Joensuun kaupunkikonsernin hankintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun kaupunkikonsernin hankintaohjelma"

Transkriptio

1 Joensuun kaupunkikonsernin hankintaohjelma 2014

2 Sivu 2/23

3 Sivu 3/23 Sisältö 1 Tiivistelmä Johdanto... 5 Hankintaohjelman lähtökohdat... 5 Strategiset linjaukset hankinnoissa Yrittäjäystävällisyys ja työllisyys Toimintatapojen ja tuotannon uusiminen Vetovoima Hyvinvointia edistävä ympäristö Hankintojen strateginen johtaminen Hankintakategoriat Vastuut Hankintojen johtamista ohjaavat keskeiset linjaukset Innovatiivisuus Hankintojen tulosperusteisuus Markkinoiden osallistaminen Asiakkaiden osallistaminen Yritysvaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Sosiaalisten vaikutusten arviointi Hankintaprosessi Hankinnan vaiheet Hankintojen sähköistyminen Hankintalaki ja kynnysarvot Viestintä Hankintasopimusten hallinta ja sopimuskauden aikainen talouden seuranta Hankintaosaaminen Toimeenpano ja toimintamallin kehittäminen Ohjelman toimeenpano Keskeiset kehityskohteet ja toimintaperiaatteet vuosille 2015 ja Raportointi ja mittaaminen... 19

4 Sivu 4/23 JOENSUUN KAUPUNKIKONSERNIN HANKINTAOHJELMA 1 TIIVISTELMÄ Joensuun kaupunkikonsernin hankintaohjelma toteuttaa Rajaton tulevaisuus, Joensuun strategian neljää kriittisintä päämäärää; yrittäjäystävällisyys ja työllisyys, toimintatapojen ja tuotannon uusiminen, vetovoima ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Päämääriä toteutetaan ohjelmassa määritellyillä toimenpiteillä. Hankintaohjelman tavoitteet ovat hankintojen strategisuuden ja johtamisen vahvistuminen, hankintaprosessien ja toimintamallien systematisointi sekä hankintaosaamisen vahvistuminen. Kuva 1. Hankintaohjelman tavoitteet Joensuun kaupunkikonsernin hankintojen kehittäminen tapahtuu kaksivaiheisesti: 1. Tässä hankintaohjelmassa on asetettu hankintojen strategisen tason tavoitteet ja määritetty toimenpiteet päämäärien mukaisesti. Hankintojen strategiseen johtamiseen varattu resurssi seuraa ohjelman toimeenpanoa ja mittaa toteutumista. 2. Keskukset ja tilaajaorganisaatiot vastaavat hankintaohjelman toimeenpanosta ja tavoitteiden asettamisesta omassa organisaatiossaan oman toimialansa erityispiirteet huomioiden. Nämä myös raportoivat ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta kaupungin hankinnoista vastaavalle resurssille.

5 Sivu 5/23 2 JOHDANTO Kuntasektori on suurin julkisten hankintojen tekijä Suomessa. Julkisilla hankinnoilla ja niiden kohdentumisella on merkittäviä vaikutuksia kaupunkikonsernin talouden kehitykseen, alueen työllisyyteen sekä koko kaupunkiseudun kehitykseen kaupunkikuvaan ja vetovoimaisuuteen kohdentuvien vaikutusten kautta. Julkisten hankintojen vaikutukset ulottuvat tuotteiden ja palveluiden tarjonnan lisäksi myös markkinoiden kehitykseen ja niillä voidaan edistää innovatiivisten, ympäristöystävällisten ja sosiaalisesti vastuullisten tuotteiden ja palveluiden syntymistä. Lisäksi julkisen sektorin on tärkeää uudistaa hankintakäytäntöjään myös yritysten näkökulma huomioiden, nyt julkista sektoria ei kaikissa hankinnoissa pidetä kiinnostavana ostajana. Joensuun seudun yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta on tärkeää, että julkisten hankintojen osaaminen alueella lisääntyy sekä hankintaorganisaatioissa että yrityksissä. Tämä ohjelma asettaa hankintojen kehittämisen strategiset päälinjaukset niin että innovatiivisuus, kustannustehokkuus, laatu, ympäristö- ja sosiaaliset kriteerit sekä seudun elinkeinovoimaisuus tulevat yhä useammin huomioiduksi. Kansallisesti on käynnissä hankintoja ohjaavia uudistuksia, joiden merkitys huomioidaan ohjelman toimeenpanossa. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevassa kuntalaissa korostuu kunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keväällä 2016 voimaan tuleva uusi hankintalaki pyrkii vahvistamaan työllisyyden, terveyden ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista samoin kuin vahvistamaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista hankintakilpailuihin. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa vuonna Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Muutokset tulevat vaikuttamaan hankintoihin. Ohjelman laadintaa on taustoitettu nykytilaselvityksellä, joka käsitti kaupungin keskuksille ja tilaajaorganisaatioille tehdyt haastattelut sekä sähköiset kyselyt kaupungin hankintoja tekevälle henkilöstölle, hankintatoimelle ja valtuustolle. Näillä kartoitettiin mainittujen toimijoiden näkemyksiä hankintojen nykytilasta, kehityskohdista ja -tarpeista. Lisäksi hankintaprosessin ja -osaamisen tarpeita ja keinoja käsiteltiin henkilöstölle ja seudun yrityksille järjestetyissä työpajoissa. Yritysten näkökulmia on huomioitu Itä-Suomen yliopiston Julkisten hankintojen strategisen osaamisen kehittäminen (Hanki) -projektissa tekemiin tutkimuksiin perustuen (ks. Saastamoinen 2013; Saastamoinen et al. 2013; Tammi ja Saastamoinen 2013). Hankintaohjelmaa täydentävät Joensuun seudun hankintatoimen yleiset hankinta- ja pienhankinnat -ohjeet, jotka antavat yksityiskohtaiset ohjeet hankintojen kilpailuttamiseen ja sopimuksen laadintaan. Hankintaohjelma on laadittu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n hallinnoiman Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hankkeen toimenpiteenä. Hanke toteutettiin ajalla Pohjois-Karjalan ELY keskuksen osarahoittamana. Hankintaohjelman valmisteluun ovat osallistuneet lisäksi Joensuun kaupunki, Joensuun seudun hankintatoimi, Joensuun Yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun Tiedepuisto Oy. 3 HANKINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Hankintojen nykytila ja jakautuminen Joensuun kaupunkikonsernissa Joensuun kaupungin hankintojen kokonaisarvo ylittää henkilöstökulujen kokonaismäärän. Vuoden 2011 tietojen mukaan hankintojen kokonaismäärä oli 204 miljoonaa euroa, eli lähes 43 % kokonaisbudjetista, joka oli 464 miljoonaa euroa. Pelkästään aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat olivat kokonaisarvoltaan 16 miljoonaa euroa. Euromääräisesti n. 56 % hankinnoista kohdistuu maakuntaan. Paikallisten yritysten voittamat hankinnat ovat tyypillisesti pienempiä kuin maakunnan ulkopuolisten yritysten voittamat. Hankintojen kokonaisvaikutus oli n. 143 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa työllisiä n Suhteellista osuutta nostamalla hankintoja n. 10 % -yksikköä maakuntaan siirtyy n. 500 työpaikkaa muualta omalle alueelle ja kunnallisverotuotto kasvaa n. 3,5 milj.. Sovellettu tilaaja-tuottajamalli Joensuussa on käytössä sovellettu tilaaja-tuottaja malli. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus määrittelevät tilatessaan minkä tasoisia palveluita, kuinka paljon ja mihin hintaan kaupunkilaisille tuotetaan. Palveluja tuottavat lautakunnat pohtivat, kuinka tilaus toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Tilaukset tehdään vuosittain talousarvion yhteydessä. Tilaajan tehtävänä on kuulla asukkaita ja koota tietoa palvelutarpeista. Yhteistyökumppaneina tässä ovat muun muassa asukas- ja kyläyhdistykset, vanhempaintoimikunnat, nuorisovaltuusto sekä vammais- ja vanhusneuvostot. Tuottaja vastaa puolestaan asiakkaiden tyytyväisyydestä. Tuottaja kerää asiakaspalautetta, jonka pohjalta tehdään mahdollisia muutoksia palveluiden järjestämiseen. Tilaajan organisaation muodostaa konsernihallinto, johon kuuluvat hallintoyksikkö, talous- ja strategiayksikkö, henkilöstöyksikkö, tilakeskus, kaupunkirakenneyksikkö sekä Joensuun seudun hankintatoimi. Tuottajaorganisaatioon kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskus, varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus, vapaa-aikakeskus, tekninen keskus sekä liikelaitokset.

