Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Paroc Oy Ab:n Oulun vuorivillatehtaan toimintaa.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro PPO-2002-Y ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Paroc Oy Ab:n Oulun vuorivillatehtaan toimintaa. LUVAN HAKIJA Paroc Oy Ab PL Vantaa LAITOS Paroc Oy Ab, Oulun Vuorivillatehdas Mineraalitie OULU LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Vuorivillatehdas sijaitsee Oulun kaupungin Ruskon kaupunginosassa Paroc Oy Ab:n omistamalla 27,6 hehtaarin suuruisella kiinteistöllä, osoitteessa Mineraalitie 1. Tuotantorakennus koostuu useista osastoista. Lisäksi kiinteistöllä on keittiö- ja ruokalarakennus sekä kylmiä varastohalleja 8 kpl. Lähinaapurustossa sijaitsee Ruskon kaatopaikka sekä pienehköjä tuotanto- ja varastorakennuksia. Lähimmälle asuntoalueelle on matkaa noin kilometri. Lähimmät yksittäiset asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 200 metrin päässä. Kiinteistöä ympäröivät puistoalueeksi kaavoitetut noin 50 metrin vyöhykkeet. Tehdas on toiminut alueella vuodesta 1969 alkaen. Aluetta ei käytetä pohjavesivarantona. Tehdasalueen ympärillä on pääasiassa Oulun kaupungin omistuksessa olevia kiinteistöjä, joista osa on annettu vuokralle. Tehtaalta pohjoiseen on Ruskon kaatopaikka. Lounaassa sijaitsee Oulun Puhelin Oy:n sekä Ruskon Metalli ja Kuljetus Oy:n hallitsemia kiinteistöjä. Lännessä on Ratahallintokeskuksen kiinteistö sekä Liuskekuja 9:ssä ainoa rajakiinteistö, jolla on asutusta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 2 momentin 8 c) kohdan perusteella. KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: PUHELIN: TELEFAX: WWW-OSOITE: Linnankatu 7, Oulu PL 124, Oulu Vaihde (08) (08) Kalajokilaakson osasto: Torikatu 40 B, Kokkola Kokkola Vaihde (06) (06)

2 2/28 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohdan 7 b) perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle Hakija on toimittanut lisäyksen hakemukseen Hakija on täydentänyt hakemusta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vuorivillatehtaalla on voimassa seuraavat luvat: Sijoituslupa vuorivillatehtaalle; , Oulun kaupungin terveyslautakunta Sijoituslupa vuorivillatehtaan laajennus ja muutostöille; Oulun kaupungin terveyslautakunta Päätös ilmansuojelulain mukaisessa asiassa Nro A 233H Dnro H Par Oulun lääninhallitus Jätelupa Dnro 1196Y Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Valvonnan siirtäminen Oulun kaupungin ympäristövirastolta TUKES:ille /36/99 Turvatekniikan keskus Voimassa olevassa asemakaavassa tuotantolaitoksen alue sekä sen lähiympäristö on kaavoitettu teollisuus ja varastoalueeksi. Oulun yleiskaavassa 2020 luonnoksessa alue on merkitty teollisuusalueeksi (T). LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Paroc Oy Ab:n tehtaalla on yksi tuotantolinja, joka valmistaa vuorivillatuotteita. Tuotteita käytetään lämpö-, palo- sekä äänieristeenä. Tuotanto on pääsääntöisesti keskeytyvää kolmivuorotyötä, tuotantokapasiteetti on noin tonnia ja käyntiaika noin tuntia vuodessa. Tehtaassa työskentelee noin 80 henkilöä. Koksilämmitteisessä sulatusuunissa sulatettu kiviaines ohjataan kuiduttimelle, jossa sideaine lisätään kuituihin. Kuidut kerätään imuilman avulla kuljettimelle ohueksi villaradaksi, joka laskostetaan haluttuun paksuuteen. Karkaisu-uunista tuleva villarata jäähdytetään imemällä sen läpi ilmaa. Karkaistu villarata sahataan määrämittaisiksi levyiksi ja pakataan. Vuorivillatuotannon päästöt syntyvät sulatuksessa, keräilyssä, karkaisussa ja sahauksessa. Kiinteitä jätteitä muodostuu prosessin eri vaiheissa sekä tuotteiden viimeistelyssä. Jätevesiä ei tuotantoprosessissa muodostu.

3 3/28 Sulatuksen ilmapäästöt ovat hiukkaset, hiilidioksidi (CO 2 ), häkä (CO), rikkidioksidit (SO 2 ), haisevat rikkiyhdisteet (TSR) sekä typenoksidit (NO x ). Kuidutuksen, keräilyn ja karkaisun päästöt ovat peräisin hartsista (vapaa fenoli ja formaldehydi) ja lisäksi syntyy ammoniakkipäästöjä. Kaasut puhdistetaan vuorivillasuotimessa ja johdetaan 51 metriä korkean piipun kautta ilmaan Sulatuksen kiinteä jäte on syklonissa kerätty pöly, sulasta poistettu rautaosuus sekä häiriötilanteessa muodostuva kivisula. Kuidutuksen, keräilyn ja karkaisun jätteet ovat kuidun muodostuksesta tuleva roiske eli linkojäte, vuorivillasuodinjäte sekä karkaisematon villajäte. Suurin osa linkojätteestä kierrätetään ja käytetään kupoliuunissa raaka-aineena. Sahauksessa syntyvä pöly puhdistetaan tekstiilisuotimessa. Reunakaista ja tuotejäte hyödynnetään kierrättämällä ne takaisin prosessiin tai valmistamalla niistä puhallusvillaa. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Vuorivillatehtaan tuotanto on ollut viime vuosina noin tonnia kivivillaeristeitä. Laitoksen tämänhetkinen suurin mahdollinen tuotantokapasiteetti on noin tonnia vuodessa. Tuotanto on käynnissä päivää vuodessa.. Tehdas toimii pääsääntöisesti keskeytyvässä kolmivuorotyössä maanantaista klo 6.00 lauantaihin klo Tuotantolinjaa ja laitteistoja puhdistetaan ja huolletaan noin yhden vuoron ajan viikossa sekä kerran vuodessa noin kahden viikon pituisessa vuosihuollossa. Tiedot tuotantoprosessista Raaka-aineet Vuorivillan raaka-aineena käytetään Paroc Oy Ab:n louhoksilla Lapinlahdelta, Mäntyharjulta ja Kiimingistä louhittua kiveä ja lisäksi ulkopuoliselta toimittajalta hankittavaa dolomiittia tai kalkkikiveä. Vuorivillatehdas käyttää kiveä vuosittain noin tonnia sulatusprosessissa. Suurin pihalla ja siiloissa varastoitava määrä kiviainesta on noin tonnia. Liima-aineena käytetään ureamodifioitua fenolihartsia, johon laimennuksen yhteydessä lisätään ammoniakkia, öljyemulsiota, silaania ja silikonia. Kemikaaleja käytetään noin 3000 tonnia vuodessa. Suurin säiliöissä tai astioissa varastoitava kemikaalimäärä on noin 150 tonnia. Taulukko 1. Käytetyt kemikaalit vuosina Kemikaali Vuosi 2001 (t/a) Vuosi 2002 (t/a) Vuosi 2003 (t/a) Fenorex Nestemäinen happi Ammoniakkivesi Nypar 40M Silane A ,5 1,4 1,2 Sulatusenergia saadaan koksista, jota käytetään sulatukseen noin tonnia vuodessa. Suurin varastoitava koksin määrä on noin tonnia. Sitä varastoidaan pihalla ja sisätiloissa siilossa. Biokaasua toimitetaan Ruskon kaatopaikalta noin tonnia vuodessa. Kevyttä polttoöljyä, jota käytetään noin 25 tonnia vuodessa, säilytetään kahdessa maanalaisessa ja yhdessä maanpäällisessä säiliössä.

