ISÄNNÖINTI 2013 ISÄNNÖINTI SAARINEN. Lämmön talteenotto Tornipariin ISÄNNÖINTI SAARINEN OY YLI 30 VUOTTA AMMATTI-ISÄNNÖINTIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISÄNNÖINTI 2013 ISÄNNÖINTI SAARINEN. Lämmön talteenotto Tornipariin ISÄNNÖINTI SAARINEN OY YLI 30 VUOTTA AMMATTI-ISÄNNÖINTIÄ"

Transkriptio

1 ISÄNNÖINTI SAARINEN ISÄNNÖINTI SAARINEN - Laatua ja luotettavuutta - Lämmön talteenotto Tornipariin Tässä lehdessä: Aarno Saarinen aloitti isännöitsijänä vuonna 1964 S. 3 Lisä- ja täydennysrakentaminen taloyhtiössä S. 4 Asunto Oy Tornipari on Kaivokselassa sijaitseva vuonna 1963 rakennettu kerrostalo. Yhtiössä on meneillään linjasaneeraus eli putkistoremontti. Se tehdään perinteisellä tavalla eli kaikki putkistot ja viemärit uusitaan. Samassa yhteydessä taloyhtiöön asennetaan lämmön talteenotto.. Jatkuu sivulla 9 Kiinteistö- ja kotivakuutuksen eroavuudet Grynderin vastuusta reklamoiminen ja vastuun vanhentuminen Huoneiston lämpötila S. 5 S. 6 S.8 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY YLI 30 VUOTTA AMMATTI-ISÄNNÖINTIÄ Auktorisoitu isännöitsijätoimisto Osakkaat tarvitsevat tietoa korjaushankkeessa S.10 Pakina: Korjausvelka S. 10

2 2 Isännöinti Saarinen Oy 30 vuotta Toimitusjohtaja Aarno Saarinen ja hänen kaksi lastaan Aimo ja Kirsi perustivat Isännöinti Saarinen Oy:n vuonna Aarno Saarinen oli jo sitä ennen toiminut kymmenisen vuotta päätoimisena isännöitsijänä. Aimo Saarinen tuli yhtiön palvelukseen vuonna 1983 ja toimitusjohtaja hänestä tuli vuona 1992 isän jäätyä eläkkeelle. Seuraavassa Aimo Saarisen (53v.) kokemuksia ja näkemyksiä isännöinnistä. Miksi valitsit isännöitsijän ammatin? -Opiskelin 1980-luvun alussa Liikemiesten kauppaopistossa. Olin jo aikaisemmin opiskellut kirjanpitoa ja saanut isältäni Aarno Saariselta tehtäväksi hoitaa kahden taloyhtiön kirjanpito. Keväällä 1983 opintoni päättyivät ja menin aluksi auttamaan isääni toimistoon. Pestin piti olla väliaikainen, mutta kun asiakkaita tuli lisää, niin tuli mieleen ajatus, että tästä voisi tulla ammatti. Ja niin siinä sitten kävi. Ratkaisevaa saattoi olla se, että sain valtuudet siirtää toimiston ATK-aikaan. Ensimmäinen kone ostettiin seuraavana vuonna. Se oli IBM 286 ja maksoi markkaa. Ohjelmistot ostettiin Systeemineuvonta Oy:ltä. Isännöinti Saarinen Oy perustettiin vuonna 1983 ja isäni, sisareni Kirsi ja minä tulimme yhtiön osakkaiksi. Millä tavoin olet kouluttautunut ammattiisi? -Suoritin merkonomitutkin markkinointilinjalla Suomen Liikemiesten kauppaopistossa vuonna Kiinteistöalan koulutuskeskuksessa suoritin 1980-luvulla ensin isännöitsijän perustutkinnon (ITS) ja myöhemmin johtavan isännöitsijän ammattitutkinnon ( AIT ). Henkilökohtaisen isännöitsijöiden ISA-auktorisoinnin sain vuonna Sen jälkeen olen suorittanut lukuisia alan kursseja. Nykyisin ammattini vaatii vuotuista kouluttamista. Sama koskee henkilökunaamme. Miten koet isännöitsijä työn ammattina ja miten sitä arvostetaan? -Ammatti on erittäin monipuolinen. Työssä tarvitaan valtavasti erilaisia tietoja ja taitoja. Vaatimukset ovat tänä päivänä suuret. Tärkeätä on osata viestiä asioita asukkaille ja eri sidosryhmille. Ammatin arvostus on noussut vaatimusten kasvaessa. Mutta sanoisin niin, että arvostus pitää joka päivä lunastaa. Ongelma on se, että alalle tulokynnys on hyvin matala. Periaatteessa melkein kuka tahansa voi alkaa isännöitsijäksi. Niinpä toimistojen tasoero on hyvin suuri. Minkälainen on isännöitsijän normityöpäivä? -Tämän ammatin normipäivä on hyvin vaihteleva. Tietysti meillä on päivittäiset työsuunnitelmat, mutta tilanteet vaihtelevat nopeasti ja päiväohjelmaa joutuu usein priorisoimaan uudelleen. Yleensä normipäivään kuuluu hallitusten kokousten ja yhtiökokousten valmistelua ja suunnittelua. Toinen tärkeä alue on korjaushankkeet ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät päivittäiset asiat. Erilainen viestintä ja ohjaaminen ovat isännöitsijän arkipäivää. Olet toiminut isännöitsijänä 30 vuotta. Miten ala on kehittynyt sinä aikana? -Ala on luonnollisesti kehittynyt kuten muukin yhteiskunta. Perusasiat ovat pysyvät, esimerkiksi luottamusta pitää olla. Nykyisten järjestelmien ja informaatiokanavien avulla tietoa löytyy reaaliajassa. Tämä kehitys on haastanut myös isännöintialan tuottamaan tietoa enemmän ja nopeammin. Muun muassa sähköposti on mahdollistanut asiakkaiden yhteydenotto- mahdollisuudet aivan eri tasolle kuin ennen. Sama koskee viestintää toimistostamme asiakkaisiin päin. Uudistuva lainsäädäntö, erilaiset vaatimukset ja määräykset ovat tuoneet isännöitsijätehtäviin osaamishaasteen, johon meidän tulee pystyä vastaamaan joka päivä. Meidän tulee myös huomioida eri kansallisuuksien tuomat tarpeet. Mitä odotat alan tulevaisuudelta? -Meille yrityksenä riittää tulevaisuudessa haastetta ja motivaatiota pitää toimistomme erittäin myönteinen kehitys nykyisellä kurssilla siten, että pystymme vastaamaan asiakkaiden asettamiin vaatimuksiin ja tarpeisiin. Lähitulevaisuudessa tärkeä osaamisen alue on vanhenevan kiinteistömassan korjausrakentaminen. Energianhallinta monissa eri muodoissa vaatii meiltä koko ajan uutta osaamista. Olen vakuuttunut, että hyvin koulutetun ja kokeneen henkilökunnan avulla saavutamme hyviä tuloksia tulevaisuudessakin. Minkälaisena koet isännöinnin julkisuuskuvan? -Mielestäni se on parantunut jatkuvasti. Julkiset tutkimukset ja omatkin kyselymme puhuvat sen puolesta. Toimistojen auktorisointi ja auditointi ovat vieneet kehitystä eteenpäin. Toisaalta palveluammattien luonne on sellainen, että aina on jotakin parannettavaa. Miten Isännöinti Saarinen Oy kehittyy tulevaisuudessa? -Yritys on kasvanut joka vuosi maltillisesti. Olemme tarkasti huomioineet aina resurssimme. Mitään suurta kasvua emme tavoittele. Meillä on tällä hetkellä ammattitaitoinen ja kokenut henkilökunta. Sen avulla pystymme edelleen joustavaan ja hyvään asiakaspalveluun. Suhtaudumme tulevaisuuteen hyvin positiivisesti. ISÄNNÖINTI SAARINEN Auktorisoitu isännöitsijätoimisto Isännöinti Saarinen Oy:n asiakaslehti Päätoimittaja: Aimo Saarinen toimitusjohtaja, AIT Tuotanto: Seppo Käkelä kiinteistöneuvos, tietokirjailija Osoite: Isännöinti Saarinen Oy Louhijantie 2 B Vantaa Vaihde: (09) Sähköposti: Ulkoasu ja taitto: Studio Ink Oy/ Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013