6 Sivu 6/23 Kilpailuttaminen Joensuun kaupungin organisaatioon kuuluva Joensuun seudun hankintatoimi vastaa maakunnallisesti keskitetystä tavara- ja palveluhankintojen kilpailuttamisesta. Hankintatoimessa on mukana 14 kuntaa sekä 13 kuntayhtymää, yhtiötä tai yhdistystä. Joensuun seudun hankintatoimen tehtävä perustuu yhteistyöhön liittyneiden osapuolten allekirjoittamaan yhteistoimintasopimukseen ja hankintatoimen johtokunnan johtosääntöön. Joensuun seudun hankintatoimen rahoitus perustuu komissio -malliin, jossa palvelua käyttävät tahot maksavat hankinnoissaan hankinnan arvoon perustuvaa komissiomaksua. Muita hankintarenkaita voidaan perustellusti käyttää, mikäli näin saavutetaan taloudellista etua suuremmalla volyymilla tai mikäli kilpailutuksen kohde vaatii eritysasiantuntemusta. 4 STRATEGISET LINJAUKSET HANKINNOISSA Strategiakaudella korostuu elinvoiman ja kasvun lisääminen. Elinvoima tarkoittaa tulevaisuudenuskoa, luovuutta, iloa, energiaa ja innostusta. Väestön, aluetalouden ja työpaikkamäärän kestävää kasvua tarvitaan, jotta kaupunki on kilpailukykyinen suhteessa muihin vastaavankokoisiin kaupunkeihin. Kasvava osa ikääntyvistä on aktiivisia toimijoita ja kuluttajia. Tämä lisää heille tarkoitettujen yksityisten palvelujen innovointia ja kysyntää, mikä tukee työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Joensuun kaupungin strategiakartta sisältää 16 strategista päämäärää. Hankintaohjelmassa niistä on huomioitu neljä kriittisintä; yrittäjäystävällisyys ja työllisyys, toimintatapojen ja tuotannon uusiminen, vetovoima ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Hankintojen painopiste suunnitteluun ja sopimuksen hallintaan Hankintaprosessissa painopiste on ollut perinteisesti kilpailutuksessa. Kilpailutus on kuitenkin vain yksi hankintaprosessin vaihe. Hankintoja pitää kehittää suunnittelua ja sopimuksen aikaista toimintaa painottaviksi. Hankinnat tulee olla jatkossa tilaajan ja toimittajien välistä yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi ja niiden ydin on sopimuksen aikaisessa aktiivisessa toiminnassa. Painopisteiden tulee ohjata hankintojen resursoinnin kohdentamista. Resurssien kohdentuminen perinteisessä hankinnassa Suunnittelua ja sopimuksen aikaista toimintaa korostava uusi näkemys hankinnoista Hankinnan suunnittelu ja valmistelu KILPAILUTUS Toimittajasuhteen hallinta Hankinnan suunnittelu ja valmistelu Toimittajasuhteen hallinta Kuva 2. Perinteisen ja uuden hankintamallin erot Perinteisessä mallissa resursseina nähdään tyypillisesti vain kaupungin oma henkilöstö. Resursointi painottuu kilpailutuksen toteutukseen. Uudessa näkemyksessä hankinnan resursseina eivät ole pelkästään kaupungin henkilöstö vaan hankintojen suunnittelussa ja toimittajasuhteen hallinnassa myös tuottajilla ja asiakkailla on keskeinen asema. 4.1 YRITTÄJÄYSTÄVÄLLISYYS JA TYÖLLISYYS Aluetalouden kasvun tärkein tekijä on yritysten, työpaikkojen ja työllisyyden lisääminen. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan Joensuun seudun keskeisten toimijoiden yhteistä kasvustrategiaa Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Kaupunki edistää yritystoiminnan edellytyksiä ja huomioi päätösten yritysvaikutukset. Kaupunki jatkaa tiivistä yhteistyötä yritysten ja niitä edustavien tahojen kanssa. Joensuu on nostanut yrittäjäystävällisyyden kaupunkistrategiansa vahvaksi painopisteeksi. Hankinnoilla on merkittävä rooli yritysten elinvoimaisuuden tukemisessa. Yrityksiä aktivoidaan osallistumaan julkisiin hankintoihin ja avataan mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palveluiden luomiselle, luodaan uusia yhteistyön malleja ja tuetaan mm. hankinta-asiamies -toimintaa. Kauppakamarin 2012 yritysjohtajille osoittaman kyselyn mukaan hankintatoiminta on tärkein kehittämiskohde kuntien toiminnassa yritysten näkökulmasta. Elinkeinopolitiikan mittariston mukaan (Suomen yrittäjät 2012), kriittisimmin arvioidut väittämät ovat: Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla

7 Sivu 7/23 TOIMENPITEET: 1. Tarjousasiakirjat ja hankintasopimusten ehdot - Hankintaprosessi toteutetaan niin että niiden hallinnollinen taakka yrityksille on mahdollisimman pieni, ei esim. vaadita viranomaistodistuksia jo tarjousten antamisvaiheessa ellei tämä ole hankinnan kannalta keskeistä, määritetään tarjouksen muoto ennalta ja huomioidaan tarjousten laadintaa tukeva aikataulu. Laaditaan sopimusehdot niin, että ne eivät estä yritystä osallistumasta kilpailuun ja että ne tukevat mahdollisimman hyvin yritysten toimintaedellytyksiä. 2. Yrityksille reilu mahdollisuus osallistua - Varmistetaan että kaikilla yrityksillä on reilu mahdollisuus osallistua kilpailutukseen eikä hankinnan vaatimukset tarpeettomasti estä yrityksiä osallistumasta tarjouskilpailuun. Mikäli seudulla ei vielä ole tuotetta tai palvelua tarjoavia yrityksiä, mahdollistetaan näiden syntyminen. 3. Innovaatiovaikutukset - Hankinnoilla tulee tukea uuden liiketoiminnan syntymistä ja seudun yritysten tuote, kehitys ja innovaatio -toimintaa tarjoamalla demo- ja referenssikohteita uusille ratkaisuille. 4. Sosiaaliset vaikutukset - Huomioidaan hankintojen sosiaaliset vaikutukset ohjelman linjausten mukaisesti ja käytetään hankinnoissa sosiaalisia kriteereitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tulevan hankintalain muutokset pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisedellytysten tukemiseksi tullaan huomioimaan ohjelmakausittain muokattavissa toimenpiteissä. 4.2 TOIMINTATAPOJEN JA TUOTANNON UUSIMINEN Väestömäärän ja -rakenteen muutos lisää erityisesti hoito- ja hoivapalveluiden kysyntää. Samaan aikaan kaupungin talous joutuu yhä ahtaammalle. Tämä edellyttää toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista sekä toiminnan vaikuttavuusarvioinnin kehittämistä. Monituottajamallia hyödynnetään hallitusti ja yhteistyö alueen yrityksiin, yhdistyksiin ja järjestöihin on kiinteää. Palveluissa vahvistetaan kolmannen sektorin roolia. Kaupunki tuottaa itse kilpailukykyisesti suurimman osan palveluista. Palvelutuotannossa pyritään kuitenkin monikanavaisuuteen tähän malliin sopivissa palveluissa. Tavoitteena on vahvistaa kaupungin kykyä hyödyntää kasvavia palvelumarkkinoita ja vastata asukkaiden vaatimuksiin valinnan vapauden lisäämisestä. Tuottajan neuvottelukunta huolehtii koko kaupungin tasolla palveluprosessien yhteensovittamisesta. Lautakunnat vastaavat niiden kehittämisestä. Hankintakilpailutuksilla haetaan myös innovatiivisia, tehokkaita ja uudenlaisia ratkaisuja, ei vain valmiita tuotteita tai palveluja. Hankinnoissa huomioidaan myös ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. TOIMENPITEET: 1. Strategisen hankintojen johtamisen ja kehittämisen organisoiminen - Hankintojen strategisen johtamisen kehittämiseksi kohdennetaan resurssi ja perustetaan säännöllisesti kokoontuva strategisen johtamisen, hankintavastaavien, tuottajaorganisaatioiden johdon ja hankintatoimen yhteinen ryhmä tulevien hankintojen koordinoimiseksi. 2. Yritysten osallistaminen hankintojen suunnitteluun Markkinakartoitusten lisäksi yritysten toimialaosaamista hyödynnetään osallistamalla näitä hankintojen suunnitteluvaiheessa erilaisten ratkaisujen kartoittamiseksi ja määrittämiseksi. 3. Hankintaan osallistuvien toimijoiden yhteistyön vahvistaminen Keskukset ja tilaajaorganisaatio sekä hankintatoimi työskentelevät aiempaa tiiviimmässä ja tehokkaammassa yhteistyössä hankintojen suunnitteluvaiheen ja sopimuksen aikaisen toiminnan tukemiseksi. 4. Hankintojen tulosperusteisuuden ja sopimuskannusteiden kehittäminen - Strategisesti tärkeitä hankintoja arvioidaan tulosperusteisen hankinnan määrittelyn näkökulmasta. Samoin tulosperusteisuutta vahvistetaan hankintasopimukseen kirjattavilla kannusteilla.