4 Kiven ja koksin käsittely 4/28 Kivi ja koksi varastoidaan pihalla. Kivi ja koksi seulotaan alitteen poistamiseksi. Ulkopuolinen urakoitsija hoitaa kiven ja koksin siirrot tehtaan sisällä sijaitseviin siiloihin, joista kivet ja koksi punnitaan ja syötetään kupoliuuniin. Sulatus Sulatus toimii jatkuvana panosprosessina siten, että kivet ja koksi panostetaan määrätyssä suhteessa sulatusuuniin (kupoliuuni). Linkojätettä käytetään myös raaka-aineena kupoliuunissa. Koksi poltetaan uunin sulatusvyöhykkeellä hapella rikastetun, esilämmitetyn polttoilman avulla. Lämpötila nousee sulatuksessa yli 1500 o C, jolloin kivi sulaa ja osa kivien sisältämästä rautaoksidista pelkistyy raudaksi. Rauta poistetaan määräajoin kupoliuunista. Polttoilma lämmitetään lämmönvaihtimessa, joka saa tarvittavan lämmön biokaasupolttimesta tai öljynpolttimesta. Öljypoltinta käytetään lähinnä varajärjestelmänä, jos biokaasun jakelussa on ongelmia. Kupoliuunin sifoni- ja rännipolttimissa, jotka edesauttavat sulan juoksutusta, käytetään nestekaasua. Kupoliuunin manttelia jäähdytetään vedellä, järjestelmä on avoin. Vettä haihtuu noin m 3 vuorokaudessa. Sulatuksen savukaasut puhdistetaan syklonissa ja johdetaan 51 metriä korkeaan piipun kautta ilmaan. Lyhytaikaisissa ongelmissa, kun tuotanto tilapäisesti pysäytetään, on sula valutettava kupoliuunista. Tästä ohiajosulasta muodostuu lasimaista jätettä. Kuidutus ja keräily Kivisula juoksutetaan nopeasti pyöriville kehille (linko), joissa kuidut muodostuvat. Osasta sulaa muodostuu karkeampia kuituja ja helmiä, jotka päätyvät kellariin. Noin 75 % linkojätteestä otetaan talteen, hienonnetaan myllyssä ja kierrätetään takaisin kupoliuuniin raakaaineeksi. Linkojäte, jota ei hyödynnetä, viedään kaupungin kaatopaikalle. Kuitujen muodostuttua lisätään hartsiliima (urealla modifioitu fenoliformaldehydihartsi), joka on laimennettu vedellä. Siihen on myös lisätty ammoniakkia, pölynsidontaöljyä, silaania ja silikonia. Kuidut kerätään imuilman avulla keräilykuljettimelle. Poistoilma johdetaan vuorivillasuodattimen ja piipun kautta ilmaan. Poistoilma sisältää hartsiliimaperäisiä yhdisteitä, fenolia, formaldehydiä ja ammoniakkia. Vuorivillasuotimen levyt vaihdetaan viikon tai kahden välein. Suodinrakennuksen pohjalle kertynyt kuitu-liimaseos poistetaan. Jäte varastoidaan katoksen alla, kunnes se viedään kaupungin kaatopaikalle. Karkaisu Kerätty vuorivillamatto ohjataan karkaisu-uuniin, jossa liima kovetetaan lämpimien savukaasujen avulla. Kertamuovityyppinen fenolihartsiliima kondensoituu lämmön vaikutuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hartsi reagoi itsensä kanssa, ja vapauttaa aiemmin kemiallisesti sitoutuneen veden. Karkaisussa vapautuu myös jonkin verran hartsiliimaperäisiä yhdisteitä ja ammoniakkia. Karkaisu-uunin savukaasut puhdistetaan samassa vuorivillasuotimessa kuin keräilyn kaasut. Karkaisu-uunin lämmitykseen käytetään pääsääntöisesti biokaasua. Kevyttä polttoöljyä käytetään mikäli biokaasun jakelussa on ongelmia.

5 5/28 Jäähdytys Karkaisu-uunista tuleva vuorivillamatto jäähdytetään imemällä sen läpi ilmaa. Sahaus ja pakkaus Villarata sahataan määrämittaisiksi levyiksi ja pakataan. Sahauksessa syntyvä pöly poistetaan imemällä ja imuilma puhdistetaan letkusuotimessa. Vuorivillapöly viedään kaupungin kaatopaikalle. Reunakaista ja ne valmiit tuotteet, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia hyödynnetään kierrättämällä ne takaisin prosessiin tai puhallusvillan raaka-aineena. Pakkausmuovin kutistamiseen käytetään nestekaasua. Liikenne ja liikennejärjestelyt Paroc Oy Ab:n tuotantolaitos sijaitsee Oulussa Ruskon kaupunginosassa noin 5 km Oulun keskustasta koilliseen. Kulkuyhteys on Raitotie, Ruskoniityntie ja Mineraalitie, joka päättyy tehdasalueelle. Raaka-aineita tuovien autojen määrä on 2 4 vuorokaudessa, aikarajoitusta ei ole. Pakkausmateriaaleja ja lavoja tulee rekka-autolla noin viisikymmentä kertaa vuodessa. Nestekaasupulloja täydennetään kerran viikossa. Taulukko 2. Kemikaalien kuljetukset. Kemikaali Kuljetustapa Kertakuljetus- Kertaa Purkupaikka määrä (kg) vuodessa Fenorex Säiliöauto n 50 Fenorexsäiliöt Ammoniakkivesi Säiliöauto n 10 Ammoniakkisäiliö (25 %) Nyparöljy Säiliöauto n 25 Sideaineasema Silaani Tynnyrissä 200 n 12 Sideaineasema Happi Säiliöauto n 110 Happisäiliö Nestekaasu Säiliöauto n 10 Nestekaasusäiliö Kevyt polttoöljy Säiliöauto n 5 Polttoöljysäiliö Tehtaalta lähtevät tuotteet lastataan pääsääntöisesti varaston aukioloaikoina. Rekka-autot lastataan pääasiassa lastauslaiturilla, taakkavarastoalueella. Kuormia lähtee noin 400 kuukaudessa. Ajoittain tuotteita kuljetetaan tehtaalta myös junalla. Osa jätteistä lastataan takapihalla ja osa kerätään suoraan vaihtolavoille tai kontteihin. Kuljetuksia on noin 40 kuukaudessa. Muita kuormia on noin 20 kuukaudessa. TIEDOT VEDENHANKINNASTA, ENERGIAN KÄYTÖSTÄ JA TEHOKKUUDESTA Vedenhankinta Raakavesi, jota tehdas käyttää m 3 otetaan Oulun kaupungin vesijohtoverkosta. Tehtaan prosessivesi kiertää suljetussa systeemissä. Tehdasalue tehtaan ympärillä on asfaltoitu siten, että sadevedet ohjautuvat prosessivesialtaille alueilta, joilla käsitellään karkaisematonta vuorivillaa ja muilta alueilta sadevesiviemäreihin.

