Asia Komission tiedonanto kertomuksesta romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytääntöpanosta

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM HTO Arrhenius Viveca JULKINEN Asia Komission tiedonanto kertomuksesta romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytääntöpanosta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Tarkoituksena on saattaa Eduskunnan tietoon romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden toimeenpanotilanne Euroopan unionin jäsenmaissa. Suomi pitää hyvänä komission aktiivista toimintaa jäsenvaltioiden kansallisten romanistrategioiden seurannassa. Komission tiedonantoon sisältyviä toimenpiteitä tullaan käsittelemään Romaniasiain neuvottelukunnassa. 1. Johdanto Monien romanien jatkuvasti kokema syrjintä on vahvasti ristiriidassa EU:n perusarvojen kanssa. Romanivastaisuus sekä romani- ja valtaväestön välinen luottamuspula juontuvat kauas historiaan, kun taas EU:n tason pyrkimykset tilanteen korjaamiseksi ovat alkaneet vasta viime vuosikymmenellä. EU :n puitekehyksessä vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille esitettiin kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Romanien integraatio on pääasiallisesti jäsenvaltioiden vastuulla, mutta myös Euroopan komissio on tehostanut poliittista tukeaan sekä EU:n puitekehyksen että Eurooppa strategian talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja varannut EU:n rahoitusta erityisesti politiikan painopistealueita varten. Komissio on selvittänyt, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet strategian tehokkaan täytäntöönpanon rakenteellisten edellytysten -yhteistyön ja valvontamekanismien sekä syrjinnän torjumisen - vahvistamisessa. Kertomus perustuu selvityksiin, joita on saatu jäsenvaltioilta. 2. Jäsenvaltioiden edistyminen - komission arvio 2.1. Romanien integraatiolle suunnattua rahoitusta ohjataan eurooppalaisen ohjausjakson avulla

2 2(7) Komissio ohjaa ja seuraa jäsenvaltioiden romanien osallisuutta koskevia toimenpiteitä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Tarkoituksena on varmistaa, että romanien integraatiota edistävät strategiat ovat yleisen politiikan mukaisia. Vuonna 2015 komissio antoi suosituksia romanilasten osallistumisesta laadukkaaseen ja osallistavaan varhaiskasvatukseen ja kouluopetukseen niille viidelle maalle, joissa romaniyhteisö on suurin ja haasteet polttavimpia (BG, CZ, HU, RO, SK). Komissio kannusti jäsenvaltioita hyödyntämään EU:n rahoitusta (Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Maaseuturahasto) sekä romaneihin kohdistettavissa täsmätoimissa että liitettäessä romanien osallisuusasioita mukaan muihin sopiviin aloihin, kuten koulutukseen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön useita tarjolla olevia ensisijaisia työkaluja, joilla lisätään EU:n varojen tehoa romanien osallistamisessa. Työkaluja ovat esimerkiksi seuraavat: - alueelliset, yhdennetyt lähestymistavat. - kaupunki- ja maaseutualueiden huono-osaisten yhteisöjen fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön sekä talouden elvyttämisen tuki, jolla voidaan vahvistaa integroituja asumiseen kohdistettuja toimenpiteitä. - tulossuuntautuneisuus ja mittarit. - kumppanuusperiaate. - aluekohtainen kehittyminen, jolla varmistetaan että investoinnit kohdentuvat vain muutamalle painopistealueelle. - kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmiuksien kehittämisen vahvistaminen. - yleiskattavien tukien hyödyntäminen, jolla tehostetaan rahoituksen täytäntöönpanoa. - yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot, joilla vähennetään hallinnollista rasitetta ja parannetaan pienten (paikallisten) hankkeiden mahdollisuutta hyödyntää rahoitusta. Tiedonantoon sisältyy esimerkkejä siitä, miten Bulgariassa, Slovakiassa ja Espanjassa on hyödynnetty EU:n rahoitusta. Tiedonannossa todetaan seuraavat parannukset, jotka ovat tapahtuneet kauteen verrattuna: - integroituja, useita rahastoja hyödyntäviä lähestymistapoja, jotka perustuvat toimenpiteiden nimenomaiseen, muttei poissulkevaan kohdentamiseen, on nyt käytössä enemmän. - hallinnollisten valmiuksien puuttumiseen on nyt tartuttu määrätietoisemmin, mutta esimerkiksi yleiskattavan tuen ja teknisen avun kaltaisten välineiden hyödyntämistä olisi vielä varaa lisätä. - resurssien pirstaloituneesta käytöstä on osittain siirrytty pitempiaikaisiin toimiin. - EU:n rahoitus suuntautuu nyt paremmin politiikan painopistealueille, vaikkakin romaneihin keskitytään pääasiassa sosiaalisissa toimissa ja liian vähän työllisyys- ja koulutusasioissa. Romanien osallistamistarkoituksiin saatavana olevan EU:n rahoituksen määrä ei ole rajoittava tekijä. Haasteena on sen sijaan hyödyntää varoja tehokkaasti koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen kehittämisessä. Kun varat ovat erityisesti osoitettu romanien integraatioon, niiden käytön on oltava yhdenmukaista. Samalla on varmistettava sekä pehmeiden että kovien keinojen johdonmukainen hyödyntäminen. EU:n rahoittamien toimenpiteiden, joilla pyritään parantamaan romanilasten koulutusmahdollisuuksia, on oltava kiinteästi yhteydessä osallisuutta parantaviin koulutusjärjestelmien uudistuksiin. Alan huomattavimpiin haasteisiin kuuluu

3 3(7) koulutuksen ja asumisen eriytyminen, minkä vuoksi komissio aikoo antaa uusia menettelyohjeita siitä, miten eriytymistä voidaan purkaa EU:n rahoituksella. Komissio aikoo myös seurata tarkasti ehtojen täytäntöönpanoa ja toteutumista ja antaa tukea niille jäsenvaltioille, joita asia eniten koskee. Romanien kansallisia yhteysviranomaisia hyödynnetään romanien osallistamiseen suunnatun EU:n rahoituksen käytön ja seurannan kehitystyössä, kun kyseiset maat toteuttavat kauden toimenpideohjelmiaan Yhteistyötä ja koordinointia: romanien kansallisten yhteysviranomaisten, paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan tehtävät Kansallisia strategioita tai toimintasuunnitelmia on jo tarkistettu tai tarkistetaan parhaillaan useissa jäsenvaltioissa. Komissio panee merkille, että paikallisten viranomaisten osallistuminen täytäntöönpanoon vaihtelee huomattavasti. Paikallisen tason toimijoiden keskeinen osaaminen esimerkiksi asumiseen ja koulutukseen liittyviin haasteisiin vastaamisessa tunnistetaan nyt entistä paremmin, ja heidän entistä suurempi osallistumisensa näkyy siinä, miten kansalliset strategiat muutetaan paikallisiksi toimintasuunnitelmiksi. Muut jäsenvaltiot, joissa vastaavia paikallisia toimintasuunnitelmia ei ole laadittu, ovat perustaneet koordinointirakenteita, jotka toimivat neuvoa-antavina foorumeina toteuttamisessa ja seurannassa. Kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumisesta komissio toteaa, että edistystä on tapahtunut ainakin yhdessä asiassa: selvästi useammat romanien kansalaisjärjestöt ovat nyt tietoisia kansallisista strategioista ja paikallisista toimintasuunnitelmista. Tiedonantoon sisältyy esimerkkejä siitä, miten Itävallassa ja Saksassa on kehitetty koordinaatiorakenteita. Romanien kansalliset yhteysviranomaiset ovat entistä tiiviimpi osa hallintorakenteita, ja ne osallistuvat kasvavassa määrin EU:n rahoituksen käytön suunnitteluun. Yhteysviranomaisten toiminnan tehostaminen edellyttää kuitenkin taloudellisten ja henkilöresurssien lisäämistä sekä parempia valtuuksia huolehtia koordinoinnista. Nykyiset koordinointirakenteet on muutettava toimiviksi kansallisiksi yhteistyömekanismeiksi, joilla taataan kaikkien tarvittavien sidosryhmien laajapohjainen ja avoin osallistuminen, järjestelmällinen parhaiden toimintatapojen jakaminen sekä tuki paikallisen tason täytäntöönpanolle ja seurannalle. Komissio tukee taloudellisesti romanien osallistamista edistävien kansallisten foorumien kehittämistä ja antaa jatkossakin tukea romanien kansallisten yhteysviranomaisten väliselle yhteistyölle yhteysviranomaisten verkoston välityksellä. Komissio toimii yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa EU:n puitekehyksen keskeisillä aihealueilla ja hyödyntää romanien osallistumista käsittelevän eurooppalaisen foorumin työtä tärkeänä työkaluna eurooppalaisen politiikan koordinoinnin syklin puitteissa. Tätä varten komissio sitoo tiiviisti yhteen eurooppalaisen foorumin ja kansalliset romanifoorumit sekä antaa eurooppalaisen foorumin tehtäväksi toimia paikkana, jossa käydään aihekohtaista keskustelua jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan selvityksistä ja joka antaa panoksensa romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanon vuosittaiseen arviointiin Syrjinnän vastaisten toimenpiteiden tehostaminen Komissio pyrkii vastustamaan syrjintää, rasismia ja muukalaisvihaa. Tästä huolimatta etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa romaniväestö on kaikkein suurin ja jotka ovat kärsineet voimakkaasta talouskriisistä, on esiintynyt entistä enemmän

4 4(7) romanivastaisuutta, äärioikeiston mielenosoituksia, vihapuhetta ja viharikoksia. Ennakkoluulojen, syrjinnän, vihapuheen ja viharikosten tehokkaassa torjunnassa kohdennettujen toimenpiteiden ja poliittisen tahdon on oltava kiinteästi yhteydessä oikeudellisiin välineisiin. Komissio on tehostanut toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa syrjinnän vastaisen lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano ja soveltaminen romaniasioissa kaikissa jäsenvaltioissa myös paikallisella tasolla. Romanilasten segregaatiosta koulutuksessa ei ole päästy eroon, ja monet syrjäytyneet romanilapset ovat eriytetyssä koulussa tai luokassa (SK: 58 %, HU: 45 %, CZ: 33 %, RO: 26 %). Tšekissä ja Slovakiassa alle 15 -vuotiaista romanilapsista yli 20 prosenttia käy kehitysvammaisille lapsille tarkoitettua erityiskoulua tai -luokkaa. Tämä osoittaa, että pelkät kohdennetut toimenpiteet eivät riitä muuttamaan yhteiskunnan asenteita romaneja kohtaan, ellei niihin liity julkisen koulutuksen toimintalinjojen osallistavaa uudistamista. Samalla on kuitenkin puututtava myös syrjintään, jota romanit kokevat yleisesti myöhemmissä elämänvaiheissa. Tietoisuuden lisäämiseen ja syrjinnän estämiseen suunnatut toimenpiteet ovat ennakkoedellytys romanien osallisuudelle. Tiedonanto sisältää esimerkkejä syrjinnän vastaisista toimista Kroatiassa, Irlannissa, Espanjassa, Italiassa, Portugalissa ja Romanissa. Syrjinnän ja segregaation torjunta edellyttää poliittista tahtoa, pitkän aikavälin näkemystä, määrätietoisia toimia ja riittävää rahoitusta. Yleisen tason yhteiskuntapolitiikkaa koulutus-, työllisyys-, terveydenhuolto- ja asuntoasioissa on uudistettava osallistavaan suuntaan. Euroopan rakenne- ja investointirahastoja voidaan hyödyntää syrjinnän vastaisten ja segregaation purkamiseen tarkoitettujen toimien rahoituksessa. Komissio painottaa jatkossakin yhdenvertaisuutta käsittelevien kansallisten tahojen roolia kansallisen tason syrjinnän torjujina ja syrjinnästä kärsivien romanien auttajina. Komissio käyttää kaikkia toimivaltaansa kuuluvia keinoja, esimerkiksi rikkomusmenettelyitä, syrjinnän torjunnassa. Komissio myös tukee valtioiden välistä tietoisuuden lisäämiseen tarkoitettuja toimia, joilla torjutaan syrjintää ja romanivastaisuutta paikallisella tasolla Seurannan laadun parantaminen ja mahdollisuus mukauttaa politiikkaa EU:n puitekehyksessä kehotettiin jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaita seurantamenetelmiä, joilla romanien integraatiotoimien vaikutusta arvioidaan ja seurataan. Romanien integraation mittareita käsittelevä työryhmä perustettiin vuonna Työryhmän toimintaa koordinoi Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA). Tällä hetkellä työryhmässä on mukana 17 jäsenvaltiota. Työryhmä on kehittänyt raportointi- ja mittauskehyksen, jolla mitataan neuvoston suositukseen pohjautuvien toimien täytäntöönpanon edistymistä. Tiedonantoon sisältyy esimerkkejä seurannasta ja tiedonkeruusta Unkarissa, Romaniassa ja Slovakiassa. Tarvittavien seurantamekanismien kehittäminen on käynnistynyt. Neuvoston suositus toimii vuodesta 2016 lähtien kehyksenä jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja komission toteuttamalle täytäntöönpanon seurannalle. Se muodostaa avoimen järjestelmän romanien integrointipyrkimysten seurantaa varten. Komissio yhdessä perusoikeusviraston kanssa auttaa jäsenvaltioita viimeistelemään yhteisen raportointija mittauskehyksen ja hyödyntämään sitä neuvoston suositusten täytäntöönpanoa

5 5(7) koskevien vuosikertomusten laadinnassa. Etusijalla on tiedonkeruu (etnisen taustan perusteella tai sosioekonomisen epäsuoran tiedon keruu). Tätä tukee Euroopan unionin perusoikeusviraston tekemän, useita maita kattavan romanitutkimuksen seuraava vaihe. 3. Tilanne laajentumismaissa EU:n puitekehyksessä korostetaan, että romanien integroinnille asetetut EU:n tavoitteet ovat yhtä aiheellisia myös laajentumismaissa. Laajentumispaketissa 2013 romaniväestön osallisuus nimettiin yhdeksi perustekijäksi. Romanien integraatiota käsitteleviä seminaareja jatkettiin Länsi-Balkanin maissa ja Serbiassa. Montenegrossa romaniväestön integraatiota käsiteltiin myös EU-jäsenyysneuvotteluissa. 4. Jatkotoimet Komission katsauksesta käy ilmi, että (uudistettujen) romanien kansallisten integrointistrategioiden ja EU:n kauden rahoitusvälineiden yhteensovittamisessa olisi vielä paljon parantamisen varaa. Monissa jäsenvaltioissa on havaittavissa myös edistystä, kun romanien kansallisten yhteysviranomaisten painoarvo on kasvanut. Yhteysviranomaisten resurssien, henkilöresurssien ja koordinointivaltuuksien vahvistaminen on silti yhtä tarpeen. Kansallisten strategioiden muuttaminen paikallisen tason toiminnaksi on vielä alkuvaiheessa, ja sitä on tuettava kestävällä rahoituksella, valmiuksien kehittämisellä, paikallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien täysimääräisellä osallistumisella sekä tinkimättömällä seurannalla. Muita välitöntä huomiota vaativia keskeisiä painopisteitä ovat kansalaisyhteiskunnan edustajien valmiuksien kehittäminen, virallisten koordinointirakenteiden muuttaminen toimiviksi koordinointi- ja yhteistyömekanismeiksi, joiden toteutuksessa kaikki sidosryhmät ovat täysipainoisesti mukana, sekä syrjinnän, segregaation ja romanivastaisuuden torjumisen tehostaminen siten, että romaneille taataan tosiasiallinen yhtäläinen pääsy koulutukseen, työelämään, terveydenhuoltoon ja asuntoihin. Komissio kannustaa jäsenvaltioita seuraaviin toimenpiteisiin: - perustetaan kansallisia romanifoorumeita tai kehitetään nykyisiä koordinointirakenteita siten, että niillä edistetään keskinäistä oppimista paikallisella tasolla ja varmistetaan kaikkien sidosryhmien ja romaniyhteisöjen osallistuminen täytäntöönpanoon ja seurantaan. - hyödynnetään täysimääräisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen puitteissa käytettävissä olevia uusia välineitä ja rahastoja. - valvotaan syrjinnän vastaisen lainsäädännön noudattamista. - torjutaan segregaatioita. - valvotaan vihapuhetta ja romanivastaisuutta ja pyritään torjumaan näitä ilmiöitä. - hyödynnetään täysimääräisesti raportointi- ja mittauskehystä sekä romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanon että ERI -rahastojen hyödyntämisen kansallisen tason seurannassa ja komissiolle neuvoston suosituksen pohjalta laadittavissa kertomuksissa. - tutkitaan, olisiko yhden valtion alueella menestyneitä, toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä mahdollista ottaa käyttöön laajemmin niin, että niiden vaikutus moninkertaistuisi ja niillä tavoitettaisiin runsaasti romaneja. - tuetaan romanien integraatioon liittyvien tavoitteiden saavuttamista yleisen politiikan osallistavien uudistusten sekä kestävän kansallisen rahoituksen avulla.

6 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 6(7) Komission tiedonannolla ei ole oikeusperustaa Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Komissio raportoi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Sosiaalijaos, kirjallinen menettely E 160/2013 vp StVp 1/ SiVp 2/2014 vp TyVp 7/ E 154/2014 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Suomen romanipoliittinen ohjelma valmistui 2009 (STM selvityksiä 2009:48). Ohjelman seurantaraportti, joka sisältää täsmennetyn toimenpidekokonaisuuden, julkaistiin 2014 (STM:n raportteja ja muistioita 2013:48). Suomi vastasi komission pyyntöön jakaa tietoa kansallisten romanistrategioiden toimeenpanosta (E-kirje 154/2014). Suomessa kansallisena romanistrategioita koskevana yhteystahona toimii sosiaali- ja terveysministeriö. COM (2015) 299 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot STM: Viveca Arrhenius, viveca.arrhenius@stm.fi; p STM/RONK: Sarita Friman-Korpela, sarita.friman-korpela@stm.fi, EUTORI-tunnus EU/2015/1070 Liitteet COM(2015) 299 final Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi romanit STM, UM EUE, OKM, SM, TEM, TPK, VNK