8 Sivu 8/23 5. Hankinnan elinkaarikustannukset Strategisissa hankinnoissa lasketaan hankinnan koko elinkaaren kustannukset, silloin kuin se on tarkoituksenmukaista. Todellisten kustannusten määrittäminen tukee hankinnan laatukriteerien luomista hintapainotuksen sijaan. 6. Hankintasopimusten systemaattinen käyttö ja toteutumisen seuranta Olemassa olevia sopimuksia hyödynnetään täysimääräisesti ja tehokkaasti. Hankintasopimusten täysimittaisen käytön seurannalle luodaan systemaattinen malli, jonka tulee perustua todellisiin toteutuneisiin lukuihin. 7. Tilausjärjestelmän systemaattinen käyttöönotto Otetaan olemassa oleva tilausjärjestelmä käyttöön läpi koko konsernin kaikissa niissä hankinnoissa, joissa automaattisella tilaamisella voidaan tehostaa tilaustoimintaa. 4.3 VETOVOIMA Vetovoimainen kaupunki houkuttelee asukkaita, vierailijoita ja yrityksiä. Kaupungin väestömäärän kasvu ja muuttovoitto synnyttävät positiivisen kasvun kehän. Joensuun vetovoima palvelee koko ydinkaupunkiseudun kasvua. Symmetrisen kaupungin ydinhanke Joki keskelle kaupunkia antaa merkittävän kasvusysäyksen kaupungille seuraaville 20 vuodelle. Miljardiluokan investoinnit luovat vahvan kasvupohjan, kaupungin ydinkeskustan ilme uusiutuu ja elävöityy. Hyvät kaupalliset palvelut, toimivat julkiset palvelut ja tasapainossa oleva kaupungin talous sekä laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo luovat perustan vetovoimalle. TOIMENPITEET 1. Innovatiivisten ratkaisujen edistäminen Strategisesti tärkeiden hankintojen tavoitteita tulee miettiä täysin uusien ratkaisujen saavuttamisen näkökulmasta ja potentiaalisia toimittajia ja asiakkaita osallistaen. 2. Loppukäyttäjien/asiakkaiden osallistaminen hankintojen suunnitteluun Uusi kuntalaki korostaa kuntalaisten yhä aktiivisempaa osallistamista. Tämä otetaan huomioon myös hankintojen suunnittelussa. Tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen lisätään kaupungin vetovoimaa sekä palveluiden ja kaupunkiympäristön laatua. Myös yritykset voivat olla asiakkaita. 3. Kuntalaisten osallistumista, kaupungin kehittymistä ja kuntalaisten hyvinvointia ja viihtymistä vahvistaviin hankintoihin lisätään Luodaan uusia osallisuuden muotoja tarvelähtöisyyden ja asiakaskokemuksen mittaamisen kehittämiseksi. 4.4 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ YMPÄRISTÖ Kaupunkirakenteella ja ympäristöratkaisuilla vaikutetaan myös hyvinvointiin ja terveyteen. Tavoitteena on esteetön ympäristö, turvallinen, sujuva ja ympäristöystävällinen liikenne teknologisia ratkaisuja hyödyntäen, pyöräilyn ja kävelyn lisääminen, joukkoliikenteen lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen, monipuolinen liikunta ja luonnon kokeminen luontopoluilla, muilla liikuntareiteillä ja puistoissa. TOIMENPITEET 1. Ympäristövaikutukset Huomioidaan ympäristövaikutukset ohjelman linjauksen mukaisesti ja käytetään hankinnoissa ympäristökriteereitä tarkoituksenmukaisella tavalla. 2. Hyvinvointia edistävä tavoite osaksi hankintoja - Kaupunkirakenteen kehittämistä koskevissa hankinnoissa korostetaan hyvinvointia edistävän ympäristön tavoitetta ja tämän osaamisen vahvistamista. Hyvinvointia voidaan vahvistaa esim. rakennetun ympäristön ja palveluiden hyvällä suunnittelulla sen toimijoita osallistaen.

9 Sivu 9/23 5 HANKINTOJEN STRATEGINEN JOHTAMINEN Strategista hankintojen johtamista ja keskusten sekä liikelaitosten vastuuta hankintaprosessissa on tarpeen vahvistaa. Keskusten hankintavastaavien hankintaosaamista ja markkinatuntemusta tulee lisätä koulutuksella. Hankintojen strategiseen johtamiseen tulee varata resurssi, joka vastaa strategisen tason kehittämisestä, hankintojen taloudellisuuden kehittämisestä ja hankintojen kytkemisestä kaupungin talouden kokonaissuunnitteluun sekä tunnistaa strategisten hankintojen mahdollisuuksia ja tukee näiden toteutusta. Keskuksilla tulee olla nimettynä hankinnoista vastaavat henkilöt, joiden hankintaosaaminen on taattava koulutuksilla ja heille tulee varata resursseja koko hankintaprosessin läpiviemiseen. Hankintatoimen hankintaosaamisesta tulee vahvistaa tämän ohjelman sisällön mukaisesti sekä lisätä heidän osaamistaan kouluttaa ja konsultoida keskuksia. Kuva 3. Hankintojen strateginen johtaminen ja organisointi 5.1 HANKINTAKATEGORIAT Hankintaprosessi suunnitellaan hankintakategorioittain. Hankinnan suunnittelu- ja toteutusprosessiin käytettävät menetelmät ja resurssit määritetään hankintakategorian mukaisesti niin että strategiseen ja vaikuttavuudeltaan suureen hankintaan panostetaan enemmän kuin arvoltaan tai vaikuttavuudeltaan vähäiseen. Samalla varmistetaan, että hankinnat tehdään kustannustehokkaasti. Jokainen keskus ja tilaajaorganisaatio laativat hankintakategoriasta toimenpiteet oman toiminnan tavoitteita parhaiten tukeviksi. Tämän jälkeen jokainen hankinta arvioidaan kategorian mukaisesti.

10 Sivu 10/23 Kuva 4. Hankinnan nelikenttäanalyysi 5.2 VASTUUT Hankintojen strategisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi johtamisen rinnalla korostuu vastuunjako hankinnoissa. Keskusten ja konsernihallinnon tulee vastata hankintojen valmistelusta strategisten tavoitteiden mukaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeellinen vastuunjako hankintaprosessin vaiheittain ja toimijoittain. Toimijoiden päätasot ovat hankintayksikkö, Joensuun seudun hankintatoimi, hankittavan palvelun tai tuotteen loppukäyttäjät ja hankittavan palvelun tai tuotteen markkinoilla olevat tarjoajat. Palvelun loppukäyttäjiä voivat olla kunnan työntekijät, kuntalaiset tai kaupungissa toimivat yritykset tai muut yhteisöt. Vastuiden jakautuminen voi yksityiskohdissa vaihdella hankintayksiköittäin ja hankinnoittain. Vastuut määritetään yksityiskohtaisesti jokaisessa organisaatiossa. Hankinnan käynnistämisvaiheessa nimetään vastuuhenkilö sekä riittävästi resursseja hankinnan toteuttamiseen. Kuva 5. Hankintojen vastuut

