Miljönämnden

Transkriptio

1 Miljönämnden Lausunto koskien Paraisilla sijaitsevan Paroc Oy Ab:n kivivillatehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja poikkeamia päästötasoista (YSL 78 ) 2961/ /2016 Miljönämnden Valmistelija Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh etunimi.sukunimi@parainen.fi Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Paroc Oy Ab:n ympäristölupahakemuksesta (ESAVI/10905/2015). Yritys ei tällä haavaa suunnittele Sysilahden teollisuusalueella sijaitsevan kivivillatehtaan toiminnan muuttamista. Viitaten ympäristönsuojelulain 7 lukuun direktiivilaitosten lupaharkinnasta Paroc Oy Ab on hakenut aluehallintovirastolta kivivillatehtaansa vuodelta 2009 peräisin olevan ympäristöluvan tarkistamista. Paroc Oy Ab hakee myös ympäristönsuojelulain 78 :ään vedoten päästöraja-arvojen lieventämistä ilmaan johdettavien SOx-päästöjen osalta milligrammaan/nm3 (BAT mg/nm3) ja fluorivedyn osalta 30 milligrammaan/nm3 (BAT 5 mg/nm3). Yritys hakee lisäksi päästöraja-arvojen lieventämistä kuidutuksen ja keräilyn sekä karkaisun ilmapäästöihin tapauksissa, joissa tuotettu kivivilla on suuritiheyksinen tai sen sideainepitoisuus on korkea: fenoli mg/nm 3, formaldehydi mg/nm 3, ammoniakki mg/nm 3, VOC 100 mg/nm 3, amiinit 25 mg/nm 3. Lyhyt kuvaus kivivillatuotteiden tuotannosta, päästöistä ja jätteistä Sysilahden kivivillatehtaalla valmistetaan kivivillaa kahdella tuotantolinjalla 3 5 vuorossa kysynnän mukaan. Vuonna 2014 tuotettiin tonnia mineraalivillatuotteita, tehtaan kapasiteetti on tonnia. Kivivillaeristeitä valmistetaan tehtaalla sulatetusta kiviseoksesta koksilämmitteisissä sulatusuuneissa (kupoliuuneissa) tai sähkölämmitteisissä sulatusuuneissa. Kivisula ohjataan kuidutukseen, jonka yhteydessä seokseen lisätään sideaineeksi hartsia. Kuidutettu kiviseos kerätään ohueksi huovaksi, joka laskostetaan toivotun paksuisiksi eristetuotteiksi. Eriste kuumennetaan karkaisu-uunissa, jossa seokseen lisätty hartsi karkaistuu ja tuote saa lopullisen paksuutensa. Tämän jälkeen eristeet sahataan toivotun kokoisiksi levyiksi, pakataan tai ohjataan jatkojalostukseen. Raaka-aineena käytetään kiveä ja dolomiittia. Raaka-aineina käytetään tai sulatuksen yhteydessä lisätään myös linkojätettä, ohiajosulaa ja brikettejä. Briketit valmistetaan sähköuunin kuivaus- ja suodinpölystä, johon lisätään sementtiä, minkä jälkeen seos puristetaan briketeiksi. Ilmapäästöjä syntyy sulatuksen, keräilyn ja karkaisun yhteydessä. Kiinteää jätettä muodostuu sulatuksen, kuidutuksen, keräilyn ja sahauksen sekä jossain määrin myös tuotteiden laaduntarkkailun yhteydessä.

2 Sulatuksen olennaiset ilmapäästöt ovat hiukkaset, hiilidioksidi (CO 2 ), häkä (CO), rikkidioksidi (SO 2 ), haisevat rikkiyhdisteet (H 2 S) sekä typenoksidit (NO x ). Molempien sulatuslinjojen savukaasut johdetaan jälkipolttimeen ja puhdistetaan hiukkassuodattimissa. Jälkipoltossa haisevien rikkiyhdisteiden määrä pienenee ja yhdisteet muuttuvat rikkidioksidiksi. Sulatuksen kiinteät jätteet ovat hiukkassuodattimilla erotettu pöly, sulasta poistettu rauta ja prosessin häiriötilanteissa muodostuva kivisula. Suodinpöly kierrätetään prosessissa tai sijoitetaan kaatopaikalle. Kivisulaa käytetään prosessin raaka-aineena ja rauta toimitetaan hyötykäyttöön. Kivivillan tuotannossa käytetään hartsia sideaineena. Hartsi varastoidaan kahdessa säiliössä, yhteensä 100 m3 sideainetta. Säiliöt on sijoitettu suoja-altaaseen, säiliöistä pumpataan päivittäin tarvittava hartsimäärä päiväsäiliöön. Mahdollisen läikkymisen tai säiliön ylitäyttymisen varalta hartsimassa johdetaan prosessivesialtaaseen, josta yliläikkynyt hartsi voidaan ottaa talteen. Kuidutuksen ja keräilyn suurimmat päästöt ovat peräisin hartsista. Ilmavirtaus vie mukanaan fenolia, formaldehydia, hiukkasia ja myös formaldehydin sitomiseen tarvittavaa ammoniakkia. Molempien tuotantolinjojen ilmavirtaukset puhdistetaan kivivillasuodattimessa. Itseensä hartsia sitoneet kuitulevyt kompostoidaan. Kuidunmuodostuksen yhteydessä muodostuu roisketta, jota kutsutaan prosessia linkojätteeksi. Linkojäte ohjataan sähkölämmitteiseen sulatusuuniin kierrätettäväksi sulatusprosessissa. Karkaisun yhteydessä muodostuu hartsiperäisiä yhdisteitä, jotka sisältävät fenolia, formaldehydia, ammoniakkia ja hiukkasia ja jotka jälkipoltetaan. Valmiiden tuotteiden sahauksen yhteydessä muodostuu villakaistajätettä, ja laaduntarkkailussa muodostuu jonkin verran tuotejätettä. Niistä valmistetaan puhallusvillaa. Paraisten ilmanlaatua on tutkittu ja analysoitu vuodesta Leviämismallinnuksissa ja analyyseissa on todettu, että Paroc Oy Ab:n mineraalivillatehtaan päästöt eivät ylitä ulkoilman laadulle vahvistettuja ohjearvoja. Tutkimuksissa on myös todettu, etteivät päästöt ole niin korkeita, että niistä aiheutuisi haittaa terveydelle, mutta hajuhaitat tehtaan välittömässä läheisyydessä voivat vaikuttaa kielteisesti asukasviihtyvyyteen. Yritys on pyrkinyt minimoimaan kaatopaikalle vietävän prosessijätteen määrän. Tuotejätteiden kierrätysprosentti oli noin 84 % vuonna Prosessissa käytettävä vesi kierrätetään suljetussa kierrossa, mistä johtuen jätevesiä ei käytännössä synny tuotantoprosessissa. Päätelmien soveltaminen ympäristölupaharkinnassa Direktiivilaitoksen päästöraja-arvojen, tarkkailun ja muiden lupamääräysten on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi perustuttava

3 päätelmiin (Euroopan komission hyväksymä päätös teollisuuspäästödirektiivin artiklan 13.5 pohjalta, jossa päätelmät parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on vahvistettu). Päästöille on ympäristöluvassa määrättävä päästöraja-arvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Jos määrättävät päästöraja-arvot johtaisivat kohtuuttoman korkeisiin kustannuksiin verrattuna saavutettaviin ympäristöhyötyihin laitoksen maantieteellisen sijainnin tai teknisten ominaisuuksien taikka paikallisten ympäristöolojen vuoksi, ympäristöluvassa voidaan määrätä säädettyä lievemmät päästöraja-arvot. Lievemmät päästöraja-arvot eivät kuitenkaan saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä päästöraja-arvoja eivätkä vaarantaa ympäristönlaatuvaatimuksen noudattamista. Harkittaessa Paroc Oy Ab:n hakemusta ilmapäästöjen lieventämisestä on kiinnitettävä huomio siihen, voidaanko raja-arvojen lievennys myöntää edellä mainitut seikat huomioon ottaen vaarantamatta ympäristönlaatuvaatimusta. Paroc Oy Ab soveltaa ja on vuodesta 2000 sitoutunut sertifioituihin ympäristöhallintajärjestelmiin ISO 9001 ja ISO yleisten BAT-päätelmien soveltamisessa. Energiatehokkuus on yksi Paroc Oy Ab:n painopistealueista, tavoitteena on olla 30 % energiatehokkaampi vuonna 2020 vuoteen 2011 verrattuna. Parhaillaan parannetaan kiviaineksen sulatuksen energiatehokkuutta. Savukaasujen jälkipolton seuranta osoittaa, että jälkipolttoa on edelleen tehostettava, jotta savukaasujen CO-pitoisuuksia saadaan laskettua. Soveltamalla BAT-tekniikkaa pyritään vähentämään kupoliuunin liian korkeita SOx-päästöjä. Brikettien käyttö kupoliuunissa vaikuttaa kohottavasti SOx-pitoisuuksiin, mutta siitä on runsaasti hyötyä prosessista aiheutuvan jätteen kierrätykselle, sillä jätteen määrä pienenee, mikä on yksi yrityksen valitsemista priorisointikohteista. Hakemuksessaan Paroc Oy Ab toteaa, että tehdas täyttää melko pitkälti BAT-tekniikan vaatimukset, sillä kuidutuksen ja keräilyn savukaasut puhdistetaan kivivillasuodattimessa ja karaistuksen savukaasut jälkipoltetaan. Sideaineena käytettävän hartsin johdosta BAT-arvoja ei kuitenkaan kaikilta osin pystytä saavuttamaan. Paroc toteaa myös, että BAT-päätelmissä on vahvistettu, että mikäli valmistettu mineraalivilla on suuritiheyksinen tai sideainepitoisuudeltaan korkea, voivat päästöt olla merkittävästi suuremmat kuin BAT-AEL-raja-arvoissa vahvistetut raja-arvot. Paraisten kivivillatehtaalla valmistetaan suuria määriä suuritiheyksistä kivivillaa, mikä on edellytyksenä useille Paroc Panel Oy:n tuotteille. Lievemmät raja-arvot, päästöt/kustannukset/hyödyt/mahdollisuudet Ympäristölupahakemuksessaan Paroc Oy Ab esittää, että koksilämmitteisen kupoliuunin savukaasujen rikkipuhdistamisesta BAT-tasolle (1 400 mg/ Nm3) aiheutuisi kohtuuttoman korkeat kustannukset saavutettuihin ympäristöhyötyihin nähden (investointikulut 2,4 miljoonaa euroa, käyttökustannukset 11,6 euroa per tuotettu kivivillatonni sekä euroa korkeammat jätehuoltokulut vuodessa).

4 Hakemuksessa esitetään, että fluoridivedyn raja-arvoa 5 mg/nm 3 ei voida saavuttaa, koska Suomessa ei ole saatavilla riittävän vähärikki- ja vähäfluoridipitoista kiviainesta raaka-aineeksi, niin että siitä voitaisiin valmistaa bioliukoista REACH-rekisteröityä kivikuitua, joka on edellytyksenä Paroc Oy Ab:n tuotteiden valmistukselle ja tuotteiden erikoisuus. Paraisilla tehdyissä ulkoilmanlaadun tutkimuksissa, mittauksissa ja analyyseissa on todettu, että Paroc Oy Ab:n kivivillatehtaan päästöt ovat verrattain vähäiset. Vuonna 2008 tehtiin melko laaja-alainen selvitys TRS-yhdisteiden, rikkivedyn, fenolin, formaldehydin, ammoniakin ja VOC-yhdisteiden leviämisestä. TRS-yhdisteiden pitoisuus (haisevat rikkiyhdisteet) oli tehdasalueella 20 % ja Paraisten keskustassa 3 10 % ulkoilman ohjearvosta. Hajusta aiheutuu huomattavaa haittaa asukkaiden viihtyvyydelle 0,5 3 % vuoden tunneista eli tuntina vuodessa. Suomessa ei ole vahvistettu ohjearvoja ammoniakille. Ammoniakkipäästöistä aiheutuvat ulkoilmapitoisuudet olivat alle ulkomailla esitettyjen ilmanlaadun ohjearvojen. Samoin yhteenlasketut fenoli- ja formaldehydipitoisuudet ovat matalat, pitoisuudet alittavat ulkomailla sovellettavat ohjearvot eivätkä ne ole terveydelle haitallisia. Oheismateriaali Ehdotus Ote Paroc Oy Ab:n hakemuksesta, muistio tehdystä valvontakäynnistä Ympäristölautakunta päättää esittää seuraavaa lausuntonaan Paraisilla sijaitsevan Paroc Oy Ab:n kivivillatehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja poikkeamisesta päästötasoista: 1) Paroc Oy Ab:n tulee jatkaa pyrkimyksiään uudistaa ja parantaa Paraisilla sijaitsevan kivivillatehtaan prosesseja tavoitteenaan saavuttaa kohtuullisen ajan kuluessa Paroc Oy Ab:n kivivillatehtaan kaltaiselle direktiivilaitokselle vahvistetut päästöraja-arvot. 2) Investointikulut ja lisääntyneet käyttökustannukset ovat kohtuuttoman korkeat, jos kupoliuunin savukaasujen rikkipitoisuuden olisi välittömästi oltava vahvistettujen raja-arvojen mukainen. Tästä saatavat ympäristöhyödyt voidaan myös kyseenalaistaa tuotantoprosessin jätemäärän lisääntyessä. Sulatusprosessin SOx-raja-arvo milligrammasta/nm 3 on tästä syystä hyväksyttävä hakemuksen mukaisesti. 3) Kivivillatuotannossa voidaan käyttää fluoridivetyn osalta 30 milligramman/nm3 raja-arvoa Paroc Oy Ab:n bioliukoisesta kivikuidusta tuotettavan hyvälaatuisen kivivillan tuotantoon tarvittavan kiviseoksen kemiallisen koostumuksen ansiosta. Suomesta puuttuu sopiva kiviraaka-aine, minkä takia tarvittavan kiviaineksen tuominen maahan ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti puolustettavissa. 4) Ympäristölautakunta katsoo myös, että yrityksen hakemat hieman ohjearvoja korkeammat päästöraja-arvot voidaan hyväksyä: hiukkaset (50 mg/ Nm3), fenoli (25 mg/ Nm3), formaldehydi (20 mg/ Nm3), ammoniakki (80 mg/ Nm3), VOC (100

5 mg/nm3) ja amiinit (40 mg/ Nm3). Haetut raja-arvot ovat matalat, minkä lisäksi päästöjen leviämisestä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että vahvistetut ulkoilman ohjearvot alittuvat eikä terveyshaittoja ole osoitettu. 5) Paroc Oy Ab tulee velvoittaa valvontaohjelmien avulla mittaamaan, seuraamaan ja raportoimaan valvontaviranomaisille päästöistä ja huolehtimaan siitä, etteivät aluehallintoviraston vahvistamat raja-arvot ylity. Ilmapäästöjen mittauksissa edellytetään ulkopuolisten luotettavien, akkreditoitujen ja asiantuntevien tahojen käyttöä. 6) Tuotantoprosessista aiheutuvien jätteiden käsittelyä tulee parantaa ja kehittää jatkuvasti tavoitteena kaatopaikalle vietävän jätteen määrän minimoiminen. Jätteitä ja jäämiä on hyödynnettävä nykyistä suuremmassa mittakaavassa prosessissa tai jalostettava uusiksi tuotteiksi jäte- ja ympäristölainsäädännön mukaisesti. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ESAVI/10905/2015