ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta

Transkriptio

1 1(XX) PÄÄTÖS 1(23) Nro A 2001 Dnro KAS 2002 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta LUVAN HAKIJA LAITOS Paroc Oy Ab Neilikkatie 17 PL VANTAA Paroc Oy Ab, Lappeenrannan vuorivillatehdas Poikkitie LAPPEENRANTA LAITOS JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Paroc Oy Ab:n Lappeenrannan vuorivillatehtaan olemassa olevaa toimintaa. Tehdas sijaitsee Ihalaisten teollisuusalueella Nordkalk Oyj Abp:ltä vuokratulla alueella tonteilla rnro (vuorivillatehdas), (konttori) ja (varastoalue). Alue kuuluu Nordkalk Oyj Abp:n hallitseman kaivospiirin alueelle. Alue on ollut jo 1900 luvun alkupuolelta lähtien kaivos ja teollisuuskäytössä. Parocin tehtaat sijaitsevat Nordkalkin avolouhoksen länsipuolella, louhoksen ja Joensuu Kouvola rautatien välissä. Parocin varastoalue sijaitsee avolouhoksen pohjoispäässä louhoksen ja valtatie 6:n välissä. Samalla alueella toimii Parocin vuorivillatehtaan lisäksi useita mineraaliperäisiin raaka aineisiin perustuvia tuotantolaitoksia kuten kalkkitehdas ja sementtitehdas. Tehdas ja varastoalueen maanpinta on joko alkuperäisellä tasolla tai sitä on täytetty, pengerretty ja tasattu käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan. Suurin osa Parocin käytössä olevasta alueesta on päällystetty asfaltilla. Matkaa Lappeenrannan keskustaan on noin kaksi kilometriä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä rautatien länsipuolella. Vuorivillatehtas sijaitsee "LPR keskusta Lauritsala" nimisellä III luokan pohjavesialueella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 luvun 1 :n 2 momentin 8 c) kohdan perusteella.

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 7 b) kohdan perusteella lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle Hakemusta on täydennetty useaan otteeseen, viimeksi TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vuorivaillatehtaan toimintaan liittyen on voimassa tai haettu seuraavia lupia: Paroc Oy Ab:lle myönnetty vuorivillatehtaan toimintaa koskeva ympäristölupa dnro 049Y0052, A 1052, , Kaakkois Suomen ympäristökeskus. Paroc Oy Ab:n vuorivillatehdasta koskevan ilmansuojeluilmoituksen johdosta tehty päätös, dnro Y Par L, YA , Kymen lääninhallitus; muutos dnro 4576/4/93, , Korkein hallinto oikeus. Paroc Oy Ab:lle myönnetty teollisuuskaatopaikan toimintaa koskeva ympäristölupa dnro 0499Y0194, A 1079, , Kaakkois Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus on jätetty Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle Nordkalk Oyj Abp:lle myönnetty Lappeenrannan kaivoksen sekä kalsiitti ja wollastoniittirikastamojen ympäristölupa dro 2001/95(YL), nro 53/02/2, , Itä Suomen ympäristölupavirasto. Vuorivillatehdas sijaitsee teollisuusalueella. TOIMINNAN KUVAUS Yleistä Paroc Oy Ab:n Lappeenrannan vuorivillatehtaalla toimii Perustuotanto divisioonaan kuuluvat kaksi vuorivillan valmistuslinjaa (VU3 ja VU10) sekä Tekniset eristeet divisioonaan kuuluva jatkojalostustuotanto, joka valmistaa muun muassa putkieristeitä, HT (High Temperature/korkealämpötila) tuotteita sekä eri tavoin pinnoitettuja levyjä ja mattoja akustisiin ja teknisiin käyttötarkoituksiin. Tehdas toimii pääasiassa keskeytymättömässä 5 vuorojärjestelmässä. Vuorivillaeristeiden tuotantomäärä vuonna 2005 oli tonnia ja puhallusvillatuotanto tonnia. Vuorivillaa valmistetaan koksilämmitteisissä sulatusuuneissa sulatetusta kiviseoksesta. Sula ohjataan kuiduttimille, jotka kuiduttavat sulan ja joissa lisätään kuitujen joukkojen sideaineeksi hartsia. Kuitu hartsi seos kerätään ohueksi huovaksi, laskostetaan halutun paksuiseksi matoksi, puristetaan määrättyyn paksuuteen ja kuumennetaan karkaisu uunissa, jolloin hartsi polymeroituu. Tämän jälkeen eriste sahataan haluttuihin mittoihin ja pakataan tai ohjataan jatkojalostukseen. Prosessit Kiviraaka aineen käsittely Kiviraaka aine varastoidaan ulkovarastossa. Ulkopuolinen urakoitsija hoitaa kivien siirrot tuo

3 3 tantolinjoille. Kivi seulotaan alitteen poistamiseksi, välivarastoidaan siiloissa ja syötetään punnituksen kautta kupoliuuniin. Kiveä käytettiin vuonna tonnia. Sulatus Sulatus toimii jatkuvana panosprosessina siten, että raaka aineet ja koksi panostetaan tietyssä suhteessa sulatusuuniin. Koksi poltetaan uunin sulatusvyöhykkeellä hapella rikastetun, esilämmitetyn polttoilman avulla. Lämpötila nousee sulatuksessa 1500 C :een, jolloin kivi sulaa. Sulan raskaampi osuus, rauta erottuu kupoliuunin pohjalle, josta se poistetaan noin kerran vuorossa. Sulatuksen jäähdytysveden lämpö käytetään hyväksi lämmönvaihtimien kautta rakennuksen lämmitykseen. Molemmilla tuotantolinjoilla järjestelmästä haihtuu vettä noin 20 m 3 /vrk. Sulatuksen savukaasut suodatetaan tekstiilisuodattimella ja jälkipoltetaan. Poltetun kaasun energia käytetään polttoilman esilämmitykseen ja ohjataan sen jälkeen 50 m korkeaan piippuun. Jos sulatuksen savukaasujen lämpötila ylittää 450 C, savukaasut ohjataan hiukkassuodattimen ohi laitevaurioiden välttämiseksi 19 metriä korkeaan hätäpiippuun. Vuonna 2005 ohitusajot olivat linjalla VU3 0,7 % sulatusajasta ja 1,0 % linjalla VU10. Kuidutus ja keräily Kivisula kuidutetaan lingossa, jonka nopeasti pyörivien linkopyörien ulkokehällä kuidut muodostuvat. Osasta sulasta muodostuu karkeampia kuituja ja helmiä, jotka karkaavat keräilystä ja päätyvät kellariin linkojätteeksi ja lopulta Parocin teollisuuskaatopaikalle. Kuitujen muodostuttua lisätään hartsiliimaa, joka on urealla modifoitua fenoliformaldehydihartsia. Kuitu liima seos kerätään imuilman avulla keräilykuljettimelle. Poistoilma johdetaan vuorivillasuotimen kautta 50 metriä korkeaan piippuun. Poistoilma sisältää hartsiperäisiä yhdisteitä, fenolia, formaldehydia ja ammoniakkia. Villasuodattimen levyt vaihdetaan ja suodinrakennuksen pohjalle kertynyt kuituliimaseos poistetaan viikoittain. Karkaisu Kerätty vuorivillamatto ohjataan karkaisu uuniin, jossa liima kovetetaan. Karkaisu uunin polttoaineena käytetään Lappeenrannan kaatopaikalta saatavaa biokaasua linjalla VU10 ja maakaasua linjalla VU3. Kertamuovityyppinen fenolihartsiliima kondensoituu lämmön vaikutuksesta. Karkaisussa vapautuu hartsiliimaperäisiä yhdisteitä, fenolia, formaldehydia ja ammoniakkia. Karkaisun savukaasut ja kärynpoistot johdetaan vuorivillasuotimen kautta 50 metriä korkeaan piippuun lukuun ottamatta linja VU3 alkupään tuuletushuuvan ilmaa, joka johdetaan 17 metriä korkeaan piippuun. Jäähdytys Karkaisu uunista tuleva villamatto jäähdytetään imemällä sen läpi kylmää ilmaa. Jäähdytysilma johdetaan ulos 15 metriä korkeaan piippuun. Sahaus ja pakkaus Vuorivilla sahataan halutun mittaisiksi paloiksi ennen paketointia. Sahat on varustettu pölynpoistolaitteilla. Imuilma puhdistetaan letkusuotimissa ja pöly sijoitetaan kaatopaikalle. Sahauksessa syntyneet hukkapalat ja ne valmiit tuotteet, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia, rouhitaan ja niistä valmistetaan puhallusvillaa. Se osa, jota ei voida hyväksikäyttää, viedään kaatopaikalle.

