Loppuraportti. Taustaa

Transkriptio

1 Loppuraportti Taustaa Toimiva kuntajohtaminen vaatii johtamisvastuussa olevien roolien selkeyttä, määriteltyjä ja sitoutettuja johtamisen rakenteita ja toimintatapoja. Kuntajohtaminen jakaantuu luottamushenkilöille (poliittinen johtaminen) ja ammattijohtajille (ammatillinen johtaminen). Poliittiseen johtamiseen kuuluu tavoitteenasettelu, toiminnan linjaratkaisut ja strategiset päätökset. Ammatillinen johtaminen tukee poliittista johtamista valmistelu- ja täytäntöönpano-organisaation sekä kunnan palveluorganisaation kautta. Kunnan toimintaympäristö ja tehtävät tulevat muuttumaan lähivuosina merkittävästi. Soteja maakuntauudistuksen säädösluonnoksissa tuleva hallintomalli on kolmitasoinen. Kunta on määritelty niissä paikallisia tehtäviä suorittavana, paikallisen osallistumisen ja vaikuttamisen yhteisönä (demokratia ja elinvoima) sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Johtamisjärjestelmän kehittäminen lähtökohtana tulee luonnollisesti olla toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutusten arviointi nykyiseen johtamisjärjestelmään. Tarpeita voi löytyä niin prosessien ja työvälineiden kuin rakenteiden, toimintamallien ja vastuiden kehittämisessäkin. Kehittäminen on syytä alkuvaiheessa kohdentua nimenomaan organisoitumiseen, rakenteisiin ja rooleihin Kunnanhallitus asetti työryhmän valmistelemaan esityksen kunnan johtamisjärjestelmästä (organisoituminen, rakenteet ja roolit) mennessä huomioiden valtuustoryhmien kannat valtuuston koosta ja lautakuntatoimielinorganisaatiomallista. Työryhmään valittiin: Heikki Latva-Nikkola (varalle Jyrki Pihlajamaa) Tapio Nyysti (varalle Päivi Miskala) Allan Lehtimäki (varalle Risto Saharinen) Sauli Tuomela (varalle Erkki Aro) Raimo O. Kinnari (varalle Jouko Ranta) Raija Viljanmaa. Työryhmän sihteerinä toimii hallintojohtaja Tarja Vilmunen.

2 Työryhmän toiminta ja yleiset linjaukset Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Työryhmä on käsittelyssään huomioinut Kuntalain, Laihian kunnan johtamisen käsikirjan (Kv ) linjaukset, Suomen Kuntaliiton hallintosääntöluonnoksen ja kunnan henkilöstötyöryhmän linjaukset. Työryhmän linjauksia on käsitelty myös johtoryhmässä 22. ja sekä Tavoitteena on ollut huomioida ehdotuksessa kuntalain mukainen kuntajohtamisen roolitus ja päätöksenteon päällekkäisyyksien vähentäminen. Toimielinten ja viranhaltijoiden ratkaisuvallan selkiyttäminen vähentää päätöksenteon päällekkäisyyttä. Samalla voidaan helpottaa kunnan kokonaisedun määrittämistä ja sen toteutumisen ohjaamista/seuraamista nykyresursseilla. Lautakuntien toimintamallit eivät saa siiloutua. Asiakaslähtöisten palvelujen ja prosessien kehittäminen on hankalaa, jos kokonaisnäkemys pirstoutuu. Kunnanvaltuustolla ja kunnanhallituksella tulee olemaan kokonaisnäkemyksen ylläpidossa merkittävä rooli. Työryhmän esittää, että kunnan toimielinorganisaatio pysyisi pääsääntöisesti nykyisellään aikavälillä Työryhmän esitys tarkoittaa sitä, että lautakuntien määrä ja toimivalta tulee arvioitavaksi uudelleen kesken valtuustokauden. Nämä keskustelut tulee aloittaa viimeistään alkuvuodesta Lisäksi työryhmä on käsitellyt kokouksissaan kunnanhallituksen roolia, toimielinten ja viranhaltijoiden yleisiä ja erityisiä ratkaisu- ja toimivaltoja sekä konsernijohdon organisoimista Laihia kunnassa. Työryhmä on myös alustavasti linjannut nk. vaikuttamistoimielinten valintaa ja osallistumiskeinoja. Poliittinen johtaminen Kunnanvaltuusto Kunnan ylin poliittinen päätösvalta kuuluu valtuustolle. Uudessa kuntalaissa on pyritty vahvistamaan valtuuston strategista roolia suhteessa kunnanhallitukseen ja muuhun kunnan johtoon. Kuntastrategia ohjaa kaikkea kunnallista päätöksentekoa. Kunnan poliittisessa johtamisessa korostuu valtuuston ja hallituksen, lauta- ja johtokuntien strateginen johtaminen. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtävät tulee olla Kuntalain mukaisia ja niihin keskittyviä. Kunnanhallitus (KuntaL 39 ) - vastaa kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta, - vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, - valvoo kunnan etua ja, ellei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, - edustaa kuntaa työnantaja ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta, - vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta, - vastaa kunnan toiminnan omistajaohjauksesta,

3 - huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä Kunnanhallitus siis linjaa, valvoo, ohjaa ja osin toimeenpanee. Työryhmän luonnoksessa tämä näkyy siinä, että tietyt rakentamiseen, ympäristöön, tekniseen huoltoon ja kaavoitukseen liittyvien päätösten teko esitetään siirrettäväksi rakennus- ja ympäristölautakuntaan tai tekniseen lautakuntaan. Samoin esitetään joitakin hallintoon liittyviä ratkaisuja tehtäväksi joko asianomaisessa lautakunnassa tai viranhaltijapäätöksillä. Kunnanhallituksen tehtävä painottuu näissä ratkaisuissa yhtenäisiin linjaus- ja ohjauspäätöksiin. Kunnanhallituksen jaostot Työryhmän näkemyksen mukaan kunnanhallitus voisi asettaa elinkeinojaoston ja konsernijaoston. Henkilöstöjaoston tehtävät voidaan siirtää kunnanhallitukselle, koska työryhmän ehdotuksen mukaan kunnanhallituksen nykyisen ratkaisuvallan sisältämät selkeät substanssilautakunnan tehtävät, ratkaisuvaltoineen, siirrettäisiin ao. lautakunnalle ja tämä vähentää yksittäisten päätösten määrä kunnanhallituksessa. Konsernijaoston perustamista puoltaa useampi näkökulma. Kuntalaki korostaa kunnanhallituksen roolia konserninjohtamisessa, käytännön omistajanohjaus selkeytyisi ja tiivistyisi (esim. yhtiöedustajien evästys), vaikutusmahdollisuudet hallitusten kokoonpanoon vahvistuisi ja konsernitietous lisääntyisi. Lisäksi konsernijaoston tehtäväksi voitaisiin luonnikkaasti liittää nykyisen suunnittelulautakunnan tehtävät: kunnan pitkän aikavälin suunnitelmien ja selvitysten tekeminen. Konsernijaoston esittelijän tehtävät tulevat ehdotuksen mukaisessa jaostossa olemaan merkittävät niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Työryhmä ehdottaa, että konsernijaostoon valittaisiin enintään 2 kunnanhallituksen jäsentä tai varajäsentä siten, että toinen heistä toimisi jaoston puheenjohtajana. Elinkeinojaoston tehtävät ja ratkaisuvallat voivat työryhmän näkemyksen mukaan säilyä nykyisellään. Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat Kuntalaissa on korostettu kunnanhallituksen puheenjohtajan roolia. Kuntalain 40 :ssä säädetäänkin kunnanhallituksen puheenjohtajan asemasta ja tehtävistä. Tämän lisäksi hallintosäännössä on mahdollista määrätä kunnanhallituksen puheenjohtajan muista tehtävistä. Kuntalaissa ei sen sijaan säädetä valtuuston puheenjohtajan tehtävistä. Hallintosäännössä voidaan määrätä valtuuston puheenjohtajan tehtävistä. Työryhmä piti tarkoituksenmukaisena, että hallintosäännössä määrätään sekä kunnanhallituksen että kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtävistä.

4 Lautakunnat Nykyisin lautakuntien ratkaisuvallat on koottuna lautakuntakohtaisissa johtosäännöissä. Niissä on sekä yleiseen että erityiseen ratkaisuvaltaan liittyviä määräyksiä, eivätkä määräykset ole täysin yhteneväiset yleisten ratkaisuvaltojen osalta eri lautakuntien kesken. Työryhmän ehdotuksessa lautakuntien yleinen ratkaisuvalta on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi esitykseen. Lautakuntakohtaiset erityisratkaisuvallat luetellaan kunkin lautakunnan kohdalla erikseen. Lautakuntien erityinen ratkaisuvalta esitetään säilytettävän pääosin nykyisellään. Työryhmä ehdottaa, että myös lautakunnilla on kuntalain 92 :n mukainen otto-oikeus. Ammatillinen johtaminen Kunnanjohtaja Kuntalain 42 :n mukaan kunnan ja kuntajohtajat on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan työnjaosta kunnan johtamisessa ottaen huomioon mitä hallintosäännössä määrätään. Sopimuksella selkeytetään ammattijohdon ja luottamusjohdon rooleja. Sopimuksen kautta poliittinen johto voi ilmaista tahtonsa johtamisen suunnasta. Sopimuksessa raamitetaan mahdollisten ristiriita- ja ongelmatilanteiden ratkaisutavat. Työryhmä ei ehdota kunnanjohtaja ratkaisuvaltaan merkittäviä muutoksia hallintosääntöön. Esimiesten ratkaisuvalta Ammatillinen johtaminen jakautuu luonnoksesta kunnanjohtajan, osastopäälliköiden, talousjohtajan, terveys- ja hyvinvointijohtajan, tehtäväaluejohtajien ja kustannuspaikkojen esimiesten yleisiin ja erityisiin ratkaisu- ja toimivaltoihin. Vaikuttamistoimielimet Kuntalakiin on otettu vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimiä koskevat säännökset (KuntaL ). Vaikuttamistoimielimiin kuuluvat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Vaikuttamistoimielimet eivät voi tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä eivätkä niiden jäsenet ole kunnan luottamushenkilöitä, eikä jäsenten kelpoisuudesta säädetä laissa.

5 Vaikuttamistoimielinten työskentelytavat voivat olla varsinaisten toimielinten työskentelytapoja vapaamuotoisemmat, koska päätöksentekoa koskevat lain säännökset tai hallintosäännöksen määräykset eivät tule suoraan sovellettavaksi. Kaikki vaikuttamistoimielimet ovat kuitenkin lakisääteisiä toimielimiä, joten kunnanhallituksen on ne asetettava. Laihian kunnassa toimii ikäihmisten neuvosto, jonka toimintasäännön kunnanhallitus on hyväksynyt. Vammaisneuvoston perustaminen käsitellään alustavasti perusturvalautakunnassa vuoden 2017 alkupuolella. Nuorisovaltuuston perustamista on käsitelty monialaisessa työryhmässä ja vapaa-aikalautakunnassa. Kunnassa toimiva monialainen työryhmä on esittänyt nuorisovaltuustosta seuraavaa: Nuorisovaltuustossa on 8 varsinaista ja 8 varajäsentä. Valtuutettujen ikäraja on vuotta. Yläkoulun luottamusoppilaat valitsevat keskuudestaan 8 jäsentä ja lukion oppilaskunta 8 jäsentä. Valtuutettujen toimikausi on 2 vuotta. Nuorisovaltuusto on osa nuorisotoimen toimintaa. Nuorisovaltuutetuille pyydetään oikeutta osallistua lautakuntien toimintaan. Työryhmä näkemyksen mukaan nuorten osallistumismahdollisuus tulisi ulottaa myös muihin kuin Laihialla opiskeleviin laihialaisnuoriin. Työryhmä ehdottaa nuorisovaltuustovaaleja, johon olisi ikärajoitus huomioiden mahdollisuus asettua ehdolle. Vaalien järjestämisessä nuorisotoimi ja opetustoimi voisivat tehdä yhteistyötä. Nuorisovaltuuston toimikausi voisi alkaa syyslukukaudella Nuorisovaltuutetuilla voisi olla kutsuttuna osallistumisoikeus lautakuntien kokouksiin, milloin niissä käsiteltäisiin nuoria koskettavia asioita. Tämä tulisi linjata säännöissä vielä tarkemmin.