastuussa myös meriturvallisuudesta, sillä jos lasti pääsee laivassa liikku- maan, se on riski paitsi lastin myös aluksen, sen henkilöstön ja matkustajien sekä muiden merellä liikkujien turvallisuudelle. Mies tietää, mistä puhuu, sillä ennen Finnsteveen tuloaan hän työskenteli perämiehenä Finnlinesin laivoilla. Kun perhe alkoi kasvaa, hän päätti hakeutua maatöihin. - Kävi niin mukavasti, että uusi työ löytyi samasta konsernista, Juuti kertoo. Finnstevessä hän ollut vuodesta 2002, ensin tuotannonohjaajana hoitaen laivatyönjohdon tehtäviä ja nyt suunnittelupäällikkönä. Koulutukseltaan hän on merikapteeni. Maalla on erilaista kuin merellä. - Laivalla eletään kuin perheessä, ja jokainen tietää koko ajan tehtävänsä. Merellä olosuhteet ovat luonnollisesti omanlaisensa, mutta maissa muuttujia on vielä enemmän ja tilanteet satamassa voivat muuttua hyvin nopeasti, Juuti sanoo. - Olen oppinut Finnstevessä paljon. Minulle on tarjoutunut tilaisuus nähdä koko ympyrä: mitä tavaralle on tapahtunut ennen kuin se on tullut laivaan ja mitä sille tapahtuu, kun se lähtee laivasta. Voin myös hyödyntää tässä työssä sitä kokemusta ja tietoa, jota minulla on laivapuolelta, suunnittelupäällikkö sanoo tyytyväisenä. Suunnittelupäällikön toimen perustaminen Sörnäisten satamaan on osa Finnsteven kehittämistoimintaa, joka tähtää parempaan asiakaspalveluun, sanoo Mikko Juuti (oikealla). Suunnittelupäällikkönä hän tekee läheistä yhteistyötä vuoropäälliköiden kanssa. Kuvassa myös vuoropäällikkö Ari Viira. STEVIS 7

8 Ajankohtaista satamista Teksti: Jaana Rantalainen ja Sari Tiiro Konttiliikenne nousujohteista Länsisatamassa Helsingin Länsisataman konttiliikenne on ollut nousujohteista koko tämän vuoden. Sekä tuonti- että vientikonttien määrä on kasvanut. - Finnsteven käsittelemien konttien määrä on noussut tammi-syyskuussa 11,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti vientiliikenne, varsinkin kontitetun paperin vienti, Helsingin Länsisataman infrastruktuurissa tapahtuu edelleen uudistuksia. Satama-alueella on otettu lokakuussa käyttöön uudet A2- ja A3-portit. Passiliikenne kulkee A2-portin kautta ja huolto- sekä muu liikenne A3-portin kautta. Tullille puolestaan valmistuu marraskuussa uusi läpivalaisuhalli Länsisatamaan konttiterminaalin porttialueen ja reefer-kentän pohjoispäähän. Finnsteven tuotantopäällikkönä vahvan uran tehnyt Ilkka Varsio lähti eläkkeelle lokakuun alussa. Varsio, jonka mielestä työn jälki syntyy sydämestä ja palvelut parantuvat ennen kaikkea ihmisten osaamisen kautta, tuli Finnsteveen metsäteollisuuden palveluksesta 1990-luvun alkupuolella. Tuotantopäällikön tehtäviä Helsingin Länsisatamassa hoitaa toistai- Finnstar ja Finnmaid, Finnlinesin uusista ropax-aluksista ensimmäiset, ovat aloittaneet liikennöintinsä Helsingin ja Travemünden välillä. Upeat ja nopeat, italiaanoiksi tuttavallisesti kutsutut alukset ovat tuoneet lisää eloa Sörnäisten satamaan Helsingin Sompasaareen. Viime kesänä Sörnäisten sataman ramppia numero 6 levennettiin entisestään vastaamaan uusien ropax-alus- kasvoi, kertoo Länsisataman tuotantopäällikkönä toimiva Olli Pulli Finnstevestä. Talven lähestyessä Pulli haluaa muistuttaa asiakkaita suuryksiköiden varastoinnista Länsisatamassa. - Suuryksiköiden lämpövarastointitilat Länsisatamassa ovat erittäin rajalliset. Pyrkiessämme vastaamaan Infrastruktuurin uudistaminen jatkuu Helsingin Sataman omistama L6- terminaali on purettu. Alueen pohjan asfalttityöt valmistuvat ensi keväänä, jolloin osa alueesta otetaan traileriliikenteen kentäksi. LJ6-peräporttirampin pitäisi olla liikennöintikunnossa tämän vuoden loppuun mennessä. Helsingin Satama rakentaa matkustajaterminaaliin uuden jatko-osan, jonka odotetaan valmistuvan ensi maaliskuun loppuun mennessä. Lännen tuotantopäällikkö vaihtui Sähäkkyyttä Sörnäisissä seksi vt tuotantopäällikkö Olli Pulli. Hän on työskennellyt Finnstevessä 12 vuotta, joista viimeiset kuusi vuotta tuotannonohjaajana Länsisatamassa. - Olen ottanut tehtävän vastaan virtaa täynnä. Mielessäni on paljon suunnitelmia, joiden avulla Finnsteven toimintoja Länsisatamassa voidaan kehittää ja parantaa entistä asiakaslähtöisempään suuntaan, Olli Pulli kertoo. mahdollisimman monen yksikön lämpövarastoinnin tarpeeseen olemme pakotettuja asettamaan toiminnalle tiukat rajat ja ehdot, Pulli toteaa ja lisää, että lämpösäädeltyjen yksiköiden eli ns. reefer-konttien varastointikäytössä on 280 paikkaa. Asiasta lisäinformaatiota Finnsteven nettisivuilta Kuva: Soile Kallio ten kasvaneita mittoja ja kapasiteettia. Jalkamatkustajien turvallisuutta parannettiin siirtämällä laiturilta laivaan johtava hissitorni kakkosrampilta kuutosrampin viereen, jotta matkustajien ei tarvitse astua laivaan sisään lastipuolelta. Lisäksi laituritasolle rakennettiin jätevesiviemäri, joka mahdollistaa laivojen jäteveden pumppaamisen edelleen jätevesien käsittelylaitokselle. Uudistukset teetti Helsingin Satama. Finnsteve puolestaan on varautunut jo nyt ensi kesän lomakauteen lisäämällä yhteistyötä ropax-alusten matkustajaliikennettä hoitavan Nordic Ferry Centerin kanssa. Matkustajat ajavat autoineen osittain samoille kansille, joille varsinainen rahti lastataan, joten jotta matkanteko sujuisi vaivattomasti, tarvitaan yhteensovittamista ja katkeamatonta tiedonkulkua. 8 STEVIS

