11 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ

Transkriptio

1 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 51 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 11 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 11.1 Lähtötiedot ja käytetyt menetelmät Lähtötietoina on käytetty museoviranomaisten tietoja, kaavoja ja kaavaselostuksia sekä yleistä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Museoviraston ja Turun maakuntamuseon tutkijoilta on pyydetty tarkennettuja kohdekuvauksia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista kohteista sekä muinaisjäännöksistä. Nousiaisten keskustan alueen vanha rakennuskanta on inventoitu vuosina Rakennusinventointien täydennyksiä on tehty sekä Nousiaisissa että Mynämäellä vuosina ja inventoitujen kohteiden arvottaminen on käynnissä. Maisemavaikutusten arviointi on tehty asiantuntijaarviona kartta- ja ilmakuvatyöskentelyn, tehtyjen selvitysten sekä niitä täydentävien maastokäyntien ja museoviranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Nykytilanne Suunnittelualue sijoittuu lounaisen viljelyseudun maisemamaakuntaan ja vanhaan kulttuurimaisemaan. Lounainen viljelyseutu on vaurainta Varsinais-Suomea, jolle on tyypillistä polveilevien jokilaaksojen viljavat ja laajat savikot. Peltojen osuus maa-alasta on maamme suurimpia ja laajoilla peltoaukeilla näkymät ulottuvat kauas. Laajat ja avarat maisematilat rajautuvat selkeästi metsäisiin selänteisiin. Kasvillisuus on rehevää ja monipuolista, mutta lukuisat kalliopaljastumat muuttavat maisemaa paikoin todellista karummaksi. Ajallista kulttuurikerrostumaa suunnittelualueella on runsaasti aina kivikaudelta lähtien. Asutus on perinteisesti sijoittunut viljelykäytön ulkopuolelle jääneille kumpareille tai laaksojen ja selänteiden väliselle vyöhykkeelle. Vanhoja kylänpaikkoja pienissä metsäsaarekkeissa valtatien 8 tuntumassa on säilynyt muun muassa Kaitaraisten kylässä, jonka läpi kulkevan Fatijoen varrella on aikanaan sijainnut myös lukuisia vesimyllyjä. Tiealueelle näkyvä Mynämäen kirkko ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä ja muodostaa yhdessä Mynäjoen ja katkeilevan harjujakson kanssa merkittävän maisemallisen solmukohdan. Kivikirkko on rakennettu 1300-luvun alussa ja se on maamme keskiaikaisista kirkoista toiseksi suurin. Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa ja Mynäjoen niemekkeessä on historiallinen pappilanpaikka. Nousiaisten valtakunnallisesti arvokas kirkkomaisema jää tien itäpuolella rakennusten ja metsän taakse. Valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen liittyy oleellisesti myös Nummen kylämäen miljöö ja Hirvijoen kulttuurimaisema. Nummen kylämäellä on runsaasti suojeltavia rakennuksia ja valtatiehen 8 rajoittuvat pellot ovat myös Nummen läntisten alueiden osayleiskaavassa osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kuva 61. Mynämäen keskiaikainen kirkko. Kuva 60. Mynämäen kirkko hallitsee maisemaa Lankkisten peltoaukealla.

2 52 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ Suuri Postitie on mahdollisesti jo varhaiskeskiajalta lähtien ollut tunnettu kulkuväylä. Sen reitti kulkee Turusta Mynämäen kautta Ruotsiin. Suunnittelualueella reitti risteää valtatien 8 Nummen ja Kaitaraisten kylässä. Kaitaraisten Linnamäen tuntumassa on säilynyt vanhaa tienpohjaa. Kuva 62. Kaitaraisten kylää Suuren Postitien varrella. Suunnittelualueella on vuonna 2007 tehty kulttuurihistoriallinen inventointi. Kohteiden arvotus (paikallinen, seudullinen ja valtakunnallinen) on parhaillaan käynnissä ja tässä työssä on käytössä vasta alustavat ja osin keskeneräiset inventointitiedot. Asuttua kulttuurimaisemaa ja arvokasta rakennuskantaa on tunnistettavissa erityisesti vanhoilla kylämäillä ja -tonteilla Nousiaisissa Kaitaraisten kylässä sekä Mynämäellä Lankkisissa ja Vihtamäellä. Kaitaraisten ryhmäkylässä on edelleen runsaasti säilynyttä rakennuskantaa, joka on sijoittunut Fatijoen varteen. Lankkisten ryhmäkylän kylätontti ulottuu valtatien 8 molemmin puolin. Vuonna 1540 olleista viidestätoista talosta jäljellä on enää kuusi ja vanhoista päärakennuksista on säilynyt osittain vain yksi entisellä Jäspin tilalla. Kuva 63. Kulttuurikohteet.

3 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 53 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ Suunnittelualueelle on keskittynyt poikkeuksellisen runsaasti muinaisjäännöksiä, joista muutamat ovat tien välittömässä läheisyydessä. Aivan valtatien kupeessa sijaitsevat kiviröykkiöt Hiidenmäki 2 ja Olli, sekä ajoittamaton kivilatomus Kuokkala. Suuren Postitien varrella sijaitsee myös lukuisia muinaisjäännöksiä, kuten Etuperkin rautakautinen kultti- ja tarinapaikka. Kuva 64. Mutkitteleva Rantatie Mynämäellä. (Kuva 63).

4 54 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ Hiivaniityn pohjavesialue + Pohjavedensuojaus jo nykyisin, pohjavesiolosuhteet eivät heikkene. > Rakentamisen aikana on otettava huomioon riskit pohjavedelle Tursunperä-Lankkinen - Ei tue riittävästi uusien työpaikka- ja yritysalueiden kehittämistä valtatien itäpuolelle. + Uusi alikulku parantaa yhteyksiä ja helpottaa päivittäistä liikkumista. + Uusi alikulku parantaa yhteyksiä ja helpottaa päivittäistä liikkumista. Puolimatkan liito-orava + Uusi tie ei heikennä liito-oravan elinaluetta. > Tarkistettava ja otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Mustankullan liito-orava - Tien leventäminen voi heikentää Mustankullan liito-oravan kulkumahdollisuuksia valtatien yli. + Heikentymistä ei tapahdu, kun valtatien ja rinnakkaistien väliin jätetään puita. Tarkemmassa suunnittelussa voidaan todennäköisesti liito-oravan kulkuyhteydet turvata niin, että poikkeuslupaan ei ole tarvetta. > Tarkistettava ja otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Kuva 65. Ympäristövaikutukset, vaihtoehto 0+.

5 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 55 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ Kurjenmäki-Roikkuli Roukkuli - Liittymien katkaisut muuttavat kulkureittejä. Matkat pidentyvät jonkin verran erityisesti Kurjenmäen-Roukkulin alueella. + Estevaikutusta vähennetään riistaeläinten kulkuaukon avulla. Autoilijoita voidaan varoittaa telematiikan avulla. Kurjenmäki + Uusi alikulku parantaa yhteyksiä ja helpottaa päivitäistä liikkumista. - Alikulku ei ole täyskorkea, joten poikittaisen maatalousliikenteen matkat pidentyvät. Ekologiset yhteydet - Pitkä riista-aita heikentää ekologisia yhteyksiä laajalla alueella. Muinaisjäännökset - Valtatie sivuaa yhtä tunnettua muinaisjäännöstä Kurjenmäessä. - Uusien rinnakkaistiejärjestelyjen läheisyyteen jää muinaisjäännöksiä. > Kohteen on tutkittava ja arvioitava tarkemmin muinaisjäännösten inventoinnissa, jonka maakuntamuseo tekee talvella Meluvaikutukset (Nousiainen-Mynämäki) + Melutasot lievenevät meluntorjunnan ansiosta noin 5-10 db + Tiejärjestelyiden ja meluntorjunnan ansiosta melutasot alenevat hyväksyttävälle tasolle (alle 55 db) noin 130 ihmisen elinympäristössä. Maisema ja lähiympäristö + Tiejärjestelyjen muutokset ovat vähäisiä ja lähellä nykyistä tietä, jolloin muutokset maisemaan ja lähiympäristöön jäävät vähäisiksi. Merkinnät ^_ Luonnonsuojelualue Liito-oravan elinalue (inventointi 2007) Liito-oravahavainto (ympäristökeskus) Paikallisesti arvokkaat lehtokohteet I-luokan pohjavesialue ( Pohjavedenottamo k Kulttuurihistoriallinen tie Muinaisjäännös Valtakunn. arvokas kultt.hist. ympäristö Maakuntamuseo rakennusinventoinnin arvokohteet ja -alueet (alustavat tulokset marraskuu 2007) Meluntorjunta m } Niukkalan liito-orava + Tie ei vaikuta liito-oravaan eikä sen käyttämiin kulkuyhteyksiin. Kurjenmäki - Ohituskaistat ja rinnakkaistiet leventävät tiealuetta. Asukkaille tie aiheuttaa häiriötä kasvavine nopeuksineen. > Vaikutuksia lievennetään meluntorjunnalla. Melutilanne on parempi kuin nykyisin. Kaitarainen - Rinnakkaistien oikaisu muuttaa ympäristöä. Linnamäki + Tie ei vaikuta liito-oravaan eikä sen käyttämiin kulkuyhteyksiin. Nummi-Kaitarainen + Uudet yhteydet rinnakkaistielle muuttavat asukkaiden lähiympäristöä, mutta parantavat asukkaiden liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Laihoinen + Uusi alikulku parantaa yhteyksiä ja helpottaa päivitäistä liikkumista. (Kuva 65).

6 56 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ Raimela-Lankkinen - Rinnakkaistie tulee lähelle joidenkin asukkaiden pihapiiriä, mikä muuttaa ympäristöä ja saattaa aiheuttaa häiriötä. + Uudet alikulut helpottavat liikkumista keskustaan. Tämä parantaa koululaisten liikenneturvallisuutta. - Tieverkko eroaa osayleiskaavan tieverkosta, mutta tämä ei muuta maankäytön periaatteita. + Alueella on vireillä osayleiskaavoitus, joka vastaa uusia tiesuunnitelmia. - Aiheuttaa yhden asuintalon lunastuksen todennäköisesti. Lankkisten ryhmäkylä - Tien leventäminen ja meluntorjunta, rakennuksen mahdollinen purku voimistavat vanhan kylätontin pirstoutuneisuutta. > Mahdollisesti lunastettavan talon arvo on selvitettävä. + Tukee uusien työpaikka- ja yritysalueiden kehittämistä valtatien itäpuolelle ja nykyisten alueiden laajentamista myös valtatien länsipuolella. Roukkulin eritasoliittymä - Sijoittuuleikkaukseenjametsäiseen maastoon, joten maisemavaikutukset ovat vähäisiä ja paikallisia. + Tarjoaa houkuttelevan paikan liikenteen palveluille tai muille liikennehakuisille yrityksille kahden tärkeän tien risteyksessä. Riista-aidat + Leveä alikulku mahdollistaa liikenteen ja eläinten liikkumisen eritasossa. Hiivaniityn pohjavesialue + Pohjavedensuojaus on jo nykyisin, pohjavesiolosuhteet eivät heikkene. > Rakentamisen aikana on otettava huomioon riskit pohjavedelle. Mynämäen eritasoliittymä VE A ja VE B - Vaihtoehdossa A valtatien ylittävä silta penkereineen muodostaa hallitsevan elementin ja estevaikutuksen kulttuurimaisemassa. - Eritasoliittymä rakenteineen kilpailee Mynämäen maanmerkin kirkon kanssa. > Vaihtoehdon B mukainen tasauksen laskeminen lieventää estevaikutusta. > Sillan muotoilulla penkereiden pituutta ja korkeutta voidaan muuttaa. > Kirkon asema maamerkkinä tulee säilyttää. Meluntorjunta - Meluesteet katkaisevat näkymät tieltä avaraan peltomaisemaan ja korostavat tietä alavassa maastossa. > Meluesteiden tyypin valinnalla ympäristöön sovittaen vaikutusta voidaan lieventää. Vanha Turuntie - Kevyen liikenteen järjestelyt voivat heikentää paikallisesti arvokasta tienvarsikasvillisuutta, mutta luovat uusia pientareita tienvarsikasveille. - Roukkulin eritasoliittymä ja uusi yhteys lisäävät keskustaan suuntautuvaa liikennettä, mikä voi aiheuttaa häiriötä myös asuinalueilla. > Vaikutusta voidaan lieventää liikenteenohjauksella ja kielloilla. + Uusi kevyen liikenteen väylä parantaa yhteyksiä Tursunperän urheilukeskukseen. - Uusi tie pirstoo ulkoiluun ja urheiluun käytetyn metsän. > Vaikutusta lievennetään alikuluilla. Puolimatkan liito-orava + Uusi tie ei heikennä liito-oravan elinaluetta. > Tarkistettava ja otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Mustankullan liito-orava - Tien leventäminen voi heikentää Mustankullan liito-oravan kulkumahdollisuuksia valtatien yli. + Heikentymistä ei tapahdu, kun valtatien ja rinnakkaistien väliin jätetään puita. Tarkemmassa suunnittelussa voidaan todennäköisesti liito-oravan kulkuyhteydet turvata niin, että poikkeuslupaan ei ole tarvetta. > Tarkistettava ja otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Roukkulin pähkinäpensaslehto - Tien alle jää yksittäisiä pähkinäpensaita, mutta edustavinpensaikko jää sivuun tiekäytävästä. > Tien siirto kauemmaksi vähentää kasvistollisesti arvokkaaseen alueeseen koituvia haittoja. Kuva 66. Ympäristövaikutukset, vaihtoehto 1.

7 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 57 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ Ekologiset yhteydet - Pitkä riista-aita heikentää ekologisia yhteyksiä laajalla alueella. Kaitaraisen eritasoliittymä VE B + Tukee uuden yritysalueen kehittämistä houkutettelevana liikepaikkana. Paras vaihtoehto yritysalueen kannalta. + Rauhoittaa muutamien asuintalojen pihapiirin valtatien länsipuolella. - Alle jää viljelysmaata jonkin verran. - Muuttaa voimakkaasti ympäristöä näkyvällä paikalla. Eritasoliittymä on hallitseva pienipiirteisessä kylämaisemassa. > Tasauksella, muotoilulla ja liittymän sijoittamisella lähemmäksi metsän reunaa vaikutuksia voidaan lieventää. Kurjenmäki - Tie rakenteineen tulee lähelle asuintaloja. Rinnakkaistiet leventävät tietä. - Tämä muuttaa lähiympäristöä ja saattaa heikentää viihtyisyyttä. Niukkalan liito-orava + Tie ei vaikuta liito-oravaan eikä sen käyttämiin kulkuyhteyksiin. > Rinnakkaistie peltoalueen reunaan. Kaitarainen eritasoliittymävaihtoehto B Suuri Postitie - Uusi kevyen liikenteen yhteys leventää tiealuetta ja muuttaa sen luonnetta. + Kevyen liikenteen väylä parantaa yhteyksiä ja liikenneturvallisuutta. Se edistää turvallisia koulumatkoja keskustan kouluihin. Postien kuljetustehtävä säilyy. Muinaisjäännökset - Valtatie sivuaa kahta tunnettua muinaisjäännöstä Kurjenmäen ja Kaitaraisten alueella. - Uusien rinnakkaistiejärjestelyjen läheisyyteen jää muinaisjäännöksiä. >Kohteet on tutkittava ja arvioitava tarkemmin muinaisjäännösten inventoinnissa, jonka maakuntamuseo tekee keväällä Linnamäki + Tie ei vaikuta liito-oravaan eikä sen käyttämiin kulkuyhteyksiin. > Rinnakkaistie on sijoitettava pellolle suojelualueen reunaan. Nummi ja Laihoinen - Tiejärjestelyt tulevat lähelle asuinrakennuksia. Tämä muuttaa asuinympäristöä ja saatetaan kokea viihtyisyyshaittana. Nousiainen + Tiejärjestelyt eheyttävät Nousiaisten kuntakeskusta, mahdollistavat asutuksen tiivistämisen ja lähentävät myös valtatien länsipuolisia alueita keskustaan. Meluvaikutukset (Nousiainen-Mynämäki) + Melutasot lievenevät meluntorjunnan ansiosta noin5-10db + Tiejärjestelyiden ja meluntorjunnan ansiosta melutasot alenevat hyväksyttävälle tasolle (alle 55 db) noin 130 ihmisen elinympäristössä. Merkinnät ^_ Kaitaraisen VE A + Maisemavaikutukset ovat vähäisiä. Alikulku on sovitettavissa pienipiirteiseen maisemaan tien linjauksella ja istutuksilla. - Itäpuolella talo jää valtatien ja rinnakkaistien väliin. - Kaitaraisten asukkaiden yhteydet valtatielle heikkenevät. - Yhteydet suunnitellulle yritysalueelle ovat huonot. Kaitaraisen eritasoliittymä VE C - Eritasoliittymä pirstoo historiallista Kaitaraisten kylää ja muuttaa kyläkuvaa. - Asuintalo jää valtatien ja rinnakkaistien väliin. - Aiheuttaa lunastustarpeen, mutta asuinrakennukset eivät ole vaarassa. + Sijainti lähellä taajamaa, tukee yhteyksiä itäpuolisille laajeneville asuinalueille. + Hyvät yhteydet uudelle yritysalueelle, jonka näkyvyys voidaan varmistaa opastuksella. Kaitaraisen eritasoliittymä VE D + Eritasoliittymä sijoittuu mäkiselle kohdalle, joten se on mahdollista sovittaa maisemaan. - Muinaisjäännös on vaarassa tuhoutua. - Aiheuttaa haittaa Räismäen asuintaloille. Aiheuttaa asuintalojen lunastustarpeen. + Sijainti lähellä taajamaa, tukee yhteyksiä itäpuolisille laajeneville asuinalueille. + Hyvät yhteydet uudelle yritysalueelle, jonka näkyvyys voidaan varmistaa opastuksella. Luonnonsuojelualue Liito-oravan elinalue (inventointi 2007) Liito-oravahavainto (ympäristökeskus) Paikallisesti arvokkaat lehtokohteet I-luokan pohjavesialue ( Pohjavedenottamo k Kulttuurihistoriallinen tie Muinaisjäännös Valtakunn. arvokas kultt.hist. ympäristö Maakuntamuseo rakennusinventoinnin arvokohteet ja -alueet (alustavat tulokset marraskuu 2007) Meluntorjunta m } Vaihtoehto A Eritasoliittymävaihtoehto C Eritasoliittymävaihtoehto D (Kuva 66).