11 Sivu 11/23 Hankintaprosessin työmäärän painotusta siirretään suunnittelun ja sopimuskauden vaiheisiin. Näissä päävastuu on hankintaa toteuttavalla keskuksella ja tilaajaorganisaatiolla. Joensuun seudun hankintatoimi tukee hankintayksiköitä ja vastaa kilpailutuksesta. Sopimuskauden aikana hankintatoimi vastaa tilaajavastuun mukaisten velvoitteiden tarkastamisesta sekä hinnanmuutos- ja sopimusmuutosneuvotteluista ja kirjallisten reklamaatioiden tekemisestä ja sopimusten seurannasta omien tekemiensä sopimusten osalta. 6 HANKINTOJEN JOHTAMISTA OHJAAVAT KESKEISET LINJAUKSET Hankintalain mukaan hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet (HL 2 ). Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Tarjoajaehdokkaita ja tarjouksentekijöitä on kohdeltava, sekä saatuja tarjouksia on käsiteltävä, näiden periaatteiden mukaisesti hankintaprosessin eri vaiheissa. Lisäksi hankinnoissa tulee huomioida jokaisen toimialakohtainen lainsäädäntö. Tässä hankintaohjelmassa keskitytään hankintojen toteuttamisen tavoitteisiin ja toteutustapoihin hankintojen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Tarjouspyyntöön ja sopimukseen liittyviä yksityiskohtaisia ohjeita on käsitelty Joensuun seudun hankintatoimen yleiset hankintaohjeet -dokumentissa. Tarve ja tavoitteet määrittävät sen, tehdäänkö hankinta kertaluonteisena hankintasopimuksena, esim. jokin rakennusinvestointi, tai puitesopimuksena, joka antaa mahdollisuuden joustavuuteen. Hankinta voidaan toteuttaa myös käänteisellä kilpailutuksella, tässä hinta määritetään jo hankintailmoituksessa, tai urakkana. Jokaisessa hankinnassa tulee arvioida yritys-, ympäristö- ja sosiaalisten kriteereiden käytön mahdollisuudet. Näillä voidaan myös vahvistaa yritysten tuotekehitystä ja kilpailukykyä ja näin tukea seudullisten elinkeinojen vahvistumista. Näitä näkökulmia tukevien kriteereiden käyttöä tulee arvioida tapauskohtaisesti. Joissain tapauksissa liian tiukkojen kriteereiden käyttö voi rajoittaa tiettyjen yritysten osallistumista kilpailuun ja näin mm. estää seudun oman yritysten mahdollisuuksia tarjota palveluitaan ja tuotteitaan. Tähän ohjelmaan nostetut seuraavassa kuvatut linjaukset ovat keinoja keskusten ja tilaajaorganisaatioiden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 6.1 INNOVATIIVISUUS Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan tarkoittaa seuraavia eri asioita: 1. Innovatiivisia hankintatapoja; uusi tapa toteuttaa hankintaprosessi 2. Innovaatioiden hankintaa; tuotekehitysprojektin hankinta 3. Innovaatioihin kannustavia hankintasopimuksia; hankinta luo toimittajille innovaatiokannusteen 4. Hankintojen käyttämistä innovaatiopolitiikan välineenä; hankintoja hyväksikäyttäen kehitetään alueen yritysten liiketoimintaa ja innovointia Usein nämä eri näkökulmat yhdistyvät innovatiivisissa hankinnoissa: kun halutaan hankkia innovatiivinen lopputulos, hankinnan kohteella on uutuusarvoa, se edellyttää yleensä myös uusia toimintatapoja hankinnan eri vaiheissa. Kun halutaan hankkia parempaa, tulee se myös tyypillisesti hankkia paremmin. Hankintakriteereihin on tärkeää sisällyttää myös laadun mittareita. Yleensä innovatiivisuus tarkoittaa myös hankintaan sisältyvien riskien uudenlaista jakautumista; hankinnat ovat kumppanuutta ja se sisältää molemminpuolisen riskin. Innovatiivisilla hankintatavoilla tarkoitetaan hankinnan suunnittelu- tai toteutusvaiheen uusia toimintamalleja, joilla pyritään varmistamaan, että hankittava kohde vastaa mahdollisimman hyvin tarvetta. Tämä edellyttää hankintamenettelyn suunnittelua tavoitteen mukaan ja haluttua tavaraa tai palvelua tarjoavien toimijoiden ottamista mukaan hankintaprosessiin. Nämä toimintamallit voivat edeltää varsinaista juridista hankintaprosessia kuten luvussa 6.3. mainittu markkinavuoropuhelu tai sisältyä kilpailutusvaiheeseen kuten neuvottelumenettely. Innovatiivisuus edellyttää uusia toimenpiteitä niin loppukäyttäjien kuin markkinoiden osallistamiseksi systemaattiseksi osaksi hankintojen toteutusta. Hankinnan innovatiivisuuden arviointi perustuu sen hankintakategoriaan. Kun hankinta on strateginen arvoltaan, volyymiltään tai muutoin merkittävä, kannattaa suunnitteluun panostaa ja toteutuksessa käyttää innovatiivisia menetelmiä.

12 Sivu 12/ HANKINTOJEN TULOSPERUSTEISUUS Tulosperusteisuudella voidaan vahvistaa hankinnan innovaatiokannusteita. Tulosperusteisella hankinnalla tarkoitetaan sellaista hankintaa, jossa hankinnan kohde on vähintään osittain sidottu hankinnalla tavoiteltaviin tuloksiin. Tulosperusteisissa hankintamalleissa tuottajalla on sisäänrakennettu kannustin kehittää parempia tuotantotapoja, koska niissä ei osteta toimenpiteitä tai resursseja (kuten päiviä tai työntekijämääriä) vaan lopputulosta. Esimerkiksi lampun sijaan ostetaan valoa ja yksittäisten maahanmuuttajien kielikoulutustuntien sijaan maksetaan vain kielitestien läpäisystä. Tulosperusteisuus itsessään sisältää kannustavan elementin. Lisäksi sopimukseen voidaan kirjata bonuksia ja sanktioita tavoitteiden, kuten laatuvaatimusten tai asiakastyytyväisyydensaavuttamisesta tai niiden ylittämisestä tai alittamisesta. Tyypillisen sanktioinnin oheen on suositeltavaa ottaa mukaan myös palkitseminen. Erilaisia kannustavia tulosperusteisia malleja on käytössä paljon, nämä tulee määrittää jokaisessa hankinnassa täysin kyseisen hankinnan tavoitteiden mukaisesti. Tulosperusteinen hankinta vaatii yksityiskohtaisesti mietittyjä laatukriteereitä seurannan tueksi. Toimintaperusteiset hankintamallit Tulosperusteiset hankintamallit Resurssit Prosessit Tuotokset Laatu Tulokset Henkilökuntamäärä Laitteet Tilat Materiaalit Toimintamallit Tuotantotavat Menetelmät Hoitomuodot Palvelutapahtumat Palvelun volyymi Luotettavuus Oikea-aikaisuus Standardien mukaisuus Kuva 6. Tulosperusteiset hankintamallit 6.3 MARKKINOIDEN OSALLISTAMINEN Markkinoilla olevien toimijoiden ja nykyisten sekä tulevien tuotteiden ja palveluiden tuntemus on onnistuneen hankinnan edellytys. Palveluiden ja tuotteiden nykyiset ja potentiaaliset tarjoajat ovat yleensä toimialansa asiantuntijoita ja heidän asiantuntemustaan tulee käyttää hankintojen määrittelyssä. Vuoropuhelu yritysten kanssa on suositeltavaa jo aikaisessa vaiheessa tarjouksen suunnittelua. Vain juridisen tarjouskilpailun aikana keskustelut yritysten kanssa ovat tarkasti rajoitettuja ja määrämuotoisia. Kaikissa muissa vaiheissa vuorovaikutus on sallittua ja vahvistaa tulevien hankintojen määrittelyä. Markkinoiden osallistamisen kaikissa toimenpiteissä tulee kuitenkin toimia avoimesti, tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintafoorumi Tilaajien ja toimittajien yhteistyötä vahvistetaan osapuolten yhteisessä hankintafoorumissa. Tämä on säännöllisesti kokoontuva yhteistyöelin, jossa kaupungin hankinnoista vastaavaa johto, hankinnoista vastaavien keskusten ja tilaajaorganisaatioiden edustajat, hankintatoimi, Josek ja yrittäjäjärjestöjen edustajat käsittelevät tulevia strategisia hankintoja. Markkinatuntemusta vahvistavat toimenpiteet Markkinoiden tuntemuksen keinoina ovat markkinakartoitus ja markkinoiden osallistaminen. Toteutukseen on useita eri menetelmiä hankinnan kohteen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Tilaajan ja toimittajien yhteistyön vahvistaminen Hankintayksikön järjestämät satunnaiset tai säännölliset tulevista hankinnoista yleisellä tasolla tiedottavat tilaisuudet Tilaajan toimittajien yhteistyön vahvistamiseen pyrkivät toimialan kehitystä ja tilaajan tarpeita ja toimintaympäristöä käsittelevät työpajat tarkoituksenaan pohjustaa tulevien hankintojen suunnittelua