9 Uutta aikatauluajattelua Lastin määrä on Sörnäisten satamassa ollut tänä syksynä kasvussa. Lisähaastetta on tuonut se, että uudet ropaxit lähtevät satamasta kaksi tuntia aikaisemmin kuin ennen. Finnsteve onkin lisännyt konekapasiteettiaan kyseisellä linjalla, ja trailereiden lastausta tehostavat, jo aiemmin käyttöönotetut automaattipukit ovat mahdollistaneet kapasiteetin hyötykäytön. Eniten töiden sujumista on edistänyt se, että asiakkaat toimittavat lastin satamaan nyt entistä aikaisemmin. - Tästä kuuluu kiitos asiakkaillemme. Terminaalit ja kuljetusliikkeet ovat omaksuneet uudenlaisen aikatauluajattelun hyvin, iloitsee suunnittelupäällikkö Mikko Juuti Finnstevestä. - Pystymme nyt ottamaan rekkoja sisään laivaan varhaisemmassa vaiheessa päivää kuin edellisen laivasarjan kanssa eli lähes sitä mukaa kun ne tulevat satamaan. Mitä aikaisemmin rekka saapuu, sitä paremman paikan se saa laivassa. Ruuhkaisimpina päivinä olemme avanneet ulosmenevälle rekkaliikenteelle myös B-portin, mikä vähentää asiakkaiden odotusaikaa, Juuti lisää. Konttivarikolle uusia työkoneita Helsingin Länsisataman konttiliikenteen kasvu heijastuu myös Länsisataman konttivarikolle, jossa Finnsteven käsittelemien konttien määrä kasvaa koko ajan. - Parantaaksemme palveluamme olemme hankkineet Länsisatamaan kolme uutta kurottajaa, jotka ovat tyhjien konttien käsittelyyn tarkoitettuja työkoneita, kertoo Finnsteven kontti- varikkopalveluista vastaava tuotantopäällikkö Kari Alhojoki. Kotkassa Finnsteve saa marraskuussa käyttöön uuden konttivarikkoalueen. Aikaisemmin varikkoalue sijaitsi konttiterminaalin yhteydessä, mutta uusi paikka löytyi, kun Kotkan Satama rakensi kokonaan uuden varikkoalueen. - Konttivarikkopalvelujen tarve Kotkassa on lisääntynyt uusien asiakkaiden myötä. Varastotilan lisäksi uudelle varikkoalueelle saadaan konttien korjaus- ja pesupaikka, Alhojoki selvittää. Kantvikin sataman toiminnasta Alhojoki kertoo, että liikenne kehittyy siellä suotuisasti. Turussa alkoi paperikontitus Turun kantasatamassa alkoi lokakuussa paperikontitus, kun M-real siirsi osan kontituksesta Raumalta Turkuun. Tämä tietää lisää töitä finnsteveläisille, joiden vastuulla konttien lastaus on. - Puhumme aluksi tonnista paperia vuodessa, mutta määrä saattaa nousta, kertoo Finnsteven toiminnoista Turun satamassa vastaava tuotantopäällikkö Erik Hacklin. Turun satamissa liikenne- ja tavaramäärät ovat muutenkin edelleen kasvusuunnassa. Turkuun tulevien transitoautojen määrä on kaksinkertaistunut tänä vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Syyskuun loppuun mennessä tuontiautojen määrä oli noin Valtaosa uusista autoista jatkaa matkaa Turusta Venäjälle. - Turun finnsteveläisten vastuulla on tuontiautoliikenteen käsittely, Hacklin toteaa. Myös trailerimäärät ovat edelleen nousussa, mitä edesauttaa se, että Finnlines on lisännyt vuoroja Turun ja Travemünden väliseen liikenteeseen. Keväällä uudelleen alkanut Finnsteven ja Searailin yhteistyö on jatkunut myönteisesti. Finnsteve huolehtii Searailin junalauttakuljetusten telinvaihdosta ja siirtokuormauksesta. Konekanta ja miehitys kunnossa Kotkassa Kotkan satamien liikenne, erityisesti konttiliikenne, on ollut kasvussa koko tämän vuoden. Tammi-syyskuun aikana konttiliikenne lisääntyi liki 30 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvusta saavat osansa myös finnsteveläiset. - Valtameriliikennekontitus kasvaa aina joulua kohti mentäessä. Kontitusmäärämme ovat lisääntyneet koko ajan kesästä syksyä kohti kuljettaessa: syyskuussa ylitimme jo koko viime vuoden konttivaihtomäärät, kertoo Finnsteven luvuista tuotantopäällikkö Paavo Mäntylä, jonka vastuualueena ovat yrityksen Kotkan toiminnot. Finnsteve kouluttaa parhaillaan Kotkassa omista ahtaajistaan nosturinkuljettajia. Näitä monitoimiosaajia Kotkassa on koulutuksen jälkeen yhteensä kolmetoista. Operaattori on myös palkannut lisää sekä vakituisia että tilapäisiä ahtaajia. - Myös konekantamme on lisääntynyt, kun Helsingin Länsisatamasta siirrettiin kesällä tänne yksi lukki ja kurottaja sekä tyhjien konttien käsittelyvankkuri, Mäntylä mainitsee. Kotkan Mussalon satamassa keväällä alkaneet valtameriprojektilaivaukset ovat sujuneet kaavailujen mukaisesti. Lokakuun puolivälissä Finnsteve lastasi viidennen laivan yhteistyössä Stella Stevedorica -ahtausyrityksen kanssa. Myös yhteistyö TBE Systemin kanssa on ollut vireää. STEVIS 9

