UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN JA LAITILAN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN JA LAITILAN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS KUNTALIITTO Antti Kuopila FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho

2 Sisällys 1 Johdanto Selvitys Selvitystyön tausta ja tavoite Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Selvitystyön toteutus Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset Selvitysalue Yleiskuvaus Väestö Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima Kilpailukyvyn kehitys Elinkeinot ja työllisyys Alueen elinkeinojen kehitysnäkymät Elinvoima Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Muuttoliike Suuntautuminen ja talousalueet Palvelut ja asiakkaat Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Nykytila Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Nykytila Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Nykytila Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä kuntaliitoksen SWOT-analyysi Talous Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella Kuntien veropaineet ja poistot Johtopäätökset

3 8 Henkilöstö Henkilöstörakenteet ja käytännöt Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Demokratia ja johtaminen Poliittinen johtaminen Organisaatio ja konsernirakenteet Päätelmät Kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muutosten edellytysten täyttyminen

4 1 Johdanto Uudenkaupungin-Laitilan kuntarakenneselvitysalue käsittää Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit. Ne kuuluvat Varsinais-Suomen maakuntaan ja Vakka-Suomen seutukuntaan. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota kunnissa. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen, valtakunnalliset ja kansainväliset säädökset sekä aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan tulevaisuuttaan yhä tarkemmin. Elinvoimaisen kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja ympäristöön, palveluihin ja asiakkaisiin sekä demokratiaan ja kunnan johtamiseen. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaisten tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. On löydettävä uusia keinoja turvata näitä palveluja, etenkin supistuvan väestön kunnissa. Näennäiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi eivät enää riitä. Tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisille. 4

5 2 Selvitys 2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite Kunnallishallinnon rakenne työryhmä esitti helmikuussa 2012 julkaistussa selvityksessään, että Varsinais-Suomeen asetettaisiin viisi erityistä kuntajakoselvitystä, joista yhden muodostaisivat Uusikaupunki, Laitila, Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa sekä mahdollisesti Pyhärannan eteläiset osat. Toissijaisesti työryhmä esitti, että Uusikaupunki ja Laitila muodostaisivat yhdessä Rauman, Eurajoen, Euran ja Pyhärannan kanssa erityisen kuntajakoselvitysalueen. Vakka-Suomen ja Rauman seudun kuntarakenneselvitykset käynnistettiin kaikkien kuntien yhteisillä kokouksilla Rauman kaupungintalolla Mukana oli Rauman, Uudenkaupungin, Laitilan, Eurajoen, Euran ja Pyhärannan ylin poliittinen ja ammatillinen johto. Valtuustojen päätösten mukaisesti alueella käynnistettiin viisi erillistä kuntarakenneselvitystä, joista yksi on Uudenkaupungin ja Laitilan välinen selvitys. Kunnat päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen kuntarakenneselvityksen, jossa tarkastellaan uuden kunnan mahdollisuutta. Kahdesta selvityskunnasta kuntaliitoksia on aiemmin toteutettu Uudessakaupungissa. Uuteenkaupunkiin ovat liittyneet vuonna 1969 Uudenkaupungin maalaiskunta, vuonna 1974 Pyhämaa, vuonna 1981 Lokalahti ja vuonna 1993 Kalanti. Käsillä olevan selvityksen tavoitteena on toteuttaa kuntarakenneselvitys sekä antaa kunnille tarvittavat tiedot kuntarakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi. FCG Konsultointi Oy:n (jäljempänä FCG) konsultit tukevat strategista arviointiprosessia kuntarakennevaihtoehdoista kunnissa ja vastaavat päätöksentekomateriaalin tuottamisesta yhteistyössä kuntien edustajien kanssa. Konsulttien tehtävänä on niin ikään valmistella kuntarakenneselvitys yhteistyössä kuntien edustajien kanssa sekä yhdistymissopimusluonnos ja/tai yhteistyösopimus kuntien hallitusten ja valtuustojen käsittelyyn. Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Tarkastelutapa perustuu Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämään jäsennykseen. Kuntien palvelujen ja talouden nykytilaa arvioidaan kuntien viime vuosien taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen perusteella. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan tarkastelukehikko jakautuu viiteen alakokonaisuuteen. Kuvio 1. Kuntarakenneselvityksen tarkastelukehikko Alueen kuntien keskinäistä riippuvuutta on mahdollista kuvata kuntien välisillä jo olemassa olevilla yhteistyörakenteilla. Uusikaupunki ja Laitila tekevät yhteistyötä mm. Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin puitteissa. 5

6 2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa ( ) on linjattu, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Kuntien selvitysvelvollisuuden sisältänyt kuntarakennelaki (478/2013) astui voimaan , ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Lakiin lisättiin kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Lain (478/2013) mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lain (478/2013) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat asiat (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Kuntarakenneselvitykseen sisältyy lain mukaan yhdistymissopimusluonnos. Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet sekä lähidemokratia ovat kuntarakenneselvityksessä keskeisesti avattavia ja kuntien välillä neuvoteltavia kokonaisuuksia. 6

7 2.3 Selvitystyön toteutus Selvityksen vaiheet Uudenkaupungin-Laitilan kuntarakenneselvityksessä on ollut useita vaiheita. Seuraavassa kuviossa on havainnollistettu selvitystyön kulun ja etenemisen keskeiset vaiheet. Kuvio 2. Selvitysprosessi Organisointi ja toimijat Selvitystä varten perustettiin työvaliokunta, ohjausryhmä sekä teemapohjaisia valmistelevia työryhmiä. Seuraavassa kuviossa on esitetty selvityshankkeen valmistelun organisointi. 7

