LAUSUNTO LAPIN LIITON LAUSUNTOPYYNTÖÖN ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN (325/ /2012) VALMISTELUAINEISTOSTA

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LAUSUNTO LAPIN LIITON LAUSUNTOPYYNTÖÖN ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN (325/ /2012) VALMISTELUAINEISTOSTA Khall 30 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatiminen on Lapin liiton val tuus ton kokouksessa päätetty laatia, ja kaavoitus on lii ton hallituksen päätöksellä laitettu vireille. Lapin liitto pyytää Pelkosenniemen kunnan lausuntoa (lau sun to pyyntö liitteenä 6) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan val mis te luai neis tos ta joka on MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti nähtävillä Kemijärven ja Rovaniemen kaupungintaloissa se kä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan, Savukosken ja Sodan ky län kunnanvirastoissa sekä Lapin liiton virastossa. Lisäksi kaava luon nos taustaselvityksineen on nähtävänä Lapin liiton kotisivuilla, osoi te: Kaavaluonnosta on esitelty mm. yleisötilaisuudessa Pel ko sen nie men kunnanvirastolla Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä on käyty Pelkosenniemen kun nan ja Lapin liiton välillä tavoiteneuvottelu , muistio liitteenä 7. Pelkosenniemen kunnalla on Maakuntakaavan ohjausryhmässä kaksi (2) jäsentä. Kunnanhallitus on nimennyt Rovaniemen ja Itä-La pin maakuntakaavan ohjausryhmään jäseniksi ja varajäseniksi kun nanjoh ta ja Erkki Parkkisen ja varalle kunnansihteeri Jaana Koskelan sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Annika Kostamon ja varalle valtuus ton puheenjohta ja Tero Luoma-ahon. Teknisenä asian tun ti ja na toimii teknisen osaston johtaja Panu Leinonen. Pelkosenniemen kunnan ja koko maakunnan kannalta keskeisiä seik ko ja ovat erityisesti Kemihaaran soiden alueella nykyisessä maakun ta kaa vas sa olevan ns. selvitysalueen alueidenkäyttövaraus, jo ka tulee ratkaistavaksi tekeillä olevassa maakuntakaavassa. Pelkosenniemen kunnan kannalta nykytilan mukaisella ratkaisulla Ke mi haa ran alueella on merkitystä luontomatkailussa, met sä ta louskäy tös sä, porotalouden laidunalueina ja monentyyppisessä vir kis tyskäy tös sä (metsästys, marjastus, kalastus ym.). Suora taloudellinen mer ki tys kunnalle ei ole kovin mittavaa. Laajempaa muuta ja vä lil lis tä taloudellista merkitystä on nykytilalla varmasti erityisesti mat kai luun kokonaisuutena, porotalouteen ja alueen virkistyskäyttöön (met sästys, marjastus) ja sillä, että nykytilan sijaan alueelle tulisi mo ni käyt töal las, on negatiivista merkitystä näihin elinkeinoihin ja toi min toi hin ja todennäköisesti myös kunnan matkailuimagoon. Toisaalta uu si

2 allasvesistö voi tarjota mahdollisuuksia myös kalastus- ja ve sis tö matkai luun. Alueen varaamisella ja rakentamisella tulvansuojelutarkoituksiin, jolla kin suunnitelluista tulvansuojeluallas (monikäyttöallas) vaih to eh dolla olisi Pelkosenniemen kunnalle taloudellista merkitystä ra ken ta misai kai sen työllisyysvaikutuksen osalta ja voimalaitoksen toiminta-ai kana merkittävä kiinteistöverotulovaikutus. Tässä yhteydessä on käytet ty suuruusluokkana n. miljoonan euron vuosittaista kiin teis tö ve rotu lo vai ku tus ta. Lisäksi kunnalle tulisivat Itä-Lapin Energia oy:n kaut ta lisääntyvät myyntitulot energiamyynnin kasvun kautta. Hait ta na olisivat tietysti edellä kerrotut muun maankäytön menetykset ra kenne tun allasalueen osalta. Alueen varaaminen tulvansuojelutarkoituksiin ei tarkoita vielä mo nikäyt tö al taan rakentamista. Sen toteutuminen edellyttää sinänsä useita sekä kansallisia että EU-tasoisia päätöksiä ja lupia ja maa kun takaa van varaukset eivät sinänsä siten oikeuta tulva- ja ener gia käy tön ratkaisujen toteuttamiseen. Korkein hallinto-oikeus päätöksessään ( /3339 KHO:2002:86) ei muuttanut Vaasan hallinto-oikeuden Vuo tos-päätös tä, jossa oli kysymys patoalueineen yhteensä 242 km 2:n suu ruisen Vuotoksen tekoaltaan ja voimalaitoksen rakentamisesta sekä ve sis tön säännöstelystä. Pohjois-Suomen vesioikeus katsoi, ettei teko al taan rakentamisesta ja vesistön säännöstelystä aiheutunut sellai sia vesilain 2 luvun 5 :ssä (467/1987) tarkoitettuja seurauksia, että lupa olisi evättävä. Suoritettuaan vesilain 2 luvun 6 :ssä (264/1961) tarkoitetun intressivertailun, vesioikeus myönsi luvan hake muk seen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Vaasan hallinto-oikeus ku mo si vesioikeuden päätöksen ja hylkäsi lupahakemuksen, koska ko ko nai suu te na arvioiden hankkeen vaikutukset olivat sellaisia ve silain 2 luvun 5 :ssä (467/1987) tarkoitettuja huomattavia ja laajalle ulot tu via vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesi luon nos sa ja sen toiminnassa, jotka estivät luvan myöntämisen. Kor kein hallinto-oikeus katsoi, että hankkeen vaikutuksia, kun otet tiin huomioon niiden laaja-alaisuus sekä erityisesti niiden sy väl le käy vyys ja pysyvyys allasalueella ja allasalueella olevat luontoarvot, oli pi dettä vä vesilain 2 luvun 5 :ssä (467/1987) tarkoitettuina huo mat ta vi na ja laajalle ulottuvina vahingollisina muutoksina ympäristön luon nonsuh teis sa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Korkein hal lin to-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen. Kos ka asia ratkaistiin vesilain 2 luvun 5 :n nojalla, ei vesilain 2 luvun 6 :ssä tarkoitetun intressivertailun suorittaminen ollut tarpeen. (Ää nes tys 6-1). Vesilaki 2 luku 5 (467/1987) ja 6 (264/1961) 1. Toisena koko maakuntaa koskevana asiana tulee maakuntakaavan mer kit tä väk si tulevan Sodankylään etelän suunnasta tulevan ra ta yh-

3 teys vaih to eh don linjaus. Lisäksi on muita yksityiskohtaisempia maakuntakaavoitukseen liit tyviä asioita, kuten esim. kaupan mahdolliset suuryksiköt, laajemmat rau ta tie hen liittyvät terminaali ja teollisuusalueet, Pyhätunturin matkai lualu een maakuntakaavatasoiset aluevarausten tarkistukset. Näiden osalta asiaa tarkastellaan kaavoitusprosessin ja tehtävien sel vi tys ten ja eri intressiryhmien soviteltujen tarpeiden mukaisesti. Lausuntoa on pyydetty mennessä mutta Pelkosenniemen kun ta on pyytänyt Lapin liitolta jatkoaikaa lausunnon antamiseen saakka. Lausuntopyynnössä pyydetään erityisesti ottamaan kantaa vaih to ehtois ten ratkaisujen paremmuuteen. Kjoht: Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle Ro va niemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta lau sun tonaan seuraavat kohdat: 1. Rautatieliikenne Pelkosenniemen kunnan kantana ratavaihtoehdoista tulevassa maakun ta kaa vas sa on, että maakuntakaavaan linjataan ratayhteys vaihto eh dot B ja C. Molemmat yhteysvaihtoehdot tulee suunnitella siten, et tä ne tukevat tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja mat kus ta ja lii kennet tä. Kaikkien vaihtoehtojen tulee kulkea Kemijärven kautta. Maakuntakaavaan merkittävä ratayhteys Sodankylään tulee linjata Ke mi jär vel tä Pelkosenniemen kautta Sodankylään kulkien pitkälti Ke mi jär vel tä olemassa olevaa voimalinjaa seuraten Pel ko sen nie melle ja näin mahdollisimman läheltä Pyhätunturin matkailukeskusta sekä edelleen Pelkosenniemeltä pohjoiseen Sodankylän suuntaan. Tämä ratavaihtoehto on lyhin ja kustannuksiltaan edullisin (2013 Lii kenne vi ras ton selvitys Pohjoisen raideliikennetarpeista) toteuttaa ja tämän vaihtoehdon vaikutusalueeseen kuuluu Pyhä-Luoston mat kai lualue, merkittävät metsävarannot ja erityisesti uudet merkittävät mi neraa li po ten ti aa lit pitkin ratalinjausta sekä Pelkosenniemen kir kon kyläs tä pohjoiseen oleva alue joka on ns. vihreäkivialuetta ja eri lai si na tutkimus ja varausalueina eri malminetsintäyhtiöillä ja GTK:lla. Toteu tues saan ratayhteys vaihtoehto C vaatii tarkkaa lin jaus suun nit telua Pyhätunturin matkailukeskuksen kohdalla. Pyhätunturin koh dal le tulee merkitä henkilöliikenneasema. Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolelle valtatie 5 ja seututie 965 risteyksen (Pelkosenniemi-Savukoski-Sodankylä risteys) län sipuo lel le tulee laittaa L-merkintä (liikennealue/-kohde) mahdollisen tu-

4 le van rautatien logistiikkakeskuksen, mm. puu- ja malmivarantojen las taus ter mi naa lin varausta varten. Ratalinjauksissa tulee huomioida porotaloudelle ja yksittäisille pa liskun nil le aiheuttamat haitat. Kunnan mielestä huonoimpana vaihtoehtona on Rovaniemi Sodan ky lä linjaus eli vaihtoehto Ab. Ratayhteysvaihtoehto tulee suunni tel la siten, että se tukee tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja matkus ta ja lii ken net tä. Ratayhteyden valinnassa tulee ottaa huomioon Pel ko sen nie mel tä pohjoiseen ja itään olevat mineraalipotentiaalit sekä runsaat Keski- ja Itä-Lapin metsävarat eli merkittävimmät ja tu levai suu des sa todennäköisimmät kuljetustarpeet. Tällaisia näkymiä ei ole valtatie 4:n alueelle sijoittuvalla linjausvaihtoehdolla. 2. Pyhätunturin matkailualue Maakuntakaavaluonnoksessa RM-aluevaraus Pelkosenniemen Pyhä tun tu ril la on sama kuin aiemmassakin maakuntakaavassa. Tu levai suu des sa matkailualueen laajentuessa Soutajan puolimainen (itäpuo li) rajaus voi aiheuttaa ongelmia tulevassa maankäytössä. Sou taja jär ven alue on nykyisin MU-alueella, ja siihen on alueen maanomis ta jil la isompia kehittämissuunnitelmia, samoin Soutajan itä rinteil le. Pelkosenniemen kunta esittää, että Pelkosenniemen Py hä tuntu rin Soutajan alueen RM-merkintää laajennetaan itäänpäin si ten että Soutajanlampi, Soutajanselkä ja Maasoutaja tulevat RM-alu eeksi. Pyhätunturin matkailualueen tunturin pohjoispuoliselle ns. Noi ta tuntu rin alueelle tulee maakuntakaavaan laittaa c-merkintä (kes kus ta toimin to jen kohde), kuten eteläpuolenkin keskukseen, koska alueen hyväk sy tys sä yleiskaavassa (Pyhä-Luosto yleiskaavan osa-alue 3, Pyhän matkailukeskuksen alue, hyväksytty ) on alueelle mer kit ty c-alueita, ja sinne on suunniteltu mittavaa rakentamista tu levil le vuosikymmenille. 3. Rovajärven ampuma-alue Pelkosenniemen kunta toteaa kantanaan, että Rovajärven ampumaja harjoitusalueen laajeneminen Javaruksentien pohjois- tai koil lispuo lel le kohti Pyhä-Luoston matkailualuetta on erittäin vahingollista ja ei ole hyväksyttävää, koska meluhaitat väistämättä kasvavat. Java ruk sen tie voisi olla nykyisen voimassaolevan maakuntakaavan mu kai ses ti rajana, mutta sen pohjoispuolelle ei aluetta tule laa jen taa. Jo nykyisellään kohdistuu Pyhäntunturin matkailualueelle mm. ko vapa nos am mun nois ta huomattavaa meluhaittaa, jotka koetaan epämiel lyt tä vä nä ja jopa hämmentävänä sekä pelottavana, etenkin ul ko-

5 mais ten matkailijoiden taholta, jotka hakevat vapaa-ajan mat koil laan luonnonrauhaa alueelta ja Pyhä-Luoston kansallispuistosta. 4. Rakennussuojelu Rakennussuojelumääräykset Pelkosenniemen kirkonkylän yk sit täisten rakennusten ja tilojen, nimismiehen ja metsänhoitajan puus tellien osalta ovat esitetyssä maakuntakaavaluonnoksessa liian tiukat. Maa kun ta kaa vas sa on SR-merkinnällä (rakennussuojelukohde) osoitet tu kohteita, joiden tulisi kuulua ma- tai mav-kohteiksi. Nyt olevassa luonnoksessa maakuntakaavassa suojeltaisiin ra kennuk set tiukemmin kuin kuntakaavoissa. Pelkosenniemen kirkonkylän poh jois osas sa on hyväksytty osayleiskaava ( ), jota ei kuiten kaan ole alistettu vahvistettavaksi, jolloin se ei ole oi keus vai kut teinen. Kyseisessä kaavassa alueet on merkitty /s (alue jolla ym pä ris tö säilytetään) merkinnällä. Pelkosenniemen terveyskeskus on mer kit ty kyseisessä osayleiskaavassa samalla /s merkinnällä, mutta jos tain syystä sitä ei ole kuitenkaan merkitty maa kun ta kaa va luon nok ses sa SR-merkinnällä, joten merkinnän asettamisten perusteet maa kun takaa vas sa ovat epäselvät. Lisäksi tulee huomioida, että SR-merkintä on erittäin tiukka, kun otetaan huomioon, että siihen kuuluu myös MRL 33 :n mukainen raken ta mis ra joi tus. SR-merkintä tulee kyseisistä kohteista poistaa. Suo je lu mää räyk set maakuntakaavatasolla eivät saa olla liian suurpiir tei siä, vaan ne täytyy määrittää oikeilla suojeluperusteilla ja alempi as tei sil la kaavoilla jotka perustuvat todellisiin selvityksiin ja suo je lupää tök siin. 5. Pohjavesialueet Pelkosenniemen Pyhäjärven kylän pohjavesialue (luokka III) tulee pois taa maakuntakaavasta. Lapin ELY-keskuksen seuranta ja vesien hoi to yk si kön syksyllä 2014 tekemien kairausten perusteella tode taan, että alueelta ei löydy hyvin vettä johtavia kerroksia, eikä alue so vel lu yhdyskuntien vedenhankintaan, liitteenä 8 Lapin ELY-keskuk sen hydrologi Anu Rautialan lausunto asiasta. 6. Tieliikenne Maakuntakaavaan tulee merkitä ohitustie valtatie 5:n ja kirkonkylän län si puo lel le noin kuuden kilometrin matkalle Pelkosenniemen keskus taa ja man kohdalle. Soklin kaivoshankkeen toteutuessa rek ka liiken ne kasvaa kohtuuttomaksi toteutettavaksi nykyisen kirkonkylän nau ha mai sen tienvarsiasutuksen kohdalla. Nykyisellään jo rek ka liiken ne aiheuttaa huomattavaa liikenneturvallisuus-, pöly-, melu-, pako kaa su- ja tärinähaittaa keskustaajaman alueella jossa sijaitsee

6 mm. kunnan terveyskeskus, koulu, päiväkoti ja palvelukoti sekä asuu huomattava osa kunnan väestöstä. Lisäksi alueella ei ole kat ta vaa kevyenliikenteenväylän verkostoa. Soklin kuljetusten oletettu li säys on noin 70 rekkaa vuorokaudessa eli rekka jompaankumpaan suuntaan 10 minuutin välein. Tulevaisuudessa on myös mahdollista, et tä kuljetuksia hoitavien rekkojen paino nousee jopa 90 tonniin, jolloin tä ri nä ja painuma haitat alueelle ovat vielä suurempia. Julki tulleen suun ni tel man mukaan Savukoskelle tehdään ohitustie, ja Ke mi jär vellä kään rekat eivät kulje keskustan kautta. Tästä johtuen on tar peellis ta, perusteltua ja tasapuolista, että myös Pelkosenniemen kir konky län keskustaajamaan merkitään maakuntakaavaan ohitustie, ja se myös rakennetaan, mikäli Soklin hanke toteutuu suunniteltuna tie liiken nevaihtoehtona. Vaihtoehtoisesti voidaan maakuntakaavaan tehdä tieyhteysmerkintä si ten, että liikenne ohjataan Kemijoen itäpuolelle rakentamalla uusi sil ta Kemijoen yli (esim. Vasaniemi-Hirsikangas) ja rakentamalla tieyh teys seututie 965:ltä tielle ja kunnostamalla se Kemijärven ter mi naa lil le saakka. Näin saataisiin rekkaliikenne kokonaan pois val ta tie viideltä ja Pelkosenniemen keskustaajamasta. 7. Kemihaaran alueen vaihtoehdot Kemihaaran soiden alue on ns. selvitysalueena (se 8301) ny kyi sessä maakuntakaavassa. Alue on merkittäviltä osin suojelu- ja Na tura-alu ee na ja osin metsätalouskäytössä. Alueelle on Kemijoen ve sistö alu een tulvanhallinnan valmistelun yhteydessä selvitetty tul van hallin nan vaihtoehtoina erilaisia allasratkaisuja tulvavesien talteen ot tami sek si alapuolisen vesistön erityisesti Rovaniemen tulvariskien hallin nan varmistamiseksi. Tämä tulvansuojeluvaihtoehto tarkoittaa ns. Kemihaaran monikäyttöaltaan rakentamista ja pitää tällöin si säl lään mahdollisuuden energiatuotantoon rakennettavan voi ma lai tok sen kautta ja lisäksi lisääntyneenä alapuolisen vesistön voi ma lai tos ten energiatuotantona. Nyt tehtävässä maakuntakaavoituksessa vaihtoehtoina ovat käy tännös sä: -vaihtoehto 1; alue osoitetaan luonnonsuojelualueena (SL) ja maaja metsätalousvaltaisena alueena (M) tai -vaihtoehto 2; alue soitetaan vesialueena (W-1) ja kohdemerkinnällä (EN) voimalaitos ja muilta osin SL ja M alueena. Pelkosenniemen kunnan kantana Kemihaaran alueen maankäyttöratkaisusta tulevassa maakuntakaavassa on: -vaihtoehto 1; alue osoitetaan luonnonsuojelualueena (SL) ja maaja metsätalousvaltaisena alueena (M). Lisäksi kunta esittää että mw-merkintää (Matkailun vetovoima-alue,

7 matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue) laajennetaan Kemijokivarresta kattamaan kyseinen Kemihaaran alue. Päätös: 1. Rautatieliikenne Janni Salmela esitti lisäyksenä, että Ab-vaihtoehtoa ei tule missään tapauksessa harkita. Arto Keto-Tokoi kannatti esitystä. Kunnanjohtaja lisäsi lisäyksen esitykseensä. Janni Salmela esitti lisäyksenä, että yhteystarvemerkintä Sokliin tulee merkitä. Kari Keto kannatti esitystä. Kunnanjohtaja lisäsi lisäyksen esitykseensä. Kunnanjohtaja lisäsi esitykseensä, että kaikkien vaihtoehtojen tulee kulkea Kemijärven aseman kautta. 2. Pyhätunturin matkailualue Annika Kostamo esitti, että c-merkintää ei esitetä Noitatunturin alueelle. Arto Keto-Tokoi kannatti esitystä. Jouni Tervo kannatti esitystä. Annika Kostamo täsmensi, että lausunnosta poistetaan kappale Pyhätunturin [ ] vuosikymmenille. Arto Keto-Tokoi kannatti esitystä. Jouni Tervo kannatti esitystä. Kunnanjohtaja poisti kappaleen esityksestään. 3. Rovajärven ampuma-alue Tero Luoma-aho esitti lisäksi, että MU-MV-alue laajenee Javaruksentiehen saakka. Arto Keto-Tokoi kannatti esitystä. Kunnanjohtaja lisäsi lisäyksen esitykseensä. 4. Rakennussuojelu Janni Salmela esitti, että kohta 4. poistetaan. Annika Kostamo esitti, että kohtaan 4. lisätään kirkonkylän vanha paloasema merkitään SR-suojelumerkinnällä. Arto Keto-Tokoi kannatti Salmelan esitystä. Tero Luoma-aho kannatti Kostamon esitystä.

8 Kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että kohdan 4. teksti on, että kirkonkylän vanha paloasema merkitään SR-suojelumerkinnällä. 5. Pohjavesialueet Hyväksyttiin yksimielisesti. 6. Tieliikenne Annika Kostamo esitti, että koko teksti poistetaan. Annika Kostamo esitti tekstiksi: Kunta edellyttää, että mikäli Soklin kaivostoiminta käynnistyy ja malminkuljetus tapahtuu teitse, tulee maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ottaa huomioon tieliikenneratkaisut ja niiden vaikutukset sekä laatia siihen liittyen YVA-menettely. Kunta edellyttää, että mahdollinen kaivoksen malmija huoltoliikenne saadaan pois kuntalaisten tavanomaisen työ- ja asiointiliikenteen seasta. Arto Keto-Tokoi esitti tekstiksi: Puutavaraliikenne ohjataan itäpuolentielle kirkonkylän sillan kautta ja sitä kautta Lappi Timberin sahalle, puutavaraterminaalille. Tie kunnostetaan ja päällystetään. Jouni Tervo kannatti Keto-Tokoin esitystä. Jouni Tervo kannatti Kostamon esityksiä. Kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että kohdan 6. teksti on: Kunta edellyttää, että mikäli Soklin kaivostoiminta käynnistyy ja malminkuljetus tapahtuu teitse, tulee maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ottaa huomioon tieliikenneratkaisut ja niiden vaikutukset sekä laatia siihen liittyen YVA-menettely. Kunta edellyttää, että mahdollinen kaivoksen malmi- ja huoltoliikenne saadaan pois kuntalaisten tavanomaisen työ- ja asiointiliikenteen seasta. Puutavaraliikenne ohjataan itäpuolentielle kirkonkylän sillan kautta ja sitä kautta Lappi Timberin sahalle, puutavaraterminaalille. Tie kunnostetaan ja päällystetään. 7. Kemihaaran alueen vaihtoehdot Arto Keto-Tokoi esitti poistettavaksi (1. ja 2.) kappaleet "Kemihaaran [ ] SL ja M alueena". Janni Salmela esitti, että maakuntakaavan tulvansuojelussa otetaan huomioon mahdollisesti 1/100 v tulvan uhka.

9 Tero Luoma-aho kannatti Salmelan esitystä. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen klo 23:00-23:06. Annika Kostamo kannatti Keto-Tokoin ja Salmelan esityksiä. Annika Kostamo esitti lisäksi, että: Matkailun kehittämisen alue laajennetaan Kemijoen molemmin puolille Savukoskelle Kemihaaraan saakka sekä Kitisen pohjoisrantaa Sodankylän kunnan rajalle MU-alueen rajaa myöten. Arto Keto-Tokoi kannatti Kostamon lisäystä. Kunnanjohtaja sisällytti esitykset omaan esitykseensä. --- Kunnanjohtaja muutti esitystään, että kunnanhallitus esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Rautatieliikenne Pelkosenniemen kunnan kantana ratavaihtoehdoista tulevassa maakun ta kaa vas sa on että maakuntakaavaan linjataan ratayhteys vaihto eh dot B ja C. Molemmat yhteysvaihtoehdot tulee suunnitella siten, et tä ne tukevat tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja mat kus ta ja lii kennet tä. Kaikkien vaihtoehtojen tulee kulkea Kemijärven aseman kautta. Maakuntakaavaan merkittävä ratayhteys Sodankylään tulee linjata Ke mi jär vel tä Pelkosenniemen kautta Sodankylään kulkien pitkälti Ke mi jär vel tä olemassa olevaa voimalinjaa seuraten Pel ko sen nie melle ja näin mahdollisimman läheltä Pyhätunturin matkailukeskusta sekä edelleen Pelkosenniemeltä pohjoiseen Sodankylän suuntaan. Tämä ratavaihtoehto on lyhin ja kustannuksiltaan edullisin (2013 Lii kenne vi ras ton selvitys Pohjoisen raideliikennetarpeista) toteuttaa, ja tämän vaihtoehdon vaikutusalueeseen kuuluu Pyhä-Luoston mat kai lualue, merkittävät metsävarannot ja erityisesti uudet merkittävät mi neraa li po ten ti aa lit pitkin ratalinjausta sekä Pelkosenniemen kir kon kyläs tä pohjoiseen oleva alue, joka on ns. vihreäkivialuetta ja eri lai si na tutkimus- ja varausalueina eri malminetsintäyhtiöillä ja GTK:lla. Toteu tues saan ratayhteys vaihtoehto C vaatii tarkkaa lin jaus suun nit telua Pyhätunturin matkailukeskuksen kohdalla. Pyhätunturin koh dal le tulee merkitä henkilöliikenneasema. Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolelle valtatie 5 ja seututie 965 risteyksen (Pelkosenniemi-Savukoski-Sodankylä risteys) län si-

10 puo lel le tulee laittaa L-merkintä (liikennealue/-kohde) mahdollisen tule van rautatien logistiikkakeskuksen, mm. puu- ja malmivarantojen las taus ter mi naa lin varausta varten. Ratalinjauksissa tulee huomioida porotaloudelle ja yksittäisille pa liskun nil le aiheuttamat haitat. Kunnan mielestä huonoimpana vaihtoehtona on Rovaniemi Sodan ky lä linjaus eli vaihtoehto Ab. Ab-vaihtoehtoa ei tule missään tapauksessa harkita. Ratayhteysvaihtoehto tulee suun ni tel la siten, että se tukee tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja mat kus ta ja lii ken nettä. Ratayhteyden valinnassa tulee ottaa huomioon Pel ko sen nie mel tä pohjoiseen ja itään olevat mineraalipotentiaalit se kä runsaat Keskija Itä-Lapin metsävarat eli merkittävimmät ja tu le vai suu des sa todennäköisimmät kuljetustarpeet. Tällaisia näkymiä ei ole valtatie 4:n alueelle sijoittuvalla linjausvaihtoehdolla. Yhteystarvemerkintä Sokliin tulee merkitä. 2. Pyhätunturin matkailualue Maakuntakaavaluonnoksessa RM-aluevaraus Pelkosenniemen Pyhä tun tu ril la on sama kuin aiemmassakin maakuntakaavassa. Tu levai suu des sa matkailualueen laajentuessa Soutajan puolimmainen (itä puo li) rajaus voi aiheuttaa ongelmia tulevassa maankäytössä. Sou ta ja jär ven alue on nykyisin MU-alueella, ja siihen on alueen maan omis ta jil la isompia kehittämissuunnitelmia, samoin Soutajan itä rin teil le. Pelkosenniemen kunta esittää, että Pelkosenniemen Pyhä tun tu rin Soutajan alueen RM-merkintää laajennetaan itäänpäin siten että Soutajanlampi, Soutajanselkä ja Maasoutaja tulevat RM-alueek si. 3. Rovajärven ampuma-alue Pelkosenniemen kunta toteaa kantanaan että Rovajärven ampumaja harjoitusalueen laajeneminen Javaruksentien pohjois- tai koil lispuo lel le kohti Pyhä-Luoston matkailualuetta on erittäin vahingollista ja ei ole hyväksyttävää koska meluhaitat väistämättä kasvavat. Ja varuk sen tie voisi olla nykyisen voimassaolevan maakuntakaavan mukai ses ti rajana, mutta sen pohjoispuolelle ei aluetta tule laa jen taa. Jo nykyisellään kohdistuu Pyhäntunturin matkailualueelle mm. ko va panos am mun nois ta huomattavaa meluhaittaa, jotka koetaan epä miellyt tä vä nä ja jopa hämmentävänä sekä pelottavana etenkin ul ko maisten matkailijoiden taholta jotka hakevat vapaa-ajan mat koil laan luonnonrauhaa alueelta ja Pyhä-Luosto kansallispuistosta. MU-MV-alue laajenee Javarauksentiehen saakka.

11 4. Rakennussuojelu Kirkonkylän vanha paloasema merkitään SR-suojelumerkinnällä. 5. Pohjavesialueet Pelkosenniemen Pyhäjärven kylän pohjavesialue (luokka III) tulee pois taa maakuntakaavasta. Lapin ELY-keskuksen seuranta ja vesien hoi to yk si kön syksyllä 2014 tekemien kairausten perusteella tode taan että alueelta ei löydy hyvin vettä johtavia kerroksia eikä alue so vel lu yhdyskuntien vedenhankintaan, liitteenä 8 Lapin ELY-keskuk sen hydrologi Anu Rautialan lausunto asiasta. 6. Tieliikenne Kunta edellyttää, että mikäli Soklin kaivostoiminta käynnistyy ja malminkuljetus tapahtuu teitse, tulee maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ottaa huomioon tieliikenneratkaisut ja niiden vaikutukset sekä laatia siihen liittyen YVA-menettely. Kunta edellyttää, että mahdollinen kaivoksen malmi- ja huoltoliikenne saadaan pois kuntalaisten tavanomaisen työ- ja asiointiliikenteen seasta. Puutavaraliikenne ohjataan itäpuolentielle kirkonkylän sillan kautta ja sitä kautta Lappi Timberin sahalle, puutavaraterminaalille. Tie kunnostetaan ja päällystetään. 7. Kemihaaran alueen vaihtoehdot Pelkosenniemen kunnan kantana Kemihaaran alueen maankäyttöratkaisusta tulevassa maakuntakaavassa on: -vaihtoehto 1; alue osoitetaan luonnonsuojelualueena (SL) ja maaja metsätalousvaltaisena alueena (M). Maakuntakaavan tulvansuojelussa otetaan huomioon mahdollisesti 1/100 v tulvan uhka. Lisäksi kunta esittää että mw-merkintää (Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue) laajennetaan Kemijokivarresta kattamaan kyseinen Kemihaaran alue. Matkailun kehittämisen alue laajennetaan Kemijoen molemmin puolille Savukoskelle Kemihaaraan saakka sekä Kitisen pohjoisrantaa Sodankylän kunnan rajalle MU-alueen rajaa myöten. Hyväksyttiin muutettu esitys yksimielisesti. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 23:32.

12 Lisätiedot: Kunnanjohtaja Pertti Severinkangas Täytäntöönpano: Ote: Lapin liitto, tekninen osasto