8 58 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 11.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset kohdistuvat pääosin valtatien ja uusien tieyhteyksien välittömään läheisyyteen, mutta avoimilla peltoaukeilla pitkien näkymien vuoksi maisemalliset vaikutukset ulottuvat aina peltoaukean reunaan tai läheiselle selänteelle. Kuva 67. Vaikutusalueen rajaus. Maiseman ja kulttuuriympäristön osalta vaikutusten painopistealueina ovat alavat viljelymaisemat Nousiaisten sekä Mynämäen taajamien ympärillä. Näillä alueilla on tutkittu erityisesti eritasoliittymäjärjestelyjen vaikutukset, siltojen ja siltapenkereiden vaikutukset sekä teiden tasauksen muutoksista aiheutuvat ympäristövaikutukset, sekä riista-aitojen vaikutus viljelymaisemaan. Kolme muinaisjäännöstä sijaitsee valtatien 8 välittömässä läheisyydessä, ja ne ovat vaarassa tuhoutua työn aikana molemmissa vaihtoehdoissa. Uusien rinnakkaistiejärjestelyjen alle tai läheisyyteen molemmissa vaihtoehdoissa on jäämässä myös muinaisjäännöksiä, kuten Kurjenmäellä Kuokkalan ajoittamaton kivilatomus. Vaihtoehdon 0+ vaikutukset maisemaan ovat varsin vähäisiä. Merkittävimmät muutokset aiheutuvat valtatien leventämisestä ohituskaistajaksolla sekä rinnakkaistiejärjestelyjen myötä, jolloin erityisesti metsäisillä kohdilla tiealueen vaatima maastokäytävä levenee nykyisestä. Vaihtoehdon 1 merkittävimmät vaikutukset maisemaan aiheutuvat Mynämäen ja Kaitaraisten eritasoliittymien ympäristössä sekä rinnakkais- ja paikallisteiden järjestelyjen kohdilla. Mynämäen eritasoliittymän vaihtoehto A aiheuttaa merkittävän muutoksen jokilaakson avarassa maisemassa. Valtatien ylittävä uusi silta korkeine penkereineen muodostaa hallitsevan elementin ja näkemäesteen alavassa maisemassa. Alueen maisemallinen hierarkkisuus tulisi säilyttää, jolloin kokonaisuutena uusi eritasoliittymä tiejärjestelyineen ei saisi heikentää läheisen kirkkoympäristön maisemallista merkittävyyttä. Eritasoliittymän vaihtoehto B on maisemallisesti parempi ratkaisu, jos valtatien tasausta pystytään laskemaan riittävästi niin, että ylittävän sillan penkereet eivät muodostu maisemallisesti hallitseviksi. Sillan ja penkereiden muotoilulla sekä istutuksilla voidaan estevaikutuksen häiritsevyyttä hieman lieventää. Valtatie 8 halkoo nykyisellään Lankkisten ryhmäkylän kylätontin. Valtatien leventäminen sekä meluntorjuntarakenteet aiheuttavat yhden asuinrakennuksen purkamisen tien tuntumassa. Kokonaisuutena muutos voimistaa entisestään kylän jakautuneisuutta kahtia. Purettavan rakennuksen arvo osana kylätontin kokonaisuutta tulee selvittää jatkosuunnittelussa yhdessä museoviranomaisten kanssa. Lankkisten peltoalueelle linjatut yksityistiet sijoittuvat avaraan ja tasaiseen viljelysmaisemaan. Maastonmuotoja ja Palo-ojaa myötäillen tie voidaan sovittaa maisemaan paremmin. Roukkulin eritasoliittymä sijoittuu pääasiassa metsäiseen maastoon, jolloin muutos maisemassa ei näy ympäröiville laajoille peltoalueille. Valtatie 8 painuu leikkaukseen, jolloin ylittävä tie pysyy tasaukseltaan lähellä nykyistä maanpintaa. Jos leikkaus sijoittuu kallioiseen maastoon, jää tiealue suhteellisen kapeaksi. Jos maastoa joudutaan luiskaamaan, levenee tien vaatima tila voimakkaasti ja nykyistä puustoa joudutaan kaatamaan laajalta alueelta. Uudet tieyhteydet pirstovat myös nykyisiä metsäalueita, mutta alueen teollisuus- ja työpaikkapainotteisen maankäytön myötä alue tulee muuttumaan tulevaisuudessa, joten muutosta voidaan pitää vähäisenä. Kaitaraisten vaihtoehdon A mukainen uusi päätien alittava tieyhteys sivuaa vanhaa historiallisesti arvokasta Kaitaraisten kylätonttia. Alittavan tien linjauksella sekä alikulun ympäristön käsittelyllä maisemallista vaikutusta voidaan kuitenkin lieventää ja sovittaa tie ympäröivään maisemaan. Kaitaraisten vaihtoehdon B mukainen eritasoliittymä sijoittuu keskelle avaraa peltoaukeaa pienipiirteisen ja historiallisen kylä- ja jokimaiseman tuntumaan. Eritasoliittymä muodostaa uuden hallitsevan ja mittakaavaltaan ympäristöstään poikkeavan elementin. Eritasoliittymän hallitsevuutta voidaan vähäisesti lieventää sovittamalla teiden tasausta mahdollisimman lähelle nykyistä maanpintaa sekä sijoittamalla eritasoliittymä metsän ja pellon rajavyöhykkeeseen kauemmas kyläasutuksesta. Sillan muotoilulla ja pituudella voidaan vaikuttaa maisemallisesti häiritsevien penkereiden muodostumiseen. Kaitaraisten vaihtoehdossa C eritasoliittymä ramppeineen sijoittuu herkän ja historiallisesti arvokkaan kylämaiseman välittömään läheisyyteen ja osin sen sisään. Kylän tiivis ja pienipiirteinen luonne muuttuu merkittävästi, kun rakennuksia joudutaan purkamaan tiejärjestelyjen vuoksi ja uudet rampit tuovat kyläkuvaan mittakaavaltaan ympäristöstään poikkeavia elementtejä. Purettavien rakennusten arvo osana kylätontin kokonaisuutta tulee selvittää jatkosuunnittelussa yhdessä museoviranomaisten kanssa. Kaitaraisten vaihtoehdon D eritasoliittymä sijoittuu etäämmälle Kaitaraisten kylämaisemasta ja osittain mäkiseen ja metsäiseen maastoon, jolloin eritasoliittymän maisemallinen hallitsevuus lievenee. Muinaisjäännös Olli, historiallinen kiviröykkiö, on vaarassa tuhoutua. Vaihtoehto tuo uusia tiejärjestelyjä sekä Suuren Postitien varrelle että uuteen maastokäytävään pääosin metsäiseen maastoon. Uudet rinnakkaistiejärjestelyt leventävät maastokäytävää sijoittuessaan aivan valtatien vierelle muun muassa Kurjenmäessä ja Kaitaraisissa, joissa valtatien molemmin puolin tarvitaan uudet tieyhteydet. Rinnakkaiset tiet ja kevyen liikenteen väylä Kaitaraisissa muuttavat alueen pienipiirteistä kyläkuvaa nostamalla liikennejärjestelyt nykyistä hallitsevampaan asemaan. Riista-aidat avarassa peltomaisemassa ja suorilla osuuksilla muodostavat selkeästi erottuvan näkemäesteen tien suunnassa. Aidan sijoituksella sekä huomaamattomilla materiaaleilla riista-aidan häiritsevyyttä voidaan vähentää. Uudet kevyen liikenteen väylät Suuren Postitien varrella Kaitaraisissa sekä Tursunperässä leventävät historiallisen tien kapeahkoa maastokäytävää ja muuttaa tien luonnetta näillä osin modernimmaksi. Vaikutuksia Suureen Postitiehen voidaan kuitenkin pitää varsin vähäisinä, sillä tien luonne on jo paljon muuttunut tehtyjen levennysten ja asfaltoinnin myötä. Meluntorjuntarakenteet katkaisevat näkymät tieltä ympäröivään maisemaan ja alavilla viljelymaisemaosuuksilla meluesteet jopa korostavat valtatien sijaintia maisemassa. Ottamalla huomioon ympäristön asettamat vaatimukset meluestetyypin valinnassa rakenteet on mahdollista sovittaa paremmin maisemaan ja jopa osittain häivyttää tie kaukomaisemassa. Läpinäkyviä osuuksia käyttämällä erityisesti Kaitaraisten ja Laihoisten kylien sekä Mynämäen keskustan kohdalla tärkeitä näkymiä tieltä ympäristöön voidaan edelleen säilyttää.

9 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 59 LIIKENNE JA LIIKENNEVÄYLÄT 12 LIIKENNE JA LIIKENNEVÄYLÄT 12.1 Lähtötiedot ja käytetyt menetelmät Liikenteellisten tarkastelujen lähtötietoina ovat olleet Tiehallinnon tierekisteritiedot, tieosuudella vuosina 2005 ja 2006 tehdyt liikennelaskennat sekä liikenteen automaattisten mittauspisteiden seurantatiedot. Valtatien 8 liikenteen pitkäaikaista kehitystä on arvioitu suunnitteluosuuden pohjoispuolella Laitilan ja Rauman välillä sijaitsevan Pyhärannan automaattisen mittauspisteen tiedoista. Myös lähempänä suunnitteluosuuden eteläpuolella on mittauspiste Maskun kohdalla, mutta piste on niin uusi, että siitä on saatavissa tietoja vasta vuodesta 2005 lähtien. Vaihtoehtojen vaikutuksia liikenteeseen ja liikkumiseen on kuvattu asiantuntijoiden arvioina sekä soveltaen Tiehallinnon käyttämiä arviointimenetelmiä. Valtatien liikenteellistä palvelutasoa nykytilanteessa ja ennustetilanteessa on arvioitu Tiehallinnon käyttämällä IVAR-ohjelmistolla, joka käyttää liikenteellisen palvelutason kuvaamiseen niin sanotun HCM-asteikon luokitusta A F (ks. kuva 78 sivulla 65). Vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on kuvattu arvioimalla tien parantamisen vaikutusta vuosittaisten henkilövahinko-onnettomuuksien ja liikennekuolemien määrään. Arvio on tehty eri tietyyppien keskimääräisen onnettomuusriskin perusteella. Yksittäisten liikennejärjestelyjen turvallisuusvaikutuksia on lisäksi arvioitu Tiehallinnon Tarva-ohjelmistolla Nykytilanne ja liikenne-ennusteet Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet Nykyisin valtatie 8 välillä Nousiainen Mynämäki on kaksikaistainen maantie, jonka liittymät ovat tasoliittymiä. Nykyinen poikkileikkaus on 11/7 metriä. Valtatien vaakageometria on hyvä, mutta pystygeometriassa on muutamia ongelmakohtia muun muassa Kaitaraisen ja Roukkulin kohdilla. Valtatien nykyinen nopeusrajoitus suunnittelualueella vaihtelee 60 km/h ja 80 km/h välillä. Alhaisimmillaan nopeusrajoitus on Mynämäen pääliittymän kohdalla. Valtatien on valaistu koko suunnittelualueella. Mynämäen pääliittymä (maantiet 2020 ja 1933) ja Asematien (maantie 1930) liittymät on kanavoitu. Mynämäentien (maantie 12397), Kaitaraistentien (maantie 12414) ja Vihtamäentien ja Lepistöntien (maantiet 2020 ja 1950) yleisten teiden liittymistä kanavoinnit puuttuvat. Tieosuudella on lisäksi runsaasti yksityistieliittymiä. Valtatien 8 rinnakkaisteinä tällä hetkellä toimivat Kaitaraistentie (maantie 12414) ja Mynämäentie (maantie 12397). Kaitaraistentie on valaistu kokonaan ja Mynämäentie valtatien 8 liittymässä ja Tursunperässä. Molempien teiden nopeusrajoitukset vaihtelevat 40 km/h ja 60 km/h välillä. Vaikutuksia on arvioitu vertaamalla vaihtoehtoja 0-vaihtoehtoon nykyisellä liikennemäärällä ja vuoden 2040 liikenne-ennusteen mukaisella liikennemäärällä. Arvioinnissa kuvataan seuraavia vaikutuksia: vaikutukset päätien autoliikenteen liikenteelliseen palvelutasoon vaikutuksia liikenneturvallisuuteen vaikutuksia tien varren asukkaiden liikkumiseen ja liikenneyhteyksiin vaikutuksia kevyen liikenteen olosuhteisiin vaikutuksia joukkoliikenteen olosuhteisiin, bussireitteihin sekä pysäkkeihin ja niiden yhteyksiin. Kuva 68. Alueen nykyinen tieverkko.

10 60 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma LIIKENNE JA LIIKENNEVÄYLÄT Nykyinen autoliikenne Valtatien 8 nykyinen liikennemäärä on välillä Nousiainen Mynämäki ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on 890 ajoneuvoa vuorokaudessa eli 10,1 % (keskivuorokausiliikenne 2006). Mynämäen taajaman pohjoispuolella liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on 790 ajoneuvoa vuorokaudessa eli 12,7 %. Valtatien 8 autoliikenteestä voidaan eritellä kolme merkittävää liikennevirtaa, joita on tarkasteltu vaikutusarvioinnissa erikseen: Pitkämatkainen henkilö- ja pakettiautoliikenne, joka kulkee koko suunnitteluosuuden läpi (noin 60 % liikenteestä). Pitkämatkainen kuorma-autoliikenne ja muu raskas liikenne, josta valtaosa kulkee koko suunnitteluosuuden läpi (noin 10 % liikenteestä). Mynämäen ja lähikuntien alueelta syntyvä paikallinen liikenne, joka suuntautuu pääosin etelään Turun suunnalle (noin 30 % liikenteestä). Liikennemäärien kausi- ja päivävaihtelut Liikennemäärien pitkäaikaisesta vaihtelusta ei ole mittaustietoja varsinaiselta suunnitteluosuudelta, mutta osuuden eteläpuolella Maskussa (kuva 71) mitatusta liikennemäärän vaihtelusta voidaan päätellä, että tällä osuudella valtatien 8 liikenteestä valtaosa on päivittäistä työ- ja asiointimatkoihin liittyvää liikennettä ja tavarakuljetuksia. Voidaan odottaa, että Nousiainen Mynämäki osuuden liikenteen kausivaihtelu on tulevaisuudessa samankaltainen kuin nykyisin. Maskun mittauspisteessä liikenne on tasaisen vilkasta ympäri vuoden ja liikenne vähenee hieman vain keskitalvella. Perjantaipäivien liikenteen vilkastumisen aiheuttanee suurelta osin paikallinen asiointiliikenne. Sunnuntain liikennemäärä ei ole erityisen korkea, joten voi päätellä, että vapaa-ajan liikenteen (muun muassa mökkimatkojen) osuus ja siitä aiheutuvat viikonlopun ruuhkahuiput eivät ole Nousiainen Mynämäki osuudella niin voimakkaita, kuin esimerkiksi valtatiellä 8 lähempänä Turkua, missä liikenteen vaihteluun vaikuttaa seututien 192 kautta saaristoon ja Kustavin suuntaan kulkeva vapaaajanliikenne. Työssäkäyntiliikenne Merkittävä osuus huipputuntien liikenteestä syntyy työmatkaliikenteestä Turun seudulle. Mynämäeltä käy töissä Turun kaupunkiseudulla noin henkilöä ja arviolta % työmatkoista tehdään henkilöautoilla. Mynämäen ja Turun kaupunkiseudun välisestä työmatkaliikenteestä noin 75 % kulkee valtatien 8 kautta ja noin 25 % maantien 192 kautta. Maantien 192 kautta kulkevan liikenteen osuus on arvioitu entisen Mietoisten kunnan alueen työmatkojen perusteella. Kuvassa 73 on esitetty suurimmat työssäkäyntivirrat Mynämäen ja Nousiaisten alueelta Turun kaupunkiseudun suuntaan. Turun kaupunkiseudulle suuntautuviin matkoihin on tässä luettu mukaan myös työmatkat Maskun ja Ruskon alueelle. Liikennemäärä vaihtelee jonkin verran eri viikonpäivinä. Syyskuussa 2005 tehdyssä liikennelaskennassa arkipäivien liikennemääräksi laskettiin Kaitaraisten kohdalla keskimäärin autoa vuorokaudessa, perjantain liikennemääräksi autoa vuorokaudessa sekä lauantain ja sunnuntain liikenteeksi autoa vuorokaudessa (kuva 72). Samassa pisteessä laskettiin heinäkuussa perjantaipäivän liikennemääräksi ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 69. Liikennemäärät valtatiellä 8 välillä Nousiainen Mynämäki sekä ympäröivällä tieverkolla (autoja/vrk, keskivuorokausiliikenne 2006); lähde: Tiehallinnon liikennemääräkartta. Kuva 70. Kirkkokatu Mynämäellä.

11 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 61 LIIKENNE JA LIIKENNEVÄYLÄT Kuva 71. Valtatien 8 liikennemäärän kausivaihtelu Maskun mittauspisteessä suunnitteluosuuden eteläpuolella. Kuva 72. Valtatien 8 liikennemäärän päivävaihtelu Kaitaraisten kohdalla vuonna 2005 ( ) tehdyssä liikennelaskennassa. Kuva 73. Suunnittelualueen suurimmat työssäkäyntivirrat (työmatkaa/vrk) suuntautuvat valtatien 8 kautta Turun kaupunkiseudulle (lähde: Varsinais-Suomen liitto; asuin-/työpaikkatiedot vuodelta 2006).

12 62 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma LIIKENNE JA LIIKENNEVÄYLÄT Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Kevyt liikenne kulkee nykyään joko valtatien 8 varressa tien piennarta pitkin tai käyttää rinnakkaisverkkoa. Mynämäen taajama-alueella valtatien 8 länsipuolella kevyen liikenteen väylätilanne on hyvä. Myös Nousiaisissa valtatien 8 itäpuolella kevyellä liikenteellä on osittain omat väylät. Valtatiellä 8 on suunnittelualueella suhteellisen paljon joukkoliikennettä. Valtatiellä ja sen rinnakkaisteillä kulkee Turun ja Mynämäen välillä Turun seudun paikallisliikenteen linjoja, vakiovuoroliikennettä sekä pikavuoroliikennettä. Turun ja Mynämäen välillä liikennöidään paikallisliikenteen linjalla 119 noin 10 vuoroa suuntaansa ja lisäksi osa linjan 118 vuoroista jatkaa Nousiaisista Mynämäelle asti. Paikallislinjojen lisäksi Nousiaisten ja Mynämäen aluetta palvelee arkipäivisin noin 25 vakiovuoroa, joiden reitit kulkevat osin valtatietä 8 ja osin rinnakkaisteitä pitkin reittejä Nousiaisten tienhaara Repolan tienhaara Kärrysten tienhaara Mynämäki tai Nousiainen Laihoinen Kärrynen Antola Mynämäki. Lähes kaikki vakiovuorot vierailevat Mynämäen linja-autoasemalla. Pikavuoroja kulkee valtatiellä 8 noin 10 päivässä. Pikavuorojen pysäkit sijaitsevat valtatiellä Nousiaisten tienhaarassa ja Mynämäen tienhaarassa. Liikenne-ennusteet Hankkeen liikenteellisten ja taloudellisten vaikutusten sekä ympäristövaikutusten arviointia varten laadittiin ennusteet liikenteen kehityksestä seuraavalla menettelyllä. Liikenne-ennusteen lähtökohdaksi tutkittiin liikennemäärien aiempaa kehitystä suunnitteluosuudella. Suunnitteluosuuden pohjoispuolella Pyhärannan mittauspisteessä liikennemäärä on kasvanut kymmenen vuoden aikana vuosina %, joka vastaa keskimäärin 2,0 % kasvua vuodessa. Viimeisen viiden vuoden aikana vuosina kasvua on ollut 9 %. Voidaan olettaa, että myös Nousiainen Mynämäki osuudella liikenteen kehitys on ollut samantapainen kuin Pyhärannan kohdalla. Taulukko 5. Kuntien nykyiset ja ennustetut asukasmäärät Ennuste 2040 Kasvu Mynämäki asukasta asukasta 8 % Nousiainen asukasta asukasta 46 % Valtatien 8 pitkämatkaisen liikenteen tulevaa kehitystä on arvioitu Tiehallinnon valtakunnallisen liikenne-ennusteen Tieliikenne-ennuste perusteella. Valtakunnallinen liikenne-ennuste perustuu Tilastokeskuksen pitkäaikaisiin väestöennusteisiin. Ennusteen katsotaan kuvaavan hyvin pitkämatkaisen liikenteen kehitystä, mutta se ei välttämättä ota huomioon paikallisesta maankäytön kehityksestä johtuvaa asukasmäärän ja liikenteen kasvua Paikallisen liikenteen kehitystä on lisäksi arvioitu Mynämäen ja Nousiaisten kuntien väestöennusteiden perusteella. Lähtökohtana ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet vuodelle Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Mynämäen asukasmäärä ei kasva merkittävästi, mutta Nousiaisten asukasmäärä kasvaisi vuoteen 2040 mennessä yli 40 %. Kuntien nykyiset ja ennustetut asukasmäärät on esitetty taulukossa 5. Voidaan olettaa, että nopeutuvat liikenneyhteydet Turun kaupunkiseudulle laajentavat Turun kaupunkiseudun työssäkäyntialuetta Mynämäen suuntaan. Kunnan maankäyttö ja asukasmäärä voivat kehittyä voimakkaamminkin, kuin Tilastokeskuksen väestöennusteessa oletetaan. Valtakunnallisen ennusteen mukaan valtateiden liikennemäärät kasvavat Turun tiepiirin alueella vuoteen 2030 mennessä 33 % ja vuoteen 2040 mennessä 39 %. Tämä vastaa tasoltaan myös Rai Valtakunnallinen ennuste Kuva 74. Liikennemäärän kehitys Nousiainen Mynämäki osuudella vuosina ja ennustettu kehitys Tiehallinnon valtakunnallisen liikenne-ennusteen perusteella sekä aiemman liikenteen kehityksen perusteella. sio Nousiainen tieosuudelle keväällä 2006 valmistuneessa yleissuunnitelmassa käytettyä liikenteen kasvuennustetta. Verrattuna viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen liikenteen kasvuun (21 %), voidaan valtakunnallista kasvuennustetta pitää melko varovaisena ja suunnittelussa on syytä varautua suurempaankin liikenteen kasvuun. Vaikutusarvioinnissa on siksi käytetty valtatien 8 tulevasta liikenteen kehityksestä kahta erilaista vuoteen 2040 asti ulottuvaa kehitysskenaariota: 1) Skenaario, jossa oletetaan, että valtatien liikennemäärä kehittyy edellä mainitun valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisesti ja oletetaan, että myös paikallinen liikenne kasvaa korkeintaan valtakunnallisen ennusteen mukaan. Valtakunnallisen ennusteen mukaan liikenteen kasvuvauhti on Varsinais-Suomen pääteillä vuoteen 2020 asti 1,5 % vuodessa. Vuoden 2020 jälkeen kasvu hidastuu noin 0,8 %:iin vuodessa ja vuoden 2030 jälkeen 0,4 %:iin vuodessa. Liikenteen kasvuennuste on tällöin vuodesta 2006 vuoteen % eli Nousiainen Mynämäki tieosuuden liikennemäärä kasvaa noin autoon vuorokaudessa. 2) Skenaario, jossa oletetaan valtatien liikennemäärän kehityksen jatkuvan vuoteen 2020 asti samalla kasvuvauhdilla kuin liikennemäärä on kehittynyt 1990-luvun alusta tähän päivään asti eli kasvu on ollut keskimäärin noin 2,0 prosenttia vuodessa. Kasvuvauhdin oletetaan hidastuvan vuoden 2020 jälkeen samaan tapaan kuin valtakunnallisessa ennusteessa ensin noin 1,0 prosenttiin vuodessa ja vuoden 2030 jälkeen 0,6 prosenttiin vuodessa. Tässä ennusteessa otetaan tällöin huomion myös mahdollinen ennakoitua voimakkaampi asukasmäärän ja paikallisen liikenteen kasvu Mynämäellä ja lähikunnissa. Liikenteen kasvuennuste on tässä skenaariossa vuodesta 2006 vuoteen % eli Nousiainen Mynämäki tieosuuden liikennemäärä kasvaa noin autoon vuorokaudessa. Vaihtoehdon 1 tieverkon liikenne-ennusteessa on tehty erikseen tarkasteluja sen suhteen, kuinka nykyisen valtatien 8 liikenne jakautuisi uusien liittymäjärjestelyjen seurauksena parannettavalle päätielle ja rinnakkaistieverkolle.

13 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 63 LIIKENNE JA LIIKENNEVÄYLÄT Liikenneturvallisuus Tarkasteluosuudella valtatiellä 8 tapahtui vuosien aikana yhteensä 20 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista neljä oli kuolemaan johtanutta. Onnettomuustyypeistä yleisin oli risteämisonnettomuus, joita valtatiellä tapahtui kuusi. Liittymäonnettomuuksia oli yhteensä seitsemän eli 35 % kaikista henkilövahinko-onnettomuuksista. Tarkasteluvälillä onkin useita yksityisteiden ja alemman tieverkon tasoliittymiä. Turvattomin liittymä on ollut Mynämäen pääliittymä. Liikennekuolemia on tapahtunut vuosittain keskimäärin 0,8 ja henkilövahinko-onnettomuuksia 4. Poliisin tietoon tulleet henkilövahinko-onnettomuudet vuosilta on esitetty tarkemmin kuvassa 76 ja taulukossa 6. Tarkasteluvälillä on tapahtunut runsaasti eläinonnettomuuksista. Vuosina eläinonnettomuuksia tapahtui yhteensä 69. Onnettomuuksista neljä johti henkilövahinkoon. Eläinonnettomuuksista oli peuraonnettomuuksia 52 ja hirvionnettomuuksia 17. Osuudella ei ole tällä hetkellä riistaaitaa. Eniten hirvieläinonnettomuuksia on tapahtunut Nousiaisten puolella Kaitaraisten ja Hietalan välillä metsäisellä osuudella. Alueella on hirvivaroitusmerkki. Tarkasteluvälin eläinonnettomuudet on esitetty kuvassa 77. Taulukko 6. Valtatien 8 Nousiainen Mynämäki välin onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina Valtatie 8 Nousiainen Mynämäki Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Yhteensä Yksittäisonnettomuus 4 4 Kääntymisonnettomuus 1 1 Risteämisonnettomuus Ohitusonnettomuus Kohtaamisonnettomuus 1 1 Peräänajo-onnettomuus 0 Mopedionnettomuus 0 Kevyen liikenteen onnettomuus 1 1 Hirvionnettomuus Peuraonnettomuus 2 2 Muu eläinonnettomuus 0 Muu onnettomuus 0 Yhteensä Kuva 75. Liikenne-ennuste vuodelle 2040 (autoa vuorokaudessa, skenaario 2).

14 64 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma LIIKENNE JA LIIKENNEVÄYLÄT Kuva 76. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina Kuva 77. Poliisin tietoon tulleet eläinonnettomuudet vuosina Tiedot perustuvat Tiehallinnon onnettomuusrekisteritietoihin.

15 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 65 LIIKENNE JA LIIKENNEVÄYLÄT Taulukko 7. Onnettomuustiheydet ja -riskit valtatien 8 suunnitteluosuudella sekä Suomen valtateillä keskimäärin. Valtatie 8 Nousiainen Mynämäki Tiheydet (onn./100 km) Valtatiet keskimäärin Henkilövahinko 27,2 15,0 Kuolema 5,4 1,5 Riskit (onn./100 milj.autokm) Henkilövahinko 9,5 7,7 Kuolema 1,9 0,7 Nousiaisten ja Mynämäen välillä henkilövahinkoonnettomuuksien tiheys on 27,2 onnettomuutta vuodessa 100 tiekilometriä kohden. Koko Suomen valtateiden henkilövahinko-onnettomuustiheys oli vuonna 2004 keskimäärin 15,0 onn./100 tiekm. Turun tiepiirissä valtateiden onnettomuustiheys vuonna 2004 oli keskimäärin 21,7 onn/100 tiekm. Kuolemaan johtavien onnettomuuksien tiheys on puolestaan tarkasteluosuudella 5,4 onn./100 tiekm, kun se koko maassa on valtateiden osalta keskimäärin 1,5 onn./100 tiekm. Tarkasteluvälillä Nousiainen Mynämäki tapahtuu näin ollen enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin koko maan tai Turun tiepiirin valtateillä keskimäärin. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tiheys on yli kolminkertainen verrattuna valtateihin keskimäärin. Henkilövahinko-onnettomuudet ovat hieman painottuneet Mynämäen puolelle ja erityisesti sen kirkonkylän tuntumaan. Nousiaisten ja Mynämäen välisen valtatieosuuden henkilövahinko-onnettomuusaste on 9,5 onn./100 milj.autokm, kun se kaikilla Suomen valtateillä oli vuonna 2004 keskimäärin 7,7 ja Turun tiepiirin valtateillä keskimäärin 9,0. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien aste oli vuosien onnettomuuksien perusteella 1,9 onn./100 milj.autokm., mikä on korkeampi kuin kaikilla Suomen valtateillä keskimäärin vuonna 2004 (0,7 onn./100 milj. autokm.). Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusriski on keskimääräistä vastaavan tieluokan onnettomuusriskiä selvästi suurempi Vaikutukset liikenteeseen, liikkumiseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Valtatien 8 suunnitteluosuuden nykyisestä liikennesuoritteesta 91 % kulkee vähintään tyydyttävällä palvelutasolla (HCM-palvelutasoluokat A C), noin 0,6 % erittäin huonolla palvelutasolla (HCM-luokka E). Ilman tien sujuvuuteen vaikuttavia parantamistoimenpiteitä ennustetuilla liikennemäärillä vuonna 2040 noin 71 % liikennesuoritteesta ajetaan vähintään tyydyttävissä, 20 % välttävissä ja 9 % alle palvelutasotavoitteiden jäävissä ruuhkautuvissa olosuhteissa (HCM-palvelutasoluokat E F). Vaihtoehdossa 0+ tien sujuvuus paranee vain vähän ja palvelutasotavoitteet eivät täyty. Ennustetilanteessa 75 % liikennesuoritteesta ajetaan vähintään tyydyttävissä ja 17 % välttävissä olosuhteissa. Kuva 78. Ajoneuvoliikenteen palvelutasoluokat. Alle palvelutasotavoitteiden jäävissä ruuhkautuvissa olosuhteissa kulkisi 8 % liikenteestä. Vaihtoehdossa 1, missä tie parannetaan nelikaistaiseksi moottoritieksi, kaikki valtatien liikenne kulkee vähintään tyydyttävän palvelutason (C) olosuhteissa myös ennustetilanteessa. Vaihtoehdon 1 moottoritieratkaisussa valtatieltä poistuu paljon alemman tieverkon liittymiä ja yksityistieliittymiä, mikä vaikuttaa lähes kaikkien tien varren asukkaiden päivittäisiin kulkuyhteyksiin niin henkilöautolla kuin linja-autolla liikuttaessa. Samoin kevyen liikenteen reitit muuttuvat. Useissa tapauksissa kulkureitit pitenevät jonkin verran, mutta toisaalta liikkuminen valtatien liikennevirran poikki tai liittyminen valtatien liikenteeseen on paljon nykyistä turvallisempaa ja sujuvampaa. Vaihtoehdon 1 moottoritieratkaisu ja liittymien karsiminen vaikuttaa erityisesti maa- ja metsätalouskoneilla liikkumiseen valtatien käytävässä. Hitaiden ajoneuvojen liikkuminen ei ole sallittua moottoritiellä ja tälle liikenteelle on osoitettu uudet reitit rinnakkaisteillä. Vaikutuksia maa- ja metsätalouden kulkuyhteyksiin ja kuljetuksiin on arvioitu yksityiskohtaisemmin kiinteistövaikutusten yhteydessä. Vaihtoehdossa 0+ vaikutukset kulkureitteihin ovat vähäisemmät ja eivät koske niin laajaa joukkoa asukkaista. Liikenneturvallisuus Vuosien tilastojen mukaan yhteysvälillä tapahtuu vuosittain keskimäärin 4,0 henkilövahinko-onnettomuutta. Kuolemaan johtaneita Taulukko 8. Heva-onn./vuosi onnettomuuksia on ollut 0,8 vuodessa ja niissä on kuollut vuosittain keskimäärin 0,8 henkilöä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä suhteessa liikennemäärään eli onnettomuusaste on nykytilanteessa 11,4 henkilövahinko-onnettomuutta ja 2,3 kuolemaan johtanutta onnettomuutta 100 miljoonaa autokilometriä kohden. Voidaan olettaa, että nykyisellä tiellä henkilövahinko-onnettomuuksien määrä kasvaisi liikennesuoritteen suhteessa. Vuoden 2040 ennustetilanteessa onnettomuuksia tapahtuisi tällöin 6,2 vuodessa ja liikennekuolemia 1,2 vuodessa. Vaihtoehdossa 1 valtatien onnettomuusasteen voi olettaa pienenevän selvästi. Nelikaistaisilla keskikaiteellisilla pääteillä henkilövahinko-onnettomuuksien aste on yleisesti vain 4 5 onnettomuutta 100 miljoonaa autokm kohden ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien riski suhteellisesti vielä pienempi eli alle 0,3 kuolemaan johtanutta onnettomuutta 100 miljoonaa autokm kohden. Vaihtoehdon 1 mukaisella tiellä tapahtuisi ennustetilanteessa 2,4 henkilövahinko-onnettomuutta vähemmän vuodessa kuin ilman toimenpiteitä. Liikennekuolemien määrän arvioidaan olevan 0,4 vuodessa vähemmän kuin ilman toimenpiteitä. Arviossa on oletettu, että valtatien liikennesuorite kasvaa maltillisemman liikenne-ennusteen mukaisesti noin 35 %. Myös vaihtoehdolla 0+ on positiivisia turvallisuusvaikutuksia. Vaihtoehdon 0+ mukaisella valtatiellä arvioidaan tapahtuvan 0,7 henkilövahinko-onnettomuutta vähemmän kuin ilman toimenpiteitä. Liikennekuolemien torjunnan kannalta vaihtoehto ei ole tehokas. Ennuste vuoden 2040 liikenneturvallisuustilanteesta ilman toimenpiteitä ja tavoiteverkon toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen. Liikennekuolemia/vuosi Heva-onn. aste (onn./100 milj.ajon.km) Nykytilanne 4,0 0,80 9,5 Nykyinen tie, vuoden 2040 liikenne-ennuste 6,2 1,24 9,5 Vaihtoehto 0+, vuoden 2040 liikenne-ennuste 5,5 1,20 8,4 Vaihtoehto 1, vuoden 2040 liikenne-ennuste 3,8 0,86 5,8