13 Sivu 13/23 Yksittäisen hankinnan määrittely Markkinakartoitus eri lähteitä hyödyntäen Hankintaa koskevat vuorovaikutteiset tiedotus- ja keskustelutilaisuudet Hankinnan ratkaisua määrittävät työpajat, joihin voi tilaajien ja toimittajien lisäksi osallistua myös hankittavan palvelun tai tuotteen loppukäyttäjiä. Yhteiskehittämisen eri muodot ja intensiivisyys määritetään tarpeen ja yhteistyön toteutuksen mahdollisuuksien mukaan. Markkinavuoropuhelu on keskeinen hankinnan potentiaalisten tarjoajien osallistamisen menetelmä. Se tulee suunnitella täysin hankittava ratkaisu, markkinatilanne ja sen toimijoiden tuntemus huomioiden. 6.4 ASIAKKAIDEN OSALLISTAMINEN Asiakkaalla tarkoitetaan palvelun tai tuotteen loppukäyttäjää, joka voi hankintakohtaisesti olla kunnan työntekijä, kuntalainen tai yritys. Kustannustehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden vahvistaminen vaatii asiakkaiden systemaattista osallistamista hankittavan palvelun tai tuotteen suunnitteluun hankinnan kohdetta määritettäessä ja hankinnan sopimuskauden aikaisessa seurannassa ja kehittämisessä. Asiakkaiden osallistaminen on jatkuvaa oppimista kunnan toimintojen ja hankintojen kehittämiseksi. Keskusten tulee oppia myös toisiltaan hankintojen tarvemäärittelyn menetelmien kehittämiseksi. Hankinnan kohdetta määritettäessä Hankinnan sopimuskauden aikana KEVYT RASKAS Asiakastarve- ja tyytyväisyyskyselyt Asiakkaiden tarpeita kartoittavat haastattelut ja ryhmäkeskustelut Asiakkaiden tarpeita määrittävät ideointityöpajat Asiakkaiden käyttökokemuksia keräävä päiväkirjamenetelmä: Asiakkaat vastaavat muutamaan palveluta/tuotetta koskevaan kysymykseen päivittäin KEVYT RASKAS Asiakastarve- ja tyytyväisyyskyselyt Kehittämistä koskevat haastattelut Kehittämistä koskevat työpajat Asiakkaiden havainnointi 6.5 YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hankintojen yritysvaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että hankinnoilla ei ole kielteisiä vaikutuksia yrityksiin ja että ne luovat yrityksille mahdollisuudet tasapuoliseen kilpailuun ja liiketoiminnan vahvistamiseen. Yritysvaikutuksia käsitellään kaupungin hyvän valmistelun ohjeissa. Lisäksi Joensuun Yrittäjät ry on laatinut yritysvaikutusten arvioimisen kriteerit määrittäen ne merkityksen ja vaikutuksen ulottuvuuksilla. Tämän ohjelman liitteenä olevassa hankinnan toteutuksen tarkastuslistassa oleva arviointimalli on kehitetty yrittäjäjärjestön mallin pohjalta. Lisäämällä maakuntaan jäävien hankintojen suhteellista osuutta 10 % -yksiköllä, maakuntaan siirtyy n. 500 työpaikkaa muualta ja kunnallisverotuotto kasvaa n. 3,5 milj.. Kaupungin omien resurssien ollessa riittämättömiä, tulee palvelujen tuottamistapoja vertailla tasapuolisesti kokonaisja elinkaarikustannukset huomioiden. 6.6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Joensuun kaupungin strategiassa on määritetty, että hankinnoissa huomioidaan ympäristövaikutukset. Tätä yksityiskohtaisemmin toimenpiteitä hankintojen ympäristövaikutusten vahvistamiseksi on kuvattu Joensuun kaupungin Ilmastoohjelmassa. Seuraavaan on poimittu keskeisiä hankintoja ohjaavia toimenpiteitä: Energiatehokkuutta otetaan yhä enemmän huomioon kaikissa laitehankinnoissa. Julkisissa hankinnoissa otetaan huomioon myös vastuullisuus, kuten Reilun kaupan kriteerit. Energiaan liittyvien tuotteiden hankinnan kokonaistaloudellisuuden vertailuperusteina on käytettävä ympäristömerkkien saamisen kriteereitä tai hankittava energiamerkinnän parhaisiin luokkiin kuuluvia tuotteita. Lisäksi on siirryttävä energiatehokkaisiin ja vähän kuluttaviin valaistusjärjestelmiin sisä- ja ulkovalaistuksessa. Palveluiden hankinnassa on vähennettävä elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia muun muassa ottamalla huomioon Pohjoismaisen tai EU:n ympäristömerkin palveluille kehittämät kriteerit. Keittiöissä ja ruokapalveluissa on hankittava ravitsemussuositusten mukaista sekä luonnonmukaisesti tuotettuja, kasvispainotteisia tai sesonginmukaisia elintarvikkeita. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.

14 Sivu 14/ SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintoja, joissa sosiaaliset näkökulmat on huomioitu ja joissa sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat vahvistavat toisiaan. Sosiaalisilla hankinnoilla pyritään vahvistamaan työllisyyttä ja näin vähentämään syrjäytymistä ja vahvistamaan yhteiskunnallista vastuunkantoa. Sosiaaliset kriteerit hankinnoissa voivat liittyä esimerkiksi: Työllisyysmahdollisuuksien luomiseen mm. nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille, vammaisille ja osatyökykyisille Yritysten liiketoiminnan toteuttamiseen niin, että ne huomioivat sosiaaliset näkökulmat laajemmin kuin laissa edellytetään Sosiaalisen yhdenvertaisuuden tukemiseen mm. parantamalla vähemmistöryhmien omistamien tai heitä työllistävien yritysten edellytyksiä osallistua julkisiin hankintoihin Tasa-arvoisiin ja turvallisiin työoloihin sekä oikeudenmukaiseen palkkaukseen Palveluiden tai tavaroiden esteettömään käyttöön 7 HANKINTAPROSESSI Hankintaprosessi tulee suunnitella aina kulloisenkin hankinnan ja sen tavoitteiden mukaisesti. Tässä auttaa hankintojen oikeanlainen kategorisointi. Toimivat hankintakategoriat varmistavat, että hankintojen resurssit kohdentuvat strategisesti ja taloudellisesti oikealla tavalla: resurssit kohdentuvat tärkeisiin hankintoihin ja hankintojen kustannukset eivät muodostu liian suureksi suhteessa toteutettavaan hankintaan. Selkeä vastuunjako, prosessin hallittu johtaminen (suunnittelusta sopimuksenaikaiseen toimintaan) sekä oikea-aikainen ja riittävä viestintä on keskeistä kaikissa hankinnoissa. Tässä luvussa on linjattu se, miten hankinnat tulee vastuuttaa, miten toimivat hankintakategoriat muodostetaan ja miten hankinnoista viestitään. 7.1 HANKINNAN VAIHEET Kaupunkikonsernin strategiset hankinnat toteutetaan seuraavassa kuvatun hankintaprosessin mukaisesti. Jokainen keskus tulee itse määrittämään omien hankintojensa tarpeita tukevat yksityiskohtaiset toimet. Keskeistä hankintaprosessissa on käsitellä jokaista hankintaa aina sen tarpeen, tavoitteiden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Hankinnan aikaisempia tarjouspohjien tai sopimusluonnosten kopiointi ei tuo hankintaan uusia ratkaisuja eikä vahvista hankinnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden syntyä voidaan edistää hankinnassa kohteen määrittelyssä, kilpailutuksen vertailuperusteissa ja sopimuskannusteissa. Toisaalta hankinnan suunnitteluun ja toteutukseen käytettävää työmäärää pitää arvioida aina hankinnan strategisuus ja koko huomioiden. Kuva 8. Hankintaprosessi