3 3 Aarno Saarinen aloitti isännöitsijänä vuonna 1964 Isännöinti Saarinen Oy perustettiin vuonna 1983 Salon läheltä Muurlasta kotoisin oleva toimitusjohtaja Aarno Saarinen (82 v.) aloitti isännöitsijän työt vuonna Hän asui tuolloin Helsingissä Hauhontiellä ja toimi taloyhtiön hallituksessa. Taloyhtiön isännöitsijä lopetti työt ja Saarista pyydettiin isännöitsijäksi. Siitä alkoi ura isännöitsijänä. Hän työskenteli päätyönä rakennusalalla ja isännöitsijän tehtävä oli sivutoimista. Siihen aikaan oli hyvin tavallista, että jokin talon asukas toimi isännöitsijänä. Isännöitsijän oppia Saarinen haki hieman myöhemmin muun muassa 2-vuotisella työväenopiston kirjanpitokurssilla ja lukuisilla kiinteistöalan kursseilla. Vuonna 1973 Kaivoslämpö Oy haki isännöitsijää. Saarinen sai paikan ja isännöitsijän työstä tuli päätoimi. Vuonna 1975 Kaivokselan talot liitettiin kaukolämpöön ja kolmen voimalan toiminta päättyi. Työt yhtiössä vähenivät. Samoihin aikoihin hän sai kutsun hakea isännöitsijäksi Olympiakylän Huoltoon Helsingin Käpylään. -Sain paikan. Olympiakylä oli mielenkiintoinen alue ja työpaikka. Viihdyin siellä hyvin ja sain monenlaista alaan kuuluvaa oppia, kertoo Saarinen. Yrittäjähenkistä isännöitsijää kiehtoi kuitenkin oma yritys. Niinpä hän perusti kommandiittiyhtiön isännöitsijän toimen harjoittamista varten vuonna Ensimmäinen pieni toimisto oli Kaivokselassa Ukonkivenpolulla. Taloyhtiöitä tuli lisää melko nopeassa tahdissa. -Siihen aikaan ammattitoimistoja oli vähän, eikä kilpailuakaan ollut niin paljon kuin nykyisin. Useimmat toimeksiannot tulivat tuttavuuksien kautta ja siten, että joku oli suositellut. Vuona 1983 poika Aimo tuli toimistoon töihin ja kommandiittiyhtiö muutettiin Isännöinti Saarinen Oy:ksi. Aimo ja tytär Kirsi tulivat osakkaiksi. Myöhemmin Kirsikin tuli yhtiöön töihin. Yhtiön toiminta laajeni lähialueilla ja Helsingistäkin tuli kiinteistöjä asiakkaiksi. -Vuonna 1992 jäin eläkkeelle ja lapset ottivat yhtiön hoitoonsa. Kymmenisen vuotta sitten vielä vähän auttelin ja olin mukana. Nyt olen vielä osakkaana ja yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Saarinen sanoo, että on ollut mielenkiintoista seurata, miten yhden miehen toimistosta on kasvanut kymmenen henkilön toimisto. Toinen asia on koko kiinteistöalan huikea kehittyminen. -Lainsäädännössä on parin viimeisen vuosikymmenen aikana tullut lukuisa määrä uusia lakeja. Ne tuovat lisää vaatimuksia isännöitsijöille, mutta vievät myös alan kehitystä eteenpäin luvun alussa lähes kaikki toimistotyö oli manuaalista. Nyt on meidänkin toimistossa käytössä monipuolisia ohjelmistoja, jotka auttavat isännöitsijöiden ja toimistoväen työtä. Tärkeätä on eritoten se, että ne auttavat viestinnässä asukkaisiin päin, toteaa Saarinen. Saarinen sanoo viihtyneensä isännöitsijän työssä hyvin. -Tulin hyvin toimeen ihmisten kanssa. Se on ensiarvoisen tärkeätä isännöitsijälle. Työ oli vaihtelevaa ja tulosten aikaan saaminen yhdessä asukkaiden kanssa teki työn mielekkääksi. Melkeinpä ainoa negatiivinen seikka oli se, että isännöitsijän työhön liittyy paljon iltakokouksia. Kokousruuhkien aikana työpäivät tulivat melko pitkiksi. Nykypäivän isännöinnissä Saarinen näkee paljon myönteisiä piirteitä. -Isännöitsijät ovat nykyisin hyvin verkostoituneita. He hankkivat tietoa lukuisista lähteistä ja pystyvät monipuoliseen ja nopeaan viestintään asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa. Heillä on yleensä hyvä peruskoulutus ja lisäksi isännöinnin ammattitutkinto. Kiinteistöalan tapahtumia Aarno Saarinen seuraa edelleen muun muassa osallistumalla Isännöitsijöiden veteraaniyhdistyksen IVY:n toimintaan. SK ISÄNNÖINTI SAARINEN OY YLI 30 VUOTTA AMMATTI-ISÄNNÖINTIÄ Auktorisoitu isännöitsijätoimisto

