Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 233/2009 vp Työttömien koulutuksen edistäminen Eduskunnan puhemiehelle 1990-luvun laman seurauksena jäi nousukauden alkaessa kyydistä pois suuri joukko ihmisiä. Edellinen taantuma muutti yhteiskunnan työelämän rakennetta, mutta koulutuspolitiikka jäi tästä muutoksesta jälkeen. Täydennyskoulutukseen käytetyt resurssit eivät täysin vastanneet siihen tarpeeseen, jonka uudelleen nousuun lähtenyt talous olisi tarvinnut. On tärkeää, että työttömäksi jääneen koulutus kohentaa kyseisen ihmisen henkistä hyvinvointia, mutta koulutuksen on ennen kaikkea vastattava lähitulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Meidän on nyt jo ennakoitava yhteiskunnan tulevaa kehitystä: Millaisia ominaisuuksia työntekijöiltä uuden noususuhdanteen alkaessa tarvitaan? On ensiarvoisen tärkeää panostaa juuri tulevia tarpeita vastaavaan koulutukseen. Työttömäksi joutuneen henkilön päätökseen uudelleen kouluttautumisesta vaikuttavat myös taloudelliset seikat. Työelämän ulkopuolelle jääneen ongelmana on usein se, että hänen tulonsa ovat paremmat tekemättä mitään kuin esimerkiksi hakeutumalla täydennyskoulutukseen tai uudelleen koulutettavaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että koulutuksen ja työelämän kohtaamattomuusongelmaa ei pääse tämän laman seurauksena syntymään ja mitä hallitus aikoo tehdä sen ehkäisemiseksi, ettei itsensä kehittäminen uudelleen kouluttautumalla kaadu kannustinloukkuihin? Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2009 Ilkka Viljanen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ilkka Viljasen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 233/2009 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että koulutuksen ja työelämän kohtaamattomuusongelmaa ei pääse tämän laman seurauksena syntymään ja mitä hallitus aikoo tehdä sen ehkäisemiseksi, ettei itsensä kehittäminen uudelleen kouluttamalla kaadu kannustinloukkuihin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ensisijassa työttömille ja työttömyysuhan alaisille tarjottavan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarjonnan suunnittelu tapahtuu alueellisesti työ- ja elinkeinokeskuksissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa. Koulutustarjontaa suunniteltaessa käytetään laajasti niin valtakunnallista kuin alueellista ja paikallista ennakointitietoa. Koulutustarjonta on kohdentunut ja kohdentuu myös jatkossa niille toimi- ja ammattialoille, joilla työvoiman kysynnän ennakoidaan olevan voimakkainta ja joilla henkilöstön osaamisvaatimukset muuttuvat. TE -keskukset ja -toimistot hankkivat myös ns. yhteishankintana yhdessä työnantajien kanssa rahoitettuja koulutusohjelmia, jotka on räätälöity uuden henkilöstön rekrytointitilanteisiin, olemassa olevan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämishankkeisiin tai muutosturvan toimintamalliin liittyviin työstä työhön siirtymistilanteisiin. Työ- ja elinkeinohallinnolla ja opetushallinnolla on hyvä yhteistyö koulutustarpeiden ennakoinnissa ja tarjonnan suunnittelussa. Ennakointiyhteistyötä tullaan edelleen vahvistamaan ja monipuolistamaan, kun aluehallinnon uudistuksen myötä syntyvät uudet ELY -virastot käynnistävät työnsä ja sekä pidemmän että lyhyemmän aikavälin ennakoinnin koordinointivastuu on maakuntaliitoilla sekä ELY -virastoilla. Hallitus on varautunut kasvaviin koulutustarpeisiin jo kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa kohdentamalla työvoimakoulutuksen hankintaan ja muutosturvan toimintamallin rahoitukseen yhteensä 17 miljoonan euron lisämäärärahan. Tämän lisäksi hallitus on kehysriihen yhteydessä päättänyt lisätä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan työvoimapolitiikan rahoitusta yhteensä noin 56,5 miljoonalla eurolla vuosille Työvoimakoulutukseen osallistuvat henkilöt voivat saada koulutuksen ajalta työttömyysetuutta vastaavaa päivärahaa ja sen lisäksi maksettavaa ylläpitokorvausta. Etuudet eivät siten pääsääntöisesti voi olla este työvoimakoulutukseen osallistumiselle. Myös omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvan työttömän henkilön etuuksiin on esitetty parannuksia hallitusohjelman mukaisesti asetetun ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän toisessa väliraportissa. Esityksen mukaan omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva työtön henkilö voisi saada työvoimakoulutuksen etuuksia vastaavat etuudet, kun työvoimaviranomainen hyväksyy koulutussuunnitelman. Koulutusaikaisten etuuksien kehittämistä tullaan arvioimaan budjettiriihen yhteydessä. 2

3 Ministerin vastaus KK 233/2009 vp Ilkka Viljanen /kok Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 233/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Ilkka Viljanen /saml: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att det inte ska uppstå problem med att utbildning och arbetsliv inte matchar till följd av denna lågkonjunktur och vad ämnar regeringen göra för att motverka att självutveckling genom omskolning inte stupar på grund av incitamentsfällor? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I första hand planeras utbudet av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning för arbetslösa och dem som hotas av arbetslöshet på regional nivå vid arbets- och näringscentraler samt arbets- och näringsbyråer. När utbildningsutbudet planeras nyttiggörs i omfattande grad såväl riksomfattande som regionala och lokala prognostiseringsuppgifter. Utbildningsutbudet har riktat sig, och kommer också framöver att rikta sig till de branscher och yrkesområden där det kan förutses att efterfrågan på arbetskraft kommer att vara störst och där kraven på personalens kompetens förändras. TE-centralerna och TE-byråerna anskaffar också som s.k. samanskaffning utbildningsprogram, som finansieras tillsammans med arbetsgivare. Utbildningarna är skräddarsydda för situationer då ny personal rekryteras, för projekt som utvecklar de yrkesinriktade kunskaperna och färdigheterna hos befintlig personal eller situationer med övergångar från ett arbete till ett annat i samband med åtgärdsmodellen för omställningsskydd. Arbets- och näringsförvaltningen och undervisningsförvaltningen har ett gott samarbete när utbildningsbehov förutses och utbudet planeras. Prognostiseringssamarbetet kommer ännu att stärkas och bli mångsidigare, när de nya ELYverken som inrättas i samband med reformen av regionförvaltningen inleder sin verksamhet, och landskapsförbunden och ELY-verken ansvarar för både långsiktigare och kortsiktigare samordning av prognostiseringen. Regeringen har redan i årets första tilläggsbudget förberett sig på ökande utbildningsbehov genom att anvisa sammanlagt 17 miljoner euro i tilläggsanslag för anskaffning av arbetskraftsutbildning och finansiering av åtgärdsmodellen för omställningsskydd. Därtill har regeringen i samband med sina ramförhandlingar beslutat att höja finansieringen för arbetskraftspolitik inom arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde med sammanlagt cirka 56,5 miljoner euro för åren De som deltar i arbetskraftsutbildning kan under utbildningen få dagpenning som motsvarar arbetslöshetsförmånen och därtill betalas ersättning för uppehälle. I princip kan förmånerna således inte utgöra något hinder för deltagande i arbetskraftsutbildning. I sin andra mellanrapport föreslår ledningsgruppen för en totalreform av den yrkesinriktade vuxenutbildningen, som tillsatts i enlighet med regeringsprogrammet, förbättrade förmåner också för de arbetslösa som deltar i frivillig yrkesinriktad utbildning. Enligt förslaget kan arbetslösa som deltar i frivillig yrkesinriktad utbildning få förmåner som motsvarar förmånerna under arbetskraftsutbildning, när arbetskraftsmyndigheten godkänner utbildnings- 4

5 Ministerns svar KK 233/2009 vp Ilkka Viljanen /kok planen. Utvecklandet av förmånerna vid utbildning kommer att övervägas i samband med budgetmanglingen. Helsingfors den 6 april 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 5