15 Sivu 15/ HANKINTOJEN SÄHKÖISTYMINEN Julkisia hankintoja ohjaavassa uudessa hankintadirektiivissä velvoitetaan siirtymään sähköisiin menetelmiin. Joensuun kaupunkikonsernissa hyödynnetään sähköisiä työvälineitä hankintojen operatiivisen toteutuksen ja hankintasopimusten hallinnan tukena. Tavoitteena on sähköistää koko hankintaprosessi. Tehokkaan prosessin merkitys korostuu erityisesti volyymija rutiinihankinnoissa. Pienhankinnat (kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat) tullaan käyttöönottoajan jälkeen ilmoittamaan jatkossa pienhankintaportaalissa. Kuva 9. Sähköiset välineet eri hankintaprosessin vaiheissa menetelmiä EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tulee ilmoittaa EU-laajuisesti. EU-hankintailmoitukset tehdään HILMAssa, josta ne toimitetaan automaattisesti julkaistavaksi Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (S-osa) sekä TED- tietokannassa (Tenders Electronic Daily). 7.3 HANKINTA- JA TILAAJAVASTUULAIT Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Julkisia hankintoja sitovat laissa asetetut hankintojen kynnysarvoihin sidotut periaatteet. Hankintalakia sovelletaan vain EUkynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Näiden lisäksi Joensuun kaupunki on määrittänyt kaupungin sisäisellä ohjeella raja-arvoja hankintojen toteutukselle ja näiden vastuille. Kynnysarvolla tarkoitetaan yksittäisen hankinnan suurinta mahdollista ennakoitua arvoa. Ennakoitu arvo määrittelee osaltaan myös sen, sovelletaanko hankintaan kansallista menettelyä vai EU-menettelyä. Euromääräiset voimassa olevat kynnysarvot löytyvät HILMASTA Kynnysarvoja euromääräisesti pienempiin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Näitä pienhankintoja toteutetaan Joensuun kaupunkikonsernissa Joensuun seudun pienhankintaohjeen mukaisesti, Hankintayksikön tulee tilaajavastuulain mukaan pyytää sopimuskumppanilta tilaajavastuulain alaiset todistukset, esim. todistukset verojen eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta. Sen sijaan että nämä pyydetään tarjouksen jättämisen yhteydessä voi tilaaja pyytää tarjouksen jättäjiltä todistuksen velvoitteiden suorittamisesta. Asiakirjat tarkastetaan sitten ennen sopimuksen laadintaa. Hankintayksiköt voivat myös käyttää tilaajavastuu.fi -verkkopalvelua. Tämän kautta hankintayksikkö voi hyvin helposti tarkastaa tilaajavastuulain alaisten velvoitteiden täyttymisen palvelua käyttävien tarjoajien osalta.

16 Sivu 16/ VIESTINTÄ Strategisesti tärkeiden hankintojen viestintä suunnitellaan heti kun hankinnan suunnittelu käynnistetään. Viestintäsuunnitelmassa määritetään eri kohde- ja sidosryhmien kontaktoinnin viestit, tavoitteet ja kanavat sekä aikataulut ja vastuut. Viestinnän suunnittelu ohjaa miettimään hankintaprosessin vaiheita ja jäsentää hankinnan toteutusta. Kuva 10. Esimerkkejä hankinnan strategisen- ja operatiivisen suunnitteluvaiheiden sekä toteutusvaiheen viesteistä, tavoitteista ja kanavista 7.5 HANKINTASOPIMUSTEN HALLINTA JA SOPIMUSKAUDEN AIKAINEN TALOUDEN SEURANTA Laadukas, kustannustehokas ja tilaajan muuttuviin tarpeisiin innovatiivisesti vastaava hankinta edellyttää sopimuskauden aikaista toteuman seurantaa. Hankittujen tuotteiden ja palveluiden laadun valvontaa tulee kehittää nykyisestään paitsi seurantamittareiden niin myös sopimusrikkomuksista asetettavin sanktioin. Sanktioiden lisäksi sopimusten vaikuttavuutta tulee lisätä kannustavuudella. Sopimuksen aikainen kehittäminen edellyttää, että hankinnan suunnitteluvaiheessa on määritetty seurannan ja kannusteiden perusperiaatteet, joita tarkennetaan sopimusvaiheessa. Hankintasopimusten käytettävyys Joensuun kaupunkikonsernin kaikki hankintasopimukset tulee olla saatavilla keskitetysti yhdestä paikasta tai yhdellä käyttöliittymällä. Käytön tulee olla keskuksille ja tilaajaorganisaatiolle helppoa ja nopeaa. Hankintasopimusten käyttämisen lisäämiseksi hakutoiminnoilla on vähintään mahdollistettava: o Tuotteet o Palvelut o Hinta o Sopimuskausi, optiokausi o Hälytykset o Toimiala o Yksikkö o Toimittaja Hankintasopimusten seuranta Hankintasopimusten seurannan vastuuttaminen (sopimuksen arvo vrt. todellinen toteuma kilpailutettuihin tuotteisiin/palveluihin ja toimittajiin) Hankinnan valmistelun aloittaminen ajallisesti aikaisin, hankinnan kategorian mukaisesti Tilaajan ja toimittajan vuorovaikutuksen määrittely o Tapaamisten ja muun vuorovaikutuksen muodot, esim. yhteiset arviointi- ja kehittämiskokoukset o Vuorovaikutuksen vuosikello Asiakaspalautteen ja -tyytyväisyyden mittaamisen määrittely o Mittaamisen menetelmät o Mittaamisen vastuut o Mittaamisen vuosikello

17 Sivu 17/23 8 HANKINTAOSAAMINEN Hankintojen kehittäminen vaatii tähän osallistuvalta henkilöstöltä hankintojen strategisuuteen ja operatiiviseen toteutukseen liittyvää osaamista. Hankintojen tekninen toteutus hoidetaan Joensuun seudun hankintatoimessa. Osaamisen kehittämisen tarpeita on kartoitettu hankintojen nykytilaselvityksellä ja toimenpiteitä on käsitelty seuraavassa osaamislajeittain: 1. Hankintojen strateginen johtaminen Hankintojen vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttää strategisen näkökulman vahvistamista. Tässä painottuu hankintojen johtaminen sekä kaupunkikonsernin että keskusten ja tilaajaorganisaatioiden tasolla. Strategisuuteen liittyy niin johtamisosaaminen, kaupungin elinkeinopolitiikka ja talous kuin strategisten hankintojen uusien ratkaisujen hankinta. 2. Tarvelähtöisyys ja loppukäyttäjien osallistamisen tavoitteet sekä menetelmät Keskusten osaamista kuvata sisällöllisesti omia tarpeitaan, tuotteitaan ja palveluitaan, tulee vahvistaa. Hankintojen sisältöasiantuntijoiden tarvemäärittelyn tueksi on tärkeää osallistaa myös palveluiden ja tuotteiden loppukäyttäjiä. Samoin loppukäyttäjiä on tärkeä kuulla läpi hankinnan sopimuskauden tarpeiden ja toteutuneen tuotannon laadun mittaamiseksi. Tarvemäärityksen menetelmien osaamiseen on hyvä kytkeä palvelumuotoilun lähtökohtia. 3. Hankintalainsäädännön osaaminen Hankintalainsäädännön osaamisen tasoja tulee vahvistaa keskuksissa hankinnoista vastaavien sekä hankintatoimen osalta. Keskuksilla tulee olla perustiedot hankintalainsäädännöstä sekä sopimuslaista. Hankintatoimella tulee olla perustietojen lisäksi laaja-alaisempaa osaamista hankintalainsäädännön ymmärryksestä ja tulkinnasta sekä velvoite tiedon ylläpitämiseen ja omalta sekä keskusten osalta. 4. Viestintä ja yhteydenpito markkinoiden kanssa Tilaajien ja toimittajien välisen hankintaprosessin suunnittelu ja sopimuskauden aikaisen vuoropuhelun tavoitteet ja menetelmät. 5. Hankintojen tulosperusteisuus Hankintojen tulosperusteisuutta käytetään varovaisesti ja sen käyttöä tulee vahvistaa. Tulosperusteisuudella voidaan vahvistaa hankinnan innovaatiokannusteita. Tulosperusteisen hankinnan pitäisi olla sellainen, jossa vaikuttavuudelle on sijaa ja palveluntuottaja voi sitä edistää. Eli hankinnan sisältö ja määritykset pitäisi mahdollistaa palvelutuottajan toimenpiteet vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. 6. Sosiaaliset kriteerit Sosiaalisilla hankinnoilla pyritään usein vahvistamaan työllisyyttä ja näin vähentämään syrjäytymistä ja vahvistamaan yhteiskunnallista vastuunkantoa. Sosiaalisten kriteereiden käyttöä hankinnoissa tulee vahvistaa. Keskukset ja tilaajaorganisaatiot määrittävät hankintaosaamisen tarpeensa ja näihin vastaavat toimenpiteet. Osaamisen kehittämiseen tulee myös varata resursseja.

