Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse

Transkriptio

1 Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse 2009

2 Vuonna 1883 järjestettiin Haapavedellä ensimmäiset hiihtokilpailut, yhdet varhaisimmista koko silloisessa Suomessa. Pitäjässä tiedettiin olevan vertaansa vailla olevia suksimiehiä ja syntyi ajatus katsoa, kuka osoittautuu kumppaneitaan paremmaksi. Kilpailut järjestettiin Haapajärven jäällä tasamaahiihtona. Järvi, jota myös Kirkkojärveksi kutsuttiin, sijaitsee keskustaajaman välittömässä läheisyydessä. Järven itäpäädyssä, nykyisen Kanteleen Voiman voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä kasvoi jo silloin yksinäinen tuulen pieksemä mänty, joka määrättiin kierrettäväksi. Kilpailu, kuten myöhemminkin järjestetyt kisat, tapahtui yhteislähtönä ja maaliintulojärjestys määritti sijoituksen. Nämä vuosittain järjestettävät kilpailut saavuttivat kasvavaa suosiota ja osanottajajoukko laajeni myöhemmin kansallista ja kansainvälistä kuuluisuutta saavuttaneilla kilpailijoilla kuten Juho Ritola, Aappo Luomajoki, Matti Koskenkorva ja Tapani Niku. Kaikki aikanaan maamme ehdotonta hiihtoeliittiä. Tasamaahiihdosta siirryttiin murtomaahiihtokilpailuihin 1920 luvun alussa ja kuinkas ollakaan, hiihtomännyn kiertäjä, Tapani Niku oli lähes lyömätön myös maastohiihdossa tuoden Suomelle ensimmäisen henkilökohtaisen olympiamitalin Chamonix n talviolympialaisista 18 km:n matkalla v Hiihtomänty seisoo edelleenkin vanhalla paikalla suojeltuna Suomen kilpahiihdon muistomerkkinä. Hiihtomänty ympäröivine maa-alueineen siirtyi v.2009 Haapaveden kaupungin omistukseen Kanteen Voiman kanssa tehdyn tilusvaihdon kautta. Erkki Rytky Kuvat: Mats Sandström, Kanteleen Voiman arkisto, Wiizart Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2010 Fotografier: Mats Sandström, Kanteleen Voimas arkiv, Wiizart Svensk översättning: Viexpo Grafisk form: Wiizart Tryckning: Forsberg, 2010 Sisältö Hiljaisuuden vuosi 2009, toimitusjohtajan katsaus Omistajat Voimalaitoksen tuotanto Polttoaineiden hankinta HaapaPuun vihkiäiset, Haapaveden voimalaitos 20 vuotta ja ajotuntia Tuulivoimaa Raahen Kopsaan Toimintakertomus ja tilinpäätös 2009 Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Kanteleen Voiman hallitus Hiihtomänty suomalaisen kilpahiihdon vanhin muistomerkki Skidtallen det äldsta minnesmärket för finländsk tävlingsåkning på skidor År 1883 ordnades en av de första skidtävlingarna i det dåvarande Finland i Haapavesi. Man visste att det fanns skidåkare som saknade motstycke i socknen och tanken att se vem av kamraterna, som är bäst, föddes. Skidtävlingarna ordnades på Haapajärvis is. Sjön, som även kallades Kirkkojärvi, ligger i närheten av centralorten. Vid östra delen av sjön växte redan då en ensam vindpinad tall, runt vilken skidåkarna skulle vända. Tävlingen, liksom också de tävlingar som ordnades senare, skedde med gemensam start och placeringen bestämdes enligt den ordning skidåkarna kom i mål i. Tävlingarna, som ordnades årligen, blev allt populärare och bland deltagarna fanns tävlande som senare blev berömda både nationellt och internationellt såsom Juho Ritola, Aappo Luomajoki, Matti Koskenkorva och Tapani Niku. Alla hörde under sin tid till landets absoluta skidelit. Från skidåkning på plan mark övergick man till längdåkningstävlingar i början av 1920 talet. Tapani Niku var så gott som oslag bar även i längdåkning och vann den första individuella olympiska medaljen för Finland under vinterolympiaden i Chamonix på 18 km:s sträckan år Skidtallen står fortfarande på samma gamla plats som ett skyddat minnesmärke för tävlingsåkningen i Finland. Skidtallen och det omgivande landområdet övergick år 2009 i Haapavesi stads ägo genom ett ägoutbyte med Kanteleen Voima. Erkki Rytky Innehåll Ett år av tystnad 2009, verkställande direktörens översikt Ägarna Kraftverkets produktion Anskaffning av bränsle Invigningen av HaapaPuu, Haapavesi kraftverk 20 år och drifttimmar Vindkraft till Kopsa i Brahestad Verksamhetsberättelse och bokslut 2009 Styrelsens verksamhetsberättelse Resultaträkning Balans Revisionsberättelse Kanteleen Voimas styrelse Kanteleen Voima