16 66 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma TALOUS 13 TALOUS 13.1 Lähtötiedot ja käytetyt menetelmät Vaihtoehtojen yhteiskuntataloudelliset laskelmat on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön ja Tiehallinnon hankearviointeja koskevia ohjeita noudattaen (YHTALI). Vaihtoehdoille on tehty alustavat kannattavuuslaskelmat ja muut arvioinnit, joita vertailuun tarvitaan. Kannattavuusarviot on tehty yhdistämällä vaikutusselvitysten yhteydessä arvioidut rahassa mitattavat tai rahamääräisiksi muutettavat vaikutukset koko tarkastelujaksolta. Eri vuosina syntyvät hyöty- ja kustannuserät on diskontattu vertailukelpoisiksi hankkeen avaamisvuoteen. Kannattavuuslaskelmassa huomioidaan seuraavat tekijät: hankkeen investointikustannukset ja niiden korot investoinnin jäännösarvo väylän pitäjän muuttuneet kustannukset (pääasiassa kunnossapitokustannusten muutos) väylän käyttäjien kustannusten muutokset (ajoneuvo-, aika- ja onnettomuuskustannukset) muun yhteiskunnan kustannusten muutokset (päästö- ja melukustannukset). Hankkeen investointikustannukset muodostuvat rakentamiskustannuksista, jotka on arvioitu käyttäen yleisiä pääteillä toteutuneita yksikkökustannuksia. Investointikustannuksiin sisältyy myös rakentamisajalta kertynyt korko. Korkokantana käytetään ohjeiden mukaista laskentakorkokantaa Rakentamiskustannukset Rakentamiskustannukset on arvioitu käyttäen In.infra.net-menetelmää syksyn 2007 hintatasossa (maku.ind. 130,2; 2000=100). Karkean suunnittelutarkkuuden vuoksi osa kustannuksista on arvioitu In.infra.net-laskentapohjan metrikustannuksia karkeammin, sillä esimerkiksi eritasoliittymiä ei vielä tässä suunnitteluvaiheessa suunniteltu ramppien muotojen ja pituuksien tasolla. In.infra.net-laskentapohja ei myöskään sisältänyt kustannustietoa kaikkien korjaushankeosien osalta. Eritasoliittymien kustannukset ja In.infra.net-laskentapohjasta puuttuneet kustannukset otettiin Tiehallinnon julkaiseman Uudet tietyyppivaihtoehdot -selvityksen (Tiehallinnon selvityksiä 44/2003) hintataulukoista ja korjattiin maanrakennuskustannusindek- siin 130,2. Vaihtoehdon 0+ osalta Nousiaisten ja Kurjenmäen ohituskaistojen tiesuunnitelman mukaisten ratkaisujen rakentamiskustannus saatiin tiesuunnitelmasta ja korjattiin indeksiin 130,2. Liikennetalous Liikennetaloudelliset vaikutukset on arvioitu Tiehallinnon IVAR-ohjelmistolla määrittelemällä tien parantamisen vaikutukset ajoneuvokustannuksiin, aikakustannuksiin, onnettomuuskustannuksiin sekä kunnossapitokustannuksiin. Lisäksi määritellään muun muassa vaikutukset liikenteen päästökustannuksiin Rakentamiskustannukset Hankkeen rakentamiskustannukset on arvioitu alustavassa yleissuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin. Kustannuksissa on mukana valtatien 8 parantamiseen liittyvät tiejärjestelyt, ympäristövaikutusten lieventämistoimenpiteet, sillat ja pohjarakentamistoimenpiteet. Rakentamiskustannukset on arvioitu vuoden syksyn 2007 hintatasossa, jossa maanrakennusindeksi on 130,2; 2000=100. Yhteiskustannuksiksi on arvioitu 20 %. Maantielain 5. luvun mukaiset lunastus- ja korvauskustannukset on arvioitu alustavina erikseen. Vaihtoehdon 0+ kokonaiskustannusarvio on 11,7 miljoonaa euroa, josta lunastus- ja korvauskustannusten osuus on 0,1 miljoonaa euroa. Ohituskaistojen hankeosakustannus sisältää riista-aitojen ja valaistuksen rakentamiskustannukset. Vaihtoehdon 1 kokonaiskustannusarvio on 48,8 miljoonaa euroa, josta lunastus- ja korvauskustannusten osuus on 0,6 miljoonaa euroa. Lunastus- ja korvauskustannus sisältää 1 2 kiinteistön lunastuksen ja päätien hankeosakustannus sisältää riista-aidat ja valaistuksen. Eritasoliittymien hankeosakustannus ei sisällä eritasoliittymien siltakustannuksia ja pohjavahvistuksia. Kokonaiskustannus on arvioitu sekä Kaitaraisissa että Mynämäellä vaihtoehtojen B mukaisilla ratkaisuilla ja Roukkuli Mynämäki välillä poikkileikkausvaihtoehdolla, jossa on kapea keskikaista. Taulukko 9. Vaihtoehdon 0+ rakentamiskustannukset hankeosittain (maku ind. 130,2; 2000=100). Ohituskaistat 2,6 Rinnakkaistiet ja muut yleiset tiet 1,2 Yksityistiet 1,8 Meluntorjunta 1,4 Johtosiirrot 0,5 Pohjanvahvistukset 0,7 Sillat 0,9 Telematiikka 0,6 kustannukset yhteensä 9,5 yhteiskustannukset 20 % 2,2 lunastus- ja korvauskustannukset 0,1 Yhteensä 11,7 Taulukko 10. Vaihtoehdon 1 rakentamiskustannukset hankeosittain (maku ind. 130,2; 2000=100). Päätie 14,1 Eritasoliittymät 7,0 Rinnakkaistiet ja muut yleiset tiet 1,6 Yksityistiet 2,6 Kevyen liikenteen väylät 1,4 Meluntorjunta 1,4 Pohjanvahvistukset 4,6 Sillat 5,7 Telematiikka 0,5 Johtosiirrot 1,0 kustannukset yhteensä 39,7 yhteiskustannukset 20 % 8,6 lunastus- ja korvauskustannukset 0,6 Yhteensä 48,8 Taulukko 11. Alavaihtoehtojen vaikutukset kokonaiskustannuksiin vaihtoehdossa 1. Kaitarainen VeA VeB - VeC Mynämäki VeA VeB - Keskikaista keskikaide keskikaista - Taulukossa 11 on esitetty eri alavaihtoehtojen vaikutuksia kokonaiskustannukseen. Merkittävin kustannusvaikutus on Kaitaraisten vaihtoehdolla A, jossa rakentamalla ajoneuvo- ja kevyen liikenteen alikulku eritasoliittymän sijaan saadaan yli 2,7 miljoonan euron säästö. Kaitaraisissa myös vaihtoeh- euron säästön, kun Hannankallion alikulku voidaan jättää rakentamatta. Mynämäellä vaihtoehdolla A saadaan yli euroa säästö, kun nykyisen valtatien 8 tasaus pidetään ennallaan. Kaitaraisten nukset nousevat vaihtoehtoja A ja B suuremmiksi kiinteistöjen lunastusten vuoksi. Muilta osin vaihtoehtojen kustannusvaikutukset eivät ole merkittäviä. Kustannusten jakamisesta kuntien ja valtion kesken ei ole vielä neuvoteltu. Eri osapuolten kustannusvastuu määräytyy kuntien ja valtion yleisperiaatteiden mukaisesti. Lopullinen kustannusjako sovitaan tiesuunnitelmassa. Jos hanke päätetään toteuttaa st-mallilla (suunnittele ja toteuta) ja elinkaarihankkeena, hankeen kustannusarvio tulee todennäköisesti nousemaan muun muassa urakoitsijalle siirtyvien riskien vuoksi. Myös korkeasuhdanteen osuminen hankkeen rakentamisajankohtaan voi nostaa kustannusarviota merkittävästikin.

17 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 67 TALOUS 13.3 Vaikutukset talouteen Vaihtoehtojen 0+ ja 1 vaikutukset kunnossapitokustannuksiin, ajoneuvokustannuksiin, aikakustannuksiin, onnettomuuskustannuksiin sekä liikenteen päästökustannuksiin 30 vuoden laskentajaksolta on esitetty oheisissa hyöty kustannuslaskelmissa. Vaihtoehdon 1 mukaisen tieratkaisun hyöty kustannussuhteeksi muodostuu noin 1,5 eli hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Merkittävimmät hyödyt syntyvät onnettomuuskustannusten vähenemisestä sekä liikenteen aikakustannuksissa, kun liikenne pysyy sujuvana myös ennustetilanteessa. Myös vaihtoehto 0+ on yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja hyöty kustannussuhteeksi muodostuu noin 1,7. Vaihtoehtojen hyötykustannussuhdetta verrattaessa on huomattava, että molemmissa vaihtoehdoissa pääosa hyödyistä syntyy onnettomuuskustannuksien säästöistä, joiden arvioinnissa on paljon epävarmuustekijöitä. Onnettomuuskustannussäästöt on tässä arvioitu Tiehallinnon IVAR-laskentamenetelmällä. Vertailevia arvioita tehtiin myös muilla menetelmillä, jotka antoivat samansuuntaiset tulokset onnettomuuksien vähenemisestä. Taulukko 12. Vaihtoehdon 1 hyöty kustannuslaskelma. Laskelmassa miinusmerkkinen arvo tarkoittaa kustannusten kasvamista nykyiseen tieverkkoon verrattuna ja plus-merkkinen säästöä. HYÖTY-KUSTANNUSANALYYSI Tutkittu vaihtoehto: Ve 1 Taulukko 13. Vaihtoehdon 0+ hyöty kustannuslaskelma. Laskelmassa miinusmerkkinen arvo tarkoittaa kustannusten kasvamista nykyiseen tieverkkoon verrattuna ja plus-merkkinen säästöä. HYÖTY-KUSTANNUSANALYYSI Tutkittu vaihtoehto: Ve 0+ Laskelman lähtötiedot Laskenta-ajanjakso 30 vuotta Käyttöönottovuosi 2010 Laskentakorko 5 % Kuoletusaika 40 vuotta Jäännösarvo 25 % Laskelmaan sisältyvät hyödyt ja haitat 1) Väylänpitäjän hyödyt / kustannukset Laskelman lähtötiedot Laskenta-ajanjakso 30 vuotta Käyttöönottovuosi 2010 Laskentakorko 5 % Kuoletusaika 40 vuotta Jäännösarvo 25 % Laskelmaan sisältyvät hyödyt ja haitat 1) Väylänpitäjän hyödyt / kustannukset Kunnossapitokustannukset -1,3 M Kunnossapitokustannukset -0,1 M Väylän käyttäjien hyödyt / kustannukset Väylän käyttäjien hyödyt / kustannukset Ajoneuvokustannukset - Henkilöliikenne -3,0 M - Tavaraliikenne 0,2 M Aikakustannukset - Henkilöliikenne 18,6 M - Tavaraliikenne 4,1 M Ajoneuvokustannukset - Henkilöliikenne 0,2 M - Tavaraliikenne 0,3 M Aikakustannukset - Henkilöliikenne 1,4 M - Tavaraliikenne 0,3 M Onnettomuuskustannukset 60,0 M Onnettomuuskustannukset 18,5 M Ulkopuolisten hyödyt / kustannukset Ulkopuolisten hyödyt / kustannukset Ympäristökustannukset / melu Ympäristökustannukset / päästöt 0,0 M -0,3 M Ympäristökustannukset / melu Ympäristökustannukset / päästöt 0,0 M 0,0 M Jäännösarvo / diskontattuna 30 v 12,20 2,8 M Jäännösarvo / diskontattuna 30 v 2,93 0,7 M Hyödyt / kustannukset yhteensä 81,1 M Hyödyt / kustannukset yhteensä 21,2 M Laskelmaan sisältyvät investointikustannukset Laskelmaan sisältyvät investointikustannukset Rakentamiskustannukset Rakentamisen aikaiset korot (rakennusaika 3 vuotta) 48,8 M 3,8 M Rakentamiskustannukset Rakentamisen aikaiset korot (rakennusaika 3 vuotta) 11,7 M 0,9 M H-K -laskelmassa käytettävä investointi 52,6 M H-K -laskelmassa käytettävä investointi 12,6 M Tunnusluvut Tunnusluvut H-K -suhde 1,5 H-K -suhde 1,7 1) plus-merkkinen luku tarkoittaa hyötyä (säästöä), miinus-merkkinen kustannuksien lisäystä 1) plus-merkkinen luku tarkoittaa hyötyä (säästöä), miinus-merkkinen kustannuksien lisäystä

18 68 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET 14 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat pääosin palautuvia, mutta rakentamisen aikana yleensä merkittäviä. Haitat kohdistuvat lähialueen asukkaisiin, tiellä liikkujiin ja ympäristöön. Rakentamisen aikana syntyy ylimääräistä haittaa työkoneiden käytöstä, materiaalikuljetuksista, murskaus-, räjäytys-, täyttö- ja paalutustöistä. Haitat muodostuvat melusta, pölystä, tärinästä ja estevaikutuksesta. Vaihtoehdon 1 toteutusvaiheessa sillan rakentaminen aiheuttaa tilapäistä häiriötä ekologisen yhteyden alueella. Molemmissa vaihtoehdoissa rakentaminen aiheuttaa Fatijoessa tilapäistä kiintoainespitoisuuden kohoamista, joskin enemmän vaihtoehdossa 1. Mynämäen pohjavesialueella operoitaessa tulee pohjaveteen kohdistuviin riskeihin kiinnittää erityistä huomiota. Liikenteelle haittoja aiheutuu työnaikaisista liikennejärjestelyistä, jotka johtavat viiveisiin ja estevaikutuksen lisääntymiseen. Haitat kohdistuvat kaikkiin liikennemuotoihin. Myös liikenneturvallisuuden voidaan arvioida heikentyvän työmaan ajaksi. Vaihtoehdossa 1 valtatie 8 levennetään nelikaistaiseksi moottoritieksi. Jaksolla Nousiaisista Roukkuliin tien leventäminen tehdään nykyisen tien molemmille puolille. Tämä on seurausta siitä, että suunnittelussa on oletettu, että ennen vaihtoehdon 1 toteuttamista on toteutettu jo Nousiaisten ja Kurjenmäen ohituskaistat. Jaksolla Roukkulista Mynämäkeen nykyinen valtatie jää moottoritien toiseksi ajoradaksi ja toinen ajorata rakennetaan nykyisen tien itäpuolelle. Työnaikaisten liikennejärjestelyjen osalta jakso Roukkulista Mynämäkeen on helpompi, mutta myös siellä nykyisestä nopeustasosta ja sujuvuudesta joudutaan tinkimään työmaa-aikana. Vaihtoehdon 0+ rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat lievemmät kuin vaihtoehdossa 1. Valtatieliikenteelle aiheutuu haittaa eniten Kurjenmäen ja Nousiaisten ohituskaistojen kohdalla. Suunnitelmaratkaisut tarkentuvat vuoden 2008 aikana laadittavassa yleissuunnitelmassa. Varsinainen rakentamisen suunnittelu tehdään kuitenkin vasta tie- ja rakennussuunnittelun yhteydessä. Rakentamisen toteuttavalla urakoitsijalla on iso rooli rakentamisen aikaisten järjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tarkat rakentamisen aikaiset vaikutukset voidaan arvioida vasta näissä vaiheissa. Kuva 79. Rakentamisen aikana maansiirto työkoneineen aiheuttaa tilapäistä häiriötä.

19 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 69 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN 15 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN Pohjavedet Suunnittelun lähtökohtana on, ettei pohjaveden muodostumisolosuhteita tai pinta- ja pohjaveden laatua heikennetä. Rakentamistoimenpiteet toteutetaan siten, että pinta- ja pohjavesivaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Jatkosuunnittelun yhteydessä tehdään kaivokartoitus rakentamistoimenpiteiden vaikutusalueella olevien talousvesikaivojen osalta sekä suoritetaan pohjaveden pinnan tason seurantaa syksyllä 2007 asennetuissa pohjavesiputkissa. Rakentamisen aikana seurataan pohjaveden tasoa ja pinta- ja pohjaveden laatua valitun jatkosuunnitteluvaihtoehdon edellyttämässä laajuudessa, jolloin kyetään ennakoimaan ja ehkäisemään mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Luontokohteet Tiehankkeen toteutuminen saattaa heikentää kahta liito-oravan asuttamaa metsäkuviota pienentämällä liito-orava elinaluetta ja vaikeuttamalla liito-oravan käyttämiä kulkuyhteyksiä. Puolimatkan liito-oravanmetsikön heikentyminen estyy, jos Yrittäjäntien jatketta siirretään liito-oravametsikön kohdalla muutamia kymmeniä metrejä itään lähemmäksi valtatietä. Tällöin tie sijoittuisi hakkuuaukealle, eikä tiekäytävän alle jäisi liito-oravalle sopivaa puustoa. Hieman etelämpänä sijaitseva Mustakullan pellon ja valtatien välinen metsikkö kaventuu Yrittäjäntien jatkeen ja valtatien leventämisen seurauksena. Samalla liito-oravan kulkumahdollisuudet valtatien yli itään heikkenevät. Tiesuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä on turvattava liito-oravan liikkumismahdollisuudet valtatien yli esimerkiksi jättämällä puustoa valtatien ja rinnakkaistienä palveleva Yrittäjäntien jatkeen väliin. Mustakullan liito-oravametsikkö on pieni ja sen puustoa on harvennettu. Sekä metsikön pohjoispuolella että sen eteläpuolella on hiljattain tehty aukkohakkuita. Uudet hakkuut ovat todennäköisesti pienentäneet liito-oravan elinaluetta ja vaikeuttavat liito-oravan liikkumista. Tiesuunnittelun aikana on hyvä varmistaa säilyykö Mustakullan metsikkö liito-oravan elinalueena vai autioituuko se lähiympäristön muutosten seurauksena. Vaihtoehdossa 1 toteutettava Roukkulin liittymästä länteen suunniteltu paikallistie kulkee pähkinälehdon eteläreunasta Roukkulin pähkinälehdon eteläreunassa. Tie pienentää hieman pähkinäpensaita kasvaa aluetta. Puuton tiekäytävä on hyvä jättää pähkinälehdon kohdalla mahdollisimman kapeaksi. Tien vaikutukset pähkinälehtoon pienenevät jos tielinjaa voidaan siirtää etelämmäksi. Kivistöntien vieressä kulkevaa kevyen liikenteen reittiä on tarkoitus jatkaa etelämmäksi. Tien varressa heti nykyisen kevyen liikenteen reitin jälkeen on varttuneita, osin vanhojakin mäntyjä. Kivistönmäen tienvarsipuustoa voidaan säilyttää rakentamalla kevyen liikenteen reitti hieman erilleen ajoradasta, jolloin tien ja kevyen liikenteen reitin väliin jää kookkaita puita. Etelämpänä Kivistöntien varressa kevyen liikenteen väylänä voidaan käyttää tienvarteen rakennettavaa jalkakäytävää. Linnamäen pohjoispuolelta Kaitaraiseen suunnitellun uuden paikallistien (vaihtoehto 1) liittymä tulisi rakentaa luonnonsuojelualueen pohjoispuoliselle pellolle, eikä nykyisen Ritarintien kohdalle, jolloin tiekäytävän alle jäisi suojelualueen reunapuustoa. Ekologiset yheydet Molemmat vaihtoehdot sisältävät hirvieläinten risteämisjärjestelyn samalla alueella. Näistä vaihtoehdon 1 mukainen riista-alikulku on eläinten liikkumisen kannalta selvästi parempi. Sitä voivat hyvin käyttää myös muut eläimet. Vaihtoehdon 0+ telemaattiseen ratkaisuun liittyy turvallisuusriskejä, jotka kohdistuvat sekä tiellä liikkujiin että eläimiin. Vesirumpujen ja siltojen mitoituksessa otetaan huomioon myös vesieliöstön ja sammakkoeläinten sekä pienempien nisäkkäiden liikkuminen. Meluntorjunta Vaihtoehtojen 0+ ja 1 sisältämä meluntorjunta on esitetty raportin kohdassa 7.2. Meluntorjunnan ratkaisut tarkentuvat jatkossa vuoden 2008 aikana laadittavassa yleissuunnitelmassa ja myöhemmin laadittavassa tiesuunnitelmassa. Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt Liikenteelle haittoja aiheutuu rakentamisen aikaisista liikennejärjestelyistä, jotka johtavat viiveisiin ja estevaikutuksen lisääntymiseen. Haitat kohdistuvat kaikkiin liikennemuotoihin. Haittoja voidaan lieventää rakentamisen ja liikennejärjestelyjen hyvällä ennakkosuunnittelulla. Hankevastaava laatii rakentamisen toteuttavalle urakoitsijalle laadunmäärityksen liikennejärjestelyjen tasosta.

20 70 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma KESKEISET VAIKUTUKSET, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA SUOSITUS 16 KESKEISET VAIKUTUKSET, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA SUOSITUS 16.1 Keskeiset vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Keskeiset vaikutukset Vaihtoehtojen 0+ ja 1 keskeiset vaikutukset on esitetty kuvissa 80 ja 81. Keskeisten ympäristövaikutusten lisäksi kuvissa on esitetty keskeiset liikenteelliset vaikutukset ja vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Vaikutusten arvioinnin tarkemmat perusteet ja muutkin kuin keskeiset vaikutukset on esitetty raportin kohtien 5 13 teemoittain tehdyissä arvioinneissa. Lisäksi ympäristövaikutukset on erikseen koottu sivun 72 taulukkoon 14. Vaihtoehdon 0+ hyviä puolia on, että sen vaikutukset asuin- ja lähiympäristöihin sekä maisemaan ovat vain vähäiset johtuen lähinnä siitä, että muutokset tiejärjestelyissä ovat varsin pienet. Tiejärjestelyt vähäisyydestään huolimatta toimenpiteet helpottavat jonkin verran poikittaista liikkumista alueella. Kulku kaikille asunnoille ja tiloille voidaan turvata. Merkittäviä positiivisia vaikutuksia saavutetaan meluhaittojen torjunnassa. Toimenpiteiden ansiosta melutasot alenevat hyväksyttävälle tasolle noin 130 ihmisen elinympäristössä. Toimenpiteet parantavat tarkastelualueen liikenneturvallisuutta verrattuna nykyiseen, mutta toisaalta turvallisuustaso ei ole valtakunnallisten turvallisuustavoitteiden eikä suunnittelussa turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden mukainen. Vaihtoehto 0+ ei tue riittävästi maakunnallisia kehitystavoitteita eikä vastaa kuntien maankäytön tavoitteisiin. Toimenpiteet eivät tue muun muassa uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden kaavoittamista. Toimenpiteet eivät turvaa liikenteen sujuvuutta tulevaisuudessa vaan liikenne tulee jonoutumaan haitallisesti erityisesti liikenteen huippujen aikana. Valtatie tiejärjestelyineen ja riista-aitoineen muuttaa ekologisia yhteyksiä laajalta alueelta. Mustankullan alueella valtatien leventäminen ja uuden rinnakkaistien rakentaminen voivat heikentää liito-oravan kulkumahdollisuuksia valtatien yli, mikäli tiet toteutetaan liian lähekkäin ja niiden väliin ei jätetä riittävän suuria puita. Vaihtoehdon 1 hyviä puolia ovat, että se turvaa hyvän liikkumisen palvelutason koko suunnittelualueella myös ennustetilanteessa. Alueiden saavutettavuus paranee ja työmatkaliikenteen matkaajat lyhenevät. Sen myötä kaikkien liikennemuotojen liikkuminen alueella helpottuu. Kulku kaikille asunnoille ja tiloille voidaan turvata. Valtatien risteämis- ja rinnakkaistiejärjestelyt lieventävät estevaikutusta. Toimenpiteet parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta. Sekä henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaisuudessaan että vakavien- ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrään voidaan arvioida vähentyvän merkittävästi. Vaihtoehto tukee kuntien maankäytön kehittämisen tavoitteita ja edistää näin muun muassa uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden kaavoittamista. Vaihtoehto tukee maakunnallisia kehitystavoitteita ja vastaa tekeillä olevaa maakuntakaavaa. Sillä on vastaavat positiiviset vaikutukset meluhaittojen torjunnassa kuin vaihtoehdossa 0+. Vaihtoehdon 1 negatiivisimmat vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Mynämäen eritasoliittymä muodostaa hallitsevan rakenteen avaraan kulttuurimaisemaan ja se kilpailee keskeisen maamerkin Mynämäen kirkon kanssa. Osa Kaitaraisten eritasoliittymävaihtoehdoista sijoittuu maisemallisesti herkälle alueelle kylämaisemaan. Mynämäen alueella on yksi asuintalo, joka todennäköisesti jää valtatien tiealueelle ja siksi talo menee lunastukseen. Vaikka jokapäiväinen liikkuminen alueella helpottuu, aiheuttavat tiejärjestelyt osalle asukkaista kiertohaittoja. Valtatie tiejärjestelyineen ja riista-aitoineen muuttaa ekologisia yhteyksiä laajalta alueelta. Mustankullan alueella valtatien leventäminen ja uuden rinnakkaistien rakentaminen voivat heikentää liito-oravan kulkumahdollisuuksia valtatien yli, mikäli tiet toteutetaan liian lähekkäin ja niiden väliin ei jätetä riittävän suuria puita. Valtatien parantaminen ja matka-aikojen lyheneminen saattaa välillisesti hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Kuva 80. Vaihtoehdon 0+ keskeiset vaikutukset.

21 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 71 KESKEISET VAIKUTUKSET, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA SUOSITUS Tavoitteiden toteutuminen Hankkeelle asetetut tavoitteet on kuvattu raportin kohdassa 1.3. Näiden tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdoissa 0+ ja 1 on esitetty taulukossa 14. Yhteenvetona tavoitteiden toteutumisesta voidaan sanoa, että vaihtoehto 1 toteuttaa tavoitteet hyvin, itse asiassa muutamaa tavoitekohtaa lukuun ottamatta täysin. Vaihtoehto 0+ toteuttaa tavoitteet varsin huonosti. Vaihtoehtojen välisen vertailun kannalta oleellista on se, että vaihtoehto 1 on selkeästi parempi nimenomaan ensisijaisiksi priorisoitujen tavoitteiden osalta. Raportin kohdassa 1.1 hankkeen tärkeimmiksi perusteluissa on mainittu liikenneturvallisuuden parantaminen ja liikenteen palvelutason turvaaminen. Muun muassa näihin kohdistuvat tavoitteet ovat näitä ensisijaiseksi priorisoituja. Kuva 81. Vaihtoehdon 1 keskeiset vaikutukset.

22 72 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma KESKEISET VAIKUTUKSET, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA SUOSITUS Taulukko 14. Valtatien 8 parantamisen päätavoitteiden toteutuminen Nousiaisten ja Mynämäen välillä. Tavoitetaso ja priorisointi Tavoite Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdoilla 0+ ja 1 Tavoitetaso ja priorisointi Tavoite Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdoilla 0+ ja 1 Kansainväliset ja valtakunnalliset Ensisijainen Seudulliset Ensisijainen Kehitetään valtatietä osana päätieverkkoa laadultaan korkeatasoiseksi ja yhtenäiseksi. Elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöliikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus turvataan sekä parannetaan matka-aikojen ennustettavuutta. Toimiva valtatie 8 liittää tien varren kunnat osaksi lounaisen Suomen kaupunkiseutujen verkostoa ja tarjoaa yhteydet ulkomaille ja muualle maahan. Tuetaan liikennejärjestelmätason tavoitetta limittää Turun ja Vakka- Suomen seutujen työssäkäyntialueet nykyistä kiinteämmin toisiinsa yhdeksi työssäkäyntivyöhykkeeksi. VE 1 toteuttaa tavoitteet täysin. VE 0+ ei täytä tässä asetettuja tavoitteita. Liikenne ei ole varsinkaan ennustetilanteessa sujuvaa eikä matka-ajan ennustettavuus ole hyvää tasoa johtuen haitallisesta ja säännöllisestä jonoutumisesta. VE 1 lisää alueiden saavutettavuutta ja lyhentää matka-aikoja ja näin toteuttaa tavoitteet. VE 0+ ei paranna nykyistä tilannetta ja ei näin toteuta tavoitteita. Ensisijainen Täydentävä Turvataan eri väestö- ja liikkujaryhmien liikkumismahdollisuudet. Turvataan paikallisen autoliikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä maa- ja metsätalousliikenteen yhteydet. Paikallisen väyläverkon tulee olla niin kattava, että paikallinen liikenne toimii ilman valtatietäkin. Vältetään uusia tiejärjestelyjä muinaismuistojen, kulttuurimaisemakokonaisuuksien ja arvokkaiden maisema-alueiden kohdalla. Korvaamattomia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-, kulttuuriperintö- ja rakennushistoriallisia- tai -taiteellisia arvoja ei menetetä. VE 1:ssa turvataan eri ryhmien liikkumismahdollisuudet ja liikenteen sujuvuus selvästi paremmin kuin VE 0+:ssa. Tavoite täyttyy VE 1:n osalta, mutta ei 0+:n. Maatalousyhteydet turvataan molemmissa. VE 1 on turvallisuuden kannalta parempi. Voidaan arvioida, että tavoite täyttyy VE 1:n osalta, mutta ei 0+:n. Paikallinen liikenne toimii ilman valtatietä VE 1:ssä, mutta ei VE 0+:ssa. VE 1:n alle on vaarassa jäädä kaksi muinaismuistoa ja VE 0+:n yksi. Jos näin käy, inventoidaan ja tutkitaan kohteet ennen rakentamista. Molemmissa vaihtoehdoissa uusia tiejärjestelyjä tulee kulttuurimaisemakokonaisuuksien ja arvokkaiden maisema-alueiden kohdalle, joten tavoite ei täyty. Korvaamattomia arvoja ei kummassakaan vaihtoehdossa menetetä, joten tavoite täyttyy. Ensisijainen Ensisijainen Paikalliset Ensisijainen Vähennetään merkittävästi liikennekuolemia ja vakavia henkilövahinko-onnettomuuksia. Tuetaan maakunnan ja kuntien maankäytön suunnitelmia ja tavoitteita. Minimoidaan tiekäytävässä liikenteestä asukkaille ja maankäytölle aiheutuvia melu-, tärinä-, este- ja viihtyisyyshaittoja. Molemmilla vaihtoehdoilla on positiivisia turvallisuusvaikutuksia, mutta vain VE 1 vähentää onnettomuuksia merkittävästi ja näin se toteuttaa tavoitteet. Moottoritie on päätietyypeistä turvallisin. VE 1:llä on vähäinen poikkeama Kaitaraisissa voimassa olevan seutukaavan kanssa, mutta se on linjassa työn alla olevan maakuntakaavan ja sen tavoitteiden kanssa. VE 1 tukee kuntien tavoitteita, vaikka saattaa joiltain osin hiukan ristiriidassa kaavojen kanssa. VE 0+ ei ole kaavojen vastainen, mutta kaavat jäävät vajaiksi. VE 0+ ei tue maakunnan ja kuntien tavoitteita. Molemmilla vaihtoehdoilla onnistutaan suojamaan lähes kaikki asutus haitalliselta melulta. Tavoite toteutuu. Myös tärinän minimoimisen osalta tavoite täyttyy molemmissa vaihtoehdoissa. VE 1:ssa moottoritiellä itsessään meluesteineen ja riista-aitoineen on iso estevaikutus. Toisaalta rinnakkaistiet sekä ali- ja ylikulut helpottavat liikkumista merkittävästi nykyisestä. Tavoite toteutuu. VE 0+:ssa karsitaan liittymiä, rakennetaan meluesteet ja riista-aidat, mutta rinnakkaisverkkoa ja alikulkuja toteutetaan vähemmän, joten se on estevaikutukseltaan huonompi kuin nykytilanne. Tavoite ei toteudu. VE 1:ssä viihtyisyyshaittojen minimointi onnistuu valtaosaltaan. Niiden talojen ja tilojen kohdalla, joiden tontille tai lähelle tulee uusia tiejärjestelyjä, tavoite ei toteudu. VE 0+:ssa rakennetaan vähemmän ja uudet tiejärjestelyt eivät häiritse asutusta niin paljon kuin VE 1:ssa. Toisaalta liikkumista helpottavia toimia on vähemmän. Tavoite toteutuu pääosin. Täydentävä Täydentävä Turvataan tiekäytävän luontoarvot. Erityishuomio kiinnitetään arvokkaisiin elinympäristöihin, joiden lajisto on uhanalaistunut tai vaarantunut sekä kohteisiin, joilla elää uhanalaisia lajeja. Turvataan eläinten liikkumisreitit ja eläimistön kannalta tärkeät alueet. Luontoarvot onnistutaan molemmissa vaihtoehdoissa turvaamaan. Negatiivisia vaikutuksia kohdistuu mm. ekologisiin yhteyksiin ja kasveihin, mutta mitään uhanalaiseen tai vaarantuneeseen ei kajota haitallisesti. Meluesteet ja riista-aidat estävät suurten eläinten liikkumisen suunnittelualueen kohdalla länsi itäsuunnassa lähes koko matkalla. Molemmissa vaihtoehdoissa oleva riistaeläinten ylityspaikka mahdollistaa eläinten turvallisen ylityksen yhdessä kohtaa, mutta siitä huolimatta vaihtoehdot muuttavat ekologia yhteyksiä. Eläimistön kannalta tärkeisiin alueisiin ei kajota.

23 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 73 KESKEISET VAIKUTUKSET, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA SUOSITUS 16.2 Hankevastaavan suositus jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta Suosituksen luonne Valtatien 8 välin Nousiainen Mynämäki parantamiselle asetettiin ympäristövaikutusten arvioinnin ja yleissuunnitelman laadinnan alussa tavoitteet, jotka on esitetty raportin kohdassa 1.3. Hankevastaavan suositus perustuu pitkälti siihen, kuinka hyvin eri ratkaisut näitä tavoitteita toteuttavat. On tärkeä huomata, että suosituksessa ei ole vielä kyse jatkosuunnittelupäätöksestä. Päätös yleissuunnitelmaksi viimeisteltävästä vaihtoehdosta tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta sidosryhmiltä ja yhteisviranomaiselta saatujen lausuntojen ja kansalaisilta saatujen muistutusten pohjalta. Hankevastaavan suositus Hankevastaavan suositus on, että maantielain mukainen yleissuunnitelma laaditaan pohjautuen vaihtoehtoon 1. Ratkaisu olisi seuraava: Valtatie on Nousiaisten ja Mynämäen välillä kaksiajoratainen nelikaistainen moottoritie. Nousiaisissa valtatie liittyy välin Raisio Nousiainen yleissuunnitelmassa esitettyyn moottoritiehen. Mynämäen eritasoliittymän pohjoispuolella valtatie kavennetaan kaksikaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi. Kaksikaistainen keskikaiteellinen tieosuus jatkuu aina Mynämäen ohituskaistalle asti, joka on oletettu parannetun keskikaiteelliseksi. Valtatien nopeustaso on koko matkalla 100 km/h. Valtatien kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Eritasoliittymiä on kolme: Kaitarainen, Roukkuli ja Mynämäki. Kaitaraisissa hankevastaavalla ei vielä ole suositusvaihtoehtoa. Roukkulissa suunnittelua jatketaan alustavan yleissuunnitelman vaihtoehdon pohjalta. Mynämäellä suunnittelua jatketaan vaihtoehdon B pohjalta eli valtatien tasausta pyritään laskemaan nykyistä alemmas. Rinnakkaisen tieverkon ja poikittaisyhteyksien osalta noudatetaan vaihtoehdon 1 periaatteita. Mynämäellä Rantatien Lankeistentien kohdalla nykyiset liittymät katkaistaan, mutta liittymien kohdalle ei rakenneta autoliikenteen alikulkua vaan ainoastaan alikulku kevyelle liikenteelle. Roukkulin ja Asematien välillä yleissuunnitelmassa tutkitaan itäiselle rinnakkaistielle vaihtoehtoinen reitti lähempänä valtatietä. Mynämäellä rinnakkaisen tieverkon ja poikittaisyhteyksien suunnittelu tehdään vuorovaikutteisesti kunnan maankäytön suunnittelun kanssa. Vastaavasti Nousiaisissa ja erityisesti Kaitaraisten alueella yhteyksien suunnittelu tehdään vuorovaikutteisesti muun muassa uuden työpaikka-alueen suunnittelun kanssa. Meluntorjunnassa noudatetaan vaihtoehdossa 1 esitettyjä periaatteita. Esteiden pituutta ja korkeutta tarkennetaan tien suunnitelmien tarkennuttua. Esteiden suunnittelussa huomioidaan yva-vaihetta tarkemmin valtatien geometrian vaikutukset, eritasoliittymät ja niiden rampit sekä risteävien teiden liikenne melulähteenä. Hankevastaavan suosituksen perusteet Tutkituista päävaihtoehdoista vain vaihtoehto 1 toteuttaa hankkeelle asetetut tavoitteet riittävän hyvin. Vaihtoehto 0+ toteuttaa tavoitteet varsin huonosti. Vaihtoehto 0+ on erityisesti ensisijaisiksi priorisoitujen tavoitteiden toteutumisen kannalta selkeästi vaihtoehtoa 1 huonompi. Vaihtoehto 1 turvaa hyvän liikkumisen palvelutason koko suunnittelualueella myös ennustetilanteessa. Alueiden saavutettavuus paranee ja työmatkaliikenteen matka-ajat lyhenevät. Sen myötä kaikkien liikennemuotojen liikkuminen alueella helpottuu. Kulku kaikille asunnoille ja tiloille voidaan turvata. Valtatien risteämis- ja rinnakkaistiejärjestelyt lieventävät estevaikutusta. Toimenpiteet parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta. Sekä henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaisuudessaan että vakavien- ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrään voidaan arvioida vähentyvän merkittävästi. Vaihtoehto tukee kuntien maankäytön kehittämisen tavoitteita ja edistää näin muun muassa uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden kaavoittamista. Vaihtoehto tukee maakunnallisia kehitystavoitteita ja vastaa tekeillä olevaa maakuntakaavaa. Merkittäviä positiivisia vaikutuksia saavutetaan meluhaittojen torjunnassa. Toimenpiteiden ansiosta melutasot alenevat hyväksyttävälle tasolle noin 130 ihmisen elinympäristössä. Vaihtoehdon 1 negatiivisimmat vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Mynämäen eritasoliittymä muodostaa hallitsevan rakenteen avaraan kulttuurimaisemaan ja se kilpailee keskeisen maamerkin Mynämäen kirkon kanssa. Osa Kaitaraisten eritasoliittymävaihtoehdoista sijoittuu maisemallisesti herkälle alueelle kylämaisemaan. Mynämäellä eritasoliittymän maisemavaikutuksia voidaan lieventää painamalla valtatietä hiukan alaspäin. Näin saadaan myös eritasoliittymää laskettua saman verran alaspäin. Kaitaraisissa yleisötilaisuudessa voivat olla maiseman kannalta edullisempia. Vaihtoehdossa C eritasoliittymärakenteet eivät nouse valtatien nykyisen tason yläpuolelle. Ainakin kansalaisten joukossa vaihtoehdot saivat kannatusta. Mynämäen alueella on yksi asuintalo, joka todennäköisesti jää valtatien tiealueelle ja siksi kiinteistö menee lunastukseen. Vaihtoehdot 0+ ja 1 on vaikutusten arvioinnissa arvioitu itsenäisinä vaihtoehtoina. Vaihtoehdon 0+ toimenpiteet eivät kuitenkaan ole ristiriidassa vaihtoehdon 1 toimenpiteiden kanssa. Suurin osa vaihtoehdon 0+ toimenpiteistä voi toimia vaiheittain toteuttamisvaiheina kohti vaihtoehdon 1 mukaista tavoitetilaa. On hyvin todennäköistä, että muun muassa Nousiaisten ja Kurjenmäen ohituskaistat toteutetaan jo lähivuosina.

24 74 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT ASIAT 17 JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT ASIAT Seuraava suunnitteluvaihe eli maantielain mukainen yleissuunnitelma laaditaan vuoden 2008 aikana. Yleissuunnitelmassa kaikki tiejärjestelyt suunnitellaan tässä raportissa esitettyä tarkemmin. Samassa yhteydessä keskeiset ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset päivitetään ja tarkennetaan. Seuraavassa on esitetty keskeiset jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat. Liito-orava Valitun tievaihtoehdon vaikutusalueella olevat liito-oravan elinalueet (erityisesti Mustakulta) ja tien mahdolliset vaikutukset lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin tarkistetaan yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Samalla saadaan lisätietoa liito-oravien elinalueilla tapahtuneista muutoksista. Selvitykset kohdistuvat niihin liito-oravan elinympäristöihin, joille tien rakentamistoimiakin kohdistuu. Liito-oravaseurannan jatkamisesta päätetään yleissuunnitelman yhteydessä. Melu Meluvaikutukset on arvioitu YVAssa alustavan valtatielinjauksen ja tasauksen perusteella. Melulaskennat päivitetään ja alustava meluntorjunta suunnitellaan tielinjauksen täsmentyessä yleissuunnitelmavaiheessa. Tiesuunnitelmassa Valtatien 8 parantaminen rakentamalla Nousiaisten ja Kurjenmäen ohituskaistat, Nousiainen ja Mynämäki esitetyt meluntorjuntaratkaisut on pääosin hyväksytty, mutta Kaitaraisen kylässä sijaitsevan kiinteistön kohdalla 1:34 Turun hallinto-oikeus on kumonnut Tiehallinnon hyväksymispäätöksen meluntorjunnan osalta. Tähän liittyen melun osalta tehdään lisätarkasteluja ja asiasta tullaan tekemään uusi hyväksymisesitys. Meluntorjunnan päivitetty tilanne tarkistetaan yleissuunnitelmassa. Maisema ja kulttuurihistoria Vaikutukset muinaismuistokohteisiin selvitetään keväällä 2008 Turun maakuntamuseon laatimassa muinaismuistoinventoinnissa. Museovirastossa on tekeillä myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi, jonka tulokset saadaan Kuva 82. Kyläasutusta Kaitaraisissa. käyttöön yleissuunnitteluvaiheessa. Maisemamallisesti herkät kohteet arvioidaan yleissuunnitelmassa tarkemmin. Näistä tärkeimmät ovat vaihtoehdon 1 eritasoliittymien kohteet Mynämäen kirkonkylällä ja Kaitaraisissa. Kiinteistövaikutusten arviointi KIVA-selvityksessä arvioidaan hankkeen vaikutukset kiinteistörakenteeseen ja maanomistusoloihin. Tiepiiri on tilannut KIVA-selvityksen koko yhteysväliltä Turku Pori (siltä osin kuin hankkeita on vireillä). KIVA-selvitys valmistuu alkuvuodesta 2008, jolloin sen tulokset ovat käytettävissä yleissuunnittelussa. Pohjanvahvistustoimenpiteet Pohjanvahvistustoimenpiteiden kohdistumista tarkennetaan yleissuunnitelmassa, kun pohjatutkimustulokset valmistuvat. Mynämäen eteläinen väyläverkko Vaihtoehdossa 1 Roukkulin eritasoliittymästä länteen päin rakennetaan uusi tieyhteys. Uusi tie liittyy Asematiehen (maantie 1930) Kukonkallion kohdalla. Roukkulin eritasoliittymä on luonteeltaan Mynämäen eteläinen liittymä. Tämä lisää liikennettä Kivistöntiellä ja Vanhalla Turuntiellä. Jatkosuunnittelussa tulee harkita toimenpiteitä, joilla keskustan sisääntuloliikenne saadaan kulkemaan haluttuja reittejä. Toimenpiteiden tulee turvata nykyisten asuinalueiden liikenneturvallisuus. Myös uuden tieyhteyden liittyminen Asematiehen suunnitellaan tarkemmin yhdessä kunnan kaavoitustyön kanssa. Kaitarainen Kaitaraisten mahdollinen uusi eritasoliittymä tiejärjestelyineen muuttaa kylän väyläverkkoa ja liikenteen suuntautumista nykyisestä. Yleissuunnitelmavaiheessa varmistetaan, että liikenne hakeutuu halutuille väylille ja esimerkiksi liikenneturvallisuus ei alueella heikkene. Tieverkon hallinnolliset muutokset Vaihtoehtojen 0+ ja 1 toteuttaminen tulee aiheuttamaan tieverkon hallinnollisia muutoksia. Hallinnolliset muutostarpeet ja uusien väylien hallinnollinen luokka määritetään yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Luokat kirjataan yleissuunnitelmaraporttiin ja yleissuunnitelman hyväksymispäätösesitykseen.

25 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma EHDOTUS SEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Seurannan tavoitteena on todentaa, syntyykö hankkeen rakentamisen ja toiminnan yhteydessä ympäristövaikutusten arviointityön aikana arvioituja vaikutuksia. Keskeistä seurannassa on, kuinka merkittäviä vaikutukset ovat ja kohdentuvatko ne arvioidusti. Seurannalla pyritään myös dokumentoimaan ja todentamaan mahdollisten haitallisten vaikutusten torjunta- ja lieventämistoimenpiteitä sekä myös hankkeen mahdollisia parannuksia ympäristöön. Pohjavesi Hiivaniityn vedenottamolla pohjaveden laatua tarkkaillaan velvoitetarkkailun mukaisesti sekä raakavedestä että käsitellystä vedestä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tehdään pohjaveden tason seurantaa sekä Hiivaniityn että Tursunperän pohjavesialueille syksyllä 2007 asennetuissa pohjavesiputkissa. Rakentamistoimenpiteiden vaikutusalueella olevien talousvesikaivojen osalta tehdään tiesuunnitelmavaiheessa kaivokartoitus. Rakentamisen aikana seurataan pohjaveden tasoa ja pinta- ja pohjaveden laatua valitun jatkosuunnitteluvaihtoehdon edellyttämässä laajuudessa. Liito-orava Valitun päävaihtoehdon vaikutusalueella olevien liito-oravan elinalueiden (erityisesti Mustankullan) tilannetta selvitetään yleis- ja tiesuunnitelman laatimisen aikana, jotta saadaan lisätietoa kannan vaihtelusta, pesinnän ja ruuan hankinta-alueiden muutoksista sekä mahdollisten pesäpuiden kulloinenkin sijainti (koordinaatteina). Selvitykset kohdistuvat tarkasti niihin reviireihin ja niille alueille, joille tien rakentamistoimiakin kohdistuu. Liito-oravaseurannan laajuudesta päätetään yleissuunnitelman yhteydessä. Kuva 83. Valtatie 8 Kaitaraisissa.

26 76 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 19 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT Yvassa on tunnistettu mahdolliset ympäristölliset lupatarpeet, joita ovat liito-oravan poikkeuslupa sekä vesilain mukaiset luvat. Kun suunnittelu tarkentuu (yleissuunnitelma, tiesuunnitelma), selvitetään myös muut toimenpiteiden vaatimat luvat, joiden vaatimukset on esitetty seuraavissa laeissa: Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997) Muinaismuistolaki (295/1963) Rakennusten suojelu Maa-aineslaki (555/1981) Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) Rakennussuojelulaki (60/1985) Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985), Kirkkolaki (1054/1993, 14. luku) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) Vesilaki (264/1961) ja -asetus (282/1962). Tiehankkeissa vaadittavia lupia on käsitelty Tiehankkeiden suunnitelmien käsittelyohjeessa (Tiehallinnon tekniset ohjeet ). Arvio liito-oravan poikkeuslupien tarpeesta Liito-orava on luontodirektiivin laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty (Luonnonsuojelulaki 1096/1996, muutos 553/2004). Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää luvan poiketa kiellosta. Mustakullan pellon ja valtatien välinen metsikkö kaventuu Yrittäjäntien jatkeen ja valtatien leventämisen seurauksena. Metsikkö todettiin keväällä 2007 liito-oravan asuttamaksi. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoina käyttämät puut säilyvät, mutta tien leventäminen voi heikentää liito-oravan kulkumahdollisuuksia valtatien yli itään. Heikentymistä ei tapahdu, mikäli Yrittäjätien jatke toteutetaan sen verran kauas valtatiestä, että niiden väliin voidaan jättää puita. Alustava yleissuunnitelma on tehty tältä pohjalta. Tarkemmassa suunnittelussa voidaan todennäköisesti liito-oravan kulkuyhteydet turvata niin, että poikkeuslupaan ei ole tarvetta. Suunnittelussa tulee kuitenkin varautua mahdolliseen poikkeuslu- Kuva 84. Lepistöntie Mynämäellä. van tarpeeseen, mikäli liito-oravareviiri laajenee tai suunniteltuja linjauksia muutetaan siten, että niillä on vaikutuksia liito-oravaesiintymään. Arvio vesilain mukaisten lupien tarpeesta Vaihtoehdossa 0+ Mynäjoen silta säilyy ennallaan, eikä sille tarvitse hakea vesilupaa. Vaihtoehdossa 1 Mynäjoen silta korvataan uudella sillalla ja tämä saattaa edellyttää vesilupaa. Luvantarve tulee kyseeseen etenkin, jos uuden sillan vapaan aukon korkeus tai leveys poikkeaa nykyisistä. Luvantarvetta arvioitaessa on suositeltavaa olla yhteydessä Lounais-Suomen ympäristökeskukseen ja pyytää mahdollisen uuden sillan suunnittelun yhteydessä aukkolausuntoa. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee myös selvittää mahdolliset aiemmat luvat ja lausunnot. Mynäjoen silta on suunniteltu vuonna 1958 ja valmistunut sen jälkeen, minkä perusteella voitaisiin olettaa, ettei nykyiselle sillalle ole haettu vesilupaa (nykyinen vesilaki on tullut voimaan vuonna 1961). Siltaa on korjattu noin 10 vuotta sitten. Fatijoen siltaa S1 levennetään ja yksityistien silta S2 korvataan rummulla vuonna 2005 laaditun tiesuunnitelman mukaisesti. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut silloille yhteisen aukkolausunnon (LOS-2004-V ). Suunnitelluille muutoksille ei välttämättä tarvitse hakea vesilupaa, mikäli ne toteutetaan lausunnossa esitettyjen reunaehtojen mukaisesti. Pohjavesialue Hiivaniityn vedenottamolla ei ole vesioikeuden määräämiä suojavyöhykkeitä. Pohjaveden laadun turvaamiseksi sekä Hiivaniityn että Tursunperän pohjavesialueet on jaettu vedenottamon suoja-alueeseen ja muuhun pohjavesialueeseen. Muut luvat ja päätökset Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon edellä mainitun lisäksi myös mahdolliset kaavamuutokset, meluntorjuntaan liittyvät päätökset ja mahdolliset rakentamisen aikaiset lupatarpeet (muun muassa maa-ainesten otto, murskaus ja läjitys) sekä varautua mm. ympäristöseurantaan ja raportointiin. Nousiainen Mynämäki ohituskaistojen tiesuunnitelmassa on esitetty yksi läjitysalue valtatien länsipuolella Kurjenmäessä. Läjitysalueella on entinen soramonttu. Alueelle voi läjittää sekä pintamaitaettä maamateriaaleja. Muut läjitysalueet suunnitellaan lupatarpeineen tarkemmissa suunnitteluvaiheissa. Tiejärjestelyt saattavat vaatia asemakaavan muutoksia erityisesti Mynämäessä, mutta tarpeet selviävät tarkemmassa suunnittelussa. Tiealueet otetaan haltuun yleisessä tietoimituksessa.

27 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 77 HANKKEEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSAIKATAULU 20 HANKKEEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSAIKATAULU Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen käynnistyi syksyllä Valmis arviointiohjelma asetettiin nähtäville kuntiin helmikuussa Yhteysviranomaisen eli Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto arviointiohjelmasta saatiin Yhteysviranomaisen lausunto käsiteltiin touko kesäkuussa 2007 projektin hanke- ja ohjausryhmissä, jonka jälkeen käynnistettiin välittömästi alustavan yleissuunnitelman laatiminen ja vaikutusten arviointityö. Alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui tammikuussa YVA-menettelyn jälkeen suunnittelu jatkuu maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatimisella. Tavoitteena on, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja alustavasta yleissuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen Tiehallinto valitsee yhden vaihtoehdon, josta laaditaan yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma laaditaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Valtatien 8 parantaminen välillä Nousiainen Mynämäki ei ole tällä hetkellä missään valtakunnallisissa investointiohjelmissa. Tiehallinto laatii suunnitelmia koko yhteysvälin Turku Pori kehittämisestä. Yhteysvälin kehittäminen on vaiheistettu useaan vaiheeseen ja tavoitteena on, että seuraavaan valtakunnalliseen investointiohjelmaan sisältyisi noin 140 miljoonan euron hanke valtatieltä 8. Tämä hanke sisältäisi välin Raisio Nousiainen parantamisen moottoritieksi erilaisia turvallisuusja sujuvuustoimenpiteitä välillä Turku Pori. Nousiainen Mynämäki väliltä hankkeeseen sisältyisivät ainakin Nousiaisten ja Kurjenmäen ohituskaistat liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyineen. Välin Nousiainen Mynämäki järeä parantaminen tapahtunee edellä mainitun ison hankkeen jälkeen aikaisintaan vuonna Kuva 85. Näkymä Roukkulin kalliolta valtatielle.

28 78 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma

29 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 79 LIITTEET LIITTEET Liite 1. Lähteet Liite 2. Luontoselvitys Liite 3. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Liite 4. Melukartat 1: Melutasot nykytilanteessa päivällä (klo 7 22), Ilman meluntorjuntaa 5 8 Melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (klo 7 22), Nykyiset tiejärjestelyt ilman meluntorjuntaa 9 12 Melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (klo 7 22), Ve 0+ ilman meluntorjuntaa Melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (klo 7 22), Ve 1 ilman meluntorjuntaa Melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (klo 7 22), Ve 0+, meluntorjunnan ratkaisu Melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (klo 7 22), Ve 1, meluntorjunnan ratkaisu

30 80 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma LIITTEET

31 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma Liite 81 LIITTEET LÄHTEET Genimap Oy. Gt-kartta. Lupa L4356. Lehtomaa, L., Rantala, L. ja Rantala, S Mynämäen arvokkaat luontokohteet. Luonto ja maisematutkimus Lehtomaa ja Mynämäen Mietoisten terveyskeskus. 49 s + karttaliitteet. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002, viisivuotisselvitys. 47/ s. Lounais-Suomen ympäristökeskus Länsivyöhykkeen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Osaraportti III; Mynämäki. Lounais-Suomen ympäristökeskus Tietoja liito-oravahavannoista. Maanmittauslaitos, Pirkanmaan-Satakunnan maamittaustoimisto Kiinteistövaikutusten arviointiselostus. Mynämäen keskustan kohdan liittymäjärjestely, yleissuunnitelma. Maanmittauslaitos. Peruskartat 1:20000, maastokartta 1: Lupa nro 20/MYY/08. Museovirasto Tietoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista ja muinaisjäännöksistä. Paikkatietokanta. Museovirasto, ympäristöministeriö Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Mynämäen kunta Keskusta Asemanseutu osayleiskaava. KV Mynämäen kunta Kehityskuvasuunnitelma. Nousiaisten kunta Valtatien 8 yritysalueen asemakaava, luonnos Nousiaisten kunta, Suomen luontotieto Nousiaisten arvokkaat luontokohteet. Nousiaisten kunta. Ajantasa-asemakaava. Nousiaisten kunta. Nummen läntisen alueen osayleiskaava. KV Pohjavesialuekortti, Hiivaniitty , Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rautamäki, Maija Maakunnallinen maisemaselvitys Varsinais-Suomi. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliset paikkatietoaineistot: Luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmat, maisema-alueet, pohjavesialueet. Teppo-Pärna, Viri Postitien viestit -kulttuuriympäristö kertoo. Tie- ja vesirakennushallinto Turun Rauman valtatien parantaminen, Raisio, Masku, Nousiainen ja Masku. Tiehallinto Valtatie 8 välillä Raisio Nousiainen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Tiehallinto Valtatien 8 telematiikka välillä Turku Pori. Toimenpideselvitys. 12/2004. Tiehallinto VT8 Mynämäki Pori yhteysvälin riistaeläinten kulkuaukot Turun tiepiiri. Tiehallinto, Turun tiepiiri Valtatie 8 välillä Raisio Nousiainen. Ympäristövaikutusten arviointi ja alustava yleissuunnitelma. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tiehallinto, Turun tiepiiri Vt 8, Mynämäen keskustan kohdan liittymäjärjestelyt. Toimenpideselvitys. Tiehallinto. Onnettomuusrekisteri Tiehallinto. Siltarekisteri. Tiehallinto. Tierekisteri. Tielaitos Valtatie 8 välillä Raisio Pori, tarveselvitys. Tielaitos Valtatie 8 välillä Raisio Pori, tarveselvitys, tekninen osa. Tielaitos, Turun tiepiiri Valtatien 8 parantaminen välillä Nousiainen Juva, pohjaveden suojaus ja ohituskaistojen rakentaminen. Tie- ja rakennussuunnitelma. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Valtatie 8:n Turku Pori yhteysvälin kehittämisen yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset Turun kauppakorkeakoulu, tulevaisuuden tutkimuskeskus 2006, Tiivistelmä Valtatie 8:n Turku Pori-yhteysvälin kehittämisen yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset Turun maakuntamuseo Rakennusinventoinnin alustavia tuloksia. Turun maanmittaustoimistos. Opaskartta. Turun tiepiiri Varsinais-Suomen tieluonnon inventointi- ja hoitopilotti. Tielaitoksen julkaisuja, Turku. 28 s + 3 liitettä. Turun tiepiiri Valtatie 8 Turku Pori. Yhteysvälin kehittämisselvitys. Turun tiepiiri Valtatien 8 parantaminen rakentamalla Nousiaisten ja Kurjenmäen ohituskaistat. Tie- ja rakennussuunnitelman yleiskartta. Turun tiepiiri Valtatien 8 parantaminen rakentamalla Nousiaisten ja Kurjenmäen ohituskaistat. Tie- ja rakennussuunnitelma. Turun tiepiiri Valtatie 8 Raisio Nousiainen. Yleissuunnitelma Turun tiepiiri Valtatie 8 Mynämäki Pori yhteysvälin riistaeläinten kulkuaukot. Toimenpideselvitys. Turun tiepiiri Vt 8 parantaminen Vihtamäen kohdalla, alikulun rakentaminen, yleissuunnitelma, Mynämäki. Turun tiepiiri, Viatek Oy Turun Porin moottoriväylä välillä Raisio-Mynämäki. Pääsuuntaselvitys. Turun tiepiiri, Viatek Oy Turun Porin moottoriväylä välillä Raisio Mynämäki. Nykyisen valtatien 8 maastokäytävä. Alustava yleissuunnitelma. Turun vesi- ja ympäristöpiiri Lausunto kevyen liikenteen alikulusta valtatiellä 8, Mynämäki. Varsinais-Suomen liitto Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategia Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategia Varsinais-Suomen liitto Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategia Varsinais-Suomen maakuntaliitto. Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavaluonnos Varsinais-Suomen maakuntaliitto. Varsinais-Suomen seutukaava, yhdistelmä Väestörekisterikeskus. Rakennus- ja huoneistorekisteri Ympäristöministeriö Arvokkaat maisemaalueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmänmietintö I. Mietintö 66/1992.

32 82 Liite 2 (1/5) Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma LIITTEET LUONTOSELVITYS VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 1 (10) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 2 (10) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI YVA ja alustava yleissuunnitelma LUONNONTOSELVITYKSEN TULOKSET Tiesuunnittelua varten Valtatien 8 vaikutusalueelta tehtiin vuonna 2007 luontoselvitys. Työ kattoi valtatien ja vanhan postitien lähiympäristön sekä suunniteltujen uusien tielinjausten maastokäytävät. Selvityksen teki FM biologi Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:stä. 1. Lähtötiedot ja käytetyt menetelmät Suunnitelluilta tiejaksoilta ei ole tehty aiemmin luontoselvityksiä. Suunnittelualueelta koottiin rekistereissä olevat luontotiedot ja aluetta käsittelevät luontoselvitykset Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta, Nousiaisten kunnasta, Mynämäen kaupungista ja Tielaitokselta. Nousiaisissa on julkaistu vuonna 2003 selvitys kunnan arvokkaista luontokohteista (Suomen luontotieto Oy 2003). Mynämäessä on tehty arvokkaita luontokohteita käsittelevä selvitys vuonna 1997 (Lehtomaa ym. 1997). Molempiin kuntakohtaisiin selvitysiin on pyritty kokoamaan kattavasti kaikki saatavilla olleet tiedot. Nousiaisten ja Mynämäen välinen tiejakso oli yhtenä kohteena mukana Varsinais-Suomen tieluonnon inventointi- ja hoitopilotti -nimisessä hankkeessa, jossa inventoitiin tienvarsien arvokkaita kasvistokohteita (Turun tiepiiri 2000). Muita suunnittelualueen luonnonoloja käsitteleviä julkaisuja ei ole. Lounais- Suomen ympäristökeskuksesta saatiin julkaisemattomia liito-oravatietoja sekä tiedot luonnonsuojelualueista. Käytettävissä olivat myös v otetut ilmavalokuvat, jotka kattoivat koko suunnittelualueen. Alueella on kaksi luonnonsuojelualuetta. Suunnittelualueella on tehty ympäristökeskuksen mukaan teiden tila tarkistettiin maastossa keväällä ja kesällä Maastossa pyrittiin etsimään myös uusia luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita. Selvitykseen kuului liito-oravainventointi ja muiden luontokohteiden inventointi. Liito-orava Suunnittelukohteena olevat metsäiset tiejaksot ja uudet suunnitellut tielinjat käytiin maastossa kattavasti läpi vähintään 50 metriä tien molemmin puolin. Liito-oravien elinympäristöiksi soveliaista metsiköistä etsittiin mm. suurien kuusten, haaparyhmien ja kolopuiden alta liito-oravan jätöksiä. Myös aiemmin tiedossa olleet esiintymäpaikat tarkistettiin. Puut, joiden tyviltä löydettiin papanoita, merkittiin kartalle. Löydettyjen papanoiden ja metsän rakenteen perusteella rajattiin kartoille liito-oravien esiintymisalueet ja liito-oravan todennäköisesti käyttämät kulkuyhteydet. Pääosin liito-oravan ruokailupuihin perustuvat rajaukset ovat suppeita ja kattavat vain osan liito-oravan tarvitsemasta elinalueesta. käytettiin yhteensä kolme työpäivää. Lisäksi toukokuussa 2007 selvitettiin suunniteltujen uusien liittymäalueiden liito-oravatilanne. arvokkaat luontokohteet nykyisten teiden varsilta ja käytiin läpi uusien tielinjojen ja liittymien maastokäytävät. Työhön käytettiin kaksi työpäivää. Maastossa kiinnitettiin erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden lajien tai kohteiden esiintymiseen. Tällaisia ovat mm. 1. luonnonsuojelulain (LSL) 46 :n tarkoittamat uhanalaiset lajit 2. LSL 47 :n mukaiset erityisesti suojeltavat lajit 3. LSL 29 :n mukaiset suojellut luontotyypit 4. EY:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV lajit 5. vesilain 15a ja 17a :n tarkoittamat kohteet 6. metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, sekä 7. muut merkittävät luontotyypit tai lajiesiintymät (esim. silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit). 2. LUONNONOLOJEN YLEISKUVAUS Valtatie 8 sijaitsee Nummen ja Kaitaraisten välillä pääosan matkaa pellolla. Jakson eteläpäässä Nummen risteyksen pohjoispuolella tie kulkee pienen kallioisen metsäalueen läpi ja Kaitaraisten lounaispuolella tie sivuaa kahta kallioista metsäaluetta (Hannankallio ja Räismäki). Metsäalueiden puusto on pääosin nuorta ja mäntyvaltaista. Kasvillisuus on tavanomaista karuhkon ja tuoreen kangasmetsän lajistoa. Hannankallion itärinteellä on myös lehtomaista kangasta, jonka puusto on varttunutta. Tien pientareilla on useita pieniä keltamatarakasvustoja (vaarantunut laji), mutta muita huomionarvoisia kasvilajeja ei ole löydetty tien varresta tai lähimaastosta. Tiejakso ylittää Nummen pohjoispuolella Fattijoen, joka on tiealueen kohdalla noin kahden metrin levyinen, peltojen reunustama jokiuoma. Mutkittelevassa uomassa on runsas, reheville virtavesille ja pelto-ojille tyypillinen kasvillisuus. Jokiuomaa reunustavat tienvarressa nuoret lehtipuusaarekkeet. Kaitaraisiin suunniteltu liittymä (vaihtoehto 1A) sekä suunniteltu eritasoliittymä ja siihen johtavat rampit (vaihtoehdot 1B ja 1C) sijoittuvat viljelykäytössä olevalle pellolle. Eritasoliittymävaihtoehto 1D sijoittuu metsäisten mäkien väliin pienelle peltokuviolle Räismäen eteläpuolelle. Liittymästä Kaitaraisiin johtava paikallistie kulkee Räismäen ja Hannankallion välistä ja siirtyy Räismäen alarinteelle lähelle pellonlaitaa. Tielinjauksen kohdalla on nuorehkoa kuusi-mäntysekametsää. Nousiaisen kirkonkylän ja Kaitaraisten välinen vanha postitie (Kaitaraistentie) ylittää kirkonkylän pohjoispuolella nuorta sekametsää kasvavan mäen ja siirtyy sen jälkeen pellonreunaan. Tien varressa on runsaasti asutusta. Tien itäpuolella sijaitsevan Linnamäen länsirinteellä on pähkinäpensaita ja tammia kasvavaa lehto (kuva 1). Linnamäki on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Sen eläinlajistoon kuuluu mm. liito-orava. Vanhalta postitieltä erkanevat kevyen liikenteen käyttöön osoitetut tiet noudattavat pääosin nykyisiä pihateitä. Uudet tiejaksot sijaitsevat pellolla. Linnusto Suunnittelualueelta ei ollut tiedossa merkittäviä lintukohteita eikä uhanalaisten lintujen pesimäpaikkoja. Alueella ei tehty linnustoinventointia, mutta keväällä ja kesällä 2007 tehtyjen maastoinventointien aikana havainnot huomionarvoisista lintulajeista merkittiin karttapohjalle. Luonnon yleispiirteet ja luonnoltaan arvokkaat alueet Keväisen liito-oravainventoinnin aikana kirjattiin muistiin tienvarsiluonnon yleispiirteet, mm. puuston ikä, puulajisuhteet ja kevätkasvilajisto, ja arvioitiin kesällä tarkemmin inventoitavat kohteet. Kasvillisuuden ja luontotyyppien inventoinnit tehtiin elokuun alussa Tuolloin tarkistettiin mahdolliset

33 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma Liite 2 (2/5) 83 LIITTEET VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 3 (10) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 4(10 ) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset nuorta kasvatusmetsää ja laikuittain varttuva-varttunutta mäntyvaltaista metsää. Metsätyyppi vaihtelee notkopaikkojen tuoreista kankaista rinteiden kuiviin kankaisiin. Metsäjakson eteläpäässä tien länsipuolella oli kesällä 2007palokärjen pesä hakkuulle jätetyssä kelossa (kuva 1). Pesäpuu sijaitsee noin 75 metrin päässä vanhasta postitiestä. Muita huomionarvoisia lajeja ei todettu tien lähialueella. Kurjenmäkeen erkaneva paikallistie kulkee puolukkatyypin mäntykankaan läpi. Tienvarressa on sekä varttunutta puustoa että hakkuuaukkoja. Valtatien tuntumassa on nuorta kasvatusmännikköä ja peltoa reunustava hakkuuaukea. Kurjenmäen peltojen jälkeen valtatie ylittää lyhyen metsäjakson. Tien länsipuolella on tehty hiljattain aukkohakkuita. Kurjenmäen ja Mustakulta-nimisen pellon välinen kapea tienvarsimetsikkö on hakattu paljaaksi. Myös Mustakullan ja Puolimatkan pellon välinen rinne on hakattu puuttomaksi. Aukkohakkuulta säästynyttä metsää on jäljellä vain Mustakullan ja valtatien välissä, jossa on pieni laikku varttunutta, mutta harvennettua mustikkatyypin kuusikkoa. Metsikön pohjoispäässä on muutamia järeitä metrin päässä valtatiestä. Toinen liito-oravan asuttama metsäkuvio sijaitsee kuusikkorinteessä Puolimatkan pellon läntisen haaran eteläpuolella (kuva 2). Lähimmiltä liito-oravan käyttämiltä puilta on val- van Yrittäjäntien suunniteltu jatke kulkee hakkuuaukon yli Mustakullan liito-oravametsikön itäreunaan. Puolimatkan pellon jälkeen tie siirtyy pellon ja kunnanrajan välisen metsäalueen itäreunaan. Valtatien varressa on varttuvaa mustikkatyypin kuusisekametsää, jossa kasvaa sekapuina koivuja, aivan lähellä tietä myös nuoria haapoja. Sisempänä metsässä Yrittäjäntien suunnitellun jatkeen kohdalla on varttuvaa kuusikkoa, jossa on seassa harvakseltaan lehtipuita. Alueella on tehty joitakin vuosia sitten havainto liito-oravasta. Keväällä 2007liito-oravan jä töksiä ei löydetty. Metsäalue on puustonsa puolesta liito-oravalle sopivaa. Kaitaraisten peltoaukean ja Kurjenmäen välillä valtatie 8 ylittää noin kilometrin mittaisen metsäjakson, jonka keskellä on pieni, metsien ympäröimä pelto. Jakson metsät ovat kuivahkoa ja tuoretta kangasta, jossa on paikoin pieniä männikköisiä kalliokohoumia. Tienvarren metsät ovat olleet tehokkaassa talouskäytössä. Kaitaraisten peltojen pohjoispuolella tietä reunustavat mäntytaimikot ja nuoret mäntyä ja trin korkuista. Varttunutta kuusisekametsää on lähellä Niukkalan tilaa on liito-oravan elinympäristö ja todennäköinen hiirihaukan pesimäpaikka (kuva 1). Valtatien länsipuolella tiejakson keskiosassa sijaitsevan pellon länsipuolella on voimakkaasti harvennettua männikköä ja pellon pohjoispuolella tuore hakkuuaukko. Kurjenmäen paikallistien (Vesometsäntie) eteläpuolella on nuorta kasvatusmännikköä. Vesomäentien pohjoispuolinen pellonreunusmetsä on hakattu paljaaksi. Valtatien itäpuolella jakson keskiosan peltoa reunustaa nuori kuusimetsä. Pellon pohjoispuolella on kuivahkoa kangasta, jonka puusto on männikköä, sekapuuna kasvaa kuusia. Mäntykankaan ja Kurjenmäen paikallistien välissä on taimettunut hakkuuaukko. Paikallistietä reunustaa varttuva kuusi-mäntysekametsä. metrin mittaista mäntytaimikkoa. Kauempana tiestä entisen hakkuuaukon männikkö on kymmenmetristä. Kenttäkerroksessa on kuivahkon ja tuoreen kankaan kasvilajistoa. Varttunutta puustoa on jäljellä parinkymmenen metrin levyinen kaistale valtatien ja Puolimatkan pellon eteläpään välissä. Tienvarsipuusto on mäntyä, mutta pellon reunassa on myös muutama haapa. Puolimatkan pellon kaakkoispuolella sijaitsevalla kallioalueella oli keväällä 2007kangaskiurun (silmälläpidettävä laji) reviiri. Paikalta on matkaa valtatielle noin 250 metriä. Puolimatkan pellon pohjoispään ja valtatien välissä on kapea kaistale varttuvaa kuusimetsää ja entistä peltoa, josta osa on heinäniittynä ja osa tien itäpuolella sijaitsevan kivilouhoksen varastokenttänä. Vanha postitie kulkee Vesomäentien ja kunnanrajan välissä loivasti kumpuilevassa kalliomaastossa. Vesomäentien pohjoispuolella on teollisuuskiinteistö. Sen ja tien välissä on nuorta lehtipuuvesakkoa. Tien länsipuolella on kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttuvaa männikköä. Teollisuuskiinteistön ja Inkkiön pellolle johtavan tien välinen jakso on kuivahkoa kangasta, jonka mäntyvaltainen puusto vaihtelee nuoresta varttuvaan. Tien itäpuolella on laaja alue kalliomännikköä. Notkokohdissa on kosteapohjaisia kuusikkolaikkuja. Maasto jatkuu Inkkiön pellon kohdalla samanlaisena, mutta kallioalueiden puusto on matalampaa, noin kymmenmetristä. Lähellä kunnanrajaa tien länsipuolella on vanha maa-aineksenottoalue, jota ei enää käytetä. Tien itäpuolella ottoalueen kohdalla on hiljattain harvennettua metsää, jossa kasvaa jonkin verran haapoja. Paikalta on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan tavattu liito-orava (kuva 4). Keväällä 2007liito-oravan jätöksiä ei kuitenkaan löytynyt. Tien lähialueelta ei myöskään löydetty kolopuita. Nousiaisen ja Mynämäen välinen vanha postitie (Mynämäentie) kulkee Kaitaraisten peltojen ja Kurjenmäen paikallistien välissä metsämaastossa. Tienvarressa on useita vesoittuneita hakkuuaukkoja,

34 84 Liite 2 (3/5) Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma LIITTEET VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 5 (10) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 6 (10) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset rakennus. Liittymästä itään suunniteltu paikallistie (vaihtoehto 1) ylittää entisen varastoalueen ja jatkaa sen jälkeen harvennetussa mäntyvaltaisessa sekametsässä. Metsäalueen puusto on nuorehkoa ja kenttäkerroksessa on kuivahkon ja tuoreen kankaan lajistoa. Roukkulin eritasoliittymästä länteen suunniteltu yhdystie (vaihtoehto 1) sijoittuu valtatien ja Kivistöntien välissä tiheää pensaikkoa ja nuorta koivikkoa kasvavalle alueelle, joka on entistä peltoa. Kivistöntien länsipuolella alkaa varttunutta kuusta ja koivua kasvava metsäalue, joka jatkuu pienelle peltokuviolle asti. Metsäalue on pääosin lehtomaista kangasta, mutta tielinjalla on muutamin paikoin myös kosteapohjaista ruoho- ja heinäkorpea. Metsäalueen kasvilajistoon kuuluvat mm. valkovuokko, kielo, lehtokorte ja koiranheisi. Metsikön keskiosassa kasvaa useita kymmeniä pähkinäpensaita. Suurin osa pensaista kasvaa loivassa rinteessä suunnitellun tien ja ulkoilureittinä käytetyn Roukkulintien välissä (kuva 3), mutta yksittäisiä pähkinäpensaita on myös tielinjan kohdalla. Pähkinäpensaikon ylispuustona on varttuneita mäntyjä, paikoin myös kuusia. Kenttäkerroksessa on mustikkatyypin lajiston lisäksi mm. sinivuokkoa, syylälinnunhernettä ja niukasti korpiorvokkia. Pähkinäpensaikon itäreunassa kulkee merkittynä ulkoilureittinä käytetty polku. Peltoalueen jälkeen tielinja siirtyy vanhan soranottoalueen reunaan. Puusto vaihtelee varttuneesta männiköstä nuoreen männyn, koivun ja raidan muodostamaan sekametsikköön. Kenttäkerroksessa on kuivan ja kuivahkon kankaan lajistoa. Soranottoalueen jälkeen tielinja ylittää vanhan postitien (kartassa Vanha Turuntie) ja jatkaa Korkkismäen etelärinnettä pitkin Parsilan pellolle. Korkkismäen rinne on kivikkoista kangasmetsää, jonka puusto on varttuvaa männikköä. Sekapuuna on kuusia ja alispuustona pihlajia. Pellonlaidassa on kuusikkoa. Kenttäkerroksessa on sekä kuivahkon että tuoreen kankaan tyyppilajeja. Korkkismäellä oleskeli elokuun alussa 2007 nuolihaukkapoikue. Sen pesäpaikkaa ei tiedetä, mutta Korkkismäen laella kasvaa nuolihaukan pesintään sopivaa puustoa. Vanha postitie laskee kunnanrajan jälkeen Pitkäsmäen laelta Parsilan pellonreunaan. Pitkäsmäen tienvarsimetsät ovat pääosin nuorta puolukkatyypin männikköä. Kuusikkoa on paikoin pieninä kuvioina. Varttuvaa männikköä on mäen alarinteillä. Tienvarressa on useita vanhoja hiekanottoalueita ja maa-aineksen varastokenttiä. Parsilan peltojen kohdalla tietä reunustaa männikköinen rinne, jossa on paikoin nuorta, paikoin varttunutta puustoa. Kenttäkerroksessa on puolukkatyypin lajistoa. Kunnanrajan ja Roukkulin Silvolan kohdalle suunnitellun eritasoliittymän (vaihtoehto 1) välillä valtatien länsipuolella on pienteollisuuskiinteistöjä ja niiden pihoja. Rakennettujen tonttien välissä on pieniä metsäkuvioita, joissa kasvaa nuorta kuusi- ja koivuvaltaista puustoa, paikoin myös haapoja ja lehtipuuvesakkoa. Kenttäkerroksessa on lähinnä tuoreen kankaan lajistoa. Rinnakkaistienä palvelevan Kivistöntien varressa on myös teollisuushalleja. Tienvarren puusto on samantyyppistä kuin valtatien varressa. Valtatien itäpuolella on aluksi peltoa. Pellon itäreunassa tien varressa on kapea metsikkö, jossa kasvaa nuorta, harvennettua kuusisekametsää. Hietalan tienhaaran pohjoispuolella on nuorta - varttuvaa kuusikkoa, jossa on sekapuina mäntyjä ja koivuja. Kenttäkerroksessa on tuoreen kankaan lajistoa. Tienvarressa on soistunut notkelma, joka on ojitettua kangaskorpea. Silvolan pellon eteläpuolella maasto muuttuu kuivahkoksi kankaaksi. Pellon ja tien välissä kasvaa varttuvaa männikköä ja nuorta koivun- ja kuusensekaista istutuspuustoa. Tienpientareella kasvaa muutamin paikoin keltamataraa (vaarantunut laji), mutta muita huomionarvoisia kasvilajeja ei todettu. Hietalan peltojen itäpuolella on tammia kasvava lehtorinne (kuva 2), joka jää sivuun suunnitelluista teistä. Roukkulin eritasoliittymä on tulossa Silvolan pellon pohjoispuolella sijaitsevalle pienelle kallioalueelle, jonka läpi nykinen valtatie kulkee matalassa leikkauksessa. Kalliolla kasvaa nuorta metsää. Puusto on alle kymmenmetristä mäntyä, haapaa ja koivua. Kalliolla kasvaa runsaasti syylälinnunhernettä, mutta muu kasvillisuus on tyypillistä karujen kallioiden lajistoa. Kallion itäpuolella on hylätty varastopiha ja -

35 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma Liite 2 (4/5) 85 LIITTEET VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 7 (10) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 8 (10) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset Valtatie sijoittuu Roukkulin ja Tursunperän liittymän (Asemantie) välissä peltoaukean metsänpuoleiseen reunaan. Tien länsipuolella on Roukkuliin suunnitellun liittymän jälkeen teollisuushalleja ja entiselle pellolla kasvanutta nuorta koivikkoa ja männikköä. Tienvarren info-alueen jälkeen tien ja metsän väliin jää muutaman kymmenen metrin levyinen niittykaistale, joka on entistä peltoa. Niittykaistale jatkuu lähelle Tursunperän liittymää. Niittyalueen keskivaiheilla on tienreunaan asti ulottuva metsäniemeke, joka on lehtomaista kangasta. Puusto on varttunutta männikköä ja pensaskerroksessa on tiheässä mm. pihlajia, koivuja ja haapoja. Kenttäkerroksen kasvilajistoon kuuluvat mm. syylälinnunherne, valkolehdokki ja heinäkaura. Tursunperän liittymän lähellä on nuorta haavikkoa ja koivikkoa kasvavaa rinnemetsää ja vanhoja, jo osin hylättyjä pihamaita. Nykyisen liittymän eteläpuolelle suunniteltu uusi tie (vaihtoehto 1) sijoittuu vanhan tien paikalle. Valtatien itäpuoli on lähes kokonaan peltoa. Puustoa on ainoastaan tienvarren info-alueen ja Patoniityntien liittymän kohdalla. Molemmissa kohdissa kasvaa mm. nuoria haapoja ja koivuja. Vaarantuneeksi luokiteltua keltamataraa kasvaa Patoniityntien metsikössä ja useassa kohdassa tiejakson pientareilla. Muita huomionarvoisia kasvilajeja ei tavattu valtatien varrelta. Patoniityntie yhtyy vaihtoehdossa 1 Roukkulin eritasoliittymästä itään lähtevään tiehen. Patoniityntie sijaitsee pellolla lukuun ottamatta kaakkoispäätä, joka ylittää metsäkannaksen. Metsäalueen puusto on nuorehkoa ja kenttäkerroksessa on kuivahkon ja tuoreen kankaan lajistoa. Valtatien rinnakkaistienä palvelevan Kivistöntien eteläpäässä on teollisuushalleja, entistä peltoa ja pieniä metsälaikkuja. Keskiosassa on tuoretta kangasmetsää, jonka puusto on kuusivaltaista ja enimmäkseen varttunutta. Pohjoispäässä metsä muuttuu mäntykankaaksi.. Tien länsipuolella on omakotitaloja. Tien itäpuolella kasvaa mäntyjen lomassa runsaasti haapoja. Puusto on varttunutta. Kivistön pientaloalueen keskellä on rauhoitettu muinaisrantakivikko, Tursunperän luonnonsuojelualue (kuva 3). Vanha Turuntien kulkee Parsilan pohjoispuolella moreeniharjanteen yli. Tietä reunustaa molemmin puolin vanha soranottoalue. Pitkäsmäen pohjoisrinteellä on nuorta puolukkatyypin männikköä. Pitkäsmäen jälkeen tien molemmin puolin on asuinrakennuksia. Osa tienpientareista on nurmetettu. Paikoin tienvarressa on jäljellä vielä vanhaa ketokasvillisuutta, mm. vaarantunutta keltamataraa ja silmälläpidettävää ketoneilikkaa. Pitkäsmäen ja Asematien välisen tienvarren kasvillisuus luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi (Turun tiepiiri 2000). Asematien varrella sijaitsevan kalmiston niitty- ja ketoalue on kasvillisuudeltaan edustava rinneketo (Lehtomaa ym. 1997). Tursunperän liittymän pohjoispuolella tie kulkee runsaat puoli kilometriä keskellä peltoaukeaa. Tien pientareilla on heinävaltaista kasvillisuutta. Tie ylittää Lankkisten kohdalla Mynäjoen. Jokiuoman eteläpuolella tienvarressa on pihamaita ja heinävaltaista joutomaata. Joen pohjoispuolella on jälleen peltoa ja heinittynyttä tienvarsikasvillisuutta. Peltoalue jatkuu 300 metrin päähän Mynämäen liittymään asti. Tursunperän liittymän ja Mynäjoen välissä on useita keltamataran tienvarsikasvustoja. Keltamataraa kasvaa myös Mynäjoen sillan penkereillä. Muita huomionarvoisia kasvilajeja tiejaksolta ei tavattu. Mynämäen liittymän jälkeen tien länsipuolella on teollisuus- ja varastohalleja, hevoshaka ja muutama nuorta koivikkoa ja männikköä kasvava pikku metsikkö. Tien itäpuolella on peltoa ja hevosaitaus. Vihtamäentien liittymän eteläpuolella tienvarressa on muutaman varttuneen koivun muodostama metsikkö. Puiden katveessa on kivikkoinen keto. Ketolaikku on pieni ja heinittynyt, eikä sitä voida kasvistonsa puolesta pitää edustavana. Kedolla kasvaa vanhasta asuinpaikasta kertovaa lajistoa, mm. sikoangervoa, pölkkyruohoa ja hieman keltamataraa. nikköä kasvavaa harjumetsää, hiekanottoalue ja peltoa. Itäpuolella on metsittyvä hiekanottoalue, asuinrakennus ja kivikkoinen harjurinne, jossa on varttuvaa mäntyvaltaista puustoa ja vanha hiekkatie. Kenttäkerroksessa on kuivahkon kankaan lajistoa. Tienvarsi on harjujakson kohdalla hiekkainen. Tienpientareilla ja harjurinteen leikkauksissa kasvaa mm. keltanoita, piennarmataraa, päivänkakkaraa, ahomansikkaa, punanataa ja hietakastikkaa. Harjukasveiksi luottavia kasvilajeja paikalla ei kasva. Harjujakso on pohjavesialuetta. Vaihtoehdossa 1 toteutettava uusi Lankkisten kulkee osan matkaa pellolla, osan matkaa vanhan kylätien kohdalla. Valtatietä myötäilevä uusi yhdystie (vaihtoehto 1) kulkee pellolla valtatien itäpuolella. 3. SUUNNITTELUALUEEN LUONTOKOHTEET Nousiaisten ja Mynämäen välinen valtatie kulkee puoliksi pellolla, puoliksi metsässä. Tienvarren metsät ovat pääosin nuoria. Taimikoita ja tuoreita hakkuuaukkoja on useita. Luonnontilaisia tai niiden kaltaisia metsiä ei ole. Metsien kasvillisuus vaihtelee puolukkatyypistä mustikkatyyppiin. Lehtoja ja lehtomaista kasvillisuutta on pienialaisesti lähinnä länteen tai lounaiseen viettävillä rinteillä, mutta ei aivan valtatien varrella. Luonnonuomassa virtaavia vesiä on kaksi, Fatijoki ja Mynäjoki. Tie ylittää molemmat jokiuomat pellolla. Suunniteltujen rinnakkaisteiden ja vanhan postitien tuntumassa on samantyyppistä maastoa kuin valtatien varressa. Suunnittelualueella ei ole Natura suojelualueverkoston kohteita (lähin Natura-alue on Kallavuori; kuva 4), valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteita tai seutukaavan suojelualuevarauksia. Suunnittelualueella on kaksi luonnonsuojelualuetta, Mynämäessä sijaitseva Tursunperän muinaisrantakivikko ja Nousiaisissa sijaitseva Linnavuoren lehtoalue. Suunnittelualueelta ei tunneta luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymiä. Roukkulin pähkinälehto täyttää kuitenkin luonnonsuojelulain mukaisen pähkinälehdon kriteerit. Suunnittelualueella elää liito-orava, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty (Luonnonsuojelulaki 1096/1996, muutos 553/2004). Suunnittelualueelta on tiedossa neljä liito-oravan elinaluetta. Linnamäen luonnonsuojelualueella elää liito-orava. Koko liito-oravalle sovelias metsäkuvio on rauhoitettu. Kaitaraisten Niukkalassa on toinen liito-oravan elinalue. Kurjenmäen pohjoispuolelta on tiedossa kaksi liito-oravan asuttamaa metsäkuviota läheltä toisiaan. Kallavuoren itäpuolelta vanhan postitien varrelta on tavattu aiemmin liito-orava. Keväällä 2007 alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Suunnittelualueella on lisäksi kaksi muuta paikallisesti arvokasta luontokohdetta: Mynämäen Asematien varrella sijaitsevan rautakautisen kalmiston niitty- ja ketoalue (Lehtomaa ym. 1997) sekä Nousiaisten ja Mynämäen rajalla Hietalan tilan itäpuolella sijaitseva rinnemetsä, jossa kasvaa useita kymmeniä tammia. Valtatien varrelta on tiedossa parikymmentä vaarantuneeksi luokitellun keltamataran kasvustoa. Keltamatara kuuluu tiejakson pientareiden ja hiekkaisten ojanvarsien peruskasveihin, mutta kasvustot ovat enimmäkseen pieniä (muutama neliömetri) ja osassa on keltamaratan ja yleisemmän paimenmataran risteymiä. Keltamataraa kasvaa myös vanhan postitien varrella Mynämäen Tursunperän - Parsilan alueella. Muita uhanalaiseksi arvioituja kasveja (Rassi ym. 2001) suunnittelualueelta ei tunneta. Alueelta ei ole tiedossa muiden uhanalaisten eläinlajien kuin liito-oravan esiintymiä. Suunnittelualueen huomionarvoisia lintulajeja ovat hiirihaukka (kesällä 2007 pari Kaitaraisissa), nuolihaukka (poikue Parsilassa), palokärki (pesä Kaitaraisissa) ja kangaskiuru (pari Kurjenmäessä) sekä harmaapäätikka, jonka mainitaan pesineen Linnamäen luonnonsuojelualueella. Vihtamäentien liittymän jälkeen alkaa harjujakso, jonka läpi valtatie kulkee matalassa leikkauksessa. Suunnittelualueeseen harjujaksoa kuuluu noin 300 metrin matka. Tien länsipuolella on nuorta män-

36 86 Liite 2 (5/5) Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma LIITTEET VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 9 (10) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset VALTATIE 8 VÄLILLÄ NOUSIAINEN-MYNÄMÄKI 10 (10) YVA ja alustava yleissuunnitelma Luonnontoselvityksen tulokset 4. LÄHTEET Lehtomaa, L., Rantala, L. ja Rantala, S Mynämäen arvokkaat luontokohteet. Luonto ja maisematutkimus Lehtomaa ja Mynämäen-Mietoisten terveyskeskus. 49 s +karttaliitteet. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. &M annerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus. Ympäristöministeriö &Suomen ym päristökeskus, Helsinki. 432 s. Suomen luontotieto Nousiaisten arvokkaat luontokohteet. 84 s. Turun tiepiiri Varsinais-Suomen tieluonnon inventointi- ja hoitopilotti. Tielaitoksen julkaisuja, Turku. 28 s +3 liitettä.