18 Sivu 18/23 9 TOIMEENPANO JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN 9.1 OHJELMAN TOIMEENPANO Tämä ohjelma on koko kaupunkikonsernin toimintaa ohjaava asiakirja ja se määrittelee hankintojen kehittämisen strategiset linjaukset, joiden perusteella jokainen keskus laatii omat yksityiskohtaiset tavoitteet ja mittaristot. Samoin nämä tulevat käsittelemään ohjelmassa kuvattuja hankintaprosessia tukevia toimintamalleja oman yksikön tarpeisiin ja toimintamalleihin soveltaen. Hankintaohjelma päivitetään kahden vuoden välein. Joensuun kaupunkikonsernin hankintojen kehittäminen tapahtuu kaksivaiheisesti: 1. Hankintaohjelma luo hankintojen strategisen tason tavoitteet ja määrittää toimenpiteet päämäärien mukaisesti. Hankintojen strategiseen johtamiseen varattu resurssi seuraa ohjelman toimeenpanoa ja mittaa toteutumista. 2. Keskukset ja tilaajaorganisaatiot ovat vastuussa hankintaohjelman toimeenpanosta ja tavoitteiden asetannasta omassa organisaatiossaan oman toimialansa erityispiirteet huomioiden. Nämä myös raportoivat ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta kaupungin hankinnoista vastaavalle resurssille. 9.2 Kuva 12. KESKEISET Hankintojen KEHITYSKOHTEET kehittämisen vaiheistus JA TOIMENPITEET

19 Sivu 19/ KESKEISET KEHITYSKOHTEET JA TOIMENPITEET Ohjelman laadintaa on taustoitettu nykytilaselvityksellä. Tällä kartoitettiin hankintojen nykytilaa, kehityskohteita ja -tarpeita. Näiden perusteella on määritelty keskeiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Joensuun kaupungin hankintojen kokonaisarvo, noin 200 milj. euroa, ylittää henkilöstökulujen kokonaismäärän. Lähes puolet budjetista haukkaavalla osuudella pystytään vaikuttamaan kuntalaisten hyvinvointiin, työllisyyteen ja seudun yritysten pärjäämiseen. Hankintojen strategiseen johtamiseen tulee varata resurssi, joka vastaa strategisen tason kehittämisestä, hankintojen taloudellisuuden kehittämisestä ja hankintojen kytkemisestä kaupungin talouden kokonaissuunnitteluun sekä tunnistaa strategisten hankintojen mahdollisuuksia ja tukee näiden toteutusta. Hankintaprosessissa painopiste on ollut perinteisesti kilpailutuksessa. Kilpailutus on kuitenkin vain yksi hankintaprosessin vaihe. Hankintoja pitää kehittää suunnittelua ja sopimuksen aikaista toimintaa painottaviksi. Tulosperusteisuudella voidaan vahvistaa hankinnan innovaatiokannusteita. Hankintaohjelman tavoitteet ovat hankintojen strategisuuden ja johtamisen vahvistuminen, hankintaprosessien ja toimintamallien systematisointi sekä hankintaosaamisen vahvistuminen. Kuva 13. Nykytilan kartoituksessa esiin tulleet keskeiset kehittämiskohteet Kuva 14. Toimenpiteet RAPORTOINTI JA MITTAAMINEN Ohjelmassa on valittu keskeiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Näille tullaan asettamaan tavoitteet ja mittarit keskusten toimeenpanosuunnitelmissa, jotka ohjaavat hankintojen toteutusta ja kehittämistä. Asetettujen tavoitteiden vastaavuutta Joensuun kaupunkikonsernin sisäisiin ja toimintaympäristön muutoksiin arvioidaan vuosittain. Tällöin tehdään tarvittavat muutokset tavoitteisiin ja niiden mittareihin.

20 Sivu 20/23 SANASTO Hankinta Hankintasopimuksesta ja sitä edeltävästä kilpailuttamismenettelystä käytettävä yhteisnimitys. Hankinnan katsotaan alkavan joko hankintailmoituksen julkaisemisesta tai hankinnassa, jossa ei julkaista hankintailmoitusta, tarjouspyynnön lähettämisestä. Hankintakalenteri Tietokanava yrityksille, löytyy tulevat kilpailutukset keskitetysti Joensuun seudulla, uudet hankintapäätökset ja ostopaikkaluettelo: valitut toimittajat ja palvelun tuottajat Hankintaprosessi Hankinnan suunnittelusta alkava kilpailuttamismenettely vaiheineen. Hankintaprosessi päättyy sopimuksen allekirjoittamiseen. Joensuun kaupunkikonsernin hankintaprosessi on kuvattu tämän ohjelman sivulla x. Hankintasopimus Hankintapäätöksen jälkeen tehtävä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus, joka on tehty yhden tai useamman tarjoajan ja yhden tai useamman hankintayksikön välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Hankintayksikkö Toimija, joka on velvollinen noudattamaan hankinnoissaan hankintalakia. Hankintayksiköitä ovat valtio ja kunnat toimielimineen, kuntayhtymät ja muut ylikunnalliset toimielimet, evankelisluterilainen kirkko seurakuntineen, sekä ortodoksinen kirkkokunta. Lisäksi hankintayksiköitä ovat muut julkisoikeudelliset laitokset tietyin edellytyksin, esimerkiksi kunnalliset osakeyhtiöt. Julkinen hankinta Julkista hankintaa ovat tavaroiden ja palveluiden ostaminen, vuokraaminen, osamaksulla ostaminen, leasing ja optiosopimukset sekä rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttaminen. Kansallinen hankintailmoitus Tehdään kokonaisarvoltaan kansallisten ja EU-kynnysarvojen väliin jäävästä hankinnasta sekä liitteen B mukaisesta palveluhankinnasta, kun sen arvo ylittää kansallisen kynnysarvon. Hankintailmoitus tehdään osoitteessa Keskus Entinen hallintokunta. Kynnysarvot Hankintalaissa määritellyt euromääräiset raja-arvot, joiden mukaan määräytyy, mitä hankintalain säännöksiä hankintaan tulee soveltaa. EU-kynnysarvo on EY:n hankintadirektiiveissä säädetty tietty euromäärä, jonka ylittävissä hankinnoissa on noudatettava tarkempia ja yksityiskohtaisempia menettelytapoja kuin EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Markkinakartoitus Mahdollisten toimittajien tarjoamien ratkaisujen kartoitus. Markkinakartoituksessa voidaan huomioida olemassa olevien ratkaisujen lisäksi myös tuotekehityssuunnitelmat. Markkinakartoituksen menetelmiä ovat esim. olemassa olevien tuote/palvelutarjonnan tietojen keruu eri tiedonhakumenetelmin (verkkosivut, alan julkaisut, messut ja mutu tapahtumat) ja toimittajien haastattelut ja mutu tapaamiset tiedon syventämiseksi. Markkinavuoropuhelu Potentiaaliset toimittajat kutsutaan tilaajan ja toimittajan kahdenväliseen tai kaikille toimittajille yhteiseen vuoropuheluun, jossa pyritään löytämään uusia ratkaisuja hankinnan kohteen toteuttamiselle. Markkinavuoropuhelua toteuttaessa tukee noudattaa tasapuolisuutta ja markkinavuoropuhelusta on hyvä tiedottaa mahdollisimman laajasti, myös mm. Hilmassa. Pienhankintaportaali Toimittajaportaali, jossa kansallisen kynnysarvon alittavat kilpailutukset. Puitejärjestely Yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot kuten hinnat ja suunnitellut määrät. Puitejärjestelyn enimmäispituus on 4 vuotta. Suorahankinta Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö hankintailmoitusta julkaisematta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai useamman toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Tarjouspalvelu Toimittajaportaali, jossa kaikki Joensuun seudun hankintatoimen julkaisemat avoinna olevat tarjouspyynnöt. Tarjouspalvelun kautta voi esittää kysymyksiä ja jätetään tarjous. Toimittaja on luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai julkinen taho tai näiden ryhmittymä, joka tarjoaa markkinoilla tavaroita, palveluja tai rakennustyötä tai rakennusurakoita. Sanastossa on käytetty Kuntaliiton hankinnat-fi palvelun sanastoa.

