Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti, kohta 8c. Ympäristönsuojeluasetus 6, 1 momentti, kohta 7b

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 10 YLO LOS-2002-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Paroc Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Paraisilla sijaitsevan mineraalivillatehtaan toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA Paroc Oy Ab Parainen Liike- ja yhteystunnus LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Paraisten mineraalivillatehdas sijaitsee Sysilahden teollisuusalueella kiinteistöillä Paroc I RN:o 7:3 ja Paroc II RN:o 1:143 sekä Berghem RN:o 4:15 ja Björkhäll RN:o 5:6. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti, kohta 8c LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 6, 1 momentti, kohta 7b ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu ympäristökeskukselle ja päivitettynä TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Paraisten kaupungin terveyslautakunnan myöntämä sijoituspaikkalupa Turun ja Porin lääninhallituksen päätös no 153 YS ilmansuojeluilmoituksesta Turun ja Porin lääninhallituksen päätös no 104 YSP ilmapäästöjen tarkkailusuunnitelmasta Turun ja Porin lääninhallituksen päätös no 140 YSP ilmansuojeluilmoituksesta Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltio no 5741

2 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös no 2 YS ympäristölupamenettelyasetuksen mukaisesta jätelupahakemuksesta Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltio no 259 Kaavoitus Tehdas sijaitsee Sysilahden kaupunginosassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella T-8. Paraisten kaupunki on vahvistanut asemakaavan LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Tehdas sijaitsee Sysilahden teollisuusalueella noin kahden kilometrin päässä Paraisten keskustasta. Sen itä- ja eteläpuolella on Nordkalk Oyj Abj:n kaivosalue toimintoineen ja jätekivialueineen ja länsipuolella peltoalueet. Pohjoisessa tehdasalue rajoittuu Jussinniityn kaupunginosaan ja siellä sijaitseviin AO-alueisiin, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen sekä TY-alueeseen. 2/26 Sysilahden teollisuusalue rajoittuu Paraisten kaupungin nykyisen makeavesialtaan valuma-alueeseen. Tehtaan pohjoispuolella noin 150 m:n päässä sijaitsee Paraisten kaupungin vesilaitos. Paraisten kaupunki on lokakuussa vuonna 2001 liittynyt Turun Seudun Vesi Oy yrityksen osakkaaksi tavoitteena tuottaa tekopohjavettä Virttaankankaalta. Paraisten kaupungin ilman laatua sekä vuorivillatehtaan toiminnan vaikutuksia Paraisten ympäristöön on seurattu vuodesta 1986 lähtien. Leviämismallinnuksissa on todettu, että tehtaan ilmapäästöjen pitoisuudet alittavat ilmanlaadun ohjearvot. Tehtaan päästöistä aiheutuvat ulkoilmapitoisuudet eivät ole terveydelle haitallisia, mutta haju saattaa vaikuttaa viihtyvyyttä alentavana tehtaan lähiympäristössä. Mineraalivillatehtaalla prosessivesi on suljetussa kierrossa, joten jätevesiä ei synny. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Tehtaan vastapäätä Saaristotien toisella puolella noin metrin päässä on kolme asuttua rakennusta ja pohjoisessa Jussinniityn kaupunginosassa on noin 30 asuintaloa, joista lähimmät ovat 300 metrin päässä. Kaikki asuinrakennukset ovat liitetty Paraisten kaupungin juomavesiverkostoon. Liikenne ja liikennejärjestelyt Tehtaalle tuleva liikenne käyttää Saaristotietä ja Hyvilempintietä, josta on yhteydet tehdasalueelle. Raaka-aine kivet ja koksi kuljetetaan tehtaalle katetuilla perävaunullisilla kuormaautoilla. Toimituksia saapuu ympäri vuorokauden. Kivikuljetukset voidaan myös ajaa kampanja-ajoina, jolloin autojen määrä on suurempi lyhyellä aikavälillä. Seuraavat kemikaalit toimitetaan säiliöautoissa: hartsi, ammoniakkivesi, pölynsidontaöljy, silaani, happi, nestekaasu ja kevyt polttoöljy. Säiliöautoja ei pestä tehdasalueella.

3 Tehtaalle tulevat kuormat on esitetty alla olevassa taulukossa. 3/26 Kertakuljetusmäärä Toimitustiheys Purkupaikka KIVET: Raaka-ainekivet n tonnia 8-15 / vrk Kiven varastointialue Koksi n. 10 tonnia 1-2 / vrk Kiven varastointialue KEMIKAALIT: Hartsi n tonnia 2-3 / viikko Sideaineasema Ammoniakkivesi n. 16 tonnia 1 / 2 viikkoa Sideaineasema Pölynsidontaöljy n. 6 tonnia 1 / viikko Sideaineasema Silaani n. 5-6 * 200 l astia 1 / 2 viikkoa Sideaineasema Happi säiliöautosta, tonnia 2-3 / viikko Sisäpiha, sideaineaseman vieressä Nestekaasu Säilöautosta, tonnia 2-4 / viikko Alapiha, Kiven varastointialueella Nestekaasua tru- 5-6 pulloa 1 / viikko Trukkihuolto keille Kevyt polttoöljy MUUT: Pakkausmateriaalit, pinnoitteet, kartonki, muovi 3000 l / 4 viikkoa Polttoöljysäiliö (5000 m3) 1 / vrk Tehtaan varasto Kuormalavat 1 / vrk Tehtaan varasto Tehdasalueella liikkuu 14 trukkia, jotka hoitavat siirrot mineraali- eli vuorivillatehtaan ja elementtitehtaan välillä. Trukeille on rakennettu pesupaikka pesuvesien öljynerotuslaitteistoineen. Tuotteet lastataan pääsääntöisesti kuorma-autoihin. Kuormia lähtee tehtaalta keskimäärin noin 30 autoa päivässä, vilkkaana kautena loppukesästä ja alkusyksystä kuormia jopa 50 päivässä. Keskimäärin kuorma-autoja lähtee vuodessa noin Tehtaalta lähtee jätekuormia Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kaatopaikalle ja Ekokem Oy Ab:lle keskimäärin 5-7 autoa päivässä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tehtaalla valmistetaan vuorivillaa kahdella tuotantolinjalla. Riippuen kysynnästä tuotanto toimii neljässä tai viidessä vuorossa. Vuonna 2007 tuotantokapasiteetti oli noin tonnia vuorivillaeristeitä. Tehtaan kapasiteetti on korkeimmillaan noin tonnia vuodessa. Vuorivillaeristeitä valmistetaan masuunityyppisessä koksilämmitteisessä sulatusuunissa (kupoliuuni VU-11) tai sähkölämmitteisessä (VU-5) sulatusuunissa sulatetusta kiviseoksesta. Sula ohjataan kuiduttimelle, joka kuiduttaa sulan ja jonka yhteydessä sideaineeksi lisätään hartsia. Kuitu-hartsiseos kerätään ohueksi huovaksi ja laskostetaan halutun pak-

4 4/26 suiseksi eristeeksi. Eriste kuumennetaan karkaisu-uunissa, jotta lisätty hartsi kovettuu eli polymeroituu samalla, kun eriste saavuttaa lopullisen muotonsa. Tämän jälkeen eriste sahataan halutun suuruisiksi paloiksi ja pakataan tai ohjataan jatkojalostukseen. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Molempien tuotantolinjojen valmistusvalikoimaan kuuluvat pehmeät eristeet, tuulensuoja-, palosuoja-, betonirakenne-eristeet, seinäeristeet, rappausaluseristeet, kattoeristeet, askeläänieristeet, lattiaeristeet sekä myös puhallus- ja irtoeristeet. Tuotteet menevät pääasiassa rakennusaineteollisuuden ja telakkateollisuuden käyttöön. Tehtaalla valmistetaan myös raaka-ainetta Paroc Oy Panelsin rakennuselementtituotannolle. Valmistettujen tuotteiden keskitiheys on noin 70 kg/m3 ja keskimääräinen sideainepitoisuus on noin 3,5 paino -%. Vuorivillan raaka-aineena käytetään Paroc Oy:n louhoksilla Ybbernäsissä, Sallitussa, Mäntyharjussa ja Lapinlahdella louhittua kiveä ja lisäksi dolomiittia. Sulatusenergia saadaan sähköstä linjalla VU-5 ja koksista linjalla VU-11.Vuorivillatuotteen liima-aineena käytetään ureamodifioitua fenolihartsia, johon laimennuksen yhteydessä lisätään ammoniakkia, öljyemulsiota sekä riippuen tuotteesta silaania ja silikonia. Kiviraaka-aineen käsittely Vuorivilla linja VU-5 : Kivi tuodaan ulkovarastosta tuotantolinjoille. Käsittelyn aikana irtoava pöly otetaan talteen. Raaka-ainekivi kuivataan kuivatusrummussa. Kuivatuksen lämpöenergia saadaan VU-5 sulatusuunin savukaasujen jälkipolttimesta. Kuivatuksen jälkeen kaasuista erotetaan hiukkaset letkusuotimessa. Kaasut johdetaan 15,5 m korkeaan piippuun. Pöly sijoitetaan Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kaatopaikalle. Vuorivilla linja VU-11: Kivi tuodaan ulkovarastosta tuotantolinjoille. Kivi seulotaan alitteen poistamiseksi ja välivarastoidaan siiloissa. Seulonta- alite eli hiekka käytetään neitseellisen hiekan sijasta sulan- ja rautajätteen käsittelyssä. Sulatus Vuorivilla linja VU-5 : Sulatus toimii jatkuvana panosprosessina siten että raaka-ainekivet panostetaan määrätyssä suhteessa sähköuuniin. Kivi sulatetaan sähkön avulla yli 1500 C asteeseen. Sulassa oleva rauta-epäpuhtaus erottuu uunin pohjalle, josta se poistetaan. Sulatusuuni on sekä öljy- että vesijäähdytteinen. Jäähdytysjärjestelmät toimivat suljettuna kiertona. Sulatuksen sähkömuuntaja on vesijäähdytteinen. Rakennuksen katolla sijaitsevista lauhduttimista vapautuu vesihöyryä. Sulatuksen savukaasut johdetaan jälkipolttimeen, jonka lämpötila on säädetty > 500 C. Jälkipolttimen lämpö otetaan talteen ja ohjataan kiven kuivatukseen. Savukaasut puhdistetaan hiukkassuotimella ja johdetaan sen jälkeen 15,5 m korkeaan piippuun. Vuorivilla linja VU-11: Sulatus toimii jatkuvana panosprosessina siten, että raaka-ainekivet ja koksi panostetaan määrätyssä suhteessa kupoliuuniin. Koksin avulla lämpötila nousee sulatuksessa yli 1500 C asteeseen. Koksi osallistuu sulatusprosessiin myös kemiallisesti pelkistämällä kivessä olevaa rautaa sekä tuomalla riittävän mekaanisen lujuuden sulatusuunissa olevaan kivi-koksi-panokseen, mikä mahdollistaa kaasujen läpivirtauksen panoksen läpi. Sulan raskaampi osuus, rauta, erottuu kupoliuunin pohjalle, josta se poistetaan.

5 Kuidutus ja keräily 5/26 Sulatusuunin jäähdytysjärjestelmä on avoin. Vapautuva vesihöyry johdetaan rakennuksen katolla sijaitsevaan 23 m korkeaan piippuun. Sulatuksen vaatima polttoilma esilämmitetään lämmönvaihtimessa, jonka polttoaineena käytetään nestekaasua. Esilämmityksen savukaasut johdetaan 23 m korkeaan piippuun. Sulatuksen savukaasut käsitellään hiukkasuodattimessa ja ohjataan sen jälkeen 50,5 m korkeaan piippuun. Savukaasun lämpötila säädetään C asteeseen lämmönvaihtimessa ennen hiukkassuodatusta. Lämmönvaihtimen poltin toimii nestekaasulla. Poikkeustilanteissa, sulatusuunin ylösajon yhteydessä savukaasut johdetaan hiukkassuodattimen ohi korkeaan piippuun, kunnes saavutetaan vakio-olosuhteet savukaasussa. Ajallisesti ohiajo kestää noin 0,5-1 h eli h/a vuodessa, mikä vastaa 0,3-0,6 % tuotantoajasta. Myös sulatusuunin alasajon yhteydessä kuumat savukaasut (700 0 C) ohjataan suodattimen ohi, jotta se ei vaurioituisi. Alasajon yhteydessä tapahtuva ohiajo on ajallisesti yhtä pitkä kuin ylösajo. Yhteenlaskettu ohiajo vastasi vuonna 2007 noin 1,8 % tuotantoajasta. Suodattimeen kertynyt pöly viedään Ekokem Oy Ab:lle. Kuidutus- ja keräilyprosessit ovat samanlaisia molemmilla linjoilla. Kivisula kuidutetaan lingossa, jonka nopeasti pyörivien linkopyörien kehällä kuidut muodostuvat. Osasta sulasta muodostuu karkeampia kuituja ja helmiä, jotka karkaavat keräilystä ja päätyvät linkojätteeksi. Linkojäte kerätään talteen ja käytetään uudestaan sulatuksen raaka-aineena. Kuitujen muodostumisen jälkeen lisätään hartsi, joka on urealla modifioitua fenoliformaldehydihartsia. Kuitu-liima seos kerätään imuilman avulla keräilykuljettimelle. Poistoilma johdetaan vuorivillasuotimen kautta VU-5 linjalla 50 m korkeaan piippuun ja VU- 11 linjalla 50,5 m korkeaan piippuun. Poistoilma sisältää hartsiperäisiä yhdisteitä fenolia, formaldehydia ja ammoniakkia sekä hiukkasia. Vuorivillasuodattimen levyt ja rakennuksen pohjalle kertynyt kuitu-hartsiseos poistetaan viikkohuollossa. Märkää hartsia sisältävä jäte sekoitetaan hakkeeseen ja kompostoidaan kaupungin jäteveden puhdistuslaitoksen lietteen kanssa Rauhalan kaatopaikalla. Karkaisu Jäähdytys Karkaisuprosessit ovat samanlaisia molemmilla linjoilla. Kerätty vuorivillamatto ohjataan karkaisu-uuniin, jossa liima kovetetaan lämpimillä savukaasuilla. Kertamuovityyppinen fenolihartsi kondensoituu lämmön vaikutuksesta. Karkaisussa vapautuu jonkin verran hartsiperäisiä yhdisteitä, fenolia, formaldehydia ja ammoniakkia. Savukaasut kiertävät uudelleen kiertoilmapolttimeen, lukuun ottamatta noin kolmasosaa joka poistetaan jälkipolttimen kautta 14,7 m korkeaan piippuun. Karkaisun jälkipolttimen lämpötila on säädetty > 650 C. Karkaisun kiertoilmapolttimen ja jälkipolttimen polttoaineena käytetään nestekaasua. Karkaisu-uunista tuleva vuorivillamatto jäähdytetään imemällä sen läpi kylmää ilmaa. Jäähdytyksessä vapautuu pieniä määriä hartsiperäisiä yhdisteitä, fenolia, formaldehydia ja ammoniakkia. Jäähdytysilma johdetaan linjalla VU-5 17,2 m korkeaan piippuun ja linjalla VU m korkeaan piippuun. Sahaus ja pakkaus Karkaisun jälkeen vuorivillarata sahataan halutun mittaisiksi paloiksi ennen paketointia. Sahauksessa syntyneet hukkapalat rouhitaan ja ohjataan joko takaisin keräilyvaiheeseen tai niistä valmistetaan puhallus- tai irtovillaa. Sahoilla on pölynpoistolaitteistot. Imuilma

6 6/26 puhdistetaan letkusuotimissa, pöly kerätään pölykontteihin ja sijoitetaan kaatopaikalle. Valmiista vuorivillatuotteista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia, valmistetaan myös puhallus- tai irtovillaa. Sahauksen jälkeen tuotteet pakataan ja toimitetaan varastoon, kevyet tuotteet sisävarastoon ja raskaat tuotteet ulkovarastoon. Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet vuonna Paroc Vuorivillatehdas Prosessi Kulutus Suurin kerralla varastoitava määrä Sulatus tonnia tonnia Kivi raakaaineet Erilaisia diabaaseja ja gabrokivilajeja Nestemäinen happi VU- 5 +VU-11 Varastopaikka Ulkovarasto Säiliö, Sisäpiha Kemikaalit Kuidutus tonnia Keräily Hartsi VU-5 +VU Sideaineasema, 80 säiliö Pölynsidontaöljy ,5 Sideaineasema, säiliö Ammoniakkivesi 387 Sideaineasema, (25%) 24 säiliö Silani 8,6 Sideaineasema, astia 1-1,2 Silikoni 0 1-1,2 Sideaineasema, astia Veden käyttö Sysilaxhagen kaatopaikan suodosvesi Raaka-vesi Paraisten vesi Oy Sideaine laimennus, jäähdytys, puhdistus VU-5 +VU-11 m 3 /a Prosessivesiallas n Polttoaineet Koksi Nestekaasu, propaani V U- 11 Sulatus Jälkipoltto Karkaisu tonnia Ulkovarasto n. 50 m3 Säiliö, alapiha Kevyt polttoöljy Trukit 15 m3 Säiliö Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Paraisten vuorivillatehtaan merkittävimmät ilmansuojeluinvestoinnit tehtiin vuosina Tehtaan ilmansuojelutekniikka vastaa hakemuksen mukaan heinäkuussa 2000 julkaistussa Reference Document on Best Available Techniques in the Glass Manufacturing

7 Industry kuvattua parasta käyttökelpoista tekniikkaa lukuun ottamatta linjan VU- 11 sulatusta, jossa ei ole jälkipolttoa. 7/26 Primaariset BAT-tekniikat: kivi raaka-aineiden, polttoaineiden ja polttotekniikan valinta Primaariset hallintamenetelmät on toteutettu tehtaalla seuraavasti: Kupoliuunisulatuksessa käytetään mahdollisimman vähärikkistä koksia, jonka rikkipitoisuus on alle 0,6 %. Kupoliuunisulatuksessa koksin ja hapen suhde on optimoitu lisäämällä polttoilmaan happea paremman polttotuloksen saavuttamiseksi ja koksin kulutuksen pienentämiseksi. Samalla NOx-päästöt pienenevät, koska polttoilman mukana tulevan typen osuus jää pienemmäksi. Kiviraaka-aineiden valinnassa tärkeimmät ominaisuudet ovat kiven sulatettavuus ja sulan kuidutettavuus. Vuorivillan valmistukseen soveltuvien kivien valinnassa selvitetään myös kiven rikkipitoisuus, jottei tarpeettomasti nosteta sulatuksen rikkipäästöjä. Sekundaariset BAT-tekniikat: tekniset laiteratkaisut Jätteenkäsittely Sulatus: Linjalla VU-11 on tekstiilisuodin ja linjalla VU-5 on jälkipoltin ja tekstiilisuodin. VU-5 sulatusyksikön jälkipolttimessa savukaasun rikkiyhdisteet hapettuvat rikkidioksidiksi ja häkä hiilidioksidiksi. NOx päästöt ovat pieniä ja johtuvat raaka-aineissa olevien typpiyhdisteiden hajoamisesta. Keräily, kuidutus: Kuidutuksen ja keräilyn kaasut koostuvat hartsipitoisista komponenteista, fenolista, formaldehydista ja ammoniakista.tehtaan molemmilla linjoille on asennettu BAT:in mukaiset mineraalivillasuodattimet puhdistamaan keräilyn hartsipäästöjä. Karkaisu: Karkaisun savukaasut koostuvat samoista komponenteista kuin yllä kuidutuksen ja keräilyn kaasutkin. Paraisten vuorivillatehtaan molempien linjojen karkaisukaasut johdetaan BAT:in mukaisesti jälkipolttimeen. Sahauksessa syntyvä pöly poistetaan tekstiilisuotimissa. Jätteiden hyötykäyttöprosentti oli vuonna 2007 noin 88 %. Kuidutuksen yhteydessä muodostuva linkojäte hyödynnetään n. 95 % :sesti sulatuksen raaka-aineena sähköuunilinjalla VU-5. Kupoliuunin sulasta erottuva pelkistynyt raakarauta hyödynnetään terästeollisuudessa. Tehtaalla muodostuva tuotejäte ja tuotteen viimeistelyssä syntyvä reunakaista hyödynnetään käytännöllisesti katsoen kokonaan. Paroc Oy Ab on kehittänyt Paraisten tehtaalla vuorivillasuodinjätteen kompostoinnin jätevesilietteen joukossa. Tämä on tekniikka, jota ei mainita BAT-dokumentissa. Suodinjätteen hartsi, jonka pitoisuus voi olla 50 %, hajoaa biologisesti kompostoinnissa ja kompostituotetta voidaan käyttää viherrakentamiseen. Prosessivesien käsittelytekniikka Vuorivillan valmistuksessa on jo yli 25 vuotta ollut käytössä täysin suljettu prosessivesijärjestelmä. Normaalitilanteessa kaikki tuotantolinjan puhdistukseen käytettävä vesi voidaan käyttää sideaineen laimennukseen. Tämä on alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

8 Energia 8/26 Kiven sulattaminen vaatii runsaasti energiaa ja siksi Paroc Oy Ab on kiinnittänyt suurta huomiota energian käytön tehostamiseen. Sulatusprosessin hallinta energiankäytön vähentämiseksi on toteutettu linjalla VU-11. Prosessijätteen hyötykäyttö sulatuksen raakaaineena on toteutettu linjalla VU-5. Prosessijätteen hyödyntäminen uusiotuotteissa on vähentänyt puhtaan energian käyttöä. Hukkaenergian käyttö raaka-ainekiven kuivatuksessa on toteutettu linjalla VU-5. Hukkaenergian käyttö tehdashallin lämmitykseen on toteutettu. Karkaisu-uunien jälkipolttimien hukkaenergiaa käytetään karkaisu-uunien kuljetusketjujen esilämmitykseen molemmilla linjoilla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan syntyy sulatuksessa, kuidutuksessa, keräilyssä ja karkaisussa. Sulatuksen olennaiset ilmapäästöt ovat hiukkaset, hiilidioksidi (CO 2 ), häkä (CO), rikkidioksidi (SOx) haisevat rikkiyhdisteet ( TRS) sekä typen oksidit (NO x ). Kuidutuksen ja keräilyn merkittävimmät päästöt ovat peräisin hartsista. Ne sisältävät fenolia, formaldehydiä ja ammoniakkia. Karkaisun olennainen ilmapäästö sisältää vastaavia hartsiperäisiä yhdisteitä kuin keräilykaasu. Vuorivillanvalmistuksessa muodostuvat päästöt ilmaan esitetään alla olevissa taulukoissa. Paroc Oy Ab:n päästöt ilmaan, t/a vuosina ja : vuosi hiukkaset rikkidioksidi typen oksidit ,3 12 NO 2 :na hiilidioksidi TRS (rikkinä) 21,3 21,5 37, ,5 33 ammoniakki 72, formaldehydi 3,4 4,2 5,9 3,5 3,7 6,8 fenoli 33, vuosi hiukkaset 36,2 41,8 44,5 41,6 51,8 45,5 rikkidioksidi 54,8 48,5 65,2 67,6 75,9 77,7 typen oksidit 18, ,3 22,4 24,9 25,3 NO 2 :na hiilidioksidi TRS (rikkinä) 17,5 15,3 22,8 22,3 25,7 27,2 ammoniakki 69,5 67,8 73,9 78,6 84,9 83,1 formaldehydi 7,2 7 7,7 4,7 5 4,9 fenoli 44,7 43,8 47, ,6 32,8 Päästöt kuvaavat kaikkien osaprosessien yhteenlaskettua päästöä kunkin aineen kohdalta. Päästölaskenta, eli tuntipäästökertoimet, perustuvat kahden vuoden välein suoritettuihin mittauksiin. Päästöt edustavat keskimääräistä tuotantoa nykyisellä kapasiteetilla. Hiilimonoksidia ei ole ilmoitettu, sillä se sisältyy laskennallisiin hiilidioksidipäästöihin.

9 9/26 Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu ominaispäästön kehitystä vuodesta 1996 eteenpäin. Paroc Paraisten Vuorivillatehtaan ominaispäästöt, kg/ tuotetonni vuosina Tuotanto, tonnia HIUKKASET 4,4 4,1 1,0 1,0 1,0 0,6 RIKKIDIOKSIDI 1,6 1,4 1,8 1,2 1,2 1,7 TYPEN OKSIDIT NO2:na 0,3 0,3 0,3 0,1 0,1 0,2 HIILIDIOKSIDI 447,4 417,9 456,6 424,5 409,5 426,1 TRS (Rikkinä) 0,5 0,4 0,8 0,4 0,4 0,6 AMMONIAKKI 1,6 1,7 2,0 1,1 1,1 1,2 FORMALDEHYDI 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 FENOLI 0,7 0,7 1,1 1,0 1,0 0,8 Paroc Paraisten vuorivillatehtaan ominaispäästöt kg/tuotetonni vuosina Tuotanto, tonnia HIUKKASET 0,64 0,73 0,70 0,63 0,72 0,65 RIKKIDIOKSIDI 1,0 0,9 1,0 1,0 1,0 1,1 TYPEN OKSIDIT NO2:na 0,3 0,3 0,3 0,3 0,35 0,4 HIILIDIOKSIDI TRS (Rikkinä) 0,3 0,3 0,4 0,3 0,4 0,4 AMMONIAKKI 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 FORMALDEHYDI 0,13 0,12 0,12 0,07 0,07 0,07 FENOLI 0,8 0,8 0,75 0,5 0,5 0,5 Edellä olevista taulukoista voidaan todeta, että hiukkaspäästöt ovat vähentyneet merkittävästi sulatuksen puhdistuslaitteiden ansiosta. Fenoli- ja formaldehydipäästöt ovat laskeneet vuonna 2004 käyttöön otetun uuden sideaineen ansiosta. Muilta osin päästöt ovat pysyneet samalla tasolla. Tehtaan ilmapäästöjä mitataan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta joka toinen vuosi. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan vuorivillan valmistuslinjojen päästöjä vuonna 2007 prosessin osien mukaisesti linjoilla VU- ja VU-11.

10 10/26 LINJA VU-5 Keski määräinen pitoisuus, mg/nm3 Suurin pitoisuus mg/nm3 Keski määräinen tuntipäästö kg/h Suurin tuntipäästö kg/h Keski määräinen vuosipäästö t/a Suurin vuosipäästö t/a Linja VU 5 CO 2 (sisältää COpäästön) CO 2 (sisältää CO-päästön) Laskettu kivestä CO 2 laskettu propaanista CO mitattu, sisältyy laskennalliseen CO 2 - päästöön 14 0,15 27 **) 1 1 VU-5 sulatus Hiukkaset 0,15 0,010 6,3 *) 0,08 0,08 SOx (SO 2 ) 355 3,2 2,2 **) TRS (S) 35 0,13 1 **) 0,94 1,00 NOx (NO2) 7 0,1 0,11 **) 0,8 0,8 VU-5 keräily Hiukkaset Fenoli ,9 4, Formaldehydi 2 3 0,4 0,5 3 3 Ammoniakki ,5 9, VU-5 karkaisu Hiukkaset ,2 0,2 1,1 1,1 Fenoli ,1 0,1 0,7 0,8 Formaldehydi ,1 0,1 0,7 0,8 Ammoniakki ,6 0,9 4,6 5 NOx ,0 1,4 7,2 8 VU-5 jäähdytys Fenoli 0,3 0,4 0,005 0,01 0,04 0,04 Formaldehydi 4,1 5,7 0,1 0,1 0,5 0,5 Ammoniakki 13 18,2 0,2 0,3 1,6 1,6 *) hiukkas päästö ohitustilanteessa **) arvioitu päästö kun jälkipolttimen lämpötila on < 500 C

11 11/26 LINJA VU-11 Keski määräinen pitoisuus, mg/nm3 Suurin pitoisuus mg/nm3 Keski määräinen tuntipäästö kg/h Suurin tuntipäästö kg/h Keski määräinen vuosipäästö t/a Suurin vuosipäästö t/a Linja VU 11 CO 2 laskennallinen (sisältää CO-päästön) CO 2 (sisältää CO-päästön) Laskettu koksista 2609 CO 2 (sisältää CO-päästön) 4504 Laskettu kivestä CO 2 laskettu propaanista CO mitattu, sisältyy laskennalliseen CO 2 - päästöön VU-11 sulatus Hiukkaset 4 0, *) 0,4 0,4 SOx (SO 2 ) TRS (S) 315 1, NOx (NO 2 ) 168 1, VU-11 keräily Hiukkaset Fenoli , Formaldehydi 1 1 0,1 0,2 1 1 Ammoniakki , VU-11 karkaisu Hiukkaset ,2 0,2 1,1 1,1 Fenoli 6 9 0,1 0,1 0,7 0,8 Formaldehydi 6 9 0,1 0,1 0,7 0,8 Ammoniakki ,7 1,0 5,2 5,3 NOx ,4 0,5 2,7 2,7 VU-11 jäähdytys Fenoli 0,4 0,6 0,006 0,008 0,05 0,05 Formaldehydi 4,8 6,7 0,08 0,1 0,6 0,6 Ammoniakki 3 4,2 0,05 0,1 0,4 0,4 *) hiukkaspäästö ohitustilanteessa Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Prosessivedet kulkevat suljetussa kierrossa prosessivesialtaan kautta. Vedet suodatetaan ja käytetään sideaineen valmistuksessa ja linjan puhdistustoimissa. Vuosikorjauksien aikana vedenkäyttö tehtaalla vähenee ja prosessivesialtaat täyttyvät. Ylivuodon ehkäisemiseksi on tehtaalla otettu käyttöön ylimääräinen 50 m 3 säiliö, johon ylimäärävesi pumpataan. Linjan VU-5 muuntajan ja VU-11 sulatusyksikön jäähdytysvedet kulkevat talon katolla olevan lauhduttimen kautta suljetussa kierrossa. Kupoliuunin jäähdytysveden lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimessa, osa vedestä haihtuu lauhduttimessa. Lauhduttimessa

12 Päästöt maaperään Melu ja tärinä 12/26 haihtuu vettä runsas 1 m 3 /tunti. Tehdasalue on asfaltoitu. Tehdasalueen puhtaat sadevedet ohjataan Paraisten kaupungin pintavesiviemäriin ja tehtaan aluetta ympäröiviin avo-ojiin. Ulkoalueet, jossa käsitellään tai välivarastoidaan hartsipitoista jätettä viettävät tehtaalle päin, jotta mahdolliset valumat ja sadevedet saadaan kerättyä prosessivesialtaaseen. Sosiaalijätevedet johdetaan Paraisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle Merkittävää maaperän pilaantumista ei ole todettu. Tehtaalla on valmistettu hartsia omassa keittämössä vuoteen 1980 saakka, jonka jälkeen siirryttiin ostamaan hartsi ulkopuoliselta toimittajalta. Hartsinkeittämö purettiin ja muutettiin sideaine-asemaksi. Hartsin käsittelyn mahdolliset aiheuttamat maaperän pilaantumiset on tutkittu vuonna Korkein maaperän fenolipitoisuus 21,3 mg/kg löytyi prosessivesialtaiden vierestä. Pitoisuus ei ylitä pilaantuneen maan raja-arvoa 40 mg/kg. Käytöstä poistettujen maanalaisten öljysäiliöitten vierestä tutkitussa maaperässä todettiin öljyä 320 mg/kg. Pitoisuus alitti pilaantuneen maan raja-arvon 1000 mg/kg ja tavoitearvon 300 mg/kg. Puhdistustoimiin ei ole katsottu olevan tarvetta. Vuorivillatehtaan toiminnassa melunlähteitä ovat suuret puhaltimet, joita on sulatuksen savukaasujen puhdistuslaitteissa, kuidutuksessa ja keräilyssä. Suuret puhaltimet on nykyisin sijoitettu sisätiloihin. Tehtaan toiminta ei aiheuta tärinää. Melumittauksia ei ole tehty. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tehtaalla syntyi seuraavia jätteitä vuonna 2007: OSAPROSESSI JÄTEJAE Kaatopaikalle t/a Hyödynnetty t/a Raaka-aineen käsittely 1. Seulonta-alite 2. Kivipöly 3. Sideainejätteet Sulatus 4. Raakarauta Sulatettu kivi 1329 (sisältää seulontaalitteen) 1512 Kuidutus 6. Linkojäte Keräily Sahaus ja laaduntarkkailu Jälkikäsittely Pakkaus Kunnossapito- ja puhdistushuoltojätteet Muut jätteet 7. Mineraalivillasuodinjäte 8. Märkäjäte 9. Karkaistu villajäte 10. Villapöly 11. Pinnoitehuoparullien hylsyt 12. Pakkausmuovijäte 13. Kiinteät teollisuusjätteet 14. Lava- ja puujäte 15. Jäteöljyt 16. Loisteputket 17. Renkaat 18. Akut ja alkaaliparistot 19. Metalliromu 20. Sosiaalijätteet 21. Paperi (sisältyy jäte nro 13) (sisältää märkäjätteen) ,52 (Ekokem) 1,1

13 13/26 1. Seulonta-alitetta syntyy, kun kupoliuuniin syötettävästä kivestä ja koksista seulotaan pois hienojae, joka häiritsee uunin toimintaa. Seulonta-alite käytetään tehtaalla rautajätteen ja kivisulan käsittelyssä pohjamateriaalina. Seulonta-alitteen määrä sisältyy näin ollen sulajätteen määrään. 2. Kiven kuivauksessa ja pölysuodattimesta linjalla VU-5 tuleva pöly sijoitetaan Turun Seudun Jätehuollon kaatopaikalle. Linjan VU-11 suodatinpöly viedään Ekokemin Porin laitokselle jatkokäsiteltäväksi. 3. Sideainejätteitä saattaa syntyä sideaineasemalla vuosihuollon yhteydessä sekä mahdollisissa häiriötilanteissa. Jäte toimitetaan Ekokemille. 4. Raakarautajätettä syntyy sulatusuunissa pelkistymistuotteena. Rautajätettä kierrätetään terästeollisuudessa tai sijoitetaan kaatopaikalle. 5. Kivisulajätettä muodostuu, kun kuidutus on häiriön tai muun prosessiseisokin ajaksi keskeytettävä ja sula ohjataan kuiduttimien ohi. Sula lasketaan uunin alla olevaan hiekalla vuorattuun monttuun, josta seos jäähtymisen jälkeen poistetaan. 6. Linkojätettä muodostuu molemmilla linjoilla linkouksen yhteydessä. Se on fysikaaliselta koostumukseltaan hiekkamainen sisältäen enimmäkseen yli 80% lasihelmiä ja loput kuitua. Linkojäte analysoidaan VTT:llä kerran vuodessa. Kaatopaikkakelpoisuustestien mukaan jätteestä ei liukene merkittäviä määriä haitallisia aineita. Noin 95 % muodostuneesta jätemäärästä syötetään VU-5 sulatusyksikköön. Häiriötilanteissa tai linjan VU-5 seisokin aikana jäte kerätään jätekonttiin ja hyödynnetään peitemaana Turun Seudun Jätehuollon kaatopaikalla. 7. Kuivasuodinjätettä syntyy keräilykaasujen puhdistuksen seurauksena, kuivasuotimien ja kanavien tyhjennyksen yhteydessä. Jäte koostuu suodinlevyistä ja kuidusta, jossa on runsaasti karkaisematonta sideainetta. 8. Märkäjätettä syntyy mm keräilykanavissa kun vesihöyry, jota sumutetaan palovaaran minimoimiseksi, poistetaan. Märkäjäte on vetistä hartsipitoista kuituseosta. Jäte säilytetään erillisessä kasassa josta ylimäärävesi valuu tehtaan prosessivesialtaisiin. Molemmat yllämainitut jätteet 7 ja 8 yhteensä 4971 tonnia, kompostoidaan aumoissa Rauhalan kaatopaikalla jätevesilietteen kanssa. Vuorivillatehtaalla kuorihake sekoitetaan tukiaineeksi kuivasuodin ja märkäjätteeseen suhteessa 1:1. 9. Karkaistua villajätettä muodostuu villalevyjen muotoon sahauksessa, reunakaistasta, myytäväksi kelpaamattomista tuotteista sekä varastopoistoista. Jäte ohjataan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Kummallakin linjalla on mahdollista puhaltaa rouhittu villalevy takaisin tuotteeseen. Toisena vaihtoehtona ohjataan jätevilla puhallus- ja puruvillan valmistukseen. Hyötykäyttämättä jäänyt karkaistu villa sijoitetaan Turun Seudun Jätehuollon kaatopaikalle. 10. Villapölyä muodostuu sahauksen yhteydessä sekä levyjen mekaanisessa käsittelyssä. Villapöly kerätään kontteihin, josta se toimitetaan Turun Seudun Jätehuollon kaatopaikalle. 11. Pinnoitehuoparullien hylsyt kerätään energiajätteeksi.

14 12. Pakkausmuovijäte palautetaan kalvon valmistajalle uusiokäyttöön. 14/ Kiinteät teollisuusjätteet, kuten etikettien taustapaperit, muut kuin pakkausmuovit ja pahvit kerätään energiajätteeksi. Sekajäte sijoitetaan Turun Seudun Jätehuollon kaatopaikalle. 14. Lava- ja puujätettä käytetään VU-11 uunin sytytykseen. Ylijäämä toimitetaan ulkopuolisen yrittäjän toimesta hyötykäyttöön. 15. Jäteöljyt ja 16. loisteputket kerätään niille varattuun astiaan ja toimitetaan Ekokemille. 17. Rengashuoltofirma ottaa käytetyt renkaat renkaiden vaihdon yhteydessä ja vastaa niiden käsittelystä. 18. Akut ja alkaliparistot toimitetaan keräilypisteeseen. 19. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. 20. Muut jätteet Keittiön biojäte kerätään erikseen Turun Seudun Jätehuollon käsiteltäväksi. Sosiaalijätevedet ohjautuvat kaupungin viemäriverkostoon. Konttoripaperi lajitellaan ja toimitetaan kierrätykseen. Kierrätykseen sopimaton paperijäte ohjautuu polttojätteeksi. Jätteiden hyödyntäminen Paroc Oy Ab:llä on pitkään ollut käynnissä kehitysohjelma, joka tähtää kaikkien tehtaiden jätteiden määrän vähentämiseen ja hyötykäytön tehostamiseen. Vuodesta 1999 vuoteen 2007 vuorivillatehtaan tuotantolinjojen kiinteän jätemäärän hyödyntäminen on noussut 70 %:sta 88 %:iin. Jätteitä hyödynnetään seuraavasti: Linjan VU-11 pelkistynyt raakarauta kierrätetään ulkoisen yrittäjän toimesta. Sula pyritään käyttämään raaka-aineena omaan prosessiin. Linkojäte on määrältään suurin prosessissa syntyvä jäte. Sen hyödyntämiseen on panostettu siten, että sen hyötykäyttö raaka-aineena on noin 95 %. Tehtaalla muodostuva hartsipitoinen suodin- ja märkäjäte kompostoidaan jätevesilietteen kanssa Rauhalan kaatopaikan kompostialueella. Vuorivillatehtaan suodinjäte sisältää fenolia noin 900 mg/kg, märkäjäte sisältää normaalitilanteessa kosteuspitoisuudesta riippuen mg/kg, keskimäärin noin 50 mg/kg fenolia. Valmiin kompostoidun mullan fenolipitoisuus on noin 0,7 mg/kg kosteuspitoisuuden ollessa 50 %. Viljavuuspalvelu on todennut, että kompostoitu multaseos soveltuu viherkäyttöön. Karkaistua vuorivillajätettä syntyy vuodessa noin tonnia. Tämä jäte hyödynnetään 99 % :sesti, joko puhallusvillan raaka-aineena tai ohjataan revittynä takaisin tuotteeseen. Villalevyjen sahaus- ja hiontapölyn käyttöä tienpäällysteissä parantamaan bitumin levittäytymistä ja tarttumista kiviainekseen on selvitetty, mutta selvitykset ovat vielä kesken.

15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 15/26 Ilman laatu Paraisten ilman laatua ja vuorivillatehtaan toiminnan vaikutuksia Paraisten ympäristöön on tutkittu vuodesta 1986 lähtien. Ilmatieteenlaitoksen selvityksissä on tutkittu sulatuksen päästöt (rikkidioksidi, rikkivety, hiilimonoksidi) ja hartsipäästöt (fenoli, formaldehydi, ammoniakki) sekä niiden leviäminen ja vaikutukset tehtaan ympäristöön. Rikkidioksidin vuosikeskiarvot ovat pääosin matalia. Korkeimmat yksittäiset pitoisuudet ovat olleet 8 µg/m 3, mikä alittaa valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi asetetun raja-arvon 20 µg/m 3. Vuorokausikeskiarvon maksimiarvo on ollut noin 75 µg/m 3. Arvo alittaa vuorokausikeskiarvon 125 µg/m 3. Tuntikeskiarvo oli selvityksen mukaan korkeimmillaan pistemäisenä esiintyvänä 240 µg/m 3 ja alittaa tuntikeskiarvolle annetun raja-arvon 350 µg/m 3. Vuonna 2008 Enwin Oy teki leviämismallinnuksen, jossa selvitettiin TRS-yhdisteiden (pelkistyneet rikkiyhdisteet tai hajurikkiyhdisteet), rikkivedyn, fenolin, formaldehydin, ammoniakin sekä VOC-yhdisteiden (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) leviäminen tehtaan ympäristössä. Hajurikkiyhdisteiden korkein tuntipitoisuus oli 8 µg/m 3 päästölähteistä m etelään. Tuntipitoisuus oli 2 µg/m 3 noin 2,5 kilometrin päässä tehtaasta. Hajurikkiyhdisteiden ilmanlaadun ohjearvo 10 µgs/m 3 perustuu kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokauden keskiarvopitoisuuteen. Toiseksi korkein vuorokausipitoisuus oli tehdasalueella korkeimmillaan 2 µg/m 3, joka on 20 % ohjearvosta. Rikkivety on tehtaan hajurikkiyhdisteiden pääkomponentti. Rikkivedyn korkeimmat tuntipitoisuudet olivat 4-5 µg/m 3. Tutkimuksessa todetaan, että mallinnetut ns. worst-case TRS ja H 2 S-pitoisuudet eivät ole terveydelle vaarallisia tai haitallisia vaan ennemmin viihtyvyyshaitta. Viihtyvyyshaittaa arvioidaan hajutuntien lukumäärän perusteella hajufrekvenssinä eli hajutuntien prosenttiosuutena vuoden tunneista. TRS:n ulkoilmapitoisuudet ylittävät viihtyvyyshaittaa aiheuttavan tuntipitoisuustason >3 µgs/m 3 1,5-2,5 km:n etäisyydellä tehtaasta. Hajutuntifrekvenssi on korkeimmillaan 3 % vuoden tunneista tehdasalueella noin 250 m:n etäisyydellä päästölähteistä ja 2 % noin m:n etäisyydellä tehtaasta. Paraisten keskustassa hajun viihtyisyyshaittaa esiintyi selvityksen mukaan noin 0,5-1 % vuoden tunneista eli tuntia vuodessa. TRS-yhdisteiden puoliintumisaika huomioiden hajun viihtyisyyshaitta keskittyi kuitenkin lähinnä tehdasalueelle. Fenolin, formaldehydin ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet ulkoilmassa olivat alhaisia. Fenolin tuntipitoisuuden maksimi on 12 µg/m 3 ja vuorokausipitoisuuden maksimi on 4-5 µg/m 3 ja % verrattuna nadan vuorokausiohjearvoon 30 µg/m 3 Suomessa ei ole annettu ilmanlaadun ohjearvoja fenolille eikä myöskään formaldehydille tai ammoniakille. Fenolin vuosipitoisuudet olivat alhaiset, korkeimmillaan tehdasalueella 0,35 µg/m 3. Formaldehydin korkeimmat tuntipitoisuudet oli 0,5-0,6 µg/ 3. Ammoniakki on tehtaan suurin päästökomponentti. Korkeimmat ammoniakin tuntipitoisuudet olivat 80 µg/m 3 noin 1-1,2 km:n etäisyydellä tehtaasta pohjoiseen ja etelälounaaseen mäkien päällä. Korkein vuorokausipitoisuus oli 35 µg/m 3 vuorokaudessa tehdasalueella. Paraisten keskustassa ammoniakin korkein tuntipitoisuus oli µg/m 3 ja korkein vuorokausipitoisuus 6-10 µg/m 3. Vuosipitoisuus oli korkein tehdasalueella 4 µg/m 3. Ammoniakkipitoisuudet alittavat ulkomailla käytössä olevat ohjearvot. Ammoniakin hetkelliset tunti- ja vuorokausipitoisuudet voivat huonontaa ajoittain ilman laatua tehtaan

16 ympäristössä ja Paraisten kaupungissa. Ne eivät kuitenkaan aiheuta terveydellistä vaaraa mallinnetuissa pitoisuuksissa. 16/26 Päästöt vesiin Vuorivillatehtaan tuotannosta ei normaalisti muodostu jätevesipäästöjä, koska veden käsittely tapahtuu suljetussa kierrossa. Tehtaan prosessivesialtaat ovat teräsvuorattuja. Sosiaalijätevedet johdetaan kunnan viemäriverkkoon. Vesien fenolipitoisuutta on seurattu kerran kuussa seitsemästä paikasta otettavilla näytteillä. Vesien fenolipitoisuus on yleensä vastannut luonnon vesien fenolipitoisuuksia, alle 20 µg/l. Kohonneita arvoja on esiintynyt poikkeustapauksissa tehtaan läheltä otetuissa ojanäytteissä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminta tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailusuunnitelmien ja voimassa olevien ympäristölupien määräysten mukaisesti. Tarkkailutiedot toimitetaan vuosittain Paraisten kaupungin ympäristölautakunnalle sekä Lounais-Suomen ympäristökeskukseen. Tarkkailun yhteydessä raportoidaan tuotantomäärät, käyntiaika, raaka-ainekulutukset sekä vuoden aikana suoritetut päästömittaukset. Käyttötarkkailu Raaka-aineet Koksin ja kivien rikkipitoisuudet analysoidaan kerran vuodessa tai aina, kun uusi raakaaine otetaan käyttöön. Koksin ja kivien rikkipitoisuudet ilmoitetaan kerran vuodessa vuosiraportissa. Siinä ilmoitetaan myös hartsin sisältämät vapaat monomeerit: fenoli ja formaldehydi vuoden keskiarvona, samoin niiden minimi- ja maksimiarvot. Prosessin tarkkailu Sulatus:VU-11 kupoliuunin savukaasun lämpötilaa ja polttoilman lämpötilaa seurataan jatkuvasti.vu-5 sähkösulatuksen jälkipolton lämpötilaa seurataan rikkivetypäästön tarkkailemiseksi jatkuvasti tunnin keskiarvona. Seurannan perusteella ilmoitetaan kuinka suuren osan käyttöajasta lämpötila on ollut alle 500 C. Karkaisu: Molempien linjojen jälkipolton lämpötilaa seurataan jatkuvasti tunnin keskiarvona. Seurannan tulosten perusteella ilmoitetaan kuinka suuren osan tuotantoajasta lämpötila on ollut alle 650 C. Karkaisu-uunien toiminta, kunto ja suoritetut korjauksen ja muutostyö ilmoitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä. Raaka-ainekuivatuksen, sahojen ja sulatusyksiköitten savukaasun pölysuodattimien kunnot tarkistetaan viikoittain. Poikkeustilanteet ilmoitetaan viranomaiselle viipymättä. Päästötarkkailu Ilmapäästöt Seuraavat päästömittaukset suoritetaan kahden vuoden välein. Joka toisen mittauksen suorittaa ulkopuolinen mittaaja. Päästömittaukset suoritetaan myös mikäli raaka-aineita, prosessia tai puhdistuslaitteita muutetaan. Sulatusuunit: CO, TRS, SOx, NOx, hiukkaset Keräily ja kuidutus (mineraalivillasuotimen jälkeen): fenoli, formaldehydi, ammoniakki

17 17/26 Karkaisu: fenoli, formaldehydi, ammoniakki Kaikki yllämainitut kohteet (päästöjen laskemista varten): H 2 O- O 2 -, CO 2, lämpötila ja tilavuusvirta. Käytetyt ilmapäästöjen mittausmenetelmät ja laitteet, laskentamenetelmistä ja niiden laaduntarkkailusta. Mittauksissa on käytetty ulkopuolisia asiantuntijalaitoksia mm. VTT:tä, Paavo Ristola Oy:tä sekä Prosensor Oy:tä. Tilavuusvirrat määritetään Pitot -putken avulla standardin SFS 3866 mukaisesti. Pitoisuudet ilmoitetaan kuivassa kaasussa normaalitilassa, (0 C, 101,3 kpa). Kiintoainepitoisuus määritetään standardin SFS 3866 mukaisesti. FTIR mittaustekniikka käytetään seuraavien kaasujen määrittämiseen: O 2, CO 2 -, CO-, SO 2 -, NO-, NO 2 -, TRS-pitoisuudet. Fenolipitoisuus määritetään menetelmällä, jossa näytekaasu johdettaan 0,1 M NaOH - liuoksen läpi, ja liuokseen pidättynyt fenoli on määritetty spektrofotometrisesti tai nestekromatografisesti happamoiduista näytteistä. Formaldehydipitoisuus määritetään menetelmällä, jossa näytekaasu johdetaan vetysulfiittiliuoksen läpi, ja liuokseen pidättynyt formaldehydi määritettiin spektrofotometrisesti standardin SFS 3862 mukaisesti. Ammoniakkipitoisuus määritetään menetelmällä, jossa näytekaasu johdetaan 0,1 M H 2 SO 4 -liuoksen läpi, ja liuokseen pidättynyt ammoniakki määritettään ioniselektiivisellä elektrodilla. Vesien tarkkailu Tehtaan vesistötarkkailusuunnitelmaa esitetään muutettavaksi siten, että eräitä näytepisteitä jätetään pois ja käyttöön otetaan uusi tarkkailupiste Rauhalan kaatopaikalta. Vesien fenolipitoisuus mitataan seuraavista pisteistä: 1. Sysilahden oja 2. Oja Hundbanan jäte-alueen vieressä 5. Vallis (makeavesiallas) 11. Rauhalan kaatopaikan suotovesiallas Näytteet otetaan huhti-, elo-, loka- ja joulukuussa kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Nordkalk Oyj Abp, kemian laboratorio analysoi näytteet. Vesien fenolipitoisuus määritetään SFS 3011 standardin mukaan spektrofotometrisesti. Lokakuun näytteenoton yhteydessä otetaan vertailunäytteet, jotka toimitetaan vertailulaboratorioon analysoitavaksi. Yhteenvetoraportti tuloksista lähetetään ympäristökeskukselle ja Paraisten kaupungin ympäristölautakunnalle kerran vuodessa. Raportissa esitetään myös säätiedot ja ojavesien virtaama. Jätteet Paroc Oy Ab pitää kirjaa toiminnassaan syntyvien jätteiden määrästä, laadusta ja toimituspaikasta sekä ilmoittaa tiedot vuosi-ilmoituksessa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Paraisten kaupungille.

18 18/26 Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden määritys tehdään kuten EU neuvoston päätöksen kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista jätteen kaatopaikkakelpoisuuden perusteista ja sen toteamiseen käytettävistä menettelyistä mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskit ja onnettomuustilanteet: Paraisten tehtaalla toiminta on vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) asetuksen mukaan laajamittaista. Tehtaalla on edellä mainitun asetuksen perusteella laadittu sisäinen pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa on myös huomioitu pelastustoimilain ja asetuksen edellyttämät vaatimukset turvallisuus-suunnitelman laatimisesta. Kemikaalien käsittely on tarkastettu Turvatekniikan keskuksen suorittamassa määräaikaistarkastuksessa Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on selvitetty säiliöiden käyttöön ja varastointiin liittyvät varolaitteet ja järjestelyt ja siinä on ohjeita vuotojen tai tulipalojen varalta. Vuorivillatehtaan toiminnalle on laadittu erilliset ohjeet tehtaalla ja tehdasalueella mahdollisesti tapahtuvia onnettomuus- ja häiriötilanteita varten. Toimintaohjeet ovat sisällytetty tehtaan toimintajärjestelmiin: ISO 9002 ja ISO Onnettomuuksien varalle on tuotannon mahdolliset riskialueet pyritty tunnistamaan sekä turvallisuuden että ympäristötekijöiden kannalta. Toimintaohjeet on laadittu mahdollisen sähkökatkoksen varalle. Kemikaalien ja prosessiveden varastoinnissa ja käsittelyssä on ennakoitu mahdollinen onnettomuus ja häiriötilanteet ylivuotoaltailla ja ylimääräisellä säiliöllä. Mahdollisille kaasuvuodoille sekä kemikaalikuljetuksen aiheuttamalle vuodolle on laadittu selkeät toimintaohjeet ympäristövahinkojen estämiseksi. Tulipalojen riski alueet ovat sulatusyksiköiden savukaasupuhdistimet, keräilykaasujen mineraalivillasuotimet ja tuotevarastot. Tulipalojen varalta on laadittu toimintaohje. Tehdasalueella on nimetty paloturvallisuudesta vastaava. Palon sattuessa omat palokoulutetut henkilöt suorittavat alkusammutustyön tarvittaessa soitetaan Paraisten kaupungin palokunta. Tuotannon häiriö- ja poikkeustilanteet sekä vuosihuollot: Tuotannon erityyppisille teknisistä syistä johtuvista häiriötilanteista on laadittu toimintaohjeet. Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä vuosihuollot, jotka suoranaisesti vaikuttavat muodostuneeseen ilmapäästöön liittyvät sulatuksen savukaasujen jälkipolttoon ja hiukkassuodatukseen sekä karkaisukaasujen jälkipolttoon. Muodostuneeseen jätemäärään vaikuttaa linkojätteen hienontamislaitteen kunto. Sulatuksen päästöt: Hiukkaspäästöihin vaikuttavat savukaasujen ohiajot puhdistamattomina. Sulatusyksiköitten hiukkassuodatin vaurioituu liian korkeasta savukaasun lämpötilasta. Järjestelmään on tämän johdosta rakennettu ohitusreittimahdollisuus, joka käynnistyy automaattisesti silloin, kun suodattimen edessä oleva lämmönvaihdin ei kykene viilentämään savukaasuja riittävästi. Linjan VU-5 savukaasut johdetaan kuitenkin aina jälkipolttimen kautta ulkoilmaan. Linkojätteen ohiajo: Linkojäte ajetaan märkäjätteen sekaan ainoastaan silloin, kun jätteen jauhatusmylly on epäkunnossa tai vuosihuollossa. Käytännössä tämä tarkoittaa noin t/v riippuen

19 huoltoseisokin pituudesta. Jäte käytetään peitemaana Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kaatopaikalla. 19/26 Jälkipolttimien toiminta: Linja VU-5 sulatuksen jälkipolttimen lämpötilaa seurataan. Tehtaan vuosi ilmoituksessa ilmoitetaan aika jolloin lämpötila on korkeampi ja alhaisempi kuin 500 C astetta. Karkaisu-uunien jälkipolttimien toiminnasta ilmoitetaan niin ikään montako tuntia jälkipolttimen lämpötila on ollut yli ja alle 650 C. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Paraisten kaupungin ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Paraisten Kuulutuksissa ja Åbo Underrättelserlehdessä Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Laitokselle tehtiin tarkastus Muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Paraisten kaupungin ympäristölautakunta puoltaa lausunnossaan ympäristöluvan myöntämistä seuraavat seikat huomioon ottaen: VU-11 linjan sulatusuunin savukaasuja varten tulee ottaa käyttöön jälkipoltin. Lisäksi jälkipolttolämpötila tulee optimoida poltettaessa VU-5 linjan sulatusuunin ja karkaisuuunien savukaasuja nykyisissä polttimissa. Samalla tulee arvioida, miten ympäristöllisiä parannuksia voidaan saavuttaa jälkipolttolämpötiloja kohottamalla. Uusi korkea savupiippu, johon voidaan ohjata kaikki VU-11 linjan savukaasut, tulee rakentaa mahdollisimman nopeasti. Koska tehdas sijaitsee maastollisesti Nordkalkin jätekivivaraston (Koirapaana) ja etelässä sijaitsevan korkean mäen varjossa, Parocin tulee ottaa yhteys ulkopuolisiin ilmansuojelun asiantuntijoihin optimaalisen savupiipun korkeuden arvioimiseksi. Koska Jussinniityn kaupunginosan pientalot ja liikekiinteistöt sijaitseva suhteellisen lähellä tehdasta, Parocin tulee kiinnittää huomiota melun ehkäisemiseen ja torjuntaan. Yhtiön tulee laatia luettelo toimintapaikoista ja tiloista, joissa esiintyy voimakasta melua. Myllyjä, kompressoreja ja tuulettimia sisältävien tilojen tulee olla mahdollisimman tiiviitä eikä ovia, ikkunoita tai muita aukkoja tule pitää tarpeettomasti auki. Häiritsevän melun leviäminen tällaisista tiloista voi suotta vaikuttaa kielteisesti lähialueiden asumisviihtyvyyteen. Paraisten kaupunginhallitus yhtyi Paraisten kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon

20 20/26 Muistutukset ja mielipiteet Kuulutusaikana ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Ympäristökeskukselle on aiemmin, tullut valitus hajuhaitoista ja melusta, joka on voimakasta ja matalataajuista. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija esittää vastineessaan muistutuksesta seuraavaa: Vuorivillatehtaan toisen tuotantolinjan piippu tullaan lähivuosina uusimaan, jolloin tämän linjan karkaisuuunin savukaasut saadaan mahtumaan korkeaan piippuun. Tämä tulee vähentämään hajuhaittaa tehtaan lähiympäristössä. Paroc tulee mittauttamaan tehtaan melun vuonna Paraisten kaupungin lausunnoista esitetään seuraavaa: VU-11 linjan sulatusuunin savukaasujen jälkipoltto on suunnitteilla vuonna Jälkipolttolaitteistojen lämpötilojen korottamisen mahdollisuutta nykyisillä laitteistoilla selvitetään. Uusi piippu on suunnitteilla toiselle tuotantolinjalle on suunnitteilla vuosina Tämän yhteydessä arvioidaan piipun tuleva korkeus. Paroc tulee mittauttamaan tehtaan melun ja selvittämään mahdolliset melupisteet. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Paroc Oy Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan mineraalivillatehtaan toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten. Lupa myönnetään edellyttäen, että jäljempänä seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 1. Linjan VU-11 sulatusuunin savukaasut on johdettava jälkipolttimeen. Jälkipoltin on otettava käyttöön viimeistään Kiven sulatusuunin VU-5 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 30 mg/m 3 n. Sulatusuunin VU-11 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 30 mg/m 3 n redusoituna kuivien savukaasujen happipitoisuuteen 8 %. Päästörajat eivät koske käynnistystai pysäytysjaksoja. 3. Kuidutus- ja keräilyprosessien hiukkaspäästöt saavat olla korkeintaan 50 mg/m 3 n ja hiukkas- ja hartsipäästöt saavat olla yhteensä enintään 100 mg/m 3 n. 4. Karkaisun jälkipolttouunin savukaasujen hiukkaspitoisuudet saavat olla enintään 50 mg/m 3 n. 5. Sulatusuunin VU-5 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt saavat olla enintään 20 mgs/ m 3 n. Sulatusuunin VU-11 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt saavat olla enintään 20 mgs/ m 3 n redusoituna kuivien savukaasujen happipitoisuuteen 8 %. Määräys astuu voimaan sulatusuunin VU-11 osalta jälkipolttimen käyttöönoton jälkeen.

21 Määräyksissä 2 5 annetut päästörajat katsotaan saavutetuksi, kun kolmen peräkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. 21/26 6. Fenolin, formaldehydin ja ammoniakin päästöt tulee pitää mahdollisimman pieninä. Niiden ominaispäästöt sideaineen käyttöä kohti eivät saa nousta nykytasosta. 7. Karkaisuprosessien ja linjan VU-5 sulatusprosessin savukaasut tulee johtaa linjan VU- 11 suunnitteilla olevaan yli 50 m korkeaan piippuun, mikäli tämä on teknistaloudellisesti mahdollista. Tätä koskeva suunnitelma tulee esittää ympäristökeskukselle mennessä. Päästöt vesiin ja viemäriin 8. Hartsipitoisen jätteen varastointi- ja käsittelyalueiden valuma- ja sadevedet on johdettava prosessivesialtaaseen. Melu ja tärinä 9. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriytyvässä kohteessa päiväja yöohjearvoja (päivä L Aeq 55 dba, yö L Aeq 50 dba). 10. Luvan saajan on selvitettävä toiminnasta aiheutuva melu. Selvityksessä on mitattava melua aiheuttavien prosessien ja laitteiden melutasot ja mallinnettava melun leviäminen tehtaan ympäristöön. Meluselvitys on tehtävä mennessä ja sitä koskeva suunnitelma on esitettävä ympäristökeskukselle mennessä. Melupäästöjä tulee rajoittaa parhaan tekniikan mukaisesti laitteistoja muutettaessa tai uusittaessa. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 11. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnassa syntyy jätettä mahdollisimman vähän. Jätteiden hyödyntämistä materiaalina tai energian tuotannossa on jatkettava. Villalevyjen sahaus- ja hiontapölyn hyödyntämismahdollisuudet tienpäällysteissä tulee selvittää. Jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain hyväksymismenettelyn tai ympäristönsuojelulain nojalla. 12. Ongelmajätteet on varastoitava lukituissa, katoksellisissa tiloissa ja sellaisella alustalla, josta ongelmajätteet saadaan mahdollisissa onnettomuustilanteissa kerättyä talteen. Samaa ongelmajäte-erää ei saa varastoida yhtäjaksoisesti vuotta pitempää aikaa. Ongelmajätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin ongelmajätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiselle yritykselle tai laitokselle, joka saa ympäristöluvan perusteella ottaa vastaan ko. ongelmajätteitä. 13. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirja, jossa on oltava mm. ongelmajätteen haltijaa, kuljetuksen suorittajaa ja vastaanottajaa koskevat tiedot, siirron ajankohta, ongelmajätteen tuottajan nimi, ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, olomuoto ja ominaisuudet. Siirtoasiakirjan on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava ongelmajätteen vastaanottajalle.