Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 936/2009 vp Vankimielisairaalassa ja valtion mielisairaaloissa jätettyjen rikoksentekijöiden hoitokustannusten siirtäminen Eduskunnan puhemiehelle Hoitokustannukset vankimielisairaalassa hoidettavien sekä valtion mielisairaaloissa hoidettavien mutta tuomitsematta jätettyjen rikoksentekijöiden osalta on osoitettu kunnille lukuun ottamatta oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia syyntakeettomuudesta. Vuosimaksut pohtilasta kohti nousevat esimerkiksi Kuopion Niuvanniemen valtion mielisairaalassa keskimäärin yli euroon vuodessa. Erityisesti pienten kuntien osallta suuret hoitokulut ovat kohtuuttomia ja voivat tuomita kunnan talouden ahdinkoon verrattuna tilanteeseen, jossa kyseessä oleva potilas olisi tuomittu vankilaan, jolloin kaikki kustannukset tulisivat valtion maksettaviksi. Hoitokustannusten siirtäminen valtiolle tasa-arvoistaisi kuntatalouksia ja ottaisi paremmin huomioon pienten kuntien epätasa-arvoiset mahdollisuudet vastata lähes sattumanvaraisesti kohdalle osuvista hoitokustannuksista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus siirtää vankimielisairaalassa ja valtion mielisairaaloissa jätettyjen rikoksentekijöiden hoitokustannukset kunnilta valtiolle? Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009 Matti Kangas /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 936/2009 vp: Aikooko hallitus siirtää vankimielisairaalassa ja valtion mielisairaaloissa jätettyjen rikoksentekijöiden hoitokustannukset kunnilta valtiolle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Psykiatrinen vankisairaala kuuluu vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikköön ja on hallinnollisesti osa vankeinhoitolaitosta. Siellä hoidetaan psykiatrista hoitoa tarvitsevia vankeja ja tehdään rikoksesta syytteessä olevien mielentilatutkimuksia. Psykiatrinen vankisairaala muodostuu kolmesta osastosta, joista kaksi on Psykiatrisen vankisairaalan Turun yksikössä (aiemmin Turun vankimielisairaala) ja yksi Psykiatrisen vankisairaalan Vantaan yksikössä. Psykiatrista sairaanhoitoa tarvitsevat naisvangit hoidetaan pääasiassa Hämeenlinnan vankilan sairaalaosastolla. Vankeuslain (767/2005) 7 määrittelee terveydenhuollon kustannuksista seuraavaa: vangin lääketieteellisten tarpeiden mukainen terveydenhoito, sairaanhoito ja lääkinnällinen kuntoutus maksetaan valtion varoista. Näin ollen myös vankimielisairaalan kustannuksista huolehtii valtio oikeusministeriön välityksellä. Valtion kahden mielisairaalan, Niuvanniemen sairaalan ja Vanhan Vaasan sairaalan, tehtävänä on huolehtia mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätettyjen henkilöiden, ns. kriminaalipotilaiden hoidosta. Lisäksi niissä hoidetaan myös sellaisia mielisairaita ja muita mielenterveydenhäiriöitä potevia henkilöitä, joiden hoitaminen on erityisen vaarallista tai erityisen vaikeaa. Valtion mielisairaaloissa tehdään myös rikoksesta syytettyjen mielentilatutkimuksia. Päätöksen rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoitoon ottamisesta tekee Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Muiden kuin kriminaalipotilaiden hoitoon ottamisesta tekee päätökset valtion mielisairaalan ylilääkäri sairaanhoitopiirin sairaalan esityksestä. Näiden molempien ryhmien kohdalla kunnat ja kuntayhtymät kustantavat valtion mielisairaaloissa annettavan hoidon ja tutkimukset. Tuomioistuin määrää mielentilatutkimuksen tekemisestä, jonka kustannuksista puolestaan vastaa valtio. Mielentilansa vuoksi rangaistuksetta jätettyjen potilaiden ja vaikeahoitoisten potilaiden hoito on siis osa kunnan järjestämisvastuulla olevaa kuntalaisten terveydenhoitoa, jonka kustannuksista kunta vastaa. Kysymys on pääsääntöisesti pitkäkestoisista vaikeista sairauksista, joiden hoito on kallista. Laissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) 8 on määritelty kunnilta valtion rahoitettavaksi siirrettävät kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain tai mielenterveyslain mukaiset tehtävät. Ne sisältävät muun muassa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset; sekä oikeuspsykiatriset selvitykset, mutta ei valtion mielisairaalassa hoidettavien ns. kriminaalipotilaiden tai vaikeahoitoisten potilaiden kustannuksia. Laissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta säädetään myös arvioinnista ja toimenpiteistä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien lainsäädännön edellyttämien palveluiden ja niiden edellytysten turvaamiseksi. 2

3 Ministerin vastaus KK 936/2009 vp Matti Kangas /vas Valtion mielisairaaloiden asemaa ja organisointia on selvitetty lukuisia kertoja vuosien varrella. Tehtyjen uudistusten tavoitteena on ollut tukea hoidon ja kuntoutuksen kehittämistä siihen suuntaan, että valtion mielisairaaloiden potilaat voisivat palata mahdollisimman pian jatkohoitoon ja kuntoutukseen takaisin kotikuntansa palvelujärjestelmään. Hoidon säilyttäminen kunnan kustannusvastuun piirissä tukee palvelurakenteen kehittämistä toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa muun muassa ennaltaehkäisevän mielenterveystyön ja varhaisen hoidon tavoitteena on pitkällä aikavälillä jopa vaikeiden mielenterveyshäiriöiden väheneminen. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 936/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Har regeringen för avsikt att överföra kostnaderna för vård av fångar och åtalade som inte dömts till straff vid sinnessjukhuset för fångar och statens sinnessjukhus från kommunerna på staten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Psykiatriska sjukhuset för fångar hör till hälsovårdsenheten inom fångvårdsväsendet och är administrativt sett en del av fångvårdsväsendet. På sjukhuset vårdas de fångar som behöver psykiatrisk vård. Där utförs även sinnesundersökningar av personer som står åtalade för brott. Psykiatriska sjukhuset för fångar består av tre avdelningar varav två utgörs av Psykiatriska sjukhuset för fångar vid enheten i Åbo (f.d. Sinnessjukhus för fångar i Åbo) och en av Psykiatriska sjukhuset för fångar vid enheten i Vanda. De kvinnliga fångar som är i behov av psykiatrisk vård vårdas i regel på en sjukhusavdelning vid Tavastehus fängelse. I 10 kap. 7 i fängelselagen (767/2005) finns följande bestämmelser om kostnader för hälsooch sjukvård: hälsovård, sjukvård och medicinsk rehabilitering enligt fångarnas medicinska behov betalas med statsmedel. Staten har via justitieministeriet således också hand om kostnaderna för sinnessjukhuset för fångar. Staten har två sinnessjukhus, Niuvanniemi sjukhus och Gamla Vasa sjukhus. Den grundläggande uppgiften för de statliga sinnessjukhusen är att sörja för vården av personer som på grund av sitt sinnestillstånd inte dömts till straff, alltså s.k. kriminalpatienter. Vid de statliga sinnessjukhusen vårdas också sådana mentalsjuka och andra som lider av mentala störningar, om det är särskilt farligt eller svårt att vårda dem. Vid de statliga sinnessjukhusen utförs även sinnesundersökningar av personer som står åtalade för brott. Beslut om intagande för vård av en person som inte dömts till straff fattas av Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (Valvira). Beslut om intagande för vård av andra personer än kriminalpatienter fattas av överläkaren för det statliga sinnessjukhuset på föredragning av ett sjukhus i sjukvårdsdistriktet. Kommunerna och samkommunerna finansierar den vård som ges och de undersökningar som utförs vid de statliga sinnessjukhusen för dessa två grupper. Domstolen beslutar om utförande av sinnesundersökningar som i sin tur finansieras av staten. Vården av personer som på grund av sitt sinnestillstånd inte dömts till straff och av patienter som är svårt att vårda ingår således som ett led i den hälsovård som kommunerna är skyldiga att ordna för kommuninvånarna och för vars kostnader kommunen svarar. I 8 i lagen om en kommun- och servicestrukturreform (169/2007) föreskrivs om att staten övertar finansieringen av de kostnader som åsamkas kommunerna som en del av uppgifterna enligt folkhälsolagen, lagen om specialiserad sjukvård eller mentalvårdslagen. De omfattar bl.a. utredningar i anslutning till sexuellt utnyttjande av barn och rättspsykiatriska utredningar men inte kostnaderna för vården av s.k. kriminalpatienter eller patienter som är svåra att vårda vilka vårdas på statliga sinnessjukhus. I lagen om en kommun- och servicestrukturreformen finns även bestämmelser om utvärdering och åtgärder för att säkerställa de tjänster som 4

5 Ministerns svar KK 936/2009 vp Matti Kangas /vas förutsätts i lagstiftningen och förutsättningarna för dem i kommuner som befinner sig i en speciellt svår ekonomisk ställning. De statliga sinnessjukhusens ställning och organisering har utretts flera gånger under årens lopp. Målet med de genomförda reformerna har varit att stödja utvecklingen av vården och rehabiliteringen i en sådan riktning att patienterna som vårdas på statens sinnesjukhus så snabbt som möjligt kan återgå till servicesystemet i den egna kommunen för fortsatt vård och rehabilitering. Genom att låta kommunerna alltjämt bära kostnadsansvaret för vården stödjer man utvecklingen av servicestrukturen till en funktionell helhet vars mål för bl.a. förebyggande mentalvårdsarbete och vård på ett tidigt stadium är att antalet svåra mentala störningar på långsikt ska minska. Helsingfors den 3 december 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 5