10 Uutta Vuosaaresta Sponda Oyj on valittu Vuosaaren satamakeskuksen logistiikka-alueen toteuttajaksi. Helsingin Satama rakentaa alueen perusinfrastruktuurin ja vuokraa alueen Sponda Oyj:lle, joka rakentaa tilat ja vuokraa ne logistiikka-alan yrityksille. Alueelle toteutetaan tavarankäsittelyterminaaleja, joihin lastiyksiköt voidaan siirtää suoraan satama-alueelta. Alueen laajuus on 33 ha ja sinne on mahdollisuus rakentaa terminaalija muita logistiikkatiloja m 2. Sponda on valittu myös Vuosaaren sataman porttialueen toimisto- ja palvelurakennuksen ja siihen liittyvän matkustajaterminaalin ja pysäköintirakennuksen toteuttajaksi. Toimisto- ja palvelurakennus palvelee Vuosaaren satamassa toimivien yritysten toimitiloina. Lisäksi rakennukseen tulevat liikenteenhallinnan ja tullin valvomotilat. Toimisto- ja palvelurakennuksen kokonaislaajuus on n kerrosm 2. Sataman käynnistymiseen mennessä toteutetaan ensimmäinen vaihe, n kerrosm 2. Helsingin Satama ja John Nurminen Oy solmivat kesällä aiesopimuksen, jossa Helsingin Satama vuokraa John Nurminen Oy:lle 7,5 hehtaarin alueen Vuosaaren satamakeskuksen logistiikka-alueelta. John Nurminen rakentaa alueelle terminaalin, rautatiehallin ja niitä palvelevia toimistotiloja. Samansisältöinen aiesopimus on solmittu myös Nurminen Autologistics Oy:n kanssa. Yritys tuottaa logistiikan kokonaisratkaisuja ajoneuvojen valmistajille, maahantuojille ja jälleenmyyjille. Helsingin Satama katsoo, että autologistiikkatoimintojen sijoittaminen sataman viereen on suotuisaa Vuosaaren kehittymiselle. Pääkaupunkiseudulla myydään 40 % Suomeen tulevista uusista autoista. Vuosaaren sataman länsiosan satamaoperoinnista on tehty aiesopimus ahtaus- ja terminaalitoimintaa harjoittavien Multi-Link Terminals Ltd Oy:n ja Steveco Oy:n kanssa. Vastaava aiesopimus on solmittu aiemmin Finnsteve Oy Ab:n kanssa koskien satamaoperointia Vuosaaren sataman itäosassa. Vuosaari-kiertue Saksassa Finnsteve ja Helsingin Satama järjestivät Vuosaaren satamahankkeen markkinointitilaisuuden syyskuussa sekä Hampurissa että Lyypekissä. Mielenkiinto Vuosaarta kohtaan oli suurta: Hampurin Madison-hotellissa pidettyyn tilaisuuteen osallistui lähes 30 logistiikka-alan asiantuntijaa, ja Lyypekin Mövenpick-hotellissa järjestetty tietoisku houkutteli paikalle noin 50 kiinnostunutta. Hampuriin oli vieraiksi kutsuttu ensisijaisesti suurten valtamerikonttivarustamojen edustajia, kun taas Lyypekin tilaisuudessa enemmistö oli roro-liikennettä edustavia yrityksiä. Osanottajat saivat Helsingin Sataman ja Finnsteven edustajilta tuhdin paketin sekä Vuosaari-infoa että myös tietoa Suomen ja Saksan välisestä liikenteestä. Keskusteluun johdatti saksalainen logistiikka-alan konsultti. Kuvat: Eeva Poukka/Helsingin Satama 10 STEVIS

11 Vuosaaressa Teksti: Veli Takanen, Finnsteve Kuvat: Helsingin Satama Aarne Winqvist nimitettiin koordinoimaan Vuosaarivalmisteluja. siirrytään suunnittelusta toteutukseen Helsingin Satama on solminut aiesopimukset kolmen alueelle tulevan satamaoperaattorin kanssa. Lopullinen sopimus Finnsteven ja Helsingin Sataman välillä solmitaan vielä ennen vuoden loppua. Aiesopimuksissa on määritelty satamarakenteesta ne alueet, joissa kukin sopijaosapuoli toimii. Finnsteven konttiterminaali tulee Lehdessaaren laituriin. Konttiterminaalin ja konttilaivojen lastikäsittely tulee tapahtumaan konttilukeilla. Juniin lastattavat tai purettavat kontit käsitellään RMG-nostureilla. Roro-terminaali tulee Kalkkisaaren, Västingin ja Käärmeniemen laitureihin. Näihin tulee yhdeksän ramppipaikkaa ja ainakin yksi kaksitasoramppi sekä valmius toisen rakentamiseen. Terminaalien pohjatyöt ovat niin pitkällä, että ensimmäisiä asfaltointeja on jo tehty. Vuosaaren konttiterminaalin tuotannonohjauksessa käytettäviä uusia tietojärjestelmiä ajetaan jo nyt sisään Mussalon terminaalissa Roro-prosessin osalta tietojärjestelmät uusiutuvat lähes kokonaan, ja tavoite on saada ne sisäänajoon Sörnäisten satamassa ensi vuoden syksyllä. Aarne Winqvist koordinoimaan Vuosaari-valmisteluja Niiden rakennusten osalta, joita Finnsteve tulee Vuosaareen rakentamaan, ovat piirustukset ja rakennusluvat jo valmiina. Kun toiminta tästä eteenpäin muuttuu suunnittelusta toteuttamiseksi, vaatii se entistä enemmän panostusta Finnsteveltä. Tästä syystä Finnsteven teknisen osaston päällikkönä toiminut Aarne Winqvist on nimitetty projektipäälliköksi, jonka vastuualueena ovat ensisijaisesti Vuosaaren satamaprojektiin liittyvät teknilliset valmistelut. Finnsteve rakentaa Vuosaareen henkilökunnan sosiaalitilat ja konekorjaamon alueen pohjoiskulmaan. Melumuurin viereen Auringonnousun rantaan tulee terminaali kappaletavaran yksiköintiä varten. Finnsteven terminaalin sisääntuloon tuleen FS-piste, jossa suoritetaan ne porttitoiminnot, joita tällä hetkellä tehdään KTL- ja KTS-porteilla. Alueesta tulee katettu. Tälle alueelle rakennetaan myös vastaavanlaiset kuvausjärjestelmät kuin nyt KTL-portilla. Kaikki liikenne Finnsteven terminaaliin ja sieltä ulos kulkee tämän pisteen kautta. Konttikentän ja konttivarikon väliin rakennetaan Finnsteven tuotannon toimitilat. Näissä tiloissa tulevat toimimaan nykyiset FIPS-toiminnot, työnjohto ja tuotantojohto. Terminaalin alueelle rakennetaan ainakin yksi kevythalli lauttavaunuilla kulkevan sateenaran tavaran varastoimista varten. Halli tulee Käärmeniemen laiturin läheisyyteen. Konttivarikon liikenne kulkee FSpisteen kautta. Varikolla nostot hoidetaan RTG- nostureilla. Varikon läheisyyteen tulee myös konttikorjaamo, jonka rakentaa korjaustoimintaa harjoittava yritys. Finnsteve on varannut porttialueelle rakennettavasta toimistotalosta tilat niin hallinnon kuin dokumentaationkin tarpeisiin. Suunnitelmiin tulee varmasti vielä muutoksia. Ne ovat kuitenkin edellä kerrottua suunnitelmaa tarkentavia. STEVIS 11

