Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse"

Transkriptio

1 Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse

2 Turvesuopotkupallo Suopotkupallo on Suomessa kehitetty muunnelma jalkapallosta. Ajatuksen kerrotaan lähteneen liikkeelle suomalaisten hiihtäjien voimaharjoittelusta, suojuoksusta. Ensimmäisiä kilpailuja on järjestetty jo 1990 luvun lopulla ja ensimmäiset MM-kisatkin jo vuonna Vaikka laji on perin suomalainen, niin ensimmäiset muun maalaiset mestarit leivottiin jo vuonna 2004, jolloin venäläiset joukkueet voittivat sekä kilpa- että business-sarjan. Suopotkupallo on kehittynyt aikaa myöten todelliseksi kilpailulajiksi tiukkoine sääntöineen, jopa kentän kokoa ja pelaajien määrää myöten. Suopotkupallosta on kehitetty Kanteleen Voiman toimesta edelleen entistä pelaajaystävällisempi ja viihdyttävämpi laji turvesuopotkupallo. Turvesuopotkupallon kentän koko ja muoto voidaan sopia järjestäjien ja pelaajien kanssa. Säännöt mahdollistavat myös sääntöjen muuttamisen pelin kuluessa, jos se on viihtyvyyden ja pelin etenemisen kannalta tarkoituksenmukaista. Osallistuvien joukkueiden ei tarvitse olla tasalukuiset. Pelin alussa olisi tarkoituksenmukaista sopia kuka kuuluu mihinkin joukkueeseen, samoin pelin alussa joukkueilla olisi toivottavaa olla tunnistettava peliasu. Pelin kuluessa tunnistettavuus voi heiketä ja pelaaja voi jopa vaihtaa joukkuetta pelin kuluessa. Tärkeä osa peliä on jälkipeli, jossa lopullisesti sovitaan pelin voittajat. Sisältö Turpeen ja puun vuosi 2011, toimitusjohtajan katsaus Voimalaitoksen tuotanto Polttoaineiden hankinta Tuulivoimahankkeet Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Hallituksen toimintakertomus Kanteleen Voima konsernituloslaskelma Kanteleen Voima konsernitase Kanteleen Voima Oy:n tuloslaskelma Kanteleen Voima Oy:n tase Puhuri Oy:n tuloslaskelma Puhuri Oy:n tase Kanteleen Voima Oy:n hallitus Omistajat Torvmarksfotboll Träskfotboll är en fotbollsvariant som utvecklats i Finland. Idén lär ha uppkommit ur de finländska skidåkarnas kraftträning, träsklöpningen. De första tävlingarna ordnades redan i slutet av 1990-talet och de första världsmästerskapen redan år Även om grenen är väldigt finländsk, korades de första världsmästarna från ett annat land redan 2004, då de ryska lagen vann både tävlingsserien och businesserien. Träskfotboll har med tiden utvecklats till en äkta tävlingsgren med sina stränga regler som gäller både storleken på planen och antalet spelare. På initiativ av Kanteleen Voima har träskfotboll utvecklats till en ännu spelarvänligare och mer underhållande variant: torvmarksfotboll. I torvmarksfotboll kan storleken och formen på planen överenskommas tillsammans med arrangörerna och spelarna. Enligt reglerna kan reglerna ändras under spelets gång ifall det är ändamålsenligt för underhållningen och spelets framskridande. Lagen som deltar behöver inte vara jämna till antalet spelare. I början av spelet är det också ändamålsenligt att komma överens om vem som hör till vilket lag, likaså önskas att lagen i början av spelet har en speldräkt som kan identifieras. Under spelets gång kan identifierbarheten minska och spelaren kan till och med byta lag under spelet. En viktig del av spelet utgör eftersnacket, där man slutligen kommer överens om vinnaren av spelet. Kuvat: Kanteleen Voiman arkisto Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2012 Fotografier: Kanteleen Voimas arkiv Svensk översättning: Viexpo Grafisk form: Wiizart Tryckning: Forsberg, 2012 Innehåll Ett år av torv och trä 2011, verkställande direktörens översikt Kraftverkets produktion Anskaffning av bränsle Vindkraftsprojekt Verksamhetsberättelse och bokslut 2011 Styrelsens verksamhetsberättelse Kanteleen Voima koncernresultaträkning Kanteleen Voima koncernbalans Kanteleen Voimas Oy:s resultaträkning Kanteleen Voima Oy:s balans Puhuri Oy:s resultaträkning Puhuri Oy:s balans Kanteleen Voima Oy:s styrelse Ägarna Kanteleen Voima

3 Toimitusjohtajan katsaus Energia-alalla puhalsivat edelleen voimakkaat muutoksen tuulet, varsinkin maaliskuussa, kun maanjäristys ja odottamattoman kova tsunami tuhosivat neljä vanhaa ydinreaktoria Japanissa. Tämä aiheutti mm. Saksassa paniikkiratkaisun ja ydinvoimaloiden pikasulkemisen. Muutoksen odotettiin vaikuttavan radikaalisti mm. hiilen, kaasun ja päästöoikeuden hintoihin. Syvenevä eurooppalainen talouskriisi vaimensi tätä. Eurooppalainen talouskriisi näkyi Turpeen ja puun vuosi 2011 ensimmäisenä energia-alalla päästöoikeuksien hinnoissa, kun pankit purkivat spekulatiivisia päästöoikeussalkkujaan. Teollisuustuotannon hiipuessa niin energian käyttö kuin päästöoikeuksien hintakin laskivat koko vuoden. Edellisen vuoden kaikkien aikojen sähkönkulutuksen nousun sijaan näimme vuonna ,3 TWh kulutuksen laskun. Sähkön kulutuksen laskun lisäksi kotimainen energiateollisuus kohtasi kasvavan sähkön tuonnin. Vain ydin- ja tuulivoiman tuotantoluvut kasvoivat hieman tuonnin kasvaessa yli 3 TWh. Lauhdetuotannolle vuosi oli tasaisesti huononeva Kulunut vuosi oli lauhdetuotannon kysynnälle tasaisesti laskeva. Sähkön hinta laski Norjan runsaan vesitilanteen sekä laskevan kysynnän takia markkinoilla nopeammin kuin päästöoikeuden hinta. Erillistuotannon osuus maamme sähkönhankinnasta jäikin 11,4 % (vuonna 2010 Antti Vilkuna 15,4 %) ja tuotettu määrä vain 9,6 TWh (13,4 TWh). Lauhdetuotannon tehtävä on joustaa kysynnän mukaan, olla tuotannossa, kun sähköä tarvitaan ja seisoa, kun sähköä ei tarvita. Vain erillistuotantona tehtävä lämpövoima voi riittävällä varmuudella taata sähkön saannin niin normaaleissa tuotannon vaihtelutilanteissa kuin poikkeuksellisissa markkinatilanteissakin. Venäjältä tuleva tuonti siirtyi syksyllä uuteen moodiin. Venäjän kapasiteettimarkkinoiden takia sähkön vienti Venäjältä korkeiden hintojen aikana ei ole kannattavaa, vaan vienti keskittyy yö- ja viikonlopputunteihin. Tuulivoiman lisärakentaminen vahvistaa tätä vaikutusta. Tulevaisuudessa tullaan Suomessa näkemään kylminä talvipäivinä yllättävän korkeita hintoja. Uudet IE-direktiivit, poliittinen ohjaus ja kiristyvät polttoainemarkkinat voivat johtaa siihen, että sähkön erillistuotannon eli lauhdetuotannon laitoksia suljetaan, eikä korvaavaa kapasiteettia synny. Työtä polttoaineen hankinnassa Turpeen saatavuus vastasi vuonna 2011 sen vähäistä tarvetta. Pienenevien tuotantoalojen myötä turpeen kyky huolehtia maamme energiahuollon huoltovarmuudesta on vakavasti heikentynyt. Vuoden 2007 jälkeen maassamme ei ole ollut turvevarastoja, joiden varaan uskottavasti voitaisiin rakentaa sähkön ja lämmön huoltovarmuus. Puupolttoaineissa elettiin mielenkiintoinen vuosi. Alkuvuonna saatiin pitkien puheiden jälkeen uudet tukijärjestelmät vanhojen tilalle. Loppuvuodesta näitä järjestelmiä ryhdyttiinkin sitten purkamaan. Tästä huolimatta Haapavedellä jaksettiin jatkaa työtä puupolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Loppuvuodesta biopolttoainetta oli jo viidennes kuukausittaisesta polttoainemäärästä. Omaa turvetta Vuoden 2011 aikana saimme Haapajärven Lamminnevan sekä Haapaveden Venenevan tuotantoa valmistelevat työt tehtyä. Kärsämäen Ilkanneva ostettiin yhtiölle joulukuussa Verkställande direktörens översikt Inom energibranschen blåste fortfarande kraftiga vindar av förändring, i synnerhet i mars, då jordbävningen och en oväntat kraftig tsunami förstörde fyra gamla kärnkraftsreaktorer i Japan. Detta ledde bl.a. i Tyskland till en paniklösning och snabb stängning av kärnkraftverk. Förändringen väntades påverka radikalt priset för bl.a. kol, gas och utsläppsrätter. Den allt djupare europeiska ekonomikrisen dämpade detta. Den europeiska ekonomikrisen syntes först inom energibranschen Ett år av torv och trä 2011 i priserna för utsläppsrätter då bankerna slog upp sina spekulativa utsläppsrättsportföljer. Då industriproduktionen avtog sjönk både energianvändningen och priserna på utsläppsrätter under hela året. I stället för den genom tiderna kraftigaste ökningen i elkonsumtion året innan fick vi år 2011 uppleva en minskning på 3,3 TWh i konsumtionen. Utöver den avtagande elkonsumtionen mötte den inhemska energiindustrin den ökade exporten av el från utlandet. Endast produktionssiffrorna för kärnkraft och vindkraft ökade något då exporten ökade med över 3 TWh. Ett sämre år för kondensatproduktion Det gångna året var med tanke på efterfrågan på kondensatproduktion i stabil nedgång. På grund av det rikliga vattenläget i Norge samt den minskande efterfrågan sjönk elpriset snabbare än priset för utsläppsrätter på marknaden. Den separata produktionens andel av elproduktionen i vårt land var 11,4 % (15,4 % år 2010) och den producerade mängden uppgick till endast 9,6 TWh (13,4 TWh). Kondensatproduktionens uppgift är att vara flexibel enligt efterfrågan: den ska producera då elektricitet behövs och ha driftstopp då elektricitet inte behövs. Endast värmekraft som genomförs som separat produktion kan med tillräckligt stor säkerhet garantera eltillgången, såväl i varierande situationer inom normal produktion, som vid exceptionella marknadssituationer. Exporten från Ryssland övergick på hösten i ett nytt skede. Med anledning av kapacitetsmarknaden i Ryssland är det inte lönsamt att exportera el från Ryssland, utan exporten koncentreras till natt- och veckoslutstimmar. Att bygga mer vindkraft understryker denna effekt. I framtiden kommer man i Finland att under kalla vinterdagar uppleva överraskande höga priser. Nya IE-direktiv, den politiska styrningen och de allt hårdare bränslemarknaderna kan leda till att anläggningar för separat produktion av elektricitet, dvs. kondensproduktionen stängs och ingen ersättande kapacitet uppstår. Arbete med anskaffning av bränsle Tillgången till torv motsvarade år 2011 det ringa behovet. I takt med krympande produktionsområden har torvens förmåga att sörja för underhållssäkerheten inom energiförsörjningen i vårt land allvarligt försvagats. Efter år 2007 har vi i vårt land inte haft torvlager på vilka man på trovärdigt sätt kunde bygga underhållssäkerheten för el och värme. Vi hade ett intressant år med tanke på träbränslen. I början av året fick vi efter många diskussioner nya stödsystem i stället för de gamla. I slutet av året började man sedan dra tillbaka dessa system. Trots detta orkade man fortsätta arbetet i Haapavesi för att öka användningen av träbränslen. I slutet av året var vi redan på månadsnivå på en femtedel av bränslemängden. Egen torv Under år 2011 blev vi klara med förarbetet till produktionen i Lamminneva och Veneneva i Haapajärvi. 4 Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