4 Putkieristeiden ja HT tuotteiden jatkojalostus 4 Merkittävä osa vuorivillatuotteista jatkojalostetaan putkieristeiksi, HT tuotteiksi sekä erilaisiksi matto ja levymäisiksi tuotteiksi teknisiin ja akustointitarkoituksiin. Putkieristeet valmistetaan vuorivillan valmistuslinjalla valmistetusta raakavillasta. Vuorivillaa ei siis karkaista linjalla, vaan se muotoillaan putkieristeeksi ja karkaistaan kourukoneessa maakaasupolttimoiden lämmöllä. Karkaisukaasut johdetaan 50 metriä korkeaan savupiippuun. Putkieristeiden päät viimeistellään ja osa tuotteista pinnoitetaan alumiinifoliolla. Viimeistelyssä syntyvä jäte sijoitetaan Parocin kaatopaikalle. HT tuotteet valmistetaan massasta, joka sisältää vuorivillarouhetta, bentoniittisavea ja vettä. Massa kerätään viiralle määrättyyn paksuuteen ja kovetetaan maakaasulla lämmitettävissä uuneissa. Kovetuksen savukaasut sisältävät pääasiassa maakaasun poltossa syntyviä komponentteja, jotka johdetaan 75 metriä korkeaan savupiippuun. Muut valmistettavat jatkojalostustuotteet ovat mm. verkkomatot, jotka ovat vuorivillamattoa, johon ommellaan metalliverkko sekä erilaiset pinnoitetut levymäiset tuotteet. Näillä prosesseilla ei ole muita ympäristövaikutuksia kuin tuotannossa syntyvät jätteet, joista suurin osa sijoitetaan Parocin kaatopaikalle. Kemikaalit ja niiden varastointi sekä veden käyttö Kuidutuksessa ja keräilyssä käytetään hartsia, jonka suurin kerralla varastoitava määrä on 76 tonnia. Samoissa prosesseissa käytetään myös pölynsidontaöljyä, silania, ja silikonia. Pölynsidontaöljyä varastoidaan kerralla noin 16 t, silania 0,5 t ja silikonia 2 t. Näitä kemikaaleja varastoidaan sideaineosastolla erillisessä rakennuksessa omissa säilytyskohteissaan terässäiliöissä, pelti ja muovitynnyreissä. 25 %:sta ammoniakkivettä varastoidaan kerralla korkeintaan 23 tonnia ja varastopaikka on ulkona. Taulukko 1. Kemikaalien käyttö vuonna Kemikaali Käyttö (t) Ammoniakki (25%) 103,07 Pölynsidontaöljy 434,31 Hartsi 3 049,67 Silani 2,08 Silikoni 1,12 Kaikki laitoksella käytettävä vesi ostetaan Nordkalkilta, jolle vesi tulee Hanhikempistä. Vuonna 2001 on kerran häiriötilanteessa ostettu vettä kaupungilta. Polttoaineet ja niiden varastointi Sulatuksessa käytettävää koksia varastoidaan korkeintaan 3000 tonnia varastopaikassaan Mustolassa. Maakaasua käytetään sulatuksessa, jälkipoltossa ja karkaisussa. Maakaasua ei varastoida vaan koko määrä on putkistoissa. Karkaisussa käytettävää biokaasua ei myöskään varastoida vaan koko määrä on putkistoissa. Trukeissa käytetään nestekaasua ja kevyttä polttoöljyä. Nestekaasulle on 5 tonnin säiliö ulkona. Kevyen polttoöljyn suurin kerralla varastoitava määrä on 3 tonnia ja sitä varastoidaan sisätiloissa. Sulatuksessa käytetään nestemäistä happea ja sitä varastoidaan ulkona suurimman varastoitavan määrän ollessa 3 tonnia.

5 Taulukko 2. Polttoaineiden käyttö vuonna Polttoaine Määrä Yksikkö Kokonaisenergia (TJ) Kaatopaikkakaasu 709, m³ 12,78 Kevyt polttoöljy 44,12 t 2,20 Koksi ,00 t 326,70 Maakaasu 1 757, m³ 63,09 Nestekaasu 117,03 t 5,44 Liikenne Tuotantolaitokset sijaitsevat Ihalaisen teollisuusalueella noin 2 km Lappeenrannan keskustasta etelään. Tehdasalueelle tulevien ja sieltä lähtevien kuorma autokuljetusten määrä on vuoden 2002 tietojen ja tuotannon perusteella noin autoa vuodessa.. Näistä tehtaalle tulevien raaka aine ja tarvikekuljetusten määrä on noin 2500 autoa vuodessa ja tehtaalta lähtevien tuotekuljetusten määrä on noin 7600 autoa vuodessa. Jätteiden kuljetus tehtaalta Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n käsiteltäväksi tai loppusijoitukseen on noin 220 autoa vuodessa, kierrätykseen ja energiakäyttöön noin 110 kuormaa vuodessa sekä ongelmajätteiden vastaanottajalle noin 10 toimitusta vuodessa. Tuotekuljetuksista rautateitse lähtee noin 400 kuormaa vuosittain. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin tai viemäriin Toiminnassa ei normaalisti ohjata päästöjä veteen eikä viemäriin. Kivivillatuotannossa prosessivedet ovat suljetussa kierrossa. Vedet suodatetaan ja käytetään sideaineen valmistuksessa ja linjan puhdistustoimissa. Paroc on sopinut Lappeenrannan jäteveden puhdistamon kanssa, että häiriötilanteissa on mahdollista johtaa prosessivettä sosiaaliveden mukana jäteveden puhdistamolle. Vuonna 2005 prosessivettä johdettiin 2 kertaa jätevedenpuhdistamolle yhteensä 20 m 3. Häiriöt ovat pääosin johtuneet prosessiputkien tukkeutumisesta. Sade ja jäähdytysvedet ohjataan vesistöön Itä Suomen ympäristölupaviraston Nordkalk Oyj Abp:lle myöntämän luvan (ympäristölupapäätös Nro 53/02/2 Dnro 2001/95(YL), ) mukaisesti. Paroc osallistuu jäteveden johtamis ja tarkkailukustannuksiin yhtiöiden välisen sopimuksen mukaisesti. Jäähdytysvettä Paroc päästää ympäristöön vain jäähdytysjärjestelmän huoltotöiden yhteydessä. Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan syntyy vuorivillan valmistuslinjoilla sulatuksessa, keräilyssä ja karkaisussa sekä jatkojalostuksessa putkieristeiden valmistuksessa ja HT uuneissa. Merkittävimmät päästöt ilmaan ovat rikinoksidit sekä hartsiperäiset päästöt fenoli, formaldehydi ja ammoniakki. Alla olevassa taulukossa on esitetty päästöaineet ja kokonaispäästömäärät vuonna Vuosipäästöt on laskettu päästökertoimista, jotka on saatu päästömittauksista. Taulukko 3. Ilmoitetut kokonaispäästöt ilmaan vuonna 2005 Päästöaineet Päästöt (t) Hiilidioksidi, bio CO 2 594,5

6 Hiilidioksidi, foss CO ,0 Hiilimonoksidi CO 3,3 Hiukkaset 19,5 PM10, hiukkaset 16,6 TRS, rikkinä 1,5 Rikkidioksidi, SO 2 140,2 Typen oksidit, NO 2 32,0 Ammoniakki, NH 3 18,4 Muut VOC yhdisteet 29,5 6 Seuraavassa taulukossa on esitetty päästöaineet kupoliuunien osalta vuoden 2006 mittauksista (redusoituna O 2 pitoisuuteen 8 %) sekä muut lähteet päästömittausten (2002 saakka) keskimääräisenä pitoisuutena mg/nm 3. Taulukko 4. Päästöaineet ja lähteet sekä mittausten keskimääräiset pitoisuudet. Päästö, kohta aine Keskimääräinen pitoisuus, mg/nm 3 Päästö kohta aine VU 3, sulatus (v. 2006) VU 10, sulatus (v. 2006) Keskimääräinen pitoisuus mg/nm 3 Hiukkaset 13 Hiukkaset 7 SO X (SO 2: na) SO X (SO 2 :na) TRS (SO 2 :na) 29 TRS (SO 2 :na) 25 NO X (NO 2 :na) 410 NO X (NO 2 ) 179 VU 3, keräily VU 10, keräily Hiukkaset (v. 2006) 7 (5) Hiukkaset (v. 2006) 3,55 (14) Fenoli 8,7 Fenoli 7,2 Formaldehydi 2,6 Formaldehydi 2,0 Ammoniakki 6,9 Ammoniakki 9,6 VU3, karkaisu VU10, karkaisu Fenoli 0,9 Fenoli 0,36 Formaldehydi 4,3 Formaldehydi 2,2 Ammoniakki 2,6 Ammoniakki 0,41 NO X 5,2 NO X 0,41 Vuorivillatehtaan päästöistä vuorivillan valmistuslinjojen poistokaasut sulatuksesta, keräilystä, karkaisusta sekä kaikkien kourukoneiden poistokaasut kerätään 50 metriä korkeaan piippuun. Muita ilmapäästöjen poistopaikkoja ovat molempien sulatusuunien jäähdytysjärjestelmien höyrynpoistopiiput, molempien vuorivillalinjojen jäähdytysosastojen poistopiiput, VU 3 karkaisuuunin alkupään kärynpoistohuuvan piippu sekä kolmen HT uunin yhteinen 75 metriä korkea piippu. Sulatuksen ilmapäästöjen tärkeimmät komponentit ovat: hiukkaset, hiilidioksidi (CO 2 ), häkä (CO), rikkidioksidi (SO 2 ), haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typen oksidit (NO X ). Vuorivillatehtaan sulatusuuneissa on hiukkassuodattimet ja savukaasun jälkipolttimet. Tekstiilisuotimet ja jälkipoltto poistavat sulatuksen hiukkas ja häkäpäästöistä yli 99,5 %, rikkivetypäästön kokonaan ja muiden pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöistä noin 98 %.

7 7 Kuidutuksen ja keräilyn ilmapäästöt sisältävät vuorivillahiukkasia ja hartsista peräisin olevia kemikaaleja, fenolia ja formaldehydia. Keräilyn ilmavirrat vievät mukanaan hartsissa mukana olevan fenolin ja formaldehydin. Ammoniakkipäästöt aiheutuvat koska sitä käytetään formaldehydin sitomiseen. Keräilyn ilmavirta puhdistetaan vuorivillasuotimissa. Karkaisussa, jäähdytyksessä ja sahauksessa syntyvät ilmapäästöt ovat hartsiperäisiä yhdisteitä kuten fenoli, formaldehydi, ammoniakki sekä lisäksi jonkin verran vuorivillahiukkasia. Karkaisukaasut johdetaan vuorivillasuotimeen keräilyn ilmavirran joukkoon ja sen jälkeen 50 metriä korkeaan piippuun. Putkieristeiden valmistuksen päästöt ovat karkaisun päästöjen kaltaisia ja ne ohjataan 50 metriä korkeaan putkeen. HT tuotteiden valmistuksen ilmapäästöt aiheutuvat pääasiassa kovetusuunien lämmityksestä (maakaasun poltosta). Savukaasut johdetaan omiin 75 metriä korkeisiin piippuihin. HT tuotteiden valmistuksen päästöjä ei ole tarkasteltu erikseen. Päästöt aiheutuvat uunin lämmitykseen tarvittavan maakaasun poltosta. Kolmen uunin yhteenlaskettu käyttöaika vuonna 2005 oli tuntia ja maakaasun kulutus noin m 3. Kysynnästä riippuen käyttötuntien määrä ja kaasun kulutus saattavat nousta näistä luvuista jopa kaksinkertaiseksi. Vaikutukset ilman laatuun Vuonna 1995 siirryttiin käyttämään hartsia, jonka vapaa fenolipitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin aikaisemmassa hartsissa (1,4 % => alle 0,8 %). Toisaalta hartsin käyttö lisääntyy tuotannon noustessa ja siten myös fenolipäästö suurenee. Vuonna 1995 käyttöön otetun hartsin vapaa formaldehypitoisuus laski pitoisuudesta 0,95 %:sta alle 0,7 %:iin ja on käytännössä ollut alle 0,5 %. Ammoniakkia käytetään formaldehydin sitomiseen, tästä johtuen on ammoniakin käyttöä voitu vähentää vuoden 1991 tasosta. Tuotantotason nousun johdosta ammoniakin käyttö kuitenkin tulee lisääntymään. Tehtaan toiminnan ilmapäästöjen vaikutuksia lähialueen ilman laatuun on selvitetty fenolin ja formaldehydien osalta 1992 ja Formaldehydipitoisuudet (ka 6 µg/m 3 ja max 31 µg/m 3 ) olivat normaalin kaupunki ilman tasolla ja noin 10 % sisäilman ohjearvosta vuonna 1992 ja Fenolipitoisuuden tuntipitoisuuksista (ka 17 µg/m 3 ja max 303 µg/m 3 ) noin 3 % ylitti työhygieenisestä raja arvosta johdetun suuntaa antavan ohjearvon (190 µg/m 3 ) vuonna Vuoden 1998 arvot olivat noin 10 % vuoden 1992 arvoista. Formaldehydipitoisuuden ei arvioida tehtyjen mittausten perusteella olleen merkittävä vuonna 1992, mutta fenolipitoisuutta voidaan pitää jossakin määrin merkittävänä vuonna Vuoden 1998 mittauksissa fenolipitoisuuden merkitys ilman laadulle oli merkityksetön. Formaldehydi ja fenolipitoisuudet ovat teoreettisestikin tarkasteltuna laskeneet lähialueen ilmassa huomattavasti johtuen korotetusta päästökorkeudesta sekä fenolipäästöjen puolittumisesta, joten nykytilanteessa vuonna 2002 näiden päästöjen merkitys ilman laatuun on vähäinen. Sideaineperäiset päästöt laskettiin aiemmin ulos useasta metriä korkeasta piipusta, mutta vuodesta 1998 lähtien kaikki päästöt on koottu kahteen 50 m korkeaan piippuun. Rikkipäästöjen määrä ei ole merkittävästi muuttunut 90 luvun alkupuolelta, koska kivi ja koksiraaka aineen rikkipitoisuudet ovat tasoltaan samanlaisia. Jälkipolttolaitteiden käyttöönotto vuosina 2001 ja 2003 on poistanut rikkivetypäästöt kokonaan, millä on positiivinen vaikutus alueen ilman laadulle. Lappeenrannassa seurataan ilmanlaatua jatkuvatoimisin mittauksin eri pisteissä. Ihalaisen teollisuuslaitokset ovat yksi lähimmistä päästölähteistä Ihalaisessa ja Mäntylässä, joissa mitataan kokonaisleijumaa (TSP) sekä Ihalaisessa lisäksi laskeumaa. Hiukkaspitoisuudet em. mittauspaikoissa ovat "Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilman laatu 2001" raportin mukaan pienentyneet Ihalaisen teollisuuslaitosten investointien myötä (mm. sulatusuunien savukaasujen ja keräily yksiköiden poistokaasujen suodattimet). Vuoden 2005 raportin mukaan

8 8 Lappeenrannassa mitattiin suurimmat hiukkaspitoisuudet kevätpölyaikana maaliskuussa. Tuolloin suurimmat pitoisuudet mitattiin Ihalaisen mittauspisteellä, jossa vuorokausiohjearvo ylittyi (vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku oli 135 µg/m 3, ohjearvo on 120 µg/m 3 ). Päästöt maaperään Parocin tehdasalueella ei ole havaittu maaperään tapahtuneita päästöjä. Melu ja tärinä Melunlähteinä tehdasalueella ovat suuret puhaltimet, joita on sulatuksen savukaasujen puhdistuslaitteissa, kuidutuksessa ja keräilyssä. Kaikki suuret puhaltimet on sijoitettu sisätiloihin. Tehdasalueella on tehty toiminnan aiheuttamasta melusta selvitys vuonna Selvityksessä todetaan, että melutaso ylittää ajoittain päiväajan ohjearvon 55 db (A) ja yöajan ohjearvon vanhalla asuntoalueella 50 db (A). Lisäksi kuitenkin mainitaan, että korkeimmat meluhuiput em. kohteissa aiheutuvat yleensä vieressä sijaitsevasta raideliikenteestä. Tehtaan toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätehuolto Parocin toiminnasta syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa ja tiedot ilmoitetaan ympäristönsuojelun vuosi ilmoituksessa vuosittain Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimelle. Myös Parocin kaatopaikalle toimitettavista jätteistä teetetään vuosittain kaatopaikkakelpoisuustestit, jotka toimitetaan vuosi ilmoituksessa Kaakkois Suomen ympäristötoimistolle ja Lappeenrannan kaupungille. Jätteiden kokonaismäärä vuonna 2005 oli tonnia, josta omalle kaatopaikalle toimitettavaa pysyvää jätettä t omalle kaatopaikalle toimitettavaa tavanomaista jätettä t kunnalliselle kaatopaikalle toimitettavaa jätettä 142 t ongelmajätettä 5 t uusiokäyttöön toimitettavaa jätettä t Vuonna 2005 tehtyjen (asetus /202) kaatopaikkakelpoisuustestien mukaan seuraavat vuorivillan valmistuksessa syntyvät jätteet ovat pysyviä jätteitä: kiven seulonta alite, sulajäte, karkaistu villajäte ja linkojäte. Kiven seulonta alitetta syntyi vuonna 2005 noin t ja se käytettiin kaatopaikan rakenteisiin. Kivisula ja rautajätettä syntyi vuonna 2005 noin t. Tämä jäte kerätään ja kun riittävä määrä on koossa, se murskataan, seulotaan ja uusiokäytetään. Karkaistun villajätteen määrä vuonna 2005 oli noin t, josta uusiokäyttöön meni noin 70 %. Linkojätettä syntyi vuonna 2005 noin t, tätä jätettä ei pystytä hyödyntämään Lappeenrannan tehtaalla. Mikäli yllämainittuja jätteitä ei pystytä uusiokäyttämään, jätteet sijoitetaan omalle pysyvän jätteen kaatopaikalle. Vuorivillan sahaus ja hiontapölyn (puristekontti) osalta pysyvän jätteen liukoisuuskriteerit ylittyivät hieman vain fenolin ja fluoridin osalta ja Paroc on pyytänyt ympäristökeskukselta lupaa saada jatkossakin sijoittaa tätä jätettä pysyvän jätteen kaatopaikalle. Vuonna 2005 sitä syntyi noin t. Parocin tavanomaisten jätteen kaatopaikalle vietävää jätettä on vuorivillan märkäjäte, jota syn

9 9 tyi vuonna 2005 noin t, noin puolet tästä jätteestä syntyy vuorivillan valmistuslinjojen puhdistuksen yhteydessä ja puolet putkieristeiden valmistuksen yhteydessä. Kaatopaikkakelpoisuustestien mukaan tästä jätteestä on todettu liukenevan pieniä määriä sideaineperäisiä aineita. Tavanomaiselle kaatopaikalle viedään jatkossa myös se osa koksin seulonta alitetta, jota ei pystytä uusiokäyttämään (vuonna 2005 noin 150 t). Etelä Karjalan Jätehuoto Oy:lle toimitettavia jätteitä ovat vuorivillasuodinjätteet (1 224 t). Suotimen pohjalle ja suotimeen johtaviin kanaviin kertyvä hartsipitoinen vuorivillajäte kompostoidaan ja lopputuotteena saatavaa kompostimultaa käytetään Parocin kaatopaikan maisemointiin. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:lle toimitettiin vuonna 2005 lisäksi tuotannon kuivajätteitä 80 t, tuotanto ja sosiaalitilojen yhdyskuntajätettä 34 t sekä rakennus ja purkujätettä 29 t. Uusiokäyttöön toimitettavaa tavanomaista jätettä syntyi vuonna t ja se oli laadultaan muovi, metalli, paperi ja pahvijätettä. Energiakäyttöön toimitettiin vuonna 2005 noin 216 t rikkoutuneita puulavoja. Osa käytetään omassa prosessissa kupoliuunien sytytykseen (49 t) ja osa toimitetaan polttoaineeksi lämmitystarkoitukseen. Ongelmajätteitä syntyi 5 t ja ne on toimitettu Ekokem Palvelu Oy:lle. Kupoliuunien suodinpölyt toimitetaan alkaen Ekokem Palvelu Oy:lle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Paroc ehdottaa seuraavaa tarkkailuohjelmaa, jonka mukaiset tiedot raportoidaan ympäristöviranomaisille tehtaan ympäristönsuojelun vuosiraportissa. Päästöt ilmaan Jätteet Seuraavat päästömittaukset tehdään joka toinen vuosi, tai kun muutetaan päästöihin vaikuttavia raaka aineita, kuten koksi, sideaine tai kivi (vain jos kiven rikkipitoisuus olennaisesti muuttuu): Sulatusuunit: CO, TRS, SOx, NOx, hiukkaset Keräily, kuidutus, ja karkaisu (mineraalivillasuotimen jälkeen): fenoli, formaldehydi, ammoniakki Karkaisu: fenoli, formaldehydi, ammoniakki Kourukoneet: fenoli, formaldehydi, ammoniakki Kaikki yllämainitut kohteet (päästöjen laskemista varten): O 2,CO 2, H 2 O, lämpötila, tilavuusvirta CO 2 päästö ilmoitetaan laskennallisena arvona laskettuna fossiilisten polttoaineiden poltosta ja kiven sulatuksesta. Prosessien tarkkailu/puhdistuslaitteiden ohitustilanteet: raportoidaan ohitustilanteiden yhteenlaskettu kestoaika ja niiden aikana muodostuneet päästöt. Jätteiden määrät, laadut ja käsittely ilmoitetaan ympäristönsuojelun vuosiraportin yhteydessä.

10 Vastaavuustestaus 10 Vedet Kerran vuodessa kiven seulonta alitteelle, karkaistulle villajätteelle, linkojätteelle, vuorivillan sahaus ja hiontajätteelle sekä karkaisemattomalle villajätteelle tehdään vastaavuustutkimukset VTT:n tekemän ohjelman mukaisesti. Paroc osallistuu Nordkalkin vesien tarkkailuun (vesipäästöt ja vesistötarkkailu) kuten nykyisin. Nordkalk raportoi tiedot edelleen. Raaka aineet ja energiankulutus Tärkeimpien raaka aineiden (koksi, kivi, sideaine ja sen apuaineet) sekä energian (sähkö, maa, neste ja biokaasu, öljy) kulutuksesta pidetään kirjaa. Vuosittain käytetyt määrät raportoidaan ympäristönsuojelun vuosi ilmoituksen yhteydessä. Koksin rikkipitoisuus määritetään jokaisen laivauksen yhteydessä koksin toimittajan toimesta. Sideaineen vapaat monomeerit: fenoli ja formaldehydi määritetään sideaineen valmistajan toimesta. Vuosi ilmoituksessa ilmoitetaan koksin rikkipitoisuuden ja sideaineen monomeerien keskiarvo ja korkein arvo. Vahingot ja onnettomuudet Vahingoista, laiterikoista ja onnettomuuksista ilmoitetaan kaupungin ympäristöviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle silloin, kun ne aiheuttavat poikkeuksellisia päästöjä. Lisäksi ilmanlaadun seurantaan liittyen voidaan todeta seuraava: Ilmanlaadun tarkkailu Paroc osallistuu Lappeenrannan kaupungin ilmanlaatumittauksiin ja niiden kustannuksiin. Lähimmät mittapisteet sijaitsevat Ihalaisessa ja Mäntylässä, joissa mitataan kokonaisleijumaa (TSP) ja Ihalaisessa lisäksi laskeumaa. Ihalaisen alueelle on lokakuussa 2006 otettu käyttöön jatkuvatoimiset mittalaitteet hengitettäville hiukkasille (PM10) sekä rikkidioksidille ja pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS/SO 2 ). ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Varautuminen onnettomuustilanteisiin Parocin vuorivillatehtaan kemikaalien käsittely on tarkastettu Turvatekniikan keskuksen suorittamassa määräaikaistarkastuksessa Tehtaan ympäristöjohtamisjärjestelmän ISO yhteydessä on tehty arvio mahdollisista onnettomuusriskeistä ja niiden aiheuttamien ympäristövahinkojen mahdollisuudesta. Arvio päivitetään vuosittain. Puhdistuslaitteiden häiriötilanteet Sulatusuunien puhdistuslaitteista aiheutuvat häiriöt saattavat johtua itse laitteesta tai tuotantoprosessin häiriöstä. Tällöin puhdistuslaitteet kytketään pois päältä tai ohitetaan laitevaurion välttämiseksi. Paroc arvioi, että tähän liittyvä riski on ainoastaan puhdistustehon heikkeneminen tai täysin puhdistamattomien sulatuksen savukaasujen pääseminen ympäristöön. Ympäristövaikutukset ovat tällöin kohonneita hiukkas, rikkivety ja häkäpäästöjä. Ajallisesti ohiajot kestävät minuuttia, joten Parocissa uskotaan ympäristövaikutusten olevan vähäisiä.

11 Puhdistuslaitteiden toimintaa seurataan ja ohitustilanteiden päästöt mitataan ja ilmoitetaan vuosi ilmoituksessa. Keräilyn ja karkaisun päästöjen puhdistukseen käytettäviä vuorivillasuotimia ei missään olosuhteissa kytketä pois päältä, eikä näille kaasuille ole olemassa suodattimen ohittavaa poistokanavaa. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) "Reference Document on Best Available Techniques in the Manufacturing Industry" BREFasiakirjassa vuodelta 2001 kuvataan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tekniikka voi olla raaka aineiden tai polttoaineiden valintaan liittyviä toimenpiteitä, joilla saadaan päästöjen määrä mahdollisimman alhaiselle tasolle. Tekniikka voi myös olla teknisiä laiteratkaisuja, joilla puhdistetaan päästöjä. Primaariset menetelmät ja tekniset laiteratkaisut Paroc käyttää mahdollisimman vähärikkistä koksia, jonka ohjearvo on 0,6 %. Koksin lisäksi käytetään maakaasua ja biokaasua sekä pienehköjä määriä nestekaasua. Polttoteknisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa käytetään lisäämällä happea sulatusuuniin koksin polttoilmaan. Näin ollen päästään parempaan polttotulokseen ja koksin kulutus ja NO X päästöt pienenevät. Käytetty sideaine on tuotekehitetty yhdessä sen valmistajan kanssa ja tämän tuloksena fenolipäästöt ovat pienentyneet 50 %. Uuden sideaineen käytön ansiosta myös ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet. Teknisinä laiteratkaisuina on Parocilla käytössä sulatuksessa tekstiilisuodin ja jälkipolttolaitteet, keräilyssä, kuidutuksessa ja karkaisussa käytetään vuorivillasuodinta. Sahauksessa on käytössä pölynpoisto ja tekstiilisuotimet. BAT dokumenteissa ei ole ohjeistuksia putkieristeiden ja HT tuotteiden valmistukseen. Suuri osa tuotejätteestä ja tuotteen viimeistelyssä syntyvä reunakaista käytetään puhallusvillaksi. Paroc on myös kehittänyt Paraisilla vuorivillajätteen kompostoinnin jätevesilietteen joukossa. Vastaava käytäntö on aloitettu nyt Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:ssä. Tätä tekniikkaa ei mainita BAT dokumenteissa. Parocin mukaan tämä on kuitenkin ainoa toimiva tapa käsitellä suodinjätettä, jossa orgaanista hartsia on jopa 50 %. Hartsi hajoaa biologisesti kompostoinnissa ja kompostituote on käyttökelpoista maanparannusainetta. Jätteenkäsittelytekniikka Kivivillan valmistuksessa on yleisesti käytössä tuotejätteen jauhaminen ja syöttö keräilyyn ennen karkaisua. Lappeenrannan tehtaalla tämä investointi on mukana strategiassa toiselle tuotantolinjalle, mutta tarkemmasta ajankohdasta ei ole päätetty. Osa Parocin tuotejätteistä on vaikeammin hyödynnettävissä muodoissa, esim. pinnoitetut akustiikkatuotteen ja teknisiin eristystarkoituksiin valmistetut levyt, joten näiden hyötykäyttöä ei voi toteuttaa ennen käytännön ongelmien ratkaisemista. Prosessivesien käsittelyssä Parocilla on ollut käytössä jo yli 20 vuotta täysin suljettu prosessivesijärjestelmä. Normaalitilanteessa kaikki tuotantolinjan puhdistukseen käytettävä vesi voidaan käyttää sideaineen laimennukseen. Tämä on alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Energiatehokkuus Tehtaalla on käynnissä jatkuva energian käytön optimointi, jolla tuotannon energiatehokkuutta parannetaan jatkuvasti. Vuodesta 1998 vuoteen 2005 on kokonaisenergiankulutus tuotetonnia kohti laskenut noin 11 %. Koksin kulutus on laskenut noin 7 %, maakaasun noin 50 % ja sähkön kulutus on pysynyt liki samana tuotetonnia kohti. Biokaasun osuus (käyttö aloitettu 1999) kokonaisenergiankulutuksesta oli noin 2,5 % vuonna

12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 12 Hakemuksesta tiedottaminen Kaakkois Suomen ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Lappeenrannan kaupungin sekä Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on myös julkaistu Etelä Saimaa lehdessä. Neuvottelut LAUSUNNOT Lupahakemuksen johdosta on neuvoteltu laitoksen määräaikaistarkastuksen yhteydessä Lausunnot hakemuksesta on pyydetty Lappeenrannan kaupunginhallitukselta sekä Lappeenrannan ympäristö ja rakennuslautakunnalta. Kaupungin hallitus yhtyi ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon. Ympäristö ja rakennuslautakunnan päätös, saapunut : Toiminnan harjoittajan tulee edelleenkin osallistua läheisten alueiden melu ja ilmanlaatuselvityksiin yhdessä muiden Ihalaisten teollisuusalueen toiminnanharjoittajien kanssa. Vuonna 1998 tehdyn bioindikaattoritutkimuksen mukaan Ihalaisen teollisuusalueen ympärillä on laaja jäkäläautio. Toiminnanharjoittajan tulee jatkossakin osallistua bioindikaattoritutkimuksiin yhdessä muiden Lappeenrannan alueella olevien päästöjä aiheuttavien toiminnanharjoittajien kanssa. Yhdyskuntailman pölyseurantaa tulee tehdä sekä kokonaisleijumamittauksin että jatkuvatoimisin pienhiukkasmittauksin (PM 10). Läheisiltä asuinalueiltaa ajoittain tulleiden valitusten sekä päästöjen määrään perustuen tulee mitattaviin yhdisteisiin lisätä myös haisevien rikkiyhdisteiden mittaukset. Lappeenrannan alueen ilmanlaaduntarkkailusuunnitelma tehdään viisivuotisjaksoissa ja tarkkailusuunnitelman hyväksyy Kaakkois Suomen ympäristökeskus. Kaikessa toiminnassa ja erityisesti uusien investointien yhteydessä tulee huomioida tekniset järjestelyt, joilla vähennetään melun, ilman epäpuhtauksien ja jätteen määrää. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty erillisiä muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Paroc toteaa antamassaan vastineessaan, että Lappeenrannan kaupungin esittämät vaatimukset melu ja ilmanlaatuselvitysten osalta ovat tarkoituksenmukaisia. Vuorivillatehtaan lupaehtoihin ei ole ehkä tarpeen kirjata kovin yksityiskohtaisesti mitattavia yhdisteitä ja mittauspaikkoja, koska se saattaisi suunnata mittausresursseja pois mahdollisista tärkeämmistä kohteista. Koska toinenkin tuotantolinja varustettiin sulatusuunin savukaasujen jälkipolttolaitteilla, ei haisevia rikkiyhdisteitä enää ole tehtaan poistokaasuissa kuin käyttöhäiriöiden aikana. Tämän vuoksi Parocissa ollaan sitä mieltä, että haisevien rikkiyhdisteiden mittaaminen on tarpeetonta. Vastineessa mainitaan myös, että Paroc tulee kaikessa toiminnassaan ja erityisesti uusien investointien yhteydessä vähentämään melun, jätteen ja ilman epäpuhtauksien määrää. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT

13 13 Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Paroc Oy Ab:lle Lappeenrannan vuorivillatehtaan toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiselle toiminnalle edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 1. Kiven sulatuksen (kupoliuunit 3 ja 10) savukaasujen hiukkaspäästöt saavat olla enintään 50 mg/m 3 (n) redusoituna kuivien savukaasujen happipitoisuuteen 8 %. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin uunien käynnistys ja pysäytysjaksoja ei lasketa tähän kuuluviksi. Tässä ja muissa määräyksissä annetut päästörajat katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen peräkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. 2. Kupoliuunien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt saavat olla enintään 20 mgs/m 3 (n) redusoituna kuivien savukaasujen happipitoisuuteen 8 %. 3. Kupoliuunien hiukkasten keräily ja käsittelylaitteistojen sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden keräily ja käsittelylaitteistojen käytettävyyden on oltava vuositasolla vähintään 98 %. 4. Kuidutus ja keräilyprosessien hiukkaspäästöt (vuorivillasuodattimen jälkeen) normaalitilanteessa saavat olla korkeintaan 50 mg/m 3 (n) ja hiukkas ja hartsipäästöt yhteensä enintään 100 mg/m 3 (n). 5. Tehtaan fenolin, ammoniakin ja formaldehydin kokonaispäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Tehtaan ammoniakin sekä yhteenlaskettujen fenoli ja formaldehydipäästöjen ominaispäästöt sideaineen käyttöä kohti eivät saa kohota nykytasosta. Ilmapäästöjen leviämisselvitys 6. Toiminnanharjoittajan tulee laatia tehtaan haisevia rikkiyhdisteitä, fenoleita ja formaldehydiä sekä ammoniakkia koskeva leviämismalliin perustuva selvitys mennessä ja toimittaa se Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Selvitykseen on sisällytettävä asiantuntija arvio ko. haitta aineiden aiheuttamista viihtyvyys ja terveysvaikutuksista. Selvityksen perusteella ympäristökeskus voi antaa määräyksiä päästöjen vähentämiseksi. Raaka aineiden, kemikaalien, polttoaineiden sekä jätteiden varastointi ja käsittely 7. Kiinteistöllä käytettävistä ympäristölle haitallisista prosessikemikaaleista on pidettävä ajantasalla olevaa luetteloa ja uusista käyttöönotetuista tai käytöstä poistetuista kemikaaleista on raportoitava viimeistään ympäristönsuojelun vuosiraportin yhteydessä Raaka aineet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niiden pääsy maaperään tai viemäriverkkoon estyy normaalitoiminnassa ja myös mahdollisissa vahinkotilanteissa. Kemikaalien käsittelyaltaiden ja varastosäiliöiden tulee olla varustettu suoja altailla, joissa on riittävä tilavuus. Myrkyllisten tai muutoin ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittely ja säilytystilojen viemärit tulee sulkea tai varustaa sulkuventtiileillä siten, että kemikaalien pääsy lattiakaivo

14 14 jen kautta yleiseen viemäriverkostoon voidaan estää mahdollisen onnettomuustilanteen sattuessa. Mahdolliset kemikaalivuodot on kerättävä välittömästi talteen. Ammoniakkivesisäiliö tulee varustaa suojakaukalolla tai muulla yhtä tehokkaalla tavalla tulee varmistaa mahdollisten säiliövuotojen keräily viimeistään Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän samalla kun jätteiden hyötykäyttöä tehostetaan. Vuosittain vuosiraportin yhteydessä on ilmoitettava, kuinka tehtaalla syntyvien jätteiden hyötykäyttöä ja vähentämistä on tehostettu ja tarkoitus edelleen tehostaa. Tehtaalla syntyvät jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet sekä loppusijoittamisen edellyttämän mahdollisen erillisläjityksen tarpeen. Kaikki hyödynnettäväksi kelpaava jäte on joko käytettävä itse uudelleen tai toimitettava muualle hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana. Keräyskelpoinen pahvi ja paperi on ohjattava uusiokäyttöön ja toimisto ja konttoritiloissa on järjestettävä jätepaperin keräys. Polttokelpoinen muovi (ei PVC) ja puupitoinen jäte sekä paperijäte, joita ei toimiteta uusiokäyttöön, on mahdollisuuksien mukaan ohjattava polttoon. Romunkeräykseen kelpaavaa metallijätettä ei saa toimittaa kaatopaikalle. Lisäksi on otettava huomioon, mitä Lappeenrannassa jätteiden hyödyntämisestä mahdollisesti määrätään jätelain 13 :n nojalla ja kaupungin jätehuoltomääräyksissä. 9. Jätteitä on kiinteistöllä säilytettävä ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu maaperän saastumista, pohjaveden tai vesistön pilaantumista eikä tehdasalueen ja sen ympäristön roskaantumista. Ongelmajätteet tulee varastoida tiivispohjaisessa reunakorokkein varustetussa katetussa tilassa siten, että ne eivät pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin, eivätkä ne pääse kosketuksiin sade, pinta tai pohjavesien kanssa, eikä niistä aiheudu maaperän saastumisvaaraa. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin. Vähintään vuosittain ongelmajätteet on toimitettava kiinteistöltä luvanvaraisille käsittelijöille ellei pidempään varastointiin ole erityistä syytä. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava asianmukainen siirtoasiakirja. Tehtaalla syntyvät tyhjät kemikaaliastiat ja pakkaukset, jotka ovat jäämien vuoksi katsottava ongelmajätteeksi on pestävä tai tehtävä muuten vaarattomaksi ennen niiden ottamista hyötykäyttöön tai muuta käsittelyä. Näin ei kuitenkaan tarvitse tehdä astioille, jotka käytetään uudelleen aiempaa vastaavasti tai toimitetaan paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ongelmajätettä. 10. Toiminnassa muodostuvilla kaatopaikalle toimitettavilla keskeisillä jätejakeilla tulee olla ulkopuolisen asiantuntijalaitoksen antama lausunto jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jätejakeiden laadunvalvontatestit tulee tehdä vuosittain. Mikäli jätejakeiden laatu muuttuu olennaisesti esimerkiksi prosessimuutosten vuoksi, on kaatopaikkakelpoisuustesti uusittava. Luvanhakijan on oltava selvillä myös hyötykäyttöön menevien prosessijätteidensä haitta ainepitoisuuksista ja niiden liukenevuudesta (raskasmetallit, vapaa fenoli ja formaldehydi). Jätteiden tuontia ja käsittelyä koskevat seikat tehtaan omalla tai muilla kaato

15 15 paikoilla tai jätteenkäsittelylaitoksilla käsitellään ko. laitoksen ympäristöluvassa sen estämättä, mitä tässä päätöksessä asioista todetaan. 11. Suodattimien fenolipitoinen vuorivillajäte tms. jätteet on käsiteltävä niin, että jätteen sisältämät haitalliset ainesosat (fenoli, formaldehydi) voidaan hallitusti kompostoimalla, polttamalla tai muutoin hävittää ja mahdollisuuksien mukaan käyttää edelleen loppuosa jätteestä hyödyksi. 12. Kupoliuunien suodinpöly tulee pyrkiä kierrättämään takaisin prosessiin. Mikäli tämä on teknis taloudellisesti erittäin hankalaa, tulee pöly toimittaa laatunsa perusteella ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. 13. Jätteiden kuljettaminen kaatopaikoille, varastoalueille ja hyötykäyttöön yleisessä käytössä olevien teiden ja alueiden kautta on järjestettävä siten, että ajoneuvojen jätetilat ovat umpinaiset tai muuten järjestetty siten, ettei jätteitä tai niistä suotautuneita nesteitä voi päästä ulos ajoviiman, tien epätasaisuuksien tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Mikäli kuljetuksen aikana kuitenkin jätteitä putoaa kuormasta, tulee jätteet siivota pois välittömästi. Päästöt viemäriin ja vesiin 14. Prosessijätevedet on johdettava takasin prosessiin. Alueilta, joilla käsitellään karkaisematonta vuorivillaa, vedet on johdettava prosessivesialtaisiin ja muilta alueilta sadevesiviemäriin siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Mikäli häiriön tai muun vastaavan tapahtuman johdosta prosessivesiä johdetaan viemäriin, on varmistuttava niiden viemärikelpoisuudesta. Johtamisesta on ilmoitettava etukäteen Lappeenrannan vesilaitokselle. Maaperän pilaantuminen 15. Alueella tehtävien kunnostustöiden tai rakenteiden tai pinnoitteiden poiston yhteydessä on tarkistettava kenttä tms. mittarein maaperän mahdollinen pilaantuminen esim. fenoleilla tai mineraaliöljyillä ja tarvittaessa puhdistettava maaperä. Maaperän kunnostuksesta on tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Alueen maaperän pilaantuneisuudesta on kuitenkin esitettävä selvitys viimeistään ympäristöluvan ehtojen tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä. Melua koskevat määräykset 16. Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu ei saa läheisten asuinkäytössä olevien asuinrakennusten piha alueilla ylittää päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LA eq ) eikä yöllä (klo 22 7) tasoa 50 db (LA eq ). Pidemmällä aikavälillä on pyrittävä yöaikana alle 45 db:n melutason ja tässä tarkoituksessa on yksittäisiä prosessilaitteita ja rakenteita uusittaessa huolehdittava niiden emissiomelun rajoittamisesta siten, että laskennallisesti voidaan osoittaa, etteivät ne yksinään aiheuta asuinalueilla suurempaa melutasoa kuin 40 db (LA eq ). Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu meluntorjunnan kannalta olennaisia muutoksia on melutilanne selvitettävä uudelleen. Selvityksen on perustuttava mittauksiin, joita on tarvittaessa täydennetty melulaskelmin. Meluntorjuntaan liittyvistä keskeisistä toimista ja mittauksista on lisäksi raportoitava vuosittain. Tarkkailua koskevat määräykset

16 Vuosiraportti Tehtaan toimintaa ja vaikutuksia on tarkkailtava esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi kuidutuksen, keräilyn ja karkaisun ilmapäästömittauksiin mineraalivillasuotimen jälkeen tulee sisältyä hiukkaspäästöt. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa ympäristökeskuksen erikseen hyväksymällä tavalla. Toiminnan harjoittajan tulee jatkossakin osallistua läheisten alueiden melu ja ilmanlaatuselvityksiin sekä vesistötarkkailuihin yhdessä muiden Ihalaisen teollisuusalueen toiminnan harjoittajien kanssa. 18. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti laitoksen toiminnasta. Tehtaan seuranta ja tilastotiedot on lisäksi ilmoitettava tarvittaessa hallinnossa käytettävin luokitteluperustein ja mieluiten sähköisessä muodossa tai tarvittaessa erillisillä lomakkeilla, jotka voidaan soveltuvin osin liittää osaksi vuosiraporttia. Raportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: tuotanto: vuotuinen tuotanto (tuotteiden laatu ja määrä), käytetyt raaka ja apuaineet (esim. koksi, kivi, sideaine ja sen apuaineet) sekä energian käyttö (sähkö, neste ja biokaasu, öljy sekä niiden käyttömäärä, koostumus sekä kulutusmäärät ja käyttökohteet), jätehuolto: laitoksella syntyneiden jätteiden, ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön soveltuvien jätteiden määrät, lajit, edelleen toimittaminen, varastointi, ongelmajätteiden kuljettajat ja toimituskohteet, toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet sekä mahdolliset hyötykäyttö ja kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, jätevedet: mahdollisesti viemäriin johdettujen prosessivesien määrä ja laatu sekä pintavesien tarkkailun tulokset. Pintavesien tarkkailun tulokset voidaan tarvittaessa raportoida Nordkalkin vuosiraportin yhteydessä. ilmansuojelu: tiedot tehtaan päästöistä: hiukkaset, CO, TRS, SO x, NO x, ammoniakki, fenoli, formaldehydi ja mahdollisesti muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä; tiedot puhdistuslaitteiden toiminnasta, toiminta ajoista ja vaihdoista, muu tarkkailu: tarkkailuohjelman mukaiset määräajoin tehtävien päästömittausten raportit sekä muut toimintaan liittyvät ympäristönsuojelun kannalta oleelliset selvitykset sekä tarkastukset, huollot ja korjaustoimenpiteet, häiriö ja poikkeustilanteet: tehtaalla tapahtuneet, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet (ajankohta, syy, kestoaika, päästölisäys, korjaustoimenpiteet ja mahdolliset valitukset), niiden vaikutus ympäristöön sekä tehdyt toimenpiteet; puhdistuslaiteiden vuotuinen käytettävyys, ohiajoajotilanteiden erittely häiriötilanteisiin sekä suunniteltuihin ylös ja alasajotilanteisiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka 19. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä ja varauduttava sen käyttöönottoon erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa.

17 17 Poikkeukselliset olot 20. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Muutokset toiminnassa RATKAISUN PERUSTELUT Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitoksen alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. 21. Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Lupaharkinnan perusteet Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Kaakkois Suomen ympäristökeskus katsoo, että toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelu ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Ympäristökeskus on ottanut harkinnassa huomioon mitä on säädetty yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Luvan myöntämisen edellytykset Annetut lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen, toiminnasta ei aiheudu, yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetusta laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Lisäksi toiminta sijoittuu siten, ettei siitä aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole suojelukohteita. Toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on

18 18 parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmien soveltaminen laitoksen toimintaan. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen täyttää jätelain vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräykset on annettu, jotta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset ja asetuksessa olevat vaatimukset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessaan ympäristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristön pilaaminen estetään. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sijainti, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Esitetty kaupungin lausunto on otettu luparatkaisussa huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Hiukkaspäästöjä koskeva määräys on annettu ympäristö ja terveyshaittojen pitämiseksi mahdollisimman pieniä ja ilman hyvän laadun turvaamiseksi. Lasiteollisuutta koskevassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa käsittelevässä asiakirjassa vuodelta 2001 (Reference Document on Best Available Techniques in the Glass Manufacturing Industry) mainitaan, että parasta käyttökelpoista tekniikkaa pölypäästöjen vähentämiseksi ovat sähköstaattinen suodatus ja tekstiilisuodin. Tällä tehtaalla kupoliuunien savukaasut puhdistetaan tekstiilisuodattimilla, mikä vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja millä olisi saavutettavissa hiukkaspäästöjen vähentäminen tasolle 30 mg/(n)m 3. Aiemmassa ilmansuojeluilmoitusta koskevassa päätöksessä edellytettiin hiukkaspäästöjen vähentämistä vuoteen 1997 mennessä tasolle 50 mg/nm 3, mikä tuolloin käytännössä edellytti tekstiilisuodattimien käyttöönottoa. Ympäristökeskus katsoo, että pitoisuusraja arvo 50 mg/nm 3 on edelleenkin riittävä taso olemassa olevan tehtaan kupoliuunin päästöraja arvoksi. (Määräys 1) Laitos on toimintansa aikana aiheuttanut viihtyvyyshaittaa pelkistyneistä rikkiyhdisteistä johtuvina hajuhaittoina. Aiemmissa ilmansuojeluilmoitusten johdosta annetuissa päätöksissä edellytettiin rikkivetypäästöjä vähennettäväksi VU 10:n osalta vuoteen 2001 ja VU 3:n osalta vuoteen 2003 mennessä niin, että päästöt ovat korkeintaan 500 g/h. Kupoliuunit onkin nykyään varustettu jälkipolttimilla, joilla varmistetaan rikkiyhdisteiden hapettuminen. Päästöraja arvo on tässä päätöksessä annettu pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuus raja arvona, joka vastaa muulle prosessiteollisuudelle annettuja raja arvoja. Päästömittausten perusteella rikkivety on saatu käytännössä täysin hapetettua rikkidioksidiksi ja muidenkin pelkistyneiden rikkivety yhdisteiden päästötaso on niin alhainen, että aiempaa jonkun verran tiukempikin raja arvo voidaan nykyisellä käsittelymenetelmällä saavuttaa. (Määräys 2) Tässä päätöksessä on annettu kupoliuunien hiukkas sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöjen keräilyä ja käsittelyä koskeva käytettävyysehto. Valtaosa em. käsittelylaitteistojen ohituksista tapahtuu normaalien viikoittaisten ylös ja alasajotilanteiden yhteydessä, mutta kerrallaan joitakin tunteja esiintyviä yksittäisiä häiriötilanteita on myös esiintynyt. Nykyisellä tuotantoajalla ehto vastaa aiempaa sallittua vuotuista häiriötilanneaikaa. Kokonaisrikkipäästölle ei ole annettu päästörajoja, koska kivihiilen maahantuontia rajoittavien