12 Asiakastyytyväisyystutkimus kertoo: Finnsteveläiset pitävät lupauksensa Kaksi kolmesta Finnsteven asiakkaasta arvioi Finnsteven Suomen satamien parhaaksi suuryksikköpalvelujen tarjoajaksi. Lähes yhtä moni katsoo, että Finnsteven tehokkuus on täysin vertailukelpoinen muihin eurooppalaisiin satamiin verrattuna. Tiedot käyvät ilmi touko-kesäkuussa 2006 tehdystä asiakastyytyväisyystutkimuksesta, johon vastasi yli 320 Finnsteven asiakasta. Tutkimuksen toteutti satamaoperaattorin pitkäaikainen tutkimusyhteistyökumppani Innolink Research Oy. Tutkimuksessa selvitettiin asiakkaiden satamaoperaattoriyhteistyölle asettamia odotuksia ja myös sitä, miten tyytyväisiä asiakkaat ovat Finnsteven ja sen kilpailijoiden toimintaan. Kokonaisuudessaan Finnsteve on onnistunut vastaamaan asiakkaiden odotuksiin parhaiten seuraavissa tekijöissä: Ympäristönäkökohtien huomiointi toiminnassa...96% Tietoturvallisuuden varmistaminen...96% Toiminnasta tiedottaminen...95% Toiminnan suunnitelmallisuus...94% Asiakaspalvelun yksilöllisyys...93% Luottamuksellinen yhteistyö...93% Toiminnan kehityshakuisuus...93% Laskutuksen toimivuus...93% Taulukko 1. Tekijät, joissa Finnsteve on onnistunut parhaiten vastaamaan odotuksiin. Prosenttiosuus (%) kertoo, kuinka suurelta osin Finnsteve on onnistunut vastaamaan asiakkaiden odotuksiin. Yhteistyö luottamuksellista ja asiantuntevaa Asiakkaiden suurimmat odotukset kohdistuvat annettujen lupausten pitämiseen, toiminnan luotettavuuteen, toimitusten oikea-aikaisuuteen, ongelmatilanteiden hoitamiseen sekä avoimuuteen ja rehellisyyteen yhteistyössä, selvittää Innolink Research Oy:n toimitusjohtaja Marko Kukkola. Finnsteven asiakaspalvelu on asiakkaiden mielestä onnistunut erittäin hyvin lupausten pitämisessä ja luottamuksellisessa yhteistyössä. Myös henkilöstön asiantuntemus saa kiitosta tutkimukseen vastanneilta. Poikkeustilanteisiin enemmän joustavuutta Kehitettävääkin löytyi: asiakkaalle edullisimman ratkaisun etsiminen, toiminnan joustavuus poikkeustilanteissa ja ongelmatilanteiden hoitaminen ovat asiakkaiden mielestä osa-alueita, joihin tulisi jatkossa erityisesti kiinnittää huomioida. Finnsteve mittaa asiakkaiden tyytyväisyyttä säännöllisesti. Lisäksi jokaisella tutkimuskierroksella pyritään keräämään myös asiakaskohtaista tietoa, jonka avulla Finnsteve voi valmistautua entistä paremmin tuleviin kohtaamisiinsa asiakkaidensa kanssa. Finnsteve kiittää lämpimästi kaikkia tutkimukseen vastanneita ja toivoo, että asiakkaat antavat arvokasta palautettaan myös jatkossa. Huippuväkeä Asiakkaiden mielestä Finnsteven asiakaspalvelu on korkeatasoista. Erityistä kiitosta tuoreimmassa asiakastyytyväisyystutkimuksessa saivat kotkalaiset. Finnsteven asiakaspalvelijat Kotkassa ovat huippuja. Kaikki tapahtuu todella nopeasti ja laadukkaasti. Aina saa apua kun sitä pyytää. Iso kiitos siitä. Seija Tikka, Maria Vanhala, Satu Viljakainen, Niina Kuokkanen Kuva: Hannu Laakso 12 STEVIS

13 Saanko Lännen stuffaukseen? Finnsteven puhelinvaihteenhoitajat Teksti: Jaana Rantalainen monen haasteen edessä Finnsteve ulkoisti viime huhtikuussa puhelinvaihteensa Elisalle, jonka puhelinvaihteenhoitajat välittävät kaikki puhelut sekä Helsinkiin että Turkuun ja Kotkaan. Nyt kaikki finnsteveläiset tavoittaa yhden keskusnumeron kautta. Kuva: Soile Kallio Aikaisemmin puhelut ohjautuivat Finnsteven Helsingin-toimipisteen vaihteenhoitajalle, joka yhdisti puheluja myös Kotkaan. Turussa oli kokonaan oma vaihde. Nyt uudessa systeemissä Finnsteven puheluita ottaa vastaan parisenkymmentä Finnsteven kouluttamaa puhelinvaihteenhoitajaa ympärivuorokautisesti. Tämä varmistaa sen, että joku vastaa aina tuleviin puheluihin, eikä erillisiä tuuraajia tarvita. Asiakkaille uusi palvelu mahdollistaa sen, että kaikki henkilöt tavoittaa yhden keskusnumeron päästä. Vaihteenhoitajilla on käytössään sähköinen puhelinluettelo, ns. välitystietokanta, josta näkyvät kaikkien finnsteveläisten tiedot: muun muassa nimet, puhelinnumerot, toimenkuvat ja varaihmiset. Tietokannassa on myös tiettyjä hakusanoja, jotka auttavat vaihteenhoitajia yhdistämään puhelut oikeisiin toimintoihin ja oikeille ihmisille. Sataman slangisanastossa opettelemista Finnsteve on kouluttanut Elisalla työskenteleviä vaihteenhoitajia viime keväästä lähtien. Koulutuksen ensimmäisessä vaiheessa päivitettiin välitystietokanta. Sen jälkeen Elisalla järjestettiin koulutustilaisuus, jossa oli mukana neljä kouluttajaa Finnsteven eri toimipisteistä. - Vaihteessa palveleville on suuri haaste, että he oppivat tuntemaan tämän alan ja sitä kautta osaavat yhdistää puhelut oikeisiin toimintoihin. Sataman slangisanastossa on opettelemista yhdelle jos toiselle, toteaa Finnsteven talouspäällikkö Simo Laurila, joka