Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse

Transkriptio

1 Kanteleen Voima Vuosikertomus 2010 Årsberättelse

2 Sisältö Työn vuosi 2010, toimitusjohtajan katsaus Omistajat Voimalaitoksen tuotanto Polttoaineiden hankinta Tuulivoimahankkeet Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010 Hallituksen toimintakertomus Kanteleen Voima Oy:n tuloslaskelma Kanteleen Voima Oy:n tase Puhuri Oy:n tuloslaskelma Puhuri Oy:n tase Tilintarkastuskertomus Kanteleen Voima Oy:n hallitus Suomen mesoliittinen kulttuuri Maaperä jääkauden jälkeen Maan nousu 5300 eaa mennessä Mesoliittisen kulttuurin asuinpaikat Haapavesi sijaitsi noin vuotta sitten meren rannalla. Pyhäjokilaakso oli tuolloin pitkä ja kapea vuono, jonka rantatörmille on jäänyt myös merkkejä ihmisen toiminnasta alueella. Haapavedeltä on löytynyt useita kymmeniä kivikautisia asuinpaikkoja, yksi niistä on Kanteleen Voiman voimalaitosalueella. Voimalaitoksen alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia, kvartsiesineitä ja palanutta luuta. Radiohiilimenetelmällä sieltä löytyneet luut on voitu ajoittaa vuoteen 5666 ekr. Myös sijaintikorkeuden perusteella sen oletetaan liittyvän nimenomaan muinaiseen mereen eikä läheisen Pyhäjoen myöhempiin vaiheisiin. Samalla alueella on myös historialliselta ajalta oleva tervahaudan pohja. Kuvat: Mats Sandström, Kanteleen Voiman arkisto Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2011 Fotografier: Mats Sandström, Kanteleen Voimas arkiv Svensk översättning: Viexpo Grafisk form: Wiizart Tryckning: Forsberg, 2011 Haapavesi Lähteet: Haapavesi arkeologinen osainventointi Museovirasto: Johanna Seppä 2008 Haapavesi Ivo kivikautisen asuinpaikan kartoitus K-P:n arkeologiapalvelu: Jaana Itäpalo 2010 Kuvan lähde Wikipedia. Den mesolitiska kulturen i Finland Jordytan efter istiden Landhöjningen t.o.m f.kr. Mesolitiska kulturens boplatser För cirka år sedan låg Haapavesi vid en havsstrand. På den tiden var Pyhäjokilaakso en lång och smal fjord vars strandbranter även innehåller spår av människors liv i området. I Haapavesi har man funnit tiotals stenåldersboplatser, en av dessa finns på Kanteleen Voimas kraftverksområde. På kraftverkets område har man hittat kvartsflisor, kvartsföremål och brända benbitar. Benen som hittades där har man kunnat datera med kol 14-metoden till 5666 f.kr. Även utgående från hur högt fyndet ligger antar man att fyndplatsen hör samman med just hav från forntiden och inte senare skeden vid närbelägna Pyhäjoki. På samma område finns också en tjärdalsbotten från historisk tid. Innehåll Arbetets år 2010, verkställande direktörens översikt Ägarna Kraftverkets produktion Anskaffning av bränsle Vindkraftsprojekt Verksamhetsberättelse och bokslut 2010 Styrelsens verksamhetsberättelse Kanteleen Voimas Oy:s resultaträkning Kanteleen Voima Oy:s balans Puhuri Oy:s resultaträkning Puhuri Oy:s balans Revisionsberättelse Kanteleen Voima Oy:s styrelse Källor: Arkeologisk delinventering av Haapavesi, Museiverket: Johanna Seppä 2008 Haapavesi Ivo kartläggning av boplats från stenåldern, K-P:n arkeologiapalvelu: Jaana Itäpalo Bildkälla Wikipedia. Kanteleen Voima

3 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2010 oli työn vuosi. Energia-alaa ravistelivat tuoreet tuulet kun vähäiset vesimäärät ja verkkovauriot aiheuttivat poikkeuksellisia hintapiikkejä ja samalla sähkön kokonaiskysyntä palasi lamaa edeltävälle tasolle. Sähkön kulutuksen noustessa 6 TWh:a nähtiinkin suurin kasvunumero miesmuistiin. Sähkön tuotanto oli maassamme 77 TWh, jonka lisäksi maahan tuotiin sähköä yli 10 TWh. Polttoaineissa hiili, biomassa, maakaasu ja turve paransivat asemaansa sähköntuotannon polttoaineena. Näin siitä huo- Työn vuosi 2010 limatta, että kivihiili kallistui vuoden aikana neljänneksen ja öljy vielä enemmän. Polttoaineiden kallistumisen myötä myös sähkön markkinahinta nousi merkittävästi. Toisaalta kuluva vuosi on nähtävä vaarallisena esimerkkinä. Euroopan energiaomavaraisuus laskee nopeasti niin öljyn, kaasun kuin kivihiilenkin osalta. Etelä Euroopassa on satsattu paljon aurinkoenergiaan ja tuulienergia kasvaa koko maanosassa. Suomessa tästä omavaraisuudesta pystytään huolehtimaan vain turpeen ja puun avulla. Onhan meillä Pohjanmeren öljyvarantoa vastaava turvevaranto, joka kasvaa nykyistä käyttöä nopeammin. Lauhdetuotannolle vuosi oli hyvä Kulunutta vuotta, varsinkin sen alkupuolta leimasivat suuret hintavaihtelut ja korkeat sähkön spotmarkkinahinnat. Hyvä hintataso piti huomattavan suuren osan maamme lauhdetuotantokapasiteetista käynnissä jopa kesäkuukausien yli. Erillistuotannon osuus maamme sähköntuotannosta oli 15,4 % (vuonna ,2 %) ja tuo- Antti Vilkuna tettu määrä 13,4 TWh (9 TWh). Kasvanut tuotantomäärä kertoo karua kieltään siitä, kuinka haavoittuvainen sähkönmarkkinamme on vesivoimaloiden vesimäärien vaihtelulle ja siirtoyhteyksien luotettavuudelle. Vain erillistuotantona tehtävä lämpövoima voi riittävällä varmuudella taata sähkön saannin poikkeuksellisissa markkinatilanteissa. Tuulivoiman lisärakentaminen vain korostaa tätä tarvetta. Uudet IE-direktiivit, poliittinen ohjaus ja kiristyvät polttoainemarkkinat voivat johtaa siihen, että sähkön erillistuotannon eli lauhdetuotannon laitoksia suljetaan eikä korvaavaa kapasiteettia synny. Työtä polttoaineen hankinnassa Vuoden 2006 turvekesän jälkeen maassamme ei ole saatu erinomaisia turvemääriä nostettua. Vaikka kesä 2010 oli monen mielestä kaikkien aikojen komein kesä, niin turpeen tuotantomäärät Haapaveden alueella ja varsinkin siitä pohjoiseen jäivät vaatimattomalle tasolle. Pääasiallinen turvetoimittajamme pystyi toimittamaan vain minimisopimusmäärän polttoainetta laitokselle. Vuoden 2010 alussa käyttöön otettu biopolttoainelinja täytti muutamia teknisiä haasteita lukuun ottamatta tehtävänsä ja pystyimme laajentamaan suunnitelman mukaisesti polttoainepohjaa ja toimittajaverkostoamme. Tähän tulee tuomaan vielä hyvän lisän Haapaveden kaupungin kanssa investoitava HaapaKenttä hanke, joka antaa biopolttoaineiden kysynnän tasaisuutta ja pysyvyyttä seutukuntamme bioenergiatoimijoille. Työtä turvetuotannon eteen Kuluneen vuoden aikana valtiovalta ryhtyi vahvoihin toimenpiteisiin luonnon monikäyttöisyyden ja turvetuotannon välisten näennäisten esteiden poistamiseksi. Parhaiten tämä näkyi tämän vuoden puolella valmistuneen lähes yksimielisesti hyväksytyn turvestrategian muodossa. Samoin kaavoituksellisesti lähdettiin ohjaamaan maankäyttöä siten, että turvetuotannon ja luonnonsuojelun raja-aitoja ei aina tarvitse ratkaista korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Molemmat Verkställande direktörens översikt År 2010 var ett arbetets år. Otillräckliga vattenmängder och skador på nätet gav upphov till ovanliga prisstegringar inom energibranschen och samtidigt återgick totalefterfrågan på elektricitet till samma nivå som före lågkonjunkturen. När elkonsumtionen steg till 6 TWh upplevde vi det största tillväxttalet i mannaminne. Elproduktionen i vårt land var 77 TWh, utöver vilket över 10 TWh elektricitet importerades till landet. Ställningen för kol, biomassa, naturgas och torv som bränsle inom elproduktionen förbättrades. Arbetets år 2010 Detta trots att stenkolen blev en fjärdedel dyrare och oljepriset steg ännu mer under året. På grund av att bränslen blev dyrare steg också marknadspriset på elektricitet avsevärt. Å andra sidan bör det innevarande året ses som ett farligt exempel. Europas energiförsörjning blir snabbt sämre när det gäller olja, gas och stenkol. I Sydeuropa har man satsat mycket på solenergi och vindkraftens andel växer på hela kontinenten. I Finland kan vi delta i denna försörjning endast med torv och trä. Vi har ju torvtillgångar som motsvarar oljetillgångarna i Nordsjön och som växer snabbare än nuvarande användning. Ett gott år för kondensatproduktion Stora prisfluktuationer och höga spotmarknadspriser för elektricitet var kännetecknande för det gångna året, i synnerhet början av året. En bra prisnivå höll igång en avsevärt stor del av kondensproduktionskapaciteten i vårt land till och med under sommarmånaderna. Den separata produktionens andel av elproduktionen i vårt land var 15,4 % (år 2009 var siffran 11,2 %) och den producerade mängden uppgick till 13,4 TWh (9 TWh). Den ökade produktionsmängden avslöjar sanningen om hur sårbar vår elmarknad är när det gäller variationer i vattenmängder i vattenkraftverk och överföringsförbindelsernas pålitlighet. Endast värmekraft som genomförs som separat produktion kan med tillräckligt stor säkerhet garantera eltillgången vid exceptionella marknadssituationer. Att bygga mera vindkraft bara understryker detta behov. Nya IE-direktiv, den politiska styrningen och de allt hårdare bränslemarknaderna kan leda till att anläggningar för separat produktion av elektricitet det vill säga kondensproduktionen stängs och ingen ersättande kapacitet uppstår. Arbete med anskaffning av bränsle Efter torvsommaren år 2006 har vi inte lyckats lyfta några större torvmängder i vårt land. Trots att många ansåg att sommaren 2010 var alla tiders sommar så stannade torvproduktionsmängderna åtminstone i Haapavesi området och i synnerhet därifrån norrut på en anspråkslös nivå. Vår viktigaste torvleverantör kunde leverera endast avtalad minimimängd bränsle till kraftverket. Den biobränslelinje som togs i bruk i början av år 2010 fyllde sin uppgift med undantag av några tekniska utmaningar och vi kunde planenligt bredda vår bränslebas och vårt nätverk av leverantörer. HaapaKenttä-projektet som vi investerar i tillsammans med Haapavesi stad kommer att vara ytterligare ett bra tillskott som ger jämnhet och kontinuitet i efterfrågan på biobränslen hos bioenergileverantörerna i vår ekonomiska region. Arbete för torvproduktion Under det gångna året har statsmakten vidtagit kraftiga åtgärder för att undanröja skenbara hinder mellan mångbruk av naturen och torvproduktionen. Bäst syns detta i torvstrategin som blev klar i år och som godkändes nästan enhälligt. Likaså började man styra markanvändningen i planläggningen så att man inte alltid är tvungen att lösa tvistefrågor mellan torvproduktionen och naturskyddet i högsta förvaltningsdomstolen. Båda ändringarna kommer att minska på antalet torvmarker som är till- 4 Kanteleen Voima 2010 Kanteleen Voima

4 muutokset tulevat vähentämään turvetuotantoon saatavissa olevien soiden määrää, mutta paremmalla ohjauksella lienee odotettavissa nopeampaa turvetuotannon luvitusta ja vähemmän valituksia. Näin voimme säilyttää turvetuotannon sadat työpaikat seutukunnallamme ja tuhannet työpaikat maakunnassamme. Vuonna 2010 Kanteleen Voima sai ensimmäisen lainvoimaisen ympäristöluvan, Haapajärven Lamminnevalle, sekä Haapaveden Venenevan luvituksen hyvään vauhtiin, niin että tulevana kesänä pääsemme tuotantoa valmisteleviin töihin näillä soilla. Yhtiön tavoitteena on saada muutaman vuoden kuluttua viidennes turpeesta omilta soiltaan. Kanteleen Voiman omien tuotantosoiden vesiensuojelu tullaan toteuttamaan uusimmalla luonnonmukaisella tekniikalla. Laitos teki uutterasti ja luotettavasti sähköä Edellisen juhlavuoden jälkeen laitos palasi arkiseen työntekoon. Vuoden aikana laitoksen kunto ja käytettävyys on ollut ennätyskorkealla eikä mainittavia tuotantokatkoksia ole ollut. Tämä on hieno tulos siitä kehittämistyöstä, mitä laitoksen henkilökunta on uutterasti tehnyt viime vuodet. Kiitokset koko henkilökunnalle tehdystä työstä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Omistajat Ägarna KATTERNÖ RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT Esse Elektro-Kraft Ab, Ähtävä /Esse Oy Herrfors Ab Kruunupyyn sähkölaitos /Kronoby elverk Pietarsaaren energialaitos /Jakobstads energiverk Uudenkaarlepyyn Voimalaitos /Nykarleby Kraftverk Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi Vetelin Sähkölaitos Oy SUOMEN VOIMA OY Etelä-Savon Energia Oy, Mikkeli /S:t Mickel Haminan Energia Oy Keravan Energia Oy Kokemäen Sähkö Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Lankosken Sähkö Oy, Siikanen Leppäkosken Sähkö, Ikaalinen/Ikalis Mäntsälän Sähkö Oy Nurmijärven Sähkö Oy Paneliakosken Voima Oy Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab Sallilan Energia Oy, Loimaa Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää gängliga för torvproduktion men genom bättre styrning torde man kunna förvänta sig snabbare tillstånd för torvproduktion och mindre antal besvär. På detta sätt kan vi bevara hundratals arbetsplatser inom torvproduktionen i vår ekonomiska region och tusentals arbetsplatser i vårt landskap. År 2010 fick Kanteleen Voima det första lagakraftvunna miljötillståndet för Lamminneva i Haapa järvi samt en bra början på tillståndsprocessen för Veneneva i Haapavesi så att vi kan börja förbereda produktionen på dessa myrmarker. Bolagets mål är att efter några år få en femtedel av torven från egna mossar. Vattenskyddet på Kanteleen Voimas egna produktionsmossar kommer att genomföras med den nyaste ekologiska tekniken. Anläggningen producerade oförtrutet och säkert elektricitet Efter föregående jubileumsår återgick personalen vid kraftverket till vardagssysslorna. Under året var kraftverkets skick och användbarhet rekordbra och inga nämnvärda produktionsavbrott har förekommit. Det här är ett bra resultat av det utvecklingsarbete som kraftverkets personal flitigt har arbetat för under de senaste åren. Ett stort tack till personalen för det utförda arbetet. Härifrån är det bra att fortsätta in i framtiden. VOIMALAITOS KRAFTVERKET KAAKON ENERGIA OY Imatran Seudun Sähkö Oy Outokummun Energia Oy Parikkalan Valo Oy VALKEAKOSKEN ENERGIA OY ÅLANDS ELANDELSLAG 6 Kanteleen Voima Kanteleen Voima

5 Voimalaitoksen tuotanto Jo vuodesta 2008 lähtien vaivannut turvepula jatkui edelleen tuotantokaudella siten, että toimituskauden perusturve loppui maaliskuun lopussa Toukokuun alun tuotanto söi seuraavan toimituskauden kiintiötä. Toukokuun puolivälissä alkanut seisokkiaika hyödynnettiin tekemällä vuosihuolto huhti- ja toukokuun aikana. Kesäkuu ja heinäkuun alku seistiin turvepulan takia. Laitos käynnistettiin heinäkuun puolenvälin tietämissä ja oli tuotannossa elokuun kolmen vuorokauden häiriöseisokkia ja marraskuun yhdeksän päivän huoltoseisokkia lukuun ottamatta loppuvuoden. Tuotanto verkkoon vuonna 2010 oli 838,4 GWh. Merkittävä muutos polttoainevalikoimaan tapahtui vuoden 2009 syksyllä, kun voimalaitoksella otettiin käyttöön ensimmäinen jauhin, jolla puuhake voidaan jauhaa pölypolttoon sopivan hienoksi. Vuoden 2010 aikana biopolttoaineiden osuus on pikkuhiljaa kasvanut. Koko vuoden biopolttoaineiden osuudeksi pääkattilassa tuli 9,9 % kaikista polttoaineista, kun se edellisenä vuonna oli 5,8 %. Etenkin metsä- ja kokopuuhakkeen osuudet ovat kasvaneet. Polttoaineiden laatu vaihteli jonkin verran, mutta laitoksen käytettävyys säilyi kuitenkin hyvällä tasolla ollen 96,8 %, kun ei oteta huomioon turpeen puutteesta johtuvaa seisokkia. Polttoaineen laatuun vaikutti osaltaan lisääntynyt biopolttoaineiden käyttö. Biopolttoaineista etenkin sahanpurujen kosteuspitoisuus oli turhan korkea. Turpeenkin kosteus oli kuukausikeskiarvoina yleensä 46 %:n ja 49 %:n välillä, mutta etenkin loppuvuodesta vuorokausikeskiarvot ylittivät turhan usein 50 %:n tasoa, josta seuraa tehonrajoitusta. Kahdesti turpeen tuhkapitoisuus ja/tai tuhkan sulamiskäyttäytyminen aiheutti kattilan kuonaantumista, josta seurasi arinan tukkeutuminen ja tehonrajoitusta. Polttoaineen laadusta johtuvaa tuotantomenetystä oli yhteensä noin 8,5 GWh, vaikka maksimitehotasona heinäkuusta vuoden loppuun pidettiin tavanomaisen 150 MW:n asemasta 140 MW. Näin säästettiin turvetta ja saatiin se riittämään talvituotantokaudelle Ympäristöasiat Savukaasujen ympäristöpäästöjen rikkidioksidin päästöraja ylitettiin viime vuonna tammikuussa. Varsinkin loppuvuodesta näkyi biopolttoaineiden osuuden kasvun vaikutus rikkidioksidipäästön vähenemisenä. Savukaasujen typen oksidien päästöjä on saatu alaspäin lähinnä palamistapahtumaa säätämällä. Tosin biopolttoaineiden lisäys näyttäisi hiukan nostavan typpipäästöjä. Hiukkaspäästötaso taas näyttäisi laskevan biopolttoaineita lisättäessä, mutta samaan suuntaan vaikuttaa pesurin huolellinen käyttö ja kuivauskaasulinjoilla vuosihuollossa tehdyt parannukset. Vuoden 2010 alussa käyttöönotetun lietteiden käsittelylaitoksen toiminta ei ole ollut täysin ongelmatonta, mutta lietteet on kuitenkin saatu käsiteltyä siten, että kaikki kaatopaikalle kuljetetut lietteet ovat ylittäneet vaaditun 20 %:n kuiva-ainepitoisuuden. Vesistöpäästöistä jouduimme raportoimaan viranomaisille kahdesti, huhtikuussa pääsi viivästysaltaasta kahdesti vesistöön jonkin verran hapanta vettä. Vesistöpäästöjen, etenkin happamien päästöjen, riskiä kasvattaa lietteiden käsittelyn lisääntyminen laitoksella. Kesällä viivästysallas tyhjennettiin perusparannustöitä varten. Allas jaettiin kolmeen osaan siten, että alkupää altaasta on jaettu virtaussuunnassa kahtia ja jonkin verran ennen puoltaväliä allas on jaettu poikkipadolla kolmanteen lohkoon. Vesi virtaa poikkipadon yli ja ennen poikkipatoa on öljypuomi, joka estää kelluvan aineksen kulkeutumisen pitemmälle. Alkuosan altaat voidaan tyhjentää ja ruopata erikseen, jolloin tämä voidaan tehdä laitoksen käynnin aikana. Kolmannesta lohkosta jätevedet johdetaan uusitun patoluukun kautta virtausmittaukselle, joka on myös uusittu. Kunnossapito Voimalaitoksen vuosihuolto aloitettiin ja sen kestoksi oli suun- Torvbristen som störde verksamheten redan år 2008 fortsatte under produktionsperioden så att leveransperiodens grundtorv tog slut i slutet av mars I produktionen i början av maj användes kvoten för följande leveransperiod. Driftavbrottet som började i mitten av maj utnyttjades för att utföra den årliga servicen i maj-juni. I juni och början av juli stod produktionen stilla på grund av torvbrist. Ungefär i mitten av juli startades kraftverket och det var i gång resten av året förutom ett driftavbrott på tre dygn på grund av störning och ett nio dagar långt driftavbrott i november på grund av service. År 2010 uppgick produktionen till nätet till 838,4 GWh. På hösten år 2009 skedde en viktig ändring i bränsleurvalet då man vid kraftverket tog i bruk den första krossen som klarar av att krossa träflis så fint att det lämpar sig för pulverförbränning. Under år 2010 har biobränslenas andel i sakta mak ökat. Under hela året var biobränslenas andel av alla bränslen i huvudpannan 9,9 % då siffran föregående år var 5,8 %. I synnerhet andelarna av skogs- och helträdsflis har stigit. Bränslekvaliteten varierade något, men kraftverkets drift fortsatte ändå på en god nivå med 96,8 %, då man inte beaktar det driftavbrott som berodde på torvbrist. Den ökade användningen av biobränslen inverkade på bränslekvaliteten. Av biobränslen var fukthalten speciellt i sågspån onödigt hög. Även det månatliga medeltalet för fukthalten i torv låg i allmänhet mellan 46 % och 49 %, men i synnerhet i slutet av året överskred medeltalet per dygn onödigt ofta 50 procent, vilket leder till effektbegränsning. Två gånger förorsakade torvens askhalt och/eller smältuppförandet slaggning i pannan, vilket ledde till att rosten stockades och effekten begränsades. Produktionsförlusterna som berodde på bränslets kvalitet uppgick till cirka 8,5 GWh, trots att maximieffekten istället för det normala 150 MW hölls på 140 MW från juli till slutet av året. Således sparade man torv och lyckades få den att räcka till vinterproduktionsperioden Miljöfrågor Utsläppsgränserna för svaveldioxid överskreds i januari i fjol. I synnerhet i slutet av året märktes att en större andel biobränslen sänkte svaveldioxidutsläppen. Vi lyckades sänka kväveoxidutsläppen i rökgaserna främst genom att reglera förbränningen. Ändå verkar ökningen av biobränslen höja kväveutsläppen något. Partikelutsläppsnivån åter verkar sjunka när mängden biobränslen ökas men i samma riktning verkar också en noggrann användning av tvätten och de förbättringarna som gjordes i torkningsgaslinjerna vid den årliga servicen. Funktionen i slambehandlingsanläggningen som togs i bruk i början av år 2010 har inte varit helt problemfri men man har ändå kunnat behandla slammet så att allt slam som transporterats till avstjälpningsplatsen har överskridit den torrsubstanshalt på 20 % som krävs. Vi var tvungna att rapportera till myndigheterna om utsläpp i vattendrag två gånger. I april släpptes lite syravatten två gånger från fördröjningsbassängen till vattendraget. När behandlingen av slam ökar vid anläggningen ökar risken för utsläpp och i synnerhet syrautsläpp i vattendrag. På sommaren tömdes fördröjningsbassängen för grundförbättringsarbeten. Bassängen delades i tre delar så att bassängen delades i flödesriktning i två delar och strax före halva bassängen avskiljdes en tredje del genom en tvärdamm. Vattnet rinner över tvärdammen och före tvärdammen finns en oljebom som förhindrar flytande material att driva längre. Bassängerna i den första delen kan tömmas och muddras separat, varvid detta kan utföras medan anläggningen är i drift. Från den tredje delen leds avloppsvattnet genom den förnyade dammluckan till flödesmätningen som också har förnyats. 8 Kanteleen Voima 2010 Kanteleen Voima

6 niteltu kuusi viikkoa. Vuosihuolto oli varsin laaja, huoltoon osallistui oman henkilöstön lisäksi yli 20 eri urakoitsijaa ja yhteensä yli 150 henkilöä. Vuosihuolto aloitettiin perinteisesti yhteisellä info-tilaisuudella, jossa käytiin läpi mm. voimalaitoksen turvallisuusasiat. Vuosihuollossa tarkastetaan ja huolletaan voimalaitoksen kuluvat ja huoltoa vaativat kohteet. Vuosittaisia huoltokohteita ovat kaikki polttoaineen käsittelyn laitteet ja kuljettimet. Kesän vuosihuollossa vaihdettiin yhden turvemyllyn roottori ja muille turvemyllyille tehtiin perusteellinen huolto. Poistokaasupesuri on toinen vuosittain toistuva huoltokohde. Vuoden 2010 vuosihuollossa pesuripuhaltimen kumiointi tarkastettiin ja korjattiin. Suurin yksittäinen työ oli kuivauskaasun poistokanavien uusiminen. Kanavien uusimisen yhteydessä kanavien rakennetta muutettiin niin, että niiden aiheuttama virtausvastus pieneni ja siten turvemyllyjen toiminta parani. Kunnossapitotoiminnan onnistumisesta kertovat voimalaitoksen vähäiset laiterikosta johtuvat häiriöt. Voimalaitos pystyi talven aikana tekemään koko historiansa aikana toiseksi pisimmän yhtenäisen käyntijakson 3117 tuntia ja käytettävyys oli talven ajojakson aikana yli 99 %. Voimalaitoksella tehtiin myös investointeja ympäristötekniikkaan. Voimalaitoksen pesu- ja prosessilietteiden käsittely on ollut kehityskohteena useiden vuosien ajan ja investointeja siihen jatkettiin hankkimalla toinen lietteen alipainekuivain. Viivästysallas osastoitiin, osastoinnin avulla altaan puhdistusta voidaan hallita paremmin ja sen erotuskyky on parantunut. Voimalaitoksen energiasäästöinvestointina turpeen vastaanottoaseman toinenkin säppikäyttö muutettiin taajuusmuuttajakäytöksi. Investoinnilla saavutetun energiasäästön lisäksi kunnossapitokuluja saatiin alennettua ja hydrauliikkaöljyvuodon riski saatiin poistettua. Kanteleen Voima on allekirjoittanut sopimuksen Energiatehokkuus- liittymisasiakirjan Henkilöstö Erilaisilla tehtäväjärjestelyillä ja uusien henkilöiden palkkaamisella varauduttiin tuleviin henkilöstötarpeisiin. Vuoden 2010 aikana voimalaitokselta jäi yksi henkilö eläkkeelle, kesän 2011 aikana on jäämässä kolme henkilöä eläkkeelle. Uudet henkilöt palkattiin ensisijaisesti käyttötehtäviin ja heidän koulutus ja perehdyttäminen on tehty työn ohessa. Henkilöstön määrä lisääntyi näistä ennakoinneista johtuen tilapäisesti kahdella henkilöllä. Kaksi henkilöä siirtyi tytäryhtiö Puhuri Oy:n palvelukseen. Henkilöstöä koulutettiin edellisten vuosien tapaan laitoksen omien järjestelmien käyttöön. Useimmin kouluttajina toimi laitoksen oma henkilöstö. Uusien laitteiden käyttöönotossa kouluttajina toimivat myös laitetoimittajat. Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen niin, että työnantaja on maksanut koulutuksesta syntyneet suoranaiset kustannukset ja työntekijä on käyttänyt koulutukseen myös omaa aikaansa. Tätä mahdollisuutta käytti neljä henkilöä. Kolme henkilöä suoritti kaksi vuotta kestäneen voimalaitoskäyttäjän ammattitutkintokoulutuksen. Tutkinto antaa mahdollisuuden alikonemestarin pätevyyskirjan saamiseen. Yksi henkilö aloitti Aalto-yliopiston järjestämän pitkäkestoisen energia-alan liiketoiminta osaamiskoulutuksen, koulutus päättyy kesällä Henkilöstön virkistystoimintaa hoitaa henkilökuntakerho. Kerho on järjestänyt vuoden aikana kolme erillistä liikunta- tai kulttuuripainotteista tapahtumaa, lisäksi henkilökuntakerhon kautta on tuettu omaehtoista liikuntaa liikuntaseteleiden avulla. Underhåll Kraftverkets årliga service inleddes 17 april och den planerade längden av servicen var sex veckor. Den årliga servicen var mycket omfattande. I servicen deltog utöver den egna personalen över 20 olika entreprenörer, sammanlagt över 150 personer. Den årliga servicen inleddes traditionellt med ett gemensamt informationsmöte med bl.a. genomgång av kraftverkets säkerhetsärenden. I den årliga servicen kontrolleras och underhålls de objekt i kraftverket som utsätts för slitage och kräver service. I de årliga serviceobjekten ingår alla anordningar och transportörer i anslutning till bränslebehandling. I sommarens årliga service byttes en torvkvarnsrotor ut och en grundlig service utfördes för övriga torvkvarnar. Avluftningstvätten är ett annat serviceobjekt som återkommer årligen. Vid den årliga servicen 2010 kontrollerades och reparerades gummibeläggningen på tvättblåsaren. Det största enskilda arbetet var förnyandet av utloppskanalerna för torkgas. I anslutning till förnyandet av kanalerna ändrades kanalkonstruktionen på så sätt att strömningsmotståndet som de orsakar minskade och därmed förbättrades torvkvarnarnas funktion. Det har förekommit få störningar vid kraftverket som förorsakats av skador i anordningen, detta tyder på en lyckad underhållsverksamhet. Kraftverket kunde under vintern utföra den under sin historia näst längsta enhetliga driftperioden på 3117 timmar. Drifttiden var under vinterns driftperiod över 99 %. Vid kraftverket gjordes också investeringar i miljöteknik. Kraftverkets behandling av tvätt- och processlam har varit ett utvecklingsobjekt under åren och man fortsatte med investeringar i det genom att anskaffa en till vakuumtorkare. Fördröjningsmagasinet indelades i avdelningar. På så sätt kan bassängens rengöring hanteras bättre och dess upplösningsförmåga har förbättrats. För kraftverkets energibesparningsinvestering ändrades även den andra spärranvändningen på mottagningsstationen till frekvensomvandlaranvändning. Utöver den energibesparing som uppnåddes via investeringen kunde även underhållskostnaderna minskas och risken för hydraulikoljeläckage avlägsnas. Kanteleen Voima har undertecknat Energieffektivitetsavtalets anslutningsdokument Personal Genom olika organiseringar av uppgifter och avlönande av nya personer förberedde man sig på framtida personalbehov. Under år 2010 gick en person vid kraftverket i pension, under sommaren 2011 kommer tre personer att gå i pension. De nya personerna avlönades i första hand för driftsuppdrag och deras inskolning och introduktion i arbetet har utförts vid sidan av arbetet. Personalantalet ökade med anledning av dessa åtgärder tillfälligt med två personer. Två personer övergick i dotterbolaget Puhuri Oy:s tjänst. Personalen utbildades i enlighet med tidigare år i användningen av anläggningens egna system. Oftast fungerade personalen vid anläggningen som utbildare. Vid ibruktagningen av nya anordningar fungerade även anordningsleverantörerna som utbildare. Personalen har erbjudits möjlighet till yrkesutbildning på så sätt att arbetsgivaren har betalat de direkta kostnaderna som uppstått av utbildningen och arbetstagaren har också använt sin egen tid för utbildningen. Fyra personer utnyttjade denna möjlighet. Tre personer avlade en två år lång yrkesexamensutbildning för kraftverksoperatör. Denna examen ger möjlighet till att erhålla kompetensbetyg för undermaskinmästare. En person påbörjade en långvarig kompetensutbildning för affärsverksamhet inom energibranschen, ordnad av Aalto-universitetet. Utbildningen avslutas sommaren Personalens rekreationsverksamhet sköts av personalklubben. Klub ben har under året ordnat tre enskilda motions- eller kulturevenemang, dessutom har man via personalklubben stött frivillig motion genom motionssedlar. 10 Kanteleen Voima 2010 Kanteleen Voima

7 Polttoaineiden hankinta Haapaveden voimalaitoksella jalostetaan sähköksi paikallisia kotimaisia polttoaineita; turvetta, puuta ja ruokohelpeä. Puun ja muun biomassan käyttö ei vähennä voimalaitoksen turpeen kulutusta, vaan monipuolistaa ja varmistaa voimalaitoksen polttoainehuoltoa. Puupolttoaineita voimalaitoksen tarpeisiin löytyi vuonna 2010 alueelta hyvin. Puuta olisi ollut käytettäväksi enemmänkin, mutta pääpolttoaineen, turpeen saatavuus rajoitti laitoksen ajoa. Tulevien vuosien haasteena onkin saada riittävä määrä turvetta, jotta laitoksen ajojaksoa voidaan pidentää ja sitä kautta lisätä myös puun ja peltobiomassojen käyttöä. Turve Haapaveden voimalaitoksen pääpolttoaine on jyrsinturve. Turve mahdollistaa muiden biopolttoaineiden, puun ja viljeltyjen polttoaineiden käytön. Turvetta kului voimalaitoksen sähköntuotannossa vuonna 2010 lähes 2000 GWh:a. Kanteleen Voima Oy:n omien turvesoiden hankinta käynnistyi vuonna Omalla turvetuotannolla parannetaan ja varmistetaan osaltaan voimalaitoksen polttoainehuoltoa. Ensimmäinen oma turvesuo, Lamminneva, sai ympäristöluvan elokuussa 2010 ja suon kunnostus aloitettiin syyskuussa. Venenevan lupapäätös sai lainvoiman Rahkanevan alueesta käynnistettiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) joulukuussa Varpunevan suunnittelutöitä jatkettiin tavoitteena jättää ympäristölupahakemus viranomaisille keväällä Yhtiöllä on lisäksi työn alla useita turvesuoalueita ja uusien tuotantoalueiden hankintaa jatketaan osana voimalaitoksen polttoainestrategiaa. Turvetoimitussopimuksia tehtiin myös uusien polttoainetoimittajien kanssa. Puuenergia Metsäpolttoaineiden käyttö aloitettiin Haapaveden voimalaitoksella Jauhinlaitoksen kapasiteetti lisääntyi joulukuussa 2010, jolloin otettiin käyttöön toinen yksikkö. Lähiseutujen metsien raaka-aineista valmistetut hakkeet jauhetaan laitoksen biomassajauhimilla pölypolttoon sopivaksi polttoaineeksi. Hakkuutähteistä pienempään palakokoon tehtyä haketta, voidaan syöttää polttoon pienempiä määriä myös ilman jauhatusta. Puupolttoaineina käytetään merkittäviä määriä myös puuteollisuuden sivutuotteita; sahanpurua, kutteria ja sahanpurubrikettiä. Puupolttoaineita kului Haapaveden voimalaitoksen tuotannossa vuonna 2010 noin 200 GWh:a. Toisen jauhimen myötä puupolttoaineiden osuutta Haapaveden voimalaitoksella voidaan kasvattaa noin 20 %:iin. Puunkäytön tukemiseksi Haapaveden kaupunki ja Kanteleen Voima Oy allekirjoittivat marraskuussa sopimuksen biopolttoaineterminaalin rakentamisesta voimalaitosalueen läheisyyteen. Haapakentän nimellä kulkevan noin 6 hehtaarin terminaalialueen rakentaminen aloitetaan keväällä 2011 ja asfaltoidut kentät valmistuvat seuraavaksi syksyksi polttoainetoimittajien ja yrittäjien käyttöön. Peltoenergia Haapaveden voimalaitos on yksi Suomen suurimpia peltoenergian käyttäjiä. Vuonna 2010 laitoksella käytettiin polttoaineena noin 16 GWh:a ruokohelpiä, joka tulee laitokselle turpeeseen sekoitettuna. Raskas polttoöljy ja kivihiili Raskaan polttoöljyn käyttö pieneni edellisestä vuodesta. Sitä käytettiin voimalaitoksella tuki- ja käynnistyspolttoaineena vuonna 2010 noin 13 GWh:a. Kivihiilen käyttöä kokeiltiin syksyllä 2010 ja kokeita jatkettiin keväällä Kivihiili toimi polttokokeissa erinomaisesti priimauspolttoaineena. Työtä ja toimeentuloa Turve, puu ja ruokohelpi palavat yhdessä hyvin Haapaveden voimalaitoksen kattilassa. Kotimaisten energialähteiden käytöllä on merkittävä vaikutus alueen työllisyydelle. Kotimaisten polttoaineiden käyttö työllistää Haapaveden voimalaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden lisäksi useita satoja henkilöitä polttoaineiden tuotannossa ja kuljetuksissa. Lokala inhemska bränslen torv, trä och rörflen, förädlas till elektricitet vid Haapa vesi kraftverk. Användningen av trä och biomassa minskar inte kraftverkets torvförbrukning utan gör kraftverkets bränsleförsörjning mångsidigare och säkerställer den. Inom området var tillgången på träbränsle för kraftverkets behov bra under år Tillgången på trä överskred till och med behovet men tillgången på huvudbränslet torv begränsade driften i kraftverket. Under de närmaste åren kommer utmaningen att vara att få tillräckligt med torv så att kraftverkets driftperiod kan förlängas och därigenom även användningen av trä och åkerbiomassa ökas. Torv Haapavesi kraftverks huvudbränsle är frästorv. Torven möjliggör användning av andra biobränslen, trä och odlat bränsle. Under år 2010 använde Haapavesi kraftverk torv för en elproduktion på nästan 2000 GWh. Kanteleen Voima Oy började skaffa egna torvmossar år Den egna torvproduktionen förbättrar och säkerställer kraftverkets bränsleförsörjning. Miljötillståndet för den första egna torvmossen Lamminneva fick man i augusti 2010 och iståndsättningen av mossen inleddes i september. Tillståndet för Veneneva vann laga kraft I december 2010 inleddes en miljökonsekvensbedömning (MKB) för området Rahkaneva. Varpunevas planeringsarbete fortsatte med målet att inlämna ansökan om miljötillstånd till myndigheterna våren Dessutom har bolaget flera torvmossområden under arbete och anskaffningen av nya produktionsområden fortsätter som en del av kraftverkets bränslestrategi. För att trygga leveranserna ingicks torvleveransavtal med nya bränsleleverantörer. Träenergi Användningen av skogsbränslen inleddes vid Haapavesi kraftverk år Kraftverkets kapacitet ökade i december 2010 då ytterligare en krossningsenhet togs i bruk. Flis som tillverkas av råmaterial från skogarna i närområdena krossas i anläggningens biomassakvarnar till bränsle som lämpar sig för pulverförbränning. Flis som flisats till mindre bitar av flisrester kan matas till förbränningen i mindre mängder utan krossning. Som träbränslen används också stora mängder biprodukter från träindustrin; sågspån, kutter och sågspånsbriketter. Vid Haapavesi kraftverks produktion använde man cirka 200 GWh träbränslen år Tack vare den andra krossen kan träbränslets andel ökas vid Haapavesi kraftverk till cirka 20 %. För att stöda användningen av trä undertecknade Haapavesi stad och Kanteleen Voima Oy i november ett avtal om byggandet av en biobränsleterminal i närheten av kraftverksområdet. Byggandet av det cirka 6 hektar stora terminalområdet som kallas för Haapakenttä inleds på våren 2011 och de asfalterade fälten blir klara för att kunna användas av bränsleleverantörer och -företagare till hösten. Åkerenergi Haapavesi kraftverk är en av de största användarna av åkerenergi i Finland. År 2010 använde kraftverket cirka 16 GWh rörflen som kommer till kraftverket blandat med torv. Tung brännolja och stenkol Användningen av tung brännolja minskade från föregående år. År 2010 användes cirka 13 GWh tungbrännolja som stöd- och startbränsle vid kraftverket. På hösten testades användningen av stenkol och testerna fortsatte ännu på våren Vid förbränningen av våtare bränslen fungerar stenkol utmärkt som effekthöjande bränsle. Arbete och utkomst Torv, trä och rörflen brinner bra tillsammans i pannan i Haapavesi kraftverket. Användningen av inhemska energikällor har en stor betydelse för sysselsättningen i området. Användandet av inhemska bränslen sysselsätter utöver de personer som är anställda vid Haapavesi kraftverk flera hundra personer inom bränsleproduktion och transporter. 12 Kanteleen Voima 2010 Kanteleen Voima

8 Tuulivoimahankkeet Puhuri Oy on Kanteleen Voiman tytäryhtiö, joka perustettiin vuoden 2010 aikana viemään Kanteleen Voiman jo aiemmin käynnistämät tuulivoimahankkeet eteenpäin toteutusvaiheeseen ja kehittämään uusia mahdollisia tuulivoimahankkeita. Yhtiöittämisen yhteydessä Kanteleen Voimalta siirtyi kaksi henkilöä Puhurin palvelukseen. Hankkeiden tilanne Puhurilla on käynnissä kolme tuulivoimahanketta Raahessa. Hankkeista Kopsan tuulipuistohanke on pisimmällä ja siinä on vuoden 2010 aikana viimeistelty ympäristövaikutusten arviointiselostusta jätettäväksi yhteysviranomaiselle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointiselostus jätettiin viranomaisille lausuttavaksi alkuvuodesta Hankkeen kooksi on suunnittelun edetessä muotoutunut 24 voimalaa yksikköteholtaan 2-3,6 MW, eli yhteisteholtaan hanke voisi olla 86,4 MW. Kopsan hanke on suunniteltu toteutettavan kolmessa vaiheessa ja ensimmäinen kahdeksan voimalan vaihe olisi toteutettavissa vuonna 2012 ja viimeinen vuonna Maa- ja sähköinfrasuunnittelua on vuoden aikana viety eteenpäin samoin kuin maakäyttösopimuksia ja kaavoitusta. Kopsan alueella on ollut käynnissä tuulisuusmittaukset elokuusta 2009 lähtien ja ne jatkuvat edelleen. Raahen kaupunki ja hankkeen lähiympäristön asukkaat ovat suhtautuneet hankkeeseen myötämielisesti. Raahessa käynnistettiin kesällä 2010 yhdessä Tuuliwatti Oy:n kanssa yhteinen ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoitus. Puhurilla on tässä arvioinnissa kaksi erillistä aluetta: Ketunperä ja Piehingin Ylipää. Ketunperä on n. 10 kilometriä meren rannasta ja sinne on mahdollista rakentaa 12 voimalaa. Piehingin Ylipää on n. 5 kilometriä merenrannasta ja alueelle on suunnitteilla 29 voimalaa. Piehingin Ylipäässä on tuulisuutta mitattu mittausmastolla yhteistyössä Tuuliwatin kanssa ja Ketunperällä tuulta on arvioitu ultraääneen perustuvalla Sodar-laitteistolla. Hankkeet voisivat olla toteutusvalmiudessa vuonna Tulevaisuus Puhuri Oy:llä tavoitteena on olla lähivuosina merkittävä tuulivoimatoimija Suomessa. Tavoitteen toteuttamiseksi suoritetaan jo olemassa olevien hankkeiden lisäksi esiselvityksiä uusien potentiaalisten tuulivoimalle soveltuvien alueiden löytämiseksi. Henkilökunnan osaamista on lisätty koulutuksilla ja verkostoitumisilla. Lisäksi henkilökunta on antanut asiantuntemustaan ja panostaan osallistumalla omistajien hankkeisiin mm. Rajakiirin Tornion tuulipuistohankkeeseen ja Herrforsin Merijärven tuulipuistohankkeeseen. Vindkraftsprojekt Puhuri Oy är Kanteleen Voimas dotterbolag som grundades år 2010 för att genomföra Kanteleen Voimas redan tidigare påbörjade vindkraftsprojekt till genomföringsskede och för att utveckla eventuella nya vindkraftsprojekt. I anslutning till bolagiseringen övergick två personer från Kanteleen Voima till Puhuris tjänst. Projektsituationen Puhuri har tre vindkraftsprojekt på gång i Brahestad. Av projekten har man kommit längst med vindparksprojektet i Kopsa. Inom projektet har man under 2010 finslipat utvärderingsrapporten om miljöeffekterna för att inlämnas till kontaktmyndigheten vid Norra Österbottens NTM-central. Utvärderingsrapporten över- lämnades till myndigheterna för utlåtande i början av år I takt med att planeringen framskridit har projektstorleken utformats till 24 kraftverk med en enhetseffekt på 2 3,6 MW dvs. projektets totala effekt skulle kunna vara 86,4 MW. Kopsaprojektet är planerat att förverkligas i tre skeden och det första skedet med åtta kraftverk skulle förverkligas år 2012 och det sista år Mark- och elinfraplaneringen har under året förts vidare, såsom också markanvändningsavtal och planläggning. Vindmätningar har utförts på Kopsaområdet från och med augusti 2009 och de pågår ännu. Staden Brahestad och invånarna på projektets närområde har en tillmötesgående inställning till projektet. I Brahestad startades sommaren 2010 tillsammans med Tuuliwatti Oy en gemensam utvärdering och planläggning av miljöeffekter. Puhuri har inom utvärderingen hand om två skilda områden: Ketunperä och Piehingin Ylipää. Ketunperä ligger ca 10 kilometer från havsstranden och där finns möjlighet att bygga 12 kraftverk. Piehingin Ylipää ligger ca 5 kilometer från havsstranden och där planeras 29 kraftverk. I Piehingin Ylipää har man mätt vindhastigheten med en mätmast i samarbete med Tuuliwatti och i Ketunperä har vindstyrkan uppskattats med en Sodar-anordning som grundar sig på ultraljud. Projekten skulle kunna förverkligas under Framtid Puhuri Oy:s mål är att inom de närmaste åren vara en betydande vindkraftsaktör i Finland. För att genomföra projektet utarbetas förutredningar utöver de befintliga projekten för att hitta nya potentiella områden som är lämpliga för vindkraft. Personalens kompetens har ökats genom skolningar och bildande av nätverk. Utöver detta har personalen bidragit med sakkunskap och insatser genom att delta i ägarnas projekt bl.a. vid Rajakiiri vindparksprojekt i Torneå och Herrfors vindparksprojekt i Merijärvi. 14 Kanteleen Voima 2010 Kanteleen Voima

9 Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut Kanteleen Voima Kanteleen Voima

10 Vuosi 2010 oli yhtiön neljäs täysi toimintavuosi. Sähkön markkinahinta oli vuoden aikana korkea, nähtiinpä pohjoismaisessa sähköpörssissä helmikuussa jopa yli /MWh spothintoja. Voimalaitoksen kunto pysyi hyvänä ja laitoksen toiminta oli erittäin luotettavaa. Kaupallisesti järkevien polttoaineiden, erityisesti jyrsinturpeen saatavuuden rajoittaessa toimintaa, voimalaitoksen tuotanto jäi 838 GWh:iin sähköä. Polttoainetta käytettiin lähes GWh. Puupolttoaineiden määrä lähes nelinkertaistui edellisvuodesta, puun ja ruokohelpin määrän ollessa yhteensä liki 220 GWh, joka on enemmän kuin koko biopolttoaineiden käyttö laitoksen historiassa yhteensä. Tuki- ja käynnistyspolttoaineena sekä turpeen priimaukseen käytettiin raskasta öljyä ja kivihiiltä. Päästöoikeuksia käytettiin pää- ja apukattiloilla yhteensä t. Polttoaineet Toimintavuoden aikaan jatkettiin aktiivisia toimia polttoaineen hankintapohjan laajentamiseksi. Omien soiden hankinta on jatkunut ja yhtiö sai ensimmäisen ympäristöluvan Lamminnevan tuotantoalueelle, jonka kunnostustyöt aloitettiin. Puun käyttöä on voitu kasvattaa suunnitellusti ja vuoden 2010 lopulla otettiin käyttöön Haapapuu biopolttoainelinjan toinen jauhin. Puun käytön lisäämiseen tähtäävä Haapakenttä -hanke etenee Haapaveden kaupungin hankkeena ja sille on saatu ELY-keskuksen kautta investointituki. Kanteleen Voima osallistuu hankkeeseen osarahoittajana ja maanvuokraajana. Kentän odotetaan olevan käyttökunnossa vuoden 2011 syksyllä. Voimalaitokselle saatiin kivihiilen koepolttolupa ja hiiltä on käytetty koeluontoisesti priimauspolttoaineena. Alustavat kokemukset hiilenpoltosta ovat positiivisia ja koe jatkui vielä vuoden 2011 alkupuolella. Kunnossapidossa panostettiin energiansäästöön ja ympäristöasioihin Laitoksen vuosihuolto toteutettiin välisenä aikana. Vuosihuollon tärkeimmät työt liittyivät savukaasukanaviston uusintaan. Vuosihuollon yhteydessä ja laitoksen toiminnan aikana tehtiin useita energian säästöön liittyviä investointeja. Lietteen käsittelyä parannettiin. Puhuri Oy, tuulivoimahankkeiden kehittäjä Yhtiön tuulivoimaliiketoiminta eteni kehityshankkeena ja se yhtiöitettiin erilliseksi yhtiöksi, Puhuri Oy:ksi. Kanteleen Voima Oy omistaa Puhuri Oy:n koko osakekannan ja Puhuri Oy:n hallituksen kokoonpano on sama kuin Kanteleen Voima Oy:n hallituksen kokoonpano. Puhuri on ottanut vastatakseen Kanteleen Voiman kehityshankkeet Raahessa ja Pyhäjoelle. Vuonna 2009 aloitettua Kopsan tuulipuiston ympäristönvaikutusten (YVA) arviointia viimeisteltiin ja uutena hankkeena aloitettiin Ketunperän ja Piehingin Ylipään tuulipuistojen YVA -selvitys. Kanteleen Voimalta siirtyi syksyllä Puhurin palvelukseen kaksi henkeä, jotka ovat Puhurin hankkeiden kehittämisen lisäksi myyneet asiantuntijapalveluita osakkaiden tuulivoimahankkeisiin. Omistus Yhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Suomen Voima Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag. Suomen Voima Oy on muodostunut yhtiön aikaisempien omistajien SPS Tuotanto Oy:n ja Etelä-Suomen Voima Oy:n sulautumisen seurauksena, siten yhtiön omistuspohja ei ole muuttunut. Talous Yhtiön liikevaihto oli ( ) ja tulos voitollinen ( ). Taseen loppusumma oli ( ) Kanteleen Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella ja osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksensa suhteessa, tuotettu sähkö myydään omistajille muuttuvaa kustannusta vastaavalla hinnalla ja omistuksen suhteessa. Omakustannusperusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli henkilöä. Vuoden aikana palkattiin kolme uutta henkilöä työpaikan vaihdosten ja eläkkeelle jäämisien johdosta. Kanteleen Voiman tuulivoimaliiketoiminnan yhtiöittämisen yhteydessä siirtyi kaksi henkilöä tuulivoimaliiketoimintaa hoitavan Puhuri Oy:n palvelukseen. Ulkopuolisina palveluina ostetaan edelleen laboratoriopalvelut, ruokalan hoito, siivous ja pihatyöt. Kunnossapitopalveluita on ostettu niin ikään ulkopuolisilta toimittajilta tarpeen mukaan. Henkilöstölle on järjestetty ammatillista koulutusta. Ympäristö ja turvallisuus Voimalaitoksella ei sattunut kertomusvuonna vakavia tapaturmia. Poistokaasukanavan korjaustöiden yhteydessä syttyi eristeiden alle kerääntynyt turvepöly, jota palokunta kävi sammuttamassa. Voimalaitoksen ympäristölupaehtojen tarkistushakemus jätettiin viranomaisille vuoden lopussa. Yhtiön hallinto Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Stefan Storholm ja muina jäseninä Jorma Tapaninen (vpj), Ralf Bertula, Timo Honkanen ja År 2010 var bolagets fjärde hela verksamhetsår. Under året var marknadspriset för elektricitet högt, i februari fick vi uppleva spotpriser på till och med över /MWh på den nordiska elbörsen. Kraftverket hölls i gott skick och verksamheten i kraftverket var mycket pålitlig. Kraftverkets produktion stannade på 838 GWh elektricitet på grund av att tillgången på kommersiellt rationella bränslen, i synnerhet frästorv, begränsade verksamheten. Nästan GWh bränsle användes. Mängden träbränsle nästan fyrfaldigades från föregående år då mängden trä och rörflen sammanlagt uppgick till närmare 220 GWh, vilket var mera än användningen av biobränslen totalt under kraftverkets hela historia. Som stöd- och startbränsle samt för att förbättra förbränningen i torv användes tung brännolja och stenkol. I huvud- och hjälppanna användes utsläppsrättigheter för totalt ton. Bränslen Under verksamhetsåret fortsatte man att aktivt bredda anskaffningsbasen för bränsle. Anskaffningen av egna torvmarker har fortsatt och bolaget fick sitt första miljötillstånd för Lamminneva produktionsområde vars iståndsättningsarbeten inleddes. Kraftverket har kunnat öka användningen av trä planenligt och i slutet av år 2010 tog man i bruk den andra krossen för Haapapuu biobränslelinje. Haapakenttä-projektet som är inriktat på att öka användningen av trä framskrider som Haapavesi stads projekt och det har beviljats investeringsstöd av NTM-centralen. Kanteleen Voima deltar i projektet som delfinansiär och jordarrendator. Fältet förväntas vara i användbart skick hösten Kraftverket fick tillstånd för provförbränning av stenkol och har testat användningen av stenkol som effektförhöjningsbränsle. De preliminära erfarenheterna av kolförbränningen var positiva och provet fortsatte ännu i början av år I underhåll satsades på energisparande och miljöfrågor Kraftverkets årliga service genomfördes under tiden De viktigaste arbetena vid den årliga servicen hänförde sig till förnyelse av rökkanalsystemet. I samband med den årliga servicen och under kraftverkets funktion gjordes flera investeringar i anslutning till energibesparing. Slambehandlingen förbättrades. Puhuri Oy, utvecklare av vindkraftprojekt Bolagets affärsverksamhet för vind kraft fortskred som utvecklingsprojekt. Ett separat bolag, Puhuri Oy, bildades för detta ändamål. Kanteleen Voima Oy äger hela aktiestocken i Puhuri Oy och sammansättningen i Puhuri Oy:s styrelse är densamma som i Kanteleen Voima Oy:s styrelse. Puhuri har tagit ansvaret för Kanteleen Voimas utvecklingsprojekt i Brahestad och Pyhäjoki. Miljökonsekvensbedömningen (MKB) för Kopsa vindpark, som inleddes år 2009, finslipades och som nytt projekt inleddes en MKB-utredning för vindparkerna i Ketunperä och Piehingin Ylipää. På hösten övergick två personer från Kanteleen Voima till Puhuri som utöver att utveckla Puhuris projekt har sålt experttjänster till delägarnas vindkraftprojekt. Ägande I slutet av räkenskapsperioden ägdes bolaget av Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Finska Kraft Ab, Valkeakosken Energia Oy och Ålands Elandelslag. Finska Kraft Ab har bildats av en fusion av bolagets tidigare ägare SPS Tuotanto Oy och Sydfinska Kraft Ab, på så vis har bolagets ägarunderlag inte ändrats. Ekonomi Bolagets omsättning var ( ) och resultatet var vinstgivande ( ). Balansomslutningen var ( ) Kanteleen Voima Oy fungerar enligt självkostnadsprincip och aktieägarna betalar fasta kostnader i förhållande till sitt aktieinnehav. Den elektricitet som produceras säljs till ägarna för ett pris som motsvarar den rörliga kostnaden och i förhållande till aktieinnehavet. Eftersom verksamheten drivs enligt självkostnadsprincipen är det inte ändamålsenligt att presentera ekonomiska nyckeltal för att förstå affärsverksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet. Personal Bolaget hade 43 anställda Under året anställdes tre nya personer på grund av byte av arbetsplats och pensionering. I samband med att ett bolag bildades för Kanteleen Voimas affärsverksamhet för vindkraft övergick två personer som anställda till Puhuri Oy. Som tjänster utifrån köps fortfarande laboratorietjänster, skötsel av matservering, städning och gårdsarbeten. Också underhållstjänster har köpts av utomstående leverantörer efter behov. Yrkesutbildning har ordnats för personalen. Miljö och säkerhet Inga allvarliga olyckor har skett i kraftverket under verksamhetsåret. I samband med reparation av utloppsgaskanaler antändes torvdamm som samlats under isoleringar. Brandkåren släckte branden. Kraftverkets ansökan om justering av miljötillståndsvillkor lämnades in till myndigheterna i slutet av året. Bolagets styrelse Stefan Storholm är ordförande för bolagets styrelse och övriga medlemmar är Jorma Tapaninen (vice ordf.), Ralf Bertula, Timo Honkanen och Akke Kuusela hela räkenskapsperioden samt Juha Lindholm till och med och David Karlsson från och med Suppleanter har varit Roald von Schoultz hela räkenskapsperio- 18 Kanteleen Voima 2010 Kanteleen Voima

11 Akke Kuusela koko tilikauden, sekä Juha Lindholm saakka ja David Karlsson alkaen. Varajäseninä ovat olleet Roald von Schoultz koko tilikauden, David Karlsson saakka ja Juha Lindholm ja Arto Tiainen alkaen. Toimitusjohtajan on toiminut Antti Vilkuna. Hallitus kokoontui kertomusvuonna kahdeksan kertaa. Varsinaisen yhtiökokous pidettiin Haapavedellä Tilintarkastajaksi on yhtiökokous valinnut Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana Kjell Berts. Riita-asiat Välimiesoikeus antoi kesäkuussa päätöksen vuosien 2008 ja 2009 polttoaineen toimitukseen liittyvässä riita-asiasta Vapon kanssa. Yhtiön saamat korvaukset on huomioitu tilinpäätöksessä. Yhtiöllä ei ole vireillä olevia riita-asioita. den, David Karlsson till och med och Juha Lindholm och Arto Tiainen från och med Antti Vilkuna har varit verkställande direktör. Styrelsen sammanträdde åtta gånger under verksamhetsåret. Ordinarie bolagsstämma hölls i Haapavesi Som revisor valde bolagsstämman Ernst & Young Ab, med Kjell Berts som huvudansvarig revisor. Tvistemål Skiljedomstolen gav i juni sitt beslut om ett tvistemål med Vapo som gällde leverans av bränsle under åren 2008 och Ersättningarna som bolaget fick har beaktats i bokslutet. Bolaget har inga anhängiga tvistemål. Risker Fortfarande har man inte fått tillräckligt med torv för kraftverkets behov. Torvbristen fortsätter och torvpriset har stigit avsevärt snabbare än ändringen i kostnadsnivån. Torvpriset och tillgängligheten är en stor risk för verksamheten. Bränder och maskinfel utgör Riskit Turvetta ei edelleenkään ole saatu riittävästi voimalaitoksen tarpeisiin. Turvepula jatkuu ja turpeen hinta on noussut huomattavasti kustannustason muutosta nopeammin. Turpeen hinta ja saatavuus muodostavat huomattavan riskin toiminalle. Laitoksen teknisinä riskeinä ovat edelleen tulipalot ja laitevauriot. Näitä pyritään tunnistamaan erilaisilla riskianalyyseillä, joita päivitetään tehtävien investointien yhteydessä sekä varautumaan niihin laiteratkaisulla ja koulutuksella. Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Tilikauden tulos osoittaa voittoa Hallitus esittää, että voitto kirjataan edellisten tilikausien tulostilille eikä osinkoa jaeta. Siirron jälkeen oma pääoma on fortfarande tekniska risker i kraftverket. Man försöker identifiera dessa genom olika riskanalyser som uppdateras i samband med investeringar samt genom att förbereda sig på dem med tekniska lösningar och utbildning. Förslag till bokföring av årsresultat Räkenskapsperiodens resultat visar en vinst på Styrelsen föreslår att vinsten bokförs på resultatkonto för föregående räkenskapsperioder och att ingen dividend utdelas. Efter överföringen uppgår det egna kapitalet till Utsikter för år 2011 Utsikterna för år 2011 är mångskiftande. Trots att kraftverkets produktionsstöd för träbränsle avbröts i början av år 2011 fortsatte ändå användningen av träbränsle i kraftverket. Stödet säkerställdes i mars 2011 men i början av året uppgår summan som kraftverket inte har fått till nästan Växlingarna av marknadspriserna för elektricitet har stabiliserats och priserna förutspås ligga på en Näkymät vuodelle 2011 Vuoden 2011 näkymät ovat monivivahteiset. Vaikka puupolttoaineen tuotantotuen saanti keskeytyi vuoden 2011 alussa, voimalaitoksella jatkettiin kuitenkin puun polttoa. Tuet saatiin varmistettua maaliskuussa 2011, mutta alkuvuoden aikana tukea on jäänyt saamatta lähes Sähkön markkinahinnan vaihtelu on tasaantunut ja sen ennustetaan olevan koko vuoden 2011 ja lähivuodet sellaisella tasolla, että voimalaitoksella olisi jatkuva ajotarve. Päästöoikeuksien hinnan odotetaan säilyvän vakaana. Riittävää turvepolttoaineen saantia ei ole voitu varmistaa. sådan nivå hela år 2011 att kraftverket skulle behöva vara i drift hela tiden. Priset på utsläppsrättigheterna förväntas vara stabilt. Tillgången till tillräcklig mängd torvbränsle har inte kunnat garanteras. Kittilä 19. päivänä huhtikuuta 2011 Kittilä den 19 april 2011 Stefan Storholm Ralf Bertula Timo Honkanen Jorma Tapaninen puheenjohtaja ordförande David Karlsson Akke Kuusela Antti Vilkuna toimitusjohtaja verkställande direktör 20 Kanteleen Voima 2010 Kanteleen Voima

12 Kanteleen Voima Oy Tuloslaskelma Resultaträkning euroa /euro Kanteleen Voima Oy Tase Balans euroa /euro Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Förändring av avskrivningsdifferensen Tilikauden voitto (tappio) 5 98 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar Sijoitukset Placeringar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 5 98 Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ EGET KAPITAL TOTALT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER Poistoero Avskrivningsdifferens TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- YHTEENSÄ DISPOSITIONER TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt Kanteleen Voima 2010 Kanteleen Voima

13 Puhuri Oy Tuloslaskelma Resultaträkning euroa /euro Puhuri Oy Tase Balans euroa /euro Liikevaihto 4 Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) 7 Tillverkning för eget bruk Materiaalit ja palvelut 3 Material och tjänster Henkilöstökulut 22 Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset 0 Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut 26 Övriga rörelsekostnader Liikevoitto 39 Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut 0 Finansiella intäkter och kostnader Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja 39 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilikauden voitto (tappio) 39 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet 3 Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet 61 Materiella tillgångar 64 VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Pitkäaikaiset saamiset 8 Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset 33 Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset 60 Kassa och bank 101 VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma 3 Aktiekapital 165 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 132 Fond för inbetalt fritt eget kapital Edellisten tilikausien tulos 0 Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 39 Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 95 EGET KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Lyhytaikainen 70 Kortfristigt Kanteleen Voima 2010 Kanteleen Voima

14 Tilintarkastuskertomus Revisionsberättelse Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2010 Kanteleen Voima Oy:n yhtiökokoukselle Till Kanteleen Voima Oy:s bolagsstämma Olemme tilintarkastaneet Kanteleen Voima Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlöyntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisäistyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin näiden asianmukaiset tilintarkastustoiminpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamastamme tilikaudelta. Vi har reviderat Kanteleen Voima Oy:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprände av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisors skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god reviosionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlemmar eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handligar eller försummelser som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräkliga uppgifter. Revisorn bedömmer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enlig vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria. Övriga utlåtanden Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till behandling av utdelningsbara vinstmedel beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljande av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden. Jakobstad, Stefan Storholm hallituksen puheenjohtaja /styrelseordförande Katternö Kraft Oy Ab Timo Honkanen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Valkeakosken Energia Oy David Karlsson hallituksen jäsen /styrelsemedlem (fr.o.m alkaen) varajäsen/suppleant (t.o.m saakka) Ålands Elandelslag talousjohtaja/ekonomichef Jorma Tapaninen varapuheenjohtaja /viceordföranden Imatran Seudun sähkö Oy Akke Kuusela hallituksen jäsen /styrelsemedlem Suomen Voima Oy /Finska Kraft Ab Roald von Schoultz varajäsen/suppleant Ekenäs Energi Ralf Bertula hallituksen jäsen /styrelsemedlem Katternö Kraft Oy Ab tuotantojohtaja /produktionschef Juha Lindholm hallituksen jäsen /styrelsemedlem (t.o.m saakka) varajäsen/suppleant (fr.o.m alkaen) Vatajankosken Sähkö Oy Arto Tiainen varajäsen/suppleant (fr.o.m alkaen) Parikkalan Valo Oy Antti Vilkuna Pietarsaari, Kanteleen Voima 2010 ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö /CGR-samfund Kjell Berts, KHT /CGR

15 Kanteleen Voima Oy Turvetie 112, PL 47, Haapavesi puhelin , faksi