8 Kuvio 3. Kuntarakenneselvityksen valmisteluorganisaatio Selvityshankkeessa valmisteluelimillä ja sidosryhmillä on ollut erilaisia rooleja. Kuntarakenneselvitysalueen kuntien valtuustojen tehtävänä on ollut päättää selvitysalueesta ja antaa näkemyksensä valmisteluun valtuustoseminaareissa. Valtuustot päättävät kuntien mahdollisesta yhdistymisestä. Selvityshankkeen ohjausryhmä on koostunut kuntien valitsemista neuvottelijoista. Ohjausryhmä on johtanut selvitystyötä ja tehnyt tarvittavat linjaukset ja esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Ohjausryhmä on myös nimennyt hankkeen yhteyshenkilön sekä tarvittavat työryhmät valmistelemaan selvitystä ja neuvotteluja. Selvityshankkeen työvaliokunta on koostunut kuntajohtajista ja kuntien keskeisistä viranhaltijoista. Työvaliokunta on valmistellut ja tukenut ohjausryhmän työtä sekä tehnyt ohjausryhmälle esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Valmistelevat työryhmät ovat vastanneet tarvittavien taustaselvitysten tekemisestä ja valmistelusta. Työryhmiä on ollut yhteensä neljä (sote, sivistys, tekniikka, keskushallinto), joiden lisäksi myös työvaliokunnalla oli toimeksiantona pohtia mm. elinvoimakysymyksiä. Työryhmien toimeksiantoon on sisältynyt nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen. Hankkeen selvityshenkilöt ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa kuntien käyttöön. He ovat vastanneet selvityksen ja esityksen tekemisestä. Selvityshenkilöt ovat toimineet asiantuntijoina sekä tukeneet prosessin johtamisessa ja hallinnassa. He ovat valmistelleet työssä tehtäviä linjauksia ja asiakirjoja. Selvityshenkilöt ovat ohjeistaneet työssä nimettävien valmistelevien alatyöryhmien työtä. He ovat osallistuneet ohjausryhmän, työvaliokunnan ja valtuustojen tilaisuuksiin. Selvityshenkilönä ja projektipäällikkönä FCG:ssä on toiminut johtava konsultti Mikko Kenni. Hän on toiminut myös hankkeen yhteyshenkilönä FCG:ssä. Kennin lisäksi työhön on osallistunut Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila sekä FCG:n asiantuntija Anna Laiho. Selvitystyötä on FCG:ssä tukenut myös tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen tilastoanalyysien osalta. 8

9 Viestintä Avoin ja vuorovaikutukseen perustuva viestintä on ollut selvityshankkeen keskeinen periaate ja tavoite. Tiedottamisesta ja viestinnästä on laadittu erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Selvitysalueen kaupungissa. kuntien asukkaille on järjestetty kuntalaistilaisuuksia, yksi kummassakin Kuntalaistilaisuudet ovat olleet avoimia tilaisuuksia kaikille. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida ja tuoda esille näkemyksiään. Kuntalaistilaisuuksista on koottu yhteenvedot ja niistä on raportoitu selvityshankkeen ohjausryhmälle. Tilaisuuksista on tiedotettu kuntalaisille eri kanavien kautta etukäteen. Kunnat ovat voineet halutessaan järjestää myös muita tilaisuuksia. Selvitykselle ollaan perustamassa oma internetsivusto, jonne kaikki kuntarakenneselvityksessä syntynyt materiaali on tarkoitus koota. Selvitystyön kuluessa on julkaistu tiedotteita, joissa on kerrottu selvityksen etenemisestä. Esimerkiksi jokaisen ohjausryhmän, kuntalaistilaisuuden, valtuustokäynnin tai yhteisseminaarin pohjalta on tehty mediatiedotteet. Selvitysalueen kuntien henkilöstö on ollut selvityksessä tiiviisti mukana. Selvityksen ohjausryhmässä on mukana henkilöstön edustaja. Lisäksi kummankin kunnan henkilöstölle järjestettiin omat infotilaisuudet, joissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tuoda esiin selvityksen kannalta keskeisiä asioita. Henkilöstölle on järjestetty myös infotilaisuuksia selvityksen etenemisestä normaalin yt-menettelyn mukaisesti. Lisäksi henkilöstölle on tiedotettu selvityksen etenemisestä kunkin kunnan omilla menetelmillä ja välineillä. Henkilöstön informoiminen ja viestintä on ollut jokaisen kunnan omalla vastuulla. Kuntien pääluottamusmiehet ovat olleet kutsuttuja myös kuntien valtuustokäynteihin ja valtuustojen yhteisseminaareihin. Kuntien poliittisen johdon (hallitus, valtuustot) informoimisesta ovat vastanneet kuntajohtajat. 2.4 Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset Valtuustoryhmien näkemykset ja odotukset Kuntarakenneselvityksessä mukana olevien kuntien valtuustoryhmille tehtiin kysely huhtitoukokuussa Kyselyllä kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia. Uudenkaupungin ja Laitilan valtuustoryhmät toivoivat selvitykseltä ennen muuta kaupunkien taloudellisen tilanteen ja liitoksen taloudellisten sekä palveluihin liittyvien vaikutusten selvittämistä. Selvityksessä toivottiin tuotettavan puolueetonta tietoa ja kartoitettavan kuntaliitoksen edut ja haitat sekä uusia yhteistyömahdollisuuksia kaupunkien välille. Osassa vastauksista ilmaistiin, että sote-uudistuksesta ja sen etenemisaikataulusta tulisi saada suurempi selvyys ennen kuntaliitosprosessin aloittamista. Tärkeimpiä säilytettäviä ja turvattavia asioita kuntarakenteen muuttuessa olivat valtuustoryhmien mielestä ennen kaikkea peruspalvelut, joiden haluttiin säilyvän lähipalveluina. Vastauksissa korostuivat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalvelut, ja osa nosti esille Vakka-Suomen aluesairaalan säilyttämisen, sekä koulutuspalvelut, joissa keskeisenä nähtiin kattavan kouluverkon turvaaminen sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen säilyminen nykyisen oman kunnan alueella. Myös tasapuolisen elinkeinopolitiikan turvaaminen nähtiin tärkeänä. Kysyttäessä asioista ja palveluista, joita tulisi kehittää kuntarakenteen muuttuessa, valtuustoryhmien vastauksissa nostettiin esiin palvelujen yleinen uudelleen organisoinnin ja tehostamisen tarve. Erikseen mainittiin esim. hallinnon keventäminen kaupunginvaltuutettujen ja esimiesten määrää vähentämällä ja organisaatiota uudistamalla. Joissakin vastauksissa ilmaistiin halu luopua kuntatyöntekijöiden viiden vuoden siirtymäajasta kuntaliitostilanteissa. Myös joukkoliikennettä syrjäkyliltä kuntakeskukseen, koulutuspalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluja koettiin tarpeelliseksi kehittää. Palvelut ja toiminnot, joissa valtuustoryhmät erityisesti katsoivat tarvittavan lisää kuntien välistä yhteistyötä, olivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetuspalvelut, joissa keinoiksi mainittiin lukioiden yhdistäminen ja lukioiden sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten välinen yhteistyö. Myös virkojen ja työtehtävien yhdistäminen, kuntien välinen yhteistyö hankkeissa ja investoinneissa sekä määräysten ja säännösten yhtenäistäminen mainittiin vastauksissa. 9