[OUTOKUMMUN KAUPUNGIN HANKINTASTRATEGIA]

[OUTOKUMMUN KAUPUNGIN HANKINTASTRATEGIA] [OUTOKUMMUN KAUPUNGIN HANKINTASTRATEGIA] Kaupunginhallitus 28.12.2015 213 Sivu 2/16 Sisällys 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 4 3 Hankintastrategian lähtökohdat... 4 4 Strategiset linjaukset hankinnoissa...

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄT Hankintastrategian tavoitteena on ohjata hankintojen johtamista, suunnittelua ja toteuttamista kunnan sisällä siten, että julkiset

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014

Lisätiedot

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 1 JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 11.5.2016 Hankinta-asiamies Päivi Halonen 2 Mikä julkinen hankinta? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja,

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Miksi tehdään julkisia hankintoja?

Miksi tehdään julkisia hankintoja? Miksi tehdään julkisia hankintoja? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara, palvelu ja rakennusurakkahankintoja, joita hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa 20.3.2012 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

YRITTÄJÄILTA 3.11.2015 Pudasjärven kaupunki hankintojen järjestäytyminen ja markkinavuoropuhelukäytännöt

YRITTÄJÄILTA 3.11.2015 Pudasjärven kaupunki hankintojen järjestäytyminen ja markkinavuoropuhelukäytännöt YRITTÄJÄILTA 3.11.2015 Pudasjärven kaupunki hankintojen järjestäytyminen ja markkinavuoropuhelukäytännöt Jouni Piri MITÄ KAUPUNKI HANKKII Omana kilpailutuksena esim. - rakennusurakat - ylläpito- ja kunnossapitopalvelut

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Inarin kunnan yleiset hankintaohjeet

Inarin kunnan yleiset hankintaohjeet INARIN KUNTA Inarin kunnan yleiset hankintaohjeet Hyväksytty kunnanhallituksen päätöksellä 19.11.2007 485 Piiskuntie 2 Vaihde Pankit 99800 IVALO (016) 687 111 Nordea 207938-4356 http://www.inari.fi faksi

Lisätiedot

Innovatiivinen hankintaprosessi

Innovatiivinen hankintaprosessi Innovatiivinen hankintaprosessi Mikä se on ja miten se tehdään? Kuntatalo 4.5.2015 Katariina Huikko johtava lakimies Mikä on innovaatio? Hankintalain valmistelutyöryhmän mietintö TEM 37/2015, 4 : Innovaatio

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 1(7) Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 2(7) TARJOUSPYYNTÖ Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille. 1. HANKINNAN TAUSTA JA TARKOITUS Oulun kaupungin Konsernipalveluiden

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA HANKINTAILTA 20.4.2016 YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Keski-Suomen kunnat Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat

Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat Johtava lakimies Katariina Huikko Kansalliset hankinnat OSA III, luku 11» Tavara- ja palveluhankinnat, jotka

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Horisontissa uusi laki

Horisontissa uusi laki Horisontissa uusi laki Kuntamarkkinat 2016 Johtava lakimies Katariina Huikko Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi (HE 108/2016 vp) Hankintasääntelyn taustalla EU:n hankintadirektiivit (klassinen,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Marko Rossi Hankinta-asiantuntija 8.3.2016 Tilaajavastuulain suhde hankintalakiin Tilaajavastuulaki ei lähtökohtaisesti vaikuta hankintalainsäädännön

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI Lounais Suomen koulutuskuntayhtymä / Lounais Suomen ammattiopisto Novida pyytää tarjoustanne viljelykonsultoinnin hankinnasta tarjouspyynnön

Lisätiedot

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Hankinnat haltuun 14.9.2016 Hankintapäällikkö Marja-Liisa Jyrkilä, Kouvolan kaupunki Hankintojen osuus toimintakuluista Toimintakulut 571 milj. 2015 Avustukset

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008 Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta

Lisätiedot

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit 1 (9) 1. Johdanto... 2 2. Palveluhankinnat osana toiminnan ja talouden suunnittelua... 3 2.1 Tavoitteet ja päämäärät... 3 22.2 Raportointi ja seuranta...

Lisätiedot

1) Kunnan kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 2) Ryhmäkasvien ja kanervien hoitopalvelut 3) Pensaiden alasleikkaus- ja kuorikatteen levityspalvelut

1) Kunnan kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 2) Ryhmäkasvien ja kanervien hoitopalvelut 3) Pensaiden alasleikkaus- ja kuorikatteen levityspalvelut 1(6) TARJOUSPYYNTÖ KIINTEISTÖJEN ULKOALUEIDEN HOIDOSTA 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunnan hankintapalvelut pyytää tarjoustanne kiinteistöjen ulkoalueiden hoidosta tarjouspyyntöasiakirjoista selviävällä

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Puitesopimukset. PTCServices Oy

Puitesopimukset. PTCServices Oy Rakennusurakoiden kilpailuttaminen Puitesopimukset 6.4.2011 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto Hankintayksiköille

Lisätiedot

Uusi hankintalaki vihdoin täällä!

Uusi hankintalaki vihdoin täällä! Uusi hankintalaki vihdoin täällä! Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 24.1.2017 Kuntatalo 9.00-16.00 Ohjelma aamupäivä 1/2 09.00-09.15 Tervetuloa seminaariin ja johdatus aiheeseen - johtava

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

LUONNOS LIITE KHALL Hankasalmen kunnan PIENHANKINTAOHJEET

LUONNOS LIITE KHALL Hankasalmen kunnan PIENHANKINTAOHJEET LUONNOS LIITE KHALL 23.3.2015 67 Hankasalmen kunnan PIENHANKINTAOHJEET 2015 2 Tätä hankintaohjetta sovelletaan Hankasalmen kunnan kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin. 1. Pienhankinta ja sen

Lisätiedot

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Tarjouspyynnön asettaminen tarjoajien saataville Hankintayksikön on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2014 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 17.06.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2014 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 17.06.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2014 1 (5) 265 Palvelutalojen ruokapalveluhankinta HEL 2014-002626 T 02 08 02 00 Päätös päätti tarjouskilpailun tuloksena valita seuraavat palveluntuottajat palvelutalokohtaisesti

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA TERVOLAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 19.12.2016 TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA Tarjous pyydetään kuntalain 14. luvun mukaisesta hallinnon ja

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki

Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki Säteilyturvakeskus (jäljempänä STUK) (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö

Lisätiedot

KATEAINEIDEN HANKINTA 2012

KATEAINEIDEN HANKINTA 2012 TARJOUSPYYNTÖ 1 (7) KATEAINEIDEN HANKINTA 2012 Hankintayksikkö Espoon kaupunki,., 02070 ESPOON KAUPUNKI. Tarjouspyyntö Espoon Kaupunkitekniikka-liikelaitos pyytää tarjoustanne viheralueiden rakentamiseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy TARJOUSPYYNTÖ. MinLAPPI hanke (950000) Smart Investment (xxxxxx) Pienhankinnat. Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy TARJOUSPYYNTÖ. MinLAPPI hanke (950000) Smart Investment (xxxxxx) Pienhankinnat. Lapin ammattikorkeakoulu Oy Viite: 16/2014/MSI Lapin ammattikorkeakoulu Oy TARJOUSPYYNTÖ MinLAPPI hanke (950000) Smart Investment (xxxxxx) Pienhankinnat Lapin ammattikorkeakoulu Oy Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Sisältö 1 Pienhankinnat...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tarjoajan on tarjouksessaan ilmoitettava (liite 2) sähköpostiosoite, johon päätös lähetetään tiedoksi.

Tarjoajan on tarjouksessaan ilmoitettava (liite 2) sähköpostiosoite, johon päätös lähetetään tiedoksi. TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) B-LUOKAN ÖLJYNTORJUNTAVENEEN HANKINTA 2012 1. Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön tulevasta B-luokan öljyntorjuntaveneestä.

Lisätiedot

Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, / Oulu

Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, / Oulu Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, 18.1.2017 / Oulu 19.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Julkisten hankintojen merkitys on valtava Suomen julkinen sektori hankkii rakennusurakoita, tavaroita

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Lakimies Jonna Törnroos Hankintalain sopimustyypit Hankintasopimukset Käyttöoikeussopimukset Tavarahankintasopimukset Palveluhankintasopimukset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot