VUOLAHDEN JA LINNANRAUNIONTIEN ALUEIDEN VESIHUOLTOVERKOSTOJEN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VUOLAHDEN JA LINNANRAUNIONTIEN ALUEIDEN VESIHUOLTOVERKOSTOJEN YLEISSUUNNITELMA Kaarinan kaupunki / Ympäristöpalvelut KAARINA Työnro: ja SKT Suomi Oy Business Center Old Mill puh Ruukinkatu 2-4 etunimi.sukunimi@sktsuomi.fi Turku

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Haja-asutusalueen jätevesien käsittely Suunnittelu ja mitoitus Suunnitteluperiaatteet Suunnittelualue Mitoitus Painediagrammit Vesi- ja viemäriverkosto Kustannukset Rakentamiskustannukset Vuolahden alue Linnanrauniontien alue Liittymisastevertailu Käyttökustannukset Vaihtoehtojen vertailu Yhteenveto...15 LIITTEET: Liite 1 Vuolahden alueen suunnitelmakartta 101 Liite 2 Linnanrauniontien suunnitelmakartta 102 Muutos Laatinut / pvm Tarkastanut / pvm Elsa Koskinen /

3 SKT Suomi Oy VUOLAHDEN JA LINNANRAUNIONTIEN ALUEIDEN VESIHUOLTOVERKOSTOJEN YLEISSUUNNITELMA Työ ja Johdanto Tämä vesihuollon yleissuunnitelma on laadittu SKT Suomi Oy:n toimesta Kaarinan kaupungin toimeksiannosta. Suunnitelmassa tarkastellaan vesi- ja viemäriverkoston rakentamista Kaarinassa sijaitsevan Kuusiston saaressa Linnanrauniontien ja Vuolahden (sis. Korsnainen ja Ryöväriholma) alueelle. Yleissuunnitelman lähtökohtana on kaikkien suunnittelualueilla sijaitsevien kiinteistöjen liittämisen mahdollistaminen keskitetyn vesihuollon piiriin. Alueen vesihuoltoverkosto on suunniteltu liitettäväksi Kaarinan kaupungin verkostoon, josta hankitaan alueen tarvitsema vesi, ja johon jätevedet johdetaan. Suunnitelmien alustavat viemäri- ja vesijohtolinjaukset on laadittu kartta- ja maastotarkastelujen perusteella. Työssä selvitetään alustavasti mahdolliset vesihuoltoverkoston piiriin liittyvät kiinteistöt. Suunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat alustavia, jotka tarkentuvat rakentamissuunnittelun yhteydessä. Myös kustannukset on laskettu kartta- ja maastotarkastelujen perusteella. Vesihuoltoverkostot on tarkoitus rakentaa vesiosuuskuntamallina. Kaupungin rooli rakentamisvaiheessa olisi lähinnä ohjaava.

4 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 2/16 2. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely Valtioneuvosto on hyväksynyt uuden jätevesiasetuksen, joka astui voimaan Jätevesiasetuksen mukaan kaikkien kiinteistöjen on rakennettava asetuksen vaatimuksen mukaiset jätevedenkäsittelymenetelmät maaliskuuhun 2016 mennessä. Tämä tarkoittaa, ettei vanhanaikainen kolmen sakokaivon järjestelmä enää riitä, vaan kiinteistöjen jätevedet on käsiteltävä asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. Poikkeuksena ovat kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä määriä jätevettä. Näihin kiinteistöihin lasketaan vapaaajanasunnot, joilla on ainoastaan kantovesi. Asetuksen ulkopuolelle jäävät myös kiinteistöt, joiden tulee hakea ympäristölupa sekä kiinteistöt, joilla vakituisesti asuva kiinteistönomistaja on täyttänyt 68 vuotta mennessä. Lisäksi kiinteistöt, joilla vakituisesti asuva haltija on pitkäaikaisesti työtön tai sairas, voivat taloudellisin perustein saada vapautuksen asetuksen noudattamisesta. Tämä edellyttää, että käsittelyjärjestelmän parantamiseksi tarvittavat toimet ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristöön kohdistuva kuormitus vähäistä. Uuden asetuksen mukaan haja-asutusalueiden kiinteistöjen talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80%, kokonaisfosforin osalta vähintään 70% ja kokonaistypen osalta vähintään 30% verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisille alueille ) Lisäksi asetuksessa on annettu ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkille alueille. Alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta, tulisi talousjätevesien puhdistustason olla sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90%, kokonaisfosforin osalta vähintään 85% ja kokonaistypen osalta vähintään 40% verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisille alueille ) Kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liittyminen on aina jätevedenkäsittelyvaihtoehdoista suositeltavin kiinteistöillä, joille se teknis-taloudellisesti on mahdollista. Jätevesien käsitteleminen keskitetysti pienentää hajakuormitusta ja poistaa hajuhaittoja. Lisäksi jätevesien käsitteleminen suuremmissa yksiköissä parantaa puhdistustulosta. Viemäriver-

5 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 3/16 koston rakentamisen yhteydessä alueelle saadaan yleensä myös puhdas talousvesi. Laadukkaan veden saanti ja jätevesiviemäröinti ovat tärkeitä tekijöitä elinympäristön viihtyisyyden kannalta. Suositeltavan jätevedenkäsittelymenetelmän valintajärjestys: 1. Viemäriin liittyminen (käsittely isommassa yksikössä) 2. Useamman kiinteistön yhteiskäsittely, ns. kyläpuhdistamo 3. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 4. Umpisäiliö Vapaa-ajan asunnolle yhtenä vaihtoehtona voidaan suositella kuivakäymälää. 3. Suunnittelu ja mitoitus 3.2 Suunnitteluperiaatteet Suunnitelman lähtökohtana on käytetty kiinteistökohtaista LPS-paineviemärijärjestelmää, jossa jokaiselle kiinteistölle asennetaan repivällä pumpulla varustettu jätevesipumppaamo. Kustannuslaskenta ja -vertailu sekä viemäri- ja vesijohtolinjaukset on tehty karttatarkastelun ja silmämääräisen maastokatselmuksen pohjalta. Suunnitelman laatiminen LPS-paineviemärijärjestelmän pohjalta ei yleensä vaadi maastomittauksia eikä maaperätutkimuksia. Järjestelmässä linjat rakennetaan myötäilemään maanpinnanmuotoja. Hankalat maaston kohdat, kuten isot kivet ja kalliot, on yleensä mahdollista kiertää. Linjojen tarkka sijoitus selviää vasta rakennusvaiheessa. Riittävät maanpinnan korkeustiedot mitoitusta varten saadaan peruskarttapohjista. Vesi- ja viemäriverkoston linjaukset on pyritty tekemään kustannuksia ja ympäristöä säästäen. Maastokatselmuksien avulla on haettu edullisimmat linjaukset. Ne on valittu siten, että kalliokaivannon ja eristettävien putkien osuus rakennettavasta linjasta on saatu mahdollisimman pieneksi. Linjausten valinnassa on myös pyritty istutettujen pihojen, kauniiden ranta-alueiden ja -kallioiden sekä muun ympäristön säästämiseen mahdollisuuksien mukaan.

6 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 4/ Suunnittelualue Suunnitelmissa verkostoon liittyviä kiinteistöjä on yhteensä noin 260. Suunnittelualueet sijaitsevat Kaarinan keskustan eteläpuolella, Kuusiston saaressa. Alueiden tarkemmat sijainnit ja aluerajaukset on esitetty liitteenä olevilla kartoilla (101 ja 102). Suunnittelualueelle ei tule kunnan vesijohtoa eikä viemäriä, lukuun ottamatta Vuolahdenalueen pohjoisosaa, johon tulee vesijohto ja viettoviemäri leirintäalueelle, caravanalueelle ja muutamille kiinteistöille. Linnanrauniontien alueella kunnan vesihuoltoverkosto ulottuu koululle. Suunnitellut verkostot on tarkoitus liittää näissä kohdissa Kaarinan kaupungin rakentamiin verkostoihin. Rakennettavaa vesihuoltolinjaa on Linnanrauniontien alueella noin 20 km ja Vuolahden alueella noin 16 km. Linjat on suunniteltu tällä hetkellä kiinteistöjen rajalle tai vähintään 100 m päähän kiinteistöstä. Vesistönalituksia nykyisissä suunnitelmissa on Vuolahden alueella noin 1km ja Linnanrauniontien suunnittelualueella noin 0,3 km. Rakennettavan linjan pituuteen vaikuttaa järjestelmän lopullinen liittymisaste. Suunnittelualueiden maaperä on osin kallioista. Kallioisten alueiden välissä on kuitenkin runsaasti helppokaivuisempaa pelto-, suo- ja metsämaata. Verkoston alustavat linjaukset sekä mahdolliset liittyjät on esitetty liitekartoilla 101 ja Mitoitus Kiinteistökohtaisen paineviemäröinnin mitoitukseen vaikuttaa pienpumppaamoiden pumpputyyppi ja virtaamat. Myös liitettävien kiinteistöjen lukumäärä pitää selvittää ennen lopullista mitoitusta. Putkistot mitoitetaan siten, että virtausnopeus on vähintään 0,7 m/s ainakin kerran vuorokaudessa, ja että jokainen pumppaamo pystyy pumppaamaan jätevedet purkupisteeseen. Alueen vesihuoltoverkosto on mitoitettu alustavasti näiden normien mukaan siten, että virtausnopeus riittää kaikkien suunniteltujen kiinteistöjen liittyessä järjestelmän piiriin. Vain linjojen päässä on haaroja, joissa tällä hetkellä on ainoastaan yksi kiinteistö, mutta joissa on kuitenkin varauduttu useamman kiinteistön liittymiseen tulevaisuudessa. Lopullinen mitoitus ja linjojen toimivuuden varmistus selvitetään rakennussuunnitelmavaiheessa. Tässä vaiheessa myös liittyjämäärät ovat tarkentuneet.

7 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 5/16 Kiinteistöt liitetään pumppaamoon mm viettoviemäreillä. Kiinteistökohtaiselta pumppaamolta lähtevä paineputki on 40 PN-10 putkea. Paineviemärijärjestelmän runkolinjat ovat 50 mm - 90 mm putkea. Lopulliset putkikoot selviävät rakentamissuunnitelman yhteydessä. Vesijohtoverkoston mitoituksessa otetaan huomioon alueen vuodenaikojen mukaan vaihteleva kulutus. Vesijohdot pyritään mitoittamaan mahdollisimman tarkkaan nykyistä tarvetta vastaavaksi. Liian kauan putkistossa seisova vesi huonontaa vedenlaatua ja lisää bakteerien määrää vedessä. 3.4 Painediagrammit Seuraavissa kaavioissa on esitetty painediagrammit, joista selviää, että LPS-paineviemärijärjestelmällä jätevedet saadaan pumpattua purkupisteeseen asti, huolimatta runkolinjan pituudesta ja suuresta liittyjämäärästä. Mitoitusnostokorkeutena käytetään 56 metriä vesipatsasta (mvp).

8 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 6/16 VUOLAHDEN ALUE Linja 1 Finninki - Kirjalansalmi Maanpinta [m] Nostokorkeus [m] Korkeus[m] Pituus [m] Linja 2 Vuolahti - Lemunaukon ranta - Finninki Korkeus [m] Pituus [m] Linja 3 Ryöväriholma - Lemunaukon ranta - Finninki Korkeus [m] Pituus [m]

9 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 7/16 LINNANRAUNIONTIEN ALUE Maanpinta [m] Korkeus[m] Nostokorkeus [m] Linja 1 Linjapumppaamo - Tamminiemi Pituus [m] Linja 1 Koulu - Linjapumppaamo Korkeus [m] Pituus [m] Linja 2 Linjapumppaamo - Pyöli - Lyhtyholma Korkeus [m] Pituus [m] Linja 3 Koulu - Pajala - Juurvalli Korkeus [m] Pituus [m]

10 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 8/16 4. Vesi- ja viemäriverkosto Alueiden viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä on jokaisella kiinteistöllä kiinteistökohtainen, repijäpumpulla varustettu pumppaamo, johon kiinteistöjen jätevedet johdetaan viettoviemärillä. LPS -pumppaamoiden suuri nostokorkeus ja pitkät pumppausetäisyydet mahdollistavat linja- ja alueteknisten pumppaamoiden määrän minimoinnin. LPS- ruuvipumppu on suunniteltu siirtämään pieniä jätevesimääriä kerralla, jolloin verkoston mitoitus voidaan optimoida ja viipymät pienevät. Ruuvipumppujen käyttö mahdollistaa myös verkoston laajentamisen siten, että se palvelee hyvin jo nykyisillä liittyjämäärillä, mutta on kuitenkin riittävä, vaikka kaikki alueen kiinteistöt joskus liittyisivät vesihuoltoverkoston piiriin. Suunniteltu verkosto liitetään Kaarinan kaupungin rakennettuun viemäriverkostoon, jonka kautta jätevedet johdetaan Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Liitoskohta näkyy kartalla Vuolahden osalta kartassa 101 ja Linnanrauniontien suunnitelmassa kartassa 102. Alueelta muodostuvan jäteveden määrä riippuu toteutuvan alueen laajuudesta ja liitettävien kiinteistöjen määrästä. Yhdeltä kiinteistöltä voidaan arvioida muodostuvan jätevesiä n. 0,5 m 3 vuorokaudessa. Vapaa-ajanasunnoilta syntyvän jäteveden määrä on yleensä huomattavasti pienempi. Alueilla, joilla on paljon vapaa-ajanasuntoja, jätevesimäärät vaihtelevat suuresti myös vuodenaikojen mukaan. Viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä on suunniteltu vesijohtoverkoston rakentaminen samaan kaivantoon. Alueiden käyttövesi ostetaan Kaarinan kaupungilta. Liitos kunnan rakennettuun vesijohtoverkostoon tapahtuu samassa kohdassa viemäriliitoksen kanssa.

11 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 9/16 5. Kustannukset 5.1 Rakentamiskustannukset Vuolahden alue Seuraavassa taulukossa on esitetty viemäri- ja vesijohtoverkoston rakentamiskustannusarvio. Laskelmissa on käytetty perusteena sitä, että kaikki suunnitelmakartoissa esitetyt kiinteistöt liittyvät viemäröinnin ja vedenjakelun piiriin. Kiinteistöjä Vuolahden alueella on noin 130. Rakennettavaa linjaa on noin 16 km. Kartta- ja maastokatselmusten perusteella linjasta on arvioitu noin 3% kalliokaivantoon sijoitettavaksi ja noin 5% eristettäväksi. Alueen maasto on kallioista, joka on kuitenkin useassa kohdassa kierrettävissä helpommin kaivettavan maaston kautta. Myös vesistön kautta rakennettaessa rakennuskustannukset ovat pienemmät verrattuna vastaavaan matkaan kalliokaivannossa. Linjan rakentaminen pellolle tai niitylle on edullisinta sekä kustannusten että ympäristövaikutusten osalta. Taulukossa 5.1 on esitetty Vuolahden alueen rakentamiskustannusarvio. Esitetyt kustannukset sisältävät valmiiden linjojen rakentamisen kiinteistön rajalle (tai vähintään 100 m päähän kiinteistöstä) sekä pumppaamon hankinnan asennuksineen. Yleiskustannukset sisältävät hallinnolliset sekä vesihuoltolinjojen suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Myös vesistön- ja tienalitusluvista aiheutuvat kustannukset on huomioitu yleiskustannuksissa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Taulukko 5.1 Vuolahden alueen rakennuskustannusarvio Runkolinjojen rakennuskustannukset Liitettävien kiinteistöjen määrä (kpl) 130 määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Linjat maakaivannossa Linjat kalliokaivannossa Linjat maakaivannossa + eristelevy Tienalitukset Vesistönalitukset Rantautumiset Kiinteistöpumppaamot ja venttiilit Linjat ja pumppaamot yhteensä Yleiskustannukset (10 %) YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa eivätkä kiinteistöjen pihoilla tehtävää työtä.

12 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 10/ Linnanrauniontien alue Seuraavassa taulukossa on esitetty viemäri- ja vesijohtoverkoston rakennuskustannusarvio. Laskelmissa on käytetty perusteena sitä, että kaikki suunnitelmakartoissa esitetyt kiinteistöt liittyvät viemäröinnin ja vedenjakelun piiriin. Kiinteistöjä Linnanrauniontien alueella on noin 130. Rakennettavaa linjaa on noin 20 km. Kartta- ja maastokatselmusten perusteella linjasta on arvioitu noin 3% kalliokaivantoon sijoitettavaksi ja noin 5% eristettäväksi. Taulukossa 5.2 on esitetty Linnanrauniontien alueen rakentamiskustannusarvio. Esitetyt kustannukset sisältävät valmiiden linjojen rakentamisen kiinteistön rajalle (tai vähintään 100 m päähän kiinteistöstä) sekä pumppaamon hankinnan asennuksineen. Yleiskustannukset sisältävät hallinnolliset sekä vesihuoltolinjojen suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Myös vesistön- ja tienalitusluvista aiheutuvat kustannukset on huomioitu yleiskustannuksissa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Taulukko 5.2 Linnanrauniontien alueen rakennuskustannusarvio Runkolinjojen rakennuskustannukset Liitettävien kiinteistöjen määrä (kpl) 130 määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Linjat maakaivannossa Linjat kalliokaivannossa Linjat maakaivannossa + eristelevy Vesistönalitukset Rantautumiset Tienalitukset Kiinteistöpumppaamot ja venttiilit Linjapumppaamo Linjat ja pumppaamot yhteensä Yleiskustannukset (10 %) YHTEENSÄ Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa eivätkä kiinteistöjen pihoilla tehtävää työtä.

13 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 11/ Liittymisastevertailu Seuraavissa taulukoissa on esitetty havainnollistavasti hankkeen kustannukset kiinteistöä kohden eri liittymisasteilla. Taulukko 5.3 Vuolahden alueen rakennuskustannukset liittymisasteilla 100 %, 75 % ja 50 %. Liittymisaste Liittyjiä Kustannukset / kiinteistö 100 % % % Rakentamiskustannukset kiinteistöä kohden kaikkien liittyessä olisivat noin 8000 kiinteistöä kohden, 75 % liittymisasteella noin 8800 ja 50 % liittymisasteella noin Taulukko 5.4 Linnanrauniontien alueen rakennuskustannukset liittymisasteilla 100 %, 75 % ja 50 %. Liittymisaste Liittyjiä Kustannukset / kiinteistö 100 % % % Rakennuskustannukset kiinteistöä kohden kaikkien liittyessä olisivat noin 8900 kiinteistöä kohden, 75 % liittymisasteella noin 9800 ja 50 % liittymisasteella noin Mitä enemmän järjestelmän piiriin saadaan liittyjiä, sitä edullisemmaksi kustannukset tulevat liittyvää kiinteistöä kohden. Kustannuksia on mahdollista laskea myös liittämällä kaksi lähekkäin olevaa kiinteistöä samaan pumppaamoon; tätä ei kuitenkaan voi suositella pumppaamohoidollisista ja -vastuullisista syistä. Kustannuksia saadaan laskettua, jos osuuskunnan on mahdollista rakentaa linjoja osin talkoovoimin tai jos kalliokaivannon määrä osoittautuukin arvioitua pienemmäksi. Kun kaikkien liittyjien määrä ja sijainti on selvillä, käydään vielä suunnitellut linjat läpi ja selvitetään löytyykö vaihtoehtoisia ja lyhyempiä reittejä kiinteistöjen liittämiseksi keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Linjapituuksia pienentämällä kiinteistökohtaiset kustannukset laskevat. Ratkaisevinta kiinteistökohtaisten rakennuskustannusten muodostumisessa on se, kuinka monta kiinteistöä saadaan liitettyä rakennettua vesihuoltoverkostometriä kohti. Alueen maasto on kallioista, mutta useassa kohdassa kierrettävissä. Myös vesistön kautta rakennettaessa rakennuskustannukset ovat pienemmät verrattuna vastaavaan matkaan kalliokaivannossa. Linjan rakentaminen pellolle tai niitylle on edullisinta sekä kustannusten että ympäristövaikutusten osalta.

14 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 12/ Käyttökustannukset Paineviemärijärjestelmän käyttökustannukset muodostuvat pumppaamoyksikön kuluttamasta sähköstä, Kaarinan kaupungin viemärilaitoksen käyttömaksuista ja pumppaamon vuosittaisista huoltokustannuksista. Paineviemärijärjestelmän tarvitsemat vuosittaiset tai ennakoivat huoltotoimenpiteet riippuvat pumppaamotyypistä. Alla on esimerkkilaskelma yhden pumppaamon eli yhden kiinteistön sähkönkulutuksesta. Esimerkkilaskelma perustuu LPS-2000 kiinteistöpumppaamon tietoihin. Jos oletetaan, että kiinteistöllä syntyy jätevesiä 0,5 m 3 eli 500 litraa päivässä. Pumppaamo käy kerrallaan 50 sekuntia ja pumppaa sinä aikana 30 litraa jätevettä. Näin ollen pumppu käy vuorokaudessa: 500 l / 30 l x 50 s = 833 s Eli pumppaamo käy vuorokaudessa 13,9 min eli 0,23 h. Jos pumpun teho on 1 kw ja olettaen sen toimivan maksimiteholla saadaan sähkökulutukseksi vuorokaudessa: 1 kw x 0,23 h = 0,23 kwh. Vuodessa sähkön kulutus on tällöin n. 85 kwh. Jos käytetään energian hintana 15 snt/kwh saadaan vuotuiselle sähköenergialle hinnaksi: 85 kwh x 8 snt/kwh = 1275 snt = 12,75. Kaarinan kaupungin vesijohtovesi johdetaan Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselta, jonka omistaa Turun seudun vesi Oy. Veden kulutusmaksu on arvonlisäveroineen alkaen 2,07 /m3. Kaarinan jätevesiverkostoon johdetut jätevedet puhdistetaan Turun seudun puhdistamo Oy:n jäteveden puhdistamolla. Jäteveden kulutusmaksu on arvonlisäveroineen alkaen 2,84 /m 3. Veden ja jäteveden kulutusmaksu on yhteensä alkaen 4,91 /m 3. Keskimääräinen vedenkulutus asuinkiinteistöillä on noin 150 litraa per asukas vuorokaudessa. Tämä tarkoittaisi 3 hengen taloudessa noin 164 m 3 vuosikulutusta, joka nykyisillä hinnoilla olisi noin 800 vuodessa. Vaihtelu on kuitenkin suurta, keskimäärin vedenkulutus on normaalia vielä kulutuksen ollessa litraa per asukas vuorokaudessa. Omilla valinnoilla voi vähentää vedenkulutusta ja useamman hengen taloudessa asukaskohtainen kulutus usein pienenee.

15 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 13/ Vaihtoehtojen vertailu Seuraavassa taulukossa (5.5) on verrattu yleisimpien haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien investointi- ja käyttökustannuksia suunnitelman lähtökohtana olevaan LPS-paineviemärijärjestelmään. Maasuodattamon, maahanimeyttämön ja pienpuhdistamon kustannusten osalta on käytetty lähteenä Itä-Uudenmaan ja Porvoon Vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen raportin tietoja. (Niemi, J. & Myllyvirta,T Selvitys eri jätevesijärjestelmien hankkimiskustannuksista, järjestelmän vuotuiseen ylläpitoon kohdistuvista kustannuksista ja huoltotarpeesta jätevesiasetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Saatavissa: Taulukko 5.5 Yleisimpien haja-asustusalueiden jätevesijärjestelmien investointi- ja käyttökustannuksia verrattuna LPS-paineviemärijärjestelmään. Jätevesijärjestelmä Investointikustannukset Käyttökustannukset /vuosi 15 v. keskimääräiset kustannukset Umpisäiliö Maasuodattamo Maahanimeyttämö (umpisäiliö + harmaavesisuodatin) Pienpuhdistamo LPS-paineviemäröinti Umpisäiliö on tarkoitettu jäteveden tilapäiseen varastointiin. Säiliössä ei ole jätevedenpurkuputkea vaan sen tyhjennetään sen täyttyessä. Umpisäiliön kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi jatkuvassa asumisessa säiliön suuren tyhjennystiheyden vuoksi. Umpisäiliötä ei suositella jätevesien käsittelyyn, mikäli muita vaihtoehtoja on käytettävissä. Maasuodattamo koostuu suodatuskentästä, saostussäiliöstä tai -kaivosta ja fosforinpoistomenetelmästä. Saostussäiliö tai -kaivo on tyhjennettävä riittävän usein, ettei maaperä tukkeudu. Rakennettava suodatuskenttä vaatii runsaasti tilaa ja on uusittava n vuoden välein, josta seuraa kustannuksia. Fosforin poistoa on yleensä tehostettava, mikäli suodattamoa käytetään kaikkien jätevesien käsittelyyn. Järjestelmän käyttökustannukset koostuvat sakokaivon tyhjennyksestä ja järjestelmän uusimistarpeesta. Maahanimeyttämöön kuuluu saostussäiliö tai -kaivo ja imeytyskenttä. Järjestelmä ei sovi tiiviiseen maaperään, joten maaperän ominaisuudet on tutkittava huolellisesti. Maahan-

16 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 14/16 imeyttämö soveltuu vain alueille, joissa maaperä on hyvin vettä läpäisevää, mutta ei rantatai pohjavesialueille. Imeytyskentän paikka on valittava siten, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa esiinny. Maahanimeyttämö ei näistä syistä sovi useimmille suunnittelualueen kiinteistöille. Lisäksi samoin kuin maasuodattamon kohdalla on saostussäiliö tai -kaivo tyhjennettävä riittävän usein, ettei maaperä tukkeudu. Järjestelmä soveltuu lähinnä harmaiden vesien käsittelyyn puhdistustulosten vaikean kontrolloitavuuden takia. Käyttökustannukset koostuvat sakokaivon tyhjennyksestä ja järjestelmän vaatimista käyttökuluista. Pienpuhdistamot sisältävät esikäsittelyosan, puhdistusprosessiosan (biologis-kemiallinen käsittely) sekä fosforinpoistojärjestelmän. Lisäksi tarvitaan usein saostussäiliö, sähköliitäntä ja kemikaaleja. Puhdistamomallin valinta vaatii perehtymistä markkinoilla olevien lukuisten valmistajien vuoksi. Toimiakseen kunnolla puhdistamo vaatii tasaisen kuormituksen läpi vuoden, jolloin se ei sovellu vain osan vuodesta käytössä oleviin kiinteistöihin, kuten kesämökeille. Lisäksi puhdistamon toiminnan vakiintuminen vaatii jonkin verran aikaa. Käyttökustannukset koostuvat sähkönkulutuksesta, käytetyistä kemikaaleista, järjestelmän hoidosta ja lietteen poistosta. Pienpuhdistamon hoito vaatii usein omistajaltaan jonkin verran valvonta- ja huoltovastuuta. LPS-paineviemärijärjestelmä on helppohoitoinen verrattuna muihin järjestelmiin. Se toimii heti asentamisen jälkeen eikä tarvitse kemikaaleja tai muuta hoitoa. Järjestelmälle on hyvä laskea vuosikustannus, vaikka LPS-järjestelmän käyttö ei edellytä vuosihuoltoa. Testeissä saavutettu huoltoväli pumpulle keskimäärin on jopa 14 vuotta. Järjestelmän käyttökustannukset koostuvat vuosihuollosta (n. 100 ), sähkönkulutuksesta (n. 13 /vuosi) ja jätevesimaksuista. Lisäksi paineviemärijärjestelmän etuna on, että kiinteistö liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon, jolloin kiinteistölle saadaan samalla myös talousvesi; tämä laskee paineviemärijärjestelmän kustannuksia suhteessa muihin järjestelmiin.

17 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 15/16 6. Yhteenveto Keskitetty jätevedenkäsittely ja vedenjakelu ovat aina kiinteistön omistajan kannalta helpoin ja huolettomin ratkaisu. Kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn ja vedenjakelun piiriin parantaa alueen viihtyisyyttä. Järjestelmän etuna on myös se, että käyttökustannukset ovat pienemmät keskitetyssä järjestelmässä. Kiinteistökohtaiset puhdistusjärjestelmät vaativat enemmän huoltoa ja hoitoa. Niiden käyttökustannukset ovat myös keskitettyä järjestelmää korkeammat. Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuuden kanssa voi myös tulla ongelmia kesäasunnoilla, koska jätevesivirtaamat ja kuormitus vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan. Vesihuoltoverkostot on tarkoitus rakentaa osuuskuntamallina. Molempien hankkeiden toteuttamisella mahdollistetaan noin 250 kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn ja vedenjakelun piiriin. Hankkeen toteutumisen kannalta on tärkeää, että järjestelmän piiriin saadaan mahdollisimman paljon liittyjiä. Mitä enemmän liittyjiä saadaan, sitä halvemmaksi kustannukset kiinteistöä kohden tulevat. Vastaavasti kustannukset kiinteistöä kohti nousevat, mikäli alueen kaikki kiinteistöt eivät liity verkoston piiriin. Hankkeessa on kaksi suunnitelma-aluetta Kuusiston saaressa, Vuolahden ja Linnanrauniontien alueet, jotka on tarkoitus toteuttaa omina vesiosuuskuntinaan. Jätevedet johdettaisiin Kaarinan kaupungin viemäriverkostoon ja sitä kautta Turkuun Kakolanmäen puhdistamolle käsiteltäväksi. Alueen käyttövesi hankitaan Kaarinan kaupungilta. Suunnittelun lähtökohtana on käytetty LPS-paineviemärijärjestelmää, jossa jokaiselle kiinteistölle asennetaan repijäpumpulla varustettu pumppaamo. Vuolahden alueen suunnitelmassa keskitetyn vesihuollon piiriin olisi mahdollista liittää noin 130 kiinteistöä. Kokonaiskustannukset olisivat noin 1,03 milj.. Linnanraunion alueen suunnitelmassa keskitetyn vesihuollon piiriin olisi mahdollista liittää noin 130 kiinteistöä. Kokonaiskustannukset olisivat noin 1,15 milj.. Ennen rakentamissuunnitelman laadintaa on syytä vielä tarkistaa linjaukset ja miettiä löytyisikö vesihuoltolinjauksille lyhyempiä reittejä tai olisiko joidenkin linjaosuuksien siirtäminen vesistöön teknis-taloudellisesti järkevää. Hankkeesta tiedottaminen ja mainonta ovat hyviä työkaluja liittyjien hankkimiseksi. Yleisen kokemuksen mukaan liittyjiä tulee runsaasti lisää vielä rakennusvaiheessa.

18 SKT Suomi Oy Vuolahti- Linnanrauniontie- vesi- ja 16/16 Turussa SKT Suomi Oy Elsa Koskinen Insinööri AMK (Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka)