YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 58/2009/3 Dnro LSY-2006-Y-217

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 58/2009/3 Dnro LSY-2006-Y-217 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 56/1996/3 lupaehtojen tarkistaminen, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeissa sekä Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kunnissa Luodon-Öjanjärven säännöstely-yhtiö HAKEMUS ASIAN TAUSTAA Luodon-Öjanjärven säännöstely-yhtiö on ympäristölupavirastossa vireille saattamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 56/1996/3 lupaehtojen tarkistamista Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeissa sekä Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kunnissa. Vesistötoimikunta on antamallaan päätöksellä nro 29/1961 myöntänyt luvan Kalvholmsfjärden, Hästöfjärden ja Gloskärsfjärden nimisten Pohjanlahden selkien eristämiseen meren yhteydestä rakentamalla tulva-aukoilla ja venesuluilla varustettuja patoja ja muita rakenteita sekä veden johtamiseen yhteensä 5 m 3 /s. Eristetty alue on nimetty Luodonjärveksi. Hankkeen tarkoituksena on ollut makeavesialtaan muodostaminen silloisen Oy Wilh. Schauman Ab:n (nykyisin UPM Kymmene Oyj) ja Pietarsaaren kaupungin raakavesitarpeen tyydyttämiseksi. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 96/1969 myöntänyt luvan patopenkereiden rakentamiseen Jouxfjärden, Träskminnsviken ja Laajalahti -nimisten merenlahtien ja niihin liittyvien vesialueiden muodostamiseksi makeavedenaltaaksi ja näin muodostuvan, Öjanjärveksi kutsuttavan altaan yhdistämiseen Luodonjärveen, vedenjuoksun säännöstelyyn ja veden johtamiseen keskimäärin 1 m 3 /s teollisuuden ja yhdyskunnan vedensaannin turvaamiseksi. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt lupapäätöksen antamallaan päätöksellä. Päätöstä on osittain muutettu Länsi-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 71/1972 siten, että järvestä saadaan tulvan aikana johtaa vettä 5 m 3 /s.

2 2 Vesioikeus on päätöksellään nro 109/1974 osittain muuttanut vesistötoimikunnan päätöstä nro 29/1961 siten, että edellä mainitusta vesimäärästä voitiin vuosina johtaa enintään 2 m 3 /s Öjanjärven altaan ja tunnelin kautta Kokkolan alueen teollisuuslaitoksille. Myöhemmin lupa on muutettu olemaan toistaiseksi voimassa. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 56/1996/3 myöntänyt Luodon-Öjanjärven säännöstely-yhtiölle luvan Luodon-Öjanjärven säännöstelyyn. Päätöksellä säännöstelyä muutettiin siten, että aiempi sidonnaisuus meriveden korkeuteen poistettiin ja Luodon- ja Öjanjärven vedenpintaa nostettiin. Päätöksessä on määrätty, että kun päätöksen mukainen säännöstely aloitetaan, vesistötoimikunnan päätöksen nro 29/1961 lupaehto 8) ja vesioikeuden päätöksen nro 96/1969 lupaehto 9) lakkaavat olemasta voimassa. Vesiylioikeus on joiltakin osin muuttanut päätöstä antamallaan päätöksellä nro 106/1997. Vesioikeuden päätöksen nro 56/1996/3 voimassa olevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: 1) Luodon-Öjanjärveä on säännösteltävä siten, että järven vedenpinta pysyy mahdollisimman tarkoin korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,10 m +0,20 m. Tulvaluukkujen ja sulkuporttien avulla estetään meriveden tunkeutuminen Luodon-Öjanjärveen. Tulvaluukkujen ja sulkuporttien avaamisessa ja sulkemisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä: - Kaikki tulvaluukut on pidettävä suljettuina, kun järven vedenpinta on alle N 60 +0,10 m. - Tulvaluukut on avattava ja tulva-aikana lisäksi sulkuportit on avattava, kun järven vedenpinta on yli N 60 +0,20 m. - Tulvaluukkuja ja sulkuportteja ei kuitenkaan tarvitse avata, jos järven vedenpinnan ja merivedenpinnan välinen korkeusero on pienempi kuin 5 cm. - Hästgrundetin ja Gertrudsströmmenin tulvaluukkuja on pyrittävä käyttämään juoksutuksissa tasapuolisesti. Tästä voidaan poiketa, mikäli se parantaa Luodon-Öjanjärven veden laatua. - Vettä voidaan juoksuttaa myös Öjanjärven kautta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, jos se on tarpeen Öjanjärven veden laadun parantamiseksi tai muusta vastaavasta syystä. Juoksutus on toteutettava siten, että Öjanjärven oman valumaalueen luontainen valuma ei olennaisesti ylity ja siten, että juoksutus ei vaikuta haitallisesti veden johtamiseen Luodon-Öjanjärvestä vesihuollon, kastelun tai muihin yleishyödyllisiin tarpeisiin sekä siten, että Luodonjärven olosuhteet eivät huonone. Jos teknisistä syistä on tarpeen muuttaa sulkujen rakenteita tai rakentaa uusia sulkuja Öjanjärveen, on säännöstely-yhtiön haettava näille toimenpiteille erillinen lupa vesioikeudesta, jos muutokset ovat sellaisia, että niihin tarvitaan vesioikeuden lupa. 2) Säännöstelyn hoitoa varten Hästgrundetin ja Gertrudsströmmenin tulvaluukkujen säätö on automatisoitava ja säännöstely on hoidettava niin, että vedenpinta pysyy säännöstelyohjeen mukaisena. Sään-

3 3 nöstelyn hoitoa varten vedenpinnan korkeuden tarkkailu Storströmmenin ja Kräkilänpadon asteikoilla on automatisoitava. Asteikot on pidettävä kunnossa ja tarkistettava riittävän usein niin, että vedenkorkeustiedot ovat tarkkoja ja luotettavia. Tarkkailun tulokset on vuosittain toimitettava Länsi-Suomen ja Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksille ja ao. kuntien ympäristönsuojelulautakunnille sekä säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä asianosaisille. 3) Luvansaajan on asennettava eri puolille Luodon-Öjanjärveä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen sopiviksi katsomiin paikkoihin senttimetrijaotuksella varustetut vedenkorkeusasteikot, joihin on selkeästi merkitty tasot N 60 +0,10 ja N 60 +0,20 m. Asteikot on sijoitettava siten, että järven ja jokivarsien veden korkeuksia voidaan luotettavasti seurata. Asteikot on sijoitettava ainakin seuraaviin paikkoihin: -Hickarön silta -Gertrudin levähdyspaikka -Ähtävänjoen varsi, tila Finnasgrund RN:o 1:12 -Purmojoen varsi, tila Nygälo RN:o 7:71 Vedenkorkeuden tarkkailu asteikoilla on suoritettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja siitä on pidettävä kirjaa. Tarkkailu on aloitettava neljän kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailun tulokset on toimitettava Länsi-Suomen ja Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksille ja ao. kuntien ympäristönsuojelulautakunnille sekä säilytettävä ja esitettävä pyydettäessä asianosaisille. Ellei vedenkorkeuden tarkkailusta päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. 4) Luvansaajan on ennen järven vedenpinnan nostoa toteutettava vahinkoa estävänä toimenpiteenä Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin laatima, päivätty Sundbäckenin pumppaamon yleissuunnitelma Pedersören kunnan Östensön kylässä. Mahdolliset työnaikaiset vahingot on korvattava viipymättä asianosaisille. Mikäli vahingon korvaamisesta ei päästä sopimukseen, luvansaajan on viipymättä saatettava korvausasia hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Suunnitelmaan kuuluvien rakenteiden käyttökustannuksista ja kunnossapidosta vastaavat alueen maanomistajat. Käyttöä ja kunnossapitoa varten voidaan perustaa ojitusyhtiö vesilain 6 luvun mukaisesti. 5) Luvansaajan on pyrittävä sopimaan seuraavien tilojen vettymisvahingot, esim. tilusvaihdoilla. Ellei sopimukseen päästä, luvansaajan on ennen säännöstelyn aloittamista saatettava asia hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi.

4 4 Tila RN:o Kunta Kylä Ny-Övik 1:62 Pietarsaari Östensö Sjöstrand 54 Kruunupyy Ytterbråtö Ukraina II 55 Kruunupyy Ytterbråtö Strandudden 57 Kruunupyy Ytterbråtö Hara-Vik 58 Kruunupyy Ytterbråtö Skiftesvik 59 Kruunupyy Ytterbråtö 6) Luvansaajan on korotettava ennen säännöstelyn aloittamista seuraavat tiet vastaamaan vähintään niiden vedenkorkeuden nostoa edeltävää kuntoa: a) Kokkolan kaupungin Långön kylässä karttalehdeltä 3 ilmenevä, tilalla Grännäslund RN:o 5:50 sijaitseva tilustie vähintään tasoon N 60 +0,4 m b) Kokkolan kaupungin Långön kylässä karttalehdeltä 19 ilmenevä, tilalla Björkelund RN:o 1:34 sijaitseva tilustie vähintään tasoon N 60 +0,8 m c) Kokkolan kaupungin Långön kylässä karttalehdellä 10 ilmenevä, tilalla Tjäru RN:o 2:22 sijaitseva viljelyksille ja huviloille menevä tie vähintään tasoon N 60 +0,7 m d) Pedersören kunnan Katternön kylässä karttalehdeltä 56 ilmenevä, tilaan Östergård RN:o 6:71 kuuluva tilustie tasoon N 60 +0,7 m. e) Pietarsaaren kaupungin Östensön kylässä karttalehdeltä 54 ilmenevä, tilaan Tallmo RN:o 8 kuuluva tilustie tasoon N 60 +0,5 m. 7) Luvansaajan on korotettava ennen säännöstelyn aloittamista, ellei toisin sovita tontinomistajan kanssa, seuraavia tontteja vastaamaan vähintään vedennostoa edeltävää kuntoa tasoon N 60 +0,50 m tai ylemmäksi. Tila RN:o Kunta Kylä Joki 44 Kokkola Knivsund Bergvik 7:207 Luoto Luoto Kalles 7:60 Kokkola Knivsund Mikäli kahden vuoden kuluessa veden pinnan noston jälkeen todetaan virkistyskäytössä olevia, rakennettuja tontteja, joiden pinta-alasta merkittävä osa, vähintään viidennes, jää veden alle tai muutoin käy tonttimaaksi kelpaamattomaksi, on myös ne viipymättä korotettava omistajan niin vaatiessa. Ellei asiasta päästä tontinomistajan kanssa sopimukseen, voidaan asia saattaa eri hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. 8) Luvansaajan on laadittava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla Luodon-Öjanjärven vesikasvillisuuden poistamista koskeva, yleistä etua palveleva suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää mm. veneväylien sijainnin mahdollista muuttamista kos-

5 5 kevat esitykset. Alueen kalastuskuntia ja ympäristönsuojelulautakuntia on kuultava suunnitelmaa laadittaessa ja suunnitelma on toteutettava ennen järven vedenpinnan nostoa. Mikäli ympäristökeskus ja luvansaaja eivät pääse yksimielisyyteen suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta, asia voidaan saattaa erikseen vesioikeuden ratkaistavaksi. 9) Luvansaajan on ennen järven vedenpinnan nostoa, kuitenkin viimeistään suoritettava maa-alueille aiheutuvista vahingoista ja haitoista tilojen omistajille tämän päätöksen liitteen 1 mukaiset kertakaikkiset korvaukset. Veden alle jäävän alueen osalta korvaus on puolitoistakertainen. Mikäli omaisuus, johon kohdistuvasta toimenpiteestä edellä on määrätty suoritettavaksi korvaus, on saamisen taikka toistuvan raha- tai tavaratulon kantamisoikeuden panttina, on korvaus asian tultua lainvoimaisesti ratkaistuksi talletettava ulosoton haltijalle ja jaettava niin kuin ulosmitatun omaisuuden myyntihinnasta on säädetty. Milloin korvaus kuitenkin on viisitoistatuhatta (15 000) markkaa tai pienempi tai jos esitetään panttioikeuden haltijan suostumus tallettamatta jättämiselle, ei tallettamista ole suoritettava. 10) Luvansaaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta muustakin vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahingollinen seuraus, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, on siitä pyrittävä sopimaan. Ellei sopimukseen päästä, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n mukaisesti vesioikeuden käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 11) Luvansaajan on osallistuttava Sävifjärdenin, Grundfjärdenin ja Sandsundsfjärdenin pengerryspumppaamojen energiakulujen maksamiseen seuraavasti: Pengerrysalue Osuus energiakuluista Osuuden vuonna 1997 kasvu/v - Sävifjärden 40,8 % 1,1 % - Grundfjärden 37,6 % 1,0 % - Sandsundsfjärden 23,7 % 0,6 % Luvansaajan on maksettava osuutensa pengerrysyhtiöille kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiöt ovat esittäneet sille laskun energiakuluista. Kun luvansaajan osuus pumppaamojen energiakuluista on noussut 80 %:iin, pumppaamojen käyttö- ja kunnossapito siirtyy kokonaan luvansaajan vastattavaksi. 12) Luvansaajan on tarkkailtava tämän päätöksen mukaisen säännöstelyn vesistövaikutuksia Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hy-

6 6 väksymällä tavalla. Tarkkailuun on otettava mukaan myös lupaehdon 4) tarkoittamalta pengerrysalueelta tulevien vesien veden laadun tarkkailu sekä tarkkailu, joka koskee säännöstelyn vaikutuksia vesikasvillisuuteen ja linnustoon. Pengerrysalueelta tulevat vedet on tarvittaessa kalkittava. Tarkkailu voidaan suorittaa yhdessä jo meneillään olevien tarkkailujen kanssa. Yhteenvedot tarkkailun tuloksista on liitettävä lupaehdossa 16) tarkoitettuun hakemukseen. Luvansaajan on tarkkailtava lupaehdossa 1) tarkoitetun kokeiluluontoisen juoksutuksen vaikutuksia veden laatuun Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on liitettävä lupaehdossa 16) tarkoitettuun hakemukseen. Luvansaajan on tarkkailtava säännöstelyn vaikutuksia Luodon- Öjanjärven kalakantoihin ja kalastukseen Vaasan maaseutuelinkeinopiirin hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun on otettava mukaan kalateiden toimivuuden tarkkailu. Tarkkailu voidaan suorittaa yhdessä jo meneillään olevien tarkkailujen kanssa. Yhteenveto tarkkailun tuloksista on liitettävä lupaehdossa 16) tarkoitettuun hakemukseen. Ehdotukset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille kahden kuukauden kuluessa ja tarkkailut on aloitettava ennen säännöstelyn aloittamista, viimeistään kuitenkin neljän kuukauden kuluessa päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Mikäli edellä määrättyjen tarkkailujen tarkkailuohjelmista tai tarkkailun yksityiskohdista ei päästä sopimukseen luvansaajan ja asianomaisen viranomaisen kesken, asia voidaan saattaa eri hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Tarkkailujen tulokset on toimitettava em. viranomaisille ja Keski- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien sekä Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kuntien ympäristönsuojelulautakunnille. Tulokset on pyydettäessä esitettävä niille, joiden etua tai oikeutta ne saattavat koskea. 13) Luvansaajan on tarkkailtava vedenpinnan noston vaikutuksia metsän kasvuun Pohjanmaan metsälautakunnan selvityksen mukaisilla vuosina toteutetuilla metsänistutusalueilla. Tarkkailu on aloitettava ennen vedenpinnan nostoa ja sitä on suoritettava vuosittain, kunnes vedenpinnan noston mahdolliset vaikutukset istutuksiin on voitu luotettavasti todeta. Mikäli vedenpinnan noston todetaan aiheuttavan vahinkoa istutuksille, luvansaajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahingon korvaamiseksi. Mikäli korvauksesta ei päästä sopimukseen, asia voidaan saattaa eri hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. 14) Luvansaajan on tarkkailtava vuosittain vedenpinnan noston vaikutuksia maapohjaan ja puustoon tilalla Gertrud RN:o 13:104 Luodon kunnan Eugmon kylässä. Havainnot on asianmukaisesti kirjattava.

7 7 15) Säännöstely on toteutettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vesioikeuden päätös on saanut lainvoiman. Säännöstelyn aloittamisesta, säännöstelyluvan antajasta ja päivämäärästä on vesiasetuksen 7 luvun 85 :n mukaisesti kirjallisesti ilmoittava Länsi-Suomenja Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksille ja Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien sekä Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kuntien ympäristönsuojelulautakunnille. Mikäli säännöstelyä ei ole toteutettu edellä mainitussa ajassa eikä hakemusta jatkoajan myöntämiseksi ole jätetty vesioikeuteen edellä mainitun ajan kuluessa, lupa raukeaa. Säännöstelyn aloittamisesta on ilmoitettava vesioikeudelle kirjallisesti 60 päivän kuluessa. 16) Säännöstelyluvan ehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä vesioikeuteen viimeistään Hakemukseen on liitettävä luvansaajan esitys säännöstelyohjeeksi ja mahdollisiksi muiksi lupaehdoiksi sekä muut vesiasetuksen mukaiset tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hakemukseen on lisäksi liitettävä yhteenvedot edellä lupaehdoissa mainittujen tarkkailujen tuloksista ja luvansaajan esitys säännöstelystä mahdollisesti aiheutuneiden, vielä korvaamatta olevien vahinkojen ja haittojen korvaamiseksi. LUODON-ÖJANJÄRVI Yleiskuvaus vesistöstä Tarkkailu ja selvitykset Luodonjärvi on padottu merestä vuonna Öjanjärvi on padottu merestä vuonna 1969 ja järvi on yhdistetty Luodonjärveen Gåsörenin kannaksen kautta kaivetulla kanavalla. Luodon-Öjanjärveen tulee vettä Kruunupyynjoesta, Ähtävänjoesta, Purmonjoesta ja Kovjoesta keskimäärin noin 30 m 3 /s. Jokien yhteenlaskettu valuma-alue on noin km 2. Luodon-Öjanjärven pinta-ala on vedenkorkeudella N 60 +/- 0,0 m 85 km 2, josta Luodonjärven osuus on 73 km 2 ja Öjanjärven 12 km 2. Luodonjärven keskisyvyys on noin 2,3 m ja Öjanjärven keskisyvyys noin 1,6 m. Patoamisen jälkeen 1960-luvulta lähtien noudatetun ns. vanhan säännöstelyn aikana Luodon-Öjanjärven vedenkorkeuden vaihtelu noudatteli viiveellä meriveden korkeutta. Luodon-Öjanjärven säännöstelymuutos toteutettiin Säännöstelyn muutoksen tavoitteena oli järven virkistyskäytön edistäminen, mataloitumisen ja umpeenkasvun hidastaminen sekä järven maisemallisen arvon lisääminen poistamalla säännöstelyn sidonnaisuus meriveden korkeudesta ja nostamalla vedenpintaa. Säännöstelyluukkujen käyttö, vedenkorkeuden mittaus ja rekisteröinti automatisoitiin Vesioikeuden päätöksessä nro 56/1996/3 luvansaaja on velvoitettu tarkkailemaan päätöksen mukaisen säännöstelyn vesistö- ja muita

8 8 vaikutuksia. Säännöstelyn vaikutuksia on tarkkailtu lähtien yhteistyössä UPM Kymmene Oyj:n ja Öjanjärven säännöstely-yhtiön kanssa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan TEkeskuksen kalatalousyksikön hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi on tehty eräitä erillisselvityksiä. Seuraavassa on selostettu tehtyjen tarkkailujen ja selvitysten tuloksia niiden keskeisiltä osin. Vedenkorkeudet Vesioikeuden päätöksen nro 56/1996/3 lupaehdossa 1) on määrätty, että Luodon-Öjanjärveä on säännösteltävä siten, että järven vedenpinta pysyy mahdollisimman tarkoin korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,10 +0,20 m. Säännöstelymuutoksen jälkeen (vuosina ) Luodon- Öjanjärven vedenpinta on ollut keskimäärin 15 cm korkeammalla kuin vertailujaksolla Järven vedenpinta on pysynyt tavoitevyöhykkeessä N 60 +0,10 +0,20 m kolme neljäsosaa ajasta ja ollut sen alle yhden viidesosan ajasta. Alituksia on tapahtunut vuosina 1998 ja 1999, jolloin säännöstelyä on hoidettu vielä käsin ja erityisen kuivina vuosina 2002 ja 2003, jolloin vettä ei ole riittänyt järven tulovirtaamien vähäisyyden vuoksi. Uuden säännöstelyn vaikutus ylimpiin vedenkorkeuksiin oli vähäinen, keskimäärin -7 cm. Alimmat vedenkorkeudet nousivat keskimäärin 20 cm. Vanhan säännöstelyn (vuosina ) ja uuden säännöstelyn (vuosina ) aikana havaitut vedenkorkeudet ovat olleet seuraavat: HW N 60 +0,51 m N 60 +0,56 m MHW N 60 +0,40 m N 60 +0,33 m MW N 60-0,03 m N 60 +0,12 m MNW N 60-0,30 m N 60 +0,01 m NW N 60-0,39 m N 60-0,19 m Juoksutukset Luodon-Öjanjärven vettä juoksutetaan mereen Hästgrundetissa ja Gertrudsissa sijaitsevien tulvaluukkujen kautta. Tulvaluukkujen kautta mereen menevä virtaama lasketaan meren ja järven pinnankorkeuksien ja luukkujen aukioloasteen perusteella. Vettä virtaa mereen myös Gertrudsin, Krekilän ja Storströmmenin kalateiden kautta. Gertrudsin vuonna 2000 kunnostetun kalatien virtaama on noin 5 m 3 /s ja Hästgrundetin lähellä sijaitsevan Storströmmenin vuonna 2005 valmistuneen kalatien virtaama on noin 1 m 3 /s. Kalatien ei ole edellytetty tarvitsevan ympäristölupaviraston lupaa. Vesioikeuden päätöksen nro 56/1996/3 lupaehdon 1) mukaan Hästgrundetin ja Gertrudsströmmenin tulvaluukkuja on pyrittävä käyttämään juoksutuksissa tasapuolisesti. Säännöstelymuutoksen jälkeen Hästgrundetin kautta juoksutetun virtaaman osuus on pienentynyt aikaisemmasta 67 %:ista 49 %:iin ja Gertrudsin kautta juoksutetun virtaaman osuus on vastaavasti kasvanut 14 %:ista 31 %:iin. Gertrudsin kalatien osuus juoksutuksista on ollut keskimäärin 20 % sekä vanhan että uuden säännöstelyn aikana. Kuivina vuosina kalatien juoksutusten osuus on ollut suurempi, koska kalatie suljetaan aina

9 9 viimeisenä. Uuden säännöstelyn aikana juoksutukset ovat koko vuotta tarkastellen jakautuneet lupaehdon 1) mukaisesti tasan, kun kalatien juoksutus lasketaan osaksi Gertrudsin juoksutusta. Tuleva kuormitus Veden laatu Luodonjärveen laskevien jokien virtaama on ollut keskimäärin hieman pienempi (-4 %) uuden säännöstelyn aikana (vuosina ) kuin ennen sitä (vuosina ). Jokivesien mukana tuleva kiintoainemäärä on ollut keskimäärin hieman suurempi (+6 %) uuden säännöstelyn aikana kuin ennen sitä eli jokivesien kiintoainepitoisuudet ovat kasvaneet. Jokivesien mukana tuleva fosforimäärä on laskenut (-3 %) suunnilleen samassa suhteessa kuin virtaama uuden säännöstelyn aikana. Jokivesien mukana tuleva typpimäärä on ollut keskimäärin 13 % suurempi uuden säännöstelyn aikana kuin ennen sitä ja vaihtelu on ollut pienempää. Jokivesien typpipitoisuuksien keskiarvo on siten noussut %. Sama ilmiö on ollut havaittavissa myös muissa Länsi-Suomen jokivesistöissä. Luodon-Öjanjärven veden laatua on tarkkailtu 1980-luvulta lähtien. Järven vesi on lievästi hapanta, voimakkaasti humuspitoista ja runsasravinteista. Hydrologisista olosuhteista riippuen vesi on ajoittain ollut erittäin hapanta. Luodon-Öjanjärven veden laatua on hakemuksen liitteenä olevassa tarkkailuista tehdyssä yhteenvedossa tarkasteltu vertaamalla vuosien ja tarkkailujen tuloksia kolmessa Luodonjärven ja kahdessa Öjanjärven näytepisteessä. Uudella säännöstelyllä ei ole ollut suuria vaikutuksia Luodon- Öjanjärven happamuuteen. Talvella veden ph-arvot ovat hieman laskeneet uuden säännöstelyn aikana. Avovesiajan ph-arvot ovat kohonneet Luodonjärvessä ja pysyneet entisellä tasolla Öjanjärvessä. Veden puskurikyky (alkaliniteetti) on talvella hieman parantunut Luodonjärvessä, mutta huonontunut Öjanjärvessä uuden säännöstelyn myötä. Veden väriarvojen vaihtelu on avovesiaikana ollut vähäisempää ja talvella väriarvot ovat pysyneet ennallaan. Veden fosforipitoisuudet ja niiden vaihteluvälit ovat Luodonjärvessä talvella hieman pienentyneet. Avovesiaikana veden keskimääräinen fosforipitoisuus on pysynyt ennallaan Luodon-Öjanjärvessä sijaitsevissa näytepisteissä. Vesi on neljässä pisteessä avovesiaikana luokiteltu reheväksi ja yhdessä pisteessä Öjanjärvessä erittäin reheväksi, kuten myös ennen uutta säännöstelyä. Luodonjärven typpipitoisuuksien keskiarvot ovat nousseet (19 44 %) jaksolla ja vaihteluvälit ovat kasvaneet. Muutos on samansuuntainen kuin jokivesien typpipitoisuuksien muutos, eikä säännöstelyn vaikutusta voida eritellä. Öjanjärven typpipitoisuudet ovat pysyneet ennallaan. Pohjanläheisen vesikerroksen (-1 m) happitilanne on jaksolla heikentynyt eniten Luodonjärvessä sijaitsevassa Kalvholmsfjärdenin syvänteessä, missä hapenkyllästysaste on ollut keskimäärin kolmanneksen pienempi kuin jaksolla Muissa Luodonjärven näytepisteissä muutokset ovat olleet vähäisiä. Öjanjärven happitilanne on sen sijaan parantunut. Bysundetin hapenkyllästysas-

10 Mereen menevä kuormitus 10 te on keskimäärin kolminkertaistunut ja Laajalahden kaksinkertaistunut aikaisempaan verrattuna. Kalvholmsfjärdenin happitilanne on kuitenkin heikentynyt jo talvella 1996 ja tilanne on 2000-luvulla kääntynyt jälleen parempaan suuntaan. Öjanjärvessä happitilanne on kääntynyt parempaan suuntaan vuonna 2001 ja paranee edelleen. Nämä muutokset eivät siten johtune säännöstelymuutoksesta. Suurin muutos uuden säännöstelyn aikana on tapahtunut a- klorofyllipitoisuuksissa, mikä kuvaa Luodon-Öjanjärven rehevöitymistä. Luodonjärvi on a-klorofyllipitoisuuksien perusteella muuttunut lievästi rehevästä reheväksi. Öjanjärven näytepisteistä Bysundet on myös muuttunut reheväksi. Rehevöitymiskehitys on alkanut jo luvun alussa eikä säännöstelyn muutosvaiheessa ole tapahtunut erityistä hyppäystä. Säännöstelymuutoksen osuutta rehevöitymiskehityksessä on mahdoton arvioida. Luodonjärven vedenlaadun parantaminen edellyttää järveen tulevien valumavesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien vähentämistä. Mereen menevässä kiintoainevirtaamassa ei ole tapahtunut muutosta uuden säännöstelyn aikana. Jokivesien mukana tulevasta kiintoaineesta järveen jää noin 55 %. Kiintoaineen sedimentaatio on ennen säännöstelymuutosta ollut t/v ja sen jälkeen t/v eli sedimentaatio järveen on lisääntynyt vajaat 10 %. Mereen menevä fosforimäärä on ollut hieman pienempi (-7 %) uuden säännöstelyn aikana kuin ennen sitä. Jokivesien mukana tulevasta fosforista järveen jää runsas kolmasosa. Fosforin sedimentaatio järveen näyttäisi hieman (5 %) lisääntyneen (18 -> 19 t/v). Mereen menevä typpimäärä on ollut 20 % suurempi uuden säännöstelyn aikana kuin ennen sitä. Jokivesien mukana tulevasta typestä järveen jää %. Typen sedimentaatio järveen on hieman vähentynyt (292 -> 272 t/v). Pohjaeläimistö Luodon-Öjanjärvessä esiintyy säännöllisesti alle viisi pohjaeläinlajia/ryhmää. Pohjaeläinten yhteenlaskettu yksilömäärä on vaihdellut voimakkaasti Luodon-Öjanjärvessä, mutta ollut yleensä hieman korkeampi Öjanjärvessä (mediaani 582 yks./m 2 ) kuin Luodonjärvessä (mediaani 300 yks./m 2 ). Valtaosa yksilöistä on surviaissääsken toukkia ja harvasukasmatoja. Yksilömäärä yks./m 2 on melko tavallinen monissa myös vähäravinteisissa Suomen järvissä. Luodonjärven pohjaeläimistön yhteenlasketun biomassan mediaani on 1,8 g/m 2 ja Öjanjärven 4,1 g/m 2. Biomassan mediaaniarvojen perusteella Luodon-Öjanjärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi (1,6 6,0 g/m 2 ) tai reheväksi (6,0 17,0 g/m 2 ). Biomassan määrä Pietarsaaren sisäsaaristossa on ollut suunnilleen sama tai hieman korkeampi (2 6 g/m 2 ) kuin Luodonjärvessä. Saatavilla olevan aineiston perusteella Luodon-Öjanjärven pohjaeläimistö ei ole merkittävästi muuttunut vuoden aikana eikä säännöstelymuutos näytä vaikuttaneen pohjaeläimistöön.

11 11 Kalastus ja kalasto Luodon-Öjanjärvellä on jaksolla ollut kalastajaa. Ammatti- ja sivuammattikalastajien määrä on samalla jaksolla ollut Käytetyimpiä pyydyksiä järvessä ovat olleet maderysät, verkot katiskat, onkivavat, heittovavat ja pilkit. Kalastuskunnista ja -seuroista kerätyn tiedon mukaan Luodon-Öjanjärvestä saatu saalis on vuosittain ollut noin 25 t (jakson keskiarvo). Ammattija sivuammattikalastuksen osuus saaliista on ollut keskimäärin 30 %. Ammatti- ja sivuammattikalastajien tärkeimmät saalislajit ovat hauki, made, ahven ja kuha. Haukien osuus on yli 30 % kokonaissaaliista. Madesaalis on puolittunut 1990-luvun alkupuolen jälkeen ja se on nyt vain 17 % kokonaissaaliista. Vapaa-ajankalastuksen tärkeimmät saalislajit ovat hauki ja ahven, joiden osuus saaliista viimeisten kymmenen vuoden aikana on vaihdellut %:n välillä. Näiden lajien osuus on viime vuosina pienentynyt, kun taas särjen ja lahnan osuus on noussut 20 %:sta 30 %:iin. Myös mateen osuus saaliista on pienentynyt vuoden 1994 noin 17 %:sta nykyiseen noin 5 %:iin. Kuhan osuus saaliista on 1990-luvun jälkipuoliskolla ollut lähes olematon, mutta vuonna 2002 se on noussut 15 %:iin. Näiden lajien lisäksi kalastetaan myös säynettä, muikkua, taimenta ja siikaa. Luodon-Öjanjärvestä saatuja kalasaaliita on seurattu myös ns. kirjanpitokalastuksella. Vuosina 1992, 1996, 2000, 2002, 2003 ja 2004 tehtyjen tutkimusten perusteella saalis on pysynyt samalla tasolla vuodesta Vuoden 2001 hieman suuremmat saaliit olivat poikkeus. Kevätkutuisten kalojen poikastuotantoa on tutkittu Luodon- Öjanjärvessä vuonna Poikastuotanto oli tutkituilla alueilla yleisesti ottaen hyvä. Saalista hallitsivat hauki, ahven ja särki. Parhaat saaliit saatiin Ähtävänjoen suulta. Vuonna 2003 Kuddusvikenissä Luodonjärvessä tehtyjen tutkimusten perusteella säännöstelymuutos on lisännyt poikastuotantoa. Parhaat saaliit saatiin alueilta, jossa vedensyvyys oli 0,35 0,75 m, joten osa näistä hyvätuottoisista alueista on ollut kuivuneina vanhan säännöstelyn aikana. Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos on vuonna 2005 aloittanut mateen ja kuhan varhaisimpien poikasvaiheiden tuotantoalueita koskevan tutkimuksen. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että Luodon-Öjanjärven happamat kevättulvat vaikuttavat hyvin paljon poikasesiintymiin. Tarkkailuraportissa on todettu, että säännöstelymuutos ei saatavilla olevien kalastustutkimusten ja kerättyjen tietojen perusteella ole tähän mennessä aiheuttanut haittaa kalataloudelle. Kalastajien määrässä, kokonaissaaliissa tai yksikkösaaliissa ei ole havaittu muutoksia, jotka johtuisivat vuonna 1998 toteutetusta säännöstelymuutoksesta. Säännöstelymuutos on edistänyt kevään poikastuotantoa matalilla rannoilla. Ennen muutosta matalat korkeatuottoiset rantaalueet kuivuivat heti kevättulvan jälkeen, kun ne nykyään ovat veden alla koko ajan. Säännöstelymuutos on jossain määrin pidentänyt kalastuskautta, kun jäätilanne muuttui vakaammaksi ja uusia kalastusalueita on voitu ottaa käyttöön.

12 12 Kalatiet Luodonjärven Gertrudsin kalatien ja Öjanjärven Krekilän vanhan kalatien toimintaa tutkittiin vuonna Kevättulva sekä merenpinnan ja Luodonjärven välinen korkeusero, joka oli lisääntynyt säännöstelymuutoksen seurauksena ja oli keväällä cm, tekivät kalan nousun kalateiden läpi mahdottomaksi. Vuonna 1999 Gertrudsin kalatie kunnostettiin. Tavoitteena oli hidastaa virtauksia kalatiessä ja porrastaa meren ja järven välinen korkeusero. Kalateiden toiminta tutkittiin uudelleen vuosina jolloin Gertrudsin kalatie toimi hyvin. Kahdeksan eri kalalajia nousi kalatien läpi: hauki, ahven, made, särki, lahna, säyne, seipi ja siika. Selvitys osoitti, että kalat pystyvät nousemaan uudistetun kalatien läpi myös suurten vedenkorkeuserojen aikana. Krekilän vanhaa kalatietä ollaan korvaamassa uudella kalatiellä. Luodon-Öjanjärven eteläosaan avattiin toukokuussa 2005 Storströmmenin kalatie, joka toimii tyydyttävästi. Keväällä % nousevista kaloista oli särkeä ja 17 % ahventa. Kalannousu vaikeutui kuitenkin kevättulvan aiheuttamien voimakkaiden virtausten takia ja vain suurehkot kalat pystyivät uimaan kalatien yläpuolella sijaitsevan pyörätien alla olevan rummun läpi. Syksyllä 84 % saaliista oli ahventa ja särkeä. Näiden ohella saaliiksi saatiin madetta, muikkua, kiiskeä, lahnaa, salakkaa, seipiä, nahkiaista ja kolmipiikkiä. Kasvillisuus Luodon-Öjanjärven voi kasvillisuuden osalta jakaa karkeasti kolmeen osaan. Eteläinen osa on lajistoltaan melko runsas, pohjoisessa osassa lajeja on vähemmän ja niiden välissä on keskimmäinen osa kalliorantoineen ja kesämökkiasutuksineen. Jatkuva sedimentaatio luo vesikasveille uusia kasvupaikkoja, koska vesi madaltuu ja ravinteikasta pohja-ainesta on saatavilla. Veden suuri humuspitoisuus hidastaa kuitenkin umpeenkasvua, koska valonsäteiden on silloin vaikea ulottua syvälle veteen, jolloin kasvillisuuskin rajoittuu. Umpeenkasvaneet alueet ovat vuosien 1943 ja 1976 välillä keskimäärin lisääntyneet Luodonjärvessä 0,45 km 2 /v ja Öjanjärvessä 0,16 km 2 /v. Säännöstelymuutoksen vaikutuksia rantakasvillisuuteen on seurattu vuosien 1998, 1999, 2000 ja 2003 aikana. Rantakasvillisuutta on seurattu kolmella alueella, jotka edustavat Luodon-Öjanjärven eri osia: Sandgrundet, Svartvattugrundet ja Lilla Kalvholmen. Alueet olivat kymmenen metrin levyisiä ja ulottuivat rantametsän alemmasta osasta niin kauas veteen, että ainakin kaikki ilmaversoiset kasvit olivat mukana kartoituksessa. Kasvillisuus ei näyttänyt vielä vuonna 2003 asettuneen ja sopeutuneen täysin uuteen vedenkorkeuteen. Muutokset ovat melko hitaita ja tulevat ilmeisesti jatkumaan vielä monta vuotta. Poistamalla maankohoamisen vaikutukset on voitu ainakin hidastaa järven umpeenkasvua. Linnusto Koko järven kattava linnustoselvitys on tehty kaksi kertaa uuden säännöstelyn aikana (1999 ja 2005). Järvialueen kokonaisparimäärä oli kesällä paria. Luodonjärvellä parimäärä oli tarkastelujaksolla kasvanut 5 134:stä 7 150:een ja Öjanjärvellä pysynyt ennallaan. Säännöstelymuutos on vaikuttanut matalakasvuisilla rantanii-

13 13 tyillä ruokailevien lajien ja matalilla lintuluodoilla pesivien lajien esiintymiseen, koska näiden lajien elin- ja pesimisympäristöt ovat kaventuneet ja paikoin hävinneet kokonaan. Vesirajassa pesivät lajit kärsivät erityisesti pesintäaikana tapahtuvista vedenkorkeuden muutoksista. Toisaalta isokokoiset lajit, kuten joutsen, ovat hyötyneet säännöstelymuutoksesta. Metsän kasvuselvitys Luodon-Öjanjärven vedenpinnan noston vaikutuksia on seurattu yhdellätoista metsänuudistusalalla, joilla on tehty mittauksia neljä kertaa vuosina Mittausten tulokset eivät ole yksiselitteisen luotettavia, koska seuranta-aika on ollut niin lyhyt. Vedenpinnan nosto ei ole vaikuttanut näkyvästi vanhan metsän avohakkuun jälkeisiin istutuksiin. Rantojen leppä- tai koivuvyöhykkeiden istutukset ovat paikoin hyvin matalalla ja saattavat kärsiä vedenpinnan nostosta, mutta koealoilla ei vielä ole havaittu merkkejä siitä. Matalalla sijaitsevien peltojen metsitys saattaa kärsiä vedenpinnan nostosta, mutta koealoilla ei näy selviä merkkejä siitäkään. Suurin osa alle metrin keskivedenkorkeuden yläpuolella sijaitsevasta taimikosta voi hyvin ja on kehittynyt normaalisti. Taimikon hoitaminen tai hoitamattomuus vaikuttaa taimikon kehitykseen paljon enemmän kuin vedenkorkeuden nosto. Matalimmalla sijaitsevilla koealoilla kahdella peltoistutuksella on havaittavissa soistumista. Suurin syy tähän saattaa olla se, etteivät alueiden vanhat pelto-ojat toimi, mutta vedenpinnan nosto saattaa osaltaan vaikuttaa tähän. Virkistyskäyttö Vuonna 2006 tehdyssä virkistyskäyttökyselyssä selvitettiin rantakiinteistöjen omistajien käsityksiä Luodon-Öjanjärven säännöstelymuutoksen vaikutuksista Luodonjärven veden laatuun ja virkistyskäyttöön sekä näiden vaikutusta alueen lomakiinteistöjen hintakehitykseen. Kyselyyn saatiin noin 450 vastausta (vastausprosentti 51). Vastaajat olivat tyytyväisiä nykyiseen vedenkorkeuteen ja säännöstelyyn. Yhteensä neljä viidesosaa vastaajista arvioi, että Luodonjärven veden laatuun liittyvät haitalliset vaikutukset järven tilaan ovat säilyneet samoina (46 %) tai vähentyneet (37 %) säännöstelymuutoksen jälkeen. Lähes 80 % arvioi uuden säännöstelyn vaikutuksen vesiharrastuksiin myönteiseksi ja 20 % arvioi vaikutuksen neutraaliksi. Enemmistö koki, että heidän lomakiinteistönsä arvo oli noussut säännöstelymuutoksen johdosta. Rakentamattomia kiinteistöjä koskevan kauppahinta-aineiston perusteella uusi säännöstely ja paikalliset kysyntätekijät ovat vaikuttaneet myönteisesti järven virkistyskäyttöarvoon ja rantakiinteistöjen arvoon. LUPAEHTOJEN TARKISTAMINEN Hakija on hakemuksessaan tehnyt ehdotuksen uusiksi lupamääräyksiksi. Ehdotuksen mukaan sellaiset vesioikeuden päätökseen nro 56/1996/3 sisältyvät lupaehdot, jotka koskevat jo suoritettuja kertaluonteisia toimenpiteitä tai muita kertaluonteisia velvoitteita, jätettäisiin pois.

14 14 Ehdotus uusiksi lupamääräyksiksi Hakijan ehdottamat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: 1) Luodon-Öjanjärveä on säännösteltävä siten, että järven vedenpinta pysyy mahdollisimman tarkoin korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,10 m +0,20 m. Säännöstelyluukkujen ja venesulkujen avulla estetään meriveden tunkeutuminen Luodon-Öjanjärveen. Säännöstelyluukkujen ja venesulkujen avaamisessa ja sulkemisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä: - Kaikki säännöstelyluukut ja venesulut on pidettävä suljettuna, kun järven vedenpinta on alle N 60 +0,10 m. - Säännöstelyluukut on avattava ja tulva-aikana lisäksi venesulut on avattava, kun järven vedenpinta on yli N 60 +0,20 m. - Säännöstelyluukkuja ja venesulkuja ei kuitenkaan tarvitse avata, jos järven vedenpinnan ja merivedenpinnan välinen korkeusero on pienempi kuin 5 cm. - Hästgrundetin ja Gertrudsströmmenin säännöstelyluukkuja on pyrittävä käyttämään juoksutuksissa tasapuolisesti. Gertrudsin kalatien virtaama lasketaan yhteen Gertrudsin säännöstelyluukkujen virtaaman kanssa. Tästä voidaan poiketa, mikäli se parantaa Luodon- Öjanjärven veden laatua. - Vettä voidaan juoksuttaa myös Öjanjärven kautta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, jos se on tarpeen Öjanjärven veden laadun parantamiseksi tai muusta vastaavasta syystä. Juoksutus on toteutettava siten, että Öjanjärven oman valumaalueen luontainen valuma ei olennaisesti ylity ja siten, että juoksutus ei vaikuta haitallisesti veden johtamiseen Luodon-Öjanjärvestä vesihuollon, kastelun tai muihin yleishyödyllisiin tarpeisiin sekä siten, että Luodonjärven olosuhteet eivät huonone. Jos teknisistä syistä on tarpeen muuttaa sulkujen rakenteita tai rakentaa uusia sulkuja Öjanjärveen, on sännöstely-yhtiön haettava näille toimenpiteille erillinen lupa ympäristölupavirastosta, jos muutokset ovat sellaisia, että niihin tarvitaan ympäristölupaviraston lupa. - Seuraavissa tilanteissa noudatetaan poikkeusjuoksutusta: a) Jokien tuoman happamuuden leviämisen rajoittaminen Luodon- Öjanjärvellä: Poikkeusjuoksutus voidaan käynnistää, kun Ähtävänjoen ph Pietarsaaren vesilaitoksen kohdalla on laskenut alle arvon 5,2, ja sitä voidaan jatkaa niin kauan, kun ph-arvo on enintään 5,2 ja vedenkorkeus Storströmmenin asteikolla on enintään +50 cm ja vähintään +10 cm. b) Kalateiden käyttö kuivina aikoina kun vesipinta on alle +10 cm: Mikäli kalateiden aukipitäminen on tarpeen kalankulun turvaamiseksi, voidaan kalatiet pitää auki niin kauan kun vedenkorkeus Storströmmenin asteikolla laskee alle +5 cm. Vedenkorkeuden laskettua alle +5 cm kalateitä voidaan pitää auki yhdessä tai useammassa jaksossa viikoittain enintään 32 h. Kaikki kalatiet on kuitenkin suljettava, kun vedenkorkeus Storströmmenin asteikolla laskee alle -10 cm.

15 15 2) Luvan saaja on suorittanut maa-alueille aiheutuvista vahingoista ja haitoista Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 56/1996/3 liitteen 1 mukaiset kertakaikkiset korvaukset kaikkien tilojen omistajille, jotka ovat esittäneet vaaditut tiedot. Säännöstely-yhtiön taseessa on varauduttu loppujen korvausten maksamiseen. Loput korvaukset maksetaan sitä mukaan, kuin maanomistajat esittävät vaaditut tiedot. 3) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta muustakin vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahingollinen seuraus, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, on siitä pyrittävä sopimaan. Ellei sopimukseen päästä, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n mukaisesti ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kun hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 4) Luvan saaja osallistuu Sävifjärdenin, Grundfjärdenin ja Sandsundsfjärdenin pengerryspumppaamojen energiakulujen maksamiseen seuraavasti: Pengerrysalue Osuus energiakuluista Osuuden kasvu/v vuonna Sävifjärden 40,8 % 1,1 % - Grundfjärden 37,6 % 1,0 % - Sandsundsfjärden 23,7 % 0,6 % Luvan saajan on maksettava osuutensa pengerrysyhtiöille kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiöt ovat esittäneet sille laskun energiakuluista. Kun luvan saajan osuus pumppaamojen energiakuluista on noussut 80 %:iin, pumppaamojen käyttö- ja kunnossapito siirtyy kokonaan luvan saajan vastattavaksi. 5) Luvan saajan on tarkkailtava tämän päätöksen mukaisen säännöstelyn vesistövaikutuksia Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä tarkkailtava myös säännöstelyn vaikutuksia vesikasvillisuuteen ja linnustoon. Tarkkailut voidaan suorittaa yhdessä jo meneillään olevien tarkkailujen kanssa. Luvan saajan on tarkkailtava lupaehdossa 1) tarkoitetun, mahdollisesti Öjanjärvestä toteutettavan juoksutuksen vaikutuksia veden laatuun Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava säännöstelyn vaikutuksia Luodon- Öjanjärven kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun on otettava mukaan kalateiden toimivuuden tarkkailu. Tarkkailut voidaan suorittaa yhdessä jo meneillään olevien tarkkailujen kanssa. Ehdotukset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

16 Ehdotetun lupamääräyksen 1) perustelut 16 Mikäli edellä määrättyjen tarkkailujen tarkkailuohjelmista tai tarkkailun yksityiskohdista ei päästä sopimukseen luvan saajan ja asianomaisen viranomaisen kesken, asia voidaan saattaa eri hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Tarkkailujen tulokset on toimitettava em. viranomaisille ja Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien sekä Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kuntien ympäristönsuojelulautakunnille. Tulokset on pyydettäessä esitettävä niille, joiden etua tai oikeutta ne saattavat koskea. Ehdotetun lupamääräyksen 1) mukaan Luodon-Öjanjärven säännöstelyä jatkettaisiin voimassa olevan säännöstelyohjeen mukaisesti, mutta käsitteet "juoksutusluukut" ja "venesulut" täsmennettäisiin siten, kuin ehdotuksesta ilmenee. Lupamääräystä 1) on myös esitetty täydennettäväksi jokien tuoman happamuuden leviämisen rajoittamiseksi, koska runsaiden sateiden aikana ja niiden jälkeen Luodon- Öjanjärveen laskevien jokien ph voi laskea jyrkästi. Tämä voi aiheuttaa kalakuolemia laajoilla alueilla Luodon-Öjanjärvessä. Happamien jokivesien leviämistä voidaan rajoittaa tehokkaasti keskittämällä juoksutus Hästgrundetin luukuille, jolloin Kovjoen, Purmonjoen ja Ähtävänjoen sekä Kruunupyynjoen vedet kulkevat mahdollisimman suoraan järven läpi mereen. Lupamääräystä 1) on lisäksi esitetty täydennettäväksi määräyksellä kalateiden käytöstä kuivina aikoina. Pääsääntöisesti kalatiet suljetaan, kun vesipinta laskee alle korkeuden +10 cm Storströmmenin asteikolla. Vuosittain on tiettyjä ajanjaksoja, jolloin eri kalalajit pyrkivät nousemaan merestä Luodon-Öjanjärveen. Vastaavasti on tiettyjä ajanjaksoja, jolloin järvessä kasvaneet poikaset hakeutuvat mereen. Keskeisimmät ovat jaksot jolloin made nousee järveen ja kevätkutuisten kalojen poikaset hakeutuvat mereen. Kyseiset ajanjaksot voivat sattua myös kuivalle jaksolle, kun järven vedenkorkeus on alle +10 cm. Jotta kalan kulku ei estyisi, kalatiet pidetään poikkeuksellisesti auki näinä ajanjaksoina edellä esitetyllä tavalla. Tarkkailu Hakija on liittänyt hakemukseensa uuden, päivätyn tarkkailuohjelman vuosille Säännöstelyn hoitamiseksi vedenkorkeuden mittaus on automatisoitu Storströmmenin ja Krekilän patojen vedenkorkeusasteikoilla. Näistä automaattisista asteikoista saadaan Luodonjärven ja Öjanjärven viralliset vedenkorkeustiedot. Vedenkorkeustiedot raportoidaan kuukausittain vuorokausikeskiarvoina jäljempänä mainituille tahoille. Yleisö voi saada reaaliaikaiset vedenkorkeustiedot puhelimitse. Juoksutukset mereen lasketaan automaattisesti tietokoneohjelmalla vedenkorkeustietojen ja luukkujen aukioloa koskevien tietojen perusteella. Juoksutuksia koskevat tiedot raportoidaan kuukausittain muun raportoinnin yhteydessä. Säännöstelyryhmä, johon kuuluu edustajat säännöstely-yhtiöistä, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta, Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköstä ja Norra

17 17 svenska fiskeområdetista, seuraa säännöstelyä ja ryhmän tehtävänä on selvittää mahdollisuudet parantaa veden laatua juoksutuksilla (ehdotettu lupamääräys 1). Veden laatua tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä samoista näytepisteistä kuin nykyisenkin tarkkailuohjelman mukaan. Luodonjärvessä näytteitä otetaan jokien suualueilla (L1 L4), suluilla (L5 ja L6) sekä syvänteistä (L9 L11) ja Öjanjärvessä pisteistä Ö1-Ö7. Näytteet otetaan 3 kertaa vuodessa eli maalis-huhtikuussa, toukokuussa ja elokuussa 1, -1 metrin ja 3 tai 5 metrin syvyydestä. Näytteistä analysoidaan lämpötila, happi, alkaliniteetti, happamuus, ph, sähkönjohtokyky, väri, COD Mn, kok-p, kok-n, sulfaatti, Fe, Mn, Al, sameus ja fekaaliset streptokokit. Yhden metrin syvyydeltä otettavista näytteistä analysoidaan lisäksi PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N. Rehevöitymistä tarkkaillaan lisäksi ottamalla näytteitä kesäkuussa, heinäkuun puolivälissä ja elokuun lopussa. Avovesikaudella kaikista näytepisteistä otetaan kokoomanäytteet pintavedestä (0-2 m), joista analysoidaan a- klorofylli. Näytteenottojen yhteydessä tehdään säähavaintoja ja mitataan veden näkösyvyys. Mikäli näytteenottojen yhteydessä havaitaan suuria leväesiintymiä, vallitsevat planktonlajit määritetään. Veden Hg- ja Cd-pitoisuuksien kartoitus tehdään vuonna 2007 kaikilla näytepisteillä ja tulosten perusteella päätetään mitkä näytepisteet ja metallit otetaan mukaan tarkempaan seurantaan. Hakija on esittänyt, että tarkkailuun ei jatkossa sisällytettäisi vesioikeuden päätöksen nro 56/1996/3 lupaehdossa 4) tarkoitetulta pengerrysalueelta tulevien vesien laadun tarkkailua, koska kyseiseltä alueelta tuleva happamuuskuorma on marginaalinen muihin happamuuskuorman lähteisiin verrattuna. Hakijan näkemyksen mukaan vesioikeuden päätöksen nro 56/1996/3 lupaehdossa 13) tarkoitettua tarkkailua vedenpinnan noston vaikutuksista metsän kasvuun ei myöskään tarvita jatkossa. Vuosittainen pohjaeläintarkkailu tehdään nykyisen ohjelman mukaisesti eli näytteet otetaan pisteistä L11 ja Ö4. Noin kerran kymmenessä vuodessa näytteenottoa laajennetaan, ensimmäisen kerran vuonna Vesikasvillisuuden kartoitus tehdään noin kymmenen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Tätä tarkoitusta varten Luodon- Öjanjärvi on jaettu 12 osa-alueeseen. Tehtyjen kartoitusten yhteydessä on inventoitu viisi kasvillisuuslinjaa, jotta saataisiin seikkaperäisempää tietoa uuden säännöstelyn aiheuttamista mahdollisista muutoksista kasvillisuudessa. Näitä linjoja seurataan viiden vuoden välein, jotta saataisiin parempi kuva umpeenkasvun kehityksestä. Rantakasvillisuutta on seurattu kolmella eri rannalla (Sandgrundet, Svartvattugrundet ja Lilla Kalvholmen) vuosina ja Seurantaa jatketaan näillä rannoilla kaksi kertaa tarkkailujakson aikana vuosina 2008 ja Linnuston seurantaa jatketaan tekemällä laajat inventoinnit joka kymmenes vuosi eli seuraavan kerran vuonna 2015.

18 Natura-arvioinnin tarveharkinta 18 Tiedot kalastajista sekä heidän pyydyksistään ja saaliistaan kerätään vuosittain Norra svenska fiskeområdetin toimesta. Viiden vuoden välein tehdään kalastustiedustelu. Tiedustelu tehdään seuraavan kerran vuonna 2010 koskien vuoden 2009 tietoja. Vuosina 2008 ja 2013 tehdään koekalastuksia koko Luodon-Öjanjärvessä ja kesällä 2007 tehdään poikasnuottaukset sekä happamuuskartoitukset vuoden 2006 happamien huuhtoutumisten vaikutusten selvittämiseksi. Tulokset vedenkorkeusmittauksista ja juoksutuksia koskevat tiedot raportoidaan kuukausittain sähköisesti. Tulokset vesianalyyseistä raportoidaan heti, kun ne ovat valmistuneet. Vuosiraporttiin sisällytetään tulokset vuosittain tehtävistä tarkkailuista eli vedenkorkeuksista, juoksutuksista, jokien ja järven vedenlaadusta ja kalastuksesta. Vuosiraportin tulee olla valmiina seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Laajemmat raportit laaditaan vuosina 2009 ja 2016, joissa käydään läpi sekä vedenlaatu että muut osa-alueet. Muista selvityksistä raportoidaan niiden valmistuttua. Kaikki raportit ja tutkimustulokset lähetetään Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle, ympäristönsuojeluviranomaisille Luodon, Pedersören ja Kruunupyyn kunnissa sekä Pietarsaaren ja Kokkolan kaupungeissa, Norra svenska fiskeområdetille, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys r.y.:lle, UPM Kymmene Oyj:lle ja Öjanjärven säännöstely-yhtiölle. Luodon-Öjanjärveen rajoittuvat Natura verkostoon kuuluvat alueet Laajalahti, Sandsundsfjärden, Hällörsfjärden, Fänäsnabban ja Ähtävänjoki. Luodon-Öjanjärven luonnon sietokykyä arvioitaessa ja tavoitetilaa määriteltäessä on huomioitava se, että 1960-luvulla tapahtuneen patoamisen seurauksena alkuperäiset rantojen luontotyypit ovat alueelta väistyneet ja korvautuneet osin luonnontilaisen kaltaisilla järviluontotyypeillä. Vaikutukset luontotyyppeihin kohdistuvat lähinnä vaihettumissoihin ja rantasoihin. Vedenpinnan nosto ja nykyinen säännöstelykäytäntö ovat todennäköisesti sekä kaventaneet vaihettumis- ja rantasoiden pinta-aloja että hidastanut soistumiskehitystä Natura-alueilla. Vaikutuksen merkittävyyttä vähentää se, että luontotyyppi on valtaosin syntynyt patoamisen ja vanhan säännöstelykäytännön tuloksena rantaniittyjen ja matalien lahtien soistumisen kautta. Olosuhteiden vakiintuessa luontaisen kaltaisen soistumiskehityksen jatkuessa luontotyypin pinta-ala tullee tulevaisuudessa kasvamaan. Nykyinen säännöstely on voinut vaikuttaa myös Laajalahden alueella esiintyvän suurruohoniityn pinta-alaan kaventamalla vedenkorkeuden vaihteluja. Todennäköisesti luontotyyppi on kärsinyt huomattavasti enemmän patoamisen aiheuttamasta rehevöitymiskehityksestä ja laidunkulttuurin loppumisesta.

19 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 19 Natura-alueilla esiintyviin lintudirektiivin lajeihin nykyinen säännöstely on todennäköisesti vaikuttanut haitallisesti huonontamalla suokukon ja mustakurkku-uikun elinoloja. Molemmat lajit ovat hävinneet pesimislajeista Natura-alueilta ja koko Luodon-Öjanjärveltä. Suokukko on todennäköisesti kärsinyt matalakasvuisten niittyjen pinta-alan nopeutuneesta pienenemisestä. Mustakurkku-uikku saattaa kärsiä avovesialueiden lisääntymisestä. Mustakurkku-uikku ei ole uhanalainen, mutta suokukko lukeutuu uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäviin lajeihin ja on Pohjanmaan rannikolla uhanalainen. Muiden säännöstelyn vaikutuspiirissä olevien direktiivilajien kannat ovat pysyneet ennallaan tai vahvistuneet nykyisen säännöstelykäytännön aikana. Nykyisen säännöstelyn jatkaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alueet on sisällytetty Natura verkostoon, kun otetaan huomioon nykyisen säännöstelyn hyödyt ja haitat sekä järven luokittelu luonnonoloiltaan muuttuneeksi vesistöksi. Tämän perusteella Natura-arviointia ei tarvita. Kuulutus Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeissa ja Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakijan ehdottamassa lupaehdossa 1) oleva erityisjuoksutussääntö on aiheellinen happamuushaittojen vähentämiseksi. Hakijan esittämä lupaehto 2) on tarpeen muun muassa maa- ja metsätalouden haittojen korvaamiseksi. Hakijan esitys lupaehdoksi 4) on perusteltu. Happamuushaittojen vähentämiseksi olisi kuitenkin suositeltavaa, että Sävifjärdenin, Grundfjärdenin ja Sandsundsfjärdenin pengerryspumppaamoja käytettäisiin täyden kuivatussyvyyden saamiseksi vain kylvöaikana ja sadonkorjuuaikana. Muuna aikana vedenpinnan tulisi olla ylempänä. Pengerrysalueita hallinnoivat kuitenkin omat kuivatusyhtiöt, eikä hakijalla ole päätösvaltaa pumppaamoiden käytön osalta. Lupahakemuksen liitteenä olevassa ehdotuksessa uudeksi tarkkailuohjelmaksi on esitetty, että vedenlaatua tutkittaisiin kolme kertaa vuodessa nykyisen neljän kerran sijaan. Syksyn vesinäyte on ehdotettu jätettäväksi pois. Vuonna 2006 poikkeuksellisen kuiva kesä, sateinen syksy ja korkealla ollut merivesi aiheuttivat sen, että happamien sulfaattimaiden sisältämät happamat aineet huuhtoutuivat vesistöihin ja Luodon-Öjanjärveen lyhyessä ajassa, josta seurasi laajo-

20 20 ja kalakuolemia. Ympäristökeskus on katsonut, että vedenlaadun syksyinen seuranta on tärkeää vastaavankaltaisten tilanteiden seuraamiseksi myös seuraavan tarkkailukauden aikana. Tarkkailuohjelma tulee lähettää hyväksyttäväksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ympäristölupaviraston määräämässä aikataulussa. Ympäristökeskus on todennut seuraavaa koskien Luodon- Öjanjärven säännöstelyn vaikutuksia Natura-alueilla. Luodon- Öjanjärveen rajoittuvat seuraavat Natura 2000-alueet: Laajalahti (FI , Kruunupyy ja Kokkola), Sandsundsfjärden (FI , Pedersöre), Hällörsfjärden (FI , Kruunupyy), Fänäsnabban (FI , Pietarsaari) ja Ähtävänjoki (FI , Luoto, Pedersöre ja Pietarsaari). Fänäsnabban ja Ähtävänjoki on valittu Natura verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alueet) ja muut sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin (SPA-alueet) perusteella. Hällörsfjärden ja Laajalahti kuuluvat myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Ympäristökeskus on todennut, että hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alueet on valittu Natura verkostoon ottaen huomioon nykyisen säännöstelykäytännön hyödyt ja haitat sekä järven luokittelu luonnontilaltaan muuttuneeksi vesistöksi. Varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvitse tehdä. Muilta osin ympäristökeskus on katsonut, että hanke ei juuri vaikuta Luodon-Öjanjärven tilaan. Hanke voi osaltaan vaikuttaa alueen luonnonarvoihin pitkällä aikavälillä jopa positiivisesti, mikäli toteutetaan esim. kompensoivat toimet. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) on katsonut, että edellytykset nykyisten lupaehtojen sekä poikkeusjuoksutusta koskevien muutosehdotusten mukaiseen järven säännöstelyyn ovat olemassa. TE-keskus on todennut, että happamat jokivedet muodostavat suuren ongelman järven kalastolle. TE-keskuksen arvion mukaan happamien vesien ja säännöstelyn kielteisiä vaikutuksia kalakantoihin voidaan edelleen vähentää ja TE-keskus on edellyttänyt, että sen esittämät seuraavat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksiä harkittaessa: Järven säännöstelyä lienee happamien tulovirtaamien aikana mahdollista hoitaa sellaisella tavalla, että happamuudesta aiheutuvat vahingot ovat pienempiä kuin aikaisemmin. Jotta juoksutusta voitaisiin hoitaa tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa niin, että happamista tulovirtaamista ja säännöstelystä aiheutuvat kalataloudelliset vahingot ovat mahdollisimman pienet, on tehtävä suunnitelma järven juoksutuksista eri virtaama- ja vedenlaatuolosuhteissa. Luvan haltijan on nimettävä vastuullinen hoitaja, joka huolehtii siitä, että juoksutukset hoidetaan mahdollisimman hyvin juoksutussuunnitelman perusteella vallitsevan vedenlaadun ja -korkeuden mukaan. Järven olosuhteiden hoidon ja valvonnan helpottamiseksi Ähtävänjoen ja Purmonjoen suualueet on varustettava jatkuvatoimisilla rekisteröivillä ph-mittauslaitteistoilla, joiden tulokset ovat reaaliajassa saatavilla esim. internet-liittymää käyttäen. Myös jatkuvatoiminen vedenkor-