10 Kyselyssä tiedusteltiin myös valtuustoryhmien tahtotilaa ja suhtautumista selvitykseen ja sitä, kuinka realistisena ne näkevät kuntarakennemuutoksen. Laitilassa suhtautuminen selvitystyöhön oli yleisesti ottaen myönteistä, mutta kuntaliitokselle ei nähty olevan realistisia mahdollisuuksia. Uudessakaupungissa asenteet kuntaliitoksia kohtaan jakautuvat, ja siellä liitosta toivottiin ennemmin Vakka-Suomen kuin Rauman seudun kuntien kanssa. Kuntalaisten näkemykset ja odotukset Kuntalaisten näkemyksiä selvityksestä kartoitettiin kuntalaistilaisuuksissa, jotka pidettiin Laitilassa ja Uudessakaupungissa Tilaisuuksissa edustettuina oli kunkin kunnan kunnanjohtaja, luottamushenkilöitä sekä asukkaita. Laitilan kuntalaistilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä ja Uudenkaupungin tilaisuuteen noin 30 henkilöä. Meneillään oleva sote-uudistus ja sen vaikutus selvitykseen sekä palveluihin puhututti paikalle saapuneita kuntalaisia. Myös lähi- ja peruspalveluiden saatavuuden ja laadun sekä palveluihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta tulevaisuudessa kannettiin huolta. Laitilalaisten keskuudessa synnyttivät keskustelua kaupungin suuntautumisvaihtoehdot Rauma ja Uusikaupunki ja niitä vertailtiin liitoskumppaneina mm. talouden, elinkeinoelämän ja hallinnon kannalta. Osa näki useamman kunnan yhdistymisen parempana vaihtoehtona kuin kahden kunnan fuusion, tällöin olisi paremmat mahdollisuudet saada uudistuksia aikaan ja kunnan vetovoimaisuus olisi parempi. Painelaskelmiin kohdistui kritiikkiä: katsottiin, että Uudenkaupungin verokertymään tulisi lisätä autotehtaan kasvun aiheuttama lisäys. Myös mahdollisen liitoksen vaikutukset kuntahenkilöstöön, kuntien väliseen yhteistyöhön ja palveluiden ulkoistuksiin askarruttivat tilaisuuksiin osallistuneita kuntalaisia. Avoimen tiedottamisen tärkeyttä kuntalaisille ja näiden mukaan ottamista selvitystyöhön painotettiin. Kuntalaisten katsottiin mahdollisesti olevan valmiimpia liitokseen kuin päättäjien. Henkilöstön näkemykset ja odotukset Kuntien henkilöstöinfot järjestettiin Laitilassa ja Uudessakaupungissa Kummassakin kaupungissa järjestettiin kaksi henkilöstötilaisuutta, joihin osallistui Laitilassa yhteensä noin 80 henkilöä ja Uudessakaupungissa noin 65 henkilöä. Tilaisuuksiin saapuneita henkilöstön edustajia kiinnostivat kuntiensa tulevat talousnäkymät, itsenäisinä kuntina säilymisen edellytykset sekä kuntaliitosten taloudelliset vaikutukset, niin rasitteet kuin säästöpotentiaalikin. Jotkut kyseenalaistivat talousennusteiden pitävyyden ja todenmukaisuuden. Lähipalveluiden heikkenemisestä mahdollisen kuntaliitoksen myötä kannettiin huolta, ja tiedusteltiin myös, johtaako kuntien yhdistyminen palveluiden ulkoistamiseen. Kuntien työntekijöiden asema kuntaliitoksessa ja työpaikkojen säilyminen erityisesti viiden vuoden suoja-ajan jälkeen askarruttivat osallistujia. Myös sote-uudistus herätti kysymyksiä. Laitilassa synnyttivät keskustelua kaupungin suuntautumisvaihtoehdot Rauma ja Uusikaupunki ja niitä vertailtiin liitoskumppaneina mm. talouden, elinkeinoelämän ja hallinnon kannalta. Osa henkilöstön edustajista olisi halunnut selvittää kuntien yhdistymistä laajemmalla maantieteellisellä alueella kuin nykyisillä selvitysalueilla. 10

11 3 Selvitysalue 3.1 Yleiskuvaus Selvitysalueen kaupungit Uusikaupunki ja Laitila sijaitsevat Varsinais-Suomen luoteisosassa, Laitila Satakunnan rajalla ja Uusikaupunki rannikolla. Pyhäranta ja Vehmaa ovat kaupunkien yhteiset rajanaapurit. Uusikaupunki ja Laitila kuuluvat Vakka-Suomen seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa. 3.2 Väestö Uudessakaupungissa ja Laitilassa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä asukasta (Tilastokeskus). Kummankin kaupungin väestö on laskenut 2000-luvun aikana, erityisen nopeasti Uudenkaupungin, jonka väkiluku on vuosien 2000 ja 2013 välillä vähentynyt yli henkilöllä eli noin kymmenellä prosentilla. Laitilan väestönvähennys samalla aikavälillä on ollut 334 henkilöä eli noin neljä prosenttia. Väestönlasku on johtunut erityisesti muuttotappioista maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Viimeisen kahden tarkasteluvuoden aikana Laitilan väestönkehitys on kääntynyt hienoiseen nousuun, mutta Uudenkaupungin väkiluku on jatkanut vähenemistään. Kumpikin kaupunki on 2000-luvulla kärsinyt runsasta muuttotappiota muihin kuntiin. Myös luonnollinen väestönlisäys on molemmissa kaupungeissa ollut negatiivista. Siirtolaisuudesta Uusikaupunki ja Laitila ovat saaneet muuttovoittoa, joka on kiihtynyt 2010-luvulla. Taulukossa 1 on esitetty keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kaupunkien väestön nykytilasta. Taulukko 1. Keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kaupungeista (Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos) Laitila Uusikaupunki Yhteensä Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,3-0,2 Asukastiheys, asukkaita per maa-km Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,5 75, vuotiaiden osuus väestöstä, % 17,5 14, vuotiaiden osuus väestöstä, % 60,1 60, vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,4 25,0 Kuviossa 4 on esitetty ennuste väestönkehityksestä selvitysalueella, Varsinais-Suomen maakunnassa ja koko maassa vuoteen 2029 saakka (ennustevuodet on asetettu valtuustokausittain). Ennusteen mukaan selvitysalueen väestö laskee viidellä prosentilla eli noin henkilöllä vuoteen 2029 mennessä. Varsinais-Suomen maakunnassa väestön ennustetaan kasvavan kuudella prosentilla samaan ajankohtaan mennessä. 11

12 110 Uusikaupunki-Laitila Varsinais-Suomi Koko maa = Uusikaupunki- Laitila Varsinais-Suomi Koko maa Lähde:Tilastokeskus Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Kuvio 4. Ennustettu väestönkehitys selvitysalueella vuosina Eri ikäryhmien osuuksissa tapahtuu lähivuosikymmeninä merkittäviä muutoksia. Kuviossa 5 kuvataan ikäluokkien koon suhteellisia muutoksia Uudenkaupungin-Laitilan alueella 2030-luvun taitteeseen asti. Vanhusväestön määrä kasvaa selvitysalueella reilusti, kun taas työikäisten ja alle 18-vuotiaiden määrä vähenee. Uusikaupunki-Laitila 2012=100 Lähde:Tilastokeskus vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat Kuvio 5. Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain selvitysalueella vuosina

13 Taulukossa 2 on edelleen eritelty ikäluokkien koon muutoksia kaupungeittain. Kustakin ikäryhmästä on lisäksi laskettu tarkastelujaksolla tapahtuva määrällinen muutos. Sekä Uudessakaupungissa että Laitilassa kaksi vanhinta ikäryhmää kasvavat ja muut ikäryhmät pienenevät. Asukaslukuun suhteutettuna Uudenkaupungin väestö vähenee Laitilan väestöä ripeämmin. Uudessakaupungissa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa yli kaksinkertaisesti enemmän kuin Laitilassa. Uudessakaupungissa vähenee suhteessa eniten työikäisten määrä, joka hupenee vuoteen 2029 mennessä selvästi enemmän kuin Laitilassa. Laitilassa sen sijaan ikäryhmän kokoon nähden suurin vähennys tapahtuu alle 1-vuotiaiden ryhmässä, joka pienenee huomattavasti enemmän kuin Uudessakaupungissa. Uusikaupunki menettää 1-6 vuotiaita ja 7-18 vuotiaita väkilukuun nähden Laitilaa enemmän vuotiaiden määrä pysyy Laitilassa ennusteen mukaan miltei ennallaan. Vanhusväestön merkittävä kasvu johtaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvuun. Taulukko 2. Selvitysalueen kaupunkien ennustettu väestönkehitys ikäluokittain vuosina UUSIKAUPUNKI Muutos Lkm % Koko väestö ,3 Alle 1-vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat ,3 Yli 75 -vuotiaat ,1 LAITILA Muutos Lkm % Koko väestö ,5 Alle 1 -vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat ,6 Yli 75 -vuotiaat ,5 Taulukossa 3 on esitetty kaupunkikohtaiset väestöennusteet kymmenvuotisvälein vuoteen 2040 asti. Väestö vähenee molemmissa kaupungeissa jokaisella vuosikymmenellä. Taulukko 3. Selvitysalueen kaupunkien väestöennusteet kymmenvuotisvälein (Tilastokeskus) Uusikaupunki Laitila Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste Ennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee alueella yli viidenneksellä vuoteen 2029 mennessä. Vähennys on selvästi suurempi kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Huomionarvoista tulevan kehityksen kannalta on yhtäältä työikäisten nettomuutto ja toisaalta työssäkäyntiasteen nostaminen. 13

14 Kuvio 6. Työikäisten määrän kehitys selvitysalueella vuosina Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ei-työikäisten määrää suhteessa työikäisten määrään. Selvitysalueen väestöllinen huoltosuhde heikkenee selvästi voimakkaammin kuin maakunnassa keskimäärin. Varsinais-Suomen huoltosuhde heikkenee samaan tahtiin kuin koko maassa. Kuvio 7. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys selvitysalueella vuosina

15 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Mitä suurempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi on tilanne. Vuonna 2012 Laitilassa oli jokaista sataa työssäkäyvää kohden 139 ja Uudessakaupungissa 149 ei-työssäkäyvää. Koko maan luku oli samanaikaisesti 132. Selvitysalueen kaupunkien taloudellinen huoltosuhde oli näin ollen valtakunnallista keskiarvoa heikompi. Uudenkaupungin huoltosuhde heikkenee tulevaisuudessa voimakkaammin kuin Laitilan. Laitila Uusikaupunki Heikkenee Kuvio 8. Taloudellinen huoltosuhde selvitysalueen kunnissa (Tilastokeskus) Alle 30-vuotiaiden määrä vähenee selvitysalueella vuoteen 2029 mennessä suhteellisesti paljon enemmän kuin maakunnallisella tasolla. Koko maassa nuorten määrä pysyy ennallaan. 15

16 Nuoriso Muutos : -15% vuotiaat Uusikaupunki-Laitila Varsinais-Suomi Koko maa 2012= Lähde:Tilastokeskus Uusikaupunki-Laitila Varsinais-Suomi Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kuvio 9. Nuorison määrän kehitys selvitysalueella vuosina Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy selvitysalueella merkittävästi ja on vuoteen 2029 mennessä 85 prosenttia suurempi kuin vuonna Muutos on suurempi kuin Varsinais-Suomessa ja valtakunnallisella tasolla keskimäärin. Vuonna 2029 joka viides selvitysalueen asukas on yli 75-vuotias. Vanhusväestön osuus kasvaa nopeammin kuin maakunnassa ja koko maassa. Iäkkäiden määrän lisääntyessä huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa palvelurakenne ja vanhusten toimintakyky. Yli 75-vuotiaat Muutos : +85% 200 Uusikaupunki-Laitila Varsinais-Suomi Koko maa = Lähde:Tilastokeskus Uusikaupunki- Vanhusväestö* = Varsinais-Suomi Vanhusväestö* = Koko maa Vanhusväestö* = *yli 75-vuotiaat Kuvio 10. Vanhusväestön määrän kehitys selvitysalueella vuosina

17 4 Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima 4.1 Kilpailukyvyn kehitys Vakka-Suomen seutukunta oli vuonna 2012 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tekemässä Suomen seutukuntien kilpailukykyvertailussa 35. sijalla 70 seutukunnasta. Vertailussa otettiin huomioon kuusi muuttujaa, jotka olivat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Seudun sijoitus vertailussa oli sama kuin vuotta aiemmin. Timo Aro (2014) on verrannut lounaisrannikon seutukuntien eli Turun, Porin, Rauman ja Vakka- Suomen seutujen aluetalous- ja yritysdynamiikkaa suuriin ja keskisuuriin eli yli asukkaan kaupunkiseutuihin. Vakka-Suomen seutukunnan bruttokansantuote asukasta kohden oli koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2012, ja seutukunnan tilanne koko maahan nähden heikentyi vuosien 2000 ja 2011 välillä. Seudun kunnallisverot olivat vuonna korkeimmat vertailujoukosta ja nousivat vertailujoukosta määrällisesti toiseksi eniten aikavälillä Vakka-Suomen kuntalainat olivat koko maan keskiarvon alapuolella vuonna Taulukko 4. Asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kehitys lounaisrannikon seutukunnissa verrattuna suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin vuosina (Aro 2014) Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkavertailussa, joka sijoittui aikavälille , Vakka-Suomi sijoittui toiseen viidennekseen aloittaneiden yritysten määrässä suhteessa keskiväkilukuun. Yrityskanta suhteessa keskiväkilukuun oli Vakka-Suomessa maan 8. paras, seutu sijoittui siis ensimmäiseen viidennekseen. Yritysperustannan osuudessa yrityskannasta Vakka-Suomi oli toisessa viidenneksessä. LOURA-alueen sekä suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen vertailussa Vakka-Suomen yritysperustanta oli keskitason yläpuolella vuosina ja keskitasoa vuosina Yrityskannan ns. luovan tuhon (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde yrityskantaan) osalta Rauman seutu oli aikavälillä kolmannessa ja Vakka-Suomi heikoimmassa viidenneksessä. Yrityskannan muutosprosentin suhteen vuosina Vakka-Suomi sijoittui parhaaseen viidennekseen, 11. sijalle Manner-Suomen seutukunnista. Osaamisintensiivisten (toimialaluokitukset K, M ja N) yritysten osuudella kaikista aloittaneista yrityksistä mitattuna Vakka-Suomi oli neljännessä viidenneksessä. Kaiken kaikkiaan Vakka-Suomi sijoittui yritysdynamiikan osalta Suomen seutukuntien joukossa toiseksi parhaimpaan viidennekseen. 17

18 Taulukko 5. Yritysperustanta lounaisrannikon seutukunnissa verrattuna suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin vuosina ja (Aro 2014) Laitilan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 62 prosenttia ja Uudenkaupungin väestöstä 65 prosenttia oli suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuonna Koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus oli 68 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut Laitilassa suurin piirtein samaan tahtiin ja Uudessakaupungissa hitaammin kuin koko maassa. 4.2 Elinkeinot ja työllisyys Selvitysalueella oli vuonna työpaikkaa. Alueen työpaikkojen määrä väheni 892:lla vuosien 2000 ja 2011 välillä. Kummassakin kaupungissa työpaikkojen määrä väheni, erityisesti Uudessakaupungissa, jossa työpaikkojen määrä hupeni kymmeneksellä. Laitilassa vähennys oli noin 4 prosentin suuruinen. Selvitysalueen työpaikkojen määrän kehitys kääntyi laskuun vuonna 2008 eikä työpaikkojen määrä ollut vuoteen 2011 mennessä palannut entiselle tasolle. Koko maassa työpaikkojen määrä kasvoi noin 6 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen

19 Kuvio 11. Työpaikkojen määrän kehitys selvitysalueella Selvitysalueen työpaikoista 61 prosenttia oli yksityisellä sektorilla vuonna Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli koko maan keskiarvoa (58 %) korkeampi. Runsas viidennes (22 %) alueen työpaikoista oli kuntasektorilla ja 15 prosenttia oli yrittäjäsektorin työpaikkoja. Valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkojen osuudet olivat kumpikin yhden prosentin suuruisia. Vuosien 2000 ja 2011 välillä yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi alueella 4 prosentilla. Kuntatyöpaikkojen ja yrittäjäsektorin työpaikkojen osuudet pysyivät ennallaan. Valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista sen sijaan pieneni 4 prosenttia ja valtion työpaikkojen osuus prosenttiyksikön verran. Vuonna 2011 selvitysalueella oli eniten työpaikkoja teollisuudessa (3 500), terveys- ja sosiaalipalveluissa (1 598) sekä tukku- ja vähittäiskaupassa (879). Aikavälillä selvitysalueen työpaikat vähenivät 161:llä. Selvitysalueen kaupungeissa työpaikkakehitys on mennyt eri suuntiin: Laitilan työpaikat vähenivät ajanjaksolla 287:llä, kun taas Uudenkaupungin työpaikat lisääntyivät 126:lla. Selvitysalueelta vähenivät eniten maa-, metsä- ja kalatalouden, koulutuksen sekä julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen työpaikat. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Laitilassa työpaikkavähennys on kohdistunut voimakkaimmin koulutukseen, teollisuuteen ja tukkuja vähittäiskauppaan. Eniten työpaikkoja on syntynyt majoitus- ja ravitsemisalalle sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan. Uudessakaupungissa on puolestaan tullut eniten uusia työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalveluihin, teollisuuteen sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan ja eniten työpaikkoja on hävinnyt julkisesta hallinnosta ja maanpuolustuksesta, maa-, metsä- ja kalataloudesta sekä kuljetuksesta ja varastoinnista. 19

20 Taulukko 6. Työpaikkojen muutos selvitysalueella aikavälillä toimialan mukaan Työpaikat (=työssäkäyvät) toimialan mukaan, muutos A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moott.ajoneuvojen korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta Laitila-Uusikaupunki Laitila Uusikaupunki J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten org. toiminta X Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Työllisten määrä on selvitysalueella laskenut 9 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen Koko maassa työllisten määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut noin 6 prosenttia. Uudessakaupungissa työllisyys on heikentynyt selvästi voimakkaammin kuin Laitilassa. Työllisten määrä kääntyi selvitysalueella laskuun vuonna 2008, eikä ole sen jälkeen palannut entiselle tasolle, vaikka työllisten määrä kasvoikin kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna. Kuvio 12. Työllisyyden kehitys selvitysalueella Selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus oli 101 prosenttia vuonna Aikavälillä se nousi prosenttiyksiköllä. Kummankin kaupungin työpaikkaomavaraisuus kasvoi kahdella prosentilla ensimmäisen ja viimeisen tarkasteluvuoden välillä. Selvitysalueen työttömyysaste oli 8,8 prosenttia kesäkuussa Se oli selvästi koko maan työttömyysastetta (12,9 %) alempi. Laitilassa (7,1 %) työttömyys oli vähäisempää kuin Uudessakaupungissa (9,8 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus (2,0 %) selvitysalueella oli kesäkuussa 2014 pienempi kuin koko maassa (3,5 %). Pitkäaikaistyöttömyys oli korkeampaa Uudessakaupungissa (2,6 %) kuin Laitilassa (1,0 %). 20

21 4.2.1 Alueen elinkeinojen kehitysnäkymät Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014 julkaisussa, joka on ELYkeskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä, arvioidaan alueiden elinkeinoelämää ja yritystoimintaa sekä työttömyyden määrää ja rakennetta. Katsausten arviot on tuotettu elokuussa Vakka-Suomen elinkeinoelämä on kehittynyt positiivisesti verrattuna muuhun Varsinais-Suomeen; seudun kokonaisliikevaihto on kasvanut vahvasti. Tämä selittyy seudullisesti suurten yritysten nousujohteisella tuotantokehityksellä ja muutenkin vilk aalla investointiaktiivisuudella. Autotehtaan tuotanto on kasvussa Uudessakaupungissa. Tehdas työllistää tällä hetkellä autonrakentajaa ja 300 toimihenkilöä. Alkuvuonna 2014 tehtaalle palkattiin noin 300 työntekijää, joista puolet vuokratyövoimana. Kesä-heinäkuussa rekrytoitiin 150 työntekijää lisää ja tällä hetkellä on käynnissä uusi 150 työntekijää koskeva kampanja. Daimler AG:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Uudessakaupungissa valmistetaan yli A-sarjan henkilöautoa vuosina Myös muussa teollisuudessa, kuten esim. kulkuneuvoille laseja valmistavassa teollisuudessa, menee tällä hetkellä hyvin Vakka-Suomessa. Vakka-Suomi on merkittävää maatalousaluetta, ja laitilalainen kananmunapakkaamo Munax on rekrytoimassa lisää osaajia. Tuottajahintojen suhdannelaskun lisäksi maataloudessa on vuoteen 2020 saakka ulottuva haaste: tuotannon aleneva kansallinen tuki. Vakka-Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä joitakin huomattavia investointeja. Uudessakaupungissa sijaitseva lannoitetehdas Yara aloittaa kuluvana vuonna kaksivuotisen tuotannon laajennusinvestoinnin, jonka kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin sataman väyliä on ruopattu vastaamaan lannoitetehtaan, soijatehtaan ja autotehtaan kasvaneita liikennemääriä. Myös autotehtaan (Valmet Automotive) tuotannon ylösajoa voidaan pitää huomattavana investointina. Työvoiman kysynnän näkymät ovat sekä Laitilassa että Uudessakaupungissa hyvät. Uudessakaupungissa ilmenee jo merkkejä ylikuumenneesta tilanteesta työvoiman kysynnän suhteen. Ylipäätään Vakka-Suomessa on Varsinais-Suomen myönteisimmät työllisyysnäkymät. 4.3 Elinvoima Kuntien elinvoiman voidaan nähdä kattavan laajemmin eri elementtejä kuin perinteisen elinkeinopoliittisen näkökulman. Elinvoima-näkökulmassa jäsennetään tekijöitä, joista elinvoima koostuu ja syntyy, ja jotka määrittävät kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen. Tiivistettynä voidaankin todeta, että elinvoimainen kunta on synonyymi elinvoimaiselle paikallistaloudelle. Tällöin kunta toimii aktiivisesti kehittäjänä, toimintaympäristön rakentajana, asiakkaana, viranomaisena ja palveluiden järjestäjänä/tuottajana. Kuntarakenneselvitykseen liittyen työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi elinvoimakysymyksen pohtiminen uuden kunnan näkökulmasta. Toimeksiannon mukaisesti työvaliokunnan oli määrä pohtia alueen kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa eli millaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa sekä näin vahvistetaan alueen tulopohjaa. Työvaliokunta tarkasteli elinvoimapolitiikan ulottuvuuksia Eero Holstilan kehittämän tarkastelukehikon kautta. Kehikon tavoitteena oli korostaa tekijöitä, jotka (1) vaikuttavat eniten kunnan taloudelliseen menestykseen ja (2) joihin kunta voi aidosti omilla toimillaan vaikuttaa. Uuden kunnan elinvoiman tarkastelukehikko on esitetty taulukossa 7. 21