vastaa vaihteenhoitajien koulutuksesta. - Käymme koulutuksessa läpi muun muassa sitä, millaisia kysymyksiä voi tulla vastaan ja mitä asiakkailta pitää kysyä, jotta puhelu yhdistyy oikealle henkilölle. Alkusyksystä Elisalla järjestettiin uusintakoulutus, jonka yhteydessä käytiin läpi vaihteenhoitajia askarruttaneita, aiempaa yksityiskohtaisempia kysymyksiä. - Kyllähän tässä palvelussa vielä on kehitettävää, mutta menemme koko ajan eteenpäin. Mitä enemmän puhelinvaihteessa työskentelevälle tulee puheluja, sitä enemmän hän oppii. Puhelut kyllä välitetään nopeasti eteenpäin, mutta on tärkeää, että ne menevät myös oikealle henkilölle. - Helppoahan puheluiden yhdistäminen olisi, jos puhuttaisiin vain nimistä, mutta Finnstevellä on paljon toimintoja, joiden mukaan puhelut pitää yhdistää, Laurila sanoo ja lisää, että vaihteeseen tulee kuukausittain noin 4000 puhelua. Puhelinvaihteenhoitajien haasteena on osata yhdistää puhelut oikeaan paikkaan myös silloin, kun soittaja haluaa saada yhteyden tiettyyn Finnsteven toimintoon, olipa se sitten vaikkapa stuffausta tai strippausta. Kaikilla käytössä vain yksi numero Samalla kun puhelinvaihdepalvelu siirrettiin Elisalle, siirryttiin myös langattomaan vaihdepalveluun. Finnstevellä se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella talon työntekijällä on käytössään vain yksi suora numero. Puhelimen käyttäjä voi valita, käyttääkö hän matka- vai pöytäpuhelinta. Joka tapauksessa kaikki puhelut ohjautuvat vain yhteen puhelimeen, mikä parantaa tavoitettavuutta. - Aikaisemmin monilla oli käytössä kaksi eri numeroa. Jos puhelimen käyttäjä unohti siirtää puhelut pöytäpuhelimesta matkapuhelimeen, puhelut kääntyivät aina takaisin keskukseen. Nyt tätä ongelmaa ei enää ole, koska kaikki puhelut yhdistyvät käyttäjälle, vahvistaa tekninen päällikkö Aarne Winqvist Finnsteveltä. STEVIS 13

14 Teksti: Jukka Behm ja Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio Finnstevessä työskentelee kymmenkunta ulkomaalaistaustaista henkilöä. Stevis-lehti tapasi osan heistä. Muilta mailta Kopterista nosturin ohjaimiin Suomessa Enrique Arraiz Curbelo arvostaa turvallisuutta, eikä kylmyys vaivaa. - Täältä on helppo lähteä etelään, hän vitsailee. - Minulla on yhä asunto Las Palmasissa. Nosturinkuljettaja Enrique Arraiz Curbelo, 41, nappaa halaukseen konttien purkamista seuraavan Kimmo Seppälän. - Paras kaverini, kymmenen vuotta sitten Suomeen muuttanut Arraiz Curbelo sanoo, mutta korjaa heti: - Koko jengi on paras kaverini. Espanjalaisen Enriquen ensimmäinen sukunimi Arraiz tulee isältä, jälkimmäinen sukunimi Curbelo äidin suvusta. Hän on ensimmäinen ulkomailta tullut finnsteveläinen, joka on suorittanut nosturiajokortin. Siitä oli jutuntekohetkellä kolme viikkoa aikaa. - Koulutus kesti kaksi ja puoli kuukautta. Yleensä siihen menee puoli vuotta, mutta minulla oli hiukan työkokemusta, Arraiz Curbelo sanoo vaatimattomasti. Hakiessaan viime syksynä Finnstevelle hän ei paljastanut, että oli aloittanut uransa Las Palmasin satamassa jo 19-vuotiaana. Siellä hän oli työskennellyt ensin trukinkuljettajana ja myöhemmin ahtaajien kouluttajana. Arraiz Curbelo kehuu pyytämättä työyhteisöään, vuolaasti. Vuoden Finnsteve-kokemuksella hän pitää itseään lottovoittajana. Työtään rakastava nosturinkuljettaja nousee hissillä työpaikalleen, 33,5 metrin korkeuteen, ja säätää työtuolinsa sopivaan asentoon. Ohjauspaneelissa on paljon elektroniikkaa, mikä sopii entiselle meripelastuspalvelun helikopterilentäjälle. Sellaisenakin hän on työskennellyt. Ja mikä tärkeintä, ohjauspaneelissa on myös radio. - Musiikki soi, ilmastointi pelaa. Kovassa myrskyssä vaijerit pitävät kyllä meteliä, sanoo Arraiz Curbelo, joka on ehtinyt tehdä nosturissa jo yövuoronkin. Siitäkin hän on nauttinut. Enriquella on lapset Oskar, 3, ja Viktoria, 5. Hän on eronnut lasten suomalaisesta äidistä ja asuu yksin Kivikossa. Hän on jo etsinyt asuntoa Vuosaaresta. Sataman muuttamista sinne hän pitää hyvänä asiana, sillä Länsisatama on jäänyt liian pieneksi. - Mutta ei sataman tarvitse olla iso, jos se on järjestetty hyvin. Arraiz Curbelo tietää. Hän on ajanut nosturia myös Norsuurannikolla ja kiertänyt työtehtävissä niin Tukholmassa kuin New Yorkissa ja viimeisen vuoden aikana Etelä-Suomen satamissa. - Satamissa on eri kieli mutta sama kulttuuri. Hyvä ahtaaja on aina valmis kaikkiin eri tehtäviin. 14 STEVIS

15 rantautuneet Pohjoiseen satamaan Pikkuhallissa trukkia huoltava Khalid Mah d Mustafa Qutishat yrittää käydä joka kesä Jordaniassa. Hänen sukulaisilleen Suomeen tulo on liian kallis reissu. Asentaja Khalid Mah d Mustafa Qutishat, 48, saapui Jordaniasta Suomeen 17 vuotta sitten. Kuinka päädyit Suomeen? - Tutustuin kotikaupungissani Aqabassa lomailleeseen suomalaisnaiseen. Asuimme puolitoista vuotta yhdessä Jordaniassa, mutta hän halusi palata Suomeen. Lähdin mukaan. Milloin tulit Finnsteveen? - Muutettuani Suomeen vuonna 1989 Helsingissä oli tuhansia avoimia työpaikkoja. Hain heti töihin satamaan, sillä olin työskennellyt satamassa myös Jordaniassa. Siellä työ oli rankempaa. Myös viikonloppuisin piti työskennellä, ja työvaatteet piti hankkia itse. Millaista työsi on nyt? - Huollan ja korjaan tavallisesti isoja koneita, lukkeja ja kurottajia. Nyt työn alla on poikkeuksellisesti trukki. Kuinka opit suomen kielen? - Kun aloitin työt, minulle annettiin kolme kuukautta aikaa oppia suomi. Kävin kursseilla aina kun ehdin, mutta töitä oli silloin paljon. Sitten aikarajaksi tuli puoli vuotta. Lopulta vuosi. Ilman kieltäkin selvisin, sillä tiesin, missä on vika ja kuinka korjaan sen. Vaimollani oli vaatekauppa ja kävin työn jälkeen auttamassa häntä. Kuulin siellä koko ajan suomea. Vähitellen se tarttui. Keitä perheeseesi kuuluu? - Kymmenen yhteisen vuoden jälkeen meille tuli avioero. 15- ja 14-vuotiaat lapseni asuvat äitinsä luona. Avopuolisoni kanssa minulla on nyt 1,5 vuoden ikäinen lapsi. Kuinka sataman siirtyminen Vuosaareen vaikuttaa sinuun? - Työmatka lyhenee. Asuin ennen Ruoholahdessa, mutta nykyisin asun Vuosaaressa. Kerro pitkästä nimestäsi? - Khalid on oma nimeni, Mah d tulee isältä, Mustafa isoisältä. Qutishat on suvun nimi. STEVIS 15

16 Konttien katsastusmies Konttitarkastaja Catello Iovienon, 51, vasempaan hauikseen on tatuoitu teksti Squadra Militare Italia Nuo vuodet italialaisesta Positanon pikkukaupungista kotoisin oleva Iovieno vietti armeijan jalkapallojoukoissa. Siviilissä hänestä kasvatettiin jalkapalloilijaa joukkueensa Scuola Calcio Primaveran oppilaitoksessa. Syksyisessä Länsisatamassa Iovieno tarkenee shortseissa ja hihattomassa paidassa. - Olen kuumaverinen italialainen, hän sanoo ja nauraa kovaäänisesti. Iovieno tuli Suomeen vuonna 1976, mutta korostaa, ettei naisen takia. Tulevan vaimonsa hän tapasi Helsingissä ja on ylpeä yhteisistä 28 avioliittovuodesta. Ylpeä hän on myös 26- ja 19-vuotiaista pojistaan, ylioppilaita molemmat. Konttitarkastaja Catello Iovieno on myös jalkapallomies. Suhteilla Suomeen Catello Iovieno kuvailee olevansa kuin katsastusmies, joka tutkii autojen sijasta kontteja. Hän astuu kontin luo ja varmistaa, ovatko kilvet asianmukaiset. Seuraavaksi pitää tarkistaa sisältö, tutkia katot ja lattiat, raportoida vaurioista. Iovieno avaa oven, mutta ei astu heti sisälle. - Olen vanha kettu, hän perustelee. - Voi tulla myrkkykaasua vastaan. Kesäisin turisteja kuhisevassa Positanossa Iovieno tutustui suomalaiseen perheeseen, jonka mies toimi Ulkomaalaisviraston silloisen johtajan Eila Kännön oikeana kätenä. - Perhe kutsui minut Suomeen, Iovieno muistelee. Hän päätti lähteä, ja paljasti suunnitelmansa vain jalkapalloseuralleen ja lempienolleen, joka varoitti tekemästä tyhmyyksiä. Suomeen saapuminen ei ollut 70- luvulla itsestäänselvyys. Iovienon matka uhkasi tyssätä lentokentälle, mutta aiemmista Suomi-suhteista oli apua. Kymmenen päivän visiitin Iovieno vietti tutussa suomalaisperheessä. Sen jälkeen hän palasi Suomeen kolmen kuukauden viisumilla. Aika hurahti nopeasti. Niin nopeasti, että poliisi soitti, ja muistutti viisumin umpeutumisesta. - Olin nuori mies, keskittynyt juoksemaan naisten perässä, muistelee Iovieno, Suomen kansalainen vuodesta 1985 lähtien. Ilman kansalaisuutta hän ei olisi voinut ostaa asuntoa vaimonsa kanssa. Lumihankifutista Suomeen jäänyt Iovieno muistaa HPS:n liigajoukkueen joulukuiset treenit, joissa hän katseli pelaajien juoksemista lumisella pellolla. Jalkapallolta toiminta ei näyttänyt. Turussa hän asui kahdeksan kuukautta ja harjoitteli pimeässä, ei kovin hyvän tuoksuisessa hallissa TPS:n kanssa. - Joukkueet olivat minusta kiinnostuneita, mutta itse en kiinnostunut. Oli ongelmia polvien kanssa. Catello Iovieno opiskeli metallialan kurssin ja meni töihin oppisopimuksella Wärtsilän laivanrakennusosastolle. Finnstevelle hän siirtyi vuonna 83, ensin konttikorjaamolle. - Koska englantini oli hyvä, minulta kysyttiin, haluanko konttitarkastajaksi. Hommassa pitää lukea englanninkielisiä raportteja. Pelaaminen jäi polvivaivojen takia, tilalle tuli valmentaminen. Palloliiton virallinen valmentaja Catello Iovieno johdatti kolme vuotta sitten Atlantiksen B-juniorit Suomen mestareiksi. Hän on valmentanut myös nuoria talentteja. Joukossa on ollut muun muassa Mikael Forssell, Perparim Hetemaj ja Roman Jeremenko. Kesäisesti pukeutuneelle konttitarkastajalle jalkapallo on henki ja elämä. Hän uhkuu tyytyväisyyttä. - Kaksi tervettä poikaa. Vaimo. Ne riittävät minulle. 16 STEVIS