6 6/28 Energian käyttö Paroc Oy Ab:n Oulun vuorivillatehtaalla käytetään energialähteinä koksia, biokaasua, kevyttä polttoöljyä ja sähköä. Sähköä on tehtaalla käytetty vuosittain noin 8 GWh. Kupoliuunin jäähdytysveden lämpöä käytetään hyväksi tehdastilojen, konttorin ja ruokalan lämmityksessä. Ruskon kaatopaikalla tuotettavaa biokaasua käytetään esilämmityksessä, karkaisu-uunissa ja keskuslämmityksessä. Nestekaasua käytetään kupoliuunin polttimiin sekä pakkauslaitteisiin. Taulukko 3. Tehtaalla käytetyt polttoaineet vuosina Polttoaine Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Koksi (t) Nestekaasu (1000 m 3 ) Kevyt polttoöljy (t) Biokaasu (1000 m 3 ) Arvio energian käytön tehokkuudesta Tehtaan polttoaine-energiankulutus (keskuslämmitys ei ole mukana) tuotetonnia kohti on laskenut noin 4 % vuodesta 1998 ja koksin käyttö tuotetonnia kohden on vähentynyt noin 7,5 % vuodesta Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt biokaasun käytön ansiosta. Ei-fossiilisten polttoaineiden osuus on lähellä neljännestä tuotantoon käytetystä polttoaine-energiasta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt viemäriin. Paroc Oy Ab:n tuotannossa ei ohjata päästöjä veteen tai viemäriin. Vesi suodatetaan ja käytetään sideaineen laimennukseen ja linjan puhdistustoimissa. Saniteettivedet ohjataan kaupungin jätevesiverkostoon. Päästöt maaperään Tehdyissä selvityksissä on todettu maaperän pilaantumista varastosäiliöiden välistä (mineraaliöljy) ja prosessivesialtaiden ja suotimen läheisyydestä (fenoli). Alueet tullaan kunnostamaan silloin, kun säiliöt poistetaan tai säiliöiden kunnostustöiden yhteydessä. Pintavesien laatua on seurattu vuoteen 1996 saakka. Melu ja tärinä Tehdasalueella on vuonna 1991 tehty melumittaus. Mittauksen mukaan noin 100 metriä tehdasrakennuksesta melutaso on noin db (A) ja 300 metriä tehtaalta saavutetaan melutaso alle 45 db (A). Näin ollen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melutaso alittaa valtioneuvoston päätöksessä annetut ohjearvot, vaikkakin kyseessä on teollisuusalue. Mittausraportti on hakemuksen liitteenä. Tehtaalla ei ole tärinää aiheuttavaa toimintaa.

7 7/28 Päästöt ilmaan Kupoliuunin hiukkaspäästöt sekä tehtaan fenoli-, formaldehydi- ja ammoniakkipäästöt mitataan kolmen vuoden välein. Lisäksi on mitattu kupoliuunin rikkidioksidi-, rikkivety-, TSRja hiilimonoksidipäästöt. Hiilidioksidipäästöt on laskettu polttoaineista. Kupoliuunin savukaasut puhdistetaan syklonissa ja kuidutuksen, keräilyn ja karkaisun kaasut vuorivillasuotimessa. Kupoliuunin, esilämmityksen, kuidutuksen, keräilyn ja karkaisun kaasut johdetaan 51 metriä korkean piipun kautta ilmaan. Karkaisu-uunin alku- ja loppupäässä on kaksi tuuletushuuvaa, joilla imetään ulos muuten tehdashalliin mahdollisesti tulevat hajut. Poistoilma suodatetaan vuorivillalevyn lävitse ja johdetaan ulos. Jäähdytyksestä tulevaa ilmaa ei puhdisteta vaan se johdetaan suoraan ulos. Päästökorkeus on 11,5 m. Sahoista tuleva pöly imetään pois ja suodatetaan letkusuotimissa. Ilmapäästöt päästökohdittain Vuosipäästöt on laskettu päästökertoimista, jotka saadaan päästömittauksista. Merkittävin keräilyn ja karkaisun päästöjen vaihteluun vaikuttava tekijä tuotannossa on sideaine sekä valmistettavan tuotteen sideainepitoisuus. Uusi sideaine on vähentänyt ammoniakin käyttöä. Sulatuksen keskimääräiset pitoisuudet ja päästöt on laskettu kolmen mittauksen keskiarvosta. Kuidutuksessa, keräilyssä ja karkaisussa on käytetty vanhan ja uuden sideaineen päästömittausten keskiarvoa. Taulukko 4. Päästöt päästökohteittain tehtyjen mittausten perusteella. Päästö pitoisuus mg/nm 3 keskimääräinen tuntipäästö kg/h keskimääräinen vuosipäästö t/a SULATUS Hiukkaset ,6 106 SO x 609 4,7 28 H 2 S 184 1,7 10 TSR 721 3,4 20 NO x 257 1,8 11 CO 2 (laskettu koksista) CO 2 (laskettu kivestä) CO 2 (laskettu biokaasusta) CO 2 (laskettu POK) CO (mitattu) KUIDUTUS, KERÄILY JA KARKAISU Hiukkaset 26 3,1 19 Fenoli 11 1,1 7 Formaldehydi Ammoniakki 24 2,5 15 NO x 60 0,5 3 CO 2 (laskettu biokaasusta) CO 2 (laskettu POK) JÄÄHDYTYS Fenoli 7 0,09 0,5 Formaldehydi 2 0,02 0,1 Ammoniakki 0,1 0,6

8 Taulukko 5. Laitoksen Päästöt ilmaan vuosina /28 Aine (yksikkö) Hiukkaset (t), josta PM10 (t) Rikkidioksidi (t) 36,0 33,0 29,1 Typen oksidit (t) 26,0 16,7 16,1 Ammoniakki (t) 29,1 16,1 15,5 Hiilimonoksidi (t) Hiilidioksidi, Foss (t) Hiilidioksidi, BIO (t) Formaldehydi (t) 5,8 6,9 6,7 Fenoliset yhdisteet (t) 10,7 7,4 7,1 Muut pelkistyneet rikkiyhdisteet, 8,9 10,5 10,1 TSR (rik- kinä) (t) Kromi (kg) Nikkeli (kg) Pääosa päästöistä tulee sulatuksesta. Hiukkaspäästöjä tulee vähäisessä määrin kuidutuksesta, keräilystä ja karkaisusta. Prosessijätteet Kiven seulajäte Kiven seulajäte syntyy raaka-aineen kulkiessa seulontavaiheen läpi, kun syötetään kivimateriaali raaka-aineen käsittelylaitteistoon. Se kerätään omaan kasaan ja käytetään tehtaalla rautajätteen ja kivisulan käsittelyssä. Koksin seulonta-alite Koksialite kerätään myöhemmin toteutettavaa hyödyntämistä varten. Seulonta-alitetta on syötetty takaisin uuniin. Lisäksi sitä on myyty käytettäväksi energiana. Rauta Rautajätettä syntyy raudanlaskun yhteydessä. Rauta sekoittuu osittain kivisulan kanssa. Rautajäte tyhjennetään uunin alapuolella olevasta sulamontusta kasaan, jossa se jäähtyy. Jäähtynyt jäte käytetään varastokentän rakentamiseen (koetoiminta), toimitetaan hyötykäyttöön tai viedään kaatopaikalle. Kivisula Kivisula syntyy, kun kuidutus on keskeytettävä ja sula ohjataan lingon ohi sulamonttuun. Kivisula käytetään varastokentän rakentamiseen (koetoiminta), hyödynnetään raaka-aineena kupoliuunissa tai toimitetaan kaatopaikalle. Hiekka Hiekkaa käytetään sula/raudanlaskujätteen keräilypohjana. Hiekka sekoittuu kivi- ja rautasulaan tyhjennyksen aikana. Linkojäte Linkojätettä syntyy linkouksen yhteydessä. Jäte sisältää helmeä, kuitua, sekä pieniä määriä sideainetta. Jätteen hyödyntämiseksi mahdollisimman suuri osa pyritään syöttämään takaisin sulatusuuniin. Jos jätettä ei voida syöttää takaisin uuniin, se kerätään vaihtolavalle ja kuljetetaan kaatopaikalle.

9 9/28 Kuivasuodinjätteet ja märkäjäte (erityisjäte) Kuivasuodinjätettä syntyy kuivasuotimen ja kanavien tyhjennyksen yhteydessä. Jäte koostuu kuiduista sekä karkaisemattomasta sideaineesta, joka pyritään minimoimaan suodinlevyjen karkaisulla. Märkäjätettä syntyy kuidutuksen ja keräilyn yhteydessä, se sisältää kuitua, helmeä ja sideainetta. Jäte on erityisjätettä, joka kuljetetaan kaatopaikalle sille osoitettuun paikkaan. Karkaistu villajäte (teollisen toiminnan jäte) Karkaistua villajätettä syntyy villaradan reunakaistasta, myytäväksi kelpaamattomista valmiista levyistä, urituspölynä, siivousjätteenä sekä varastopoistoista. Jäte käytetään ensisijaisesti takaisinpuhallukseen sekä puhallus- ja puruvillan valmistukseen. Jäljelle jäävä jäte, jota ei voida käyttää hyödyksi prosessissa, säilytetään jätetaskuissa ja viedään kaatopaikalle. Villapöly Villapöly keräytyy kontteihin, jotka tyhjennetään kaatopaikalle. Muut jätteet Tehtaalla on järjestetty ja ohjeistettu eri jätejakeiden keräily asianmukaisella tavalla. Hakemuksen liitteenä on kaavio jätteiden varastopaikoista tehdasalueella.

10 10/28 Taulukko 6. Paroc Oy Ab:n toiminnassa vuosina syntyneet jätteet, jotka on toimitettu muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi. Jätelaji Jätenumero Käsittely Vastaanottaja (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) Erityisjäte kaatopaikka Oulun Jätehuolto Kiviainesjäte kaatopaikka Oulun Jätehuolto Teollisen kaatopaikka Oulun Jätehuolto toiminnan jäte Rautajäte raaka-aineena Oulun Polttorauta Oy hyödyntäminen Muovijäte ,6 7,9 raaka-aineena Muovix Oy hyödyntäminen Metalliromu raaka-aineena Oulun Polttorauta Oy hyödyntäminen Pahvi ja kartonki ,0 3,0 5,0 5,0 raaka-aineena hyödyntäminen Suomen Paperinkeräys Oy Renkaat ,3 0,3 0,3 0,3 palautus toimittajalle rengasliike Paristo- ja akkujätmittajalle ,1 0,1 0,1 0,3 palautus toi- Öljyjäte ,1 1,4 1,5 1,2 ongelmajätteen Lassila ja Tikanoja keräys Oyj Liuotinjäte ,1 0,4 ongelmajätteen Lassila ja Tikanoja keräys Oyj Loisteputket ja ,1 ongelmajätteen Lassila ja Tikanoja elohopealamput keräys Oyj Puujäte ,6 50,3 hyödyntäminen materiaalina Lassila ja Tikanoja Oyj Biojäte ,5 kaatopaikka Oulun Jätehuolto Toiminnassa on hyödynnetty kiviainesta vuonna tonnia sekä villajätettä tonnia. Lisäksi alueella on varastoitu toiminnassa syntyvää koksin seulonta-alitetta 560 tonnia. Jätteen määrän vähentäminen Yhtiön tavoitteena on vähentää kaikkia kaatopaikalle sijoitettavia tuotannon jätteitä. Oulun tehtaalla on käytössä Paroc Oy Ab:n kehittämä jäteinjektiolaitteisto. Laitteistolla voidaan hyödyntää suuri osa tuotannon jätteestä uudelleen raaka-aineena. Yhtiö on tehnyt selvityksiä ja kokeita eri jätejakeiden hyötykäyttömahdollisuuksista.

11 11/28 Sulatettu kivi Sulajätettä muodostuu käyttöhäiriöiden yhteydessä. Määrään voidaan tällä hetkellä parhaiten vaikuttaa vähentämällä käyttöhäiriöitä. Sulajätteeseen sekoittuu osittain rautajätettä. Käynnistetyssä hankkeessa pyritään selvittämään minkälaisen esikäsittelyn (murskauksen, seulonnan) laitevaatimuksineen sulatettu kivi vaatii, jotta sen voisi hyödyntää vuorivillan raaka-aineena. Sulajätettä on vuonna 2002 koeluontoisesti käytetty varastokentän rakenteissa. Rauta Kupoliuunin pohjalle pelkistyvän raudan hyötykäyttömahdollisuuksia on selvitetty. Syksyllä 2002 on muutettu menettelyjä sulamontun tyhjennyksessä ja nyt saadaan sula ja rauta paremmin erilleen. Raudan hakee romunkerääjä. Lisäksi rautajätettä on käytetty myös varastokentän rakentamiseen. Linkojäte Linkojätettä käytetään hyödyksi raaka-aineena syöttämällä jäteinjektiolaitteistolla sitä takaisin kupoliuuniin. Ongelmina ovat laitteiston materiaalin kulumiset sekä tukkeutumiset. Hyötykäyttö on lisääntynyt ja tavoitteena on käyttää 75 % linkojätteestä. Koksin seulonta-alite Koksin seulonta-alitetta on syötetty uuniin jäteinjektiolaitteistolla. Kokeilu onnistui hyvin, mutta annostelu kaipaa vielä säätöä. Vuorivillasuodin ja märkäjäte Vuorivillajätettä on kompostoitu biokompostin kanssa. Suodinjäte sekoitettiin biokompostiin sen jälkikypsymisvaiheen alussa. Kompostin koostumus oli biokompostia, biojätettä ja risujätettä. Seossuhde oli noin 1:1. Fenolipitoisuus laski kompostissa kypsytyksen aikana 77 mg/kg pitoisuuteen 0,7 mg/kg. Oulun Jätehuoltoa ei suodinjätteen lisäys jälkikypsymisvaiheessa kiinnostanut. Karkaistu villajäte Tuotteen viimeistelyssä syntyvä reunakaista sekä tehtaalla muodostuva tuotejäte hyödynnetään kierrättämällä tai tuottamalla puhallusvillaa. Uudelleenkäyttö vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Vuorivillapöly Tuotteiden viimeistelyssä syntyy hienojakoista sahaus- ja hiontapölyä. Hienojakoisuutensa vuoksi niiden hyötykäyttö omassa prosessissa ei onnistu. Paroc on selvittänyt vuorivillapölyn käyttöä tienpäällysteissä parantamaan bitumin levittäytymistä ja tarttumista kiviainekseen. Hanke ei ole edistynyt. Muut jätteet Kiinteät jätteet, jotka eivät ole varsinaisesti vuorivillan valmistusprosessista peräisin (kuten paperi-, pahvi-, puu-, muovi- ja ongelmajätteet) lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön tai asianmukaiseen sijoitukseen.

12 12/28 Taulukko 7. Jätemäärien kehitys tuotantoon verrattuna. Hyväksytyt tuotetonnit (linja+puh) Kaatopaikalle viety jäte Jäte/hyväksytty tuotetonni Indeksi (1996 = 100) 1996 (t/a) 1997 (t/a) 1998 (t/a) 1999 (t/a) 2000 (t/a) 2001 (t/a) 2002/11 (t/a) ,374 0,363 0,362 0,468 0,348 0,318 0, Kaatopaikalle on viety vuonna 1999 vuodesta 1998 kerättyä kivisulaa noin tonnia. Linkojätteen takaisinsyöttö on otettu käyttöön vuosien 2000 ja 2001 aikana. Varastokentän laajentaminen Paroc Oy Ab on käyttänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksen Dnro PPO Y mukaisesti koeluonteisesti kupoliuunin sula- ja rautajätettä ulkona sijaitsevan raaka-aineen varastokentän laajentamiseen välisenä aikana. Jäte on soveltunut hyvin kentän rakentamiseen. Kupoliuunin jäte voidaan käyttää täytemateriaalina, koska se on pysyvää ja vähäliukoista. Sula- ja rautajätteestä on tehty liukoisuustesti. Sen perusteella kivisulaa ja rautamassaa voidaan käyttää piharakenteissa. Materiaalit eivät ao. käytössä aiheuta ympäristö- tai terveysriskiä. Yhtiö suunnittelee jatkavansa sula- ja rautajätteen käyttöä raaka-aineen varastokentän laajentamisessa. Varastokentän lopullinen pinta-ala tulee olemaan noin m 2. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Yhtiö osallistuu Oulun kaupungin ilmanlaadun seurannan kustannuksiin. Ilmapäästöjen vaikutusta on arvioitu Paraisten tehtaalla tehtyjen leviämismallilaskelmien perusteella. Arvion mukaan eri aineiden ja hiukkasten päästöt jäävät alle ohjearvojen. Oulun Pyykösjärven mittausasemalla vuonna 2001 mitattujen TSR-tuntikeskiarvojen mukaan ainoastaan kaksi tuntikeskiarvoa yli 1 ug/m 3 (noin 2 ja 3 ug/m 3 ) on mitattu koillistuulella. Nämä mittausarvot kuvaavat mahdollisesti vuorivillatehtaan vaikutusta. Toinen mahdollinen lähde on Ruskon kaatopaikka. Haiseville rikkiyhdisteille on annettu ohjearvoksi 10 ug/m 3 (Vnp 480/1996). Valituksia hajusta ei tehtaalle ole tullut, joten laitoksen vaikutukset ihmisten yleiseen viihtyisyyteen on yhtiö arvioinut pieneksi. Vuorivillatehtaan toiminta ei aiheuta merkittävää meluhaitta eikä tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailu Toimintaa tarkkaillaan voimassa olevan ilmansuojelulain mukaisen päätöksen määräysten mukaisesti. Tarkkailutiedot toimitetaan vuosittain Oulun kaupungin ympäristövirastoon sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vuosiraporteissa raportoidaan tuotantomää-

13 rät, käyntiaika, raaka- ja polttoainekulutukset, vuosipäästöt sekä vuoden aikana suoritetut päästömittaukset, mikäli niitä on tehty. 13/28 Päästömittaukset tehdään, kun muutetaan raaka-aineita, sideainetta, prosessia tai puhdistuslaitteita. Kupoliuunin toimintaa seurataan tuotannon aikana jatkuvasti. Tarkkailuohjelman mukaan savukaasuista mitataan rikkidioksidi-, rikkivety-, häkä-, ja hiukkaspitoisuus. Yhtiö on yllä mainittujen aineiden lisäksi mittauttanut NO-, NO 2-, N 2 O-pitoisuudet NO x :ksi laskettuna. Kuidutuksen, keräilyn ja karkaisun päästöt Poistokaasuista mitataan fenoli-, formaldehydi- ja ammoniakkipitoisuus. Tehtaan vuosipäästöt on laskettu kertomalla tuotantoaika päästömittausten perusteella saatujen aineiden tuntipäästöillä. Vaikutustarkkailu Paroc Oy Ab osallistuu Oulun kaupungin ilmanlaadun seurannan kustannuksiin. Ehdotus Oulun tehtaan tarkkailuohjelmaksi Tarkkailuohjelman tiedot raportoidaan ympäristöviranomaisille tehtaan ympäristönsuojelun vuosiraportissa. 1. Vuosiraportin yhteenveto Vuosiraporttiin tehdään yhteenveto tehtaalla vuoden aikana tapahtuneista ympäristön kannalta merkittävistä asioista. 2. Päästöt ilmaan Seuraavat päästömittaukset tehdään joka toinen vuosi, tai kun muutetaan päästöihin vaikuttavia raaka-aineita tai puhdistimia: Sulatusuuni: CO, TSR, SO x, NO x, hiukkaset Keräily, kuidutus ja karkaisu (mineraalivillasuotimen jälkeen): fenoli, formaldehydi, ammoniakki Yllämainitut kohteet (päästöjen laskemista varten): O 2, CO 2, H 2 O, lämpötila, tilavuusvirta CO 2 -päästö ilmoitetaan laskennallisena arvona laskettuna fossiilisten ja biopolttoaineiden poltosta sekä kivien sulatuksesta. 3. Jätteet Jätteiden määrät, laadut ja käsittely ilmoitetaan ympäristönsuojelun vuosiraportin yhteydessä kuten nykyisin. Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden määritys tehdään siten, kuin tulevassa Neuvoston päätöksessä: "Kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista jätteen kaatopaikkakelpoisuuden perusteista ja sen toteaminen käytettävistä menettelyistä" tullaan määrittelemään.

14 14/28 4. Raaka-aineet ja energiankulutus Tärkeimpien raaka-aineiden (koksi, kivi, sideaine ja sen apuaineet) sekä energian (sähkö, neste- ja biokaasu, öljy) kulutuksesta pidetään kirjaa. Vuosittain käytetyt määrät raportoidaan ympäristönsuojelun vuosi-ilmoituksen yhteydessä. Koksin S-pitoisuus määritetään jokaisen laivauksen yhteydessä koksin toimittajan toimesta. Sideaineen vapaat monomeerit: fenoli ja formaldehydi määritetään jokaisesta toimituserästä sideaineen valmistajan toimesta. Vuosi-ilmoituksessa ilmoitetaan koksin rikkipitoisuuden ja sideaineen monomeerien keskiarvo ja korkein arvo. 5. Vahingot ja onnettomuudet Vahingoista, laiterikoista ja onnettomuuksista ilmoitetaan heti Oulun kaupungin ympäristöviranomaisille ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle silloin, kun niillä on merkittävä vaikutus ympäristön kannalta. Vuorivillatehtaalla ei ole puhdistinlaitteita, jotka voitaisiin ohittaa. Häiriötilanteista pidetään kirjaa ja niistä raportoidaan vuosittain viranomaisille. Päästöjä ei lasketa erikseen poikkeustai häiriötilanteista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Oulun vuorivillatehtaan toiminta on vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukaan laajamittaista. Tehtaalla on edellä mainitun asetuksen perusteella laadittu sisäinen pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa on lisäksi huomioitu pelastustoimilain ja asetuksen edellyttämät vaatimukset turvallisuussuunnitelman laatimisesta. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on selvitetty säiliöiden käyttöön ja varastointiin liittyvät varolaitteet ja järjestelyt sekä siinä on ohjeita vuotojen tai tulipalojen varalta. Tehtaan toimintajärjestelmässä (ISO 9002 ja ISO 14001) on lisäksi toimintaohjeita erilaisia hätätilanteita varten. Onnettomuus- ja vahinkoriskit sekä riskienhallinta Riskienhallinnan tarkoituksena on estää ja minimoida erilaiset onnettomuus- ja vahinkoriskit. Onnettomuuksien estämiseksi on tuotannon mahdollisia riskialueita pyritty tunnistamaan. Tunnistamisessa on huomioitu sekä turvallisuus että ympäristövaikutukset. Tehtaalla käytössä olevat ja varastointimäärältään merkittävimmät kemikaali ovat: nestemäinen happi (varoitusmerkki:o), nestekaasu (varoitusmerkki: F+), kevyt polttoöljy (varoitusmerkki: Xn), ammoniakkivesi (varoitusmerkki: C, N) sekä sideaine Fenorex (varoitusmerkki Xn). Ammoniakkiveden ja sideaineen käyttöjärjestelmät ovat alueella, jonka viemäröinti johtaa prosessivesialtaille. Nestemäisen hapen tai nestekaasun vuoto- tai palotilanteessa vaara-alue ulottuu metrin etäisyydelle tuotantolaitoksesta. Kyseisellä alueella ei ole asutusta tai muita rakennuksia. Tehdas ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella.

15 15/28 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Ilmansuojelutekniikan osalta yhtiö on arvioinut parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista tehtaalla. Heinäkuussa 2000 julkaistussa "Reference Document on Best Available Techniques in the Glass Manufacturing Industry" on kuvattu parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tekniikka voi olla joko primaarisia menetelmiä (raaka-aineiden ja polttoaineen valintaan liittyviä), tai sekundäärisiä menetelmiä, joilla tarkoitetaan teknisiä laiteratkaisuja, joilla voidaan puhdistaa päästöjä. Primaariset menetelmät Kiviraaka-aineiden valinnassa tärkeimmät ominaisuudet ovat kiven sulatettavuus ja sulan kuidutettavuus. Vuorivillan valmistukseen soveltuvien kivien valinnassa selvitetään myös kiven rikkipitoisuus, jottei tarpeettomasti nosteta sulatuksen rikkipäästöjä. Tavoitteena on koksin osalta käyttää mahdollisimman vähärikkistä koksia, ohjearvo hankintasopimuksessa on 0,6 %. Analyysitulosten mukaan koksin rikkipitoisuus viime vuosina on ollut 0,48 0,59 %. Koksin lisäksi tehtaalla käytetään biokaasua, kevyttä polttoöljyä ja pieniä määriä nestekaasua. Biokaasun ansiosta kevyen polttoöljyn käyttö nykyään vähäistä. Polttotekniikan osalta sulatusuunissa koksin polttoilmaan lisätään happea paremman polttotuloksen saavuttamiseksi ja koksin kulutuksen pienentämiseksi. Samalla NO x -päästöt pienenevät, koska hapella rikastettu polttoilma sisältää vähemmän typpeä kuin pelkkä ilma. Yhtiö on tehnyt pitkään yhteistyötä hartsin valmistajan kanssa. Kehitystyön tuloksena on hartsi, joka on mahdollisimman vähäpääästöinen ja joka sisältää vähemmän vapaata fenolia ja formaldehydiä kuin aikaisempi hartsi. Uusi hartsi on otettu käyttöön vuoden 2002 alussa. Tekniset laiteratkaisut Sulatuksen paras käyttökelpoinen tekniikka käsittää jälkipolton ja tekstiilisuotimen. Tehtaalla niitä ei ole. Tehtaalla on yksi tuotantolinja, jolla on suhteellisen alhainen sulatuskapasiteetti verrattuna Euroopassa olevien linjojen sulatuskapasiteetteihin. Jälkipolttolaitteisto on hinnaltaan noin 1,8 M. Jälkipolttolaitteistossa hapetetaan poistokaasussa olevat TSRyhdisteet rikkidioksidiksi ja hiilimonoksidi hiilidioksidiksi. Päästökorkeus on yli 50 metriä ja TSR-yhdisteet sekoittuvat ilman kanssa laimentuen, eivätkä todennäköisesti aiheuta merkittävää hajuhaittaa. Yhtiö katsoo, että laitteella ei saavuteta sellaista merkittävää muutosta Oulun ilman laadussa, joka edellyttäisi jälkipolttolaitteen asentamisen. Tekstiilisuodin on mukana yhtiön viiden vuoden investointistrategiassa. Keräilyn, kuidutuksen ja karkaisun kaasuille paras käyttökelpoinen tekniikka on vuorivillasuodin. Näille kaasuille tehtaalla on vuorivillasuodin. Jäähdytyksen poistoilmaan ei puhdisteta. Yhtiö on mittauttanut jäähdytyksen päästöt syksyllä Päästöt ovat pienet. Sahauksen poistoilmalle on BAT:in mukainen tekstiilisuodin. Jätteenkäsittely Osa jätteen hyödyntämisen BAT-menetelmistä on käytössä tehtaalla ja osaan menetelmistä on yhtiö kehittämässä omaa ratkaisua.

16 16/28 BAT-dokumentissa mainitaan, että useat tuotannon jätteet voidaan kierrättää sulatusuuniin, jos käytössä on briketöintiprosessi. Yhtiö on ottanut käyttöön briketöinnin yhdellä tehtaalla Ruotsissa, mutta ei ole usean vuoden käyttökokemusten perusteella tyytyväinen tekniikan toimivuuteen. Yhtiö on käynnistänyt vaihtoehtoisen kierrätystekniikan kehittämisen. Oulun tehtaalle on rakennettu prototyyppi, jolla määrältään suurinta jätetyyppiä (linkojäte) voidaan jauhettuna syöttää takaisin sulatusuuniin. Tekniikka on taloudellisesti ja ympäristön kannalta huomattavasti edullisempi kuin briketöinti. Briketöinti, jossa jäte jauhetaan, sekoitetaan sementin kanssa, puristetaan briketeiksi ja välivarastoidaan brikettien kovettamiseksi. Briketöinti vaatii laite- ja tilainvestointeja, sementtiä ylimääräisenä raaka-aineena sekä energiaa laitteiston käyttämiseksi. Lisäksi sementti aiheuttaa sulatuksen rikkipäästöjen lisääntymisen. Paroc Oy Ab:n kehittämä tekniikka vaatii pienemmät laiteinvestoinnit. Paroc on saanut EU:n Life Environment rahoitustukea jätteensyöttötekniikan valmiiksi saattamiseksi. Vuoden 2002 aikana on Oulussa tehty lisää parannustoimenpiteitä tehtaalla olevaan prototyyppiin. Niiden ansiosta laitteiston käyttöaste sekä kierrätetyn jätteen määrä on vähentynyt. Reunakaista- ja tuotejäte Tuotteen viimeistelyssä syntyvä reunakaista, sekä tehtaalla muodostuva tuotejäte hyödynnetään BAT-dokumentin mukaisesti, joko kierrättämällä tai tuottamalla puhallusvillaa. Kupoliuunin ohiajosula ja rauta BAT-dokumentissa mainitaan, että kupoliuunin jäte voidaan käyttää täytemateriaalina. Oulun kupoliuunin ohiajosula ja rautajäte hyödynnettiin täytemateriaalina tehtaan varastokentän rakentamisessa vuoden 2003 kevääseen saakka. Vuorivillasuodinjäte ja karkaisematon villajäte / kokeilu Paroc Oy Ab on kehittänyt vuorivillasuodinjätteen ja karkaisemattoman villajätteen kompostoinnin jätevesilietteen joukossa. Tätä tekniikkaa ei mainita BAT-dokumentissa. Kokemusten mukaan se on ainoa käytännössä toimiva tapa käsitellä suodinjätettä, jossa on orgaanista hartsia voi olla jopa 50 %. Hartsi hajoaa biologisesti kompostoinnissa ja kompostituote on käyttökelpoista maanparannusainetta. Prosessivesien käsittelytekniikka Vuorivillan valmistuksessa on jo yli 20 vuotta ollut käytössä täysin suljettu prosessijärjestelmä. Normaalitilanteessa kaikki tuotantolinjan puhdistukseen käytettävä vesi voidaan käyttää sideaineen laimennukseen. Tämä on alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Energia Kiven sulattaminen on paljon energiaa vaativa prosessi. Yhtiö on kiinnittänyt eniten huomiota juuri tämän prosessin osan energian käytön vähentämiseen mm. hapen käytön optimoimisella ja kivireseptien kehittämisellä. Suurin osa kevyestä polttoöljystä on voitu korvata biokaasulla. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT Yhtiön laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmät on sertifioitu ja ne vastaavat kansainvälisten standardien ISO 9002 ja ISO vaatimuksia. Viimeisin DNV:n tekemä auditointi on tehty

17 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 17/28 Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Oulun kaupungin ympäristövirastossa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen tiedotettu asianosaisille/rajanaapureille. Tarkastukset ja neuvottelut Tehtaalla on pidetty tarkastus Tarkastuksesta tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lausunnot hakemuksesta on pyydetty Oulun kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Oulun kaupungin ympäristölautakunnan lausunto on saapunut Ympäristölautakunnan mielestä vuorivillatehtaan toiminnan jatkamiselle ei ole estettä. Laitos on toiminut pitkään teolliseen toimintaan varatulla alueella, eikä siitä ole aiheutunut merkittävää haittaa lähiympäristölle. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: - vuorivillatehdas on suuri hiilimonoksidin pistemäinen päästölähde Oulussa ja haisevat rikkiyhdisteet vapautuvat etupäässä hiilimonoksidipäästöjen yhteydessä. Hakemuksessa esitetyt arviot päästöjen ympäristövaikutuksista perustuvat Paroc Oy Ab:n Paraisten tehtaalla aiemmin tehtyyn leviämismalliselvitykseen. Lupaviranomaisen tulee arvioida onko tarpeen selvittää Oulun tehtaan päästöjen ympäristövaikutukset tarkemmin esim. ajanmukaisen leviämismallin avulla sekä toteuttaa erityisiä toimenpiteitä hiilimonoksidipäästöjen vähentämiseksi. - lupahakemuksen mukaan erityisjätteeksi luokitellut kuivasuodin- ja märkäjätteet sijoitetaan Ruskon jätekeskukseen ns. erityisjätemonttuun (yhdyskuntajätepenkassa) ja peitetään saman päivän aikana. Ruskon jätekeskuksen ympäristölupapäätöksessä ei anneta määräyksiä erityisjätteeksi luokitellun fenolipitoisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle. Ko. lupapäätöksen lupaehdossa C1 todetaan, että "ainoastaan eläinten ruhot ja riskijätteet voidaan haudata jätetäyttöön tehtyyn kaivantoon". Näin ollen fenolipitoisen kuivasuodin- ja märkäjätteen asianmukainen toimittaminen ja sijoittaminen kaatopaikalle tulee määritellä laitoksen ympäristölupapäätöksessä. - lupahakemuksessa ei esitetä arvioita linko-, kuivasuodin- ja märkäjätteitä lukuunottamatta muiden vuorivillatehtaan prosessijätteiden kaatopaikkakelpoisuudesta. Lupaharkinnassa tulee arvioida kaatopaikkakelpoisuustutkimusten tarve näiden jätteiden osalta. - vuonna 1999 tehdyssä maaperätutkimuksessa laitosalueella havaittiin maaperän likaantumista sekä fenolilla että mineraaliöljyllä. Lupaharkinnassa tulee arvioida tarkempien maaperätutkimusten sekä mahdollisten puhdistustoimien tarve. Paroc Oy Ab on seurannut pintavesien laatua vuosina maaperän likaantumisen vaikutusten arvioimiseksi, mutta seurantaa ei ole jatkettu sen jälkeen. Laitoksen seurantavelvoitteisiin on syytä sisällyttää pinta- ja pohjavesien laadun seuranta, jota myös maaperäselvityksen laatinut konsultti on suositellut. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kemikaalien varastointia ja prosessivesien käsittelyä koskeviin määräyksiin sekä vahinkotilanteisiin varautumiseen, jotta maaperän likaantuminen ehkäistään jatkossa ennalta. - lupahakemuksessa esitetään laitoksen ympäristövaikutuksia seurattavaksi ainoastaan ilmaan johdettavien päästöjen osalta. Seurantavelvoitteet tulee määritellä koko toiminnan kat-

18 18/28 taviksi, siten että niihin sisältyy myös jätemäärien ja laatujen, jätevesien ja muiden vastaavien seuranta. - lupahakemuksen mukaan prosessivesiä johdetaan ylivuoto- yms. tilanteissa yleiseen viemäriverkostoon. Lupaharkinnassa tulee edellyttää jätevesien viemärikelpoisuuden selvittämistä. - lupahakemuksesta ei käy ilmi sade- ja valumavesien johtaminen laitosalueella. Lupapäätökseen on sisällytettävä tarvittavat määräykset, joilla ehkäistään mahdollisesti likaantuneiden pintavesien johtuminen ympäristöön. Muistutukset ja mielipiteet Kuulutusaikana ei ole tullut muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Toiminnanharjoittaja on toimittanut vastineen sähköpostilla Oulun kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta Paroc Oy Ab esittää seuraavaa: 1) Vaikka tehdas on Oulun suurin hiilimonoksidin pistelähde, hiilimonoksidi sekoittuu suuren ilmavirtauksen kanssa jo savupiipun suulla ja päästökorkeus on yli 50 metriä. Tästä johtuen pitoisuus laskee niin pieneksi, ettei siitä aiheudu terveydellistä haittaa. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu hiilidioksidiksi. Samassa päästölähteessä muodostuvien haisevien rikkiyhdisteiden vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen ei arvioida merkittäviksi, joten noin 1,8 M maksavan jälkipolttolaitteiston vaatiminen olisi kohtuutonta. Oulun kaupungin ympäristölautakuntakin kirjoittaa lausunnossaan, ettei tehtaan toiminnasta ole aiheutunut merkittävää haittaa lähiympäristölle. 2) Yhtiö ei vastusta Oulun tehtaan päästöjen ympäristövaikutusten selvittämistä leviämismallilaskelmalla, vaikka varsinaista hyötyä laskelmasta ei uskota olevan. 3) Yhtiö katsoo, että vuonna 1999 suoritettu maaperätutkimus on riittävän kattava, eikä näe syytä tehdä tarkempia maaperätutkimuksia. Likaantuneet alueet puhdistetaan säiliöiden purkutöiden tai rakennuksen merkittävän muutostyön yhteydessä. Pinta-, pohja-, sade- ja valumavesien tarkkailu: Vuonna 1996 lopetettua pintaveden seurantaa jatketaan siten, että kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, otetaan vesinäyte tehdasalueen eteläpuolella sijaitsevasta avo-ojasta, johon tehdasalueen sadevesilinja purkaantuu. Maaperätutkimuksen tehneen konsultin arvio oli, että mikäli fenoli kulkeutuisi pohjaveden mukana, se lopulta päätyisi tähän ojaan. Tehdasalueen sade- ja valumavesien mahdollinen likaantuminen näkyy samasta näytteestä. Vesinäytteistä analysoidaan sähkönjohtavuus, ph, COD Cr, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fenoli ja formaldehydi. Seurannan suorittaa ulkopuolinen taho. 4) Lupahakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, joka kattaa ilmapäästöjen lisäksi jätteet, raaka-aineet ja energiankulutuksen. 5) Ainoastaan sosiaalivedet johdetaan kaupungin viemäriin. Prosessivedet kiertävät suljetussa kierrossa, eikä niitä ole johdettu viemäriverkostoon. Mikäli on tarvetta muuttaa käytäntöä ääritilanteessa, asiasta sovitaan Oulun Veden kanssa.

19 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 19/28 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Paroc Oy Ab:lle Oulun vuorivillatehtaan toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiselle toiminnalle seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Oulun kaupungin ympäristölautakunnan lausunto on huomioitu lupamääräysten kohdissa 2-6 ja 8. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Ilmapäästöjen vähentäminen Tehdasta on käytettävä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. Kupoliuunin savukaasujen hiukkaspäästö saa olla enintään 50 mg/nm 3 redusoituna savukaasujen happipitoisuuteen 8 %. Päästötaso tulee saavuttaa vuoden 2008 loppuun mennessä. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin uunin käynnistys- ja pysäytysjaksoja ei lasketa tähän kuuluviksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen peräkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. 2. Ilmapäästöjen leviämisselvitys Toiminnanharjoittajan tulee laatia tehtaan haisevia rikkiyhdisteitä, fenoleita ja formaldehydiä koskeva leviämismalli mennessä ja toimittaa se Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Leviämismallin perusteella Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi antaa määräyksiä päästöjen vähentämiseksi. 3. Raaka-aineiden, kemikaalien, polttoaineiden sekä jätteiden varastointi ja käsittely Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niiden pääsy maaperään tai viemäriverkkoon estyy normaalitoiminnassa ja myös mahdollisissa vahinkotilanteissa. Kemikaalien käsittelyaltaiden ja varastosäiliöiden tulee olla varustettu suoja-altailla, joissa on riittävä tilavuus. Tilat, joissa käsitellään tai säilytetään myrkyllisiä tai muutoin ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja, viemäriputkistot tulee sulkea tai varustaa sulkuventtiileillä siten, että kemikaalien pääsy lattiakaivojen kautta yleiseen viemäriverkostoon voidaan estää mahdollisen onnettomuustilanteen sattuessa. Mahdolliset kemikaalivuodot on kerättävä välittömästi talteen. 4. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilliskerättävät hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätehuollon järjestämisessä on lisäksi noudatettava Oulun kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Valmistusprosessissa ja prosessivesien käsittelyssä muodostuvien kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vuoden 2005 loppuun mennessä. Tulokset ja lausunto tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristölautakunnalle. Jos tutkittujen jätteiden laatu esimerkiksi prosessimuutosten vuoksi muuttuu, kaatopaikkakelpoisuus on tarvittaessa selvitettävä uudelleen.

20 20/28 Toiminnassa muodostuva yhdyskuntajäte ja hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle. Fenolipitoiset kuivasuodin- ja märkäjätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli niiden kaatopaikkakelpoisuus on osoitettu selvityksellä. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet tulee säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, toimittaa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava asianmukainen siirtoasiakirja. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet tulee varastoida tiivispohjaisessa reunakorokkein varustetussa katetussa tilassa siten, että ne eivät pääse kosketuksiin sade-, pinta- tai pohjavesien kanssa, eikä niistä aiheudu maaperän saastumisvaaraa. Ongelmajätteiden määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee raportointia varten luokitella ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) liitteen mukaisesti. 5. Päästöt viemäriin ja vesiin Prosessijätevedet on johdettava takasin prosessiin. Alueilta, joilla käsitellään karkaisematonta lasivillaa, vedet on johdettava prosessivesialtaisiin ja muilta alueilta sadevesiviemäriin siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Mikäli häiriön tai muun vastaavan tapahtuman johdosta prosessivesiä johdetaan viemäriin, on varmistuttava niiden viemärikelpoisuudesta. Johtamisesta on ilmoitettava etukäteen Oulun Vedelle. 6. Maaperän pilaantuminen Mineraaliöljyllä ja fenoleilla pilaantunut maaperä on puhdistettava alueella tehtävien kunnostustöiden tai säiliöiden poiston yhteydessä. Maaperän kunnostuksesta on tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. 7. Melua koskevat määräykset Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä (klo 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LA eq ) eikä yöllä (klo 22-7) tasoa 50 db (LA eq ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnasta aiheutuvan melutason melumittauksilla. 8. Tarkkailua koskevat määräykset Tehtaan toimintaa ja vaikutuksia on tarkkailtava esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Esitetyn ohjelman lisäksi on keräilyn, kuidutuksen ja karkaisun (mineraalivillasuotimen jälkeen) päästöissä ilmaan on mitattava haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä. Pintavesien tarkkailu tulee tehdä yhtiön vastineessaan esittämällä tavalla: kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) ulkopuolisen asiantuntijan toimesta otetaan vesinäyte tehdasalueen eteläpuolella sijaitsevasta avo-ojasta, johon tehdasalueen sadevesilinja purkaantuu. Vesinäytteistä analysoidaan: sähkönjohtavuus, ph, COD Cr, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fenoli ja formaldehydi. Yhtiön on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle edellä olevilla täydennyksillä päivitetty tarkkailuohjelma mennessä.

21 9. Vuosiraportti 21/28 Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti laitoksen toiminnasta. Raportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: Tuotanto: Vuotuinen tuotanto (tuotteen laatu ja määrä), käytetyt raaka- ja apuaineet (esim. (koksi, kivi, sideaine ja sen apuaineet) sekä energian käyttö (sähkö, neste- ja biokaasu, öljy sekä niiden käyttömäärä, koostumus sekä kulutusmäärät ja käyttökohteet) Jätehuolto: Laitoksella syntyneiden jätteiden, ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön soveltuvien jätteiden määrät, lajit, edelleen toimittaminen, varastointi, ongelmajätteiden kuljettajat ja toimituskohteet, toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet sekä mahdolliset hyötykäyttöja kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset Jätevedet: Mahdollisesti viemäriin johdettujen prosessivesien määrä ja laatu sekä pintavesien tarkkailun tulokset. Ilmansuojelu: tiedot tehtaan päästöistä: hiukkaset, CO, TSR, SO x, NO x, fenoli, formaldehydi, ammoniakki ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä. Tiedot puhdistuslaitteiden toiminnasta ja vaihdoista. Tarvittaessa on toimitettava muitakin erikseen pyydettäviä tetoja. Muu tarkkailu: Muut toimintaa liittyvät ympäristönsuojelun kannalta oleelliset selvitykset, tarkastukset, huollot ja korjaustoimenpiteet Häiriötilanteet: Tehtaalla tapahtuneet, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet (ajankohta, syy, kestoaika, päästölisäys, korjaustoimenpiteet ja mahdolliset valitukset), niiden vaikutus ympäristöön sekä tehdyt toimenpiteet. 10. Varastokentän laajentaminen Varastokentän laajentamiseen saa käyttää kupoliuunin sula- ja rautajätettä esitetyn hakemuksen lisäyksen mukaisesti. Varastokenttä saa olla pinta-alaltaan enintään m 2. Vuosiraportissa on esitettävä varastokentän laajentamiseen käytettyjen jätteiden laji ja määrä. Yksityiskohtainen toteutussuunnitelma tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle mennessä. 11. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä ja varauduttava sen käyttöönottoon erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa. 12. Poikkeukselliset olot Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Oulun kaupungin ympäristölautakunnalle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.