Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Jorma Penttinen KYSin erva

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Jorma Penttinen KYSin erva

2

3

4 NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö UUSI MALLI ERVA ERVA ESH PERUSTASO LAAJENNETTU PERUSTASO Etunimi Sukunimi

5

6 Kansalaisen lähipalvelut ja keskitetyt palvelut Sähköiset palvelut 24 h - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne) Kotiin tarjottavat palvelut -tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne) Liikkuvat palvelut - pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Lähellä tarjottavat palvelut - matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueellisesti keskitetyt palvelut - harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne) Kansallisesti keskitetyt palvelut - viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpäkeskus, hengityslaitepotilaat jne) Kaikissa palveluissa voi olla tuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori versio 5/12

7 Sote-erva -kuntayhtymä Ohjaa ja koordinoi alueensa yliopistollisia ja muita tehtäviä Rajattu järjestämisvastuu Sosiaali-ja terveydenhuollon yhteisvastuualue (koordinaatio, järjestäminen, tuotanto) Omistaa ja valitsee Yosairaala Viranomaistehtävät Kunta Tutkimus, opetus, kehitys Perusvastuualue (vastuukunta tai ky) Tukitoiminnot 24/7 SOTE Erit. vaativa, suuri väestöpohja Perusvastuualue (järjestämisvastuu, tuotanto, sopimukset) Toimiyksiköt yhteinen sotetoimiyk sikkö Toimiyk siköt

8 MUUTTUVA KENTTÄ Laboratoriotoiminnassa VSSHP-ERVA VAASA FIMLAB KESLAB? HUS PHSOTEY? NORDLAB

9 ISLAB alueen muutoksia kuntarakenne kuntayhtymät seuranta ajoittain haasteellista

10 1. Ervan organisaatiomuoto Erityisen vaativien, laajaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamista ja perustason toimintojen koordinoimista sekä vertikaalisen palveluketjun integraation varmistamista varten perustetaan viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta. Erva määritellään järjestämislaissa kuntien ja sote-alueiden omistamaksi oikeushenkilöksi, joka on kuntayhtymä. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Omistavien kuntien ja sote-alueiden äänivalta määräytyy lähtökohtaisesti asukasluvun mukaan. Kuntayhtymän hallitus käyttää ylintä toimeenpanovaltaa. Hallituksen enemmistö koostuu eri sote-tehtäväkentän asiantuntijoista, jotka varmistavat sen, että alueellinen integraatio ja tarkoituksenmukainen palvelu toteutuvat. Alueelliset intressit ja demokraattinen ohjaus toteutetaan yhtymäkokouksen kautta.

11 2. Ervan valtuudet Erityisen vaativien tehtävien hoitamisen ja koordinaatiovastuun toteuttamiseksi ervalle on järjestämislaissa annettava lakiin perustuva mandaatti. Nykyisessä terveydenhuoltolaissa mainittu nykyisten terveydenhuoltoa koskevien erva-alueiden välinen järjestämissopimus ja nykyisten sairaanhoitopiirien alueilla tehtävä perustason toimijoiden välinen järjestämissuunnitelma luovat puitteet koordinaatiotehtävän toteuttamiseksi. Tulevan järjestämislain valmistelussa sääntelyä tulee täsmentää siten, että erva voi päättää sitovasti tarkoituksenmukaisesta, kattavasta ja päällekkäisyyksiä välttävästä palvelurakenteesta. Tämän toteuttamiseksi jäljempänä lueteltujen tehtävien osalta ervalla on lakiin perustuva päätösvalta.

12 4. Ervan talous Erva saa tulonsa ensisijaisesti omistajakuntien ja sote-alueiden kapitaatiopohjaisilla maksuilla sekä toissijaisesti valtiolta kansallisten erityistehtävien hoitamiseksi. Poikkeuksellisen suurten kustannusten tasausjärjestelmästä päätetään erva-kohtaisesti erikseen.

13 ERVA-aluekokeiluhanke Pohjoinen polku Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Lääkintöneuvos Lauri Nuutinen

14 Hankekuvaus STM:n hyväksymä hanke, jolle myönnetty rahoitusta OYS-ERVA alueen sairaanhoitopiirien ja Kainuun yhteistyö Selvittää vaihtoehdot ja valmistella niiden edellyttämät toimet perus-, erikois- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten järjestämiseksi Kehittää sosiaalihuollon erityispalveluiden ratkaisumallit Pohjois-Suomessa.

15 Erva = vahva keskitetty koordinointi voimavarat optimaaliseen käyttöön hyödynnetään OYS-erva-alueen hyvä yhteistyötapa ja työnjako varmistetaan tasapuolinen ja demokraattisesti ohjattu hoito OYS-ervan koko alueella yliopistollinen sairaala koko alueen demokraattiseen ohjaukseen (hallitus, valtuusto) vältetään epäterveen kilpailuasetelman syntyminen taataan ympärivuorokautinen päivystysvalmius asetuksen mukaisesti koko alueella samat toimintatavat ja lääkekäytännöt tuovat kustannussäästöjä tietojärjestelmät helpompi koordinoida yhteensopiviksi perusterveydenhuolto saa tarvitsemansa tuen ja aseman (järjestämissuunnitelman toteutus) rakentuva vahva erva-toimija mahdollistaa kuntien budjettien ennakoitavuuden

16 Muodostuvat yhteistoiminta-alueet 1. Kainuun yhteistoiminta-alue 2. Keski-Pohjanmaan yhteistoimintaalue 3. Lapin yhteistoiminta-alue 4. Länsi-Pohjan yhteistoiminta-alue 5. Pohjois-Pohjanmaan ratkaisu

17 Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen Uudet yhteistoiminta-alueet joutuvat pääsääntöisesti vastaamaan OYS-erva-alueella sekä sairaanhoitopiirien aiemmista toiminnoista että kuntien toiminnoista. Pitkät etäisyydet tuovat oman lisänsä yhteistoimintaalueiden muodostamiseen. Joudutaan tekemään paljon kompromisseja Lähtökohtaisesti on varauduttava siihen, että kaikkea entistä toimintaa ei voida jatkossa toteuttaa muistojen kultaamalla tavalla, eikä varsinkaan lisätä uutta hyvää edellisten päälle.

18 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Lappi Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. ENONTEKIÖ INARI Pohjois- Pohjanmaa Länsi- Pohja OYS Kainuu Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. MUONIO KOLARI KITTILÄ 1 SODANKYLÄ SAVUKOSKI Keski- Pohjanmaa Pohjois- PELKOSENNIEMI Savo Sata- kunta Varsinais- Suomi Vaasa Etelä- Pohjanmaa TYKS Pirkan- maa TAYS Kanta- Häme Sairaanhoitopiiri 1. Lappi HYKS Keski- Suomi Päijät- Häme Helsinki ja Uusimaa 2. Länsi-Pohja Etelä- Savo 3. P-Pohjanmaa KYS Kymenlaakso Itä- Savo Etelä-Karjala Pohjois- Karjala OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % , , ,1 4. Kainuu ,7 5. K-Pohjanmaa ,2 YHTEENSÄ ,0 Länsi-Pohjan keskussairaala Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala KRUUNUPYY 5 KALAJOKI KOKKOLA KAUSTINEN VETELI PYHÄJOKI KANNUS PELLO YLITORNIO KEMI HAILUOTO MERIJÄRVI TOHO- LAMPI HALSUA TORNIO RAAHE ALAVIESKA PERHO 2 YLIVIESKA SIEVI TERVOLA KEMINMAA ROVANIEMI SIMO OULUNSALO SIIKA- JOKI OULAINEN LESTI- JÄRVI LUMIJOKI VIHANTI NIVALA REISJÄRVI II HAUKIPUDAS KEMPELE LIMINKA HAAPAVESI HAAPAJÄRVI YLI-II KIIMINKI TYRNÄVÄ MUHOS SIIKALATVA KÄRSÄMÄKI PYHÄJÄRVI OULU RANUA PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI VUOLIJOKI KEMIJÄRVI PUOLANKA KAJAANI POSIO SALLA Lapin keskussairaala 3 VAALA PALTAMO Pasi Parkkila 2011 TAIVALKOSKI Kainuun KUUSAMO SUOMUSSALMI 4 HYRYNSALMI RISTIJÄRVI keskussairaala SOTKAMO KUHMO

19 PPSHP:n pohjoinen alue KUUSAMO + Kuivaniemi II YLI-II PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI HAUKIPUDAS KIIMINKI OULU OULUNSALO KEMPELE + MUHOS LUMIJOKI LIMINKA + HAILUOTO TYRNÄVÄ Ylikiiminki YLIKIIMINKI UTAJÄRVI VAALA + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa

20 Oulun Eteläisen alueen kunnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueet

21

22 Mitä vanhasta mallista pois? Monikanavainen rahoitus Hitaat, yhteensopimattomat tietojärjestelmät Odotusajat, kynnys matalaksi Turhat lähetteet ja päivystyskäynnit Perus- ja täydennyskoulutuksen kapeaalaisuus Lyhytjännitteisyys, henkilöstön vaihtuvuus, keikkalääkäritoiminta Monitasoisesta johtamisesta käytännön työhön

23 Mitä tilalle Hoitoonsa osallistuva, vaihtoehdoista tietoinen potilas/asiakas Kokonaisnäkemyksen omaavat ammattilaiset Toimivat tietojärjestelmät (myös th-sosiaalih) Ennakoivat palvelusuunnitelmat, monimuotoinen kotihoito (v yli 1 milj. yli 75 v.) Päivystysten uusi rakenne (nopean dgyksiköt, psykiatria, selviämisasema, sosiaalipäivystys, yhteys kuntoutukseen)

24 Päivystys 2017 Taso III-IV 24/7 - Kaikki erikoisalat - Välitön leikkausvalmius Taso II 24/7 - Suuret erikoisalat - Leikkausvalmius 30 min. jaettu kovo pehmo - Synnytykset Taso I-II 24/7 - Kirurgia, sisätaudit - Ei leikkaustoimintaa öisin - Synnytykset Taso I - Kirurgia, sisätaudit - Ei leikkaustoimintaa virka-ajan ulkopuolella OYS LKS, KoKS KaKS, LPKS (?) OAS, Raahe Virka-ajan ulkopuolinen 24/7 PTH-päivystys lisäksi Kuusamo, Ivalo, Kemijärvi, Pello, Muonio/Kittilä/Kolari, Sodankylä A-L Oukka

25 Järjestäjä/rahoittajatehtävän kokoaminen yhdelle organisaatiolle Pohjois-Suomessa Rahoituskokonaisuus muodostuisi seuraavista osa-alueista: Kunnilta per capita Vakuutusyhtiöt käytön mukaan KELA-rahoitus koottuna niitten tehtävien mukaisesti, joita KELA nyt rahoittaa Valtionosuus, joka tasaisi kuntien erilaisen sairastavuuden ja ikärakenteen aiheuttamat palvelutarve-erot Asiakasmaksut maksuasetuksen mukaisesti Työnantajien maksamat korvaukset Ennen tämän vaiheen käynnistämistä tarvitaan rahoituspilotteja.

26 Lausuntokierroksella kunnissa

27 KYSin ervalle ISKE-hanke

28 Selvityshenkilöt Edellä esitetyt linjaukset edellyttävät tarkempia alueellisia selvityksiä, josta johtuen hallitus asettaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jatkotyön tueksi selvityshenkilötyöryhmän. Selvityshenkilöiden tehtävänä on alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten esittäminen mennessä.

29 Kokonaisuutta esitetään KASTE-hankkeeksi JÄRJESTÄMISVASTUU ISKE (Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen) Ohjausryhmä ERVA-alueen kuntien + shp:n poliittinen ja viranhaltija- /asiantuntijaedustus Maakuntakohtaiset työryhmät 4 kpl TUOTANTO Etelä-Savon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Keski-Suomen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Pohjois-Savon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Pohjois-Karjalan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnittelu (kunnat yhdessä shp:n valtuusto hyväksyy) Tuotantolähtöinen tarkastelu

30 JÄRJESTÄMISVASTUU ISKE (Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen) Ohjausryhmä ERVA-alueen kuntien + shp:n poliittinen ja viranhaltija- /asiantuntijaedustus Maakuntakohtaiset työryhmät 4 kpl

31 TUOTANTO JÄRJESTÄMISVASTUU ISKE Pohjois-Savon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Maakuntakohtaiset työryhmät/ohjausryhmä kuntien poliittinen ja vh-johto + shp:n johto Johtoryhmä kuntien, shp:n ja tuotantoorganisaatioiden substanssijohto TYÖRYHMÄT Kuntoutustyöryhmä Psykiatrian työryhmä Äitiystyöryhmä Leikkaustoiminnan työryhmä Kotisairaalatyöryhmä Poliklinikkatyöryhmä Saattohoitotyöryhmä Ravitsemushoidon työryhmä Kuvantamisryhmä Talousryhmä Uniapnea-ryhmä Päivystysryhmä Endoskopiaryhmä ym. Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnittelu (kunnat yhdessä shp:n valtuusto hyväksyy) Tuotantolähtöinen tarkastelu Apuvälineet Ensihoito ym.

32 Talous: Omaisuusjärjestelyt Vuonna 2011 kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset olivat 8,4 miljardia euroa, josta 73,5 prosenttia ohjautui erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitopiirien piirien kiinteistöjen, koneiden, kaluston sekä vesi- ja maaomaisuuden tasearvo oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2010.

33 Kuntayhtymän purkamisesta on määräykset kuntayhtymän perussopimuksessa. Omaisuus samoin kuin velat ja sitoumukset jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Omaisuuden osalta joudutaan päättämään, arvostetaanko se esimerkiksi tekniseen arvoon, kirjanpitoarvoon vai käypään arvoon.

34 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt Myös kuntayhtymien mahdollisten liikelaitosten ja tytäryhtiöiden asema joudutaan selvittämään. Purkamista edellyttävässä selvitysmenettelyssä todennäköisesti moniin tuhansiin nousevat kuntayhtymien sopimukset on käytävä läpi ja tehtävä kunkin osalta ratkaisu. Myös velkajärjestelyistä on sovittava. Purkamiskokonaisuuteen kuuluu myös se, että osakeomistukseen liittyvistä luovutuksista luovutuksensaaja maksaa varainsiirtoveron.

35 Eläkkeet Kuntayhtymän päättymisestä pitää ilmoittaa hyvissä ajoin Kevaan. Ennen purkautumista omistajakuntien tulee sopia siitä, miten kuntayhtymälle aiheutuvat eläkemaksut jaetaan jatkossa omistajien kesken. Kuntayhtymälle aiheutuu eläkemenoja myös purkautumisen jälkeen eläkemenoperusteina maksuna, joka on aiheutunut ennen vuotta 2005 kuntayhtymässä tehdystä työstä; maksu tulee maksuun silloin, kun kuntayhtymässä palveluksessa ollut henkilö jää eläkkeelle

36 PÄIVYSTYS Vahvat peruskunnat tai kunnista muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet ( 25-35) vastaavat perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksistä väestöpohja mahdollistaa muista kantokykytekijöistä riippuen ympärivuorokautiseen perustason päivystyksen, johon kuuluisi sairaanhoidon päivystyksen lisäksi sosiaalipäivystys lastensuojelun ja päihdehuollon päivystyksineen. mielenterveyden hoitoon riittävä päivystyksellinen valmius.

37 Selvityshenkilöt Edellä esitetyt linjaukset edellyttävät tarkempia alueellisia selvityksiä, josta johtuen hallitus asettaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jatkotyön tueksi selvityshenkilötyöryhmän. Selvityshenkilöiden tehtävänä on alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten esittäminen mennessä.