17 Mallorcalta Sörnäisiin - Olen sielultani ja kansalaisuudeltani edelleen espanjalainen, mutta joskus huomaan ajattelevani suomen kielellä, kertoo Miguel Reus Servera. Kun Miguel Reus Servera, 55, tuli Espanjasta Suomeen 18 vuotta sitten, pohjoinen maa tuntui kylmältä ja surulliselta. Ensimmäisten pakkasten jälkeen mies halusi takaisin kotiin Palma de Mallorcalle. Miguel päätti kuitenkin sinnikkäästi vielä yrittää, ja seuraavana talvena hänen suomalainen vaimonsa jo odottikin esikoista. Niinpä mies jäi. Ensimmäiset Suomi-vuodet Miguel oli töissä vaimonsa yrityksessä. Suomen kieli tarttui kuuntelemalla ja katselemalla telkkaria ja tietystikin puhumalla. Kun nuorimmainen syntyi, vaimo totesi, ettei hän kolmen lapsen kanssa pysty pyörittämään kaikkea yritystoimintaa. Jostain piti hellittää, mutta samalla piti ajatella perheen taloutta. Vaimolla hyvä idea - Meidän kaverimme oli töissä Finnstevessä, ja vaimoni ehdotti, että minäkin hakisin sieltä töitä. Vuosi oli Pääsin kurssille ja keväällä töihin. 11 vuotta on tässä mennyt, kertoo Miguel, joka työskentelee näyttömiehenä ja radiomanttelina Sörnäisten satamassa Sompasaaressa. Sosiaalisella mielenlaadulla varustettu mies kertoo tulevansa kaikkien kanssa hyvin toimeen. Finnsteve on hänen mielestään työnantajana ok, palkka on hyvä ja työkaverit mukavia. Mies tietää, mistä puhuu, sillä ennen Suomeen tuloaan hän työskenteli kotikaupunkinsa satamassa toimistotehtävissä. - Täällä Suomessa on paremmin työtä tarjolla, ja henkisesti voi olla melko varma, että työtä riittää, jos vain jaksaa sitä tehdä. - Olen monta kertaa sanonut vaimolleni, että hyvä idea, kun hän patisti minua hakemaan töitä Finnstevestä. Plussaa on se, että työkavereissa on muitakin espanjan kielen taitoisia, ja osaapa firman supisuomalainen henkilöstöjohtajakin espanjaa, mikä on mukavaa. Jos talvea, kylmää, loskaa ja korkeaa verotusta ei oteta huomioon, Suomi on Miguelin mielestä lähes tulkoon mukiinmenevä. Parasta ovat tietysti upeat lapset, joita isä väsymättä jaksaa säällä kuin säällä kuljettaa musiikki- ja urheiluharrastuksiin. Muutakin hyvää löytyy. - Kesä. Käyn silloin Lapissa asuntoautolla ja kalastelen. Monikulttuurinen Finnsteve Finnsteven terminaali- ja satamatyössä sekä toimistotehtävissä työskentelee kymmenkunta ulkomailta Suomeen muuttanutta työntekijää. - Kielikyselymme mukaan Finnstevellä osataan 14 eri kieltä, mutta yhtä monta kansallisuutta meillä ei ole. Osa työntekijöistämme puhuu useaa eri kieltä, kertoo Finnsteven henkilöstöjohtaja Markku Hakala. Suomalaisten jälkeen Finnsteven palveluksessa on eniten venäläisiä (5), ja toiseksi eniten espanjalaisia (2). Äidinkielenään venäjää puhuvat ovat tärkeitä idän kautta kulkevan konttiliikenteen kannalta. - Kansainvälisellä alalla kommunikointi monella kielellä on ehdottomasti vahvuus. Vieraskieliset satamatyöntekijät eivät ole haaste henkilöstöhallinnalle tai koulutukselle, sillä turvallisuussyistä työntekijöiltämme vaaditaan hyvä suomen kielen perusosaaminen, Hakala toteaa. STEVIS 17

18 tantoyhtiön kuvausryhmä neuvotteli yksityiskohdista, valokuvaaja ikuisti kuvausta edeltäviä hetkiä, pääluottamusmies perehdytti toimittajaa surrauksen saloihin, tupakoita syttyi ja sammui. Telkkarisarjaa kuvattiin Sörnäisissä Teksti: Essi Kurkinen Kuva: Soile Kallio Sörnäisten satamassa tapahtui lokakuisena aamuna kummia. Kuvausryhmä ja muutama valovoimainen tähti saapuivat kuvaamaan jaksoa television uutuussarjaan. Starat tutustuivat ahtaajan töihin, ja kameralle tallentui otoksia rock-äijistä surraamassa laivan ulkokannella. Actionia oli luvassa jo ennen kuin itse kuvaukset laivan kannella alkoivat: Finnsteven ahtaajat näyttivät, miten lasti kiinnitetään, Story of -tuo- Makee duuni Kamera käy! Neljä Finnsteven oranssihaalarista stuuvaria apureineen aloitti surrauksen. Kyykistelyä, ketjujen siirtelyä, kyykistelyä. Ulkopuoliselle tarkkailijalle kävi selväksi, että työ on fyysisesti raskasta ja nopeatempoista ja vaatii suurta tarkkaavaisuutta. Televisiosarjan työharjoittelijat selviytyvät koitoksesta kuitenkin kunnialla. - Makee duuni, äijää meininkiä, kuvaili toinen sarjan päätähdistä. - Ei motivoitumisongelmia ja mukavaa on ollut, summasi puolestaan toinen päähenkilö tunnelmiaan. Miesten mukaan kuvaukset sujuivat leppoisissa tunnelmissa, vaikka työ olikin haastavaa. Molemmat olivat samaa mieltä siitä, että parituntisen kuvaussession jälkeen oli aika jättää laiva ja siirtyä pois hidastamasta ahtaajien työtä! Subtv:n uutuussarja kertoo kahdesta musiikkibisneksen monitoimiihmeestä tosimiesten hommissa. Pienten poikien unelma-ammateista sarjassa perehdytään ahtaajan lisäksi muun muassa lasinpuhaltajan, sepän, metsurin ja hävittäjälentäjän työnkuvaan. Sarja ilmestyy ruutuihin keväällä, ja siihen mennessä on päätähtien nimetkin julkistettu. Tässä vaiheessa heidän henkilöllisyyttään ei vielä saa paljastaa. Kuva: Olli Pulli, Finnsteve Risteilijäelämää Kesäkauden 2006 aikana (huhtikuu-lokakuun puoliväli) Helsingissä piipahti 258 risteilyalusta. Vilkkaimpina päivinä kaikki alukset eivät mahtuneet Hernesaareen risteilyaluslaitureihin, ja niinpä risteilijöitä bongailtiin laiturissa muun muassa Länsisataman tavarasataman puolella. Eräänä kesäkuisena päivän Helsingissä oli yhtä aikaa neljä risteilijää: Star Princess, Constellation, Lirica ja Amsterdam. Kaikki haluttiin toivottaa tervetulleiksi, joten Helsingin Satama sijoitti Amsterdam-aluksen Länsisataman LV7-ramppiin. Risteilyalusten koko on kasvussa, mikä tietää entistä enemmän matkustajia. Tulevaisuuden suunta on se, että vaikka alusten käyntimäärät eivät suuresti lisääntyisikään, Helsingissä piipahtavien risteilymatkustajien määrä kasvaa, kerrotaan Helsingin Satamasta. 18 STEVIS

19 Pinnan allakin tapahtuu Teksti: Essi Kurkinen Kuva: Soile Kallio Sukeltajat ovat tänä syksynä olleet tuttu näky Sörnäisten satamassa Helsingissä. Ammattisukeltajat ovat korjanneet laiturin takaseinää, joka on kokenut kovia muun muassa eroosion, laivojen potkurivirtausten ja säiden vuoksi. Sukeltajat rakentavat laiturin vahingoittuneen takaseinän eteen muotin, joka valetaan täyteen betonia peittämään vaurioituneet kohdat. - Oikeastaan kaikki Helsingin sataman vanhat laiturirakenteet ovat vuosikymmenien ikäisiä. On luonnollista, että niitä pitää aika ajoin uudistaa, kertoo Sörnäisten projektin työnjohtaja, ammattisukeltaja Nino Kinnunen Insinööritoimisto Sukellus- Kotka Oy.stä. Ammattisukellukseen sekä vedenalaisten rakenteiden tarkastukseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen erikoistunut Sukellus-Kotka ja Helsingin Satama ovat tehneet yhteistyötä luvulta alkaen. Sukeltajien työmaa sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen ramppien alla. Vaikeuskerrointa lisäävät laivojen aiheuttamat voimakkaat potkurivirtaukset, mutapohjasta johtuva erittäin huono näkyvyys sekä se, että osa työtarvikkeista on kuljetettava työkohteeseen lautalla tai uiden. Meneillään oleva Sörnäisten projekti aloitettiin tämän vuoden elokuussa, ja näillä näkymin sukeltajien työ jatkuu satamassa vielä pitkälle talveen. - Jään alla on oikeastaan helpom- pi työskennellä kuin syysmyrskyssä. Vesi ei liiku, kun pinta on jäässä. Pohjan mudat pysyvät paikoillaan ja vesi on useimmiten kirkasta. Satamassa jää tosin on usein murrettua, mikä hankaloittaa työskentelyä verrattuna ehjän jään alla sukeltamiseen, Kinnunen selittää. Suomalaisjoukko yhteisharjoituksiin Saksaan Marraskuisen kylmä mutta aurinkoinen sää saatteli suomalaisen Suojauskomppanian Finnstar-alukseen Sörnäisten satamassa Helsingissä. Suomalaisosasto oli lähdössä Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen yhteisharjoituksiin Saksaan. Suomalaisjoukon vahvuus oli noin 110 sotilasta ja 28 ajoneuvoa, joukossa myös kuljetuspanssariajoneuvoja Paseja. Suojauskomppania on osa Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoihin kuuluvaa Saksa-Hollanti-Suomi-taisteluosastoa. Takaisin Suomeen miehet ja kalusto palasivat marraskuun lopussa. Kuvat: Soile Kallio Kuva: Soile Kallio STEVIS 19

20 Kohtaamisia Vuosaareen rakennettava uusi satama-alue nappasi odotetusti päätähden roolin Finnsteven ja Helsingin Sataman yhteisosastolla viime kevään Logistiikka- Kuljetus-tapahtumassa. Messut olivat myös oiva paikka tavata tuttuja ja kollegoita läheltä ja kaukaa. Helsingin Satama ja Finnsteven järjestivät messupäivien aikana Vuosaari-kiertoajeluja. - Erityisen jännittävää oli, että kiertoajelulla päästiin ajamaan Vuosaareen valmistuneen maantietunnelin läpi. Logistiikka-alue tuntui kiinnostavan paljon, samoin rakentamisen aikataulu, kertoi kiertoajeluja Finnsteven puolesta isännöinyt kehityspäälliikkö Veli Takanen. Hän pani myös merkille, että logistiikkaalan yritysten toimistohenkilöstöä pohdituttaa, miten työpaikan mahdollinen muutto Vuosaareen vaikuttaa työmatkoihin. Projektijohtaja Olli Niemi NCC Property Development Oy:stä oli tullut messuille Tampereelta. - Sataman muutto Vuosaareen käynnistää ketjun murros- ja muutosketjun, ja minua kiinnostaa seurata, mikä muuttuu ja miten muutokset heijastuvat rakentamiseen. Logistiikka toimialana on muutoinkin mielenkiintoinen. VR Cargon myyntipäällikkö Jari Korhonen kertoi tulleensa tapaamaan tuttuja ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Mukana messuilla myös valokuvaaja Soile Kallio ja toimittaja Sari Tiiro. 20 STEVIS

21 Onnisen huolintatiimin tuontihuolitsijat: Soili-Marja Heinänen, Liisa Jalava ja Paula Ruokonen olivat varanneet koko päivän messuja varten: ensin kiertoajelulle Vuosaareen ja sitten Messukeskukseen. Vaikuttava juttu se satama, täytyy hattua nostaa rakentajille, naiset totesivat. Messuilla he kävivät tapaamassa yhteistyökumppaneita, joihin myös Finnsteve kuuluu. - Ja aina täältä jotain uuttakin mukaan tarttuu. Satamakapteeni Pekka Räsänen Turun Satamasta (keskellä), Finnsteven Turun tuotantopäällikkö Erik Hacklin ja SeaRailin myyntiassistentti Outi Suominen asettuivat luontevasti yhteispotrettiin. - Tyytyväisiä ollaan ja yhteistyö toimii. NV Transin, entisen Naappilan Varaosan edustajat, työpäällikkö Juha-Pekka Ahvonen ja autonkuljettaja Jukka Lehtinen katselivat Vuosaaren sataman maantietunnelin pienoismallia tarkasti. Miehille kohde oli tuttu, sillä NV Transin autot kuljettivat Lemminkäisen aliurakointina tunnelin tieltä louhittua kiveä sataman täyttömaaksi. Tiedottaja Päivi Korpela ja toimistosihteeri Eija Rosvall Tiehallinnosta katsastivat ensin oman työpaikkansa osaston ja tutustuivat sitten muihinkin. Päivi Korpela muistutti, että erikoiskuljetusluvat myöntää Tiehallinto. - Miksikö tulin messuille? Kuuluu alaan käydä keskustelemassa muiden kanssa, tiivisti MSC Finlandin toimitusjohtaja Thomas Lindholm. - Meillä menee erittäin hyvin. Markkinoilla on paljon lastia ja meillä puolestamme hyviä yhteistyökumppaneita, hän totesi. STEVIS 21