4 2011 ja sen valmistelevat työt ovat parhaillaan menossa. Oman turvetuotannon kehittäminen on haastavaa, kun samaan aikaan käydään laajaa tunnepohjaista keskustelua turpeesta ja sen tulevaisuudesta. Turvetuotanto tarjoaa työtä ja toimeentuloa Haapavedellä ja lähialueella sadoille ihmisille. Parhaalla tekniikalla toteutetut vesienkäsittelyratkaisut eivät rasita vesistöä ja hyvin toimivalta turvesuolta tulevan veden laatu ei juurikaan poikkea alueen muiden luonnonvesien laadusta. Myös elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset jäävät huomattavan vähäisiksi, kun turvetta nostetaan pääasiassa jo ojitetuilta tai luonnontilaltaan muuttuneilta soilta. Tuulivoima nousee Tuulivoiman rakentaminen on lopultakin lähdössä maassamme käyntiin. Niin tukipäätökset kuin valmistajien koneet ovat saavuttaneet tason, jossa rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa. Tosin taas tähänkin uskoon saatiin kolaus,kun ilman varoitusta valtio poisti aikaisemman kiinteän tuotantotuen, joka on ollut useiden tuulivoimainvestointien perustana. Vaikka valtion tukipoukkoilu rakentaa epävarmuutta tuulivoimainvestointeihin, on suurin ongelma valtion viranomaisten rakentama luvituskaaos. Puhurin ensimmäinen tuulipuisto Kopsa piti saada tuotantoon vuoden 2012 loppuun mennessä, mutta viranomaishaasteiden takia näillä näkymin tuotanto alkaa vasta vuonna Muuttuvassa maailmassa Tuulinen vuosi 2011 on takana. Niin laitoksen käyttäminen, polttoaineen hankinta kuin tytäryhtiömme Puhurin tuulivoimahankkeet ovat kehittyneet liki suunnitellulla tavalla. Kiitokset koko henkilökunnalle tehdystä työstä. Tuulta purjeisiin. Voimalaitoksen tuotanto Sähköä tuotettiin täydellä teholla tammi-, helmi- ja maaliskuussa Vuodesta 2008 lähtien vaivannut turvepula jatkui kuitenkin edelleen tuotantokaudella Toimituskauden perusturve loppui maaliskuun lopussa, joten voimalaitoksella aloitettiin vuosihuoltotyöt. Vuosihuoltotöiden valmistuttuakaan voimalaitosta ei voitu käynnistää turpeen puuttumisesta johtuen, vaikka sähkön markkinahinta oli niin korkea, että voimalaitoksen olisi pitänyt olla tuotannossa. Heinäkuussa turvetta olisi jo ollut saatavissa, mutta tuolloin sähkön markkinahinta oli vajonnut niin alas, että laitosta ei ollut tarkoituksenmukaista käynnistää. Voimalaitos käynnistettiin elokuun 4. päivä, vaikka sähkön hinta oli edelleenkin alhaisempi kuin alkukesästä. Sähkön markkinahinta oli koko loppuvuoden alhaisella tasolla ja voimalaitosta ajettiin useita jaksoja vaajalla teholla. Myöskään alhaisesta sähkönhinnasta johtuvilta tuotantoseisokeilta ei voitu välttyä, joista pisin 12 vuorokautta oli joulukuussa. Suuret tehonvaihtelut aiheuttivat myös vikaantumisia ja häiriöitä voimalaitoksen toiminnassa. Häiriöseisokeiksi luokiteltuja tapahtumia oli syksyn ajojakson aikana yhteensä 9 vuorokautta. Marraskuussa pidettiin myös viiden vuorokauden huoltoseisokki. Tuotanto verkkoon vuonna 2011 oli 596,6 GWh. Vuoden 2011 aikana biopolttoaineiden osuus on vakiintunut liki viidenteen osaan kaikista polttoaineista. Koko vuoden biopolttoaineiden osuudeksi pääkattilassa tuli 17,2 % kaikista polttoaineista, kun se edellisenä vuonna oli 9,9 %. Etenkin metsä- ja kokopuuhakkeen osuudet ovat kasvaneet. Polttoaineiden laatu vaihteli jonkin verran, mutta Ilkanneva i Kärsämäki köptes till bolaget i december 2011 och förarbetet är som bäst i gång. Det är en stor utmaning att utveckla egen torvproduktion, då det samtidigt diskuteras vitt och känslomässigt om torv och dess framtid. Torvproduktionen erbjuder arbete och inkomst för hundratals människor i Haapavesi med närområde. Vattenbehandlingslösningarna som genomförts med den bästa tekniken belastar inte vattendragen och vattenkvaliteten i en välfungerande torvmark skiljer sig inte mycket från kvaliteten på övriga naturliga sjöar och vattendrag. Även klimateffekterna under livscykeln blir anmärkningsvärt låga då torv bryts huvudsakligen i redan dikade torvmarker eller kärr vars naturtillstånd redan förändrats. Vindkraften i uppgång Byggandet av vindkraft är äntligen i startgroparna i vårt land. Både stödbesluten och tillverkarnas maskiner har nått en nivå då byggandet är ekonomiskt lönsamt. Dock påverkades också detta negativt då staten utan förvarning strök det tidigare fasta produktionsstödet som legat som grund för många vindkraftinvesteringar. Även om statens vacklande beslutsprocess i fråga om stöden skapar osäkerhet i vindkraftinvesteringarna är det största problemet kaoset kring tillståndssystemet som myndigheterna skapat. Meningen var att Puhuris första vindpark Kopsa skulle vara i produktion vid slutet av 2012, men på grund av utmaningarna från myndighetshåll startar produktionen först I en värld i förändring Det blåsiga året 2011 ligger bakom oss. Både användningen av kraftverket, anskaffningen av bränsle och vårt dotterbolag Puhuris vindkraftprojekt har utvecklats så gott som planenligt. Ett stort tack till hela personalen för det utförda arbetet. Vind i seglen! Kraftverkets produktion Elektricitet producerades med full effekt i januari, februari och mars Torvbristen som stört verksamheten från och med 2008 fortsatte dock under produktionsperioden Leveransperiodens grundtorv tog slut i slutet av mars, vilket ledde till att de årliga servicearbetena påbörjades. Efter att de årliga servicearbetena avslutats kunde kraftverket inte startas med anledning av torvbristen, även om marknadspriset på elektricitet var så högt att kraftverket borde ha varit i produktion. I juli fanns det redan torv tillgängligt, men då hade marknadspriset på elektricitet sjunkit så lågt att det inte var ändamålsenligt att starta anläggningen. Kraftverket startades den 4 augusti även om priset på elektricitet fortfarande var lägre än i början av sommaren. Marknadspriset på elektricitet var resten av året på en låg nivå och kraftverket kördes under flera perioder med låg effekt. Inte heller kunde man undgå driftavbrott med anledning av det låga elpriset. Det längsta driftavbrottet var 12 dygn i december. De stora effektvariationerna orsakade också fel och störningar i kraftverkets verksamhet. Driftavbrott med anledning av störningar var under driftperioden under hösten sammanlagt 9 dygn. I november hölls ett driftavbrott på fem dygn med anledning av servicearbeten. År 2011 uppgick produktionen till nätet till 596,6 GWh. Under år 2011 har andelen biobränslen stabiliserats till nästan en femtedel av alla bränslen. Under hela året var biobränslenas andel av alla bränslen i huvudpannan 17,2 %, då siffran året innan var 9,9 %. I synnerhet har andelarna av skogsoch helträdsflis ökat. Bränslekvaliteten varierade något, men kraftverkets drift fortsatte ändå på en god nivå med 97,0 %, vilket var 0,2 6 Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

5 laitoksen käytettävyys säilyi kuitenkin hyvällä tasolla ollen 97,0 %, joka on 0,2 %-yksikköä korkeampi kuin edellisvuonna. Puupolttoaineista etenkin sahanpurujen kosteuspitoisuus on ollut huomattavan korkea. Turpeenkin kosteus vaihteli toimittajittain ja vuorokausittain yleensä 42 %:n ja 61 %:n välillä, ollen kuitenkin keskimäärin 48 %:n tietämissä. Ajoittain polttoaineseoksen kosteus ylitti 50 %:n tason, josta seurasi tehonrajoitusta. Ilmeisesti turpeen tuhkapitoisuus ja/tai tuhkan sulamiskäyttäytyminen yhdistettynä säätötarpeesta johtuviin tehon nostoihin aiheutti syyskuussa kattilan kuonaantumista, josta seurasi arinan rikkoutuminen ja reilun vuorokauden seisokki. Polttoaineen laadusta johtuvaa tuotantomenetystä oli yhteensä noin MWh. Vaikka vuoden 2010 heinäkuusta lähtien pidettiin maksimitehotasona tavanomaisen 150 MW:n asemasta 140 MW, jotta säästettäisiin turvetta, se riitti juuri ja juuri talvituotantokaudella maaliskuun loppuun asti. Ympäristöasiat Vuoden 2011 aikana ei sattunut yhtään raportoitavaa savukaasupäästöä eikä myöskään yhtään päästöä vesistöön. Biopolttoaineiden osuuden ollessa keskimäärin koko vuonna 17,2 % kaikista polttoaineista, on sillä ollut vaikutusta etenkin rikkidioksidipäästön pienenemiseen edellisvuoteen verrattuna. Savukaasujen typpioksidien päästö on säilynyt edellisten vuosien mukaisella huomattavasti luparajaa alemmalla tasolla, myöskään hiukkaspäästön tasossa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen. Lietteenkäsittelyä on tehostettu parantamalla lietteenkäsittelylaitoksen pumppauksia, rakentamalla viivästysaltaan viereen ns. valutusallas, jossa hakepedin läpi suodatetaan vesi lietteestä. Lisäksi syksyllä hankittiin laitokselle kaivinkoneen kauhan paikalle kiinnitettävä hydraulipumppu, jolla viivästysallas on mahdollista ruopata niin kuivana, että liete on kelvollista läjittää ympäristöluvan mukaisesti tuhkanläjitysalueelle. Lietteenkäsittelyn avulla on pääs- ty siihen, että kaikki pesuri- ja lietteenerotuskaivojen lietteet saadaan kuivattua suurempaan kiintoainepitoisuuteen kuin 20 m- %, jolloin kaikki se liete, jota ei pystytä polttamaan voidaan läjittää Piipsannevan tuhkanläjitysalueelle. Etenkin loppuvuoden aikana polttoaineen huonosta laadusta johtuen, jouduttiin pääasiassa turvautumaan läjitykseen. Energiatehokkuus Kanteleen Voima Oy allekirjoitti Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen liittymisasiakirjan Vuoden 2011 aikana jatkettiin energiatehokkuuden parantamiseen pyrkivien investointien ja peruskorjausten toteutusta mm. uusimalla savukaasuluvon tiivisteet paremmin säädettäviksi, jolloin ilmavuodot saatiin pienemmiksi. Vuosihuolto ja kunnossapito 2011 Voimalaitoksen vuosihuolto pidettiin perinteiseen tapaan keväällä. Sähkön markkinahinta oli alhainen ja turpeen saatavuudesta ei ollut edelleenkään varmuutta, joten vuosihuoltotöiden tekemistä jatkettiin suunnitellusti yli alkuperäisen kestoajan. Vuosihuollon laajuus oli hieman edellisvuotta suppeampi. Tästä ja pidentyneestä huoltoajasta johtuen, vuosihuoltoon osallistuneiden henkilöiden määrä oli noin 120 henkilöä, edellisvuonna yli 150 henkilöä. Normaalien vuosihuoltotöiden lisäksi uusittiin luvon (ilman esilämmitin) tiivisteet. Hanke oli energiansäästöinvestointi ja sille saatiin investointitukea. Toisen apukattilan automaatio uusittiin osaksi pääautomaatiojärjestelmää, tähän liittyen uusittiin apukattilan laitteistoa myös muilta osin. Pääkattilan sisäpuolella huomattiin tarkastuksessa tulistinputkissa ohentumia, vaihdettavia putkia oli kaikkiaan 104 kpl. Tulistin on ahdas ja tästä johtuen työ oli ajoittain hidasta. Syksyllä voimalaitoksen käynnistyttyä voimalaitoksella oli muutamia laiterikkoja ja häiriöitä. Merkittävin niistä oli etuseinän seinäputkien ja jakotukin hitsaussaumojen vikaantuminen. Voimalaitoksella on ollut runsaasti säätöajoa ja käynnistyksiä, procentenheter högre än föregående år. Av träbränslen var fukthalten i synnerhet i sågspån anmärkningsvärt hög. Även fukthalten i torv låg i allmänhet mellan 42 % och 61 %, beroende på leverantörer och dygn, dock var den i genomsnitt omkring 48 %. Tidvis översteg fukthalten hos bränsleblandningen 50 %, vilket ledde till effektbegränsning. I september upptäcktes slaggning i pannan, uppenbarligen orsakat av askhalten hos torv och/eller smältuppförande, kombinerat med effekthöjningar med anledning av justeringsbehovet. Detta ledde till att rosten gick sönder och kraftverket hade driftavbrott i ett dygn. Produktionsförlusterna som berodde på bränslekvaliteten uppgick till sammanlagt ca MWh. Trots att man från och med juli 2010 hade som maximieffektnivå 140 MW i stället för normala 150 MW för att spara på torv, räckte torvmängden knappt för vinterproduktionsperioden till slutet av mars. Miljöfrågor Under år 2011 skedde inget att rapportera om svaveldioxidutsläpp, inte heller utsläpp till vattendrag. Andelen biobränslen i genomsnitt var under hela året 17,2 % av alla bränslen och det har synts i synnerhet som minskade svaveldioxidutsläpp jämfört med året innan. Kvävedioxidutsläppen i rökgaserna har hållits på samma, betydligt lägre nivå jämfört med tillståndsnivån. Inte heller i partikelutsläppen har det skett ändringar jämfört med året innan. Slambehandlingen har effektiverats genom att förbättra pumpningen i slambehandlingsanläggningen genom att vid sidan av fördröjningsbassängen bygga en s.k. dräneringsbassäng, i vilken vattnet filtreras ur slammet genom flis. På hösten anskaffades till anläggningen en hydraulpump som kan fästas vid en grävmaskin och med vilken fördröjningsbassängen kan muddras i så torrt tillstånd att slammet får deponeras i enlighet med miljötillståndet på ett askdeponeringsområde. Genom slambehandlingen har man uppnått att allt slam från tvättblåsar- och slamavskiljningsbrunnarna kan torkas till en större torrsubstanshalt än 20 m- %. Tack vare detta kan allt slam som inte kan brännas deponeras på Piipsanneva askdeponeringsområde. I synnerhet under slutet av året och med anledning av den dåliga bränslekvaliteten fick vi huvudsakligen ta till deponering. Energieffektivitet Kanteleen Voima undertecknade anslutningsdokumentet till Näringslivets energieffektivitetsavtal Under år 2011 fortsatte man med att förverkliga investeringar och sanering med syfte att förbättra energieffektiviteten bl.a. genom att förnya tätningarna i luftförvärmaren för rökgas till att bli bättre justerbara, vilket ledde till att luftläckorna blev mindre. Årsservice och underhåll 2011 Kraftverkets årliga service utfördes traditionellt på våren. Marknadspriset på elektricitet var lågt och fortfarande fanns ingen säkerhet vad gäller tillgången på torv. Därför fortsatte man enligt planerna utförandet av den årliga servicen längre än den ursprungliga tiden. Omfattningen av den årliga servicen var något mindre än året innan. Med anledning av detta och den förlängda servicetiden deltog ca 120 personer i den årliga servicen, då antalet var över 150 personer året innan. Utöver normala servicearbeten förnyades tätningarna i luftförvärmaren. Projektet var en energibesparningsinvestering och man erhöll investeringsstöd för det. Automationen hos den andra hjälppannan förnyades till en del av huvudautomationssystemet, och i samband med detta förnyades hjälppannans anordning också till övriga delar. Vid kontrollen märkte man förtunningar i överhettarrören innanför huvudpannan. Sammantaget byttes 104 st. rör. Överhettaren är trång och därmed är arbetet tidvis långsamt. På hösten då kraftverket startades hade kraftverket några fel och störningar i anordningen. Störst var felen i svetsfogarna i framväggens rör och delningsstock. Kraftverket 8 Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

6 jotka ovat aiheuttaneet kattilaan mekaanisia rasituksia, rasituksien epäillään olleen syynä vikaantumiseen. Voimalaitoksen käytettävyys pysyi loppuvuoden häiriöistä huolimatta vielä hyvällä tasolla ja se oli yli 97 %. Henkilöstö Voimalaitokselle palkattiin uusia henkilöitä tiedossa olevien eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Osa henkilöstöstä oli uusia, osaksi vakinaistettiin määräaikaisia työsuhteita. Turvetuotantoon palkattiin tuotantoesimies, hänen tehtävänään on oman turvetuotannon käynnistäminen ja valvonta. Kaikkiaan yhtiöön palkattiin 5 uutta henkilöä. Kirjanpidon ulkoistuksen vuoksi taloushallinnon henkilöstömäärä väheni yhdellä. Vuoden päättyessä Kanteleen Voiman palveluksessa oli 40 henkilöä. Voimalaitoksen henkilöstöä on koulutettu edelleen omien järjestelmien käyttöön. Kouluttajina ovat olleet pääasiassa voimalaitoksen omat henkilöt sekä järjestelmä- ja laitetoimittajat. Pitkäkestoisia ammatillisia kursseja on tuettu maksamalla kursseista johtuvat kustannukset. Yksi henkilö on esimieskoulutuksessa ja Aalto-yliopiston järjestämän energia-alan liiketoiminta koulutuksen sai päätökseen yksi henkilö. Henkilökuntakerho on hoitanut edellisvuosien tapaan henkilöstön virkistystoimintaa. Kerho on järjestänyt liikuntaan ja ulkoiluun liittyviä tapahtumia. Lisäksi edellisvuosien tapaan omaehtoista harrastustoimintaa on tuettu jakamalla liikuntaja kulttuuriseteleitä sekä osallistumalla uimahallimaksuihin. har haft fler justeringar och starter i drift, vilka orsakat mekaniska belastningar på pannan. Belastningarna misstänks vara orsaken till feluppkomsterna. Trots störningarna hölls kraftverkets drift under slutet av året ännu på god nivå och den var över 97 %. Personal Ny personal anställdes till kraftverket med anledning av framtida pensioneringar. En del av personerna var nya, delvis omvandlades visstidsanställda arbetsförhållanden till stadigvarande. En produktionsförman anställdes för torvproduktionen. Förmannens uppgift är att starta och övervaka torvproduktionen. Sammanlagt anställdes 5 nya personer till bolaget. Genom utlokalisering av bokföringen minskade personalantalet på ekonomiförvaltningen med en person. Vid årets slut hade Kanteleen Voima 40 personer i bolagets tjänst. Personalen utbildades i användningen av anläggningens egna system. Som utbildare har huvudsakligen fungerat egna anställda vid kraftverket samt system- och anordningsleverantörer. Man har stött långvariga yrkesutbildningar genom att betala kostnaderna för kurserna. En person går förmansutbildning och en anställd blev klar med utbildningen för affärsverksamhet inom energibranschen, ordnad av Aalto-universitetet. Personalens rekreationsverksamhet har i enlighet med tidigare år skötts av personalklubben. Klubben har ordnat evenemang i anslutning till motion och friluftsliv. Man har också i enlighet med tidigare år stött frivillig hobbyverksamhet genom motions- och kultursedlar samt genom att delta i simhallsavgifter. 10 Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

7 Polttoaineiden hankinta Puu eri muodoissaan on vakiintunut Haapaveden voimalaitoksen polttoaineeksi. Metsähakkeet ja puuteollisuuden sivutuotteet palavat yhdessä turpeen kanssa hyvin voimalaitoksen kattilassa. Ne ovat kaikki kotimaista lähienergiaa, joka tuotetaan lähellä loppukäyttöpaikkaa. toaine, jota muodostuu Suomen soissa joka vuosi enemmän kuin sitä käytetään. Suomen suoalasta on turveteollisuuden käytössä alle prosentti, mutta turpeen osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on 5 7 %. Turve mahdollistaa korkeissa lämpötiloissa korroosiota aiheuttavan puun polton voimalaitosten kattiloissa. Jos suomalaista turvetta ei olisi, voimalaitoksissa palaisi entistä enemmän ulkomaista kivihiiltä. Turpeella on maassamme huomattava työllistävä ja energianhuollon varmuutta lisäävä vaikutus. Kanteleen Voima Oy:n omien turvesoiden hankinta käynnistyi vuonna Ensimmäiset omat suot, Lamminneva ja Veneneva, kunnostettiin vuoden aikana ja tuotanto voidaan aloittaa niillä keväällä Vuoden lopulla ostettiin valmiiksi luvitettu Ilkannevan tuotantosuo. Rahkanevan kesällä 2009 käynnistyneen hankkeen YVA-menettelyä koskeva yleisötilaisuus pidettiin entisellä Karsikkaan koululla. YVA-selostuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Varpunevan ympäristölupahakemus jätettiin viranomaisille kevääl- Turve Haapaveden voimalaitoksen pääpolttoaine on edelleen jyrsinturve ja sitä käytettiin sähkön tuotantoon vuonna 2011 noin GWh:a. Turve on kotimainen, paikallinen poltlä Päätöstä odotetaan vuoden 2012 aikana. Uusien tuotantoalueiden hankintaa jatketaan osana voimalaitoksen polttoainestrategiaa. Puuenergia HaapaPuu:n kahdella biomassajauhimella on jauhettu ranka- ja kokopuuhakkeita voimalaitoksen pölypolttoon sopivaksi polttoaineeksi. Hakkuutähteistä pienempään palakokoon tehtyä haketta on syötetty polttoon myös ilman jauhatusta. Puuteollisuuden sivutuotteista on käytetty sahanpurua, kutteria, puutähdemursketta ja sahanpurubrikettiä. Puupolttoaineita kului Haapaveden voimalaitoksen tuotannossa vuonna 2011 noin 270 GWh:a. Haapakenttä Lisääntyvä puupolttoaineiden käyttö vaatii myös lisää tilaa raaka-aineiden varastointiin ja käsittelyyn. Haapakenttä biopolttoaineterminaali valmistui voimalaitoksen läheisyyteen syksyllä ja ensimmäinen kuorma haketta purettiin alueelle Terminaalissa polttoainetoimittajat ja yrittäjät voivat varastoida ja hakettaa puupolttoaineita. Syksyn vaihtelevissa ajo- ja keliolosuhteissa Haapakenttä osoitti tarpeellisuutensa. Peltoenergia Keväällä 2011 Haapaveden voimalaitoksella käytettiin polttoaineena noin 5 GWh:a ruokohelpiä, joka tuli laitokselle turpeeseen sekoitettuna. Raskas polttoöljy ja kivihiili Raskasta polttoöljyä käytettiin voimalaitoksella tuki- ja käynnistyspolttoaineena vuonna 2011 noin 14 GWh:a. Kivihiilen käyttökokeita jatkettiin keväällä Kivihiili toimi polttokokeissa erinomaisesti priimauspolttoaineena. Kotimaisten polttoaineiden, turpeen ja puun, osuus energiantuotannossa kulkevat käsi kädessä. Jotta puun käyttöä voidaan lisätä, tarvitaan myös turvetta. Siksi on tärkeää, että turpeen saatavuudesta pidetään huolta. Uusien tuotantoalueiden saaminen käyttöön poistuvien alueiden tilalle on tässä avainasemassa. Anskaffning av bränsle Trä i sina olika format har etablerat sig som bränsle vid Haapavesi kraftverk. Helträdsflis och biprodukter från träindustrin brinner bra tillsammans med torv i kraftverkets panna. Det är fråga om inhemsk närproducerad energi som produceras i närheten av slutanvändningsplatsen. Torv Huvudbränslet för Haapavesi kraftverk är fortfarande frästorv och den användes för elproduktionen år 2011 ca GWh. Torv är ett inhemskt, lokalt bränsle som årligen produceras i de finländska torvmarkerna mer än vad som används. Av torvmarkerna i Finland använder torvindustrin mindre än en procent, men andelen av torv i Finlands totala energikonsumtion är 5 7 %. Torv möjliggör förbränning av trä som orsakar korrosion i höga temperaturer i kraftverkets pannor. Om det inte skulle finnas finländsk torv, skulle utländsk stenkol i allt högre grad förbrännas i våra kraftverk. Torv har en viktig sysselsättande effekt, och torv höjer också energiförsörjningens säkerhet i vårt land. Kanteleen Voima Oy inledde anskaffningen av egna torvmossar år De första egna torvmossarna Lamminneva och Veneneva iståndsattes under året och produktionen kan inledas våren I slutet av året köpte man Ilkanneva produktionstorvmosse som redan beviljats tillstånd. Publiktillställningen som berörde MKB-förfarandet för projektet som inleddes sommaren 2009 vid Rahkaneva område ordnades vid den före detta skolan i Karsikas. MKB-klarläggningen blir klar vid utgången av år Ansökan om miljötillstånd för Varpuneva inlämnades till myndigheterna våren Beslut därom väntas under år Anskaffningen av nya produktionsområden fortsätter som en del av kraftverkets bränslestrategi. Träenergi Vid HaapaPuu-anläggningen har spant- och helträdsflis krossats med två biomassakrossar till bränsle som lämpar sig för pulverförbränning i kraftverket. Flis som flisats till mindre bitar av flisrester har matats till förbränningen också utan krossning. Som träbränslen har använts biprodukter från träindustrin, såsom sågspån, kutter, trärestkross och briketter. Vid Haapavesi kraftverks produktion använde man ca 270 GWh träbränslen år Haapakenttä Ökad användning av träbränslen kräver också mer utrymme för lagring och behandling av råmaterial. Biobränsleterminalen Haapakenttä färdigställdes på hösten i närheten av kraftverket och den första lasten med flis avlastades på området I terminalen kan bränsleleverantörer och företagare lagra och krossa träbränslen. Under höstens varierande kör- och väderförhållanden framkom Haapakenttäs stora betydelse. Åkerenergi Våren 2011 använde Haapavesi kraftverk som bränsle ca 5 GWh rörflen som kom till kraftverket blandat med torv. Tung brännolja och stenkol Som stöd- och startbränsle samt för att förbättra förbränningen av fuktig torv användes år 2011 ca 14 GWh tung brännolja. Våren 2011 fortsatte man testa användningen av stenkol. Vid provförbränning fungerar stenkol utmärkt som effektförhöjande bränsle. Användningen av inhemska bränslen, torv och trä, går hand i hand i energiproduktionen. För att användningen av trä kan ökas, behövs också torv. Därför är det viktigt att sörja för tillgängligheten av torv. Nyckelpositionen utgörs av att få i bruk nya produktionsområden i stället för områden som tas ur bruk. 12 Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

8 Tuulivoimahankkeet Puhuri Oy on Kanteleen Voiman tytäryhtiö, joka jatkaa Kanteleen Voiman aikana käynnistettyjä tuulivoimahankkeita ja kehittää uusia tuulivoimahankkeita. Tällä hetkellä hankkeita on lähes 300 MW:n edestä. Puhuri Oy:llä on tavoitteena olla lähivuosina merkittävä tuulivoimatoimija Suomessa. Hankkeiden tilanne Puhuri on julkistanut kuusi hanketta, joista kolme on Raahessa, kaksi Pyhäjoella ja yksi Pyhäjärvellä. Puhurin strategiana on ollut löytää tarpeeksi hyvätuulisia kohteita samalla vähin ympäristövaikutuksin. Tämä on Suomessa nykyään mahdollista sisämaassakin ja Puhurin valitsema tie näyttää menestyksekkäältä. Kohteitten luvittaminen on sujunut koko maata koskevaa Puolustusvoimien tutkahaastetta lukuun ottamatta ilman suuria ongelmia. Hankkeista pisimmällä on Raahessa sijaitseva Kopsan tuulipuistohanke, joka vuoden 2011 aikana eteni ympäristövaikutusten arviointiselostuksen viranomaisarvioinnin kautta edelleen kaavoitukseen ja kaavaluonnoksen jättämiseen Raahen kaupungille. Kaavaluonnoksen lausunnoissa olevat ehdotukset pyrittiin täyttämään ja kaavoitusta jatkettiin laatimalla vuoden 2012 alussa kaavaehdotus. Muut Puhurin hankkeet ovat edenneet niin, että vuoden 2011 aikana jatkettiin Raahen kahdessa muussa hankkeessa eli Ketunperä ja Piehingin Ylipää ympäristövaikutusten arviointia yhdessä Tuuliwatti Oy:n kanssa. Vuoden 2012 tavoitteena on saada kaavoitus ehdotusvaiheeseen. Pyhäjoen Sunin hankkeesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausunnon, ettei ympäristövaikutusten arviointia tarvitse tehdä vaan pelkkä kaavoitus riittää. Siellä on käynnissä tällä hetkellä tuulisuusmittaukset. Pyhäjoen Parhalahden hankkeessa on tehty tarvittavat maahankinnat ja tällä hetkellä odotellaan ELY:n lausuntoa YVA:n tarpeesta. Pyhäjärvellä Vuohtomäen hankkeessa on vuoden aikana tehty maavuokrauksia ja tällä hetkellä on käynnistymässä tuulisuusmittaukset. Tulevaisuus Vuodelta 2012 odotamme Kopsan hankkeen saavan rakennusluvat ja muut hankkeet etenevät osa YVA:n kanssa ja osa pelkällä kaavoituksella. Kopsan hankkeessa ollaa n lähestymässä investointipäätöstä. Puhuri Oy:llä on tavoitteena olla lähivuosina merkittävä tuulivoimatoimija Suomessa. Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään jo olemassa olevien hankkeiden lisäksi selvityksiä uusien potentiaalisten alueiden löytämiseksi. Henkilökunta on Puhurin hankkeiden lisäksi antanut asiantuntemustaan ja panostaan osallistumalla omistajien hankkeisiin mm. Oy Perhonjoki Ab:n Merijärven tuulipuistohankkeeseen, johon vuoden 2012 aikana pystytetään kuusi tuulivoimalaa. Vindkraftprojekt Puhuri Oy är Kanteleen Voimas dotterbolag som fortsätter genomföra vindkraftverksprojekt som startats under Kanteleen Voimas tid, samt utvecklar nya vindkraftsprojekt. För närvarande har man projekt för närmare 300 MW. Puhuri Oy:s mål är att inom de närmaste åren vara en betydande aktör inom vindkraft i Finland. Projektsituationen Puhuri har offentliggjort sex projekt av vilka tre finns i Brahestad, två i Pyhäjoki och ett i Pyhäjärvi. Puhuris strategi har varit att hitta objekt med tillräckligt bra vindstyrka, samtidigt som miljöeffekterna ska vara så små som möjligt. Nuförtiden är detta möjligt i Finland också i inlandet och vägen som Puhuri valt ser framgångsrik ut. Tillståndsprocessen för objekten har skett utan större problem, med undantag av Försvarsmaktens radarutmaning som gäller hela landet. Av projekten har man kommit längst med Kopsa vindparksprojekt i Brahestad. Projektet har under 2011 framskridit via myndigheternas rapport om miljökonsekvensbedöm- ning (MKB) vidare till planläggning och överlämnandet av planutkastet till staden Brahestad. Man strävade efter att uppfylla förslagen i utkastets utlåtanden och fortsatte med planläggningen genom att i början av år 2012 utarbeta ett planförslag. De övriga Puhuri-projekten har framskridit så att man under 2011 tillsammans med Tuuliwatti Oy fortsatte miljökonsekvensbedömningen i två övriga projekt, dvs. Ketunperä och Piehingin Ylipää. Målet för 2012 är att få planläggningen till förslagsskede. Norra Österbottens ELY-central gav angående projektet i Suni i Pyhäjoki ett utlåtande om att ingen MKB behöver utarbetas, endast planläggning räcker. För närvarande utförs vindhastighetsmätningar på området. Angående Parhalahti-projektet i Pyhäjoki har nödvändiga markanskaffningar gjorts och för närvarande väntar man på ELY-centralens utlåtande om behovet av MKB. Under året har man i Vuohtomäki-projektet i Pyhäjärvi gjort markarrenden och för närvarande håller man på att inleda mätningar om vindhastigheten. Framtid Våra förväntningar inför år 2012 är att Kopsa-projektet får bygglov och att övriga projekt framskrider, en del med MKB och en del med endast planläggning. Kopsa-projektet närmar sig investeringsbeslutet. Puhuri Oy:s mål är att inom de närmaste åren vara en betydande vindkraftsaktör i Finland. För att genomföra projektet utarbetas förutredningar utöver de befintliga projekten för att hitta nya potentiella områden som är lämpliga för vindkraft. Personalen har utöver Puhuris projekt bidragit med sakkunskap och insatser genom att delta i ägarnas projekt bl.a. i Oy Perhonjoki Ab:s vindparksprojekt i Merjärv där man under år 2012 bygger sex nya vindkraftsverk. 14 Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

9 Hallituksen toimintakertomus Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut 2011 Kanteleen Voima -konserniin kuuluvat emoyhtiö Kanteleen Voima Oy ja tytäryhtiö Puhuri Oy. Kanteleen Voima Oy tuottaa Haapaveden voimalaitoksella omistajilleen lauhdesähköä. Puhuri Oy on konsernin tuulivoimayhtiö. Haapaveden voimalaitos Vuosi 2011 oli Kanteleen Voima Oy:n viides täysi toimintavuosi. Sähkön markkinahinta oli vuoden aikana tasaisesti laskeva. Voimalaitoksen käyttö oli edellisvuotta haasteellisempaa, syksyllä käytettävyyttä laskivat erityisesti runsaat tehosäädöt ja niistä osin johtuvat vikaantumiset. Voimalaitoksen nettotuotanto oli 597 GWh sähköä. Polttoainetta käytettiin yli 1500 GWh, josta puupolttoaineiden määrä oli yhteensä noin 270 GWh. Jälleen kerran laitos saavutti uuden puuenergian käyttöennätyksen, vaikka kokonaistuotantomäärä jäi pieneksi. Tuki- ja käynnistyspolttoaineena sekä liian kostean turpeen priimaukseen käytettiin raskasta öljyä ja kivihiiltä. Päästöoikeuksia käytettiin pää- ja apukattiloilla yhteensä 494 tuhatta tonnia. Styrelsens verksamhetsberättelse Polttoaineet Toimintavuoden aikana jatkettiin aktiivisia toimia polttoaineen hankintapohjan laajentamiseksi. Omien soiden hankinta on jatkunut ja yhtiö sai valmisteltua kaksi suota vuoden 2012 tuotantokautta varten. Kolmas suo sai ympäristöluvan ja muutama hanke on luvituksessa. Puun käyttöä on voitu kasvattaa suunnitellusti ja vuoden lopussa päästiin puun osuudessa jo viidennekseen polttoaineesta. Haapaveden kaupungin hankkeena rakennettiin Haapa-Kenttä nimellä kulkeva 6 ha varastoalue. Kanteleen Voima osallistui hankkeeseen osarahoittajana ja maanvuokraajana. Kenttä otettiin tuotantokäyttöön syksyllä Voimalaitokselle saatiin kivihiilen koepolttolupa ja hiiltä on käytetty koeluontoisesti priimauspolttoaineena. Edellisen vuoden hyvien kokemusten jälkeen priimauskokeita jatkettiin kertomusvuonna sekä kivihiilellä että puubriketillä. Tuhkan hyötykäyttöä on edistetty osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin. Pääosin kohteet ovat erityyppisiä maanrakennuskohteita, tuhkaa on käytetty mm. turvesoiden aluerakenteissa ja kenttärakenteissa sekä Haapaveden kaupungin liikuntarakentamisessa. Yhtiöllä on noin kahden vuoden hyötykäyttökohteet suunniteltuina. Puhuri Oy:n hankkeet etenivät Vuonna 2010 yhtiöstä tytäryhtiöksi irrotetun Puhuri Oy:n tuulivoimahankkeet etenivät suunnitellusti. Till koncernen Kanteleen Voima hör moderbolaget Kanteleen Voima Oy och dotterbolaget Puhuri Oy. Kanteleen Voima Oy producerar för sina ägare kondensatelektricitet vid kraftverket i Haapavesi. Puhuri Oy är koncernens vindkraftverk. Kraftverket i Haapavesi År 2011 var Kanteleen Voima Oy:s femte kompletta verksamhetsår. Marknadspriset för elektricitet var under året stadigt nedgående. Användningen av kraftverket hade allt fler utmaningar. Under hösten begränsades användbarheten i synnerhet av rikliga effektregleringar och feluppkomster som delvis berodde på dessa. Nettoproduktionen för kraftverket uppgick till 597 GWh elektricitet. Bränsle användes över 1500 GWh, av vilket antalet träbränsle var sammantaget ca 270 GWh. Än en gång uppnådde kraftverket ett rekord i användningen av träenergi, även om totalproduktionsandelen var liten. Som stöd- och startbränsle samt för att förbättra förbränningen av fuktig torv användes tung brännolja och stenkol. I huvud- och hjälppanna användes utsläppsrättigheter för totalt ton. Bränslen Under verksamhetsåret fortsatte man att aktivt bredda anskaffningsbasen för bränsle. Anskaffningen av egna torvmarker har fortsatt och bolaget förberedde två torvmarker för produktionssäsongen Den tredje torvmarken fick miljötillstånd och några projekt väntar på tillstånd. Kraftverket har kunnat öka användningen av trä planenligt och i slutet av året uppnådde man med andelen trä redan en femtedel av bränsleanvändningen. Som Haapavesi stads projekt byggdes ett lagerområde på 6 ha med namnet Haapa-Kenttä. Kanteleen Voima deltog i projektet som delfinansiär och arrendator. Haapa- Kenttä togs i produktionsbruk hösten Kraftverket fick tillstånd för provförbränning av stenkol och har testat användningen av stenkol som effektförhöjningsbränsle. Efter fjolårets goda erfarenheter fortsatte man effektförhöjningsproven med både stenkol och träbriketter under verksamhetsåret. Nyttoanvändningen av aska har främjats genom att delta i olika utvecklingsprojekt. Huvudsakligen är det fråga om jordbyggnadsobjekt av olika typer. Aska har använts bl.a. i områdesbyggande och fältstrukturer av torvmarker samt vid bygge av idrottsobjekt i Haapavesi stad. Bolaget har planerat nyttoanvändningsobjekt för ca två år framåt. Puhuri Oy:s projekt framskred Puhuri Oy ombildades till dotterbolag år Bolagets vindkraftprojekt framskred enligt planerna. Kanteleen Voima Oy äger hela aktiestocken i Puhuri Oy och samman- 16 Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

10 Kanteleen Voima Oy omistaa Puhuri Oy:n koko osakekannan ja Puhuri Oy:n hallituksen kokoonpano on lähes sama kuin Kanteleen Voima Oy:n hallituksen kokoonpano. Puhuri on jatkanut Kopsan tuulipuiston ympäristönvaikutusten (YVA) arviointia, suunnitelmien viimeistelyä sekä Ketunperän ja Piehingin Ylipään tuulipuistojen YVA -selvitystä. Myös muita uusia tuulivoimahankkeita on käynnistetty. Yhtiön henkilökunta on Puhurin hankkeiden kehittämisen lisäksi tarjonnut asiantuntijapalveluita osakkaiden tuulivoimahankkeisiin, mm. Oy Perhonjoki Ab:n Ristivuoren tuulipuistoon. Omistus Emoyhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Suomen Voima Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag. Omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia kertomusvuoden aikana. Talous Konsernin liikevaihto oli ja tulos tappiollinen, taseen loppusumma oli Emoyhtiön liikevaihto oli ( ) ja tulos tappiollinen (5 410 voitollinen). Taseen loppusumma oli ( ). Kanteleen Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella ja osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksensa suhteessa, tuotettu sähkö myydään omistajille muuttuvaa kustannusta vastaavalla hinnalla ja omistuksen suhteessa. Omakustannusperusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli henkilöä (emoyhtiössä 40 henkilöä). Vuoden aikana palkattiin viisi uutta henkilöä työpaikan vaihdosten ja eläkkeelle jäämisien johdosta. Ulkopuolisina palveluina ostetaan edelleen laboratoriopalvelut, ruokalan hoito, siivous ja pihatyöt. Kunnossapitopalveluita on ostettu niin ikään ulkopuolisilta toimittajilta tarpeen mukaan. Henkilöstölle on järjestetty ammatillista koulutusta. Ympäristö ja turvallisuus Voimalaitoksella ei sattunut kertomusvuonna vakavia tapaturmia. Voimalaitoksen ympäristölupaehtojen tarkistushakemus on viranomaiskäsittelyssä. Hallitus Kanteleen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Stefan Storholm ja muina jäseninä Akke Kuusela (vpj), Ralf Bertula, Timo Honkanen, David Karlsson ja Jorma Tapaninen. Varajäseninä ovat olleet Roald von Schoultz, Juha Lindholm ja Arto Tiainen. Toimitusjohtajana on toiminut Antti Vilkuna. Hallitus kokoontui kertomusvuonna yhdeksän kertaa. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Haapavedellä Tilintarkastajaksi on yhtiökokous valinnut Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana Kjell Berts. Riita-asiat Vireillä olevia riita-asioita ei ole. Riskit Turvetuotanto ei ole vieläkään saavuttanut vakaata varastotasoa. Turpeen hinta on noussut huomattavasti kustannustason muutosta nopeammin. Turpeen hinta ja saatavuus muodostavat huomattavan riskin toiminalle. Voimalaitoksen teknisinä riskeinä ovat edelleen tulipalot ja laitevauriot. Näitä pyritään tunnistamaan Jyväskylä 11. päivänä huhtikuuta 2012 Jyväskylä den 11 april 2012 erilaisilla riskianalyyseillä, joita päivitetään tehtävien investointien yhteydessä sekä varautumaan niihin laiteratkaisulla ja koulutuksella. Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Emoyhtiön tilikauden tulos osoittaa tappiota Emoyhtiön hallitus esittää, että tappio kirjataan edellisten tilikausien tulostilille eikä osinkoa jaeta. Siirron jälkeen oma pääoma on Näkymät vuodelle 2012 Sähkön markkinahinnan vaihtelu on tasaantunut, tosin matalalle tasolle, Stefan Storholm Ralf Bertula Timo Honkanen puheenjohtaja ordförande ja sen ennustetaan olevan koko vuoden 2012 ja lähivuodet sellaisella tasolla, että voimalaitoksella olisi kohtuullinen ajotarve. Päästöoikeuksien hinnan odotetaan säilyvän vakaana. Riittävää turvepolttoaineen saantia ei ole voitu varmistaa ja toimenpiteitä polttoainepohjan laajentamiseksi jatketaan. Puhuri Oy:n hankkeiden eteneminen on kiinni erityisesti tuulivoimapuistojen luvituksen nopeudesta. Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu erillinen kertomus. Bokslutsanteckningar Över verkställd revision har idag avgivits skild revisionsberättelse. Jorma Tapaninen David Karlsson Akke Kuusela Vaasa 23. päivänä huhtikuuta 2012 Vasa den 23 april 2012 sättningen i Puhuri Oy:s styrelse är nästan identisk som i Kanteleen Voima Oy:s styrelse. Puhuri har fortsatt miljökonsekvensbedömningen (MKB) och finslipningen av planerna av Kopsa vindkraftverk, samt fortsatt MKBbedömningen av vindparkerna i Ketunperä och Piehingin Ylipää. Även andra nya vindkraftprojekt har startats. Bolagets personal har utöver utvecklingen av Puhuri-projekten erbjudit experttjänster till delägarnas vindkraftprojekt, bl.a. för Oy Perhonjoki Ab:s vindpark i Ristivuori. Ägande I slutet av räkenskapsperioden ägdes moderbolaget av Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Finska Kraft Ab, Valkeakosken Energia Oy och Ålands Elandelslag. Bolagets ägarunderlag har inte ändrats under verksamhetsåret. Ekonomi Koncernens omsättning var och resultatet var förlustbringande, balansräkningens slutsumma var Moderbolagets omsättning var ( ) och resultatet var förlustbringande (5 410 vinstgivande). Balansräkningens slutsumma ( ). Kanteleen Voima Oy fungerar enligt självkostnadsprincip och aktieägarna betalar fasta kostnader i förhållande till sitt aktieinnehav. Den elektricitet som produceras säljs till ägarna för ett pris som motsvarar den rörliga kostnaden och i förhållande till aktieinnehavet. Eftersom verksamheten drivs enligt självkostnadsprincipen är det inte ändamålsenligt att presentera ekonomiska nyckeltal för att förstå affärsverksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet. Personal Koncernen hade 42 anställda (moderbolaget 40 personer). Under året anställdes fem nya personer med anledning av byte av arbetsplats och pensionering. Som tjänster utifrån köps fortfarande laboratorietjänster, skötsel av matservering, städning och gårdsarbeten. Också underhållstjänster har köpts av utomstående leverantörer efter behov. Yrkesutbildning har ordnats för personalen. Miljö och säkerhet Inga allvarliga olyckor har skett i kraftverket under verksamhetsåret. Kraftverkets ansökan om justering av miljötillståndsvillkor är inlämnat för behandling hos myndigheterna. Bolagets styrelse Som Kanteleen Voima Oy:s styrelseordförande fungerar Stefan Storholm och övriga medlemmar är Akke Kuusela (vice odf.), Ralf Bertula, Timo Honkanen, David Karlsson och Jorma Tapaninen. Suppleanter har varit Roald von Schoultz, Juha Lindholm och Arto Tiainen. Antti Vilkuna har varit verkställande direktör. Styrelsen sammanträdde nio gånger under verksamhetsåret. Ordinarie bolagsstämma hölls i Haapavesi Som revisor valde bolagsstämman Ernst & Young Antti Vilkuna toimitusjohtaja verkställande direktör Ab, med Kjell Berts som huvudansvarig revisor. Tvistemål Bolaget har inga anhängiga tvistemål. Risker Torvproduktionen har fortfarande inte nått en stabil lagernivå. Torvpriset har ökat betydligt snabbare än vad kostnadsnivån ändrat. Torvpriset och tillgängligheten är en stor risk för verksamheten. Bränder och maskinfel utgör fortfarande tekniska risker i kraftverket. Man försöker identifiera dessa genom olika riskanalyser som uppdateras i samband med investeringar samt genom att förbereda sig på dem med tekniska lösningar och utbildning. Förslag till bokföring av årsresultat Räkenskapsperiodens resultat för moderbolaget visar en förlust på Moderbolagets styrelse föreslår att förlusten bokförs på resultatkonto för föregående räkenskapsperioder och att ingen dividend utdelas. Efter överföringen uppgår det egna kapitalet till Ernst & Young Oy Kjell Berts KHT /CGR Utsikter för år 2012 Växlingarna i marknadspriset för elektricitet har stabiliserats, dock på en låg nivå, och priserna förutspås ligga hela år 2012 och den närmaste framtiden på en sådan nivå att kraftverket skulle ha ett rimligt driftsbehov. Priset på utsläppsrättigheterna förväntas vara stabilt. Tillgången till tillräcklig mängd torvbränsle har inte kunnat garanteras och åtgärderna för att bredda bränslegrunden fortsätts. Framskridandet av Puhuri Oy:s projekt beror i synnerhet på takten på tillståndsbeviljandet för vindkraftparkerna. 18 Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

11 Kanteleen Voima Konsernituloslaskelma Koncernresultaträkning euroa /euro Kanteleen Voima Konsernitase Koncernbalans euroa /euro Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) 107 Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot 767 Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet 211 Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar Sijoitukset 8 Placeringar Liikevoitto 717 Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut 768 Finansiella intäkter och kostnader Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja 51 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset 23 Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset 48 Kassa och bank Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Laskennalliset verot 15 Kalkylmässiga skatter Tilikauden voitto (tappio) 66 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Muu oma pääoma Övrigt eget kapital Edellisten tilikausien tulos 47 Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 66 Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ EGET KAPITAL TOTALT PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR Muut pakolliset varaukset 70 Övriga avsättningar PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 70 AVSÄTTNINGAR TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

12 Kanteleen Voima Oy Tuloslaskelma Resultaträkning euroa /euro Kanteleen Voima Oy Tase Balans euroa /euro Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar Sijoitukset Placeringar Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Förändring av avskrivningsdifferensen VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset Långfristiga fordringar Saamiset saman konsernin yrityksiltä Fordringar hos företag i samma koncern Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank Tilikauden voitto (tappio) 75 5 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos 8 13 Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 75 5 Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ EGET KAPITAL TOTALT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER Poistoero Avskrivningsdifferens TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- YHTEENSÄ DISPOSITIONER TOTALT PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR Muut pakolliset varaukset 70 0 Övriga avsättningar PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 70 0 AVSÄTTNINGAR TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

13 Puhuri Oy Tuloslaskelma Resultaträkning euroa /euro Puhuri Oy Tase Balans euroa /euro Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) 43 7 Tillverkning för eget bruk Materiaalit ja palvelut 0 3 Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset 2 0 Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet 2 3 Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut 9 0 Finansiella intäkter och kostnader Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilikauden voitto (tappio) Räkenskapsperiodens vinst (förlust) VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Pitkäaikaiset saamiset 23 8 Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma 3 3 Aktiekapital Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Fond för inbetalt fritt eget kapital Edellisten tilikausien tulos 39 0 Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto Räkenskapsperiodens vinst 7 95 VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

14 Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2011 Omistajat Ägarna KATTERNÖ RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT Esse Elektro-Kraft Ab, Ähtävä /Esse Stefan Storholm hallituksen puheenjohtaja /styrelseordförande Katternö Kraft Oy Ab Akke Kuusela varapuheenjohtaja /vice ordförande Suomen Voima Oy /Finska Kraft Ab Oy Herrfors Ab Kruunupyyn sähkölaitos /Kronoby elverk Pietarsaaren energialaitos /Jakobstads energiverk Uudenkaarlepyyn Voimalaitos /Nykarleby Kraftverk Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi Vetelin Sähkölaitos Oy SUOMEN VOIMA OY Etelä-Savon Energia Oy, Mikkeli /S:t Mickel Haminan Energia Oy Keravan Energia Oy Kokemäen Sähkö Oy Ralf Bertula hallituksen jäsen /styrelsemedlem Katternö Kraft Oy Ab tuotantojohtaja /produktionschef Timo Honkanen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Valkeakosken Energia Oy David Karlsson hallituksen jäsen /styrelsemedlem Ålands Elandelslag talousjohtaja/ekonomichef Jorma Tapaninen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Imatran Seudun sähkö Oy VOIMALAITOS KRAFTVERKET Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Lankosken Sähkö Oy, Siikanen Leppäkosken Sähkö, Ikaalinen/Ikalis Mäntsälän Sähkö Oy Nurmijärven Sähkö Oy Paneliakosken Voima Oy Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab Sallilan Energia Oy, Loimaa Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää KAAKON ENERGIA OY Imatran Seudun Sähkö Oy Outokummun Energia Oy Parikkalan Valo Oy Roald von Schoultz varajäsen/suppleant Juha Lindholm varajäsen/suppleant Arto Tiainen varajäsen/suppleant Antti Vilkuna VALKEAKOSKEN ENERGIA OY Ekenäs Energi Vatajankosken Sähkö Oy Parikkalan Valo Oy ÅLANDS ELANDELSLAG 26 Kanteleen Voima 2011 Kanteleen Voima

15 Kanteleen Voima Oy Turvetie 112, PL 47, Haapavesi puhelin , faksi

Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse

Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse Maailmassa on soita noin 400 miljoonaa hehtaaria eli noin 5 % kaikesta maapinta-alasta. Suomen soiden ja turvemaiden pinta-ala on 9,15 miljoonaa hehtaaria,

Lisätiedot

Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse

Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse Kanteleen Voima Vuosikertomus 2010 Årsberättelse Sisältö Työn vuosi 2010, toimitusjohtajan katsaus............................................ 4 Omistajat...............................................................................

Lisätiedot

Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse

Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse Sisältö Tuulinen vuosi 2013, toimitusjohtajan katsaus......................................... 4 Voimalaitoksen tuotanto...............................................................

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY & PUHURI OY vuosikertomus årsberättelse

KANTELEEN VOIMA OY & PUHURI OY vuosikertomus årsberättelse KANTELEEN VOIMA OY & PUHURI OY vuosikertomus årsberättelse 2014 1 Vuoden 2014 turveyrittäjäksi valittiin Pekka Forsström Siikalatvalta. Bioenergia ry:n Turvevaliokunta myönsi Vuoden turveyrittäjä -palkinnon

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse

Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse 2009 Vuonna 1883 järjestettiin Haapavedellä ensimmäiset hiihtokilpailut, yhdet varhaisimmista koko silloisessa Suomessa. Pitäjässä tiedettiin olevan vertaansa

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Yritysesittely ja hankkeet / Harri Ruopsa. Luottamuksellinen

Yritysesittely ja hankkeet / Harri Ruopsa. Luottamuksellinen Yritysesittely ja hankkeet 31.10.2013 / Harri Ruopsa Puhuri Oy Puhuri Oy on suomalainen tuulipuistoja kehittävä ja puistojen valmistuessa omistajilleen sähköä tuottava yhtiö Puhuri Oy on Kanteleen Voima

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus 15.9.2017 Kanteleen Voima Oy on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja. Yhtiön omistavat 28 yksityis- ja kuntaomisteista suomalaista pientä ja keskisuurta

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 8/2007 vp Fortum Lämpö Oy:n höyryntuotanto Haminassa Eduskunnan puhemiehelle Suomen valtio omistaa Fortum Oyj:stä 50,6 prosenttia. Suomen valtio on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA

MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA 1-1 Dokument / asiakirja BILAGA/LIITE 2 Projekt / projekti Åminne kolonilottsområde utvidgning och ändring av detaljplan Åminnen siirtolapuutarha-alue asemakaavan laajennus ja muutos Datum / päivämäärä

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/ Byggnadstillsynen i Pargas

Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/ Byggnadstillsynen i Pargas Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/2017 25.5.2018 Byggnadstillsynen i Pargas Nordiskt Byggsymposium Soveltamisala Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen

Lisätiedot

Hälytystilasto Larmstatistik 2016

Hälytystilasto Larmstatistik 2016 Hälytystilasto Larmstatistik 2016 Pelastustoimi hälytykset Räddningsverkets larm 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 keskiarvo 2012-15 2016 % vertailu % keskiarvost 2015 a vuoteen Onnettomuustyyppi (ensisijainen)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeus Åbo förvaltningsdomstol. Toimintakertomus 2016 Verksamhetsberättelse 2016

Turun hallinto-oikeus Åbo förvaltningsdomstol. Toimintakertomus 2016 Verksamhetsberättelse 2016 Turun hallinto-oikeus Åbo förvaltningsdomstol Toimintakertomus 2016 Verksamhetsberättelse 2016 SAATTEEKSI Vuonna 2016 Turun hallinto-oikeuteen saapui 1 772 asiaa. Hallinto-oikeus ratkaisi 1 880 asiaa.

Lisätiedot

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet Keskeiset muutokset Centrala ändringar Muutokset tutkintorakenteessa (asetus) Muutokset ammatillisen perustutkinnon

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Ny klassificering av grundvattenområden. Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen

Ny klassificering av grundvattenområden. Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Ny klassificering av grundvattenområden Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Janne Toivonen Södra Österbottens NTM-central Enheten för områdesanvändning och vattentjänster 6.3.2018 Antal grundvattenområden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2010 vp Biopolttoaineen käytön edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Eräiden tietojen mukaan Suomeen mahtuisi vielä 2 3 isoa bioetanolia ja valkuaisainetta valmistavaa laitosta. Niillä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

VASEK & CONOCRDIA & Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus / Kristinestads Näringlivscentral

VASEK & CONOCRDIA & Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus / Kristinestads Näringlivscentral Valmisteltu omistajanvaihdos - Ett planerat ägarskifte VASEK & CONOCRDIA & Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus / Kristinestads Näringlivscentral timo. vauhkonen@krs.fi Dags för generationsskifte - förberedd

Lisätiedot