4 4 Lisä- ja täydennysrakentaminen taloyhtiössä Asuntoyhteisöjen korjaustoiminnassa kannattaa pohtia lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Parhaassa tapauksessa lisä- ja täydennysrakentamisella voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä. Asuinalueen kehittämistoimien ja taloyhtiön korjaustoimien perustelut tulisi konkretisoida siten, että niiden vaikutukset on arvioitavissa kodin ja asumisen kannalta. Alueen laatutekijät ja ominaisuudet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: rakennettu ympäristö, toiminnallinen ympäristö, sosiaalinen ympäristö ja paikan identiteetti. Lisätietoa asuntoyhteisöjen lisä- ja täydennysrakentamisesta löytyy juuri ilmestyneestä julkaisusta: Täydennysrakentamisen uhkakuvia voidaan torjua ideoimalla asuinalueiden ja kaupunginosien tulevaisuusvisioita yhdessä asukkaiden kanssa. Täydennysrakentaminen on kytkettävä kunnalliseen kehityskuvaan, tulevaisuuden tavoitetilan ilmaisuun, josta johdetaan paikallinen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Täydennysrakentaminen voi olla keino tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta se koetaan usein uhkana, koska saavutettavat hyödyt ovat monen osatekijän tulos ja ne toteutuvat ehkä useita vuosia myöhemmin. Täydennysrakentamisen uhkakuvia voidaan torjua ideoimalla asuinalueiden ja kaupunginosien tulevaisuusvisioita yhdessä asukkaiden kanssa. Asuntoalueen yhteiskehittäminen Tarve täydennysrakentamiseen ja alueiden kehittämiseen perustuu pääosin kuntien tulevaisuuden suunnitteluun ja kehityskuviin. Niiden avulla ohjataan elinkeinotoiminnan edellytyksien, alueiden kestävyyden, palveluiden ja yhdyskunnan viihtyisyyden kehittämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät kaavoitusmenettelyt on laadittu kunnissa ensisijaisesti uudisalueiden suunnittelua varten. Täydennysrakentamiseen laissa ei oteta kantaa ja velvoite kaavojen ajantasaisuuden tarkistamiseen koskee sellaisia kaavoja, jotka ovat jääneet suurelta osin toteutumatta. Kaavavalitusten pitkää käsittelyaikaa pidetään yleisesti suurena ongelmana, koska alueen kehittäminen voi pysähtyä usealla vuodella. Kokeilussa oleva kevennettyjen rakennusmääräysten kokeilulain perusteella täydennysrakentamisen poikkeuslupa ja rakennuslupa on mahdollista saada jopa kolmessa kuukaudessa hakemuksen jättämisestä. Täydennysrakentaminen asuntoalueilla edellyttää pääsääntöisesti asemakaavojen uusimista, ja sillä on aivan omat haasteensa, kun mennään olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään. Kiinteistöjen omistus on hajaantunut ja vuokratonteillakin vuokraaikaa voi olla runsaasti jäljellä. Kun uudisalueella maankäyttö ja palveluiden toteutus voidaan suunnitella lähes kerralla valmiiksi, on vanhalla alueella vaikeaa suunnitella täydennysrakentamisen etenemisjärjestystä ja aikataulua. Asuinkiinteistöjen omistajille tonttien hyödyntäminen lisärakentamiseen on ollut vielä harvinaista. Uudisalueella ongelmana on löytää riittävästi osallisia vuorovaikutukseen. Vanhalla alueella kysymys on siitä, miten voidaan tarjota mahdollisuus riittävään vuorovaikutukseen kaikille halukkaille. Lisärakentaminen taloyhtiön tontille on hyöty- ja kannattavuuskysymys. Merkittävä täydennysrakentaminen vanhan yhdyskuntarakenteen sisälle tarvitsee koko aluetta kattavan suunnitelman. Siinä tulee ottaa kantaa myös palveluihin, liikenteeseen, viheralueihin ja muun infran kehittämiseen. Rakennushankkeet toteutetaan pienillä hanke- tai korttelikaavoilla siinä järjestyksessä, kun halukkuutta lisärakentamiseen ilmenee. Osa korjausavustuksista kannattaisikin suunnata ryhmäkorjausten avustuksiin. Lisärakentaminen taloyhtiön tontille on hyöty- ja kannattavuuskysymys. Kysymys on samalla asumisen laatutekijöistä, riskinottohalukkuudesta ja monista ympäristön laatuun liittyvistä arvostuksista. Lisärakentaminen voi nostaa asuntoalueen arvoa oleellisesti, jos aluetta kehitetään monipuolisesti. Mitä enemmän lisärakentamista on, sitä taitavampaa suunnittelua tarvitaan. Ryhmäkorjausmalleilla taloyhtiöt voisivat saavuttaa oleellisia kustannussäästöjä. Ongelma on ryhmäkorjaushankkeiden kokoaminen ja rahoitus. Osa korjausavustuksista kannattaisikin suunnata ryhmäkorjausten avustuksiin. Asunto-osakeyhtiöiden hajanaisessa korjaustoiminnassa tuotannon kehittäminen on satunnaista ja korjaaminen kallista. Asuinrakennusten ryhmäkorjaustoiminta lisäisi mahdollisuutta kehittää tehokkaampia ja laadukkaampia korjauspalveluita. Kiinteistö- ja rakennualan etujärjestöt ja ministeriö ovatkin ryhtyneet pohtimaan lähiöiden kehittämistä muun muassa ryhmäkorjaamisen näkökulmasta. Täydennysrakentaminen on edullista kunnille, koska olemassa olevia investointeja infraan ja palveluihin voidaan käyttää entistä tehokkaammin. Täydennysrakentaminen olemassa oleville tonteille on myös kannattavinta alueilla, missä kysyntä tonteista on suurinta, eli tonttien kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Asukkaiden ja taloyhtiöiden kannalta kannattavuus riippuu ensisijaisesti rakennusoikeuden arvosta, lisärakennushankkeiden suuruudesta, parkkipaikkojen uudelleenrakentamistarpeesta ja kuntien perimistä maankäyttökorvauksista. Kun suurten korjausten edessä oleva taloyhtiö voi rahoittaa merkittävän osan korjaushankkeistaan lisärakentamisen tuotolla, kasvaa kiinnostus lisärakennushankkeeseen oleellisesti. Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamista ja pienten huonokuntoisten Jos korjaustoimenpiteiden kannattavuutta tarkastellaan vain säästöjen avulla, unohdetaan kokonaan ominaisuuksien paraneminen. Jari Virta rakennusten uusimista monin tavoin. Suunnittelutuki, maankäyttömaksun oleellinen alentaminen tai poisto kokonaan ja maankäytön tehokkuuden oleellinen kasvattaminen ovat kaikki kuntien päätettävissä. Alueiden palveluiden, viihtyisyyden, kevyen liikenteen yhteyksien ja kaupunkikuvan kehittäminen ovat keinoja, joilla kunnat voivat tukea täydennysrakentamista vanhoille tonteille. Myös sellaisten asukkaiden tulisi hyötyä täydennysrakentamisesta, joiden tonteille ei lisärakentaminen mahdollistu tai sitä ei haluta. Vanhojen taloyhtiöiden energiatalouden ja muiden ominaisuuksien parantaminen etenee hitaasti. Jos korjaustoimenpiteiden kannattavuutta tarkastellaan vain säästöjen avulla, unohdetaan kokonaan ominaisuuksien paraneminen. Pääosa energiansäästötoimista parantaa myös kiinteistön käyttöominaisuuksia ja laatutekijöitä, joita kannattavuustarkasteluissa tulisi myös korostaa. Säädökset hidasteena Voimassa olevat säädökset eivät kaikilta osin tue taloyhtiöiden lisärakentamista ja voivat olla jopa este. Tontin tai osakkeiden myyntitulon määräaikainen verovapaus voisi tukea merkittävästi taloyhtiöiden kiinnostusta lisärakentamishankkeisiin. Nykyisin myyntitulo on kaupantekovuoden veronalaista tuloa. Taloyhtiö ei voi myöskään vähentää rakennettavien pysäköintipaikkojen kustannuksia myyntitulojen vähennyksenä kirjanpidossaan kuin 7 prosenttia vuodessa. Taloyhtiön etukäteissäästäminen on tehty hankalaksi lyhyen 5 vuoden määräajan puitteissa, jonka jälkeen säästöt on käytettävä tai ne muuttuvat veronalaisiksi. Toinen vaihtoehto etukäteissäästämiseen on asuintalovarauksen käyttö 10 vuoden ajan. Asuntoosakeyhtiölaki käytännössä estää taloyhtiön oman lisärakennuttamisen edellyttämällä kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Jari Virta Tekniikan tohtori, DI

5 5

6 6 Grynderin vastuusta reklamoiminen ja v Suurin osa suomalaisista asunto-osakeyhtiöistä toteutetaan perustajaosakkaan toimin siten, että osakkeenostajat saavat kohteen hallintaansa vasta rakentamisvaiheen päätyttyä. Perustajaosakkaalle kuuluvan ns. grynderivastuun keskeinen sisältö on se, että taloyhtiö ja sen osakkaat voivat 10 vuoden ajan esittää perustajaosakkaalle vaatimuksia hyvän rakennustavan laiminlyönnistä johtuvista korjaustarpeista. Grynderivastuun kesto, reklamaatiovelvoite ja reklamaatiovelvoitteen vanhentuminen ovat aiheuttaneet toisistaan eriäviä tulkintoja. Osittain tulkintaongelmat johtuvat siitä, että asuntokauppalaissa ei ole reklamaatiota koskevia sisällöllisiä tai reklamaatioaikaan liittyviä määräyksiä. Siten tulkintaa on jouduttu hakemaan oikeuskäytännön ratkaisuista. Perustajaosakkaan ns. grynderinvastuun kestoaika on siis 10 vuotta. Usein puhutaankin 10-vuotisvastuusta. Mistä tuo aika sitten lähtee liikkeelle? Vaihtoehtoisia hetkiä voisivat olla kohteen käyttöönotto, hyväksyminen käyttöön viranomaistarkastuksessa, urakan vastaanottohetki tai kohteen hallinnollinen luovuttaminen osakkeenostajille. Muitakin mahdollisia alkamisajankohtia on joskus esitetty. Asunto-osakeyhtiön tulisi seurata kiinteistönsä kuntoa koko ajan ja reklamoida sitä mukaa kun virheitä ilmenee. Oikeuskäytännössä on ennen asuntokauppalakia ja vanhentumislakia katsottu, että oikea vastuun alkamisajankohta on hallinnonluovutuskokous eli yhtiökokous, jossa perustajaosakas luovuttaa asunto-osakeyhtiön osakkeenostajien hallintaan ja yhtiölle valitaan osakkeenostajista koostunut uusi hallitus. Tämä periaate vahvistettiin Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1997:209. Korkeimman oikeuden ratkaisu koski perustajarakennuttaja-tyyppistä tilannetta. Joissakin yhteyksissä on väitetty, että perustajaurakoitsijan vastuu voisi olla toisenlainen. Mielestäni Korkeimman oikeuden ratkaisu tarkoittaa, että kaikessa grynderirakentamisessa vastuun alkamishetki on se viimeinen ajankohta, jolloin perustajaosakas luovuttaa kohteen, eli hallinnan luovutuskokous. Asuntokauppalain säätäminen tai vanhentumislaki eivät tätä lähtökohtaa mielestäni muuta. Virheeseen vetoavan eli yleensä asunto-osakeyhtiön on reklamoitava perustajaosakkaalle havaitsemistaan virheistä vanhentumisajan puitteissa ja kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe on ollut havaittavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että oikea tapa ei ole odottaa lähes kymmenen vuotta hallinnonluovutuskokousta, pitää siinä yhteydessä 10-vuotistarkastus ja tämän jälkeen reklamoida. Asunto-osakeyhtiö on saattanut menettää reklamointioikeutensa, jos se ei ole vedonnut sellaisiin virheisiin, jotka ovat ilmenneet jo aikaisemmin. Myös 10-vuotistarkastuksia toki voidaan pitää, mutta asunto-osakeyhtiön tulisi seurata kiinteistönsä kuntoa koko ajan ja reklamoida sitä mukaa kun virheitä ilmenee. Selvää oikeuskäytäntöä siitä, minkä ajan kuluessa havaittuun virheeseen olisi puututtava reklamoimalla, ei ole. Siksi olisi syytä lähteä siitä, että reklamaatiot tehdään pian, suuruusluokkaa 2-3 kuukauden kuluessa aina siitä, Petteri Kuhanen. kun joku virhekohta on havaittu. Reklamaatiovelvoitteen sisältöön ja reklamaatioaikaan asuntokauppalaki ei siis ota kantaa. Tämän vuoksi on ollut epäselvää se, miten yksityiskohtainen asunto-osakeyhtiön reklamaatio tulee olla. Toisaalta on mietitty sitä, mitä vuonna 2004 voimaan tullut laki saatavien vanhentumisesta vaikuttaa reklamaatiovelvoitteen sisältöön ja aikaan. Yleensä siinä vaiheessa, kun asunto-osakeyhtiö havaitsee korjausta vaativan rakennusvirheen, sillä ei ole vielä tarkkaa tietoa tuon korjaamisen korjaustavasta tai -kustannuksesta. Perustajaosakkaalle on myös varattava tilaisuus korjata virhe. Siksi reklamaatio yleensä tehdään siten, että ainoastaan kerrotaan havaittu virhe ja vaaditaan perustajaosakasta ryhtymään asetetussa määräajassa korjaustoimiin tai ainakin ilmoittamaan, missä aikataulussa korjauksia tehdään. Vasta, jos tuota aikataulua ei noudateta tai korjausta ei tehdä, asunto-osakeyhtiö selvittää korjauksen tavan ja kustannukset. Yleensä tässä tilanteessa asuntoosakeyhtiö teettää korjaukset itse ja velkoo korjauksista aiheutuvia kustannuksia grynderiltä. Yleensä velan korvaussaatavan vanhentumisen katkaisemiseksi velkojan on vaadittava velalliselta suoritusta tai muutoin muistutettava velallista velasta. Vanhentumislain 10 :n mukaan velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velka yksilöidään katkaisutoimessa. Jos kysymys on vahingonkorvauksesta tai hyvityksestä, velkojan tekemästä muistutuksesta on käytävä ilmi velan peruste. Vanhentumislain esitöiden mukaan korvausvelan tai muun hyvityksen osalta on velallisen kannalta tarpeen, että hän voi velkojan ilmoituksen perusteella arvioida vaatimuksen oikeellisuutta, hankkia omia

7 7 astuun vanhentuminen Velan ja vaatimuksen määrän osoittaminen on hankalaa, kun alkuvaiheessa tiedetään yksinomaan väitetty virhe. selvityksiä ja varautua myös maksuvelvollisuuden täyttämiseen. Tällaisessa tapauksessa velkojan olisi ilmoitettava velan perusteena olevat tosiseikat sekä velan arvioitu määrä muistutushetkellä. Kuten edellä totesin, velan ja vaatimuksen määrän osoittaminen on hankalaa, kun alkuvaiheessa tiedetään yksinomaan väitetty virhe. Korkein oikeus otti ratkaisussaan KKO 2012:75 kantaa kiinteistönkaupasta johtuvan hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen ja reklamaation sisältöön. Mainitussa tapauksessa kiinteistönostaja oli ainoastaan ilmoittanut virheestä ja että hän tulee vaatimaan hinnanalennusta tai vahingonkorvausta. Hän siis ilmoitti perusteen vaatimukselleen, mutta ei esittänyt euromääräistä korvaussummaa. Tuo määrä selvisikin vasta myöhemmin. Korkein oikeus katsoi reklamaation riittäväksi ja mm. totesi, että tuossa vaiheessa ostaja oli muilla tavoilla pyrkinyt vähentämään haitan vaikutusta ja että myyjällä oli yhtäläiset mahdollisuudet arvioida ja selvittää hinnanalennuksen määrää. Mielestäni tuosta ratkaisusta voidaan löytää tukea sille johtopäätökselle, että asunto-osakeyhtiön suorittamassa reklamaatiossa riittää, että ilmoitetaan virheen sisältö ja yksilöidään määrällisesti vaatimus vasta siinä vaiheessa, jos perustajaosakas kieltäytyy korjauksesta. Jos korjauskustannuksen määrä on edes likimääräisesti tiedossa, suositeltavaa toki on ilmoittaa määrä enimmäismääräisenäkin jo ensimmäisessä reklamaatiossa, jotta ei tulisi väitettä reklamaation yksilöimättömyydestä. Koska asuntokauppalaissa ei siis ole säännöstä perustajaosakkaan vastuun kestosta, on esitetty sellainenkin tulkinta, että vanhentumislaki ei lainkaan soveltuisi perustajaosakkaan asuntokauppalain mukaiseen vastuuseen. Sellaiseen tilanteeseen Helsingin hovioikeus otti kantaa samaa rakennusliikettä ja asunto-osakeyhtiötä koskevissa seitsemässä atkaisussaan (mm. nro 2436). Ratkaisussa hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden välituomion, millä asunto-osakeyhtiön osakkeenostajien korvausvaatimukset hylättiin vanhentuneina. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut, jonka mukaan vanhentumislakia sovellettiin myös asuntokauppalain mukaiseen myyjän vastuuseen. Vastaajana olleen perustajaosakkaan vaatimus vanhentumisesta perustui siihen, että ostajien vaatimuksien ensimmäisen esittämisen jälkeen oli kulunut yli kolme vuotta ennen seuraavien vaatimusten esittämistä, minkä vuoksi vaatimusoikeus olisi vanhentunut. Kanteen nostamisen aikaan rakentamisesta oli kulunut yli 10 vuotta ja riidatta ostajat olivat reklamoineet väittämistään virheistä vuonna Ostajat eivät kuitenkaan pystyneet osoittamaan, että he olisivat millään kirjeenvaihdolla uudistaneet vaatimuksiaan ennen kuin tammikuussa Tuomioistuimet katsoivat, että vanhentumisajan alkamisajankohta oli reklamaation päivämäärä vuonna 2004, jolloin perustajaosakas vastasi asuntoosakeyhtiön ja osakkaiden kirjeeseen. Koska vaatimuksiin oli siis suhtauduttu kielteisesti, ostajan olisi tullut ymmärtää, ettei perustajaosakas aio tehdä heidän vaatimiaan työsuorituksia. Tuossa vaiheessa heillä on ollut riittävät tiedot vahingoista. Koska vaatimusta ei kuitenkaan kolmen vuoden kuluessa uudistettu, vaatimusoikeus oli vanhentunut. Ratkaisuista seuraa se selkeä aikaisempaa tulkintaakin tiukempi velvoite asuntoosakeyhtiölle. Korkein oikeus ei myöntänyt ostajille valituslupaa ( ), joten hovioikeuden päätökset jäivät lainvoimaisiksi Ratkaisuista seuraa se selkeä aikaisempaa tulkintaakin tiukempi velvoite asunto-osakeyhtiölle, että perustajaosakkaaseen kohdistettavan vaatimuksen ilmettyä yhtiön ja osakkaiden on aina kolmen vuoden välein lähetettävä todisteellisesti muistutuskirje, missä katsotaan vaatimusten edelleen olevan voimassa sillä uhalla, että vaatimusoikeus on menetetty. Tämäkin osaltaan puoltaa sitä, että asunto-osakeyhtiö ja sen osakkaat seuraavat jo heti rakentamisvaiheen päätyttyä kohteen kuntoa ja reklamoivat havaitsemistaan vioista ja puutteista välittömästi. Hovioikeusratkaisut eivät ole sitovia ennakkopäätöksiä, mutta niillä on painoarvoa vastaavia tilanteita ratkaistaessa. ratkaisujen jälkeenkin. Edelleenkin on kuitenkin oikeuskäytännössä selkeästi ratkaisemattomia reklamaatioon liittyviä kysymyksiä. Eräs tällainen on se, kuinka laajaksi reklamaatio on ymmärrettävä. Jos esimerkiksi asunto-osakeyhtiö reklamoi yhden huoneiston tyyppiviasta, on kysymyksenalaista, miten laajaksi tuo reklamaatio voidaan katsoa eli onko sillä katkaistu vanhentuminen myös muiden huoneistojen vastaavan vian osalta. Jäämme odottamaan tätä kysymystä koskevaa selkeää oikeuskäytäntöä. Petteri Kuhanen asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari VOITTOPUTKI JATKUU! EMC Emator Oy on jo kolmatta vuotta peräkkäin Isännöintiliiton putkibarometrin mukaan entistäkin selkeämmin Suomen paras putkiremontoija. EMC Emator Oy on tehnyt putkiremontteja yli 30 vuotta. Olemme saneeranneet yli sata korkealaatuista kohdetta ja näissä tuhansia laadukkaasti toteutettuja huoneistoja. Putkibarometrissa EMC Ematorista sanottua: Huomioivat laadukkaan työn lisäksi erinomaisesti myös asukkaat. Palkittu toimintakonseptimme toimii pääkaupunkiseudun lisäksi Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella. Ota yhteyttä! EMC Emator Oy, Hankasuontie 9, HELSINKI puh

8 8 Huoneiston lämpötila Asuintalon suurin yksittäinen kustannuserä on lämmityskulut. Asumisviihtyvyydelle on taas tärkeätä, että lämpötila on riittävän korkea ja ettei huoneistossa tunnu vetoisuutta. Veto- ja kylmyysvalituksista saattaa seurata, että kiinteistönhoitoja asettaa patteriverkoston keskusautomatiikan avulla niin korkealle, että kylmimmässäkin huoneistossa on riittävän lämmintä. Silloin joidenkin huoneistojen lämpötilat saattavat nousta jopa asteeseen. Tällöin lämmityskulut voivat nousta arvaamattoman korkeiksi. Suositeltava huoneiston lämpötila on + 21 astetta astetta ja sitä korkeammat lämpötilat ovat ehdottomasti liian korkeita ja epäterveellisiä. Mistä vetoisuus ja kylmyys johtuvat? Ainakin seuraavat asiat kannattaa huomioida ja tarkistaa: -ikkunatiivisteiden kunto -ovien kunto ja tiivisteet ja mahdolliset rakenteelliset lämpövuodot -poistoventtiilien puhdistus, hyvä ilmanvaihto takaa ilman liikkeen ja silloin lämpö leviää tasaisesti -pitkät verhot pois termostaattien edestä, aiheuttavat lämpöpussin, termostaatti sulkeutuu -pitkät verhot pois pattereiden edestä, estävät lämmön säteilyn -huonekalut reilusti irti pattereista, jotta lämpö pääsee nousemaan huonetilaan -lämpöpattereiden kunto Huoneistossa on hyvä tarkistaa myös korvausilman saanti. On syytä tarkistaa, että mahdolliset korvausilmaventtiilit ovat auki. Jos taloyhtiössä on koneellinen ilmanvaihto, tulee makuu- ja olohuoneen ikkunatiivisteissä olla yläreunassa noin cm aukko korvausilman tuloa varten. Keittiön liesikuvun tai puhaltimen rasvasuodatin tulisi puhdistaa 2-3 kertaa vuodessa. Mikäli venttiili ei pudistuksenkaan jälkeen vedä, niin on syytä ottaa yhteys huoltomieheen ja pyytää poistoilmapuhaltimen ( huippuimurin ) tarkistusta. Lämpöpatterein kunto on syytä tarkistaa. Jos lämpöpatteri kurluttaa eikä lämpene kunnolla, voi patterin ilmaus olla tarpeen. Ilmaus kannattaa ehdottomasti teettää huoltomiehellä, ellei itsellä ole täyttä varmuutta kuinka se tulee tehdä. Palella ei kannata. Syy kylmyyteen ja vetoisuuteen on aina löydettävissä. Jalo Linjakumpu Isännöitsijä, AIT Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija AVU ISÄNNÖINTI SAARINEN Vesivahinkojen kartoitus Irtoveden poisto Kosteusmittaukset Kuivausurakointi Auktorisoitu isännöitsijätoimisto Laatua ja luotettavuutta WD Kuivaus Oy, Nihtisillankuja 3 A, Espoo Puhelin Fax Ota yhteyttä tai soita

9 9 Lämmön talteenotto Tornipariin Jatkoa etusivulta Lämmön talteenotto miten kaikki tapahtuu? Linjasaneerauksen yhteydessä taloihin lisätään poistoilman lämmön talteenotto siten, että energia siirretään asunnoista poistettavasta ilmasta lämpöpumpun avulla huoneistojen kylpyhuoneiden lattianlämmitykseen, patteriverkostoon, käyttöveden lämmitykseen ja yhteissaunatilojen lattialämmitykseen. Tällä hetkellä lämmitetty ilma puhalletaan katolta ulos harakoille. Jatkossa lämmin ilma jäähdytetään pattereilla ja energia siirretään lämpöpumpulla lämmityksen hyödyksi. Energiaa tähän on tarjolla niin runsaasti, että kaikkea on vaikea hyödyntää. Energiaa voidaan ottaa talteen myös kesällä ja siirtää sitä käyttöveden lämmitykseen ja märkätilojen lattialämmitykseen. Kylpyhuoneisiin asennetaan remontin yhteydessä vesikiertoinen lattialämmitys, joka lisää asumismukavuutta ja vähentää kosteusongelmia. Huippuimurien puhaltimet uusitaan energiatehokkaiksi ja varustetaan taajuusmuuttajilla. Huippuimureiden energiankulutus pienenee huomattavasti ja niitä pystytään ohjaamaan portaattomasti. On selvää, että tällaiset uudistukset pienentävät hiilijalanjälkeä ja säästävät luontoa.. Mitä uudella laitteistolla saavutetaan? Uudistuksella säästetään energiaa, rahaa ja luontoa. Asumismukavuus paranee monin tavoin ja lämmöntuotannon käyttövarmuus lisääntyy. Uusien laitteistojen ansiosta arvioidaan seuraavan putkiremontin siirtyvän useilla vuosikymmenillä. Uusi mittarointi mahdollistaa kiinteistön tilan ja kulutusten jatkuvan seurannan myös etänä. Esimerkiksi lämmitysjärjestelmän tehokkuus voidaan hioa ammattilaisten toimesta huippuunsa. On selvää, että tällaiset uudistukset pienentävät hiilijalanjälkeä ja säästävät luontoa. Ylläpidon asiantuntijapalvelut Mitä maksaa ja mikä on takaisinmaksuaika? Asunto Oy Tornipari on laitetoimittajan EMC Talotekniikan pilottikohde. -Teemme tämän pilottikohteen omakustannushintaan ja kustannukset ovat alle Lämmön talteenoton osuuden laskeminen on hieman vaikea, koska urakkaan liittyy putkiremontin kustannuksia. Olemme kuitenkin arvioineet, että takaisinmaksuaika on neljästä kuuteen vuotta, riippuen siitä, miten kulut jyvitetään, sanoo ECM Talotekniikan kehitysjohtaja Ari-Pekka Keränen. Seppo Käkelä Huoltokirjat En e r g Hanke- ja toteutussuunnittelu Kiinteistötiedon hallinta i an ha Asunto Oy Tornipari Kaivokselantie 6, Vantaa Rakennusvuosi: 1963 Asuntoja: 48 kpl kahdessa rakennuksessa Asuinpinta-ala: 2635 asm2 Tilavuus: m3 Kaukolämpö, koneellinen ilmanvaihto Kuntoarviot l l i n t a Rakennuttaminen ja valvonta Putkiremonttiin liittyen uusitaan lämmönsiirtimet, koska ne alkoivat olla jo elinkaarensa loppupäässä. Niinikään lämmitysverkostojen säätölaitteet ja kiertovesipumput uusitaan. Järjestelmiä ohjaamaan asennetaan uutta tekniikka edustava automaatiojärjestelmä, joka mahdollistaa laitteiston toiminnan seurannan vaikkapa huoltoyhtiöstä tai isännöitsijätoimistosta. Suomen TALOKESKUS Oy on täyden palvelun insinööritoimisto, josta saat kaikki kiinteistön ylläpitoon sekä korjaus- ja uudisrakentamiseen liittyvät suunnittelupalvelut. Toteutamme asiantuntemuksella kuntoarviot, rakentamisen suunnittelun ja valvonnan sekä kiinteistön ylläpitoon liittyvät seurantapalvelut. Kiinteistöjen tarkastuspalvelut Tuhansien projektien kokemuksella olemme oikea kumppani, kun kiinteistösi tarvitsee korjausta tai tarkempaa ylläpitoa. Tavoitteemme on, että kiinteistösi voi hyvin vuodesta toiseen ja suuretkin korjausprojektit onnistuvat suunnittelmien mukaan. Lisätietoja Talokeskuksen palveluista osoitteesta

10 10 Osakkaat tarvitsevat tietoa korjaushankkeessa Viestinnän merkitys putkiremontissa tunnetaan, ja on havaittu että onnistunut viestintä kasvattaa asukkaiden tyytyväisyyttä korjaushankkeeseen. Tiedottaminen kannattaa aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, sillä se sitouttaa osakkaat hankkeeseen ja vähentää huhupuheita. Asunto-osakeyhtiöiden suurten korjaushankkeiden määrän kasvaessa on huomattu, että vuoropuhelu ammattilaisten ja isännöitsijän sekä hallituksen kesken ei riitä, vaan jo hankkeen varhaisimmista valmisteluvaiheista lähtien on huomioitava kaikki taloyhtiön osakkaat ja myös mahdolliset vuokralaiset. Kun rakennustöitä tehdään ihmisten kodeissa tai niiden välittymässä läheisyydessä, heille täytyy antaa riittävästi aikaa valmistautua ja sopeutua tulevaan hankkeeseen ja myös tietoa siitä, mitä tuleman pitää. Taloyhtiön osakkaat luonnollisesti myös viime kädessä päättävät hankkeen toteuttamisesta Essi Routasuo Taloyhtiön osakkaat luonnollisesti myös viime kädessä päättävät hankkeen toteuttamisesta ja maksavat sen, joten heillä tulee olla tarpeeksi tietoa päätöksentekoa varten. Ison korjaushankkeen, kuten putkiremontin alku itää jo korjaustarveselvityksessä, jota asunto-osakeyhtiölaki kaikilta yhtiöiltä edellyttää. Tulevien vuosien odotettavissa olevat PAKINA Kettis Korjausvelka Asunto Oy Metsäpelto on erään maaseutukaupungin lähiössä sijaitseva tyypillinen 1960-luvulla rakennettu suurehko kerrostaloyhtiö. Yli kolmekymmentä vuotta taloyhtiössä toimi isännöitsijänä Kauno Puurto. Hän asui talossa ja hoiti tehtäväänsä iltatyönä. Monet pitivät häntä erinomaisen hyvänä isännöitsijä. Taloyhtiön hoitovastike oli nimittäin alueen alhaisin ja useina vuosina joulukuun vastiketta ei tarvinnut maksaa lainkaan. Jotkut pitivät sitä ikään kuin joululahjana. Puurto oli hyvin säästäväinen isännöitsijä. Niinpä korjauksiin ja kunnossapitoon ei herunut rahaa. Talo rapistui ja sen huono kunto oli nähtävissä ulkoa ja sisältä. Asunnot eivät käyneet kaupaksi. Asukkaat alkoivat huolestua. Iltaisännöitsijä Puurto jäi eläkkeelle ja muutti pois taloyhtiöstä. Asukkaat alkoivat kysellä korjauksista. Niitä oli paljon. Asukkaat lähettivät taloyhtiön hallitukselle kirjeen, jossa he vaativat pikaisesti selvitystä taloyhtiön kunnosta. Hallitus ja uusi isännöitsijä tilasivatkin konsultilta selvityksen taloyhtiön korjaustarpeista. Asian johdosta kutsuttiin koolle ylimääräinen yhtiökokous. Kokoukseen tuli paljon väkeä. Salissa vallitsi täydellinen hiljaisuus, kun konsultti aloitti esityksensä. Avaus oli hätkähdyttävä. Konsultti esitti kalvon, jossa oli yllättäviä lukuja: -Taloyhtiönne huoneiston yhden asuinneliömetrin hinta on 2200 euroa. Korjausvelka yhtä asuinneliötä kohti on 1700 euroa. Tästä voimme laskea asuinneliön arvoksi 500 euroa. Kokouksen puheenjohtaja alkoi yskimään ja sai hetken kuluttua sanotuksi: -Anteeksi, voisitteko toistaa, mitä sanoitte. Konsultti toisti sanomansa sanatarkasti kuuluvalla äänellä. Seurasi hetken hiljaisuus. Sitten takapenkistä nousi mies, joka puheenvuoroa pyytämättä huusi: -Oletpa v-mainen mies, valehtelet ja uhkailet Takapenkin mies oli pelottavan punainen, puhisi, eikä saanut sanottua enempää. Seurasi taas hetken hiljaisuus. Konsultti vastasi lujalla ja varmalla äänellä: -En ole, olen neuvontainsinööri, puhun totta, kuunnelkaa! Takapenkin mies nousi ylös ja aikoi lähteä salista, mutta toinen takapenkin mies nykäisi hänet istumaan. Salissa syntyi hälinää. Puheenjohtaja pyysi hiljaisuutta: Asuinneliön hinta 2200 euroa Korjausvelka 1700 euroa Asuinneliön arvo 500 euroa -Pyydän rauhoittumaan. Yhtiön hallitus on tilannut tämän selvityksen. Kuunnellaan nyt. Konsultti puhui aluksi selvitystyön tekemisestä yleensä. Sitten hän esitteli yksityiskohtaisesti korjattavat kohteet ja töiden hinta-arviot: -julkisivujen saneeraus 350 euroa/asm2, parvekesaneeraus 150 euroa/asm2, ikkunasaneeraus 200 euroa/asm2, vesikaton saneeraus 200 euroa/ asm2, piha-alue 100 euroa/asm2, porraskäytävät 100 euroa/asm2, muut esille tulevat kohteet 100 euroa/asm2. Konsultti piti pienen tauon ja lajitteli papereitaan. Salissa keskusteltiin äänekkäästi. Konsultti kohotti kättään jatkamisen merkiksi: -Suurin korjaus ei ollut vielä tässä. Yhtiö on tullut siihen ikään ja on siinä kunnossa, että putkiremontti on noin viiden-seitsemän vuoden kuluttua edessä. Mahdollisesti sähköjohdot on uusittava. Korjauksen kustannukset ovat noin 500 euroa asuinneliötä kohti. Kaikki esittämäni luvut ovat keskihintoja tällä alueella ja tässä kaupungissa vastaavanlaisissa taloyhtiöissä suoritetuissa korjauksissa. Lopuksi konsultti antoi ohjeita ja rohkaisi korjaustoimenpiteisiin ja kehotti aloittamaan vesikatosta. Hallituksen ja uuden isännöitsijän johdolla teetettiin pts-korjaussuunnitelma. Kun korjaussuunnitelma julkaistiin ja katon korjaustyöt olivat vireillä, alkoivat asunnotkin käydä kaupaksi. Hallitus ja uusi isännöitsijä ryhtyivät ponnekkaasti hoitamaan talon asioita. Lämpöenergian, veden ja sähkön kulutuksissa saatiin suuria säästöjä. Huomattiin, että autopaikkamaksut, saunamaksut ja kellaritilojen vuokrat olivat jääneet tarkistamatta kahdenkymmenen vuoden ajan. Monta asiaa kilpailutettiin ja saatiin parempaa palvelua tai hintaa alemmas. Korjauskustannukset olivat kuitenkin korkeat. Muutamat osakkaat vaihtoivat asuntoja keskenään. Yksinäinen vaihtoi kolmion pienempään ja perheellinen tarvitsi isomman asunnon. Muutama vanhus otti käänteisen asuntolainan. Niin asiat Asunto Oy Metsäpellossa saatiin vähitellen kuntoon ja siitä tuli koko alueen komein ja arvostetuin talo. Vuosia myöhemmin takapenkin mies istui paikallisessa pubissa sen toisen takapenkin miehen kanssa. He muistelivat taloyhtiön korjaukseen liittyviä asioita. Takapenkin mies lausui kuolemattoman viisautensa: - Ihminen on viisas insinööri. -Niin on, varsinkin neuvontainsinööri, sanoi toinen takapenkin mies.

11 11 toimenpiteet ovat siis jokaisen osakkaan tiedossa ja ne ilmenevät myös esimerkiksi asunnon myyntitilanteessa. Tarveselvityksen ansiosta osakkaat voivat ottaa tulossa olevan korjauksen huomioon esimerkiksi omia huoneistoremonttejaan suunnitellessaan. Osakkaat mukaan jo hankesuunnitteluvaiheessa Seuraava vaihe on hankesuunnittelu, jonka käynnistää yleensä joko kiinteistön ikä (tai iäkkäämässä rakennuksessa edellisestä putkiremontista kulunut aika) tai mahdollisesti jo tehty putkiston kuntotutkimus, Huolella laadittu hankesuunnitelma myös säästää rahaa myöhemmissä vaiheissa. josta lähestyvä korjaustarve on käynyt ilmi. Myös toistuvat putkivuodot tai vesivahingot saattavat olla hankesuunnittelun alulle paneva tekijä. Hankesuunnittelun osuus koko putkiremontin kustannuksista on hyvin pieni, mutta siinä tehdään merkittäviä päätöksiä jotka vaikuttavat koko hankkeen onnistumiseen. Huolella laadittu hankesuunnitelma myös säästää rahaa myöhemmissä vaiheissa. Siksi on kannattavaa sitouttaa osakkaat hankkeeseen jo tässä vaiheessa viestinnän avulla. Hankesuunnittelun käynnistämisestä on hyvä tiedottaa osakkaita ja asukkaita jo senkin takia, että siihen kuuluu asiantuntijoiden kiinteistössä tekemä tutustumiskierros. Hankesuunnitteluvaiheessa on lisäksi kannattavaa myös ottaa käyttöön osakkaiden oman huoneistonsa ja talonsa tuntemus sekä selvittää heidän tarpeitaan ja toiveitaan hankkeeseen liittyen osakaskyselyllä. Kyselyn myötä selviää paljon hankesuunnittelua hyödyttävää tietoa esimerkiksi siitä, kuinka suuri osa yhtiön kylpyhuoneista on korjattu äskettäin tai millaisia vikoja ja puutteita asukkaat ovat havainneet. Valmiin hankesuunnitelman esittely infotilaisuudessa antaa osakkaille ja asukkaille mahdollisuuden esittää kysymyksiä korjaushankkeesta suoraan hankesuunnitelman laatijalle. Tiedontarve on suuri: osakkaita kiinnostaa esimerkiksi, milloin korjaus toteutetaan, mitä se pitää sisällään, mitä vaihtoehtoisia korjaustapoja on, voiko huoneistossa asua korjaustyön aikana, ja tietenkin myös se, kuinka paljon korjaushanke tulee osakkaille maksamaan. Viestinnän ammattilainen avuksi Talokeskus tarjoaa hankesuunnitteluun viestintäpalvelua, joka pitää sisällään asukastiedotteet, osakaskyselyn sekä hankesuunnittelun esittelytilaisuuden. Tieto kulkee paperitiedotteiden lisäksi myös hankkeen oman nettisivun välityksellä. Tiedotuksesta vastaa viestinnän ammattilainen, joka huolehtii siitä, että viestintä on oikea-aikaista ja suunnitelmallista sekä ymmärrettävää myös sellaiselle, joka ei alan termistöä tunne. Teksti: Essi Routasuo Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen Talokeskus Oy:ssä. P u h e e n v u o r o Remontti-ilmoitukset lisäävät osakkaiden oikeusturvaa Vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki on herättänyt tiedotusvälineissä ja isännöinnissä laajaa ja monipuolista keskustelua. Vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki on herättänyt tiedotusvälineissä ja isännöinnissä laajaa ja monipuolista keskustelua. Lakia on moitittu byrokraattiseksi ja yksittäisen osakkaan oikeusturvaa loukkaavaksi ja isännöitsijätoimistojen rahastusautomaatiksi. Ne tahot, jotka ovat tällaista kirjoitelleet ja keskustelua ylläpitäneet, eivät ole halunneet millään tavoin nähdä asian hyviä puolia. Liekö syynä se, että yhteiskunnassamme yksilön itsemääräämisoikeus ja sen myötä lähes rajaton itsekkyys ja oman edun tavoittelu ovat lähes hyveitä. Toimialallamme on nähtävissä, että valtaosa huoneistoremonttien tekijöistä on esimerkillisesti ja asianmukaisesti toimivia yrityksiä ja sitten on se osa, joka ei kunnioita mitään määräyksiä tai vaatimuksia ja oma lukunsa on harmaan talouden suosijat. Uuden lain myötä osakkaille on säilynyt entistä selkeämpi ilmoitusvastuu huoneistoremontin tekemisen ilmoittamisesta, joka oikein ymmärrettynä lisää sekä remontoijan, että muiden osakkaiden oikeusturvaa. Kukin isännöitsijätoimisto on omia perusteitaan käyttäen hinnoitellut yhtiölle tulleiden lisävelvoitteiden hoidon sekä erikseen sen osan remonttikohteesta tapahtuvista käynneistä, jotka osakas on velvollinen maksamaan suoraan käyttäessään yhtiön valvontaa. Valvontamenettely, jossa kirjataan tarkoin ylös, kuka tekee, missä, mitä, milloin ja millä materiaalilla yms. johtaa siihen, että tällaisilla asiakirjoilla ei tarvitse tulevaisuudessa asuntokaupan yhteydessä riidellä oikeusasteissa. Ärsytystä tarkka valvonta aiheuttaneekin ehkä siksi, että harmaan talouden käyttö estyy käytännössä lähes kokonaan. Enimmillään muutaman sadan euron kulut ovatkin marginaalikuluja asuntojen myyntiarvoihin nähden vältyttäessä myöhemmin huoneistokaupan yhteydessä tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen hinnanalennuspyynnöiltä ja riitelyltä eri oikeusasteissa. Uutta lakia ei monikaan kovin riemuiten vastaanottanut, mutta sen kanssa on elettävä sekä osakkaiden, hallitusten että isännöitsijäkunnan. Asiaan perehtyneet hallitukset ja osakkaat ovatkin ottaneet asian tyynesti vastaan. Lisääntyvä byrokratia tuskin ketään viehättää, mutta asiat kannattaa hoitaa huolellisesti. Mikko Peltokorpi kiinteistöneuvos, DI Uusi Esteri ilmankuivaaja tekee pyykistäsi sopivasti kuivaa. Valitset vain mieleisesi kuivuusasteen mankelikosteasta erittäin kuivaan, ja aina Esteri tietää kun pyykki on valmista. Se ei käy turhaan, ja säästää näin sähköä. Kaakelikaari 8, Vantaa puhelin (09) Sopivasti kuivaa Alue-edustajat: Uusimaa Kim Karling, Harri Karling, Jyrki Haatainen, Kaakkois-Suomi Arto Tulkki, Lounais-Suomi Arto Wallenius, Helppokäyttöinen Selkeät näppäimet ja opastava näyttö tekevät käytöstä helppoa. Pyykin mukaan on valittavissa kolme eri kuivausohjelmaa. Uusia ominaisuuksia Esteri ilmankuivaajissa on paljon uusia, käyttäjäystävällisiä ominaisuuksia. Katso tai ota yhteyttä edustajaamme. Pirkanmaa Jan Lehtonen, Keski-Suomi Kari Tiihonen, Pohjanmaa Arto Kuparinen, Itä-Suomi Risto Ollila, Pohjois-Suomi Pekka Kurttila,

12 12 ISÄNNÖINTI SAARINEN Auktorisoitu isännöitsijätoimisto (09) SOITA fax (09) Laatua ja luotettavuutta PÄIVYSTYS HÄTÄPALVELU Kaikki aukaisemisesta lukitsemiseen Lukkoliike Helsinki, Lukkoliike Espoo, Lukkoliike Vantaa, Lukkoseppä 24h. Ota yhteyttä tai soita KATTOTUTKA-PALVELU TARKASTUS KORJAUS KUNNOSSAPITO Vesikaton järjestelmällisesti suunniteltu hoito alkaa kuntotarkastuksesta, jolla kartoitetaan korjausta tai huoltoa vaativat kohdat. Kuntotarkastuksen tulosten perusteella laaditaan korjaus- ja huoltosuunnitelma budjetteineen ja toimenpideaikatauluineen. Kuntotarkastus ja suoritettavat toimenpiteet antavat hyvä lähtökohdan vesikaton kunnon jatkuvalle seurannalle. Kunnossapito perustuu sopimukseen, jonka mukaisesti Kattotutka Oy sitoutuu vastaamaan sovituista toimenpiteistä jatkuvasti. Kunnossapitosopimukseen voidaan liittää myös aika ajoin tarvittavia lisäpalveluja, esim. lumen pudotukset ja turvalaitteiden asennukset. Teemme myös yksittäisiä toimeksiantoja kattojen korjaamiseksi.

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Taloyhtiö 2014 tapahtumassa

Taloyhtiö 2014 tapahtumassa Taloyhtiö 2014 tapahtumassa Ryhmäkorjaushanke Case Porvoo Näsin alue Tom Lindborg Rakennuttamis- ja valvontapalvelut Yksikön päällikkö Case Porvoo 3 taloyhtiötä, 1960-1970 luvulta 15 kerrostaloa, 3-9 kerrosta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintiala on osa kiinteistö- ja rakentamisalaa Koko kiinteistö- ja rakentamisklusteri: - Työllistää

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN KOY JYRKKÄLÄNPOLKU HANKKEEN TULEVAT VAIHEET JA KEHITYSKUVIOT Raklin klinikan tulosseminaari 19.9.2014 Forum Marinum, Turku Juuso Hämäläinen, Rakennuttajatoimisto

Lisätiedot

Linjasaneeraus tulossa mikä on mahdollista? EMC Emator Helsinki Jyväskylä

Linjasaneeraus tulossa mikä on mahdollista? EMC Emator Helsinki Jyväskylä Linjasaneeraus tulossa mikä on mahdollista? EMC Emator Helsinki Jyväskylä Linjasaneeraus kulusta investoinniksi Isännöintiliiton palkitsema EMC EMATOR on kehittänyt linjasaneeraukseen uudenlaisen kokonaispalvelun,

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

RYHMÄKORJAAMINEN. Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

RYHMÄKORJAAMINEN. Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto RYHMÄKORJAAMINEN Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3 Ryhmäkorjaaminen Useamman itsenäisen taloyhtiön yhteistoimintaa korjaustarpeidensa toteuttamiseksi Tavoitteena

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Hallituksen rooli ja onnistunut korjaushanke - valmistelusta vastaanottoon

Hallituksen rooli ja onnistunut korjaushanke - valmistelusta vastaanottoon Hallituksen rooli ja onnistunut korjaushanke - valmistelusta vastaanottoon Hallitusforum 24.9.2011 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Minkälaisessa taloyhtiömaailmassa Kiinteistöposti aloitti? Idänkauppa, pankkikriisi,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ

KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ TkT Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto jari.virta@kiinteistoliitto.fi Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliittoyhteisö 2015 Yksityiset vuokranantajat Taloyhtiöt, KOY:t Vuokrataloyhteisöt Suomen Vuokranantajat

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä. ApRemodel - Apartment House Remodelling

Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä. ApRemodel - Apartment House Remodelling Rakennettu ympäristö ohjelma - Tekes Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä ja vuokrataloissa ApRemodel - Apartment House Remodelling Pertti Lahdenperä, Pekka Lahti VTT, Veijo Nykänen VTT,Olli

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

PALVELUMALLIT ASUKASLÄHTÖISEEN PERUSPARANTAMISEEN

PALVELUMALLIT ASUKASLÄHTÖISEEN PERUSPARANTAMISEEN PALVELUMALLIT ASUKASLÄHTÖISEEN PERUSPARANTAMISEEN ATTE STAMBEJ JARMO HALONEN OSAKKAIDEN OMAT MUUTOSTYÖT LUONNOS SUUNNIT- TELU LUONNOS SUUNNIT- TELU SUUNNIT TELU KILPAILUT TAMINEN URAKKA- SOPIMUS KORJAUS-

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

TIETOJA HUONEISTOSTA TIETOJA AUTOPAIKASTA TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TALOYHTIÖSTÄ

TIETOJA HUONEISTOSTA TIETOJA AUTOPAIKASTA TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TALOYHTIÖSTÄ 02.06.16 1 TIETOJA HUONEISTOSTA Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Talotyyppi: Huoneet: Huoneluku yhtiöjärjestyksessä: Osakkeet: Liinankuja 10 A 3, 90800 Oulu Oulu Herukka Luhtitalon alakerta 3h(2mh+oh)+k+kh+s+et

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

ONNISTUNUT RYHMÄKORJAUSHANKE

ONNISTUNUT RYHMÄKORJAUSHANKE ONNISTUNUT RYHMÄKORJAUSHANKE Kiinteistöliitto Pirkanmaa, koulutusilta taloyhtiöille 27.1.2014 Technopolis Yliopistonrinne Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikko Tarri s. 1975 Porissa Perheellinen

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Tiedotustilaisuus 13.2.2014 Juha Lemmetyinen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 20-70-vuotiaat suomalaiset Vastaajat asuvat isännöidyissä asunto-osakeyhtiöissä

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN Lisärakentamista tontille HYÖTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAMISESTA Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan paljon. Kaupunki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen,

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

OIT Isännöinti. Oulun Rakennusvalvonta Kuivaketju-Rakennuksen käyttö 26.9.2015 Mauri Niemelä Toimitusjohtaja AIT

OIT Isännöinti. Oulun Rakennusvalvonta Kuivaketju-Rakennuksen käyttö 26.9.2015 Mauri Niemelä Toimitusjohtaja AIT OIT Isännöinti Oulun Rakennusvalvonta Kuivaketju-Rakennuksen käyttö 26.9.2015 Mauri Niemelä Toimitusjohtaja AIT OIT - Yritysesittely Perustettu 1984 (Oulun Seudun Talokeskus Oy) Mauri ja Arja Niemelä omistajiksi

Lisätiedot

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Yhteishankkeessa mukana olleet kohteet As Oy Saarenaura Saarenvainionkatu 11 valm. 1970 As Oy Saarenkarhi Saarenvainionkatu 13 valm. 1971 As Oy Saarenkuokka

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot