Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse"

Transkriptio

1 Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse

2 Maailmassa on soita noin 400 miljoonaa hehtaaria eli noin 5 % kaikesta maapinta-alasta. Suomen soiden ja turvemaiden pinta-ala on 9,15 miljoonaa hehtaaria, joka on noin 29 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Tästä alasta suurin osa on maa- ja metsätalouskäytössä. Ojittamatonta suota on lähes 45 %, josta luonnonsuojelualueita on noin 1,1 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannossa on noin 0,06 miljoonaa hehtaaria. Turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Soilla oleva turvekerros kasvaa noin 0,5 mm vuodessa, 40 TWh uutta turvetta joka vuosi. Turpeen energiakäyttö on TWh vuodessa. Turpeen tuotanto ja käyttö työllistää yli suomalaista ja lähes miljoona suomalaista asuu turve-puuseoksella tuotetun kaukolämmön piirissä. Energiaturpeen käytön nettovaikutus Suomen kansantalouden kassavirtaan on 440 miljoona euroa. Sisältö Vieraan energian vuosi 2012, toimitusjohtajan katsaus Voimalaitoksen tuotanto Polttoaineet Tuulivoimahankkeet Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Hallituksen toimintakertomus Kanteleen Voima konsernituloslaskelma Kanteleen Voima konsernitase Kanteleen Voima Oy:n tuloslaskelma Kanteleen Voima Oy:n tase Puhuri Oy:n tuloslaskelma Puhuri Oy:n tase Kanteleen Voima Oy:n hallitus Omistajat Det finns ca 400 miljoner hektar torvmarker i världen, dvs. ca 5 % av hela jordytan. Ytan för kärr och torvmarker i Finland är 9,15 miljoner hektar, vilket motsvarar ca 29 procent av Finlands jordyta. Av denna yta används största delen i jord- och skogsbruk. Odikad torvmark utgör nästan 45 %, av dessa är naturskyddsområden ca 1,1 miljoner hektar. I torvproduktion används ca 0,06 miljoner hektar. Torv har definierats som ett långsamt förnybart biomassabränsle. Torvlagret i kärren växer årligen med ca 0,5 mm, 40 TWh nytt torv varje år. Energibruket av torv är TWh per år. Torvproduktionen och användningen av torv sysselsätter årligen över finländare och så gott som en miljon finländare har fjärrvärme som producerats med en blandning av trä och torv. Nettoeffekten för användningen av energitorv är i kassaflödet för Finlands nationalekonomi 440 miljoner euro. Kuvat: Kanteleen Voiman arkisto Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2013 Fotografier: Kanteleen Voimas arkiv Svensk översättning: Viexpo Grafisk form: Wiizart Tryckning: Forsberg, 2013 Innehåll År 2012, ett år av främmande energi, verkställande direktörens översikt Kraftverkets produktion Bränslen Vindkraftsprojekt Verksamhetsberättelse och bokslut 2011 Styrelsens verksamhetsberättelse Kanteleen Voima koncernresultaträkning Kanteleen Voima koncernbalans Kanteleen Voimas Oy:s resultaträkning Kanteleen Voima Oy:s balans Puhuri Oy:s resultaträkning Puhuri Oy:s balans Kanteleen Voima Oy:s styrelse Ägarna Kanteleen Voima

3 Toimitusjohtajan katsaus Eurooppalaisen, pohjoismaisen ja suomalaisen energian tuotannon alamäki jatkui kuluneena vuonna. Tuontipolttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat jatkoivat laskuaan. Uutena pelaajana maailmanmarkkinoille ilmaantui liuskekaasu, jonka seurauksena maakaasun ja öljyn aikaisempi vahva hintasidonnaisuus on poistumassa. Fossiilisten polttoaineiden euromääräistä hinnanlaskua on rajoittanut vain euron heikkeneminen dollariin verrattuna. Vieraan energian vuosi 2012 Venäjän kiinteä tuonti muuttui markkinaehtoiseksi ja toisaalta Venäjän kapasiteettimaksujen ohjaamaksi, suurimmat tuontimäärät ajoittuivat yö- ja viikonlopputunteihin, jolloin sähköntarve on pienimmillään. Tuonnin määrän heilahtelu vahvisti sähkön hinnan vuorokautista vaihtelua. Sähkön tuonnissa saavutettiin kuitenkin kaikkien aikojen huippu. Suuren tuontimäärän selittää Norjan ja Ruotsin täynnä olevat vesialtaat ja siten heidän ennätyssuuri vesivoiman tuotanto. Lauhdetuotannolle vuosi oli surkea Kulunut vuosi oli lauhdetuotannon kysynnälle yhä huono. Sähkön hinta laski Norjan runsaan vesitilanteen sekä markkinoiden laskevan kysynnän takia, myöskään kivihiilen ja päästöoikeuden hinnan pudotus eivät lisänneet ajomahdollisuuksia. Erillistuotannon osuus maamme sähkönhankinnasta jäikin 6,7 %:iin (vuonna ,4 %) ja tuotettu määrä vain 5,7 TWh (9,6 TWh). Tämä on vain kolmannes siitä, mitä tuotettiin Antti Vilkuna vuonna Myös Haapaveden voimalaitoksen käyttö jäi vuonna 2012 erittäin vähäiseksi. Uudet IE-direktiivit, poliittinen ohjaus ja kiristyvät polttoainemarkkinat voivat johtaa siihen, että sähkön erillistuotannon eli lauhdetuotannon laitoksia suljetaan, eikä korvaavaa kapasiteettia synny. Tämä sulkemisuhka yhdistettynä Venäjän tuonnin muutokseen, Pohjoismaiden tuonnin vesivoimasidonnaisuuteen, rakenteilla olevan ydinvoimalan myöhästymiseen ovat rakentamassa maahamme sähkömarkkinalle tilannetta, joka ei kestä minkäänlaista teollisuustuotannon elpymistä. Valitettavasti. Työtä polttoaineen hankinnassa Vesivoimaa lukuun ottamatta kaikki kotimaiset energialähteet menettivät osuuttaan. Huonon turvevuoden ja kivihiilen laskeneen hinnan takia nähtiin, vuosikymmenien jälkeen, että Saimaan kanavaa käytettiin kivihiilen tuontiväylänä, kun Sisä-Suomen kaupungit koettivat löytää jostain polttoainetta lämmöntuotantonsa turvaamiseen. Pienenevien tuotantoalojen myötä turpeen kyky huolehtia maamme energiahuollon huoltovarmuudesta on vakavasti heikentynyt. Vuoden 2007 jälkeen maassamme ei ole ollut turvevarastoja, joiden varaan uskottavasti voitaisiin rakentaa sähkön ja lämmön huoltovarmuus. Tästä huolimatta ympäristöministeriö on rakentamassa jatkuvasti uusia turvetuotannon esteitä. Puupolttoaineiden käyttö väheni aikaisemmasta. Metsäteollisuuden ongelmien lisäksi tähän vaikuttaa turpeen huono saatavuus, jolloin turpeen rinnalla poltettava puukin jää polttamatta. Omaa turvetta Kanteleen Voima investoi vahvasti omaan turvetuotantoon vuonna Valmiiden turvetuotantoalueiden hankinnan myötä oma tuotantopinta-alamme kasvoi huomattavasti. Tämä muutos ei kuitenkaan lisää laitoksen ympäristössä tuotettavan turpeen määrää. Verkställande direktörens översikt År 2012, ett år av främmande energi Under det gångna året fortsatte nedgången för europeisk, nordisk och finländsk energiproduktion. Priserna på importbränsle och utsläppsrättigheter fortsatte sjunka. En ny aktör på världsmarknaden är skiffergas. Som följd av detta håller den hittills starka prisbundenheten för naturgas och olja på att ge sig. Prisnedgången i euro för fossila bränslen har begränsats endast av eurons svagare ställning jämfört med dollarn. Den fasta importen från Ryssland ändrades till marknadsbaserad och till att delvis styras av Rysslands kapacitetsavgifter. De största importmängderna koncentrerades till natt- och veckoslutstimmar då behovet av elektricitet är som lägst. Svängningarna i importmängden stärkte dygnsvariationen för elpriset. Med tanke på elimport nåddes dock ett alla tiders rekord. Den stora importmängden förklaras av de fulla vattenbassängerna i Norge och Sverige och ländernas rekordstora produktion av vattenkraft. Ett dåligt år för kondensatproduktion Det gångna året var fortsatt dåligt med tanke på efterfrågan på kondensatproduktion. Elpriset sjönk på grund av det rikliga vattenläget i Norge samt den minskande efterfrågan. Prisnedgången för stenkol och utsläppsrättigheter ökade inte heller driftmöjligheterna. Den separata produktionens andel av elproduktionen i vårt land var 6,7 % (11,4 % år 2011) och den producerade mängden uppgick endast till 5,7 TWh (9,6 TWh). Detta är endast en tredjedel av vad som producerades år Även driften av Haapavesi kraftverk blev mycket låg år Nya IE-direktiv, politisk styrning och de allt hårdare bränslemarknaderna kan leda till att anläggningar för separat produktion av elektricitet, dvs. kondensatproduktionen stängs och ingen ersättande kapacitet uppstår. Detta nedläggningshot kombinerat med ändringen i den ryska importen, de Nordiska ländernas avhängighet av vattenkraft samt förseningen av kärnkraftsverket som är under uppbyggnad håller på att leda till en situation på elmarknaden i vårt land som inte klarar av någon återhämtning av industriproduktionen. Tyvärr. Arbete med anskaffning av bränsle Förutom vattenkraften förlorade alla inhemska energikällor andelar. Efter ett dåligt torvår och det lägre priset på stenkol fick vi efter årtionden av uppehåll se Saima kanal användas som importfarled för stenkol, då städerna i Inre Finland försökte hitta bränsle för att kunna trygga sin värmeproduktion. I takt med minskande produktionsbranscher har torvens roll i att sörja för underhållstryggheten i vårt land avsevärt minskat. Efter år 2007 har vi i vårt land inte haft torvlager på vilka man på ett trovärdigt sätt kunde bygga underhållssäkerheten för el och värme. Trots detta har miljöministeriet kontinuerligt konstruerat nya hinder för torvproduktionen. Användningen av träbränslen minskade från tidigare. Utöver problemen med skogsindustrin påverkar den dåliga tillgången på torv situationen, eftersom trä som förbränns vid sidan av torv inte används. Egen torv Kanteleen Voima investerade kraftigt i egen torvproduktion under år Vid sidan av anskaffningen av färdiga torvproduktionsområden ökade vår egen produktionsyta avsevärt. Denna förändring ändrar dock inte mängden torv som produceras i omgivningen av anläggningen. 4 Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

4 Oman turvetuotannon kehittäminen on haastavaa, kun samaan aikaan käydään laajaa tunnepohjaista keskustelua turpeesta ja sen tulevaisuudesta. Turvetuotanto tarjoaa työtä ja toimeentuloa Haapavedellä ja lähialueella sadoille ihmisille. Parhaalla tekniikalla toteutetut vesienkäsittelyratkaisut eivät rasita vesistöä ja hyvin toimivalta turvesuolta tulevan veden laatu ei juurikaan poikkea alueen muiden luonnonvesien laadusta. Myös elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset jäävät huomattavan vähäisiksi, kun turvetta nostetaan pääasiassa jo ojitetuilta tai luonnontilaltaan muuttuneilta soilta. Tuulivoimaa Tuulivoiman rakentaminen on lopultakin lähdössä maassamme käyntiin, yhä vieläkin lähdössä. Niin tukipäätökset kuin valmistajien koneet ovat saavuttaneet tason, jossa rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa. Valtiovalta ymmärsi lopultakin rakentamansa luvituslabyrintin tilan ja kutsui ministeri Lauri Tarastin selvitysmieheksi ottamaan selkoa kaaoksesta. Tämä selvitystyö antoikin hyvän potkun asioiden etenemiselle mm. liikenne- ja puolustusministeriöissä, ympäristöministeriön osalta vastaavaa edistymistä ei ole voitu havaita. Puhurin ensimmäisen tuulipuiston Kopsan rakennustyöt supistetussa seitsemän koneen mallissa lähtivät käyntiin kesällä. Muuttuvassa maailmassa Kulunut vuosi on vaatinut Kanteleen Voiman ja Puhurin henkilökunnalta erityistä venymistä. Moni on löytänyt itsensä työtehtävistä, joita ei ehkä vuoden alussa vielä odottanut tekevänsä. Kiitokset koko henkilökunnalle muuntautumiskyvystänne ja tehdystä työstä. Poljetaan suota eteenpäin vaikka vastatuuleen. Voimalaitoksen tuotanto Tammi-, helmi- ja maaliskuu tuotettiin sähköä täydellä teholla. Jo vuodesta 2008 lähtien vaivannut turvepula jatkui edelleen tuotantokaudella siten, että toimituskauden perusturve loppui maaliskuun lopussa Huhtikuun alussa aloitettu vuosihuolto kesti toukokuun puoleenväliin. Toukokuun loppu ja siitä vuoden loppuun asti seistiin turvepulan ja alhaisen sähkön hinnan takia. Ainoastaan elokuussa ajettiin osin koekäytön takia viisi vuorokautta. Tuotanto verkkoon vuonna 2012 oli 250 GWh. Vuoden 2012 aikana biopolttoaineiden osuus on vakiintunut liki viidenteen osaan kaikista polttoaineista. Koko vuoden biopolttoaineiden osuudeksi pääkattilassa tuli 17 % kaikista polttoaineista. Polttoaineiden laatu vaihteli jonkin verran, mutta laitoksen käytettävyys säilyi kuitenkin hyvällä tasolla ollen 99 %, joka on 1,5 %-yksikköä korkeampi kuin edellisvuonna. Edelleenkin biopolttoaineista etenkin sahanpurujen kosteuspitoisuus oli yleensä turhan korkea. Turpeenkin kosteus vaihteli toimittajittain kuukausikeskiarvoina yleensä 47 %:n ja 48 %:n välillä, ollen kuitenkin keskimäärin 48 %:n tietämissä. Silloin tällöin kosteus ylitti 50 %:n tasoa, josta seurasi tehonrajoitusta. Kivihiiltä ei poltettu ollenkaan. Priimaukseen käytettiin sahanpurupellettiä. Ympäristöasiat Vuoden 2012 aikana ei sattunut yhtään raportoitavaa savukaasupäästöä eikä myöskään yhtään päästöä vesistöön. Biopolttoaineiden osuuden ollessa keskimäärin koko vuonna 17 % kaikista pääkattilan polttoaineista on sillä vaikutusta etenkin rikkidioksidipäästön pienenemiseen Det är en stor utmaning av utveckla egen torvproduktion då det samtidigt diskuteras vitt och känslomässigt om torv och dess framtid. Torvproduktionen erbjuder arbete och inkomst för hundratals människor i Haapavesi med närområde. Vattenbehandlingslösningarna som genomförts med den bästa tekniken belastar inte vattendragen och vattenkvaliteten och en välfungerande torvmark skiljer sig inte mycket från kvaliteten på övriga naturliga sjöar och vattendrag. Även klimateffekterna under livscykeln blir anmärkningsvärt låga då torv bryts huvudsakligen i redan dikade torvmarker eller kärr vars naturtillstånd förändrats. Vindkraft Byggandet av vindkraft är äntligen i startgroparna i vårt land. Både stödbesluten och tillverkarnas maskiner har nått en nivå då byggandet är ekonomiskt lönsamt. Statsmakten förstod äntligen vilket kaos det rådde kring processen med tillståndsbeviljande. Minister Lauri Tarasti utnämndes till utredningsman för att klarlägga situationen. Utredningsarbetet gav ett bra lyft för framåtskridandet av ärenden bl.a. i trafik- och försvarsministerierna. För miljöministeriets del har man inte märkt av motsvarande effekt. Byggarbetet för Puhuris första vindpark Kopsa inleddes på sommaren i en krympt version med sju maskiner. I en värld i förändring Det gångna året har krävt speciell flexibilitet av personalen hos Kanteleen Voima och Puhuri. Många har utfört arbetsuppgifter som i början av året inte var tänkta för egen del. Ett stort tack till hela personalen för er anpassningsförmåga och för det utförda arbetet. Vi trampar oss fram i torvmarken även i motvind. Kraftverkets produktion Elektricitet producerades med full effekt i januari, februari och mars. Torvbristen som stört verksamheten från och med 2008 fortsatte dock under produktionsperioden och grundtorven för leveransperioden tog slut vid utgången av mars De årliga servicearbetena inleddes i början av april och avslutades i mitten av maj. Med anledning av torvbristen och det låga elpriset hade kraftverket driftstopp från och med slutet av maj till slutet av året. Endast i augusti var kraftverket i gång i fem dygn, delvis med anledning av provdrift. År 2012 uppgick produktionen till nätet till 250 GWh. Under år 2012 har andelen biobränslen stabiliserats till nästan en femtedel av alla bränslen. Under hela året var biobränslenas andel av alla bränslen i huvudpannan 17 %. Bränslekvaliteten varierade något, men kraftverkets drift fortsatte ändå på en god nivå med 99 %, vilket var 1,5 procentenheter högre än föregående år. Av träbränslen var fukthalten i synnerhet i sågspån anmärkningsvärt hög. Även fukthalten hos torv låg i allmänhet mellan 47 % och 48 %, beroende av leverantörer och dygn, dock var den i genomsnitt omkring 48 %. Tidvis översteg fukthalten hos bränsleblandningen 50 %, vilket ledde till effektbegränsning. Stenkol förbrändes inte alls. Sågspånspellets användes för att förbättra förbränningen. Miljöfrågor Under år 2012 skedde inget att rapportera om svaveldioxidutsläpp, inte heller utsläpp till vattendrag. Andelen biobränslen var i genomsnitt under hela året 17 % av alla bränslen och det har påverkat i synnerhet minskade svaveldioxidutsläpp jämfört med året innan. Kvävedioxidutsläppen i rökgaserna har 6 Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

5 edellisvuoteen verrattuna. Savukaasujen typen oksidien päästöt ovat säilyneet samalla tasolla, samoin hiukkaspäästöt. Typenoksidien vähentämiseen tähtääviä muutoksia tehtiin polttimille aivan vuoden lopussa. Lietteenkäsittelyn avulla on päästy siihen, että kaikki pesuri- ja lietteenerotuskaivojen lietteet saadaan kuivattua suurempaan kiintoainepitoisuuteen kuin 20 m-%, jolloin liete on voitu läjittää Piipsannevan tuhkanläjitysalueelle. Energiatehokkuus Kanteleen Voima Oy allekirjoitti Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen liittymisasiakirjan Vuoden 2012 aikana jatkettiin energiatehokkuuden parantamiseen pyrkivien investointien ja peruskorjausten toteutusta mm. uusimalla vesiluvo jolloin virtausvastuksia saatiin pienemmiksi. Lisäksi selvitettiin mm. valaistuksen muuttamista led-valoiksi, mutta kannattavuus ei osoittautunut pitkän takaisinmaksuajan takia riittävän vakuuttavaksi. Vuosihuolto 2012 Voimalaitoksen ajotilanteesta johtuen vuosihuolto ajoitettiin pitkälle aikavälille. Huoltokohteissa oli jonkin verran normaalia vähemmän tehtävää, johtuen normaalia vähäisemmästä tuotannosta. Generaattorilla on ollut värähtelyongelmia ja niiden poistamiseksi generaattori linjattiin uudelleen. Samassa yhteydessä muutettiin generaattorin jäähdyttimen putkiliitännät joustaviksi, generaattorin värähtely jäi alemmalle tasolle. Kuumakaasukanavien palkeiden uusiminen aloitettiin uusimalla ensimmäiset palkeet kanaviston kattilan puoleiseen päähän. Joulukuussa asennettiin kaikkiin polttimiin pyörteittimet, niiden tarkoituksen on parantaa palamista ja alentaa NOx päästötasoa, lyhyen käyttökokemuksen jälkeen näyttää, että tavoitteessa on onnistuttu. Investoinnit Merkittävin voimalaitoksen investointi oli automaattisen kuormakohtaisen näytteenottimen hankinta toiseen turpeen vastaanottolin- jaan, vähäisestä ajomäärästä johtuen laitteen lopputestaukset ovat siirtyneet. Automaation uusintaa on jatkettu toisen apukattilan osalta. Vuosihuollon yhteydessä toteutettiin myös edellä mainittu vesiluvon (palamisilman esilämmitin) uusinta. Henkilöstö Henkilökunnan määrä oli keskimäärin 43 henkilöä ja vuodenvaihteessa 42 henkilöä. Joitakin tehtäväkuvauksia ja nimikkeitä päivitettiin vastaamaan nykyistä toimintaa. Turvetuotantoon perustettiin uusi ympäristövastaavan tehtävä. Voimalaitoksen toimintaa on koulutettu omalle henkilöstölle, kouluttajina ovat toimineet edellisten vuosien tapaan oma henkilöstö ja laitetoimittajat. Ulkopuolista koulutusta on ollut painelaitteisiin liittyen sekä turvetuotantoon ja ympäristöasioihin liittyen. Pitkäkestoista ammatillista koulutusta on tuettu edellisvuosien tavoin maksamalla välittömät kustannukset, koulutus on liittynyt johtamiseen ja tiimityöskentelyyn sekä toisena voimalaitoskäyttäjäkoulutus. Henkilöstön virkistystoiminnasta on huolehtinut henkilökuntakerho. Järjestetyt tapahtumat ovat olleet liikunta- ja ulkoilupainotteisia. Kerho on jakanut myös liikunta- ja kulttuuriseteleitä sekä osallistunut uimahallimaksuihin. hållits på samma nivå, liksom partikelutsläppen. Ändringar som siktade på att minska kväveoxiderna gjordes på förbrännarna alldeles vid utgången av året. Genom slambehandlingen har man uppnått att allt slam från tvättblåsar- och slamavskiljningsbrunnarna kan torkas till en allt större torrsubstanshalt än 20 m-%. Tack vare detta kan allt slam som inte kan brännas deponeras på Piipsanneva askdeponeringsområde. Energieffektivitet Kanteleen Voima undertecknade anslutningsdokumentet till Näringslivets energieffektivitetsavtal Under år 2012 fortsatte man med att förverkliga investeringar och sanering med syfte att förbättra energieffektiviteten bl.a. genom att förnya tätningarna i luftförvärmaren för rökgas till att bli bättre justerbara, vilket ledde till att luftläckorna blev mindre. Utöver det utredde man bl.a. ändringar av belysningen till ledbelysning, dock visade sig lönsamheten efter en lång återbetalningstid inte vara tillräckligt övertygande. Årsservice 2012 Med anledning av kraftverkets driftläge daterades den årliga servicen på en lång tidsperiod. I serviceobjekten fanns något mindre att utföra än normalt. Detta berodde på en lägre produktion än vanligt. Generatorn har haft skakningsproblem och för att avlägsna dessa linjerades generatorn på nytt. Samtidigt ändrades rörförskruvningarna på generatorns kylare till flexibla. Generatorns skakning blev därmed på lägre nivå. Förnyandet av bälgarna på hetgaskanalerna inleddes genom att förnya de första bälgarna på pannans sida. I december monterades turbulatorer på alla förbrännare. Syftet med dem är att förbättra förbränningen och minska NOx utsläppsnivån. Efter en kort tid av användning verkar det som om man lyckats med detta. Investeringar Kraftverkets viktigaste investering var anskaffningen av en automatisk lastspecifik provtagarborr för den andra torvmottagningslinjen. Med anledning av den låga driftmängden har anordningens sluttester flyttats. Förnyandet av automationen har fortsatts för den andra hjälppannans del. I samband med den årliga servicen genomfördes också förnyandet av ovan nämnda luftförvärmaren för rökgas. Personal Personalantalet var i genomsnitt 43 personer och vid årsskiftet 42 personer. Vissa uppgiftsbeskrivningar och titlar uppdaterades till att motsvara nuvarande verksamhet. En arbetsuppgift som miljöansvarig inrättades till torvproduktionen. Den egna personalen har utbildats inom kraftverkets funktion. Som utbildare har i stil med tidigare år fungerat den egna personalen och anordningsleverantörerna. Utomstående utbildning har ordnats i anslutning till tryckanordningar, torvproduktion och miljöärenden. Långvarig yrkesutbildning har understötts i enlighet med tidigare år genom att betala direkta kostnader för utbildningen. Utbildningen har anknutit till ledarskap och teamarbete, samt kraftverksoperatörsutbildning. Personalens rekreationsverksamhet sköts av personalklubben. Arrangemangen har haft betoning på motion och friluftsliv. Klubben har också delat ut motions- och kultursedlar samt deltagit i simhallsavgifter. 8 Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

6 Polttoaineet Vuosi 2012 jää historiaan yhtenä heikoimmista turvetuotantovuosista. Vesisateet alkoivat toukokuussa ja niitä riitti koko maassa syksyyn saakka, kunnes vesisade muuttui lopulta lumisateeksi. Tuotanto jäi alle puoleen tavoitteesta. Lämmityskauden alkaessa maassa oli turvepula. Turve Vuonna 2012 tuotettiin ensimmäiset Kanteleen Voiman omat turvepolttoaineet. Kesällä välillä rankaksi yltyneet sateet ja niiden aiheuttamat tulvat vaikeuttivat tuotantoa merkittävästi. Tuotannossa oli kahdeksan tuotantosuota ja kuntoonpanovaiheessa kaksi tuotantosuota. Turvetuotantoala lisääntyi keväällä merkittävästi, kun yhtiö osti valmiita turvetuotantoalueita ja niiden tuotantokaluston. Ensimmäisillä omilla soilla, Lamminnevalla ja Venenevalla, ensimmäinen tuotantokausi käynnistyi kevään vaihtelevissa sääolosuhteissa. Ilkannevan ja Lonkerinnevan tuotantosuot kunnostettiin kesän 2012 aikana ja tuotanto aloitetaan niillä Kaikilla Kanteleen Voima Oy:n tuotantoalueilla on käytössä moniportainen vesienpuhdistusjärjestelmä, johon kuuluvat sarkaojien lietetaskut ja lietteenpidättimet, laskeutusaltaat, pintapuomit, virtaamansäätö-padot ja pintavalutuskentät. Rahkanevan kesällä 2009 käynnistyneen hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyen tehtiin täydentävä luontoselvitys. Siihen kuului muun muassa pesimälinnustoselvitys, linnuston kevät- ja syysmuuttoselvitys ja viitasammakon esiintymisselvitys. Rahkanevan YVA-selostus valmistuu ja esitellään keväällä Yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen hankkeelle haetaan ympäristölupaa. Varpunevan ympäristölupahakemus jätettiin viranomaisille keväällä Keväällä 2012 hakemukseen tehtiin lisäselvityksiä, muun muassa viitasammakon esiintymisselvitys. Päätöstä odotetaan kesään 2013 mennessä. Uusien tuotantoalueiden hankintaa jatketaan osana voimalaitoksen polttoainestrategiaa. Haapaveden voimalaitoksella jyr sin turvetta käytettiin sähkön tuotantoon vuonna 2012 noin 540 GWh:a. Puu Puupolttoaineita käytettiin Haapaveden voimalaitoksen tuotannossa vuonna 2012 noin 110 GWh:a. Puun osuus käytetyistä polttoaineista oli noin 17 %. Ranka- ja kokopuuhakkeita jauhettiin biomassajauhimilla voimalaitoksen pölypolttoon sopivaksi polttoaineeksi. Hakkuutähteistä pienempään palakokoon tehtyä haketta syötettiin polttoon myös ilman jauhatusta. Puuteollisuuden sivutuotteista käytettiin polttoaineina sahanpurua, kutteria, puutähdemursketta ja sahanpurubrikettiä. Haapakenttä Haapakenttä- biopolttoaineterminaalissa polttoaineiden toimittajat ja käyttäjät varastoivat ja käsittelivät metsäpolttoaineiden raaka-aineita, valmista haketta ja sahanpurua. Terminaali osoitti toimivuutensa ja tarpeellisuutensa polttoaineiden kysynnän ja tarjonnan vaihdellessa vuoden aikana ja syksyllä kelirikon estäessä raskaiden ajoneuvojen liikkumisen monilla sateiden pehmittämillä teillä. Kanteleen Voima Oy ajoi terminaaliin kuivamaan ja odottamaan haketusta muun muassa turvesoiden kunnostuksessa tuotantoalueilta korjattua energiapuuta. Bränslen År 2012 går i historien som ett av de sämsta torvproduktionsåren. Regnet började i maj och höll i sig i hela landet ända till hösten, tills det slutligen blev till snö. Produktionen blev under hälften av målsättningen. Då uppvärmningsperioden startade rådde det torvbrist i landet. Torv År 2012 producerades de första egna torvbränslena hos Kanteleen Voima. Regnen som under sommaren var stundvis häftiga samt översvämningarna som följd av dem försvårade produktionen avsevärt. Åtta torvmarker var i produktion och två produktionstorvmarker var under förberedelse. Torvproduktionen expanderades avsevärt då bolaget under våren köpte genom affärsverksamhetsköp färdiga torvproduktionsområden och till dem tillhörande produktionsmateriel. På de första egna torvmarkerna i Lamminneva och Veneneva inleddes den första produktionsperioden i vårens varierande väderförhållanden. Ilkanneva och Lonkerinneva produktionstorvmarker restaurerades sommaren 2012 och produktionen inleds här På alla Kanteleen Voima Oy:s produktionsområden finns i bruk ett flerstegs vattenreningssystem i vilket hör tegdikens slamfickor och slamspärrar, sedimenteringsbassänger, ytbommar, flödesjusteringsdammar och spillvattenreningsplaner. I anslutning till miljökonsekvensbedömningen för Rahkaneva-projektet, som inleddes sommaren 2009, utfördes en kompletterande naturutredning. Den innehöll bland annat en utredning över häckfågel- beståndet, en utredning över fågelbeståndets vår- och höstflyttning och en utredning över åkergrodans förekomst. Rahkanevas MKB-utredning färdigställs och presenteras våren Efter kontaktmyndighetens utlåtande söker man om miljötillstånd för projektet. Ansökan om miljötillstånd för Varpuneva inlämnades till myndigheterna våren Våren 2012 gjordes kompletterande utredningar till ansökan, bland annat utredningen över åkergrodans förekomst. Beslut därom väntas innan sommaren Anskaffningen av nya produktionsområden fortsätter som en del av kraftverkets bränslestrategi. Vid Haapavesi kraftverk användes ca 540 GWh frästorv för elproduktion år Trä Vid Haapavesi kraftverks produktion använde man ca 110 GWh träbränslen år Av använda bränslen var andelen trä cirka 17 %. Spant- och helträdsflis krossades med biomassakrossar till bränsle som lämpar sig för pulverförbränning i kraftverket. Flis som flisats till mindre bitar av flisrester har matats till förbränningen också utan krossning. Som träbränslen har använts biprodukter från träindustrin, såsom sågspån, kutter, trärestkross och sågspånsbriketter. Haapakenttä Vid biobränsleterminalen Haapakenttä lagrade och hanterade bränsleleverantörer och företagare råmaterial till träbränslen, färdigt flis och sågspån. Terminalen visade sig vara fungerande och nödvändig då efterfrågan och utbud på bränslen varierade under året och på hösten då varierande körförhållanden och menföre hindrade tunga fordon från att röra sig på många vägar som blivit mjuka av regnet. Kanteleen Voima Oy körde till terminalen för tork och för att vänta på flisning bland annat energived som tillvaratagits vid produktionsområdena i anslutning till bland annat restaurering av torvmarker. 10 Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

7 Raskas polttoöljy Raskasta polttoöljyä käytettiin voimalaitoksella tuki- ja käynnistyspolttoaineena sekä apukattiloissa vuonna 2012 noin 14 GWh:a. Kotimaiset polttoaineet vai kivihiili? Suomessa on lähes 10 miljoonaa hehtaaria suota. Siitä on luonnontilaista tai suojeltua suota yhteensä 45 %. Turvetuotannon käytössä on 0,6 % suopinta-alasta. Suomen metsät kasvavat joka vuosi enemmän puuta kuin sitä käytetään. Myös Suomen suot kasvavat joka vuosi enemmän uutta turvetta kuin sitä käytetään. Kotimaiset polttoaineemme, puu ja turve, toimivat energiatuotannossa yhdessä erittäin hyvin. Vaikka meillä on Suomessa valtavat puu- ja turvevarat, ulkomaisen kivihiilen käyttö energiatuotannossa on lisääntynyt. Voimalaitosten kattiloihin ei ole riittänyt puulle kaveriksi turvetta. Sateinen sää ei yksin selitä turvepulaa. Viime vuosina turpeentuotantoala on jatkuvasti vähentynyt. Uusien tuotantolupien saanti on ollut hidasta, jonka takia joudutaan monin paikoin toimimaan vanhoilla, mataloituneilla tuotantokentillä. Niiden kuivuminen sateiden jälkeen on hitaampaa ja tuotantoseisokit pidempiä kuin uusilla tuotantoalueilla. Vuonna 2011 turvetuotantoalasta poistui 3000 ha, uusia lupia saatiin 1000 ha. Suomen kokonaisenergiasta 70 % on tuontienergiaa. Jotta emme tulevaisuudessa joudu turvautumaan yhä enemmän tuontienergiaan, on tärkeää pitää huolta kotimaisen turpeen saatavuudesta. Uusien tuotantoalueiden saaminen käyttöön poistuvien alueiden tilalle on tässä avainasemassa. Tuulivoimahankkeet Puhuri Oy on Kanteleen Voiman tytäryhtiö, joka kehittää ja rakentaa uusia tuulivoimahankkeita. Hankkeiden tilanne Puhuri on julkistanut kuusi hanketta, joista kolme on Raahessa, kaksi Pyhäjoella ja yksi Pyhäjärvellä. Puhurin strategiana on ollut löytää tarpeeksi hyvätuulisia kohteita vähin ympäristövaikutuksin. Tämä on Suomessa nykyään mahdollista sisämaassakin ja Puhurin valitsema tie näyttää menestyksekkäältä. Hankkeista pisimmällä on Raahessa sijaitseva Kopsan tuulipuistohanke, joka vuoden 2012 aikana eteni ensimmäisen vaiheen investoi ntipäätökseen seitsemästä 3,0 MW tuulivoimalasta sekä puiston sähköasemasta. Sähköasema valmistui kesän 2012 aikana, maatyöt, perustukset ja kaapelointi vuoden loppuun mennessä. Hankkeen odotetaan olevan tuotantokäytössä keskikesällä Investointipäätöksen jälkeen aloitettiin uusi kaavoitusprosessi Kopsan toisen vaiheen rakentamiseksi. Muut Puhurin hankkeet Raahessa ovat Ketunperä ja Piehingin Ylipää, joissa jatkettiin ympäristövaikutusten arviointia yhdessä Tuuliwatti Oy:n hankkeiden kanssa. Ympäris- Tung brännolja Som stöd- och startbränsle samt i hjälppannorna användes år 2012 ca 14 GWh tung brännolja. I Finland finns närmare 10 miljoner hektar torvmark. Naturlig eller skyddad torvmark utgör sammantaget 45 % av detta. Torvproduktionen använder 0,6 % av torvmarkerna. Skogarna i Finland växer årligen mer än vad man använder trä ur dem. Även torvmarkerna i vårt land växer årligen mer än vad som används. Våra inhemska bränslen, trä och torv, fungerar tillsammans väldigt bra i energiproduktion. Även om vi i Finland har enorma trä- och torvresurser har användningen av utländsk stenkol ökat inom energiproduktionen. Det har inte räckt till av torv som tillägg till träet i kraftverkets pannor. Endast det regniga vädret förklarar inte ensam torvbristen. Under de senaste åren har torvproduktionsbranschen ständigt minskat. Processen för nya produktionstillstånd har varit långsam. Därför är man tvungen att ställvis fungera på gamla, låga produktionsfält. De torkar långsammare efter regn och produktionsstoppen är längre än på de nya produktionsområdena. År 2011 avlägsnades 3000 ha ur torvproduktion, nya tillstånd fick man för 1000 ha. Av Finlands totalenergi utgörs 70 % av importenergi. För att vi i framtiden inte ska behöva förlita oss allt mer på importenergi är det viktigt att sköta om tillgången till inhemsk torv. Att få i bruk nya produktionsområden i stället för avslutade områden är i nyckelposition. Vindkraftprojekt Puhuri Oy är Kanteleen Voimas dotterbolag som utvecklar och bygger nya vindkraftprojekt. Projektsituationen Puhuri har offentliggjort sex projekt av vilka tre finns i Brahestad, två i Pyhäjoki och ett i Pyhäjärvi. Puhuris strategi har varit att hitta objekt med tillräckligt bra vindstyrka, samtidigt som miljöeffekterna ska vara så små som möjliga. Nuförtiden är detta möjligt i Finland också i inlandet och vägen som Puhuri valt verkar framgångsrik. Av projekten har man kommit längst med Kopsa vindparksprojekt i Brahestad. Projektet framskred under 2012 till första skedets investeringsbeslut för sju stycken 3,0 MW:s vindkraftverk samt för en kraftcentral för parken. Kraftcentralen färdigställdes under sommaren 2012, jordarbeten, grundkonstruktioner och kabling till slutet av året. Projektet väntas vara i produktionsanvändning i mitten av sommaren Efter investeringsbeslutet påbörjades en ny planeringsprocess för det andra skedet för Kopsa. De övriga Puhuriprojekten är Ketunperä i Brahestad och Ylipää i Piehinki, för vilka miljökonsekvensbedömningen fortsatte tillsammans med Tuuliwatti Oy:s projekt. De nya rekommendationerna från miljöministeriet angående planeringsriktvärden för vinkraftsbuller 12 Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

8 töministeriön uudet suositukset tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoiksi sekä maakuntakaavan tulevat merkinnät johtivat siihen, että Piehigin Ylipään hanke on käytännössä lopetettu, koska toteutuskelpoisten voimaloiden lukumäärä on niin pieni. Vuoden 2013 tavoitteena on saada Ketunperän tuulipuiston osayleiskaava ehdotusvaiheeseen. Pyhäjoen Parhalahden hankkeessa aloitettiin YVA- ja kaavoitusprosessit. Sunin hankkeesta päätettiin luopua hankkeen pienuuden ja vaikean verkkokytkennän takia. Pyhäjärvellä Vuohtomäen hankkeessa on käynnissä tuulisuusmittaukset. Hankkeen kaavoitus on edennyt ripeästi. Vuoden aikana Puhurin henkilöresursseja on vahvistettu rekrytoinneilla. Henkilökunta on osallistunut omistajien hankkeisiin, kuten Oy Perhonjoki Ab:n Ristivedon tuulipuistohankkeeseen, jonne kuluneen talven aikana pystytettiin kuusi tuulivoimalaa. Tulevaisuus Suurta tuulivoiman rakentamisrynnistystä ei ole maassamme vieläkään nähty, koska lupien saaminen on kestänyt tuskallisen kauan. Vuodelle 2013 tämä suuri rakentamisen vuosi ei ehdi, mutta ehkä vuodelle Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa hankkeista jää ilman syöttötariffin korotettua osaa. Vallitsevilla sähkön ja polttoaineen hinnoilla suomalainen energiateollisuus on tilanteessa, jossa kotimaassa vain tuetut hankkeet saavuttavat vaaditun kannattavuuden. Tuulivoima on eräs ainoista. Vuonna 2013 saamme Kopsa 1-hankkeen tuotantoon. Kopsa 2 ja Vuohtomäki-hankkeissa ollaan lähestymässä investointipäätöstä. Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut 2012 samt de kommande noteringarna i landskapsplanen ledde till att Piehinki Ylipääprojektet i praktiken avslutats, eftersom antalet genomförbara kraftverk är litet. Målet för 2013 är att få delgeneralplanen för Ketunperä vindpark i förslagsskede. I Parhalahtiprojektet i Pyhäjoki inleddes MKB- och planläggningsprocesserna. Man beslutade avstå från Suniprojektet med anledning av projektets ringa omfattning och svårigheterna med nätkopplingen. I Vuohtomäkiprojektet i Pyhäjärvi är vindhastighetsmätningarna i gång. Projektets planläggning har framskridit i rask takt. Under året har Puhuris personalresurser förstärkts genom rekryteringar. Personalen har deltagit i ägarnas projekt, såsom i Oy Perhonjoki Ab:s Ristiveto vindparkprojekt, där man under den gångna vintern byggde sex vindkraftsverk. Framtiden Man har ännu i vårt land inte upplevt en stor byggrusch inom vindkraft, eftersom tillståndsprocessen varit ytterst lång och svår. Denna stora byggboom hinner inte till 2013, men eventuellt till år Detta betyder att en del av projekten lämnar utanför den höjda delen av inmatningstariffen. Med tanke på de rådande priserna för el och bränsle är den finländska energiindustrin i ett skede där endast projekt som får stöd når en lönsamhet som krävs. Vindkraften är ett av de få projekten. År 2013 kommer Kopsa 1-projektet i produktion. Angående projekten Kopsa 2 och Vuohtomäki närmar man sig investeringsbeslutet. 14 Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

9 Kanteleen Voima -konserniin kuuluvat emoyhtiö Kanteleen Voima Oy ja tytäryhtiö Puhuri Oy. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitos tuottaa omistajille lauhdesähköä. Puhuri Oy on emoyhtiön täysin omistama tuulivoimaan erikoistunut toimija, jonka tuulisähkön tuotanto alkaa vuonna KANTELEEN VOIMA -KONSERNI Hallituksen toimintakertomus Haapaveden voimalaitos Vuosi 2012 oli Kanteleen Voima Oy:n kuudes täysi toimintavuosi. Voimalaitoksen tuotanto jäi erittäin vähäiseksi, keväällä päättyneen ajojakson jälkeen voimalaitos oli käyn nissä syksyllä yhden viikon ajan. Syksyn vähäiseen tuotantoon olivat syinä valtakunnallisesti huono turve polttoinetilanne ja sähkön alhainen markkinahinta. Voimalaitoksen nettotuotannoksi koko vuodelle jäi 247 GWh. Polttoainetta käytettiin sähköntuotantoon 647 GWh, josta puun osuus oli 17%. Öljyn käyttö pääkatti lan tuki- ja käynnistyspolttoaineena väheni entisestään ja sen osuus oli vain 0,4 %, öljyn sijasta priimauk seen käytetiin pääasiassa puubrikettiä. Apukattiloiden öljyn käyttö oli 11,2 GWh. Päästöoikeuksia käytettiin yhteensä t. Polttoaineet Omien soiden hankinta on jatkunut ja yhtiö sai valmisteltua kaksi uutta suota vuoden 2012 tuotantokautta varten. Kolme hanketta on luvituksessa tai YVA- vaiheessa. Oma turvetuotanto laajeni merkittävästi, kun yhtiö osti keväällä valmiita turvetuotantoalueita ja niiden tuotantokaluston liiketoimintakaupalla. Tuhkan hyötykäyttöä on edistetty osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin. Pääosin kohteet ovat erityyp pisiä maanrakennuskohteita, tuhkaa on käytetty mm. turvesoiden aluerakenteissa ja kenttärakenteissa sekä Haapaveden kaupungin liikuntarakentamisessa. Oma turvetuotanto Omaa turvetuotantoa oli kahdeksalla suolla, joilta tuotettu määrä oli noin 71 GWh. Erittäin sateisesta ke sästä huolimatta tavoitteesta saavutettiin liki kolmannes. Varsinaisen turvetuotannon ovat hoitaneet tur veurakoitsijat. Ilkanneva ja Lonkerinneva kunnostettiin turvetuotantoa varten ja tuotanto niillä voidaan aloittaa kesällä Lupakäsittelyssä on kaksi suota ja lupa- valmistelussa (YVA) yksi suo. Uusien tuotanto alueiden hankinta on käynnissä useassa eri kohteessa. Puhuri Oy investoi ensimmäisen tuulipuistonsa Vuonna 2010 yhtiöstä tytäryhtiöksi irrotetun Puhuri Oy:n tuulivoimahankkeet etenivät lähes suunnitellusti. Kanteleen Voima Oy omistaa Puhuri Oy:n koko osakekannan ja Puhuri Oy:n hallituksen kokoonpano on lähes sama kuin Kanteleen Voima Oy:n hallituksen kokoonpano. Keväällä 2012 Puhuri sai valmiiksi Kopsan tuulipuiston ympäristönvaikutusten (YVA) arvioinnin ja kaavoituksen. Puolustusvoimain kans sa käydyn aluevalvontaa koskevan neuvottelun jälkeen oli mahdollista investoi da vain seitsemän 3 MW tuulivoimalaa Kopsan alueelle suunnitellun 23 sijaan. Tätä Kopsa 1-nimistä tuuli puistoa varten valmistui kesällä 2012 Pirttiselän sähköasema. Muilta osin investointi valmistuu kesällä Raahen Ketunperän ja Piehingin Ylipään tuulipuistojen YVA selvitystä ja kaavoitusta jatkettiin sekä aloitettiin uusi Vuohtomäen tuulivoimapuiston kaavoitustyö. Sunin hankkeen selvitystyö keskeytettiin hankkeen pienuuden ja tiukentuneiden melumääräysten takia. Myös muita uusia tuulivoimahankkeita on käynnistetty. Yhtiön henkilökunta on Puhurin hankkeiden kehittämisen lisäksi tarjonnut asiantuntijapalveluita osakkaiden tuulivoimahankkeisiin, mm. Oy Perhonjoki Ab:n Ristivuoren tuulipuistoon. Omistus Emoyhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Suomen Voima Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag. Omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia kertomusvuoden aikana, mutta Kopsan tuulivoimainvestoinin yhteydessä emoyhtiö jaettiin T- ja P-osakesarjoihin, joista edellinen hallinnoi lämpövoimaa ja jälkimmäinen tuulivoimaa. Vastaavasti Puhuri Oy jaettiin kahteen osakesarjaan, joista K1-sarjassa on Kopsa 1 -tuulivoimapuisto ja A-sarjassa kehityshankkeet. Kopsan investointipäätöksen osana omistajat korottivat yhtiön osakepääomaa 2,0 M sekä antoivat Kanteleen Voima Oy:lle oman pääoman ehtoisen lainan 4,6 M. Talous Konsernin liikevaihto oli ( ) ja tulos tappiollinen ( tappiollinen), taseen loppusumma oli ( ). Emoyhtiön liikevaihto oli ( ) ja tulos tappiollinen ( tappiollinen). Taseen loppusumma oli ( ). Kanteleen Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella ja osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksensa suhteessa, tuotettu sähkö myydään omistajille muuttuvaa kustannusta vastaavalla hinnalla ja omistuksen suhteessa. Omakustannusperusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole Till koncernen Kanteleen Voima hör moderbolaget Kanteleen Voima Oy och dotterbolaget Puhuri Oy. Kanteleen Voima Oy producerar för sina ägare kondensatelektricitet vid kraftverket i Haapavesi. Puhuri Oy är en aktör som specialiserat sig på vindkraft och ägs av moderbolaget. Puhuri Oy:s vindelektricitetsproduktion startar år KANTELEEN VOIMA-KONCERNEN Styrelsens verksamhetsberättelse Kraftverket i Haapavesi År 2012 var Kanteleen Voima Oy:s sjätte kompletta verksamhetsår. Kraftverkets produktion blev mycket låg; efter en driftperiod som avslutades på våren var kraftverket i drift i en vecka under hösten. Orsaker till höstens låga produktion var den riksomfattande dåliga torvbränslesituationen och det låga marknadspriset på elektricitet. Nettoproduktionen för Haapavesi kraftverk blev 247 GWh. Till elproduktionen användes bränsle 647 GWh av vilket andelen trä var 17 %. Användning av olja som huvudpannans stöd- och startbränsle minskade ytterligare och dess andel var endast 0,4 %. I stället för olja användes huvudsakligen träbrikett för att förbättra förbränningen. Användningen av olja var i hjälppannorna 11,2 GWh. Utsläppsrättigheter användes totalt ton. Bränslen Anskaffningen av egna nya torvmarker har fortsatt och bolaget förberedde två torvmarker för produktionssäsongen Tre projekt väntade på tillstånd eller var i MKBskede. Den egna torvproduktionen utvidgades avsevärt då bolaget under våren köpte genom affärsverksamhetsköp färdiga torvproduktionsområden och produktionsmateriel till dem. Nyttoanvändningen av aska har främjats genom att delta i olika utvecklingsprojekt. Huvudsakligen är det fråga om jordbyggnadsobjekt av olika typer. Aska har använts bl.a. i områdesbyggande och fältstrukturer av torvmarker samt vid bygge av idrottsobjekt i Haapavesi stad. Egen torvproduktion Man hade egen torvproduktion på åtta torvmarker med producerad mängd på ca 71 GWh. Även om sommaren var mycket regnig uppnådde man nästan en tredjedel av målsättningen. Den egentliga torvproduktionen har skötts av torventreprenörer. Ilkanneva och Lonkerinneva restaurerades för torvproduktionen och produktionen kan inledas här sommaren Två torvmarker var under tillståndsbehandling och en torvark i tillståndsberedning (MKB). Anskaffning av nya produktionsområden var i gång vid flera olika objekt. Puhuri Oy investerade i den första egna vindparken Puhuri Oy ombildades till dotterbolag år Bolagets vindkraftprojekt framskred så gott som enligt planerna. Kanteleen Voima Oy äger hela aktiestocken i Puhuri Oy och sammansättningen i Puhuri Oy:s styrelse är nästan identisk med Kanteleen Voima Oy:s styrelse. Våren 2012 färdigställdes miljökonsekvensbedömningen (MKB) och planläggningen för Kopsa vindpark. Efter en diskussion med försvarsmakten gällande övervakning av området var det möjligt att i stället för 23 investera i sju 3 MW:s vindkraftverk på Kopsa område. Sommaren 2012 färdigställdes Pirttiselkä elstation för denna Kopsa 1-vindpark. För övriga delar färdigställs investeringen sommaren Man fortsatte planläggningen och MKB-utredningen av vindparkerna Ketunperä i Brahestad och Piehinki i Ylipää samt påbörjade ett nytt planläggningsarbete för vindkraftparken i Vuohtomäki. Utredningsarbetet för Suni-projektet avbröts med anledning av projektets småskalighet och de strängare bullerbestämmelserna. Även andra nya vindkraftprojekt har startats. Bolagets personal har utöver utvecklingen av Puhuri-projekten erbjudit experttjänster till delägarnas vindkraftprojekt, bl.a. för Oy Perhonjoki Ab:s vindpark i Ristivuori. Ägande I slutet av räkenskapsperioden ägdes moderbolaget av Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Finska Kraft Ab, Valkeakosken Energia Oy och Ålands Elandelslag. Inga ändringar har skett i ägarunderlaget under verksamhetsåret, men i anslutning till Kopsa vindraftinvestering delades moderbolaget i T och P-aktieserier, av vilka den första administrerar värmekraft och den senare vindkraft. På motsvarande sätt indelades Puhuri Oy i två aktieserier av vilka vindkraftparken Kopsa 1 var i K1-serien och utvecklingsprojekten i A-serien. Som en del av Kopsa investeringsbeslut höjde ägarna bolagets aktiekapital 2,0 M samt gav Kanteleen Voima Oy ett frivilligt eget kapitallån på 4,6 M. Ekonomi Koncernens omsättning var ( ) och resultatet var förlustbringande ( förlustbringande), balansräkningens slutsumma var ( ). Moderbolagets omsättning var ( ) och resultatet var förlustbringande ( förlustbringande). Balansräkningens slutsumma var ( ). Kanteleen Voima Oy fungerar enligt självkostnadsprincip och aktieägarna betalar fasta kostnader i förhållande till sitt aktieinnehav. Den elektricitet som produceras säljs till ägarna för ett pris som motsvarar den rörliga kostnaden och i förhållande till aktieinnehavet. Eftersom verksamheten drivs enligt självkostnadsprincip är det inte ändamålsenligt att presentera ekonomiska nyckeltal för att förstå affärsverksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet. 16 Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

10 tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli henkilöä (emoyhtiössä 42 henkilöä). Vuoden aikana palkattiin kuusi uutta henkilöä työpaikan vaihdosten ja eläkkeelle jäämisien johdosta sekä lisäresurssiksi turvetuotantoon ja Puhurille. Ulkopuolisina palveluina ostetaan edelleen mm. laboratoriopalvelut, ruokalan hoito, siivous ja pihatyöt. Kunnossapitopalveluita on ostettu niin ikään ulkopuolisilta toimittajilta tarpeen mukaan. Henkilöstölle on järjestetty ammatillista koulutusta. Voimalaitoksen ajotilanteesta johtuen ulkopuolisen henkilöstön käyttöä on loppuvuodesta vähennetty ja henkilöstön työpanosta on myyty ulkopuolisiin kohteisiin. Tehdyistä toimista huolimatta myös henkilöstön lomautuksiin on jouduttu turvautumaan. Ympäristö ja turvallisuus Voimalaitoksella on sattunut kertomusvuonna kaksi viranomaistutkintaan johtanutta tapaturmaa, kummassakaan tapaturmassa ei ole syntynyt pysyvää vammaa. Tuulivoimatyömailla eikä turvetuotannossa ole sattunut tapaturmia. Voimalaitoksella ei tapahtunut kertomusvuonna ympäristölupaehtojen ylityksiä. Laitoksen ympäristöluvan ehtojen tarkistushakemus on edelleen viranomaiskäsittelyssä. Turvetuotantotoiminta täytti ympäristölupamääräysten ehdot erittäin märästä kesästä huolimatta. Hallitus ja hallinto Kanteleen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Stefan Storholm ja muina jäseninä Akke Kuusela (vpj), Ralf Bertula ( saakka), Andreas Rasmus ( alkaen), Timo Honkanen, David Karlsson ja Jorma Tapaninen. Varajäseninä ovat olleet Roald von Schoultz ja Arto Tiainen sekä Juha Lindholm ( saakka) ja Olli- Pekka Marttila ( alkaen). Toimitusjohtajana on toiminut Antti Vilkuna. Hallitus kokoontui kertomusvuonna yksitoista kertaa. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Haapavedellä Tilintarkastajaksi on yhtiökokous valinnut Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana Kjell Berts. Riita-asiat Vireillä olevia riita-asioita ei ole. Riskit Turvetuotanto ei ole vieläkään saavuttanut vakaata varastotasoa. Turpeen hinta on noussut huomattavasti kustannustason muutosta nopeammin. Turpeen hinta ja saatavuus muodostavat huomattavan riskin toiminnalle, jota laajentuneella omalla turvetuotannolla voidaan hieman hallita. IED 2016 päästörajojen saavuttamiseen tarvittavat huomattavat investoinnit muodostavat teknisen ja taloudellisen riskin. Voimalaitoksen teknisinä riskeinä ovat edelleen tulipalot ja laitevauriot. Näitä pyritään tunnistamaan erilaisilla riskianalyyseillä, joita päi- vitetään tehtävien investointien yhteydessä sekä varautumaan riskeihin laiteratkaisuilla ja koulutuksella. Puhuri Oy.n merkittävimmät riskit liittyvät Kopsa 1 investoinnin kustannus-, aikataulu- ja käytettävyysriskeihin. Uusien hankkeiden luvittamisen osalta merkittävä riski on jatkuvasti muuttuva viranomaisohjeistus, kuten melumääräykset, sekä puolustusvoimien aluevalvonnan tuulivoiman rakentamiselle tuomat rajoitukset. Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Emoyhtiön tilikauden tulos osoittaa tappiota Emoyhtiön hallitus esittää, että tappio kirjataan edellisten tilikausien tulostilille eikä Helsinki 9. päivänä huhtikuuta 2013 Helsingfors den 9 april 2013 osinkoa jaeta. Siirron jälkeen oma pääoma on Stefan Storholm Andreas Rasmus Timo Honkanen puheenjohtaja ordförande Näkymät vuodelle 2013 Sähkön markkinahinnan vaihtelu on tasaantunut matalalle tasolle johtuen vesivoimatuotannon määrästä, alhaisesta kivihiililauhteen hinnasta ja vähentyneestä kulutuksesta. Päästöoikeuksien hinta oli vuodenvaihteen jälkeen hyvin alhaalla, mutta sen odotetaan palautuvan EU:n toimien johdosta aikaisemmalle hintatasolle. Markkinasähkön hinnan ennustetaan pysyvän kuluvan vuoden ja lähivuodet kuitenkin sellaisena, että voimalaitoksella on kohtuullinen ajotarve suhteutettuna saatavissa olevaan turvepolttoainemäärään. Toimenpiteitä polttoainepohjan laajentamiseksi ja polttoturpeen saannin varmistamiseksi jatketaan. Puhuri Oy:n Kopsa 1 -hanke on tarkoitus saada tuotantoon kolmannen vuosineljänneksen alkaessa. Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu erillinen kertomus. Bokslutsanteckningar Över verkställd revision har idag avgivits skild revisionsberättelse. Personal Koncernen hade 45 anställda (moderbolaget 42 personer). Under året anställdes sex nya personer med anledning av byte av arbetsplats och pensionering samt som tilläggsresurs för torvproduktionen och Puhuri. Som tjänster utifrån köps fortfarande laboratorietjänster, skötsel av matservering, städning och gårdsarbeten. Också underhållstjänster har köpts av utomstående leverantörer efter behov. Yrkesutbildning har ordnats för personalen. Med anledning av kraftverkets driftsituation har man i slutet av året minskat på anlitandet av utomstående personal och personalens arbetsinsats har sålts till utomstående objekt. Trots dessa åtgärder har man varit tvungen att verkställa permittering av personalen. Miljö och säkerhet Under verksamhetsåret hade kraftverket två olycksfall som ledde till myndighetsutredning. Olycksfallen ledde inte till bestående skador. Inga olycksfall har skett vid vindkraftarbetsplatserna och i torvproduktionen. Vid kraftverket skedde under verksamhetsåret inga överskridningar av miljötillståndsvillkor. Kraftverkets ansökan om justering av miljötillståndsvillkor är fortfarande i behandling hos myndigheterna. Trots den regniga sommaren uppfyllde torvproduktionsverksamheten villkoren i miljötillståndsvillkoren. Styrelsen och administrationen Som Kanteleen Voima Oy:s styrelseordförande fungerar Stefan Storholm och övriga medlemmar är Akke Kuusela (vice ordf.), Ralf Bertula (t.o.m ), Andreas Rasmus (från och med ), Timo Honkanen, David Karlsson och Jorma Tapaninen. Suppleanter har varit Roald von Schoultz och Arto Tiainen samt Juha Lindholm (till och med ) och Olli-Pekka Marttila (från och med ). Antti Vilkuna har varit verkställande direktör. Styrelsen sammanträdde elva gånger under verksamhetsåret. Ordinarie bolagsstämma hölls i Haapavesi Som revisor valde bolagsstämman Ernst & Young Ab, med Kjell Berts som huvudansvarig revisor. Tvistemål Bolaget har inga anhängiga tvistemål. Risker Torvproduktionen har fortfarande inte nått en stabil lagernivå. Torvpriset har ökat betydligt snabbare än vad kostnadsnivån ändrat. Torvpriset och tillgängligheten är en stor risk för verksamheten. Detta kan hanteras något genom utvidgning av egen torvproduktion. För att uppnå IED 2016 utsläppsgränserna behövs betydelsefulla investeringar och dessa utgör en teknisk och ekonomisk risk. Bränder och maskinfel utgör fortfarande tekniska risker i kraftverket. Man försöker identifiera dessa genom olika riskanalyser som uppdateras i samband med investeringar samt genom att förbereda sig på dem med tekniska lösningar och utbildning. David Karlsson Akke Kuusela Jorma Tapaninen Antti Vilkuna toimitusjohtaja verkställande direktör Puhuri Oy:s största risker finns i anslutning till Kopsa 1-investeringens risker med tanke på kostnader, tidtabell och användbarhet. För tillståndsbeviljandet för nya projekt är en stor risk de ständigt ändrande myndighetsanvisningarna, såsom bullerbestämmelserna, samt begränsningar för byggandet av vindkraft från försvarsmaktens regionala övervakning. Förslag till bokföring av årsresultat Räkenskapsperiodens resultat för moderbolaget visar en förlust på Moderbolagets styrelse föreslår att förlusten bokförs på resultatkonto för föregående räkenskapsperioder och att ingen dividend utdelas. Efter överföringen uppgår det egna kapitalet till Utsikter för år 2013 Växlingarna i marknadspriset för elektricitet har stabiliserats på en låg nivå med anledning av vattenkraftproduktionens mängd, det låga priset på stenkolkondensat och den lägre förbrukningen. Priset på utsläppsrättigheterna var efter årsskiftet mycket lågt, men det förväntas med anledning av EU:s åtgärder gå tillbaka till den tidigare prisnivån. Priset på marknadselektriciteten förutspås under innevarande år och de närmaste åren dock hållas på en sådan nivå att kraftverket har rimligt driftsbehov i förhållande till torvbränslemängden som finns Vaasa 26. päivänä huhtikuuta 2013 Vasa den 26 april 2013 Ernst & Young Oy Kjell Berts KHT /CGR att tillgå. Tillgången till tillräcklig mängd torvbränsle har inte kunnat garanteras och åtgärderna för att bredda bränslegrunden fortsätts. Puhuri Oy:s Kopsa 1-projekt ska fås i produktion vid ingången av det tredje kvartalet. 18 Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

11 KANTELEEN VOIMA -KONSERNI Tuloslaskelma Resultaträkning euroa /euro KANTELEEN VOIMA -KONSERNI Tase Balans euroa /euro Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Laskennalliset verot Kalkylmässiga skatter Tilikauden voitto (tappio) Räkenskapsperiodens vinst (förlust) VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Muu oma pääoma Övrigt eget kapital Tilikauden voitto Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ EGET KAPITAL TOTALT PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR Muut pakolliset varaukset Övriga avsättningar PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ AVSÄTTNINGAR TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

12 KANTELEEN VOIMA OY Tuloslaskelma Resultaträkning euroa /euro KANTELEEN VOIMA OY Tase Balans euroa /euro Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) 64 Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader Voitto ennen tilinpäätössiirtoja Vinst före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Förändring av avskrivningsdifferensen Tilikauden voitto 6 75 Räkenskapsperiodens vinst VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar Sijoitukset Placeringar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Saamiset saman konsernin yrityksiltä Fordringar hos företag i samma koncern Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos 83 8 Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 6 75 Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ EGET KAPITAL TOTALT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER Poistoero Avskrivningsdifferens TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- YHTEENSÄ DISPOSITIONER TOTALT PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR Muut pakolliset varaukset Övriga avsättningar PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ AVSÄTTNINGAR TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

13 PUHURI OY Tuloslaskelma Resultaträkning euroa /euro PUHURI OY Tase Balans euroa /euro Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) Tillverkning för eget bruk Liiketoiminnan muut tuotot 20 0 Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut 74 0 Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset 18 2 Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut 43 9 Finansiella intäkter och kostnader Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet 1 2 Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Pitkäaikaiset saamiset Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank Tilikauden voitto (tappio) Räkenskapsperiodens vinst (förlust) VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Fond för inbetalt fritt eget kapital Edellisten tilikausien tulos Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto Räkenskapsperiodens vinst VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

14 Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2012 Omistajat Ägarna KATTERNÖ RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT Esse Elektro-Kraft Ab, Ähtävä /Esse Stefan Storholm hallituksen puheenjohtaja /styrelseordförande Katternö Kraft Oy Ab Akke Kuusela varapuheenjohtaja /vice ordförande Suomen Voima Oy /Finska Kraft Ab Ralf Bertula hallituksen jäsen /styrelsemedlem (t.o.m saakka) Katternö Kraft Oy Ab tuotantojohtaja /produktionschef Andreas Rasmus hallituksen jäsen /styrelsemedlem (fr.o.m alkaen) Katternö Kraft Oy Ab tuotantojohtaja /produktionschef Oy Herrfors Ab Kruunupyyn sähkölaitos /Kronoby elverk Pietarsaaren energialaitos /Jakobstads energiverk Uudenkaarlepyyn Voimalaitos /Nykarleby Kraftverk Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi Vetelin Sähkölaitos Oy SUOMEN VOIMA OY Haminan Energia Oy Keravan Energia Oy Kokemäen Sähkö Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Lammaisten Energia Oy Timo Honkanen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Valkeakosken Energia Oy David Karlsson hallituksen jäsen /styrelsemedlem Ålands Elandelslag talousjohtaja/ekonomichef Jorma Tapaninen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Imatran Seudun sähkö Oy Roald von Schoultz varajäsen /suppleant Ekenäs Energi VOIMALAITOS KRAFTVERKET Lankosken Sähkö Oy, Siikanen Mäntsälän Sähkö Oy Nurmijärven Sähkö Oy Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab Sallilan Energia Oy, Loimaa Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää VSV-Energiapalvelut Oy (Vakka-Suomen Voima) KAAKON ENERGIA OY Imatran Seudun Sähkö Oy Outokummun Energia Oy Parikkalan Valo Oy Arto Tiainen varajäsen/suppleant Parikkalan Valo Oy Juha Lindholm varajäsen/suppleant (t.o.m saakka) Vatajankosken Sähkö Oy Olli-Pekka Marttila varajäsen/suppleant fr.o.m alkaen) Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Antti Vilkuna VALKEAKOSKEN ENERGIA OY ÅLANDS ELANDELSLAG 26 Kanteleen Voima 2012 Kanteleen Voima

15 Kanteleen Voima Oy Turvetie 112, PL 47, Haapavesi puhelin , faksi

Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse

Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse Turvesuopotkupallo Suopotkupallo on Suomessa kehitetty muunnelma jalkapallosta. Ajatuksen kerrotaan lähteneen liikkeelle suomalaisten hiihtäjien voimaharjoittelusta,

Lisätiedot

Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse

Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse Sisältö Tuulinen vuosi 2013, toimitusjohtajan katsaus......................................... 4 Voimalaitoksen tuotanto...............................................................

Lisätiedot

Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse

Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse Kanteleen Voima Vuosikertomus 2010 Årsberättelse Sisältö Työn vuosi 2010, toimitusjohtajan katsaus............................................ 4 Omistajat...............................................................................

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY & PUHURI OY vuosikertomus årsberättelse

KANTELEEN VOIMA OY & PUHURI OY vuosikertomus årsberättelse KANTELEEN VOIMA OY & PUHURI OY vuosikertomus årsberättelse 2014 1 Vuoden 2014 turveyrittäjäksi valittiin Pekka Forsström Siikalatvalta. Bioenergia ry:n Turvevaliokunta myönsi Vuoden turveyrittäjä -palkinnon

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 8/2007 vp Fortum Lämpö Oy:n höyryntuotanto Haminassa Eduskunnan puhemiehelle Suomen valtio omistaa Fortum Oyj:stä 50,6 prosenttia. Suomen valtio on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse

Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse 2009 Vuonna 1883 järjestettiin Haapavedellä ensimmäiset hiihtokilpailut, yhdet varhaisimmista koko silloisessa Suomessa. Pitäjässä tiedettiin olevan vertaansa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot