Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Birkstedt Johanna Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kehitysministerien kokoonpanossa ; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvoston kokoontuu kehitysministerien kokoonpanossa Brysselissä Asialistalla ovat kehitysrahoitus, kehitysyhteistyön tasa-arvotoiminta, muuttoliike sekä turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvä kapasiteetin kasvattaminen. Post-2015 / Financing for Development Kehitysministerit keskustelevat kehitysrahoitusprosessista (Financing for Development, FfD) ja neuvoston päätelmistä (A Global Partnership for Poverty Eradication and Sustainable Development after 2015), EU:n kannoista ja EU:n roolista kehitysrahoitusneuvotteluissa ja Addis Abeban huippukokouksessa, ja erityisesti EU:n ODA (Official Development Assistance) -sitoumuksista. Ulkoasiainneuvostossa on tarkoitus hyväksyä neuvoston toimeepanon keinoja ja rahoitusta koskevat päätelmät. Suomi korostaa mm. kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden tasapainoista huomioimista, oikeusperustaisuutta, toimeenpanon keinojen monipuolisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, verotuskysymyksiä, korruption vastaisia toimia sekä politiikkajohdonmukaisuutta. Suomi tukee EU-päätelmiä, jotka vahvistavat EU:n neuvotteluasemaa kestävän kehityksen agendasta ja seurantajärjestelmästä käytävissä neuvotteluissa. EU pyrkii siihen, että Addis Abeban kehitysrahoitusneuvotteluiden loppuasiakirja muodostaa kunnianhimoisen toimeenpanon keinoja käsittelevän osuuden kestävän kehityksen Post agendassa yhdessä julkilausuman, kestävän kehityksen tavoitteiden ja seurantajärjestelmän kanssa. Suomi tukee EU-päätelmiä, jotka sitouttavat EU:n toimiin äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi korostaen kehitykselle suotuisan toimintaympäristön luomista ja politiikkajohdonmukaisuutta. Suomi korostaa kaikkien rahoitusvirtojen, kuten kotimaisten ja ulkomaisten yksityisten ja julkisten rahoituslähteiden, mobilisoinnin tärkeyttä. Suomi painottaa kansallisen rahoituspohjan vahvistamista mm. verojärjestelmiä kehittämällä sekä laittomia rahoitusvirtoja estämällä. Suomi tukee EU-päätelmiä, joiden osana EU sitoutuu kehitysyhteistyön rahoitustavoitteeseen, ja vahvistaa aiempien EU:n sitoumusten mukaisesti YK:n esittämän 0,7 %:n BKTL-tavoitteen pidemmällä aikavälillä. Vuoden 2002 jälkeen unioniin liittyneet jäsenvaltiot sitoutuvat 0,33 % BKTL-tavoitteeseen. Suomi tukee päätelmiä, joissa EU vahvistaa 0,15-0,20 % BKTL-tavoitteen vähiten kehittyneille kehitysmaille (LDC). Gender in development EU:lla on voimassa oleva kehitysyhteistyön tasa-arvotoimintasuunnitelma (GAP ). Toimintasuunnitelman toimeenpanosta keväällä 2015 valmistunut evaluointi toteaa, että EU ei ole onnistunut edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa toimintasuunnitelman mukaisesti. EU on nyt valmistelemassa uutta viisivuotista toimintasuunnitelmaa (GAP ), jonka fokus on tarkoitus laajentaa kehitysyhteistyön lisäksi kattamaan koko EU:n ulkosuhdetoiminnan.

2 2(19) Suomi katsoo, että EU:n tulee edistää naisten oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä tasavertaisuutta kansainvälisesti maailman merkittävimpänä kehitysyhteistyötoimijana ja Suomen suurimpana yksittäisenä kehitysyhteistyömäärärahojen vastaanottajana. EU:n tulee hyödyntää tehokkaasti olemassa olevia ja löytää uusia voimavaroja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Tuloksellisuus edellyttää tasa-arvon edistämistä sekä politiikkatasolla että valtavirtaistamalla tasa-arvo kaikkeen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön. Suomi on sitoutunut sukupuolten välisen tasaarvon ja naisten aseman edistämiseen niin kehitysyhteistyössä kuin muussakin ulkopolitiikassa. Suomi katsoo, että naiset, rauha ja turvallisuus -sitoumuksia pitää edistää myös kehitysyhteistyössä. Suomelle on tärkeää, että tuleva EU:n tasa-arvotoimintasuunnitelma sisältää mahdollisimman vahvat tavoitteet myös seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Tulevan uuden toimintasuunnitelman on oltava mahdollisimman sitova. Siten on tärkeää, että ulkoasiainneuvosto hyväksyy toimintasuunnitelman loppuvuodesta. Suunnitelman tulisi huomioida kestävän kehityksen ja sen rahoituksen tavoitteet. Naisten oikeudet ja naisten aseman edistäminen tulee myös huomioida käynnissä olevissa kansainvälisissä neuvotteluprosesseissa. Muuttoliike ja kehitys Kehitysministerit keskustelevat muuttoliikkeestä ja kehityksestä Välimeren tilanteen valossa, huomioiden kehitysneuvoston päätelmät. Muuttoliikkeen ja kehityksen yhteyden ydin on pyrkimys ymmärtää ja paremmin huomioida muuttoliikkeiden moninaisia vaikutuksia niin lähtö-, kauttakulku kuin kohdemaiden kehitykseen. Muuttoliikkeet nähdään myös tärkeinä globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden mahdollistajina. Muuttoliikkeen kehitysvaikutusten maksimoiminen on yksi EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan maahanmuuttoon ja liikkuvuuteen (Global Approach on Migration and Mobility, GAMM) painotuksista. Kansallisilla ja EU:n sekä globaalitason toimilla tulee vahvistaa muuttoliikkeen myönteisiä vaikutuksia ja minimoida kielteisiä. Suomi katsoo, että Välimeren tilanteen hallintaan saamiseksi tarvitaan sektorirajat ylittävää nopeaa yhteistyötä sekä tiivistä synergiaa EU:n sisäisen ja ulkoisen toiminnan välillä. Komission uusi muuttoliikeagenda on osa tätä kokonaisuutta. EU voi puuttua muuttoliikkeen pakottaviin taustatekijöihin tukemalla kolmansia lähtö- ja kauttakulkumaita, demokraattisia instituutioita ja alueellista vakautta sekä köyhyyden vähentämistä. Kehitysyhteistyön avulla voidaan tukea kehitysmaiden olosuhteiden parantamista siten, että ihmiset löytävät toimeentulon kotiseudultaan tai lähialueilta. Suomi korostaa ihmisoikeusperusteista lähestymistapaa kehitysyhteistyöhön ja muuttoliikkeeseen liittyviin politiikkoihin. Suomi osoittaa mm. kehitysyhteistyön ja kiintiöpakolaispolitiikan kautta globaalia vastuunkantoa. Turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvä kapasiteetin kasvattaminen (koulutus ja materiaalituki) Ulkoasiainneuvosto keskustelee konfliktien ennaltaehkäisystä ja kriisien hallinnasta, turvallisuussektorin kehittämisestä sekä koulutus- ja materiaalituesta. Keskustelu liittyy ulkosuhdehallinnon ja komission valmistelemaan tiedonantoon, jossa käsitellään turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvää kapasiteetin kasvattamista. Ulkoasiainneuvostossa on mahdollista esittää kantoja tiedonannon toimeenpanosta, turvallisuussektorin kehittämisestä (SSR, Security Sector Reform) sekä koulutus- ja materiaalituen rahoittamisesta. Tiedonanto nähdään tärkeänä osana kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelua yhteisen turvallisuusja puolustuspolitiikan osalta. On myönteistä, että sitä käsitellään ulkoasiainneuvoston eri kokoonpanoissa. EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan keskeinen osa-alue on alueellisten järjestöjen ja kumppanimaiden tukeminen ottamaan vastuuta konfliktien ennaltaehkäisystä ja kriisinhallinnasta. Tärkeät periaatteet ovat kapasiteetin kasvattaminen, jolla pyritään tehokkaiden, legitiimien ja kestävien instituutioiden vahvistamiseen, ja alueellinen lähestymistapa. Suomi katsoo, että neuvoston päätelmissä tulisi mainita rauhanvälitys keskeisenä konfliktien ennaltaehkäisyn ja

3 3(19) ratkaisemisen keinona. Päätelmiin tulisi sisällyttää vahva sukupuolten tasa-arvon läpileikkaava painotus (ml. naiset, rauha ja turvallisuus, naisten oikeudet), joka puuttuu kokonaan tiedonannosta.

4 Asialista: 4(19) - Post 2015/Financing for Development s. 5 - Gender and Development s. 9 - Migration and Development s Capacity Building in support of Security and Development (Train and Equip) s. 15

5 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 5(19) KEO-01 Pekka Hukka KEO-40 Helena Jauhiainen Asia Post-2015/Financing for Development Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kehitysministerit keskustelevat kehitysrahoitusprosessista (Financing for Development, FfD) ja neuvoston päätelmistä (A Global Partnership for Poverty Eradication and Sustainable Development after 2015), EU:n kannoista ja EU:n roolista kehitysrahoitusneuvotteluissa ja Addis Abeban huippukokouksessa, ja erityisesti EU:n ODA (Official Development Assistance) -sitoumukset. Ulkoasiainneuvostossa on tarkoitus hyväksyä neuvoston toimeepanon keinoja ja rahoitusta koskevat päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee EU-päätelmiä, jotka vahvistavat EU:n neuvotteluasemaa kestävän kehityksen agendasta ja seurantajärjestelmästä käytävissä neuvotteluissa. EU pyrkii siihen, että Addis Abeban kehitysrahoitusneuvotteluiden loppuasiakirja muodostaa kunnianhimoisen toimeenpanon keinoja käsittelevän osuuden kestävän kehityksen Post agendassa yhdessä julkilausuman, kestävän kehityksen tavoitteiden ja seurantajärjestelmän kanssa. Suomi tukee EU-päätelmiä, jotka sitouttavat EU:n toimiin äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi korostaen kehitykselle suotuisan toimintaympäristön luomista ja politiikkajohdonmukaisuutta. Suomi korostaa kaikkien rahoitusvirtojen, kuten kotimaisten ja ulkomaisten yksityisten ja julkisten rahoituslähteiden, mobilisoinnin tärkeyttä. Suomi painottaa maiden oman rahoituspohjan vahvistamista mm. verojärjestelmiä kehittämällä sekä laittomia rahoitusvirtoja estämällä. Suomi tukee EU-päätelmiä, joiden osana EU sitoutuu kehitysyhteistyön rahoitustavoitteeseen, ja vahvistaa aiempien EU:n sitoumusten mukaisesti YK:n esittämän 0,7 %:n BKTL-tavoitteen pidemmällä aikavälillä. Vuoden 2002 jälkeen unioniin liittyneet jäsenvaltiot sitoutuvat 0,33 % BKTL-tavoitteeseen. Suomi tukee päätelmiä, joissa EU vahvistaa 0,15-0,20 % BKTL-tavoitteen vähiten kehittyneille kehitysmaille (LDC). 3. NEUVOTTELUTILANNE Kehitysrahoituskonferenssia (Addis Abeba, ) valmistelevien neuvottelujen ollessa käynnissä on tärkeää, että EU hyväksyy päätelmät, jossa täsmennetään EU:n kantoja kehitysrahoitusneuvotteluihin ja Post-2015-agendan toimeenpanon keinoihin, ml. rahoitukseen, ja globaaliin kumppanuuteen. Kehitysrahoitusneuvotteluissa on tarkoitus sopia toimeenpanon keinoista, niin rahoitukseen liittyvistä kuin ei niin suoraan rahoitukseen liittyvistä keinoista. Neuvoston päätelmät ovat kehittyneet Suomen kannalta hyvään suuntaan, ja niissä on

6 4. TAUSTA 6(19) huomioitu monet kansallisesti tärkeät teemat. Suomi korostaa mm. kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden tasapainoista huomioimista, oikeusperustaisuutta, toimeenpanon keinojen monipuolisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, verotuskysymyksiä, korruption vastaisia toimia sekä politiikkajohdonmukaisuutta. Suomi on esittänyt ja tukee avauksia vastuullisen yksityissektorin toimintamahdollisuuksien edistämiseksi sekä investointi- ja liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Suomi on myös nostanut esiin toteutusvaiheen monitoimijamallit. Muuttoliikkeeseen ja siirtolaisuuteen liittyvät kysymykset ovat nousemassa ajankohtaiseksi teemaksi, johon EU hakee kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Keskustelu tulee kohdistumaan myös kansainvälisen kehitysyhteistyön mahdollisuuksiin tukea siirtolaisia alkuperä-/lähtömaassaan, ml. Afrikassa. Suomi tukee EU:n tavoitteita yhteisistä ODA-tavoitteista ja niiden tasosta ainakin edellisen v sitoumuksen pohjalta. Lisäksi pyrimme aikaisemmin OECD/DAC:ssa tehdyn päätöksen mukaisesti linjauksiin, jotka vahvistavat ODA-resurssien allokointia vähiten kehittyneille kehitysmaille (LDC). Suomi pyrkii yhdessä viiteryhmänsä kanssa mahdollisimman aikaiseen EU-sitoumukseen, joka mahdollistaisi neuvottelujen jouhevamman etenemisen muiden rahoituslähteiden ja toimeenpanon keinojen liittyvien kysymysten osalta. On tärkeää, että ministerit vahvistavat nyt EU:n yhteiset sitoumukset. Suomi korostaa, että syksyllä hyväksyttävän kestävän kehityksen Post-2015-agendan ja kehitysrahoitusneuvotteluiden lopputuloksen tulee muodostaa yksi kestävän kehityksen agenda, joka pitää sisällään kestävän kehityksen tavoitteet ja sen toimeenpanon keinot sekä yhteisen seurantajärjestelmän. Onnistunut toimeenpano vaatii vahvan seuranta-, arviointi ja vastuuvelvollisuusmekanismin, jonka tulee olla osa kestävän kehityksen agendaa. Mekanismin tulee perustua läpinäkyvyyteen, osallisuuteen, yhteisiin tuloskehikoihin sekä reaktioherkkyyteen. Läpinäkyvyyden takaamiseksi tiedon keruu, julkaiseminen, analysointi ja helppo saatavuus on keskeistä. Tiedon on oltava tarkoituksenmukaisesti eriytettyä. Järjestelmän tulee kattaa kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet, tavoitteet ja toimeenpanon keinot ml. kaikki rahoitusvirrat. Tässä tehtävässä Riossa perustettu YK:n korkean tason poliittinen foorumi (HLPF) on ensisijainen. Sillä tulee olla valvova rooli poliittisen sitoutumisen ylläpitämiseksi ja edistymisen ja hyvien käytäntöjen arvioimiseksi ml. toimintasuositusten antaminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. On vältettävä päällekkäisyyksiä ja hyödynnettävä synergioita muiden seurantaprosessien kanssa. Järjestyksessään kolmas kehitysrahoituskonferenssi järjestetään Addis Abebassa Etiopiassa Kehitysrahoituskonferenssin tavoitteena on arvioida kahden edellisen kehitysrahoituskonferenssin (Monterrey, Doha) jälkeistä kehitystä sekä sopia toimeenpanon keinoista, joilla rahoitetaan kestävän kehityksen tavoitteita seuraava 15 vuoden aikana. Kysymys tulevasta rahoituksesta kattaa rahoituslähteet laajasti, ml. kansalliset ja kansainväliset resurssit, yksityiset ja julkiset sekä innovatiiviset lähteet. Addis Abeba ei ole ns. rahoituslupauskonferenssi, vaan tarkoitus on sopia periaatteista, sitoumuksista sekä politiikkamuutoksista. Suomi koordinoi omia kantojaan EU:n kautta, ja EU tulee neuvottelemaan jäsenmaiden puolesta hallitusten välisissä neuvotteluissa. Suomi pitää tärkeänä, että EU esiintyy yhtenäisesti neuvotteluissa. Komissio antoi tiedonannon tulevan kestävän kehityksen agendan toimeenpanon keinoista ja globaalista kumppanuudesta: A Global Partnership for Poverty Eradication and Sustainable Development After 2015 (COM(2015) 44 final ja annex). Tiedonannon pohjalta on laadittu neuvoston päätelmät puheenjohtajamaa Latvian johdolla kehitystyöryhmän (CODEV), ympäristötyöryhmän (WPIEI-Global) sekä YK-asioiden

7 7(19) työryhmän (CONUN) yhteistyönä. Päätelmät on määrä saattaa hyväksyttävään muotoon työryhmien yhteiskokouksessa ja ne on tarkoitus hyväksyä ulkoasiainneuvostossa Päätelmien on tarkoitus toimia EU:n peruskantoina kestävän kehityksen rahoitusneuvotteluissa. Päätelmät ovat hyvin linjassa joulukuussa hyväksyttyjen Post-2015-päätelmien kanssa ja ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden yhteisten EU-linjausten pohjaksi. Pääperiaatteina ovat äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen saavuttaminen kaikissa kolmessa ulottuvuudessa. EU:n kannan mukaan toimeenpanon ja globaalin kumppanuuden tulee perustua jaettuun vastuuseen, kaikkien osapuolien vastuullisuuteen ja monitoimijamalliin. Globaalin kumppanuuden tulee olla universaali, muutosvoimainen ja inklusiivinen. Jokaisen maan ja toimijan tulee sitoutua toimeenpanon edistämiseen, mutta maiden erilaiset lähtötasot tulee huomioida. Päätelmissä korostetaan kuitenkin näkemystä, että kansallisella tasolla on päävastuu muutoksen edistämisestä. Globaalin kumppanuuden tulee perustua myös ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, syrjinnän estämiseen, hyvään hallintoon, oikeusvaltioperiaatteeseen, inklusiivisuuteen, ympäristölliseen kestävyyteen ja maapallon kantokyvyn huomioimiseen. EU:n kannan mukaan toimeenpanon keinot tarkoittavat muutakin kuin rahoitusta. Päätelmissä keskeisiä toiminta-alueita toimeenpanon keinojen osalta ovat mahdollistava toimintaympäristö kaikilla tasoilla, kapasiteetin rakentaminen, kansallisten ja kansainvälisten julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden mobilisointi ja tehokas käyttö, kaupan ja investointien stimulointi, tieteen, teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen sekä muuttoliikkeiden ja sen eri näkökulmien huomioiminen. Suomi pitää tällaista laajaa lähestymistapaa erittäin tervetulleena ja tasapainoisena kokonaisuutena. Päätelmissä käsitellään myös toimeenpanon keinojen ja globaalin kumppanuuden monitorointia, vastuullisuutta ja seurantaa. EU:n kannan mukaan seurantajärjestelmän tulee olla yhteinen Post-2015-agendan kanssa, jossa kestävän kehityksen tavoitteet ja toimeenpanon keinot on tarkoitus yhdistyä. Seurantaa tulee EU:n kannan mukaan tapahtua kolmella eri tasolla: globaalilla, alueellisella ja kansallisella, ja seurannassa tulee huomioida kaikki eri toimijat. Suomi on aktiivisesti vaikuttanut päätelmien valmisteluun, ja Suomelle monet keskeiset teemat on huomioitu niissä hyvin. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että EU-kantoja tarkennetaan ja koordinoidaan tiiviisti neuvotteluprosessin edetessä New Yorkin, Brysselin ja pääkaupunkien välillä. Suomi pitää päätelminä hyvänä pohjana EU:n neuvottelukannoille, sillä niissä huomioidaan selvästi kahden prosessin (Post-2015 ja FfD) linkit. Näin myös tavoitteet ja niiden saavuttamisen perusperiaatteet tulee EU:n mukaan olla yhtenäiset. Päätelmät huomioivat laajan keinovalikoiman toimeenpanon osalta. Päätelmissä myös huomioidaan tasapainoisesti kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta. Neuvottelut New Yorkissa käynnistyivät tammikuussa Ns. nolla-luonnoksen jälkeen käsittelyssä on nyt ensimmäinen luonnos loppuasiakirjaluonnoksesta. Keskeiseksi kysymykseksi on noussut edistyminen Monterreyn sitoumusten, erityisesti YK:n virallisen kehitysyhteisrahoitustavoitteen (0.7%/BKTL) kanssa. Kehitysmaaryhmä (G77) näkee Addis Abeban konferenssin sananmukaisesti kehitysrahoituskonferenssina ja haluavat varmistua siitä, että länsimaat sitoutuvat uudelleen 0,7 %:n BKTL-tavoitteeseen ja aikatauluun sen saavuttamiseksi. Länsimaat taas katsovat, että virallinen kehitysapu on yksi rahoitusvirta muiden joukossa ja rajallisuudessaan kohdistettava eniten tarvitseville, erityisesti vähiten kehittyneille kehitysmaille ja hauraille valtioille. ODA:lla voi olla myös katalyyttinen vaikutus yksityisen sektorin rahoituksen saamiseksi mukaan. Kotimainen ja kansainvälinen yksityisektori pienistä yrityksistä suuriin monikansallisiin toimijoihin on tärkeä toimija

8 8(19) innovaatioden, kaupan, työpaikkojen ja teknologian siirron kannalta. Muutosvoimaisen agendan saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja myös muiden rahoituslähteiden sekä ei-rahallisten toimeenpanokeinojen hyödyntämistä. EU johtavana ODA-rahoittajana on vastuullisessa asemassa, ja sen tulisi sitoutua ensimmäisenä saadakseen muut ODA-rahoittajat ja mahdollisesti myös nousevat taloudet mukaan sitoutumaan kantamaan osansa julkisesta kehitysrahoituksesta. ODAkokonaistavoitteesta ja tuen suuntaamisesta vähiten kehittyneille kehitysmaille (LDC) käydään parhaillaan keskustelua myös EU:n sisällä. Jakolinjat käyvät 0,7 %:n BKTL-tavoitteen saavuttaneiden ja uusien jäsenmaiden väliltä, ja keskellä ovat aktiiviset ODA-rahoittajat, jotka toivovat mahdollisimman kunnianhimoista sitoumusta realiteetit tunnustaen mutta pyrkien mahdollisimman pikaiseen sitoumukseen. Kokonaistavoitteen toteutusaikataulu on vaikea pala monelle jäsenvaltiolle, todennäköisimmän vaihtoehdon katsotaan olevan nyt kestävän kehityksen tavoitteita vastaava aikataulu eli v Ilman vahvaa EU-sitoumusta neuvotteluprosessi junnaa paikallaan. On tärkeää, että ministerit päättävät EU-sitoumuksista kokouksessaan Sitoumuksen jälkeen voidaan suunnata toiminta kattavan kokonaisvaltaisen EU-lähestymistavan rakentamiseen Addis Abeban konferenssissa ja edelleen kohti syyskuun huippukokousta.

9 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 9(19) KEO-20 Kannisto Päivi Asia Sukupuolten välinen tasa-arvo ja kehitys EU:n ulkosuhteissa (Gender in Development) Kokous/tapaaminen UAN / kehitysministerit, Bryssel ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja naisten ja tyttöjen aseman vahvistamisesta EU:n kehitysyhteistyössä ja laajemmin unionin ulkosuhteissa. Gender kehityksessä -päätelmät on tarkoitus hyväksyä ulkoasiainneuvostossa A-kohtana. EU:lla on voimassa oleva kehitysyhteistyön tasa-arvotoimintasuunnitelma (GAP ). Tasa-arvon edistämisestä ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta on valmistunut keväällä 2015 evaluointi, joka toteaa, että EU ei ole onnistunut edistämään sukupuolten välistä tasaarvoa toimintasuunnitelman mukaisesti ja suosittelee useita toimenpiteitä tulosten vahvistamiseksi tulevaisuudessa. EU on nyt valmistelemassa uutta viisivuotista toimintasuunnitelmaa (GAP ), jonka fokus on tarkoitus laajentaa kehitysyhteistyön lisäksi kattamaan koko EU:n ulkosuhdetoiminnan. Alustavana tavoitteena on ollut uuden toimintasuunnitelman hyväksyminen lokakuun 2015 UAN:ssa (mikä näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä). Toukokuun ulkoasiainneuvostossa aiheesta käydään odotettavasti vain lyhyt keskustelu. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi katsoo, että EU:n tulee edistää naisten oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä tasavertaisuutta kansainvälisesti maailman merkittävimpänä kehitysyhteistyötoimijana ja Suomen suurimpana yksittäisenä kehitysyhteistyömäärärahojen vastaanottajana. EU:n tulee hyödyntää tehokkaasti olemassa olevia ja löytää uusia voimavaroja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Tuloksellisuus edellyttää tasa-arvon edistämistä sekä politiikkatasolla että valtavirtaistamalla tasa-arvo kaikkeen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön. Suomi on sitoutunut sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseen niin kehitysyhteistyössä kuin muussakin ulkopolitiikassa. Suomi katsoo, että naiset, rauha ja turvallisuus -sitoumuksia pitää edistää myös kehitysyhteistyössä. Suomelle on tärkeää, että tuleva EU:n tasa-arvotoimintasuunnitelma sisältää mahdollisimman vahvat tavoitteet myös seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. EU:n tasa-arvotoimintasuunnitelman evaluoinnin tuloksia ja sen antamia suosituksia tulee hyödyntää tulevan toiminnan suunnittelussa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä johdon ja henkilökunnan sitoutumiseen ja osaamiseen sekä riittäviin taloudellisiin ja henkilöstöresursseihin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

10 10(19) Tulevan uuden toimintasuunnitelman on oltava mahdollisimman sitova. Siten on tärkeää, että ulkoasiainneuvosto hyväksyy toimintasuunnitelman loppuvuodesta. Suunnitelman tulisi huomioida kestävän kehityksen ja sen rahoituksen tavoitteet. Naisten oikeudet ja naisten aseman edistäminen tulee huomioida käynnissä olevissa kansainvälisissä neuvotteluprosesseissa. EU voi hyödyntää uuden toimintasuunnitelman valmisteluprosessia valmistautuessaan muun muassa kestävän kehityksen tavoitteista sopimiseen (New Yorkin huippukokous) ja niiden toimeenpanoon tarvittavien resurssien määrittelyyn (Addis Abeban konferenssi) sekä ilmastosopimusneuvotteluihin (Pariisin ilmastokokous). 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Kehitystyöryhmä Codev on mennessä käynyt kolme neuvottelukierrosta gender ja kehitys -päätelmäluonnoksesta. Suomi on osallistunut aktiivisesti päätelmätekstin muokkaamiseen. Suomi on korostanut mm. ihmisoikeusnäkökulman ja moniperustaisen syrjinnän huomioimista päätelmätekstissä. Suomi on myös ajanut vahvaa seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuskirjausta tekstiin. Suomi pitää tärkeänä, että naisten oikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten voimaantuminen mainitaan tärkeänä osana Post agendaa sekä päämääränä itsessään että läpileikkaavana tavoitteena. Suomi on myös kannattanut päätelmätekstin fokuksen muuttamista kehitysrajauksesta kaikkeen EU:n ulkosuhdetoimintaan (kuten tulevassa tasa-arvotoimintasuunnitelmassa). Samaan aikaan asiantuntijatasolla on käynnissä prosessi uuden tasa-arvotoimintasuunnitelman (Gender Action Plan) laatimiseksi vuosille Toimintasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä lokakuun 2015 ulkoasiainneuvostossa. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on yksi EU:n tämänhetkisistä kehityspoliittisista prioriteeteista. Tarkoituksena on varmistaa, että EU (komissio, ulkosuhdepalvelu ja jäsenmaat) huomioivat sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten aseman edistämisen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Keväällä 2015 valmistunut evaluointi EU:n tasa-arvotoiminnasta osoittaa, että EU:n järjestelmät eivät ole sellaiset, että ne olisivat edistäneet sukupuolten välisen tasa-arvon toimeenpanoa. Suomi yhdessä usean muun samanmielisen maan kanssa on esittänyt, että EU laatisi johdon vastineen evaluoinnin huomioihin ja suosituksiin, mutta toistaiseksi tällaista ei ole luvattu. Evaluoinnin suosituksista monet ovat sellaisia, jotka itse asiassa sisältyvät nyt voimassa olevan toimintasuunnitelman tavoitteisiin. Tällaisia ovat esim. sukupuolten välisen tasa-arvon nostaminen kumppanimaiden kanssa käytävän poliittisen dialogin aiheeksi, tasa-arvoosaamisen kuuluminen EU:n edustustoissa toimivien kehitysyhteistyövirkamiesten perusvaatimuksiin, kumppanimaan sukupuolten välistä tasa-arvotilannetta koskevan analyysin laatiminen yhteistyötä aloitettaessa. Vuosituhattavoitteissa tasa-arvoon liittyväksi päätavoitteeksi on asetettu se, että tytöt ja pojat voivat yhtä lailla päästä kouluun. Tämä tavoite on saavutettu useimmissa maissa ja useimmilla alueilla. Tällä hetkellä kestävän kehityksen keskusteluissa (post-2015) ja tavoiteluonnoksessa sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten voimaantuminen on sekä erillinen tavoite että huomioitu usean muun tavoitteen osatekijänä. Sukupuolten välinen tasa-arvo sekä naisten oikeuksien toteutuminen ovat sekä Suomelle että EU:lle tärkeä kestävän kehityksen tavoite.

11 11(19) Kestävän kehityksen tavoitteista on tarkoitus tulla universaaleja eli ne eivät ole kehitysmaihin pelkästään liittyviä tavoitteita, vaan jokaisella maalla on kansallisesti velvollisuus edistää niitä. EU:ssa on noussut esiin, että naisten asema EU:n organisaatioissa on heikompi kuin miesten ja vain pieni osuus EU:n johtajista on naisia. EU:lta onkin vaadittu sukupuolten välisen tasaarvon edistämistä omassa toiminnassaan ja omalla esimerkillään. UAN on vahvistanut 2014, että sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten voimaantuminen ovat merkittäviä tavoitteita niin sen omassa toiminnassa kuin ulkosuhteissakin. UAN asetti myös tavoitteeksi laatia uusi, vahva tasa-arvotoimintasuunnitelma nykyisen päättyessä Uutta toimintasuunnitelmaa valmistellaan komission ja muutaman jäsenmaan kesken työryhmässä. Sen tulisi myös olla johdonmukainen EU:n ihmisoikeusstrategian ja -toimintasuunnitelman kanssa, joiden painopisteenä on mm. naisten oikeuksien toimeenpanon edistäminen ja naisiin kohdistuvan väkivallan eliminointi.

12 12(19) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO KEO-10 Männistö Esko Asia Muuttoliike ja kehitys Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kehitysministerikokoonpano) ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Muuttoliiike ja kehitys 2. SUOMEN TAVOITE Kansallisilla ja EU:n sekä globaalitason toimilla tulee vahvistaa muuttoliikkeen myönteisiä vaikutuksia ja minimoida kielteisiä. Suomi katsoo, että Välimeren tilanteen hallintaan saamiseksi tarvitaan sektorirajat ylittävää nopeaa yhteistyötä sekä tiivistä synergiaa EU:n sisäisen ja ulkoisen toiminnan välillä. Komission uusi Euroopan muuttoliikestrategia on osa tätä kokonaisuutta. EU voi puuttua muuttoliikkeen pakottaviin taustatekijöihin tukemalla kolmansia lähtö- ja kauttakulkumaita, demokraattisia instituutioita ja alueellista vakautta sekä köyhyyden vähentämistä. Kehitysyhteistyön avulla voidaan tukea kehitysmaiden olosuhteiden parantamista siten, että ihmiset löytävät toimeentulon kotiseudultaan tai lähialueilta. Suomi korostaa ihmisoikeusperusteista lähestymistapaa kehitysyhteistyöhön ja muuttoliikkeeseen liittyviin politiikkoihin. Suomi osoittaa mm. kehitysyhteistyön ja kiintiöpakolaispolitiikan kautta globaalia vastuunkantoa. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Kehitysministerit keskustelevat muuttoliikkeestä ja kehityksestä Välimeren tilanteen valossa, huomioiden kehitysneuvoston päätelmät. Asiakohdassa ei valmistella päätelmiä. Muuttoliike on merkitykseltään kasvava globaali ilmiö, joka koskee suoraan tai välillisesti miljardia ihmistä. Muuttoliikkeen ja kehityksen yhteyden ydin on pyrkimys ymmärtää ja paremmin huomioida muuttoliikkeiden moninaisia vaikutuksia niin lähtö-, kauttakulku kuin kohdemaiden kehitykseen. Muuttoliikkeet nähdään myös tärkeinä globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden mahdollistajina. Muuttoliikkeen kehitysvaikutusten maksimoiminen on yksi EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan maahanmuuttoon ja liikkuvuuteen (Global Approach on Migration and Mobility, GAMM) painotuksista. Muut painopisteet ovat laillisen maahanmuuton parempi

13 13(19) organisointi ja hallitun liikkuvuuden edistäminen, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta sekä kansainvälisen suojelun edistäminen. Kesäkuun 2014 Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin unionin tarvitsevan tehokkaan ja hyvin hallinnoidun muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan, jotta se voi vastata eri puolilla Eurooppaa vallitsevaan epävakauteen ja Euroopan väestökehityksen tuleviin haasteisiin. Italian EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2014 kehitettiin erityisesti muuttoliikettä koskevaa vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa. Joulukuussa 2014 kehitysministerien ulkoasiainneuvosto hyväksyi muuttoliikettä, pakolaisia ja kehitystä koskevat neuvoston päätelmät. Päätelmien keskeisiä elementtejä ovat muuttoliikkeiden potentiaalin parempi huomioiminen erityisesti EU:n kehitysyhteistyössä, eri dialogiprosesseissa sekä kumppanimaiden kehityssuunnitelmissa. Muuttoliikettä koskeva keskustelu EU:ssa on viime kuukausina kiertynyt Välimeren yhä pahenevan tilanteen ympärille. EU:in suuntautuva muuttoliike Välimeren yli on kasvanut vuosikymmenen alusta lähtien. Erityisesti meriteitse EU:in saapuvien siirtolaisten ja pakolaisten määrät ovat kasvaneet voimakkaasti: vuonna 2014 Välimeren yli tuli nelinkertainen määrä ihmisiä edellisvuoteen verrattuna (yhteensä ). Määrien lisäksi Väimeren kulkureittien vaarallisuus on kasvava huolenaihe. Viime vuonna raportoitiin n ihmisen kuolemasta tai katoamisesta, mikä on kuusi kertaa enemmän kuin Välimerellä on kyse ns. sekoittuneista muuttovirroista (mixed migration flows), joissa on mukana sekä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ja esim. aseellisia konflikteja tai vainoa pakenevia henkilöitä että toisaalta henkilöitä, jotka pyrkivät Eurooppaan taloudellisista tai perheeseen liittyvistä syistä ja paremman tulevaisuuden toivossa. Syyrian konflikti ja muut konfliktit Afrikassa ovat perussyyt monille lähteville. Libya on suurin kauttakulkumaa ja syyrialaiset muodostavat tulijoista ylivoimaisesti suurimman ryhmän. Suurimmat paineet Välimerellä kohdistuvat Italiaan, jonne on tänä vuonna saapunut jo no maahantulijaa. Vaaralliset, salakuljettajien hallitsemat reitit altistavat etenkin naiset ja lapset ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle. Triton ja Poseidon ovat EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimia rajavalvontaoperaatiota. Poseidon Sea toimii Turkin ja Kreikan merirajalla ja Triton keskisellä Välimerellä (Italia). Operaatioita vahvistetaan kolminkertaistamalla tähän tarkoitukseen osoitettavat taloudelliset resurssit vuosina 2015 ja Voimavarojen määrää lisätään siten, että mahdollisestaan etsintä- ja pelastusmahdollisuuksien lisääminen Frontexin toimenannon puitteissa. Suomella on parhaillaan partiovene Poseidon -operaatiossa ja Suomi on lähettänyt valvontalentokoneen Triton-operaatioon toukokuun ajaksi. Lisäksi Suomi lähettää valvontalentokoneen operaatioon Välimerellä myös syksyllä Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto hyväksyi julkilausuman Välimeren tilanteesta. Julkilausumassa käsiteltiin toimenpiteitä, joiden avulla EU voi vahvistaa läsnäoloaan merellä, torjua ihmiskauppiaiden toimintaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti, estää laittomat muuttovirrat ja vahvistaa sisäistä solidaarisuutta ja vastuullisuutta. EU:ssa valmistellaan parhaillaan kiireellisesti sotilaallista YTPP-operaatiota eteläiselle Välimerelle ja mikäli edellytykset täyttyvät myös Libyan rannikolle ja aluevesille sekä maa-alueelle. Operaation tavoitteena olisi salakuljettajien toiminnan estäminen. Suomi arvioi yksityiskohtien tarkentuessa omia osallistumismahdollisuuksiaan operaatioon. Eurooppa-neuvosto kannusti jäsenvaltioita myös vahvistamaan kehitysohjelmiaan lähtö- ja kauttakulkumaissa. EU käynnistää myös alueellisia kehitys- ja suojeluohjelmia (Regional Development and Protection Programme, RDPP) Pohjois-Afrikassa ja Afrikan sarvessa. Ohjelmien tarkoitus on parantaa eri alueiden/kolmansien maiden kapasiteettia suojella paremmin näillä alueilla olevia pakolaisia tarjoamalla pysyviä ratkaisuja: kotiinpaluu,

14 14(19) vastaanottajamaahan kotouttaminen tai uudelleen sijoittaminen kolmanteen maahan. Lisäksi alueilla toimii useita muita kansainväliseen suojeluun liittyviä hankkeita, joissa on toteuttajina järjestöjä, virastoja ja jäsenmaita. Komissio julkisti Eurooppalaisen muuttoliikestrategian (European Agenda on Migration), jonka on tarkoitus konkretisoida sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja synergiaa sisäisen ja ulkoisen toiminnan välillä. Suomi korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen. Eri politiikka-alojen johdonmukaisuus, ml. kehitysulottuvuuden huomioiminen maahanmuuttopolitiikassa ja muuttoliikkeen huomioiminen humanitaarisessa avussa ja kehitysyhteistyössä sekä poliittisessa vuoropuhelussa kumppanimaiden kanssa on keskeinen osa johdonmukaista politiikkaa. Suomi tukee kauttakulkusiirtolaisten terveydenhoitoa IOM:n kautta 2,75 miljoonalla eurolla Egyptissä, Jemenissä, Libyassa, Marokossa ja Tunisiassa. Hanke on osa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä tehtävää alueellista kehitysyhteistyötä. Suomi myöntää kehitysyhteistyömäärärahoista tukea mm. Syyrian konfliktin uhrien auttamiseksi sekä tukee Somalian jälleenrakennusta sekä peruspalveluiden ja terveydenhuollon kehittämistä. Lisäksi Suomi on myöntänyt humanitaarista apua mm. Syyrian kriisiin, Somaliaan, Jemeniin sekä Libyaan.

15 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 15(19) POL-10, Mustonen Juha KEO-10, KEO-20, KEO-80, POL-30, POL-50, PLM Asia Turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvä kapasiteetin kasvattaminen (koulutus ja materiaalituki) Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kehitysministerikokoonpano) ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvosto keskustelee konfliktien ennaltaehkäisystä ja kriisien hallinnasta, turvallisuussektorin kehittämisestä sekä koulutus- ja materiaalituesta. Keskustelu liittyy ulkosuhdehallinnon ja komission valmistelemaan tiedonantoon, jossa käsitellään turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvää kapasiteetin kasvattamista. Ulkoasiainneuvostossa on mahdollista esittää kantoja tiedonannon toimeenpanosta, turvallisuussektorin kehittämisestä (SSR, Security Sector Reform) sekä koulutus- ja materiaalituen rahoittamisesta. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston odotetaan antavan strategista ohjausta tiedonannon toimeenpanoon ja koulutus- ja materiaalituen rahoituksen kehittämiseen. 2. SUOMEN TAVOITE Tiedonanto nähdään tärkeänä osana kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelua yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta. On myönteistä, että sitä käsitellään ulkoasiainneuvoston eri kokoonpanoissa. EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan keskeinen osa-alue on alueellisten järjestöjen ja kumppanimaiden tukeminen ottamaan vastuuta konfliktien ennaltaehkäisystä ja kriisinhallinnasta. Tärkeät periaatteet ovat kapasiteetin kasvattaminen, jolla pyritään tehokkaiden, legitiimien ja kestävien instituutioiden vahvistamiseen, ja alueellinen lähestymistapa. Suomi katsoo, että rauhanvälitys tulisi nähdä keskeisenä konfliktien ennaltaehkäisyn ja ratkaisemisen keinona. Lisäksi jatkotyöhön tulisi liittää vahva sukupuolten tasa-arvon läpileikkaava painotus (ml. naiset, rauha ja turvallisuus, naisten oikeudet), joka puuttuu kokonaan tiedonannosta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkosuhdehallinnon ja komission yhteinen tiedonanto turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvän kapasiteetin rakentamisesta julkaistiin (Joint Communication to the European Parliament and the Council Capacity building in support of security and development - Enabling partners to prevent and manage crises, doc. 8504/15, ). Ulkosuhdehallinnon ja komission tiedonannon käsittely on aloitettu. Käydyissä keskusteluissa jäsenmaat ovat korostaneet toimeenpanoa tiedonannon käytännön esitysten pohjalta pilottihankkeiden tuloksia hyödyntäen. Jatkotyössä noussee esille esitys laajemman SSRkehikon valmistelusta ja rahoitusinstrumentteja koskeva keskustelu mm. ehdotus erillisestä turvallisuuden ja kehityksen rahoitusinstrumentista. Asian käsittely työryhmissä jatkuu. Ulkoasiainneuvostolla on mahdollisuus ottaa kantaa tiedonantoon sekä ulkoministeri- ja puolustusministerikokoonpanossa ( ) osana YTPP-päätelmiä että

16 4. TAUSTA 16(19) kehitysministerikokouksessa ( ). Kesäkuun Eurooppa-neuvostolta odotetaan ohjausta jatkotyölle. EU:n kokonaisvaltaisella lähestymistavalla tarkoitetaan sitä, että akuuteissa kriiseissä ja konfliktitilanteissa sekä hauraissa valtioissa käytetään johdonmukaisesti politiikkoja ja välineitä aina diplomatiasta turvallisuuteen ja puolustukseen, kauppaan, kehitykseen, ihmisoikeuksiin, oikeuteen ja maahanmuuttoon. Kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan liittyy läheisesti ajatus turvallisuuden ja kehityksen yhteenliittymästä. Ilman turvallista ympäristöä kestävä kehitys ei ole mahdollista ja ilman kehitystä turvallisuus on hyvin hataralla pohjalla. Turvallisuuden lisääminen on keskeinen osa EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa; erityisesti pyritään tukemaan alueellisia järjestöjä ja kumppanimaita ottamaan vastuuta konfliktien ennaltaehkäisystä ja kriisien hallinnasta. Rauhanvälityksen osalta EU:n rooli erityisesti rauhanvälitys- ja sovittelukapasiteetin tukijana korostuu. Olisi tärkeää, että neuvoston jatkotyössä huomioidaan myös rauhanvälitys keskeisenä konfliktien ennaltaehkäisyn ja ratkaisemisen keinona samoin kuin vahva sukupuolten tasaarvon läpileikkaava painotus (ml. naiset, rauha ja turvallisuus, naisten oikeudet), joka puuttuu tiedonannosta. Turvallisuuden ja kehityksen yhteenliittymän taustalla on ajatus siitä, että kumppanimaiden instituutioiden, mukaan lukien turvallisuusinstituutioiden, kapasiteettia vahvistetaan siten, että ne kehittyvät vastuuvelvollisiksi, tehokkaiksi ja läpinäkyviksi toimijoiksi. Turvallisuussektorin reformissa tärkeää on selkeä strategia, jonka toimeenpanoon myös kumppanimaa on sitoutunut (paikallinen omistajuus). Turvallisuussektori on myös nähtävä laajasti siten, että siihen lasketaan kuuluvaksi ei vain armeijan, vaan myös poliisin ja oikeussektorin sekä demokraattisen ja siviilijohtoisen valvonnan vahvistaminen. Lisäksi turvallisuussektorin reformi tulee nähdä osana laajempaa strategista rauhan- ja valtionrakentamista, jossa tuetaan osallistavia poliittisia prosesseja, vahvistetaan maan taloudellista pohjaa sekä parannetaan verotuksen hallinnointia ja vastuullista ja oikeudenmukaista palveluiden tuottamista. Tämä kokonaisuus tulisi nähdä turvallisuus ja kehitys -neksuksen keskiössä. Suomi oli vuonna 2013 mukana ns. Enable & Enhance -aloitteessa, koska Suomi näkee koulutuksen kokonaisuutena, johon sisältyy myös materiaalituki. Koulutus- ja materiaalitukea tulee tarkastella EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden näkökulmasta, ei kapeasti vientiregiimien tai EU:n eri toimijoiden toimivaltuuksien näkökulmasta, kuitenkaan niitä nakertamatta. Materiaalituki on strateginen päätös sen oikeudellisten reunaehtojen, hinnan, vastuunkannon ja ajallisen keston vuoksi. Materiaalin ylläpitoon on kiinnitettävä huomiota. EU on kehittänyt kykyään tarjota hauraille valtioille kestävää yhteistyötä turvallisuus- ja puolustussektorilla. Ulkosuhdehallinto ja komissio ovat hahmotelleet johdonmukaista, tehokasta ja strategista EU-politiikkaa kumppanimaiden kriisinhallinta- ja turvallisuuskapasiteetin tukemisesta ja vahvistamiseksi, ja esittelivät tätä koskevaa ajatteluaan syksyllä. Koherenssitarve tunnistettiin eri tukimuotojen välillä (strateginen neuvonta, joukkojenmuodostuksen tuki, koulutus, materiaalituki), eri toimintatasojen välillä (monenkeskinen, alueellinen, maataso) sekä eri toimijoiden välillä (EU-instituutiot, EU:n jäsenmaat). Koulutus- ja materiaalituen pilottihankkeiden tavoitteena on ollut yhteisen lähestymistavan lisäksi missioiden konkreettiset tarpeet. Pilotteja on pidetty tähän asti onnistuneina (Mali, Afrikan-sarvi, APSA). EU:n koulutusmissioissa on todettu, että koulutus- ja

17 17(19) neuvonantotoiminnan rinnalla tarvitaan koulutettavien varustamista modernilla ja riittävällä materiaalilla. Koulutettavan joukon materiaalin tulisi olla yhdenmukaista. Tämän vuoksi koulutuksen ja siihen liittyvän materiaalituen EU-tason koordinaatiota tulee kehittää. Materiaalitukeen on hyödynnetty mm. Euroopan kehitysrahastoa, Athena-mekanismia, African Peace Facilityä (APF) ja vakausvälinettä (IcSP). Turvallisuussektorin reformin vahvistaminen on ODA-kelpoista silloin, kun se on teknistä tukea hallitukselle, valtion ministeriöille ja oikeuslaitokselle turvallisuussektorin uudistamiseen demokraattisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kontrollin edistämiseksi. Jo nyt EU rahoittaa paljon ODA-kelpoista SSR-toimintaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (CSDP) mukaisissa siviili- tai sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. ODA-kriteerit määrittelevät, että sotilaallisen varustuksen tai palveluiden rahoitus ei ole kehitysyhteistyökelpoista. Siten myöskään sotilaiden koulutus, riippumatta aiheesta, ei ole ODA:a. Kuitenkin sotilaiden toimittaman humanitaarisen avun tai kehitysyhteistyöpalveluiden lisäkustannukset voidaan laskea ODA:ksi. Sen sijaan rauhanturvaamisen ja konfliktien ehkäisemisen siviilitoimintojen tuki on ODA-kelpoista, sisältäen muun muassa kapasiteetin rakentamisen ja monitoroinnin. Lisäksi tiettyjen YK:n rauhanturvaoperaatioiden tuesta voidaan raportoida 7 prosenttia ODA:na sekä YK:n valtuuttamissa rauhanturvaoperaatioissa kokonaisuudessaan tietyt toiminnot, kuten miinanraivaus (siviilien eduksi), vaalitarkkailu ja turvallisuussektorin uudistus. Lisäksi entisten (lapsi-)sotilaiden integrointi yhteiskuntaan lasketaan kehitysyhteistyöksi. Myös kustannukset poliisien kouluttamiseksi rutiinitehtäviin voidaan raportoida ODA:na. OECD:ssä keskustellaan rauhan ja turvallisuuden rahoitukseen liittyvien ODA-kriteereiden päivittämisestä siten, että ne olisivat mahdollisimman selkeät ja yksiselitteisesti tulkittavat. OECD:n kehitysapukomitean (DAC) sihteeristö on koonnut jäsenmailta ehdotuksia kriteerien päivittämiseksi, ja näiden ehdotusten läpikäymiseksi ja kriteerien päivittämisen edistämiseksi perustettiin OECD:n kehitysrahoituksen tilastotyöryhmän (WP-Stat) ja kansainvälisen konflikteja ja epävakautta käsittelevän verkoston (INCAF) yhteinen työryhmä. Tähän mennessä ryhmä on keskittynyt nykyisten kriteerien yhdenmukaistamiseen ja selkeyttämiseen. Ryhmän seuraava kokous on alustavasti ajoitettu kesäkuun alkuun.

18 18(19)

19 19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kehitysyhteistyö, muuttoliike, tasa-arvo, UAN Ulkoasiainneuvosto, Post-2015 OM, SM, STM, UM EUE, LVM, MMM, OKM, PE, PLM, TEM, TPK, VM, VNK, YM