SELVITYS ELÄINTEN HYVINVOINTITOIMIALASTA SUOMESSA KEVÄÄLLÄ 2013

Transkriptio

1 SELVITYS ELÄINTEN HYVINVOINTITOIMIALASTA SUOMESSA KEVÄÄLLÄ 2013 Biocelex Oy Hanna Halme ja Kai Lahtonen

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Selvityksen taustaa ja tavoitteet Selvityksessä käytetyt menetelmät 3 2. Tulokset Toimialan toimijat ja segmentit Toimialasegmenttien arvoverkkokuvaukset Toimialasegmenttien liiketoimintapotentiaalien arviointi Toimialasegmenttien SWOT -analyysit 7 3. Yhteenveto ja johtopäätökset 8 Liitteet (eivät julkisia) Liite 1 Lista toimialan keskeisistä toimijoista yhteystietoineen 6 sivua Liite 2 Haastattelujen toimijakohtaiset tulokset 27 sivua Liite 3 Toimija- ja segmenttikohtaiset SWOT -analyysit 5 sivua 2(8)

3 1. Johdanto 1.1. Selvityksen taustaa ja tavoitteet Tekesin Pharma- Kilpailuetua uusista toimintatavoista ohjelman yhtenä teema-alueena olivat innovatiiviset lääkemuodot eläinlääkintään. Eläinlääkkeitä kehittävien yritysten ja tutkimusryhmien välinen yhteistyö vahvistui ohjelman aikana sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja ohjelman yhtenä lopputuloksena järjestettiin 12. maaliskuuta 2012 tilaisuus teemalla Kotimainen eläinten hyvinvointia tukeva tuotekehitys kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Tilaisuuteen osallistui lähes 60 eläinten hyvinvointia edistävää toimijaa ja tilaisuutta pidettiin erittäin tarpeellisena ja tärkeänä. Alan toimijat olivat Pharma-ohjelman päätyttyä useaan otteeseen yhteydessä Tekesiin toivoen jatkoa käynnistyneelle yhteistyölle. Tekes päätti keväällä 2013 teettää ja kilpailuttaa selvityksen suomalaisten eläinten hyvinvointisektorin tutkimusta ja tuotekehitystä tekevistä toimijoista. Selvityksen toteutti Life Science -alalle keskittynyt ja innovaatioiden ja liiketoiminnan kehitykseen erikoistunut Biocelex Oy ja selvitystiimiin kuuluivat Biocelexistä Hanna Halme ja Kai Lahtonen sekä eläinlääkäri Mikael Granholm (Univet Oy/Vettori Oy). Selvityksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva eläinten hyvinvointisektorin toimijoista ja arvoverkostosta ja erityisesti kartoittaa eläinten hyvinvoinnin tutkimusta ja tuotekehitystä tekeviä kotimaisia toimijoita sekä tuotanto- että seuraeläinpuolelta. Toimijoiden ja toimialasegmenttien SWOT -analyysi sekä kansainvälinen liiketoimintapotentiaalin arviointi Suomen lähialuemarkkinoilla eli Euroopassa ja Venäjällä kuului myös selvityksen piiriin Selvityksessä käytetyt menetelmät Keskeisenä toteutustapana oli alan tutkimusta ja tuotekehitystä tekevien yritysten, tutkimusryhmien ja muiden relevanttien toimijoiden haastattelut. Otannan osalta pyrittiin toimialan kohtuullisen pienuuden vuoksi käytännössä kaiken kattavaan otantaan tutkimuksen ja tuotekehityksen osalta. Tarjouspyynnön mukaisesti selvitystyö keskittyi kolmeen osa-alueeseen; Kartoitus eläinten hyvinvoinnin tutkimusta ja tuotekehitystä tekevistä kotimaisista toimijoista Sektorin olennaisten yritysten, tutkimusryhmien ja muiden relevanttien kotimaisten toimijoiden identifiointi, kartoitus ja toimijoiden listaus toteutettiin hyödyntäen toteuttajatiimin omia tietokantoja ja omaa asiantuntijaverkostoa. Relevanttien toimijoiden listausta tarkastettiin tiedonhauilla internetistä, yritysten kotisivuilta ja suorilla kyselyillä arvoverkon toimijoilta. Kuvaus toimijoiden eläinten hyvinvointiin liittyvän toiminnan ydinosaamisesta, laajuudesta, verkottumisesta ja muista selvitystyöhön liittyvistä asioista Yrityksiltä kerättiin mm. seuraavia tietoja: perustiedot, ydinosaaminen ja tuotteet, palvelut, tuotekehitysaktiviteetit, tunnistetut mahdollisuudet ja haasteet yrityksen omassa toiminnassa, yhteistyö muiden suomalaisten toimijoiden kanssa, kansainvälinen yhteistyö, toiminta arvoverkossa, tulevaisuuden näkymät sekä toiveet Tekesin suuntaan. 3(8)

4 Tutkimusryhmiltä kerättiin mm. seuraavia tietoja: perustiedot, tutkimuksen painopiste ja sen taso kotimaassa ja kansainvälisesti, kiinnostavimmat soveltavan tutkimuksen tutkimusryhmät ja -projektit, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, kansainvälinen yhteistyö, toiminta arvoverkossa, tulevaisuuden näkymät sekä toiveet Tekesin suuntaan. Päätietolähteitä olivat muistiot toimijoiden haastatteluista ja lisäksi erikseen kerätty monipuolinen taustamateriaali mm. kotisivut, raportit, julkaisut, tilastot, Kaupparekisteritiedot yms. Toimijoiden haastattelurunko laadittiin yllä olevan kuvauksen mukaan huomioiden Tekesin toiveet. Haastattelut suoritettiin informoituna, eli haastateltaville lähetettiin etukäteen lyhyt kuvaus toimeksiannosta sekä keskustelurunko. Haastattelut suoritettiin henkilökohtaisina vierailuina tai puhelinhaastatteluina. Mikäli haastateltava oli kiireinen, käytettiin myös sähköpostitse lähetettyjä vastauksia. Toimijoiden segmentointi ja luokittelu suoritettiin kerättyjen tulosten perusteella. Arvio kotimaisten eläinten hyvinvointisektorin liiketoimintapotentiaalista Suomen lähialuemarkkinoilla Kerätyn haastatteluaineiston sekä muun taustamateriaalin ja tiedon perusteella tuotettiin sanallinen kuvaus toimijoiden ja toimialasegmenttien arvoverkoista ja liiketoimintapotentiaaleista sekä toimijoiden ja toimialasegmenttien SWOT -analyysit huomioiden Suomen lähimarkkinat (erityisesti Eurooppa ja Venäjä). Sanalliset kuvaukset liiketoimintapotentiaaleista ja arvoverkoista sekä SWOT -analyysit suoritettiin koko selvitystiimin voimin. 2. Tulokset Suomessa eläinten hyvinvointisektorin yrityksiä on noin 50 (lääke, diagnostiikka, eläinten terveystuotteet, lääkinnälliset laitteet, ruoka, rehut ja muut hyvinvointipalvelut), josta osa on ulkomaisten yritysten suomalaisia tytäryhtiöitä ja osa on Suomessa toimivien eläinlääkkeiden ym. tuotteiden markkinoijia ja jakelijoita. Toimijoiden määrä kasvaa usealla sadalla, mikäli hyvinvointipalveluihin lasketaan mukaan myös eläinlääkäriasemat ja -ketjut sekä esimerkiksi eläinten fysioterapia-, hieronta-, koulutus- ja agilitypalvelut. Tämän lisäksi alan keskeisinä toimijoina ovat eläinten terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvät tutkimuslaitokset (MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja VTT), yliopistot kuten esim. Helsingin ja Itä-Suomen yliopisto sekä erityyppiset yhdistykset (Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry, Suomen Kennelliitto ry, Suomen Hippos ry, Lääketeollisuus ry, Proagria Keskusten liitto ry) ja viranomaiset (Fimea, Valvira, Evira). Rajatun selvityksen puitteessa suoritettiin kaiken kaikkiaan lähes 30 haastattelua, josta 24 haastattelua oli kohdennettu tutkimus- ja tuotekehitysyrityksiin, tutkimuslaitoksiin tai muihin alan arvoverkkoon kuuluviin toimijoihin. Haastateltavat yritykset luokiteltiin tulosten perusteella eri päätoimialasegmentteihin. 4(8)

5 2.1. Toimialan toimijat ja segmentit Alan yritykset luokiteltiin eläinten hyvinvointisektorin kolmeen päätoimialasegmenttiin. Eläinten diagnostiikka ja sairauden hoito Eläinten ruokinta ja lisäravinteet Muut eläinten terveyttä ja hyvinvointia parantavat tuotteet ja palvelut Eläinten diagnostiikan ja sairauden hoito -segmenttiin kuuluvat eläinlääkkeet, diagnostiikkatuotteet ja laboratoriopalvelut. Selvityksessä haastateltiin viittä yritystä (yhteenlaskettu liikevaihto 101 M, henkilöstö 206). Eläinten ruokinta ja lisäravinteet -segmenttiin sisältyvät eläinruoat, rehut ja rehuparanteet, vitamiinit ja muut lisäravinteet. Selvityksessä haastateltiin yhdeksää yritystä (yhteenlaskettu liikevaihto 1198 M, henkilöstö 1320). Segmenttiin muut eläinten terveyttä ja hyvinvointia parantavat tuotteet ja palvelut kuuluvat terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, esim. lääkinnälliset laitteet sekä muut hyvinvointituotteet ja - palvelut. Selvityksessä haastateltiin kuutta yritystä (yhteenlaskettu liikevaihto 1,4 M, henkilöstö 11) Toimialasegmenttien arvoverkkokuvaukset Selvityksen arvoverkkoarviot perustuvat yrityskohtaisten haastatteluiden tuloksiin. Eläinten diagnostiikka ja sairauden hoito Arvoverkkoon kuuluvat mm. loppuasiakkaat (eläinlääkärit ja joskus myös eläinten omistajat), tukkukaupat, suomalaiset ja kansainväliset jakelijat ja jälleenmyyjät, ulkomaiset päämiehet, tutkimusyhteistyökumppanit (kotimaiset ja kansainväliset yritykset, laboratoriot, yliopistot, tutkimuslaitokset esim. MTT, RKTL ja yhdistykset esim. ETT), raaka-aineiden toimittajat, CRO:t (tutkimus-, valmistus- ja laboratoriopalvelut sekä muut asiantuntijat), Fimea, Valvira, eläinjärjestöt, kennelliitot, rotuliitot ja kennelit. Eläinten ruokinta ja lisäravinteet Arvoverkkoon kuuluvat mm. loppuasiakkaat (alkutuottajat, seuraeläinten omistajat ja eläinlääkärit), suomalaiset ja kansainväliset jakelijat ja jälleenmyyjät, suomalaiset ja kansainväliset markkinointija myyntiketjut, ulkomaiset päämiehet, tutkimusyhteistyökumppanit (kotimaiset ja kansainväliset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset esim. MTT, ETT, RKTL), raaka-aineiden toimittajat, kuljetusliikkeet, CRO:t (tutkimus- ja valmistuspalvelut ja muut asiantuntijat), Evira, eläinjärjestöt, kennelliitot, rotuliitot ja kennelit. Muut eläinten terveyttä ja hyvinvointia parantavat tuotteet ja palvelut Arvoverkkoon kuuluvat mm. loppuasiakkaat (eläinlääkärit, fysioterapeutit ja seuraeläinten omistajat), suomalaiset ja kansainväliset jakelijat ja jälleenmyyjät, ulkomaiset päämiehet, tutkimusyhteistyökumppanit (suomalaiset ja kansainväliset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset esim. MTT), CRO:t (valmistus- ja laboratoriopalvelut ja muut asiantuntijat) ja Valvira. 5(8)

6 2.3. Toimialasegmenttien liiketoimintapotentiaalien arviointi Selvityksen arviot toimialasegmenttien yleisestä ja karkeasta liiketoimintapotentiaalista sekä sen tulevaisuuden kehityksestä perustuvat yrityskohtaisten haastatteluiden tuloksiin. Toimialasegmenttikohtaiset liiketoimintapotentiaaliarviot on esitetty tarkemmin erillisessä luottamuksellisessa liitteessä 3. (Toimija- ja segmenttikohtaiset SWOT -analyysit, joista on koostettu segmenttikohtaiset arviot). Yritykset keskittyivät haastatteluissa pääsääntöisesti arvioimaan kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia yleisellä tasolla eikä myöskään alueellisia tai maakohtaisia tavoitteita eritelty erikseen asiakkaan puolelta (esimerkiksi Eurooppa ja Venäjä). Tutkimuslaitosten ja yliopistojen liiketoimintapotentiaalia ei ole arvioitu selvityksessä, vaikka niiden innovaatiopotentiaali voi tuottaa merkittävääkin liiketoimintapotentiaalia pitkällä aikavälillä. Eläinten diagnostiikka ja sairauden hoito Kotimainen ja kansainvälinen liiketoimintapotentiaali on erinomainen eläinlääkkeiden osalta ja erityisesti alkuperäistuotteille (innovatiiviset tuotteet). Suomessa ei ole monta eläinlääkealan tuotekehitystoimijaa (kolme yritystä). Potentiaalin laajempi hyödyntäminen vaatisi yritysten yhteistyön tiivistämistä sekä laajan tutkimusverkoston hyödyntämistä. Eläindiagnostiikalla ja laboratoriopalveluilla on Suomessa kohtuulliset liiketoiminnan kasvuedellytykset. Kansainväliset liiketoiminnan kehittäminen vaatii vielä kaupallistamistoimia ja kehittämistukea. Eläinten diagnostiikan ja sairauden hoidon osalta tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalin kehitysmahdollisuudet ovat yleisesti ottaen hyvät. Eläinten ruokinta ja lisäravinteet Toimiala on luontaisesti pääasiassa kotimaahaan keskittynyttä. Tuotantoeläinsektorin suhdanteet vaikuttavat liiketoimintaan. Seuraeläinsektori on kasvussa ja vaikuttaa jatkossakin positiivisesti liiketoimintaan. Kansainvälinen vienti suuntautuu tuotteesta riippuen luontevasti lähimaihin kuten muihin Pohjoismaihin, Venäjälle ja Baltian maihin. Kansainvälinen liiketoimintapotentiaali on suhteellisen pieni kovan kilpailun takia eli tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalin kehittyminen on vitamiinien ja lisäravinteiden osalta kohtuullinen ja rehujen ym. osalta maltillinen. Muut eläinten terveyttä ja hyvinvointia parantavat tuotteet ja palvelut Toimiala on liiketoiminnallisesti pientä ja pääasiassa kotimaahaan keskittynyttä. Sekä kotimainen että kansainvälinen liiketoimintapotentiaali on suhteellisen vaatimaton kovan kilpailun takia ja koska toimialan tuotteet ovat yleensä niche -tuotteita. Innovatiivisilla lääkinnällisillä laitteilla liiketoiminta (esimerkiksi biomateriaalit) on vasta alussa mutta niillä on kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia pitkällä tähtäyksellä. Seuraeläinsektori on kasvussa ja vaikuttaa myös toimialan liiketoimintaan positiivisesti. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen vaatii vielä voimakkaita ja innovatiivisia kaupallistamistoimia sekä kehittämistukea. Tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalin kehittyminen on eläinten hyvinvointia parantavien tuotteiden ja -palveluiden osalta maltillinen ja kehittymismahdollisuudet ovat hyvät lääkinnälliset laitteet sektorilla. 6(8)

7 2.4. Toimialasegmenttien SWOT -analyysit Selvityksen arviot toimialasegmenttien SWOT -analyyseistä perustuvat yritys- ja tutkimuslaitoskohtaisten haastatteluiden tuloksiin. Toimijakohtaiset SWOT -arviot on esitetty tarkemmin erillisessä luottamuksellisessa liitteessä 3. (Toimija- ja segmenttikohtaiset SWOT - analyysit). Yritykset Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Eläinten diagnostiikka ja sairauden hoito Vahvaa ja laajaa osaamista (t&tk, valmistus ja myynti) ja selkeä fokus Tavoitteisiin nähden vajavaisuutta resurssien suhteen (esim. korkeat kehityskustannukset ja tasapainoilu humaani- ja eläinlääkkeiden välillä) Uudet innovatiiviset sovellukset (esim. yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa), seuraeläinliiketoiminnan selkeä kasvu ja suuri kansainvälinen liiketoimintapotentiaali mm. Eurooppa ja Venäjä Kansainvälinen kilpailu on kovaa. Miten löytää oikeat markkinointikumppanit maailmalla? Eläinten ruokinta ja lisäravinteet Vahva toimija Suomessa, jolla painopiste eläinten hyvinvoinnissa ja terveydessä sekä toiminnassa selkeä fokus Pienehköt resurssit t&tk -toimintaan. Kansainvälistyminen vaatii vielä panostusta ja osaaminen kasvattamista (esim. oikea myynti- ja jakelureitti) Seuraeläinliiketoiminnan kasvu vahvistaa ao. sektorin kauppaa. Kansainvälistymisessä on mahdollisuuksia nimenomaan Suomen lähialueilla (Eurooppa ja Venäjä) Kilpailu on kovaa myös kansainvälisesti. Tuottajien kannattavuusongelmat ja tuotantoeläinpuolen kehitys jatkossa Muut eläinten terveyttä ja hyvinvointia parantavat tuotteet ja palvelut Innovatiiviset eläinten hyvinvointia vahvistavat tuotteet Fokus on hyvin kapea. Pienet t&tkresurssit ja kaupallistamisosaamisen puute Seuraeläinliiketoiminnan kasvu ja tuoteportfolion kehittäminen Kova kilpailu kansainvälisesti ja toiminnan pienuus Tärkeimmät tutkimuslaitokset eläinten hyvinvointitoimialalla ovat MTT sekä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunnan kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto sekä Yliopistollinen eläinsairaala ja Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus. MTT:n tutkimusprojektit ovat pitkälti yritysten tarpeista lähtöisin ja MTT on tärkeä toimija julkiselle sektorille erilaisissa selvityksissä ja päätöksenteon tukena. MTT:n kansallinen ja kansainvälinen verkosto on lisäksi vahva. MTT, Metsäntutkimuslaitos (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) yhdistetään yhdeksi uudeksi tutkimuslaitokseksi. Uusi Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa Perustamishankkeen toimikausi kestää vuoden 2014 loppuun, jolloin MTT:n, Metlan ja RKTL:n 7(8)

8 toiminta erillisinä virastoina päättyy eli tulevaisuudessa uusi toimija on iskukykyisempi ja hallitsee koko ruuantuotannon ketjun ja eläinten hyvinvoinnin osana sitä. Eläinlääketieteellinen tiedekunnalla on vahva ja laaja-alainen osaaminen ja suuret tutkijaresurssit. Tutkimuksen painopiste on soveltavassa tutkimuksessa. Tiedekunnalla on vahvaa yritysyhteistyötä sekä akateemista yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti. Helsingin yliopisto on ainoa yliopisto eläinfokuksella Suomessa, joten kotimainen vertaistoiminta puuttuu. Mahdollisuudet ovat erityisesti pieneläin- ja hevosaloilla, jotka ovat yleisesti kasvussa. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia on myös tuotantoeläinpuolen teknologiaan panostavassa toiminnassa, joka huomioi eläinten hyvinvoinnin parantamisen. Kansainvälinen kilpailu alan vertaistoimijoiden kesken on ilmeisen haastavaa. 3. Yhteenveto ja johtopäätökset Suomen eläinten hyvinvointitoimiala on sangen pieni mutta pitkälti hyvin fokusoitua. Suomessa tutkimus- ja tuotekehitystä tekeviä toimijoita on pari-kolmekymmentä mutta toiminta on hajanainen. Toimiala luokiteltiin tästä syystä kolmeen päätoimialasegmenttiin toimialatyypin ja muiden ominaispiirteiden mukaisesti; Eläinten diagnostiikka ja sairauden hoito Eläinten ruokinta ja lisäravinteet Muut eläinten terveyttä ja hyvinvointia parantavat tuotteet ja palvelut Verkostoituminen on melko laaja kaikilla kolmella segmentillä ja arvoverkkoanalyysiin perustuen yhteisiä nimittäjiä on selvästi segmenttien välillä. Jokaisella toimialasegmentillä on mahdollisuuksia segmentin välisen yhteistyön kasvattamiseen ja liiketoimintapotentiaalia kansainvälistyä eri mittakaavassa toimialasta riippuen. Suomen lähialuemarkkinat (mm. Eurooppa, Venäjä) ovat lähtökohtaisesti tärkeimmät. Eläinlääkäriasemien ketjuuntuminen, kuten humaanipuolella on jo tapahtunut, vaikuttaa omalla tavallaan toimialan segmenttien markkinointiin ja myyntiin, erityisesti diagnostiikan ja sairauden hoidon puolella. Ketjujen markkinointi vahvistuu ja tehostuu sekä ketjuuntuminen mahdollistaa suurten laiteinvestointien tekemisen. Samalla ketjuissa mukana olevien eläinlääkäriasemien kustannustehokkuus ja kilpailukyky kasvaa. Eläinten diagnostiikka ja sairauden hoito -segmentillä on suurimmat kansainvälistymismahdollisuudet. Eläinten ruokinta ja lisäravinteet -segmentti on pääsääntöisesti hyvin kotimaakeskeinen. Muut eläinten terveyttä ja hyvinvointia parantavat tuotteet ja palvelut -segmentti on vaihtelevasti kansainvälistettävissä, kunhan kaupallistamisosaamiseen saadaan apua. Seuraeläinliiketoiminta on kasvava, kannattava ja kehityspotentiaaliltaan hyvä tulevaisuuden kannalta, kun taas tuottajien kannattavuusongelmat ja suhdanneherkkyys vaikuttavat tuotantoeläinliiketoiminnan kehitykseen. Suomalainen eläinten hyvinvointiosaaminen on kaiken kaikkiaan kilpailukykyinen myös kansainvälisesti, kunhan hajanainen toimialakenttä saa yhteistyön raamit ympärilleen päätoimialasegmenttien erityispiirteet huomioiden. 8(8)