22 Taulukko 7. Uuden kunnan elinvoiman tarkastelukehikko Kohde 1 Saavutettavuuden varmistaminen 2 Sijaintietujen hyödyntäminen Uusi kunta (+) (-) Logistinen asema monipuolistuu (8-tie, satama yms.) Lähikunnat lähentyvät, koska uudella kunnalla on nykyistä enemmän rajapintoja muiden kuntien kanssa Strateginen asema vahvistuu etenkin maakunnallisesti mutta osin myös valtakunnallisesti Laitilan ja Uudenkaupungin seutukeskusasema vahvistuu 3 Houkutteleva kunta (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen, ilmapiiri, asukasrakenne) 4 Osaava työvoima (koulutus ja rekrytointi, avainhenkilöt) 5 Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen Tontti- ja asuntotarjonta monipuolistuvat Yrittämisen ja vapaa-ajan mahdollisuudet paranevat Nykyisiä rakenteita voidaan kehittää entistä paremmin erikoistuviksi ja päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa Kuntatyövoiman saanti paranee Poistaa riskejä menettää koulutuspalveluja alueelta Poistaa riskejä menettää TE-palveluja alueelta Yritysten rekrytointi helpottuu Kohdassa 4 (osaava työvoima) esitetyt edut vahvistavat ja tukevat yritysten uusiutumista ja innovaatiokykyä Uhkana on, että vanhat toimintakulttuurit ja -mallit säilyvät Uudenkaupungin ja Laitilan kaupunkien talouden painelaskelmat eivät suoranaisesti tue kuntaliitosta ja/tai siitä saataviksi tarkoitettuja hyötyjä. Paineet talouteen kasvavat erityisesti, jos palvelujen tuotantomalleja ja palveluverkkoa ei pystytä uudistamaan merkittävien kustannussäästöjen saamiseksi 6 Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna Palvelutoimintojen ja rakenteiden uudistaminen (asiantuntijuuden lisääntyminen) ja skaalaetujen saanti hankinnoissa (tavarat, palvelut) 7 Yrittäjyyden edistäminen (yrittäjäkasvatus, sukupolvenvaihdokset, yleinen yrittäjäaktiivisuus) 8 Edunvalvonta 9 Seudun elinkeinostrategian painopisteet ja toteuttaminen Ei vaikutusta Lisää resursseja edunvalvontaan Näkyvyys paranee Uusi koko: kunta noteerataan paremmin eri yhteyksissä Verkostojen määrä kasvaa Mahdollisuuksia tulee lisää ja vahvuuksia on mahdollista vahvistaa Riskinä on päätöksenteon dynaamisuuden puute/väheneminen Riskinä on yhteisten näkemysten puute ja ristiriitaiset intressit 10 Seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen Laitila ja Uusikaupunki ovat yhdessä vahvempi seudullinen toimija 11 Kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntäminen 12 Organisoituminen Ei merkittäviä vaikutuksia Parempi mahdollisuus osaamisen ja erikoistumisen hyödyntämiseen valmistelussa, päätöksenteossa ja palvelujen tuottamisessa Tehokkaammat prosessit Lähialuetarkastelu heikkenee 22

23 5 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Uusikaupunki ja Laitila muodostavat yhdessä yhden Varsinais-Suomen neljästä seutukuntakeskuksesta. Yksi maakunnan kolmesta liikenneväyliin tukeutuvasta aluerakenteen kehittämiskäytävästä suuntautuu Uudenkaupungin ja Laitilan kautta länsirannikolle Satakuntaan valtatiehen 8 tukeutuen. Valtakunnallisessa aluerakenteessa Varsinais-Suomella on erityinen merkitys sillanpääasemana Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Uudessakaupungissa on meriliikennettä palveleva satama. Uuteenkaupunkiin johtaa Turusta myös tavarakuljetusten käytössä oleva rautatie. Uusikaupunki ja Laitila muodostavat yhtenäisen alueen. 5.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Uudenkaupungin työssäkäyntialueeseen kuuluvat Laitila ja Pyhäranta. Sekä Laitilan (11 %) että Pyhärannan (10 %) työssäkäyvästä väestöstä joka kymmenes pendelöi Uuteenkaupunkiin. Lisäksi laitilalaisista 7 prosenttia pendelöi Raumalle ja uusikaupunkilaisista 6 prosenttia Laitilaan. Pyhärannan työssäkäyvästä väestöstä lähes kymmenes (9 %) työskentelee Laitilassa. Laitilan työllisistä asukkaista vajaa kolmannes (30,9 %) ja uusikaupunkilaisista viidennes (21,4 %) pendelöi muihin kuntiin. 5.3 Muuttoliike Sekä Uusikaupunki että Laitila ovat kärsineet muuttotappiota 2000-luvun aikana. Kumpikin kaupunki on saanut muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Sekä absoluuttisesti että keskiväkilukuun suhteutettuna Uudenkaupungin muuttotappiot muihin kuntiin ovat olleet suuremmat kuin Laitilan. Uudenkaupungin absoluuttiset ja suhteelliset muuttovoitot siirtolaisuudesta ovat niin ikään olleet Laitilaa vaatimattomammat. Uudenkaupungin suurimmat muuttotappiot maan sisälle ajoittuvat vuosiin 2003 ja 2012 ja Laitilan vuosiin Vuonna 2012 Laitila sai pientä muuttovoittoa muista kunnista. Uusikaupunki ja Laitila ovat saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana: vuosina Uusikaupunki on saanut yhtä paljon ja Laitila 40 prosenttia enemmän muuttovoittoa ulkomailta kuin koko edeltävän vuosikymmenen aikana. Taulukko 8. Selvitysalueen absoluuttinen ja suhteellinen (promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden) muuttoliike vuosina Kuntien välinen nettomuutto abs. Kuntien välinen nettomuutto suht. Nettosiirtolaisuus abs. Nettosiirtolaisuus suht. Yhteensä abs. Yhteensä suht. Uusikaupunki , , ,9 Laitila , , ,1 Selvitysalue yhteensä , , ,6 5.4 Suuntautuminen ja talousalueet Uusikaupunki ja Laitila kuuluvat Turun päämarkkina- ja paikallismarkkina-alueeseen. Vuoden 2011 erikoiskaupan asiointitietojen mukaan sekä Uudessakaupungissa että Laitilassa oma kunta on yleisin erikoiskaupan asiointikunta. Uudessakaupungissa yli puolet (58 %) erikoiskaupan asioinnista suuntautuu omaan kuntaan. Uudenkaupungin asiointialueeseen kuuluu vain oma kunta. Laitilan toissijaisina asiointisuuntina oman kunnan jälkeen ovat tasavahvasti Rauma (12 %) ja Turku (11 %) 23

24 6 Palvelut ja asiakkaat 6.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Nykytila Kuntarakenneselvityksessä viranhaltijoille annettiin kaksiosainen valmistelutehtävä. Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat osiot: Palvelujen järjestämistapa Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: , ja Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus vastaa asukkaiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä sekä riittävästä toimeentuloturvasta. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Tärkeä osa toimintaa on palveluketjujen prosessitarkastelu ja prosessien jatkuva parantaminen. Sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvät sosiaalihuollon palvelut yhteistoiminta-alueen eli Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan kuntien asukkaille, Uudenkaupungin toimiessa vastuukuntana. Tässä selvityksessä on kuvattu Uudenkaupungin palvelutuotanto. Uudessakaupungissa sijaitsee Tyks Vakka-Suomen sairaala, eli ns. Uudenkaupungin aluesairaala. Uudenkaupungin pääterveysasema sijaitsee Vakka-Suomen sairaalan yhteydessä. Laitilan sosiaali- ja terveystoimessa painopisteenä on asukkaiden hyvinvointia tukevien palveluiden organisointi, koordinointi ja kehittäminen. Lasten psykososiaalisissa palveluissa sijaishuollon kustannusten kasvuun pyritään vastaamaan työsuhteiden onnistuneilla rekrytoinnilla. Toimeentulotuen painopisteenä on pitkäaikaisasiakkaiden määrän vähentäminen yhteistyössä TEtoimiston kanssa. Perusterveydenhuollon tavoitteena on lääkärien vastaanottotoiminnan laajentaminen palvelemaan myös psykiatrisia asiakkaita ja psykiatrian erityisosaamisen laajentaminen perustasolle entistä tehokkaammin. Sairaanhoitolaitoksissa on painopisteenä erityisesti hoitoketjun toimivuus erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon ja sosiaalitoimeen. Toimintarajoitteisten tehtävän painopistealueena on asiakkaiden palvelujen oikean kohdentamisen kautta kustannusten vähentäminen. Iäkkäiden palveluiden yhtenä painopistealueena on vanhusten neuvontapalvelupisteen käynnistäminen vuoden 2014 aikana. Laitila järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Molempien kaupunkien erikoissairaanhoidon tuotannon päävastuu on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä. Kaupunkien sosiaali- ja terveystoimien organisaatioiden vertailua vaikeuttaa Uudenkaupungin kuuluminen yhteistoiminta-alueeseen, kun taas Laitila hoitaa palvelut itse. Tämä eroavaisuus palveluiden järjestämisessä näkyy myös luottamushenkilöorganisaatiossa, jossa Laitilalla on yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta kun taas Uudellakaupungilla sosiaali- ja terveysasioista vastaavat erilliset lautakunnat. 24

25 Taulukko 9. Sote-henkilöstöt kunnittain. HUOM. Terveyspalvelujen henkilöstömäärä on taulukossa koko yhteistoiminta-alueen (Uusikaupunki, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa, Kustavi) henkilöstömäärä, Uudenkaupungin osuus on noin puolet eli noin 100. UUSIKAUPUNKI LAITILA Tulosalue Vakanssit (lkm) Tulosalue Vakanssit (lkm) Hallinto ja ympäristöterveydenhuolto 15 Sosiaalitoimen hallinto 5 Vanhuspalvelut 151 Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut 9 Terveyspalvelut 209 Toimeentuloturva 1 Sosiaalipalvelut 42 Kansanterveystyö 76 Toimintarajoitteisten palvelut (sis. VPL, EHP) 8 Iäkkäiden palvelut 94 Yhteensä Kuten kunta-alalla laajemminkin, niin myös Uudenkaupungin ja Laitilan haasteina ovat väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvun sekä samanaikainen eläköitymisen aiheuttama työvoiman saatavuuden turvaaminen. Esimerkiksi Uudessakaupungissa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä arvellaan lähivuosina eläköityvän noin 45 henkeä ja Laitilassa noin 30 henkeä. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat, Uudessakaupungissa kustannusten ollessa suuremmat kuin Laitilassa. Valtakunnallisestikin Laitilan kustannustaso on hieman keskimääräistä pienempi, kun taas Uudessakaupungissa kustannukset ovat keskimääräistä suuremmat. Tarvevakioituja menoja tarkastellessa Laitilan indeksi on 96 ja Uudenkaupungin 105, kun maan keskiarvo on 100. Taulukko 10. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013 Uusikaupunki Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Sosiaalityö Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Yhteensä Laitila Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaalitoimen hallinto Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut Toimeentuloturva Kansanterveystyö Sairaanhoitolaitokset Toimintarajoitteisten palvelut (sis. VPL, EHP) Iäkkäiden palvelut Yhteensä