3 Toimitusjohtajan katsaus Hiljaisuuden vuosi 2009 Vuosi 2009 oli hiljaisuuden vuosi. Suomi painui koko maailman kanssa lamaan, paperitehtaita ja sellutehtaita suljettiin pysyvästi, terästehtaiden käydessä puolella teholla. Sähkön kulutus Suomessa laski vuoden 2007 huipusta kymmenyksen ollen 81,1 TWh. Koko vähenemä kohdistui teollisuuteen, koska kotitalouksien ja palvelusektorin sähkön kulutus ei laskenut. Suomessa tuotettiin sähköä 68,7 TWh sekä netto tuonti oli 12,4 TWh. Sähkön tuotantotavoissa suurin häviäjä oli vesivoima, jonka tuotanto laski yli 4 TWh. Bioenergialla tuotetun sähkönmäärä väheni lähes 2 TWh johtuen soodakattiloiden pysähtymisestä. Myös maakaasulla tuotetun sähkön määrä pieneni hieman alle 2 TWh. Pohjoismaisen sähkömarkkinan hintatilanne oli vakaa, koska polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat olivat edelliseen vuoteen verrattuna vakaat läpi vuoden. Samoin vesitilanteessa ei tapahtunut radikaaleja muutoksia, vaan muutamaa syksyn kuukautta lukuun ottamatta vesivarastot olivat hieman alle keskiarvon. Lauhdetuotannolle vuosi oli normaali Huolimatta sähkön kysynnän laskusta sähkön erillistuotanto eli lauhdetuotanto säilyi edellisen vuoden tasolla, itse asiassa kivihiileen perustuva sähköntuotanto lisääntyi 2 TWh vuonna Suurin selittäjä tälle oli pohjoismaisilla markkinoilla olleet huomattavat aluehintaerot, jotka johtuivat ennen kaikkea Oslon ja Ruotsin alueiden välisistä huomattavista siirtorajoituksista. Antti Vilkuna Alkuvuosi meni turpeita odotellessa Turve sähkön tuotannossa menetti sijaansa ja turpeella tuotettiin 0,5 TWh vähemmän sähköä, kuin edellisenä vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä määrää, jonka Haapaveden voimalaitos olisi voinut tuottaa talven ja kevään 2009 aikana. Huolimatta toukokuussa 2008 allekirjoitetusta monivuotisesta polttoaineen toimitussopimuksesta, Vapo lopetti sopimuksen vastaisesti polttoainetoimitukset voimalaitokselle lokakuun 2008 alussa ja toimitukset saatiin käyntiin vasta kesän jälkeen elokuussa Painopiste polttoainehankinnan monipuolistamisessa Kanteleen Voima aloitti keväällä 2008 omien soiden hankinnan ja tavoitteena on saada muutamien vuosien kuluttua viidennes polttoaineista omilta turvesoilta. Vuoden 2009 aikana saatiin useita suohankkeita valmisteluun ja Haapajärven Lamminnevan osalta voitiin jättää viranomaisille ympäristölupahakemus käsiteltäväksi. Puun energiakäytön lisääminen on EU:n energia- ja ilmastopaketin linjausten mukaista. Tavoitteena maassamme on metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen viime vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä on erittäin haasteellista samaan aikaan, kun metsäteollisuuden sivutuotteiden, kuten kuoren, purun ja hakkeen, määrä ja hakkuutyöt yleensä ovat vähenemässä. Biopolttoaineen hankinta aloitettiin loppusyksystä 2008 ja vuoden 2009 aikana käytettiin biopolttoainetta enemmän kuin edellisen 19 vuoden aikana yhteensä. Tosin vuoden 2010 aikana tullaan käyttämään taas enemmän kuin edellisen 20 vuoden aikana yhteensä. Voimalaitoksella tehtyjen laiteinvestointien lisäksi puu- ja peltobiomassojen käyttäminen edellyttää toimivaa hankintaorganisaatiota ja toimittajaketjua. Molempien osalta on Haapaveden voimalaitoksella edetty erinomaisesti. Verkställande direktörens översikt Ett år av tystnad 2009 År 2009 var ett tystnadens år. Finland föll tillsammans med hela världen in i en lågkonjunktur, pappers- och cellulosafabriker stängdes för gott medan stålverk gick på halv effekt. I Finland sjönk elförbrukningen med en tiondel från sitt maximum år 2007 till 81,1 TWh. Hela minskningen hänförde sig till industrin eftersom förbrukningen i privathushåll och inom servicesektorn inte sjönk. I Finland producerades 68,7 TWh elektricitet och nettoimporten uppgick till 12,4 TWh. Vattenkraften, vars produktion sjönk till knappt 4 TWh, var den största förloraren inom elproduktionen. Elmängden som producerats med bioenergi minskade med nästan 2 TWh vilket beror på att sodapannorna stannade. Även elmängden som producerats med naturgas minskade med lite under 2 TWh. Prissituationen på den nordiska elmarknaden var stabil, eftersom priserna på bränslen och utsläppsrättigheter var stabila hela året jämfört med föregående år. Likaså skedde inga radikala förändringar i vattensituationen och förutom några månader på hösten var vattenlagren lite under genomsnittet. Ett normalt år för kondensatproduktion Trots att efterfrågan på elektricitet sjönk stannade särproduktionen av elektricitet eller kondensatproduktionen på samma nivå som föregående år, i själva verket ökade produktionen av elektricitet med stenkol med 2 TWh år Den största förklaringen till detta var de stora regionala prisskillnaderna på de nordiska marknaderna som främst berodde på betydande överföringsbegränsningar framför allt mellan Oslo och områden i Sverige. Början av året gick i väntan på torv Torven förlorade sin ställning i elproduktionen och med torv producerades 0,5 TWh mindre elektricitet än föregående år. I praktiken betyder det här den mängd som Haapavesi kraftverk skulle ha kunnat producera under vintern och våren Trots det mångåriga avtalet om bränsleleveranser som undertecknades i maj 2008 avbröt Vapo i strid med avtalet bränsleleveranserna till kraftverket i början av oktober 2008 och leveranserna kom igång först efter sommaren i augusti Tyngdpunkten på mångsidigare bränsleanskaffning På våren 2008 började Kanteleen Voima skaffa egna torvmarker och målet är att efter några år få en femtedel av bränslet från egna torvmossar. Under år 2009 förbereddes flera torvprojekt och för Lamminneva i Haapajärvi kunde man lämna in en miljötillståndsansökan till myndigheterna. Den ökade energianvändningen av trä följer riktlinjerna i EU:s energi- och klimatpaket. I vårt land är målet att före år 2020 trefaldiga användningen av skogsflis från nivån under de senaste åren. Detta är en stor utmaning då mängden biprodukter från skogsindustrin, som trädbark, spån och flis och även avverkningsarbetet i allmänhet, samtidigt minskar. Anskaffningen av biobränsle inleddes på senhösten 2008 och under 2009 användes mera biobränsle än under de föregående 19 åren sammanlagt. Visserligen kommer man under år 2010 att åter använda mera än under de föregående 20 åren sammanlagt. Utöver anläggningsinvesteringarna som gjordes i kraftverket förutsätter användandet av trä- och åkerbiomassor en fungerande anskaffningsorganisation och kedja av leverantörer. Vad gäller båda har arbetet i Haapavesi kraftverk framskridit utmärkt. 4 Kanteleen Voima 2009 Kanteleen Voima

4 Kopsan tuulipuisto etenee Kanteleen Voiman osakkaat antoivat yhtiölle huhtikuussa 2009 uuden tehtävän, kehittää Raahen Kopsassa noin 100 MW tuulivoimahankkeen. Heinäkuussa 2009 aloitettiin alueella tuulimittaukset. Samoihin aikoihin aloitettiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä kaavoitus ja maankäytön suunnittelu. Hankkeen valmisteluvaihe on valmis vuonna 2011, jolloin myös investointipäätös on mahdollista tehdä. Tuulipuisto on mahdollista toteuttaa myös neljässä erillisessä 25 MW vaiheessa. Voimalaitos on parempi kuin koskaan Kuluneen vuoden aikana voimalaitoksen parantamistyötä jatkettiin niin polttoainejärjestelmien, automaation ja ympäristönsuojeluinvestointien osalta. Vuosi 2009 oli Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitoksen juhlavuosi. Voimalaitos saavutti käyttötuntia ja vuoden lopussa tuli kuluneeksi 20 vuotta voimalaitoksen kaupallisen käytön alkamisesta. Molempia asioita juhlittiin HaapaPuu -hankkeen vihkijäisten merkeissä On pysyttävä liikkeellä Vuosien haasteet ovat olleet suurimmat mitä Haapaveden voimalaitos on koskaan kohdannut. Sekä yhtiön henkilökunta että omistajat ovat ottaneet tämän haasteena vastaan avoimin mielin ja uusia ratkaisuja hakien. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat, että tiimiimme on tullut jo seitsemän uutta ihmistä, joista osa kokonaan uusiin tehtäviin, sekä uusien investointihankkeiden selvittäminen kuten polttoaineterminaalin rakentaminen ja toisen biojauhimen hankinta. Omistajat Ägarna KATTERNÖ RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT Oy Herrfors Ab Pietarsaaren energialaitos /Jakobstads energiverk Esse Elektro-Kraft Ab, Ähtävä /Esse Uudenkaarlepyyn Voimalaitos /Nykarleby Kraftverk Kruunupyyn sähkölaitos /Kronoby elverk Vetelin Sähkölaitos Oy Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi KAAKON ENERGIA OY Imatran Seudun Sähkö Oy Outokummun Energia Oy Parikkalan Valo Oy Vindkraftsparken i Kopsa går framåt I april 2009 gav Kanteleen Voimas delägare bolaget en ny uppgift att utveckla ett vindkraftsprojekt på cirka 100 MW i Kopsa i Brahestad. I juli 2009 inleddes vindmätningarna på området. Ungefär vid samma tid inleddes miljökonsekvensbedömningen (MKB) samt planläggningen och planeringen av markanvändningen. Projektets förberedelsefas blir klar år 2011 varvid även investeringsbeslutet kan fattas. Vindkraftsparken kan även genomföras i fyra fristående 25 MW:s faser. Kraftverket bättre än någonsin Under det gångna året fortsatte arbetet med att effektivera kraftverkets bränslesystem, automation och investeringar i miljöskydd. Året 2009 var ett jubileumsår för Kanteleen Voimas kraftverk i Haapavesi. Kraftverket uppnådde gångtimmar och vid slutet av året var det 20 år sedan kraftverkets kommersiella drift inleddes. Dessa firades med invigningen av projektet HaapaPuu Man måste vara i rörelse Utmaningarna under åren har varit de största som Haapavesi kraftverk någonsin har ställts inför. Både bolagets personal och ägare har mött denna utmaning med öppna sinnen och genom att söka nya lösningar. Goda exempel på detta är att redan har sju nya personer kommit med i vårt team, av vilka en del i helt nya uppgifter, samt utredandet av nya investeringsprojekt såsom byggandet av en bränsleterminal och anskaffandet av en till biokvarn. ETELÄ-SUOMEN VOIMA OY /OY SYDFINSKA KRAFT AB *) Keravan Energia Oy Mäntsälän Sähkö Oy Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab Nurmijärven Sähkö Oy Haminan Energia Oy Etelä-Savon Energia Oy, Mikkeli /S:t Mickel SPS TUOTANTO OY *) Leppäkosken Sähkö, Ikaalinen/Ikalis Kokemäen Sähkö Oy Paneliakosken Voima Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Sallilan Energia Oy, Loimaa Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää Lankosken Sähkö Oy, Siikanen VALKEAKOSKEN ENERGIA OY ÅLANDS ELANDELSLAG *) Omistus siirtyy Suomen Voima Oy:öön vuoden 2010 aikana Ägandet övergår till Suomen Voima Oy Kanteleen Voima 2009 Kanteleen Voima

5 Voimalaitoksen tuotanto Vuoden 2008 puolella alkanut polttoaine pula jatkui alkuvuoden 2009 toukokuun loppuun saakka. Seisokkiaika hyödynnettiin tekemällä vuosihuolto huhti- ja toukokuun aikana. Kesä-, heinä- ja elokuun alku oltiin tuotannollisessa seisokissa sähkön spot-hinnan ollessa alhaalla. Elokuun puolenvälin tietämissä voimalaitos käynnistettiin ja laitos oli tuotannossa kahta pientä katkosta lukuun ottamatta loppuvuoden. Tuotanto verkkoon vuonna 2009 oli 398,3 GWh. Polttoaineiden laatu vaihteli jonkin verran, mutta voimalaitoksen käytettävyys säilyi kuitenkin hyvällä tasolla ollen 96,8 %, kun ei oteta huo - mioon turpeen puutteesta johtuvaa seisokkia. Polttoaineen laatuun vaikutti osaltaan lisääntynyt biopoltto aineiden käyttö. Biopolttoaineista sahanpurujen ja ruokohelpin kosteus ja lämpöarvot eivät aina täyttäneet voimalaitoksen polttoaineiden laatu vaatimuksia. Myös metsätähdehakkeen ja kuoren kosteuspitoisuus oli aika-ajoin liian korkea. Voimalaitoksella oli ajojakson aikana kaksi lyhyttä huoltoseisokkia, 5 vuorokautta lokakuussa ja 4 vuorokautta marraskuussa. Polttoaineen laadusta johtuvaa tuotantomenetystä oli yhteensä noin 4,5 GWh. Ympäristöasiat Jätelain estäessä nestemäisten lietteiden viennin kaatopaikoille yhtiö on päätynyt rakentamaan lietteidenkäsittelylaitoksen. Lietteet kerätään altaisiin ja käsitellään välpällä ja rumpukuivaimilla. Laitteisto valmistui vuoden 2009 loppuun mennessä. Savukaasujen ympäristöpäästöjen rikkidioksidirajan alittaminen on osoittautunut ongelmallisek- Miljöfrågor Eftersom avfallslagen hindrar att föra flytande slam till avstjälpningsplatserna har bolaget beslutat bygga en slambehandlingsanläggning. Slammet samlas i bassänger och behandlas genom siktning och i torktrummor. Utrustningen blev färdig i slutet av år Det har visat sig vara problematiskt att underskrida svaveldioxidgränsen för miljöutsläpp av rökgaser. Kraftverket har ingen avsvavling varför nästan allt svavel av bränslet avlägsnar sig som svaveldioxid i rökgaserna. Utsläppsgränsen överskreds tre månader i fjol. Utsläppsgränsen för kväsi. Voimalaitoksella ei ole rikinpoistoa, joten lähes kaikki polttoaineen rikki poistuu savukaasujen mukana rikkidioksidina. Päästöraja ylitettiin viime vuonna kolmena kuukautena. Typenoksi dien päästöraja alittui reilusti, myös hiukkaspäästöt alittivat luparajan. Vesistöpäästöistä raportoitiin kaksi kertaa, koska marraskuussa pääsi viivästysaltaasta vesistöön jonkin verran emäksistä vettä ja joulukuussa hapanta vettä. Päästöistä ei aiheutunut ympäristövahinkoa. Vesistöpäästöjen, etenkin happamien päästöjen, riskiä kasvattaa lietteiden käsittelyn lisääntyminen voimalaitoksella. Viivästysaltaan toiminnallisuutta parannetaan tulevan kesän aikana. Energiatehokkuus Kanteleen Voima Oy allekirjoitti Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen liittymisasiakirjan Vuoden 2009 aikana jatkettiin energiatehokkuuden parantamiseen pyrkivien investointien ja peruskorjausten toteutusta mm. lisäämällä taajuusmuuttajakäyttöjä. Voimalaitoksen minimitehona ilman tukiöljyä on saavutettu 60 MW, tehon säätöalue on tällä hetkellä %. Vuosihuolto 2009 Voimalaitos seisoi polttoaineen puutteen vuoksi, seisokin aikana tehtiin voimalaitoksen huoltoja ja investointitöitä. Voimalaitos oli kuitenkin noin viikon käynnistysvalmiudessa suunnitellun vuosihuollon alkamiseen saakka. Suunnitellun vuosihuollon aikana tehtiin suuremmat pitemmän huoltoajan vaatimat työt. Pitkästä seisokkiajasta johtuen vuosihuolto voitiin tehdä merkittäviltä osin oman henkilöstön voimin. Investoinnit Suurin investointi oli HaapaPuu -projektin toteutus, joka mahdollistui Työ- ja elinkeinoministe riön myöntämän tuen turvin. Investointi mahdollistaa puun käytön voimalaitoksen polttoaineena. Kraftverkets produktion 8 Kanteleen Voima 2009 Bränslebristen, som började vid ingången av år 2008, fortsatte ända till slutet av maj år Driftavbrottet utnyttjades till att utföra årlig service i april och maj. I början av juni, juli och augusti stod produktionen i kraftverket när spotpriserna på elektricitet var låga. Kring mitten av augusti startades kraftverket och var förutom två kortare avbrott, i produktion resten av året. År 2009 uppgick produktionen till nätet till 398,3 GWh. Bränslets kvalitet växlade något men kraftverkets drift fortsatte ändå på en god nivå med 96,8 %, då man inte beaktar det driftavbrott som berodde på torvbrist. Den ökade användningen av biobränslen inverkade på bränslekvaliteten. Av biobränslena uppfyllde inte fukt- och värmevärdena i sågspån och rörflen alltid kraftverkets kvalitetskrav på bränslen. Även fukthalten i skogsflis och trädbark var tidvis för hög. Under driftperioden hade kraftverket två kortare driftavbrott för service, 5 dygn i oktober och 4 dygn i november. Produktionsförlusterna som berodde på bränslets kvalitet uppgick till cirka 4,5 GWh. veoxid underskreds rejält, även partikelutsläppen underskred gränsen i tillståndet. Om utsläpp i vattendrag rapporterades två gånger eftersom lite basiskt vatten rann från fördröjningsmagasinet ut i vattendraget i november och syravatten i december. Utsläppen förorsakade inga miljöskador. När behandlingen av slam ökar vid kraftverket ökar också risken för framför allt sura utsläpp i vattendrag. Fördröjningsmagasinets funktionalitet förbättras under den kommande sommaren. Energieffektivitet Kanteleen Voima Oy undertecknade anslutningsdokumentet för näringslivets energieffektivitetsavtal Under år 2009 fortsatte bolaget att genomföra investeringar och renoveringar för att höja energieffektiviteten bland annat genom att öka användningen av frekvensomvandlare. Kraftverket har uppnått en minimieffekt på 60 MW utan stödolja. För närvarande är regleringsområdet för effekten %. Årlig service 2009 Kraftverket stod stilla på grund av bränslebrist. Under driftstoppet utfördes investeringsarbeten och service i kraftverket. Före den planerade årliga servicen stod kraftverket emellertid cirka en vecka i startberedskap. Under den planerade årliga servicen utfördes större servicearbeten som krävde längre tid. På grund av det längre driftstoppet kunde den egna personalen utföra största delen av den årliga servicen. Investeringar Genomförandet av projektet HaapaPuu var den största investeringen, som blev möjlig med hjälp av stödet som arbets- och näringsministeriet beviljade. Investeringen gör det möjligt att använda trä som bränsle i kraftverket. Det centrala i systemet är en kross som konstruerats för att finfördela träet så att det kan brännas i en pulverförbränningspanna. Ett nytt slambehandlingssystem byggdes för kraftverket. Investeringen, som kostade cirka Kanteleen Voima

6 Järjestelmän ydin on puun hienontamiseen kehitetty jauhin, jolla puu saadaan niin hienojakoiseksi, että sitä voidaan polttaa pölypolttokattilassa. Voimalaitokselle rakennettiin uusi lietteen käsittelyjärjestelmä. Noin 1,3 milj maksanut investointi tehtiin, että voidaan täyttää jätelain kiristyneet ympäristönsuojeluvaatimukset. Prosessin suunnittelu ja toteutus oli haasteellinen, samantyyppisen lietteen käsittelylaitosta ei ole rakennettu aikaisemmin. Voimalaitoksen automaatiomuutos toteutettiin myös vesilaitoksella, muutoksen johdosta vesilaitosprosessi saatiin täysin valvomosta ohjatuksi, voimalaitoskäyttäjien hoidettavaksi. Henkilöstö Hekilöstön määrä oli yhteensä 41 henkilöä. V alussa kaksi henkilöä siirtyi laboratoriotoimintojen ulkoistuksen yhteydessä VPdiagnose Oy:n palvelukseen. Henkilökunnan koulutuksessa keskityttiin uusien prosessien ja automaatiojärjestelmän tuomien muutoksien omaksumiseen. Kouluttajina olivat pääosin voimalaitoksen omat henkilöt, jotka olivat mukana suunnittelu- ja toteutusprojekteissa. Koko voimalaitoksen henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus englanninkielen opiskeluun yksityisopettajan johdolla, kielen opiskeluun osallistui noin neljännes henkilöstöstä. Kolme henkilöä aloitti voimalaitoskäyttäjän oppisopimus-opinnot tavoitteena alikonemestarin tutkinto. Työturvallisuus- ja sähkö turvallisuuskoulutusta on jatkettu aiempien vuosien mukaisesti. Virkistystoiminnan organisoinnista on huolehtinut henkilökuntakerho. Polttoaineiden hankinta Haapaveden voimalaitoksella jalostetaan sähköksi paikallisia kotimaisia biopolttoaineita; turvetta, puuta ja peltobiomassoja. Puupolttoaineina laitoksella pystyttiin aiemmin käyttämään vain valmiiksi hienojakeista puuta kuten sahanpurua ja kutteria. Nyt syksyllä valmistunut HaapaPuu -biopolttoaineiden käsittelyjärjestelmä mahdollistaa myös metsähakkeen ja kantomurskeen jauhamisen voimalaitoksen pölypolttokattilaan soveltuvaksi polttoaineeksi. Puu ja muu biomassa monipuolistavat ja varmistavat voimalaitoksen polttoainehuoltoa. Turve Haapaveden voimalaitoksen pääpolttoaine on jyrsinturve. Viime kesä oli turpeen tuotannon kannalta Pohjois-Suomessa hyvä. Koko alkuvuoden kestäneen seisokin jälkeen laitoksen pääpolttoainetoimittajan Vapo Oy:n toimitukset käynnistyivät jälleen elokuussa. Syksyn aikana Haapaveden voimalaitoksella käytettiin turvetta sähköntuotantoon 963 GWh:a. Kanteleen Voima Oy:n omien turvesoiden hankinta käynnistyi vuonna Omalla turvetuotannolla parannetaan ja varmistetaan voimalaitoksen polttoainehuoltoa. Ensimmäisen oman turvesuon, Lamminnevan, ympäristölupahakemus jätettiin viranomaisille Yhtiöllä on lisäksi työn alla useita turvesuoalueita ja uusia etsitään koko ajan lisää. Lisäksi syksyn aikana tehtiin turpeen toimitussopimuksia myös uusien polttoainetoimittajien kanssa. 1,3 milj., gjordes för att kunna uppfylla de strängare miljöskyddskraven i avfallslagen. Planeringen och genomförandet av processen var utmanande eftersom en slambehandlingsanläggning av samma typ inte har byggts tidigare. Kraftverkets automationsändring genomfördes även vid vattenverket. Till följd av ändringen kan anläggningens operatörer styra hela processen i vattenverket från kontrollrummet. Personal Antalet anställda var sammanlagt 41 personer Två personer övergick i VPdiagnose Oy:s tjänst i samband med att laboratoriefunktionerna lades ut i början av år I utbildningen av personalen lades tyngdpunkten på att personalen lär sig ändringarna som de nya processerna och automationssystemet för med sig. Största delen av utbildarna var kraftverkets egen personal som deltog i planerings- och genomföringsprojekten. Hela kraftverkets personal erbjöds möjligheten att studera engelska under ledning 10 Kanteleen Voima 2009 av en privatlärare, fyra personer deltog i undervisningen. Tre av personerna inledde läroavtalsstudierna för kraftverksoperatörer med undermaskinmästarexamen som mål. Arbetssäkerhets- och elsäkerhetsutbildningen har fortsatt enligt tidigare år. Personalklubben har organiserat rekreationsverksamheten. Anskaffning av bränsle Lokalt inhemskt biobränsle, torv, trä och åkerbiomassor förädlas till elektricitet vid Haapavesi kraftverk. Tidigare kunde kraftverket endast använda färdig finmalen trä som sågspån och kutter som bränsle. Nu på hösten möjliggör det färdigställda HaapaPuu behandlingssystemet för biobränslen även malning av skogsflis och stubbkross till bränsle som lämpar sig för kraftverkets pulverförbränningspanna. Trä och övrig biomassa säkerställer och gör kraftverkets bränsleförsörjning mångsidigare. Torv Frästorv är huvudbränslet vid Haapavesi kraftverk. Den senaste sommaren var mycket bra för torvproduktionen i norra Finland. Efter driftavbrottet som pågick under början av året har leveranserna från verkets huvudbränsleleverantör Vapo Oy åter kommit igång i augusti. Under hösten använde Haapavesi kraftverk torv för att producera 963 GWh elektricitet. Kanteleen Voima Oy började skaffa egna torvmossar år Den egna torvproduktionen förbättrar och säkerställer kraftverkets bränsleförsörjning. Miljötillståndsansökan för den första egna torvmossen Lamminneva lämnades in till myndigheterna Dessutom har bolaget flera torvmossområden under arbete och söker kontinuerligt nya. Under hösten slöts dessutom torvleveransavtal även med nya bränsleleverantörer. Träenergi Senaste höst färdigställdes HaapaPuu -anläggningshelheten, en investering på nästan tre miljoner euro. Provkörningarna i anläggningen Kanteleen Voima

7 Puuenergia Viime syksynä valmistui lähes kolme miljoonaa euroa maksanut investointi, HaapaPuu-laitoskokonaisuus. Puun jauhamisteknologiaan perustuvan laitoksen koeajot aloitettiin syyskuussa ja syksyn aikana testeissä jauhimen läpi ajettiin eri hakelaatuja, puunkuorta ja ruokohelpiä. Uuden investoinnin jälkeen voimalaitoksessa on mahdollista käyttää metsäpolttoaineita alkuvaiheessa noin i-m 3 /v. Määrää voidaan myöhemmin lisäinvestoinneilla kasvattaa. Yhden jauhinmyllyn tarpeisiin puuta löytyi alueelta hyvin. Metsäpolttoaineet tulevat laitokselle toimittajilta noin sadan kilometrin säteeltä. Toimittajat hakettavat polttoaineen valmiiksi hakkuutähteistä, kannoista ja nuoren kasvatusmetsän harvennuksista tulevasta energiapuusta. Haapaveden voimalaitoksen sijainti on koettu logistisesti hyväksi. Vuoden aikana käytiin neuvotteluja ja sovittiin myös sahojen sivutuotteiden hankinnoista voimalaitoksen polttoaineeksi. Kesällä seisokin aikana sahanpuruja ja kuorta välivarastoitiin läheiselle turvesuolle, josta ne syksyllä laitoksen käynnistyttyä ajettiin polttoon. Peltoenergia Haapaveden voimalaitos on yksi Suomen suurimpia peltoenergian käyttäjiä syksyn aikana voimalaitoksella käytettiin polttoaineena 15 GWh:a ruokohelpiä, joka on heinää muistuttava, monivuotinen viljeltävä polttoaine. Ruokohelpi tulee voimalaitokselle turpeeseen sekoitettuna. Ruokohelpi ja puupolttoaineet ovat uusiutuvaa energiaa, joiden käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Työtä ja toimeentuloa Kotimaisten energialähteiden käytöllä on merkittävä vaikutus alueen työllisyydelle. Turpeen käyttö työllistää Haapaveden voimalaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden lisäksi useita satoja henkilöitä turpeen tuotannossa ja kuljetuksissa. Metsäpolttoaineiden hankinta luo alussa parikymmentä uutta työpaikkaa. Vauhtiin päästyään nyt aloitettu puun poltto luo alueelle jopa sata uutta työpaikkaa. Puun ja muun biomassan käyttö ei vähennä voimalaitoksen turpeen kulutusta, vaan monipuolistaa ja varmistaa voimalaitoksen polttoainehuoltoa. Suomessa on tavoitteena kolminkertaistaa puupolttoaineiden käyttö vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän tuoreet linjaukset antavat eväitä tähän haastavaan tavoitteeseen pääsemiseksi. Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiota, hakkuut ovat nyt noin 60 miljoonaa kuutiota. Puuta kyllä metsissä riittää, kun se vain saadaan sieltä kannattavasti liikkeelle. Jotta puun käyttöä maassamme voidaan lisätä, tarvitaan myös lisää turvetta. Polttoprosessissa turve ja puu täydentävät toisiaan; turve pitää kattilat puhtaana ja mahdollistaa hiilidioksidineutraalin puun polttamisen. Haapaveden voimalaitoksen polttoaineet 2009 Jyrsinturve GWh Metsäpolttoaineet GWh Sahojen sivutuotteet GWh Ruokohelpi GWh som grundar sig på trämalningsteknologi inleddes i september och under höstens lopp kördes olika fliskvaliteter, trädbark och rörflen genom krossen. Efter den nya investeringen kan kraftverket under det inledande skedet använda skogsbränsle cirka i-m 3 /år. Mängden kan senare ökas genom tilläggsinvesteringar. Inom området finns gott om verk för en krosskvarn. Leverantörer inom en radie på cirka 100 km levererar skogsbränsle till verket. Leverantörerna flisar bränslet av avverkningsrester, stubbar och energived som kommer från unga gallringsskogar. Läget för Haapavesi kraftverk anses vara lämpligt med tanke på logistik. Under året förhandlade man och avtalade även om att skaffa biprodukter från sågverk som bränsle till kraftverket. Under driftstoppet på sommaren mellanlagrades sågspån och trädbark på den närliggande torvmossen och när driften startades på hösten kördes bränslet till verket för förbränning. Åkerenergi Haapavesi kraftverk är en av de största användarna av åkerenergi i Finland. Under hösten år 2009 användes i kraftverket rörflen som bränsle för att producera 15 GWh. Rörflen är en mångårig odlingsbar bränsleväxt som påminner om gräs. Rörflenen kommer till kraftverket blandad med torv. Rörflen och trädbränslen är förnybar energi, dvs. användningen av dem ökar inte koldioxidutsläppen. Arbete och utkomst Användandet av inhemska energikällor har en betydande inverkan på sysselsättningen i området. Användandet av torv sysselsätter utöver personer som är anställda vid Haapavesi kraftverk även flera hundra personer inom torvproduktionen och transporten. I början skapar anskaffningen av skogsbränslen ett tjugotal nya arbetsplatser. När man kommit igång skapar den nu inledda träförbränningen upp till hundra nya arbetsplatser i området. Användningen av trä och biomassa minskar inte verkets torvförbrukning utan säkerställer och gör kraftverkets bränsleförsörjning mångsidigare. I Finland strävar man efter att trefaldiga förbrukningen av träbränsle fram till år De senaste riktlinjerna av ministergruppen för regeringens klimat- och energipolitik ger vägledning för att uppnå detta utmanande mål. Varje år växer skogarna i Finland cirka 100 miljoner kubik, avverkningarna är nu cirka 60 miljoner kubik. Virket i skogarna räcker nog till, bara man får det därifrån på ett lönsamt sätt. För att kunna öka användandet av trä i vårt land behövs också mera torv. I förbränningsprocessen kompletterar torven och trädet varandra; torven håller pannorna rena och möjliggör förbränning av koldioxidneutralt trä. Bränslen i Haapavesi kraftverk 2009 Frästorv GWh Skogsbränslen GWh Biprodukter från sågar GWh Rörflen GWh 12 Kanteleen Voima 2009 Kanteleen Voima

8 HaapaPuun vihkiäiset, Haapaveden voimalaitos 20 vuotta ja ajotuntia Voimalaitoksella tuli käyttötuntia täyteen , ensimmäinen tahdistus valtakunnan verkkoon oli Voimalaitoksen 20-vuotista taivalta ja käyttötunnin täyttymistä juhlittiin arvovaltaisen vierasjoukon kanssa HaapaPuu -projektin vihkiäisten yhteydessä Lounaspuheessaan Ministeri Pekkarinen muistutti uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen tärkeydestä ja kotimaisen turpeen merkityksestä huoltovarmuuden varmistajana. Sadantuhannen käyttötunnin ja kahdenkymmenen vuoden aikana laitos on käyttänyt polttoaineita yhteensä noin GWh. Suurin osa polttoaineesta on ollut jyrsinturvetta. Turvetta on poltettu 20 vuoden aikana noin m 3, rekkakuormaa. Yhtenä letkana rekkajonon pituus olisi km. Työtä voimalaitoksen käyttö on turpeen tuotanto mukaan lukien tarjonnut vuosittain lähes 300 henkilölle Haapavedellä ja lähialueilla henkilötyövuotta 20 vuoden aikana. Haapavedellä on yhteensä noin 800 teollista työpaikkaa. Invigningen av HaapaPuu, Haapavesi kraftverk 20 år och drifttimmar Kraftverket hade gångtimmar , den första infasningen till det riksomfattande elnätet skedde Kraftverkets 20-åriga tillvaro och gångtimmar firades tillsammans med högt uppsatta gäster i samband med invigningen av projektet HaapaPuu I sitt lunchtal påminde minister Pekkarinen om hur viktigt det är att användandet av förnyelsebara energikällor ökas samt den inhemska torvens betydelse som säkerställare av underhållssäkerheten. Under gångtimmar och tjugo år har anläggningen använt bränsle för sammanlagt cirka GWh. Största delen av bränslet har varit frästorv. Under 20 års tid har kraftverket bränt upp cirka m 3, dvs långtradarlass torv. Dessa långtradare skulle bilda en kilometer lång kö. Varje år har Kraftverkets drift inklusive torvproduktionen erbjudit cirka 300 personer i Haapavesi och närområdena arbete, dvs årsverken. I Haapavesi finns sammanlagt cirka 800 industriarbetsplatser. 14 Kanteleen Voima 2009 Kanteleen Voima

9 Tuulivoimaa Raahen Kopsaan Kanteleen Voima Oy selvittää maatuulivoimapuiston rakentamista Raahen Kopsan kylään. Alue, johon tuulivoimapuistoa kaavaillaan, sijaitsee Kopsan kylän eteläosissa, parikymmentä kilometriä merenrannasta. Alueen korkeimmat kohdat ovat jopa 110 metrin korkeudella merenpinnasta, joten tuulivoiman tuotannolle on hyvät lähtökohdat. Lisäksi sähkön kantaverkko kulkee alueen välittömässä läheisyydessä. Puiston koko Alustavien kartta- ja maastotutkimusten perusteella Pirttiselän ja Nahkakallion alueille mahtuisi kolmisenkymmentä 2 5 megawatin voimalayksikköä, joten kokonaisteho tuulipuistolla voisi olla megawattia. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jopa sähkölämmitteistä omakotitaloa voisi saada sähkönsä tämän tuulipuiston tuotannosta. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä puisto vähentäisi noin tonnia vuosittain. Selvitykset Kanteleen Voima on aloittanut yhdessä Raahen kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa yleiskaavan laadinta- ja tarkastustyön sekä ympäristövaikutusten arviointiprosessin (YVA). Osana tätä työtä tehdään alueella noin vuoden ajan tuulimittauksia, joita varten alueelle pystytettiin heinäkuun lopussa 100 m korkea mittausmasto. Näiden prosessien jälkeen laaditaan kannattavuuslaskelmat, joiden perusteella osakkaat voivat tehdä investointipäätöksen vuonna Henkilöstön määrä voimalaitoksen käynnistyessä oli 59. Alkuajoista voimalaitoksen oman henkilöstön määrä on vähentynyt noin kolmanneksella. Toiminnan käynnistyessä palkatuista henkilöistä on edelleen 22 henkilöä voimalaitoksen palveluksessa. Sähköä voimalaitos on tuottanut 20 vuoden aikana lähes 15 miljardia kwh. Tämä suomalaisella turpeella tuotettu sähkö on korvannut lähinnä ulkomaalaista hiilivoimaa. Nykyisillä hinnoilla tuon korvatun hiilen arvo on yli Under 20 år har elverket producerat nästa 15 miljarder kwh. Denna elektricitet som producerats med finländskt torv har ersatt främst utländskt kol. Enligt nuvarande priser är värdet på det ersatta kolet över När kraftverket startade var personalantalet 59. Från den första tiden har kraftverkets egen personal minskat med cirka en tredjedel. Av de personer som anställdes när kraftverket startade arbetar fortfarande 22 i kraftverket. Vindkraft till Kopsa i Brahestad Kanteleen Voima Oy utreder byggandet av en vindkraftpark i byn Kopsa i Brahestad. Området där vindkraftparken planeras ligger i södra delen av byn Kopsa ett tjugotal kilometer från havsstranden. De högsta punkterna på området ligger hela 110 meter över havet varför utgångspunkten för producering av vindkraft är god. Dessutom går stamnätet alldeles nära området. Parkens storlek Utgående från preliminär kart- och terrängundersökning skulle ett trettiotal kraftverksenheter på 2 5 megawatt rymmas på områdena Pirttiselkä och Nahkakallio, varför vindparkens totaleffekt kunde vara megawatt. I praktiken betyder det här att upp till eluppvärmda egnahemshus kunde få sin elektricitet från produktionen i den här vindparken. Parken skulle minska på elproduktionens koldioxidutsläpp med cirka ton varje år. Utredningar Kanteleen Voima har tillsammans med Brahestad och övriga myndigheter inlett upprättandet av en generalplan och genomgång samt processen för bedömning av miljökonsekvenser (MKB). I detta arbete ingår vindmätningar som utförs på området under cirka ett år, och för vilka man i slutet av juli reste en 100 m hög mätmast. Efter dessa processer görs lönsamhetskalkyler utgående från vilka aktieägarna kan fatta investeringsbeslutet år Finlands vindkraftsmål I sin klimat- och energistrategi på lång sikt har Finland förbundit sig till att öka förnyelsebar energi. Som mål har man ställt upp att öka vindkrafts- 16 Kanteleen Voima 2009 Kanteleen Voima

10 Suomen tuulivoimatavoite Suomi on sitoutunut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassaan lisäämään uusiutuvaa energiaa. Tavoitteeksi on asetettu tuulivoimakapasiteetin kasvattaminen nykyisestä runsaasta 140 megawatista megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomi on vuoden 2010 aikana siirtymässä investointituesta syöttötariffiin, jonka odotetaan laukaisevan tuulivoimahankkeita liikkeelle. Tuulivoimaloiden määrä n. 30 Tuulivoimalan nimellisteho MW Koko puiston kokonaisteho MW Tornin korkeus m Roottorin halkaisija m Yhden voimalan vaatima ala n. 0,5 ha Tuulivoimaloiden etäisyydet toisistaan n. 500 m Valmistuminen vuosina Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut 2009 kapaciteten från nuvarande dryga 140 megawatt till megawatt före år För att uppnå målet håller Finland under år 2010 på att övergå från investeringsstöd till matningstariff som förväntas ge upphov till vindkraftprojekt. Antalet vindkraftverk ca 30 Vindkraftverkets nominella effekt MW Hela parkens totaleffekt MW Tornets höjd m Rotorns diameter m Yta för ett kraftverk ca 0,5 ha Avståndet mellan vindkraftverken.... ca 500 m Färdigställs Kanteleen Voima 2009 Kanteleen Voima

11 Toimintakertomus 2009 Tilikauden tapahtumat Tilikausi 2009 oli Kanteleen Voima Oy:n kolmas täysi toimintavuosi. Sähkön markkinahinta oli kevättä ja keskikesää lukuun ottamatta tasolla, jolla yhtiön omistaman Haapaveden voimalaitoksen ajo olisi ollut kannattavaa. Yhtiö oli sopinut toukokuussa 2008 Vapon kanssa pitkäaikaisesta polttoaineen toimitussopimuksesta, jonka piti taata laitokselle sen tarvitsema perusturvemäärä. Vapo kuitenkin lopetti polttoainetoimitukset Haapaveden voimalaitokselle. Riittävä määrä turvetta voimalaitoksen käynnistämiseen oli saatavissa vasta kesällä Elokuussa 2009 sähkön markkinahinta nousi tasolle, joka mahdollisti laitoksen kannattavan käynnistämisen. Turpeen toimituksen keskeytyksestä johtuvaa tuotannonmenetystä aiheutui vuonna 2009 kaikkiaan yli 155 GWh. Ainoa merkittävä tekninen häiriö oli laitoksen yhden turvemyllyn vaurioituminen joulukuussa Vaurio ei pysäyttänyt laitosta, mutta rajoitti sen tehoa yli kahden viikon ajan noin viidenneksen. Haapaveden voimalaitoksen nettotuotannoksi jäi 398 GWh. Jyrsinturvetta käytettiin loppuvuoden aikana 963 GWh, jonka lisäksi voimalaitos olisi ollut valmis käyttämään turvetta tammi-helmikuussa. Biopolttoaineita käytettiin 59 GWh:a, joka on enemmän kuin laitoksen koko historian aikainen biopolttoaineen käyttö yhteensä. Päästöoikeuksia käytettiin kaikkiaan t. Merkittävimmät investoinnit kertomusvuonna olivat biopolttoaineen syöttö- ja murskausjärjestelmän sekä lietteenkäsittelylaitoksen rakentamiset. Biopolttoaine-järjestelmään yhtiö sai merkittävän energia-avustuksen, joka mahdollisti hankkeen toteuttamisen. Energiaselvitys projektin perusteella toteutettiin kaksi investointihanketta TE - keskukselta saadun myönteisen tukipäätöksen turvin. Laitoksen automaatio-uudistusta jatkettiin ottamalla käyttöön uusittu vesilaitoksen automaatio. Vieskan Voima Oy:n Ylivieskassa olevia kattilalaitoksien käyttö on jatkunut koko vuoden samoin kuin taloushallinnon palveluiden myynti. Haapaveden voimalaitoksen pysähdyttyä polttoainetoimitusten loppumisen vuoksi henkilöstöä on ollut eri tehtävissä muilla laitoksilla. Omistus Yhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa, Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, SPS Tuotanto Oy, Valkeakosken Energia Oy, Etelä-Suomen Voima Oy ja Ålands Elandelslag. Omistuksessa ei tapahtunut kertomusvuoden aikana muutoksia. Talous Yhtiön liikevaihto oli ( ) ja tulos oli voitollinen ( tappiollinen). Taseen loppusumma oli ( ). Kanteleen Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella ja osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksensa suhtees- sa, tuotettu sähkö myydään omistajille muuttuvaa kustannusta vastaavalla hinnalla ja omistuksien suhteessa. Omakustannusperusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli yhteensä 41 henkilöä. Vuonna 2009 palkattiin yksi henkilö polttoaineiden hankintaan ja lisäksi yksi henkilö pois lähteneen tilalle. Yhden tilapäisen työntekijän työsuhde vakinaistettiin. Yhtiön henkilöstöä oli myytynä ulkopuolisiin tehtäviin mm. Jyväskylän Voiman voimalaitosprojektiin. Oma henkilöstö osallistui huomattavalla työpanoksella vuosihuoltoon ja siltä osin ulkopuolisen työvoiman käyttö väheni. Toimitusjohtajan tehtävät ja muita hallintopalveluita ostetaan aiempien vuosien tapaan Oy Herrfors Ab:ltä. Ulkopuolisina palveluina ostetaan myös siivous ja ruokalan hoito. Kunnossapitotöihin on ostettu niin ikään ulkopuolisia palveluita tarpeen mukaan eri toimittajilta. Kanteleen Voima Oy on osakkaana perustetussa laboratorioyhtiössä VPdiagnose Oy:ssä. Kanteleen Voiman laboratorion tehtävät on siirretty uudelle yhtiölle ja laboratorion kaksi henkilöä ovat siirtyneet VPdiagnosen Oy:n palvelukseen. Yhtiö ostaa tarvitsemansa laboratoriopalvelut VPdiagnose Oy:ltä. Kehitys Laitoksen automaatiojärjestelmän uusinta on valmis ja asetetut tavoitteet on saavutettu. Yhtiö jatkaa turvesoiden hankintaa omaa turvetuotantoaan varten. Vuoden loppuun mennessä turvetuotantoon kelpaavaa suota oli yhtiön hallinnassa neljän tuotantoalueen verran, joista Haapajärven Lamminneva ehti ympäristölupavaiheeseen. Oma turvetuotanto voi käynnistyä aikaisintaan vuonna Biopolttoaineen käytössä on saavutettu ensimmäinen vaihe ja asetettu 10 %:n käyttötavoite on saavutettu maaliskuussa Hanketta on tarkoitus jatkaa murskauskapasiteetin kaksinkertaistamiselle sekä varastointialueiden rakentamisella. Ympäristö ja turvallisuus Kertomusvuonna ei sattunut laitoksen omalle henkilöstölle eikä urakoitsijoille yhtään raportoivaa työtapaturmaa. Laitoksella ei ollut myöskään yhtään vakavaa tulipaloa. Henkilöstölle järjestettiin työturvallisuus ja sähköturvallisuuskoulutusta, kumpaankin koulutukseen liittyi tentti ja sen perusteella saatu todistus. Ympäristöviranomaisille raportoitavia päästörajojen ylityksiä sattui kertomusvuonna yhteensä 5 kpl. Viivästysaltaasta pääsi vesistöön kerran liian hapanta ja kerran liian emäksistä vettä. Savukaasujen rikkidioksidin kuukausiraja ylitettiin kolme kertaa. Yhtiön hallinto Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Stefan Storholm ja muina jäseninä Ralf Bertula ja Timo Honkanen koko tili kauden, Mauri Törmä ja Aimo Sepponen sekä David Karlsson saakka sekä Jorma Tapaninen, Juha Lindholm ja Akke Kuusela alkaen. Varajäseninä toimivat Roald von Schoultz koko tilikauden, Akke Kuusela saakka ja David Karlsson alkaen. Toimitusjohtajana on toiminut Antti 20 Kanteleen Voima 2009 Verksamhetsberättelse 2009 Händelser under räkenskapsperioden Räkenskapsperioden 2009 var Kanteleen Voima Oy:s tredje kompletta verksamhetsår. Marknadspriset för el var med undantag av våren och högsommaren på en nivå, på vilken driften av Haapavesi kraftverk, som ägs av bolaget, skulle ha varit lönsam. Bolaget hade i maj 2008 slutit ett leveransavtal med Vapo om leverans av bränsle på lång sikt. Avtalet skulle ha garanterat anläggningen dess grundbehov av torv. Vapo avslutade dock bränsleleveranserna till Haapavesi kraftverk. En tillräcklig torvmängd för startandet av kraftverket fanns att få först under sommaren I augusti 2009 steg marknadspriset på el till en nivå som möjliggjorde en lönsam start av anläggningen. Produktionsförlusten med anledning av avslutad torvleverans orsakade en produktionsförlust på över 155 GWh. Den enda anmärkningsvärda tekniska störningen var att den ena torvkvarnen skadades i december Skadan stannade inte anläggningen, men begränsade dess effektnivå i över två veckors tid med ca en femtedel. Nettoproduktionen för Haapavesi kraftverk blev 398 GWh. Man använde under slutet av året 963 GWh frästorv, utöver vilket kraftverket skulle ha varit berett att använda torv i januarifebuari. Man använde 59 GWh biobränsle, vilket är mer än den sammanlagda användningen av biobränsle under hela kraftverkets historia. Man använde sammanlagt t utsläppsrätter. De största investeringarna under verksamhetsåret var byggandet av inmatnings- och krossningssystemet samt av en slambehandlingsanläggning. Bolaget fick ett avsevärt energiunderstöd för biobränslesystemet som möjliggjorde genomförandet av projektet. Utgående från energiutredningsprojektet genomfördes två investeringsprojekt med hjälp av ett positivt stödbeslut från TE-centralen. Man fortsatte med automatiseringsreformen av anläggningen genom att ta i bruk en förnyad automation av vattenverket. Driften av Vieskan Voima Oy:s pannanläggningar i Ylivieska har fortsatt under hela året, såsom också försäljningen av ekonomiadministrationstjänsterna. Då anläggningen i Haapavesi haft driftstopp på grund av avslutade bränsleleveranser, har personalen arbetat i olika uppgifter vid de övriga anläggningarna. Ägande I slutet av räkenskapsperioden ägdes bolaget av Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, SPS Tuotanto Oy, Valkeakosken Energia Oy, Etelä-Suomen Voima Oy och Ålands Elandelslag. Inga ändringar i ägandet skedde under verksamhetsåret. Ekonomi Bolagets omsättning var ( ) och resultatet uppvisade en vinst på ( förlust). Balansräkningens slutsumma uppgick till ( ). Kanteleen Voima Oy fungerar med självkostnadsprincip och aktieägarna betalar fasta kostnader i förhållande till sitt ägande. Den producerade elen säljs till priset av den rörliga kostnaden och i förhållande till ägandet. På grund av verksamheten som baserar sig på självkostnadsprincipen är inte en presentation av ekonomiska kontrolltal ändamålsenligt för att förstå verksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet. Personal hade bolaget sammanlagt 41 anställda. År 2009 anställdes en person för anskaffning av bränsle och utöver det en person för den som slutat hos bolaget. Anställningen för en tillsvidare anställd arbetstagare gjordes stadigvarande. En del av bolagets personal såldes till utomstående uppgifter bl.a. till Jyväskylän Voimas kraftverksprojekt. Den egna personalen deltog med anmärkningsvärd arbetsinsats i årsunderhållet och för den del minskade användandet av extern arbetskraft. Verkställande direktörens tjänster och övriga administrativa tjänster köps liksom tidigare år från Oy Herrfors Ab. Som externa tjänster köps även städning och skötseln av matsalen. Till underhållsarbeten har man efter behov köpt externa tjänster från olika leverantörer. Bolaget var med om att grunda och är delägare i laboratorieföretaget VPdiagnose Oy som grundades i slutet av året. Kanteleen Voimas laboratorieuppgifter har överförts till det nya bolaget och två personer från laboratoriet har övergått i VPdiagnose Oy:s tjänst. Bolaget köper laboratiorietjänster av VPdiagnose Oy. Utveckling Moderniseringen av automationssystemet vid anläggningen är klar och man har uppnått de ställda målsättningarna. Bolaget fortsätter med anskaffningen av torvmossar för egen torvproduktion. Vid slutet av året hade bolaget i sin ägo torvmark som dög för torvproduktion till en mängd som motsvarade fyra produktionsområden, av vilka Lamminneva i Haapajärvi hann med i miljötillståndsskedet. Den egna torvproduktionen kan starta tidigast år Man har vid användningen av biobränslen uppnått det första skedet och det ställda användningsmålet på 10 % uppnåddes i mars Man kommer att fortsätta projektet med målet att fördubbla krossningskapaciteten samt med att bygga ut lagringsområdena. Miljö och säkerhet För anläggningens personal och för entreprenörerna skedde under verksamhetsåret inga rapporterade olycksfall. Vid anläggningen skedde inte heller något allvarligt brandtillbud. För personalen ordnades skolning inom arbetssäkerhet och elsäkerhet. I alla skolningar ingick en tentamen och man erhöll ett betyg på basis av den. Vid anläggningen skedde under verksamhetsåret sammanlagt 5 stycken utsläppsöverskridningar som rapporterades till miljömyndigheterna. En gång kom för surt och en gång för basiskt vatten ut i vattendraget från fördröjningsbassängen. Månadsgränsen för svaveldioxid i rökgaser överskreds tre gånger. Bolagets styrelse Stefan Storholm är styrelseordförande för bolaget och övriga medlemmar är Ralf Bertula och Timo Honkanen under hela räkenskapsperioden, Mauri Törmä och Aimo Sepponen samt Kanteleen Voima

12 Vilkuna. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Haapavedellä. Tilintarkastajaksi on yhtiökokous valinnut Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana on Kjell Berts. Riskit Yrityksen toiminnalle tulevaisuudessa suurimmat riskit liittyvät edelleen polttoaineen hankintaan, vaikka yhtiö onkin sopinut pitkäaikaisen polttoaineen toimitussopimuksen. Voimalaitoksen toiminta riippuu laajennetusta polttoainevalikoimasta huolimatta yhdestä määräävässä markkina-asemassa olevasta polttoainetoimittajasta. Yleisestä taloustilanteesta johtuen sähkön markkinahinta on laskenut ja laitoksen ajotarve saattaa vähentyä merkittävästi. Laitos joutuu lisäksi hankkimaan päästöoikeuksia markkinahintaan ja päästöoikeuden hinnan vaihtelun ja sähkön hinnanvaihtelun epäsuhta aiheuttaa taloudellisen riskin. Laitoksen teknisiä riskejä ovat edelleen tulipalot ja pölyräjähdykset, joihin on varauduttu laiteratkaisuilla ja koulutuksella. Laitoksesta tehtyjä riskianalyyseja on päivitetty kehitysprojektien yhteydessä. Myös ennakoimattomat kone- ja laiterikot voivat aiheuttaa epäkäytettävyyttä. Käynnissä olevat riita-asiat Yhtiö käynnisti kertomusvuoden aikana Vapo Oy:tä vastaan välimiesoikeuskäsittelyn koskien heidän väittämäänsä ylivoimaista estettä turvetoimituksissa syksystä 2008 kevääseen Yhtiö vaatii Vapo Oy:ltä korvausta. Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Tilikauden tulos osoittaa voittoa euroa. Hallitus esittää, että voitto siirretään edellisten tilikausien tulostilille eikä osinkoa jaeta. Siirron jälkeen oma pääoma on euroa. Näkymät vuodelle 2010 Laitoksen näkymät vuodelle 2010 ovat vakaat. Elpyvä maailman talous tulee kohottamaan sähkön tarvetta myös Suomessa teollisuustuotannon toipuessa lamaa edeltävälle tasolle. Laajennettu polttoainepohja antaa laitokselle liikkumavaraa polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen ja saatavuuden muutosta vastaan. Vantaa 15. päivänä huhtikuuta 2010 Vanda den 15 april 2010 Stefan Storholm Ralf Bertula Timo Honkanen Jorma Tapaninen puheenjohtaja ordförande Juha Lindholm Akke Kuusela Antti Vilkuna toimitusjohtaja verkställande direktör David Karlsson t.o.m och från och med Jorma Tapaninen, Juha Lindholm och Akke Kuusela. Som suppleanter fungerade Roald von Schoultz under hela räkenskapsperioden, Akke Kuusela t.o.m och David Karlsson från och med Antti Vilkuna har fungerat som verkställande direktör. Styrelsen sammanträdde elva gånger under verksamhetsåret. Ordinarie bolagsstämma hölls i Haapavesi. Ernst & Young Oy har av bolagsstämman valts till revisor. Kjell Berts är huvudansvarig revisor. Risker De största riskerna för företagets verksamhet orsakas i framtiden fortfarande av bränsleanskaffning, även om bolaget slutit ett bränsleleveransavtal på längre sikt. Kraftverkets verksamhet är trots det utvidgade bränsleutbudet helt beroende av en bränsleleverantör i dominerande marknadsposition. Med anledning av det allmänna ekonomiska läget har marknadspriset på el sjunkit och anläggningens driftsbehov kan på ett betydelsefullt sätt minska. Anläggningen måste utöver detta skaffa utsläppsrätter till marknadspris. Disproportionen i utsläppsrättens prisfluktuation och elprisets variation kan orsaka en ekonomisk risk. Anläggningens tekniska risker är fortfarande eldsvådor och dammsprängningar, till vilka man förberett sig med utrustningslösningar och utbildning. Riskanalyserna som utförts av anläggningen har uppdaterats i anslutning till utvecklingsprojekten. Oförutsedda maskin- och utrustningsskador kan också orsaka att anläggningen inte kan användas. 22 Kanteleen Voima 2009 Pågående tvistemål Bolaget startade under verksamhetsåret ett skiljedomstolsförfarande mot Vapo Oy, med anledning av ett enligt Vapo oöverstigligt hinder vid torvleveranser från hösten 2008 till våren Bolaget kräver en ersättning på av Vapo Oy. Förslag till bokföring av årsresultat Räkenskapsperiodens resultat påvisar en vinst på euro. Styrelsen föreslår att vinsten överförs till resultatkontot för föregående räkenskapsperioder och att inga dividender utdelas. Efter överföringen uppgår eget kapital till euro. Utsikter för 2010 Bolagets utsikter för år 2010 är stabila. Den globala ekonomin håller på att återhämta sig och kommer också att höja behovet av el även i Finland då industriproduktionen håller på att öka till nivån innan recessionen. Den utökade bränslebasen ger anläggningen ett spelrum mot ändringarna i pris och tillgång till bränsle och utsläppsrätter. Kanteleen Voima

13 Tuloslaskelma Resultaträkning euroa /euro Tase Balans euroa /euro Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Förändring av avskrivningsdifferensen Tilikauden voitto (tappio) Räkenskapsperiodens vinst (förlust) VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar Sijoitukset 3 3 Placeringar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ EGET KAPITAL TOTALT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER Poistoero Avskrivningsdifferens TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- YHTEENSÄ DISPOSITIONER TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt Kanteleen Voima 2009 Kanteleen Voima

14 Tilintarkastuskertomus Revisionsberättelse Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2009 Kanteleen Voima Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tarkastaneet Kanteleen Voima Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Till Kanteleen Voima Oy:s bolagsstämma Vi har granskat Kanteleen Voima Oy:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että yhtiön et ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilipäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilipäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilipäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilipäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilipäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Pietarsaaressa ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö /CGR-samfund Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden och bestämmelser gällande upprände av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisors skyldigheter Revisorn skall utföra revisionen enligt god revisionssed i Finland och utgående från detta ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen. God revisionssed förutsätter att yrkesetiska principer iakttas och att revisionen planeras och utförs så att man uppnår en rimlig säkerhet om att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga felaktigheter och att medlemmarna i bolagets styrelse och verkställande direktören har handlat i enlighet med aktiebolagslagen. Med revisonsåtgärderna vill man försäkra sig om att de belopp och den övriga information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen är riktiga. Valet av åtgärder grundar sig på revisorns omdöme och bedömning av risken för att bokslutet innehåller en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid planeringen av nödvändiga granskningsåtgärder beaktas även den interna kontrollen som inverkar på upprättandet och presentationen av bokslutet. Därutöver bedöms bokslutets och verksamhetsberättelsens allmänna form, principerna för upprättandet av bokslutet samt de uppskattningar som ledningen gjort vid upprättandet av bokslutet. Revisionen har utförts i enlighet med god revisionssed i Finland. Enligt vår mening har vi utfört tillräckligt med för ändamålet tillämpliga granskningsåtgärder för vårt utlåtande. Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden och bestämmelser gällande uppsättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen är förenliga med uppgiferna i bokslutet. Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till behandling av utdelningsbara vinstmedel beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljande av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden. Jakobstad Stefan Storholm hallituksen puheenjohtaja /styrelseordförande Katternö Kraft Oy Ab Aimo Sepponen (t.o.m saakka) Imatran Seudun Sähkö Oy Akke Kuusela (fr.o.m alkaen) varajäsen/suppleant (t.o.m saakka) Etelä-Suomen Voima Oy /Sydfinska Kraft Ab Ralf Bertula Katternö Kraft Oy Ab tuotantojohtaja /produktionschef David Karlsson (t.o.m saakka) varajäsen/suppleant (fr.o.m alkaen) Ålands Elandelslag talousjohtaja /ekonomichef Roald von Schoultz varajäsen/suppleant Ekenäs Energi Timo Honkanen Valkeakosken Energia Oy Jorma Tapaninen (fr.o.m alkaen) Imatran Seudun sähkö Oy Antti Vilkuna Mauri Törmä (t.o.m saakka) Sallian Energia Oy Juha Lindholm (fr.o.m alkaen) Vatajankosken Sähkö Oy Kjell l Berts, KHT /CGR 26 Kanteleen Voima 2009

15 Kanteleen Voima Oy Turvetie 112, PL 47, Haapavesi puhelin , faksi