Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse

Transkriptio

1 Kanteleen Voima Vuosikertomus Årsberättelse 2008

2 PSK karja on laiduntanut voimalaitoksen vieressä sulassa sovussa jo kohta 20 vuotta. Kun minä sain ensimmäisen lapinkarja-rotuisen lehmävasikan, niitä oli enää noin kymmenen kpl maailmassa jäljellä. Samana vuonna syntyi meidän poikamme Kalle, joka jatkaa minun ja emännän aloittamaa suojelutoimea ja maanviljelyä. Kun sitten karjaa saatiin lisättyä ensimmäisellä alkionsiirrolla täällä Haapavedellä ja keskittymällä täysin uhanalaisen lapinkarjan jalostukseen, tuli elukoita lisää ja laitumia tarvittiin. Tehtiin näyttävä yhteistyösopimus voimalaitoksen kanssa, joka yhä on jatkunut, maisemanhoitajina ovat lapinlehmät. Tämä laidunalue on ollut merkittävässä asemassa. Onhan meillä tässä Farmilla ollut puolet koko maailman lapinkarjamäärästä. Alue soveltuu karjan laiduntamiseen, siellä on runsas eliölajisto, vesilinnut ja muut lajit saavat yhä paremmat elinmahdollisuudet. Eli tämä uhanalaisen Pohjois-Suomen Karjan suojelutoiminta Kanteleen Voiman kanssa on laajentunut pienempien luontotyyppien ja lajien suojeluun. Noin niin kuin virallisestikin. Minä itse perusvihreänä olen tietysti tehnyt vihreän sähkön sopimuksen tämän Kanteleen Voiman omistajayhtiön kanssa. Kiitän vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistyöstä ja Lapinkarjan suojelutoimesta teidän kanssanne. Hyvää tulevaa vuotta ja aurinkoisempia kesäpäiviä. Jaakko Haukipuro suomenkarjankasvattaja, Haapavesi Nordfinsk nötboskap har betat i bästa sämja invid kraftverket i snart 20 års tid Då jag fick min första kvigkalv av rasen nordfinsk nötboskap, fanns det endast omkring tio stycken kvar av rasen i hela världen. Samma år föddes vår son Kalle som fortsätter med skyddsarbetet och jordbruket som jag och min hustru påbörjat. Då vi sedan genom den första embryoöverföringen kunde utöka boskapen här i Haapavesi, kunde vi koncentrera oss på att förädla en så gott som utrotningshotad ras. Antalet kreatur ökade och vi behövde fler betesmarker. Vi slöt ett samarbetsavtal med kraftverket. Avtalet fortsätter än och som landskapsvårdare fungerar de s.k. lapplandskorna. Betesområdet har varit mycket viktigt. Vi har ju haft över hälften av världens lapplandskobestånd just här på farmen. Området är lämpligt för boskapen att beta på. Här finns rikligt med olika organismarter. Vattenfåglar och övriga arter har allt bättre levnadsmöjligheter. Skyddsarbetet i samarbete med Kanteleen Voima har från att först berört den utrotningshotade nordfinska nötboskapen blivit mer omfattande och täcker nu också skydd av mindre naturtyper och arter. Även officiellt. Jag själv är ju grön i grunden och har förstås slutit ett avtal om grön el med Kanteleen Voimas ägarbolag. Jag tackar för samarbetet som redan pågått i flera decennier samt för våra gemensamma skyddsåtgärder för boskapen. Med en önskan om ett framgångsrikt nytt år och något soligare sommardagar. Jaakko Haukipuro uppfödare, Haapavesi Pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä (PSK) on suomalainen naudan alkuperäisrotu. Sen luonteeseen kuuluu aktiivisuus ja uteliaisuus, rauhallisuus ja alkuperäisroduille tyypillinen älykkyys. Lapinkarja on sopeutunut Suomen olosuhteisiin. Se selviää hyvin vaatimattomissa oloissa ja tulee toimeen myös metsälaitumella. (Lähde Wikipedia) Nordfinsk nötboskap eller lapplandsko är den ursprungliga rasen för finländskt nötkreatur. Till rasens natur hör att den är aktiv och nyfiken, lugn och besitter en för ursprungsraserna karakteristisk intelligens. Lapplandsboskapen har anpassat sig till finländska förhållanden. Den klarar sig i mycket anspråkslösa förhållanden och även på skogsbete. (Finsk källa: Wikipedia) Sisältö Innehåll Haasteiden vuosi 2008 Toimitusjohtajan katsaus Omistajat Ägarna 5....År 2008 var ett år av stora utmaningar Vd:s översikt Voimalaitoksen automaatiomuutos Ändring av kraftverkets automation Laitoksen tuotanto Polttoaineiden hankinta Anläggningens produktion Anskaffning av bränsle Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut Hallituksen toimintakertomus Styrelsens verksamhetsberättelse Tuloslaskelma Resultaträkning Tase Balans Tilintarkastuskertomus Revisionsberättelse Hallitus Styrelsen Kuvat: Kanteleen Voiman arkisto, Wiizart Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg Rahkola Fotografier: Kanteleen Voimas arkiv, Wiizart Svensk översättning: Viexpo Grafisk form: Wiizart Tryckning: Forsberg Rahkola KANTELEEN VOIMA

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Haasteiden vuosi 2008 Vuosi 2008 tulee jäämään historiaan. Valitettavasti se ei tule jäämään historiaan erityisen positiivisten asioiden takia, vaan siksi että viime vuoteen päättyi harvinaisen pitkä nousukausi ja harvinaisen rajusti. Myös energiamarkkinoilla nähtiin samat heiluriliikkeet sähkön spot -markkinoilla, sähköjohdannaisissa kuin polttoainehinnoissa ja päästöoikeuksissa. Vuoden lopussa kaikki edellä mainitut olivat alle alkuvuoden tason ja suurteollisuuden ongelmien takia maan sähkönkulutus laski. Tämä lasku tulee varmaankin metsäteollisuuden rakennemuutoksen takia olemaan kyseisessä teollisuudessa pysyvää, metallin ja kaivannaisten puolella lasku lienee tilapäistä. Polttoaineiden haasteellinen vuosi Vuosi 2008 oli polttoainemarkkinoilla villi vuosi. Päättyneen nousukauden viimeisen vuoden aikana kivihiilen ja öljyn nähtiin saavuttavan uudet hintahuippunsa, kivihiili maksoi vuoden alussa 72 /t, kesällä 140 /t ja vuoden lopussa 62 /t. Tämä hiilen hintaralli aiheutti huomattavia paineita kotimaisille polttoaineille eli puulle ja turpeelle. Kesän päätteeksi nähtiin suomalaisilla polttoainemarkkinoilla lähes kaaos, kun hiilen vielä ollessa hintahuipussaan, turpeen tuottajat totesivat vuoden tuotannon jääneen noin puoleen normaalista vuodesta. Energia-alan suureksi hämmästykseksi turpeen lainmukaisia huoltovarmuusvarastoja ei syksyllä ollut enää olemassa, vaikka asiasta oli erikseen laadittu laki ja sen perusteella oli varastointisopimukset tehty. Määräävässä markkina-asemassa oleva turvetoimittaja ilmoitti elokuun lopussa olevansa kykenemätön toimittamaan sopimusten mukaisia määriä. Loppuvuodesta sahat ja muu metsäteollisuus ajautuivat nopeasti rajuun laskuun. Tämä on vähentänyt metsähakkuiden määrää ja tulee siten myös vaikuttamaan metsätähdemääriin, sahojen sivutuotteiden määrään ja muutaman vuoden viiveellä myös energiakäyttöön nostettavien kantojen määrään. Sopimus on, turpeet puuttuu Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitos käytti vuoden aikana 1300 GWh jyrsinpolttoturvetta, joka on noin puolet edellisen vuoden kulutuksesta. Huolimatta toukokuussa 2008 allekirjoitetusta monivuotisesta polttoaineen toimitussopimuksesta Vapo lopetti sopimuksen vastaisesti polttoainetoimitukset laitokselle lokakuun alussa. Koska Vapo on ollut laitoksen ainoa polttoainetoimittaja koko laitoksen historian ajan ja laitoksen tekniikka on suunniteltu nimenomaan jyrsinturpeen polttoon, niin laitos pysähtyi Vapon lopettaessa polttoainetoimitukset. Toimituskeskeytyksen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on aloitettu välimiesoikeusprosessi Vapon ja yhtiön välillä. Turvetta, mutta mistä? Turvetuotanto on maakunnallemme erittäin tärkeä niin voimalaitosten polttoaineena kuin työn ja elinkeinon antajana, onhan turvetuotannon laskettu työllistävän Pohjanmaan maakunnissa yli henkeä. Vuosi 2008 oli suomalaisen turpeenkäyttäjän huono vuosi. Vuosi oli sateinen, eikä edellinenkään vuosi aivan täydellinen ollut luvulta löytyy kuitenkin yhtä sateisia vuosia ja silloin maassamme pystyttiin häiriöttömästi toimittamaan turvetta aivan sopimusten mukaan. Syyt nykyiseen turvepulaan ovat monet. Tutkimustemme mukaan vuosituhannen vaihteesta lähtien turvetoimittajan ylivuotisia varastoja on vähennetty. Turpeen tuotantopinta-alojen on annettu monista syistä vähentyä, suot ovat vanhenemassa ja niiltä on entistä vaikeampi nostaa turvetta vaihtelevien säiden vallitessa. Uusien tuotanto-alueiden tuotantoon tulo joko kestää odotettua pidempään tai sitten toiminnanharjoittajat ovat aloittaneet uusien alueiden luvitukset liian myöhään. Kaiken lisäksi lähes kaikki voimaan tulleet turpeenottoluvat ovat kiertäneet Korkeimman Hallinto-oikeuden (KHO) kautta, joka ei liene järkevää tuomioistuin -resurssien käyttöä. VD:S ÖVERSIKT År 2008 var ett år av stora utmaningar År 2008 kommer att gå till historien. Dessvärre kommer året inte att gå till historien för särskilt positiva saker utan för att en ovanligt lång uppgångsperiod slutade ovanligt abrupt. Även på energimarknaderna kunde samma pendelrörelser ses på elspotmarknaderna, i elderivat, bränslepriser och utsläppsrätter. I slutet av året låg alla ovan nämnda på en lägre nivå än i början av året och elförbrukningen i landet sjönk på grund av storindustrins problem. Till följd av skogsindustrins omstrukturering kommer denna nedgång troligtvis att vara bestående för ifrågavarande industri medan nedgången på metall- och mineralsidan torde vara tillfällig. Utmanande år för bränslen På bränslemarknaderna var året 2008 ett tufft år. Under uppgångsperiodens sista år såg vi stenkolet och oljan nå nya toppriser, i början av året kostade stenkol 72 /t, på sommaren 140 /t och i slutet av året 62 /t. Detta prisrally på stenkol gav upphov till betydande tryck på inhemska bränslen, det vill säga trä och torv. Sommaren slutade nära nog i ett kaos på den finländska bränslemarknaden när priset på stenkol ännu låg på toppnivå och torvproducenterna konstaterade att årets produktion stannade på cirka hälften av ett normalt år. Till energibranschens stora häpnad fanns inga lagstadgade försörjningsberedskapslager för torv längre på hösten trots att en särskild lag hade stiftats för detta och lagringsavtal med stöd av lagen ingåtts. I slutet av augusti meddelade en torvleverantör i ledande marknadsställning att denne inte kan leverera avtalsenliga mängder. Mot slutet av året drevs sågarna och skogsindustrin till en snabb nedgång. Detta har minskat avverkningarna och kommer sålunda att inverka också på mängden hyggesavfall, mängden biprodukter från sågverk och med några års fördröjning även på mängden stubbar som samlas in för att användas för energiproduktion. Avtal finns, torven saknas Under året använde Kanteleen Voimas kraftverk 1300 GWh fräsbränntorv vilket är cirka hälften av fjolårets förbrukning. Trots det mångåriga bränsleleveransavtalet, som undertecknats i maj 2008, upphörde Vapo i strid med avtalet bränsleleveranserna till anläggningen i början av oktober. Eftersom Vapo har varit anläggningens enda bränsleleverantör under anläggningens hela historia och anläggningens teknik har konstruerats speciellt för förbränning av frästorv, stannade anläggningen när Vapo upphörde med bränsleleveranserna. En skiljedomstolsprocess har inletts mellan Vapo och bolaget för ersättning av förlusterna som leveransavbrottet förorsakade. Torv, men varifrån? Torvproduktionen är mycket viktig för vårt landskap såväl som bränsle i kraftverk och som arbets- och näringsgivare, torvproduktionen har ju beräknats sysselsätta över personer i landskapet Österbotten. Året 2008 var ett dåligt år för den finländska torvanvändaren. Året var regnigt och inte heller föregående år var helt idealiskt. Lika regniga år förekom emellertid också på 1990-talet och då kunde man helt avtalsenligt leverera torv utan avbrott. Det finns många orsaker till nuvarande torvbrist. Enligt våra undersökningar har torvleverantörernas flerårsmagasin minskats ända sedan millennieskiftet. Av många orsaker har man låtit produktionsarealerna minska, myrmarkerna håller på att bli gamla och torvupptagningen under växlande väder blir allt svårare. Antingen räcker det längre än väntat innan produktionen på nya områden kommer igång eller så har producenter börjat söka tillstånd för nya områden för sent. Till råga på allt har nästan alla torvupptagningstillstånd som trätt i kraft gått via Högsta förvaltningsdomstolen (HFD), vilket knappast är en vettig användning av domstolarnas resurser. Kanteleen Voima började anskaffa egna torvmarker på våren Målet är att efter några år få upp Antti Vilkuna 4 KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

4 Kanteleen Voima aloitti keväällä 2008 omien soiden hankinnan. Tavoitteena on saada muutamien vuosien kuluttua enimmillään viidennes polttoaineista omilta turvesoilta. Suohankinnassa on aluksi keskitytty suoalueisiin Pyhä- ja Kalajokilaaksossa, tulevaisuudessa tullaan hankkimaan laajempia alueita kauempaa. Puuta polttoon Puun energiakäytön lisääminen on EU:n energiaja ilmastopaketin linjausten mukaista. Tavoitteena maassamme on metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen viime vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä on erittäin haasteellista samaan aikaan, kun metsäteollisuuden sivutuotteiden (kuoren, purun ja hakkeen) määrä ja hakkuutyöt yleensä ovat vähenemässä. Kanteleen Voima aloitti HaapaPuu nimisen hankkeen kesällä Hanke, jolle on myönnetty investointiavustus huhtikuussa 2009, mahdollistaa puun polttamisen Haapaveden voimalaitoksessa. Alkuvaiheessa puun osuus tulee olemaan noin kymmenesosa laitoksen polttoaineesta ja määrää voidaan kasvattaa tulevaisuudessa jopa puoleen koko laitoksen polttoainetarpeesta. HaapaPuun sydämenä on Saalasti Oy:n valmistama biomassajauhin. Tämä järjestelmä syksyllä 2009 valmistuessaan tulee työllistämään muutamia kymmeniä ihmisiä polttoainehankinnassa. Laitoksen parantaminen jatkui Polttoaineratkaisujen lisäksi muu määrätietoinen työ laitoksen käytettävyyden parantamiseksi jatkui suunnitellusti. Laitoksen automaation uusinnan toinen vaihe eli turbiiniautomaation uusinta tehtiin menestyksekkäästi. Uusinnalla saatiin tarpeettomia rajapintoja eri järjestelmien välillä poistettua, kun koko turbiinin ohjausautomaatio on yhden toimittajan järjestelmässä. Automaatiouudistuksen kolmas vaihe eli apujärjestelmien ohjauksen uusinta on tällä hetkellä käynnissä. Vuonna 2007 tehtiin kattilalaitoksen automaation uusinta, joka osoitti kyntensä loppukesän ja alkusyksyn huonolaatuisia turpeita poltettaessa. Ilman automaatiomuutosta ei viime syksyn sovittua huonompilaatuisten turpeiden polttaminen olisi ollut edes mahdollista. Uusi askel, tuulivoima Kanteleen Voiman osakkaat antoivat yhtiölle huhtikuussa 2009 uuden tehtävän, kehittää Raahen Kopsassa noin 100 MW tuulipuiston. Tämä hanke alkaa kuluvan vuoden aikana tuulimittauksella, ympäristövaikutusten arvioinnilla ja maa-alueen kaavoitustyöllä. Hankkeen valmisteluvaihe on valmis vuonna 2011, jolloin myös investointipäätös on mahdollista tehdä. Tuulipuisto on mahdollista toteuttaa myös neljässä 25 MW vaiheessa. Kehittämisen avain on ammattitaitoinen henkilökunta Kanteleen Voima osti Haapaveden voimalaitoksen syksyllä Tällaisen oston yhteydessä ostajalla on aina odotuksia ja oletuksia ostettavan kohteen suhteen. Henkilökunnan ammattitaito ja motivaatio ovat olleet positiivinen yllätys ostajalle. Osaaminen näkyy erinomaisesti myös siinä, että henkilökunnalle ja vakituisille alihankkijoille ei laitoksella tapahtunut yhtään tapaturmaa vuoden 2008 aikana. Haluankin omistajayhtiöiden, hallituksen ja omasta puolestani lausua kiitokset koko yhtiön henkilökunnalle kuluneen haasteellisen vuoden aikana tehdystä työstä. Vuosi 2009 tulee olemaan Kanteleen Voiman juhlavuosi. Vuoden lopussa tulee täyteen 20 vuotta ja hieman aiemmin käyttötuntia laitoksen kaupallisen käytön alkamisesta. till en femtedel av bränslet från egna torvmossar. Till att börja med har man koncentrerat sig på att anskaffa torvmarker i Kalajokidalen och Pyhäjokidalen, i framtiden kommer man anskaffa större områden längre bort. Trä för förbränning Att öka användningen av trä för energiproduktion följer målsättningen i EU:s energi- och klimatpaket. I vårt land är målet att före år 2020 tredubbla användningen av skogsflis från nivån de senaste åren. Detta är en stor utmaning samtidigt som mängden biprodukter från skogsindustrin (trädbark, sågspån och flis) och fällningsarbetet överlag har minskat. Kanteleen Voima startade ett projekt med namnet HaapaPuu på våren Projektet, som beviljades investeringsstöd i april 2009, möjliggör förbränning av trä i kraftverket i Haapavesi. I det inledande skedet kommer träets andel att utgöra cirka en tiondel av anläggningens bränsle och mängden kan ökas till och med till hälften av hela anläggningens bränslebehov. Biomassakvarnen som Saalasti Oy tillverkat är den viktigaste delen i HaapaPuu. Detta system kommer att sysselsätta några tiotal personer med bränsleanskaffning när det blir färdig. Moderniseringen av anläggningen fortsatte Utöver bränslelösningar fortsatte det övriga målmedvetna arbetet för att förbättra anläggningens användbarhet enligt planerna. Det andra skedet i automatiseringen av anläggningen, det vill säga förnyandet av turbinautomationen, utfördes med framgång. Genom moderniseringen lyckades man avlägsna onödiga gränssnitt mellan olika system då turbinens hela styrautomatik finns i en leverantörs system. Den tredje fasen i moderniseringen av automationen det vill säga moderniseringen av styrningen av hjälpsystem pågår som bäst. År 2007 moderniserades automationen i pannanläggningen, som visade vad den går för när sensommarens och förhöstens torv av dålig kvalitet förbrändes. Utan automationsändringen skulle förbränningen av höstens torv av dålig kvalitet inte ens ha varit möjlig. Nytt steg, vindkraft I april 2009 gav Kanteleen Voimas aktieägare bolaget en ny uppgift: att utveckla en cirka 100 MW:s vindpark i Kopsa i Brahestad. Detta projekt börjar under innevarande år med vindmätning, en miljökonsekvensbedömning och planering av landområdet. Projektets förberedelsefas är klar år 2011 då även även investeringsbeslutet kan fattas. Det är också möjligt att verkställa vindparken i fyra etapper på 25 MW. Yrkeskunnig personal nykeln till utveckling Kanteleen Voima köpte kraftverket i Haapavesi på hösten I samband med ett sådant köp har köparen alltid förväntningar på och antaganden om det objekt som köps. Personalens yrkesskicklighet och motivation har varit en positiv överraskning för köparen. Att personalen och regelbundna underleverantörer inte har råkat ut för en enda olycka i anläggningen under år 2008 är också ett utmärkt tecken på kunnande. Jag vill på ägarbolagens, styrelsens och mina egna vägnar framföra vårt tack till hela bolagets personal för utfört arbete under detta gångna år med stora utmaningar. År 2009 kommer att vara jubileumsår för Kanteleen Voima. I slutet av året fyller bolaget 20 år och strax innan det har anläggningen varit i kommersiellt bruk gångtimmar. 6 KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

5 OMISTAJAT ÄGARNA VOIMALAITOS KRAFTVERKET KATTERNÖ RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT Oy Herrfors Ab Pietarsaaren energialaitos /Jakobstads energiverk Esse Elektro-Kraft Ab, Ähtävä /Esse Uudenkaarlepyyn Voimalaitos /Nykarleby Kraftverk Kruunupyyn sähkölaitos /Kronoby elverk Vetelin Sähkölaitos Oy Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi KAAKON ENERGIA Imatran Seudun Sähkö Oy Outokummun Energia Parikkalan Valo ETELÄ-SUOMEN VOIMA OY /OY SYDFINSKA KRAFT AB Keravan Energia Oy Mäntsälän Sähkö Oy Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab Nurmijärven Sähkö Oy Haminan Energia Oy Etelä-Savon Energia Oy, Mikkeli /S:t Mickel SPS TUOTANTO OY Leppäkosken Sähkö, Ikaalinen/Ikalis Kokemäen Sähkö Oy Paneliakosken Voima Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Sallilan Energia Oy, Loimaa Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää Lankosken Sähkö Oy, Siikanen VALKEAKOSKEN ENERGIA OY ÅLANDS ELANDELSLAG Voimalaitoksen automaatiomuutos Ändring av kraftverkets automation Yleistä Voimalaitoksen rakennusvaiheessa 1988 valittiin pääautomaatioksi Valmet Automationin, myöhemmin Metso Automation, Damatic Classic järjestelmä. Tämä oli sen aikainen tyypillinen suurvoimalaitoksien ohjausjärjestelmä. Tosin jo silloin toimitettiin prosessi- ja paperiteollisuuteen uudempaa XD -sarjaa, joka oli helpompi käyttää ja ylläpitää luvun alussa Metso toi markkinoille jälleen uuden metsodna -järjestelmän korvaamaan jo vanhaksi käynyttä XD -sarjaa. Välttämätön tarve meidän automaation uusintaan tuli vuonna 2004, jolloin EU:n uusi LCP direktiivi astui voimaan uusine ympäristöluparajoineen. Vaatimuksena oli mitata savukaasuista NOx- O2-, SO2- ja hiukkaspitoisuudet sekä laskea ja raportoida direktiivin ja ympäristöluvan edellyttämät määrät. Lisäksi päästöluparajoja tiukennettiin ja jo silloin tiedettiin, että tulevien lupaehtojen täyttäminen edellyttää mittavia prosessimuutoksia ja sen myötä automaation lisäystarpeita. Uudistukset automaation osalta toteutettiin suunnitelmallisesti askel askeleelta. Vaiheittainen toteutus mahdollisti kokemuksen hankkimisen edellisistä muutoksista, muutos onnistui teknisesti erinomaisesti ja se voitiin toteuttaa kohtuullisin kustannuksin. Muutos toteutettiin myös normaalien vuosihuoltojen aikataulun puitteissa ja siten siitä ei aihutunut myöskään ylimääräsistä seisokkia. Allmänt Under kraftverkets byggnadsskede 1988 valdes som huvudautomationssystem Valmets Automation senare Metso Automation, Damatic Classic system. På den tiden var detta ett typiskt styrsystem för storkraftverk. Visserligen levererades den nyare XD-serien, som var lättare att använda och underhålla, redan då till process- och pappersindustrier. I början av år 2000 lanserade Metso åter ett nytt metsodna-system som ersatte den redan gamla XD-serien. Ett oundvikligt behov att modernisera vårt automationssystem uppstod år 2004, då EU:s nya LCP direktiv trädde i kraft med nya gränser för miljötillstånd. Kraven innebar mätning av NOx- O2-, SO2- och partikelhalter i rökgaser samt beräkning och rapportering av de mängder som förutsattes i direktivet. Dessutom skärptes gränserna för utsläppstillstånd och redan då visste vi att det krävs omfattande ändringar i processerna och i och med detta behov att öka automationen för att uppfylla tillståndskraven. Moderniseringen av automationssystemet genomfördes planmässigt steg för steg. Ett stegvist genomförande gjorde det möjligt att skaffa erfarenheter av tidigare ändringar. Tekniskt lyckades arbetet utmärkt och kunde genomföras till rimliga kostnader. Ändringen genomfördes under normala årliga servicearbeten och sålunda uppstod inte heller extra driftavbrott. 8 KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

6 Turvekuljettimien ohjauksien keskittäminen valvomoon aloitti muutoksen Automaatiomuutos aloitettiin vuonna 2004 selvittämällä kuinka hyvin vanha käytössä oleva Damatic Classic toimii uuden metsodna- järjestelmän kanssa ja kuinka voidaan hyödyntää toimivat osat vanhasta järjestelmästä. Hankittiin metsodna:n peruslaitteisto päästömittauksia ja turpeen kuljettimien ohjauksia varten. Kuljettimien ohjaukset oli ennen toteutettu Simatic S5 ohjelmoitavalla logiikalla paikallisvalvomosta käsin toimivaksi. Turpeen vastaanotossa oli jatkuva 2-vuoromiehitys, joka purettiin automaatiomuutoksen myötä. Lisäksi hankittiin prosessitietojärjestelmä laskemaan ja raportoimaan viranomaisen edellyttämiä päästöjen seurantaa. Pölypäästöjen vähentäminen ja pesurin toiminnan tehostaminen edellytti jatkamista Pölypäästöjen vähentämiseksi kuivauksen poistokaasujen pesurin toimintaa parannettiin ja lisättiin pesuriveden suodatuslaitteisto. Samassa yhteydessä vuonna 2005 muutettiin koko pesurin automaatio metsodna:n perään. Lisäksi uusittiin NR-LE alatason polttimien automaatio uuteen metsodna -järjestelmään. Vuonna 2006 lisättiin ylätason uusien NR-LE polttimien automaatio sekä höyrystinosan putkien lämpötilamittaukset. Kattila-automaation uusinta toi automaatio-muutoksen toteutukseen uutta ajattelua ja syvällistä yhteistyötä tilaajan ja toimittajan kesken Kattilan koko automaatio uusittiin vuonna 2007 lukuunottamatta öljypottimien ohjausta ja kattilasuojaa. Muutoksessa haluttiin hyödyntää vanhat hyvin toimineet Classicin I/O kortit kenttäkaapelointeineen. Se edellytti Metso Automationilta tuotekehitystä vanhan liittämisestä uuteen järjestelmään uudella CIC-interface yksiköllä, jonka toimivuuden takaamiseksi tehtiin huolella tarkat tyyppitestit ennen muutosprojektin aloittamista. Muutoksessa huomioitiin ja hyödynnettiin kaikki se tieto ja taito, mikä oli kertynyt henkilöstölle vuosien saatossa. Automaatiomuutokset mahdollistivat yläilmojen lisäämisen kattilaan, tämä toimenpide mahdollisti uusien NOx- päästörajojen saavuttamisen. Lisäksi hyödynnettiin VTT:n tekemät mittavat tutkimukset ja selvitykset turpeen kuivauksen tehostamisesta sekä pölypäästöjen vähentämisestä. Työ toteutettiin normaalin neljän viikon vuosihuoltoseisokissa. Muutoksen jälkeen kattila käynnistyy nopeammin ja vähemmällä öljyn käytöllä. Lisäksi turpeen kuivauksen tehostumisen myötä päästiin entistä huonommalla turpeella täydelle teholle. Turbiiniautomaation uusinta toi uusia vaativia haasteita Viime vuonna toteutettu turbiiniautomaation muutos vanhasta Classicin ja Siemensin erillisestä turbiinisäätäjästä oli hyvin haastava. Säädöt ja suojat integroitiin metsodna -järjestelmään sisään. Ändringen inleddes genom att koncentrera styrningen av torvtransportbanden till manöverrummet Ändringen av automationen inleddes år 2004 genom att utreda hur väl det gamla Damatic Classic systemet som användes fungerade med det nya metsodna-systemet och hur man kunde utnyttja gamla fungerande delar från det gamla systemet. metsodna:s grundutrustning anskaffades för utsläppsmätningar och styrning av torvtransportbanden. Tidigare hade styrningen av transportbanden genomförts manuellt med Simatic S5 programmerbara logik från det lokala manöverrummet. Torvmottagninen hade en kontinuerlig tvåskiftesbemanning som i och med ändrandet av automatiseringen inte längre behövdes. Dessutom skaffades ett processdatasystem för att beräkna och rapportera den övervakning av utsläpp som förutsätts av myndigheten. Minskande av partikelutsläpp och effektiverande av tvättarens funktion krävde fortsättning För att minska partikelutsläpp förbättrades avgastvättarens funktion vid torkningen och filtreringsutrustning för tvättarvatten tillsattes. Samtidigt ändrades hela automationen i tvättaren år 2005 efter metsodna. Dessutom förnyades automationen i NR-LE underblockets brännare till det nya metsodna-systemet. År 2006 ökades automatiseringen i de nya NR-LE brännarnas överblock ytterligare samt temperaturmätningarna i förångarens rör. Modernisering av boilerautomationen resulterade i nytt tänkande vid genomföring av automationsändring och intensivt samarbete mellan beställare och leverantör Hela boilerautomationen förnyades år 2007 bortsett från styrningen av oljebrännaren och boilerskyddet. Vid ändringen ville man utnyttja Classics gamla I/O kort med fältkabling som hade fungerat bra. För att ansluta det gamla systemet till det nya systemet med den nya CIC-interface enheten krävdes produktutveckling av Metso Automation och för att garantera funktionen utfördes noggranna typtester innan ändringsprojektet inleddes. I ändringen beaktades och utnyttjades all den kunskap och alla de färdigheter som personalen skaffat sig under årens lopp. Automationsändringarna gjorde det möjligt att öka stigluften i boilern och detta möjliggjorde uppnåendet av de nya NOx-utsläppsgränserna. Dessutom utnyttjade man de omfattande undersökningar som VTT utfört och utredningar om hur torkningen av torv effektiveras och partikelutsläppen minskas. Arbetet genomfördes under det normala driftstoppet för årsservice på fyra veckor. Efter ändringen startar pannan snabbare och kräver mindre olja. I och med att torvtorkningen effektiverades uppnåddes full effekt med sämre torv än tidigare. Tavoitteena oli saada säädöt ja suojat toimimaan riittävän nopeasti ja turvallisesti sekä vastaamaan valtakunnan verkossa tapahtuviin häiriöihin ja säätötarpeisiin. Lisäksi turbiinin käynnistyksessä polttoöljyn kulutusta piti vähentää merkittävästi. Hyvän läpinäkyvyyden ansiosta käyttäjät tietävät nyt tarkkaan, mitä turbiinissa tapahtuu. Turbiinin hallinta ja muut säädöt ovat paljon parempia kuin ennen. Tarkemman säädön ja mallipohjaisen laskennan ansiosta käyntiinajoja on voitu nopeuttaa ja optimoida. Tällaisen suuren turbiinin koko automaation toimittaminen oli myös Metso Automationille haasteellinen ja uusi asia. Järjestelmän toimivuus varmistettiin ja käyttäjät koulutettiin Metson tekemän simulaatiomallin avulla. Kanteleen Voiman operaattorit harjoittelivat järjestelmän käyttöä mahdollisissa häiriötilanteissa tehdastesteissä Metson tiloissa kuukauden ajan ennen käyttöönottoa. Uusi järjestelmä asennettiin voimalaitokselle neljä viikkoa kestäneen vuosihuoltoseisokin aikana. Laitoksen oman henkilöstön panos on ollut merkittävä kaikissa automaatiouusinnan vaiheissa ja se on näkynyt hyvänä lopputuloksena järjestelmän toimivuudessa sekä aikataulujen ja kustannusarvion pitävyydessä. Metso Automation noteerasi tämän hankkeen prosessiautomaatiojärjästelmät- yksikön sisäisessä vertailuissa, jossa oli mukana kaikki ympäri maailmaa toimitetut projektit, Vuoden Top Referenssi hankkeeksi. Perusteluina oli mm. teknisesti hyvä ratkaisu, johon kytketty käyttökelpoinen vanha Classic liitäntä ja käyttäjäläheinen läpinäkyvä turbiinin ohjaus ja valvonta. Pääprosessit saadaan hoidettua yhdellä ohjausjärjestelmällä Kuluvana vuonna uusitaan vesilaitoksen paikal lisautomaatio. Simatic S5 135 poistetaan ja ohjaukset liitetään uuteen metsodna järjestelmään. Muutoksen myötä käyttövastuu myös vesilaitoksen osalta siirtyy vuoroille. Hyödyt automaatiomuutoksesta: Laitoksen aikataulutetut käynnistykset onnistuvat entistä paremmin Öljyn kulutus käynnistyksessä putosi alle puoleen Tukiöljyn käyttö on vähentynyt huomattavasti Voidaan polttaa huonompaa turvetta Yhden ison selkeän järjestelmän ylläpito on helpompaa, kuin usean pienen eksoottisen laitteiston ylläpito. Modernisering av turbinautomationen förde med sig nya krävande utmaningar Ändringen av turbinautomationen från Classics gamla turbinregulator och Siemens separata turbinregulator förde med sig stora utmaningar. Regleringar och skydd integrerades i metsodna:s system. Målet var att få regleringarna och skydden att fungera tillräckligt snabbt och felfritt trots störningar och regleringsbehov i riksnätet. Man var också tvungen att minska bränsleförbrukningen betydligt vid start av turbinen. Tack vare god transparens vet användarna nu exakt vad som händer i turbinen. Turbinens kontroll och övriga regleringar är mycket bättre än tidigare. Tack vare noggrannare regleringar och kalkyleringar enligt kalkylmodeller har vi kunnat snabba upp och optimera igångkörningar. Att leverera hela automationen till en så stor turbin var en utmanande och stor sak även för Metso Automation. Systemets funktion säkerställdes och användarna utbildades med hjälp av en simuleringsmodell som Metso gjort. En månad före ibruktagning övade Kanteleen Voimas operatörer att använda systemet i eventuella störningssituationer under tester i Metsos utrymmen på fabriken. Det nya systemet installerades i kraftverket under en fyra veckor lång årlig driftöversyn. Den egna personalens insats har varit betydande i alla skeden under moderniseringen av automationen och det har också märkts i hur bra systemet fungerar samt i hållbara tidtabeller och kostnadskalkyler. I enhetens interna jämförelser, där projekt som levererats till hela världen beaktades, utsåg Metso Automation processautomationssystemen i detta projekt till Årets Top Referensprojekt. Som motiveringar nämndes bland annat en tekniskt god lösning som sammankopplats med en användbar gammal Classic anslutning och en användarvänlig genomskinlig styrning och kontroll av turbinen. Huvudprocesserna kan skötas med ett styrsystem Under innevarande år förnyas lokalautomationen i vattenverket. Simatic S5 135 tas bort och styrningen ansluts till det nya metsodna systemet. I och med ändringen flyttas driftansvaret för vattenverkets del till skiftena. Nyttan med automationsändringen: Anläggningens tidsbestämda starter lyckas bättre än tidigare Oljeförbrukningen vid start sjönk till under hälften Användningen av stödolja har minskat betydligt Kan bränna sämre torv Underhåll av ett stort klart system är lättare än underhållet av flera små anläggningar. Veikko Kämäräinen Jukka Savolainen Jarkko Aakko 10 KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

7 Laitoksen tuotanto Kanteleen Voiman omistusaikana laitos on ollut lähes koko ajan käytössä. Niin olisi mennyt myös vuosi 2008, ellei polttoainetoimittajamme olisi lopettanut turvetoimituksia , josta johtuen laitos seisoi loppuvuoden. Keväällä runsaan vesivoimatuotannon aikaan laitos seisoi käyntivalmiudessa reilun kuukauden johtuen alhaisesta sähkön markkinahinnasta. Huhti- toukokuussa laitoksella tehtiin vuosihuoltotöitä. Myöhemmin kesällä laitoksen tehoa säädettiin minimikuormalle viikonloppuisin ja öisin. Ensimmäinen turpeen loppumisesta johtunut seisokki pidettiin jo kesä- heinäkuussa. Vuoden 2008 tuotanto verkkoon oli 518,2 GWh. Jyrsinturpeen laatu heikkeni syksyä kohti, mutta laitoksen käytettävyys on säilynyt kuitenkin hyvällä tasolla ollen 94,2 %, kun ei oteta huomioon turpeen loppumisesta johtuvia seisokkeja. Käyntijaksojen aikana laitoksella oli pari pienehköä häiriötä. Ensimmäinen sattui tammikuussa, jolloin laitos meni pikasulkuun ja oli alhaalla vajaan kaksi vuorokautta. Toinen noin vuorokauden tuotannonmenetys aiheutui kesäkuussa osin epäonnistuneen saarikäyttökokeen seurauksena. Elokuussa yhden turvemyllyn vaurio aiheutti noin 17,5 GWh:n tuotannonmenetyksen. Vauriosta ei aiheutunut seisokkia, vaan laitos jatkoi käyntiä osateholla korjauksen ajan. Polttoaine on ollut sateisesta turpeentuotantokaudesta johtuen huonolaatuista ja se on rajoittanut laitoksen tehoa. Polttoaineen laadusta johtuvaa tuotantomenetystä oli yhteensä yli 40 GWh. Ympäristöasiat Lietteiden käsittely Uuden jätelain estäessä nestemäisten lietteiden viennin kaatopaikoille yhtiö on etsinyt ratkaisua kyllin tehokkaan ja toimivan lietteiden kuivaus- tekniikan löytämiseksi. Suunnittelussa on mennyt koko vuosi 2008 ja suunnittelu jatkuu osin edelleen. Tarkoituksena on päästä kokonaan eroon lietteiden ajosta tuhkanläjitysalueelle. Lietteet kuivataan laitoksella niin tehokkaasti, että kiintoaine voidaan polttaa pääkattilan arinalla ja kuivauksessa erotettu vesi kierrätetään laitoksen omien prosessien tarpeisiin niin, että mahdollisimman vähän prosessivesiä jouduttaisiin laskemaan vesistöön. Päästöjen alentaminen Laitoksen NOx -tasoa on aiemmin alennettu uusimalla kaikki polttimet ja samassa yhteydessä on myös laitoksen automaatiojärjestelmä uusittu kattilan osalta. Keväällä samaan NOx -tason alentamiseen tähtäävää työtä jatkettiin rakentamalla kattilaan yläilmajärjestelmä. Tällä järjestelmällä polttimille tulevaa ilmamäärää alennetaan ja hillitään palamista polttimissa, samaan aikaan kattilaan tuodaan erikseen lisää ilmaa polttimien yläpuolelle jolloin palaminen jatkuu pitempään. Toimenpiteellä saadaan aiemmin juuri luparajan alittava NOxpäästötaso pysymään selvästi lupaehtoa alemmalla tasolla jatkuvasti. Uusien kanavien sijoittaminen kattilan ympärille ei käynyt kovin helposti, samoin aukkojen sovittaminen kattilan painerunkoon vaati huolellista suunnittelua, että kattilaan ei tulisi vesihöyrypiiriin virtaushäiriöitä. Suuri ratkaistava ongelma oli myös kattilan kuonaantumisen välttäminen, tämä ratkaistiin lisäämällä kattilaan vielä erilliset jäähdytysilmat sivuseinien jäähdyttämiseen. Tähän saakka toimitetuilla polttoaineilla ratkaisut ovat toimineet hyvin. Koska ajokausi jäi kuitenkin lyhyeksi polttoaineen puutteen vuoksi ja saatukin polttoaine oli huonolaatuista ja märkää, ei vielä varmasti tiedetä kuinka kattila käyttäytyy, kun polttoaineet ovat kuivia. Anläggningens produktion Under den tid som Kanteleen Voima ägt anläggningen har denna varit i drift nästan hela tiden. Så skulle det ha gått 2008 om vår bränsleleverantör inte upphört med leveranserna av torv i början av oktober, vilket ledde till att anläggningen stod i slutet av året. Anläggningen stod på våren på grund av stor vattenkraftproduktion och låga priser på elmarknaderna. I april maj utfördes årligt driftsservice i anläggningen. Senare på våren reglerades anläggningen till minimieffekt under veckoslut och nattetid. Det första driftsstoppet på grund av att torven tog slut gjordes i juni juli. År 2008 producerades 518,2 GWh el till nätet. Frästorvkvaliteten försämrades på hösten, men anläggningens produktion var ändå god dvs. 92 % om man inte beaktar driftsstopp på grund av torvbrist. Under driftperioderna uppstod några mindre störningar i anläggningen. Den första inträffade i januari på grund av ett två dagar långt snabbstopp i anläggningen. Den andra cirka en dygn långa produktionsförlusten inträffade i juli delvis till följd av ett misslyckat driftprov. I augusti förorsakade en skada i torvkvarnen en produktionsförlust på cirka 17,5 GWh. Skadan gav inte upphov till driftstopp men driften i anläggningen fortsatte på halv effekt under reparationen. På grund av den regniga torvproduktionssäsongen var torvkvaliteten dålig och detta begränsade anläggningens effekt. Produktionsförlusten som uppstod till följd av den dåliga bränslekvaliteten uppgick till sammanlagt över 40 GWh. Miljöfrågor Slambehandling Då den nya avfallslagen förbjuder deponering av flytande slam på avstjälpningsplatser har bolaget försökt hitta en tillräcklig effektiv och välfungerande torkningsteknik för slam. Planeringsarbetet har pågått under hela år 2008 och fortsätter delvis ännu. Avsikten är att helt slippa köra slam till deponiområdet. Slammet torkas så effektivt vid anläggningen att man kan bränna det fasta ämnet på gallret i huvudpannan och låta det separerade vattnet cirkulera i anläggningens egna processer så att man behöver släppa så lite som möjligt av processvattnet ut i vattendragen. Minskande av utsläpp Anläggningens NOx -nivå har tidigare sänkts genom att förnya alla brännare och samtidigt förnya även automationssystemet i anläggningens panna. På våren fortsatte arbetet med att sänka samma NOxnivå genom att bygga ett överluftssystem i boilern. Det här systemet minskar luftmängden som kommer till brännarna och dämpar förbränningen i brännarna samtidigt som mera luft förs till pannan ovanför brännarna och förbränningen förlängs. Tack vare denna åtgärd hålls den NOx-utsläppsnivå, som tidigare knappt överskred tillståndsgränsen, hela tiden på en klart lägre nivå än tidigare. Placerandet av nya kanaler runt boilern var inte så lätt, likaså krävde inpassandet av öppningarna i pannans tryckskrov noggrann planering för att det inte skulle uppstå störningar i flödet i kretsen för vattenånga. Undvikandet av slaggning i boilern var också ett stort problem. Detta problem löstes genom att leda separat luft till boilern för nedkylning av sidoväggarna. Hittills har lösningarna fungerat bra med levererade bränslen. Eftersom driftperioden ändå blev kort på grund av bränslebrist och även det bränsle som man fick var av dålig kvalitet och vått vet man ännu inte med säkerhet hur boilern fungerar när bränslet är torrt. Mikko Honkimäki 12 KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

8 Energiatehokkuus Laitoksen energia-analyysi selvitys tehtiin pääosin vuoden 2008 aikana. Työ alkoi jo vuoden 2007 joulukuussa ja raportti valmistui Kanteleen Voima Oy allekirjoitti Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen liittymisasiakirjan Vuosihuolto 2008 Normaalien vuosihuoltotöiden lisäksi huhti toukokuussa pidetyssä vuosihuollossa oli vuorossa turbiiniautomaation uusiminen edellisvuonna tehdyn kattila-automaatio uusinnan jatkoksi. Lisäksi rakennettiin polttimille yläilmat, polton vaiheistuksen parantamiseksi. Vuosihuoltoon osallistui noin 160 ulkopuolista henkilöä oman henkilöstön lisäksi. Henkilöstö Henkilökunnan koulutus Henkilökunnan koulutukseen käytettiin yli tuntia, joista reilu kolmannes olit turvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyvää koulusta. Laitoksen koko henkilöstö ja laitoksella jatkuvasti työskentelevät urakoitsijat ovat saaneet ensiapukoulutuksen, lisäksi suurimalla osalla on voimassaoleva tulityökortti ja työturvallisuuskortti. Työturvallisuus työ on tuottanut tulosta, kertomusvuoden aikana ei laitoksen omalle henkilöstölle sattunut työtapaturmia, ei myöskään jatkuvasti laitoksella työskentelevien urakoitsijoiden henkilöstölle. Ammatillinen koulutus liittyi monelta osin uusien järjestelmien käyttöönottoon ja suuri osa siitä on opiskeltu työn ohessa tai oma-aloitteisesti. Suurin osa koulutuksesta on annettu laitoksen tiloissa ja kouluttajina ovat olleet laitetoimittajat ja oma henkilöstö. Henkilöstön määrä Alkuvuodesta laitos toimi alimiehitettynä ja henkilöstö jousti vapaiden ja lomien pitämisessä. Tästä syystä henkilöstölle kertyi lomia ja pitämättömiä vapaita, joita on osittain pidetty talven aikana laitoksen ollessa pysäytettynä. Syksyllä laitokselle palkattiin kaksi uutta henkilöä ja yksi määräaikainen henkilö vakinaistettiin. Henkilökunnan ammattitaitoa on hyödynnetty myös tekemällä töitä muille energiayhtiöille ja tältä osin myynti jatkuu edelleen. Loppuvuodesta sovittiin laboratoriotoimintojen ulkoistamisesta uudelle yritykselle VPDiagnose Oy:lle, jonka osakkaana myös Kanteleen Voima on. Laboratorion henkilöstö siirtyi uuden yhtiön palvelukseen alkaen. Virkistystoiminta Henkilöstön virkistys- ja harrastustoiminnasta on huolehtinut henkilökuntakerho. Kerho on vuokrannut mm. alkutalven hiihtokaudeksi mökin, se on järjestänyt virkistyspäivän Kalajoelle sekä henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus testauttaa kuntonsa kävelytestissä. Energieffektivitet Största delen av anläggningens energianalys gjordes under år Arbetet inleddes redan i december år 2007 och rapporten blev klar Kanteleen Voima Oy anslöt sig till Näringslivets energieffektivitetsavtal genom att underteckna anslutningsdokumentet Årlig service 2008 Under den årliga servicen i april maj var det utöver de normala årliga servicearbetena dags att modernisera turbinautomationen. Detta är en fortsättning på moderniseringen av boilerautomationen. För att effektivera förbränningsfaserna byggdes dessutom ett överluftssystem till brännarna. Utöver den egna personalen deltog cirka 160 utomstående personer i den årliga servicen. Personal Utbildning av personalen För utbildning av personalen användes över timmar av vilka dryga en tredjedel var utbildning som hänförde sig till säkerhets- och miljöfrågor. Anläggningens hela personal och entreprenörer som oavbrutet arbetar på anläggningen har fått utbildning i första hjälp, största delen har dessutom ett gällande certifikat för heta arbeten och ett arbetssäkerhetskort. Arbetssäkerhetsarbetet har lett till resultat; under verksamhetsåret har personalen inte haft några olyckstillbud, inte heller personalen som arbetar för entreprenörerna. Stora delar av yrkesutbildningen handlade om ibruktagandet av det nya systemet och största delen av denna utbildning utfördes vid sidan av arbetet eller på eget initiativ. Största delen av utbildningen har genomförts i anläggningens lokaler och utbildare har varit leverantörer av utrustning och den egna personalen. Personalantal I början av året fungerade anläggningen med underbemanning och personalen var smidig med att ta ut ledigheter och semester. Av denna anledning hade personalen outtagna lediga dagar och semestrar som delvis har tagits under vintern när anläggningen stod. På hösten anställdes två nya personer och en deltidstjänst omvandlades till ordinarie tjänst. Personalens yrkesskicklighet har utnyttjats även genom arbete i andra energibolag och när det gäller detta fortsätter försäljningen. Mot slutet av året kom man överens om att lägga ut laboratorieverksamheten till ett nytt företag VPdiagnose Oy, som Kanteleen Voima är delägare i. Laboratoriets personal övergick till det andra bolagets tjänst från och med Rekreationsverksamhet Personalklubben har haft hand om personalens rekreations- och hobbyverksamhet. Klubben har bland annat hyrt en stuga för förvinterns skidsäsong, ordnat en rekreationsdag till Kalajoki samt erbjudit personalen möjligheter att låta testa sin kondition i ett gångtest. 14 KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

9 Polttoaineiden hankinta Voimalaitoksen ainoa polttoaineentoimittaja on ollut Vapo, jonka kanssa on solmittu monivuotinen turpeentoimitussopimus toukokuussa Uusi sopimus astui voimaan , sopimuksesta huolimatta Vapo lopetti turpeen toimituksen laitokselle väittämänsä ylivoimaisen esteen perusteella. Suon hankinta Yhtiö käynnisti omien soiden hankinnan tavoitteenaan aloittaa oma turvetuotanto. Tehtyjen selvityksien ja GTK:n tutkimuksien mukaan voimalaitoksen polttoaineentoimitusalueella, alle 150 km:n etäisyydellä laitoksesta, on riittävästi turvetuotantoon soveltuvia alueita. Soiden hankintaan ja ympäristöluvituksien valmisteluihin palkattiin yksi henkilö maaliskuussa. Soiden hankinta käynnistyi hyvin ja maa-alueita on hankittu yhteensä yli 500 ha. Luvitusvalmistelussa on kaksi aluetta, Lamminneva ja Veneneva, joiden tuotantopinta-alat ovat yhteensä noin 280 ha. Näiden alueiden lupahakemukset jätetään luontoselvityksien valmistuttua. Hankitut kohteet ovat pääosin ojitettuja, ei enää luonnontilaisia alueita. Yksistään Haapaveden alueella GTK on tutkinut soita yli ha:n alueella ja tästä pinta-alasta turvetuotantoon soveltuvaa suota on noin 20 %. Turpeen käyttö työllistää Haapaveden voimalaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden lisäksi useita satoja henkilöitä turpeen tuotannossa ja kuljetuksissa. Biopolttoaineet Laitoksella on käytetty aiempina vuosina pieniä määriä hienojakeista puuta, kutteria ja sahanpurua turpeen ohella lisäpolttoaineena. Näitä jakeita on edelleenkin mahdollista käyttää. Uutena hankkeena käynnistettiin HaapaPuu -projekti, jonka tarkoituksena on jauhaa hakkeista laitokselle sopivaa polttoainetta. Raaka-aineena voidaan käyttää erilaisia hakkeita tai sahojen sivutuotteita. Hankkeen perussuunnittelu tehtiin syksyllä 2008 ja avustushakemus TE-keskukselle jätettiin lokakuussa Tukipäätös saatiin huhtikuussa 2009, jonka jälkeen yhtiön hallitus on tehnyt investointipäätöksen ja projekti on käynnistynyt. Investoinnin toteutuksen jälkeen laitoksella voidaan käyttää puuta alkuvaiheessa noin 10 % laitoksen polttoainetarpeesta ja määrää voidaan myöhemmin lisäinvestoinneilla kasvattaa, jos puuta on saatavissa riittävästi. Puu tulee lisäpolttoaineeksi ja siten laitoksen käyttämään turvemäärään sillä ei ole vaikutusta. Puun poltto ei myöskään vähennä oman laitoksen CO2 -päästöjä, sen sijaan se korvaa hiililauhdetuotantoa jossain muussa laitoksessa ja pienentää siten hiilidioksidipäästöjä valtakunnan tasolla noin t. Puun käyttö luo uutta työpaikkaa Haapaveden alueelle, tarjottavasta puumäärästä riippuen. Syksyn ja talven aikana käytiin neuvotteluja ja sovittiin sahojen sivutuotteiden hankinnoista voimalaitoksen polttoaineeksi. Sovittuja puupolttoaineita ei kuitenkaan voitu käyttää, koska peruspolttoaine turve puuttui. Puupolttoaineet käytettiin yhteistyökumppaneiden laitoksilla ja ne otetaan omaan käyttöön laitoksen jälleen käynnistyessä. Anskaffning av bränsle Vapo har fungerat som enda bränsleleverantör och med vilken man i maj 2008 slutit ett mångårigt torvleveransavtal. Det nya avtalet trädde i kraft Trots avtalet avbröt Vapo torvleveransen till anläggningen på grund av som det sades ett oöverstigligt hinder. Anskaffning av torvmossar Bolaget påbörjade anskaffningen av egna torvmossar med syftet att starta egen torvproduktion. Enligt gjorda utredningar och GTK:s undersökningar finns det på kraftverkets bränsleleveransområde, på ett avstånd på under 150 km från anläggningen, ett tillräckligt antal områden som lämpar sig för torvproduktion. En person anställdes i mars med uppgift att anskaffa torvmark och förbereda miljötillståndsansökningar. Anskaffningen av torvmossar startade bra och man har anskaffat sammanlagt över 500 ha landområden. I tillståndsberedningen ingår två områden, Lamminneva och Veneneva, vars produktionsyta sammanlagt är ca 280 ha. Tillståndsansökningarna för dessa områden inlämnas då naturutredningarna är klara. De anskaffade områdena är huvudsakligen dikade, inte längre obrukade områden. Endast på Haapavesiområdet har GTK undersökt torvmossar på ett område på över ha. Av denna yta är ca 20 % torvmossar som lämpar sig för torvproduktion. Torvanvändningen sysselsätter utöver personer som arbetar hos Haapavesi kraftverk också flera hundra personer inom torvproduktionen och transporterna. Biobränslen Under tidigare år har man vid anläggningen vid behov använt små mängder finfördelat trä, kutterspån och sågspån som tilläggsbränsle. Det är fortfarande möjligt att använda dessa. Som nyhet startades projektet HaapaPuu med syfte att av flisen mala lämpligt bränsle för anläggningen. Som råmaterial kan olika typer av flis eller biprodukter från sågverk användas. Grundplaneringen för projektet gjordes hösten 2008 och stödansökan till TEcentralen inlämnades i oktober Stödbeslutet erhölls i april Efter detta har bolagets styrelse gjort ett investeringsbeslut och projektet har påbörjats. Efter att investeringen genomförts kan man vid anläggningen använda trä i första skedet ca 10 % av anläggningens bränslebehov. Mängden kan senare ökas genom investeringar, om tillräckligt med trävirke finns att få. Trävirket kommer att bli ett tilläggsbränsle och därmed påverkar det inte torvmängden som anläggningen använder. Träförbränningen minskar inte heller på anläggningens egna CO2-utsläpp. I stället ersätter den kolkondensatproduktionen vid någon annan anläggning och minskar på så sätt koldioxidutsläppen på riksomfattande nivå med ca t. Användningen av trä skapar nya arbetsplatser på Haapavesiområdet, beroende på trämängden som erbjuds. Under hösten och vintern fördes förhandlingar och överenskoms om anskaffning av biprodukter från sågverk som bränsle till anläggningen. De överenskomna träbränslena kunde dock inte användas, eftersom grundbränslet torv saknades. Träbränslen användes vid samarbetsparters anläggningar och tas i bruk vid den egna anläggningen vid ny start. Mauno Ainasoja 16 KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

10 Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

11 Hallituksen toimintakertomus 2008 Styrelsens verksamhetsberättelse 2008 (översättning) Tilikauden tapahtumat Tilikausi 2008 oli Kanteleen Voima Oy:n toinen täysi toimintavuosi. Sähkön markkinahinta oli helmikuun alkupuolelle hyvällä tasolla, helmikuun loppupuolella sähkön hinta laski alle laitoksen rajahinnan ja laitos pysäytettiin markkinatilanteen vuoksi. Sähkön markkinahinta alitti laitoksen rajahinnan alkukevään ajan ja seisokki jatkui laitoksen suunnitellun vuosihuollon päättymiseen saakka. Vuosihuollon jälkeen laitos käynnistettiin koekäyttöjen vuoksi, ensimmäisen koekäyttöviikon jälkeen sähkön hinta ylitti laitoksen rajahinnan ja laitos jäi käyntiin markkinaehtoisesti. Touko ja kesäkuussa käytettiin vuorokausisäätöä lähes päivittäin. Yhtiö sopi toukokuun lopussa Vapon kanssa pitkäaikaisesta polttoaineen toimitussopimuksesta, joka pitäisi taata laitokselle sen tarvitseman perusturvemäärän. Tämän sopimuksen mukainen polttoaineentoimitus aloitettiin elokuun alkupuoliskolla. Laitoksen käyttö jatkui sen jälkeen saakka, jolloin Vapo lopetti polttoainetoimitukset Haapaveden laitokselle väittämänsä ylivoimaisen esteen takia. Jo tätä ennen laitoksen käyttöä häiritsi erityisesti huonolaatuinen turve koko syksyn ajan. Tosin edellisinä vuosina häiriöitä aiheuttaneet kuonaongelmat voitiin välttää polttoainetoimittajan kiinnitettyä asiaan riittävästi huomiota. Turpeen laatuongelmien vuoksi menetettiin sähkön tuotantoa yli 40 GWh. Turpeen toimituksen keskeytyksestä johtuvaa tuotannonmenetystä oli vuonna 2008 kaikkiaan yli 370 GWh. Tuotannon menetykset kohdistuivat pääosin ajankohtaan, jolloin sähkön markkinahinta oli vuoden korkeimmalla tasolla. Tässä markkinatilanteessa turpeen toimittajan tekemä turpeen toimituksen keskeyttäminen on aiheuttanut tähän mennessä yhtiölle ja omistajille vahinkoa yli 15 M. Ainoa merkittävä tekninen häiriö oli laitoksen yhden turvemyllyn vaurioituminen elokuussa Vaurio ei pysäyttänyt laitosta, mutta rajoitti sen tehoa yli kahden viikon ajan noin viidenneksen. Haapaveden voimalaitoksen nettotuotannoksi jäi 520 GWh:iin suunnitellun 1000 GWh:n sijaan. Turvepolttoainetta käytettiin GWh. Päästöoikeuksia käytettiin kaikkiaan t. Laitoksen automaatiouudistusta jatkettiin ottamalla käyttöön uusittu turbiiniautomaatio. Turbiiniautomaation uudistuksen yhteydessä vaihdettiin myös turbiinin ohjaus ja suojaus suoraan pääautomaatiojärjestelmään. Uusitun automaatiojärjestelmän myötä turbiinilaitoksen käytettävyys ja järjestelmän läpinäkyvyys parani merkittävästi ja siten mm. laitoksen käynnistyksessä käytettävä raskaan polttoöljyn määrä voidaan puolittaa. Automaatiouudistukselle asetetut tavoitteet parempana säädettävyytenä ja öljyn käytön vähentämisenä on saavutettu. Kattilaan rakennettiin yläilmajärjestelmä ja laitoksen NOx taso saatiin selvästi luparajaa alemmalle tasolle. Laitoksella on käytetty märempää turvetta ilman polttoa tukevaa öljyä ja se on aiheuttanut aikaisempaa enemmän kulumista turvemyllyillä. Lisääntyneet kaasumäärät näkyivät myös kattilassa kunnossapitotarpeen lisääntymisenä. Vieskan Voima Oy:n Ylivieskassa olevia kattilalaitoksien käyttö Händelser under räkenskapsperioden Räkenskapsperioden 2008 var Kanteleen Voima Oy:s andra kompletta verksamhetsår. Marknadspriset för el var på god nivå fram till början av februari. I slutet av februari sjönk elpriset under anläggningens gränspris och anläggningen hade driftstopp med anledning av det aktuella marknadsläget. Marknadspriset för el understeg anläggningens gränspris under den tidiga våren och driftstoppet fortsatte tills det planerade årsunderhållet avslutats. Efter årsunderhållet startades anläggningen på grund av testdrift. Under den första testanvändningsveckan översteg elpriset anläggningens gränspris och anläggningen fortsatte driften marknadsbaserat. I maj och juni användes dygnsjustering så gott som dagligen. Bolaget slöt i slutet av maj ett leveransavtal med Vapo om leverans av bränsle på lång sikt. Avtalet borde garantera anläggningen dess grundbehov av torv. Bränsleleveransen enligt detta kontrakt startades i början av augusti. Anläggningens drift fortsatte efter detta fram till då Vapo avslutade bränsleleveranserna till anläggningen i Haapavesi på grund av enligt Vapo ett oöverstigligt hinder. Redan innan detta stördes driften vid anläggningen under hela hösten i synnerhet av torv som hade dålig kvalitet. Dock kunde man undvika slamproblemen som orsakat störningar under tidigare år efter att bränsleleverantören fäst tillräcklig uppmärksamhet vid ärendet. Kvalitetsproblemen med torv orsakade en produktionsförlust på över 40 GWh. Produktionsförlusten under 2008 orsakad av avbrottet i torvleveransen var sammanlagt över 370 GWh. Produktionsförlusterna skedde huvudsakligen under den tid marknadspriset för el var på den högsta nivån under året. I denna marknadssituation har avbrottet i leveransen, orsakad av torvleverantören, hittills orsakat skada för bolaget och ägarna för ett belopp på över 15 M. Den enda anmärkningsvärda tekniska störningen var att den ena torvkvarnen skadades i augusti Skadan stoppade inte anläggningen, men begränsade dess effektnivå i över två veckors tid med ca en femtedel. Nettoproduktionen för Haapavesi kraftverk blev 520 GWh i stället för planerade 1000 GWh. Man använde GWh torvbränsle. Man använde sammanlagt t av utsläppsrätterna. Man fortsatte moderniseringen av automationen vid anläggningen genom att ta i bruk förnyad turbinautomation. I anslutning till förnyandet av turbinautomationen bytte man också turbinstyrning och skydd direkt till huvudautomationssystemet. Genom förnyat automationssystem förbättrades turbinanläggningens användbarhet och transparens avsevärt och på så sätt kan mängden tung eldningsolja som används bl.a. vid start av anläggningen halveras. Man har nu uppnått målen som ställts för automationsreformen, dvs. bättre justerbarhet och minskad användning av olja. Ett övre luftsystem byggdes i pannan och anläggningens NOx-nivå nådde en nivå som var klart under tillståndsgränsen. Man har vid anläggningen använt våtare torv on jatkunut koko vuoden samoin kuin taloushallinnon palveluiden myynti. Haapaveden laitoksen pysähdyttyä polttoainetoimitusten loppumisen vuoksi henkilöstöä on ollut eri tehtävissä muilla laitoksilla, mm. Ylivieskassa Vieskan Voimalla ja Herrforsilla sekä muilla energiayhtiöillä eri paikkakunnilla Suomessa ja ulkomailla. Käyttöhenkilöstö on myös ollut laitoksen kunnossapito ja huoltotöissä sekä osallistunut investointien ja vuosikorjausten suunnitteluun. Laitoksella vieraili useita energia-alasta kiinnostuneita ryhmiä ja mm. useat alueen kansanedustajat. Laitoksella järjestettiin syksyllä Suomalaisen energian päivä, jossa oli kaikkiaan yli 70 osallistujaa Haapavedeltä ja lähikunnista. Omistus Yhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa, Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, SPS Tuotanto Oy, Valkeakosken Energia Oy, Etelä-Suomen Voima Oy ja Ålands Elandelslag. Omistuksessa ei tapahtunut kertomusvuoden aikana muutoksia. Talous Yhtiön liikevaihto oli ( ) ja tulos oli tappiollinen ( voitollinen). Taseen loppusumma oli ( ). Kanteleen Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella ja osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksensa suhteessa, tuotettu sähkö myydään omistajille muuttuvaa kustannusta vastaavalla hinnalla ja omistuksien suhteessa. Omakustannusperusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli yhteensä 41 henkilöä, joista yksi oli perhevapailla koko vuoden. Laitos toimi alkuvuoden alimiehitettynä henkilöstön vähennettyä. Henkilöstölle kertyi pitämättömiä vapaita ja lomia. Puuttuvaa henkilöresurssia on korvattu myös tehtävämuutoksilla sekä käyttämällä ajoittain ulkopuolista ja määräaikaista työvoimaa. Alkuvuodesta palkattiin yksi henkilö turvesoiden hankintaan ja syksyllä kaksi uutta henkilöä käyttötehtäviin. Toimitusjohtajan tehtävät ja muita hallintopalveluita ostetaan aiempien vuosien tapaan Oy Herrfors Ab:ltä. Ulkopuolisina palveluina ostetaan myös siivous ja ruokalan hoito. Kunnossapitotöihin on ostettu niin ikään ulkopuolisia palveluita tarpeen mukaan eri toimittajilta. Kehitys Laitoksen automaatiojärjestelmän uusintaa jatkettiin, uudistamalla laitoksen turbiiniautomaatio. Turbiiniautomaation uudistuksen yhteydessä vaihdettiin myös turbiinin ohjaus ja suojaus suoraan pääautomaatiojärjestelmään. Uusitun automaatiojärjestelmän myötä turbiinilaitoksen käytettävyys ja järjestelmän läpinäkyvyys parani merkittävästi ja siten mm. laitoksen käynnistyksessä käytettävä öljyn määrä voidaan puolittaa. Yhtiö aloitti turvesoiden hankinnan omaa turvetuotantoa varten. Vuoden loppuun mennessä turvetuotantoon kelpaavaa suota oli yhtiön hallinnassa ensimmäisen tuotantoalueen verran. Oma turvetuotanto voi käynnistyä aikaisintaan vuonna Laitoksella käynnistettiin HaapaPuu hanke, puu- ja viljeltyjenpolttoaineiden käytön mahdollistamiseksi. Hanketta koskeva tukihakemus on jätetty vuoden lopulla ja TEM:ltä odotetaan tuutan olja som stöder förbränningen. Detta har orsakat mer slitage än tidigare på torvkvarnarna. Ökade gasmängder syntes också som ett ökat underhållsbehov av pannan. Driften av Vieskan Voima Oy:s pannanläggningar i Ylivieska har fortsatt under hela året, såsom också försäljningen av ekonomiadministrationstjänsterna. Då anläggningen i Haapavesi haft driftstopp på grund av avslutade bränsleleveranser, har personalen arbetat i olika uppgifter vid de övriga anläggningarna, bl.a. vid Vieskan Voima i Ylivieska och vid Herrfors, samt vid övriga energibolag på olika orter i Finland och utomlands. Driftpersonalen har också arbetat inom underhålls- och serviceuppdrag vid anläggningen samt deltagit i planeringen av investeringar och årsunderhåll. Flera grupper som var intresserade av energibranschen besökte anläggningen, bl.a. flera riksdagsledamöter från området. På hösten ordnades vid anläggningen den finländska energins dag med sammanlagt över 70 deltagare från Haapavesi och de näraliggande kommunerna. Ägande I slutet av räkenskapsperioden ägdes bolaget av Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, SPS Tuotanto Oy, Valkeakosken Energia Oy, Etelä-Suomen Voima Oy och Ålands Elandelslag. Inga ändringar i ägandet skedde under verksamhetsåret. Ekonomi Bolagets omsättning var ( ) och resultatet uppvisade en förlust på ( på vinst). Balansräkningens slutsumma uppgick till ( ). Kanteleen Voima Oy fungerar med självkostnadsprincip och aktieägarna betalar fasta kostnader i förhållande till sitt ägande. Den producerade elen säljs till priset av den rörliga kostnaden och i förhållande till ägandet. På grund av verksamheten som baserar sig på självkostnadsprincipen är inte en presentation av ekonomiska kontrolltal ändamålsenligt för att förstå verksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet. Personal hade bolaget sammanlagt 41 anställda, av vilka en person var på familjeledighet under hela året. Anläggningen fungerade underbemannad under början av året då personalantalet minskat. Outtagna ledigheter och semestrar samlades för personalen. Personresursen som saknas har också ersatts genom ändrade arbetsuppgifter samt genom att tidvis anlita extern arbetskraft samt tidsbunden arbetskraft. I början av året anställde man en person för anskaffning av torvmossar och på hösten två nya personer för driftsuppgifter. Verkställande direktörens tjänster och övriga administrativa tjänster köps fortfarande från Oy Herrfors Ab. Som externa tjänster köps även städning och skötseln av matsalen. Till underhållsarbeten har man efter behov köpt externa tjänster från olika leverantörer. Utveckling Moderniseringen av automationssystemet vid anläggningen fortsatte, dvs. turbinautomationen vid anläggningen moderniserades. I samband med moderniseringen av turbinautomationen byttes också turbinstyrningen och skyddet direkt ut till huvudautomationssystemet. Tack vare det förnyade automationssystemet förbättrades turbinanläggningens användbarhet och systemets transparens avsevärt. På så sätt kunde bl.a. mängden olja som an- 20 KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

12 kipäätöstä maaliskuun 2009 aikana. Tukipäätöksen jälkeen yhtiö mahdollisesti tekee investointipäätöksen. Energiaselvitys projekti valmistui ja siihen perustuen on käynnistetty kaksi investointihanketta, joista toiseen on saatu TE - keskukselta myönteinen tukipäätös ja toinen on käsittelyssä. Yhtiö oli mukana perustamassa ja on osakkaana loppuvuodesta perustetussa laboratorioyhtiössä VPdiagnose Oy:ssä. Kanteleen Voiman laboratorion tehtävät on siirretty uudelle yhtiölle ja laboratorion kaksi henkilöä ovat siirtyneet VPdiagnosen Oy:n palvelukseen. Yhtiö ostaa tarvitsemansa laboratoriopalvelut VPdiagnose Oy:ltä. Ympäristö ja turvallisuus Laitoksen omalle henkilöstölle ei sattunut kertomusvuonna yhtään tapaturmaa, urakoitsijat raportoivat kaksi tapaturmaa. Laitoksella ei ollut myöskään yhtään vakavaa palonalkua. Henkilöstölle järjestettiin työturvallisuus ja ensiapukoulutusta sekä tulityökoulutusta, kaikkiin em. koulutuksiin liittyi tentti ja sen perusteella saatu todistus. Laitoksella ei sattunut kertomusvuoden aikana ympäristövahinkoja tai päästöjen ylityksiä. Laitoksen yläilma-järjestelmä toteutettiin vuoden 2008 aikana. NOx-päästöjen alentamiseen liittyvät investoinnit olivat edellisen omistajan Fortumin vastuulla. Lietteiden käsittely on laitoksella ongelmana, johon ei ole löydetty ratkaisua, viranomaisilta on saatu lisäaikaa ratkaisun etsimiseen ja toteuttamiseen syksyyn 2009 saakka ja tältä osin suunnittelu on jatkunut. Yhtiön hallinto Yhtiön hallituksen puheen johtajana toimii Stefan Storholm ja muina jäseninä Ralf Bertula, Timo Honkanen, Aimo Sepponen, Mauri Törmä ja Akke Kuusela saakka ja David Karlsson alkaen sekä varajäseninä Roald von Schoultz koko tilikauden, David Karlsson saakka ja Akke Kuusela alkaen. Toimitusjohtajana on toiminut Antti Vilkuna. Hallitus kokoontui kertomusvuonna seitsemän kertaa. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kemissä. Tilintarkastajaksi on yhtiökokous valinnut Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana on Kjell Berts. Riskit Yrityksen toiminnalle tulevaisuudessa suurimmat riskit liittyvät edelleen polttoaineen hankintaan, vaikka yhtiö onkin sopinut pitkäaikaisen polttoaineen toimitussopimuksen. Sopimusjakson toinen poikkeuksellisen märkä kesä antaisi polttoaineen toimittajalle mahdollisuuden jättää toimittamatta turvetta ilman vahingonkorvausvelvollisuutta. Voimalaitoksen toiminta riippuu täysin yhdestä määräävässä markkina-asemassa olevasta polttoainetoimittajasta. Yleisestä taloustilanteesta johtuen sähkön markkinahinta on laskenut ja laitoksen ajotarve saattaa vähentyä merkittävästi. Laitos joutuu lisäksi hankkimaan päästöoikeuksia markkinahintaan ja päästöoikeuden hinnan vaihtelun ja sähkön hinnanvaihtelun epäsuhta aiheuttaa taloudellisen riskin. Laitoksen teknisiä riskejä ovat edelleen tulipalot ja pölyräjähdykset, joihin on varauduttu laiteratkaisuilla ja koulutuksella. Laitoksesta tehtyjä riskianalyyseja on päivitetty kehitysprojektien yhteydessä. Myös ennakoimattomat kone- ja laiterikot voivat aiheuttaa epäkäytettävyyttä. vänds vid start av anläggningen halveras. Bolaget påbörjade anskaffningen av torvmossar för egen torvproduktion. Vid slutet av året hade bolaget i sin ägo torvmark som dög för torvproduktion till en mängd som motsvarade första produktionsområdet. Den egna torvproduktionen kan starta tidigast år Vid anläggningen påbörjades projektet HaapaPuu för möjliggörande av användning av träbränsle och odlat bränsle. Ansökan om stöd för projektet har inlämnats i slutet av året och stödbeslut från ANM inväntas under mars Efter stödbeslutet kommer bolaget eventuellt att besluta om investeringar. Energiutredningsprojektet färdigställdes och utgående från det har man startat två investeringsprojekt. För det ena projektet har man fått positivt stödbeslut av TE-centralen och det andra är under behandling. Bolaget var med om att grunda och är delägare i laboratorieföretaget VPdiagnose Oy som grundades i slutet av året. Kanteleen Voimas laboratorieuppgifter har överförts till det nya bolaget och två personer från laboratoriet har övergått i VPdiagnose Oy:s tjänst. Bolaget köper laboratiorietjänster av VPdiagnose Oy. Miljö och säkerhet För anläggningens personal skedde under verksamhetsåret inga olycksfall. Entreprenörerna rapporterade om två olycksfall. Vid anläggningen skedde inte heller något allvarligt brandtillbud. För personalen ordnades skolning inom arbetssäkerhet och första hjälp samt brandsäkerhetsskolning. I alla skolningar ingick en tentamen och man erhöll ett betyg på basis av den. Vid anläggningen skedde under verksamhetsåret inga miljöskador eller utsläppsöverskridningar. Anläggningens överluftssystem genomfördes under Investeringarna i anslutning till minskandet av NOx-utsläpp var på förre ägaren Fortums ansvar. Slambehandling är ett problem vid anläggningen. Man har inte hittat någon lösning till problemet, men har erhållit tilläggstid för att söka en lösning och för att genomföra detta innan hösten Planeringen har fortsatt. Bolagets styrelse Stefan Storholm är styrelseordförande för bolaget och övriga medlemmar är Ralf Bertula, Timo Honkanen, Aimo Sepponen, Mauri Törmä och Akke Kuusela t.o.m och David Karlsson från och med Som suppleanter fungerade Roald von Schoultz under hela räkenskapsperioden, David Karlsson t.o.m och Akke Kuusela från och med Antti Vilkuna har fungerat som verkställande direktör. Styrelsen sammanträdde sju gånger under verksamhetsåret. Ordinarie bolagsstämma hölls i Kemi. Ernst & Young Oy har av bolagsstämman valts till revisor. Kjell Berts är huvudansvarig revisor. Risker De största riskerna för företagets verksamhet orsakas i framtiden fortfarande av bränsleanskaffning, även om bolaget slutit ett bränsleleveransavtal på längre sikt. Den andra exceptionellt våta sommaren under avtalsperioden skulle ge bränsleleverantören möjlighet att låta bli leverera torv utan skadeståndsplikt. Kraftverkets verksamhet är helt beroende av en bränsleleverantör i dominerande marknadsposition. Med anledning av det allmänna ekonomiska läget har marknadspriset på el sjunkit och anläggningens driftsbehov kan på Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Tilikauden tulos osoittaa tappiota euroa. Hallitus esittää, että tappio siirretään edellisten tilikausien tulostilille. Siirron jälkeen oma pääoma on euroa. Näkymät vuodelle 2009 Laitoksen polttoainetoimitus on ollut keskeytettynä koko alkuvuoden ja laitos käynnistyy aikaisintaan toukokuussa, kun turvetoimittajan väittämä Ylivoimainen Este poistunee. Kesän sähkön hintataso on alhainen ja siten kesäkuukausien ajo on epävarmaa. Päästökaupan hintataso kävi alkuvuodesta alle 8 /t tasossa, mutta on nyt nousut tasolle 12 /t, hintatason uskotaan vakiintuvan tälle tai hieman korkeammalle tasolle. Jos talouden elpyminen käynnistyy ennen vuoden loppua niin sekä sähkön että päästöoikeuksien hintatasot tulevat nousemaan. Kittilässä ett betydelsefullt sätt minska. Anläggningen måste utöver detta skaffa utsläppsrätter till marknadspris. Disproportionen i utsläppsrättens prisfluktuation och elprisets variation kan orsaka en ekonomisk risk. Anläggningens tekniska risker är fortfarande eldsvådor och dammexplosioner, till vilka man förberett sig med utrustningslösningar och utbildning. Riskanalyserna som utförts av anläggningen har uppdaterats i anslutning till utvecklingsprojekten. Oförutsedda maskin- och utrustningsskador kan också orsaka att anläggningen inte kan användas. Förslag till bokföring av årsresultat Räkenskapsperiodens resultat påvisar en förlust på euro. Styrelsen föreslår att förlusten överförs till resultatkontot för föregående räkenskapsperioder. Efter överföringen uppgår eget kapital till euro. Utsikter för 2009 Bränsleleveransen till anläggningen har varit avbruten under början av året och anläggningen startar tidigast i maj, då torvleverantörens oöverstigliga hinder torde avlägsnas. Prisnivån för el är låg under sommaren och därför är driften under sommarmånaderna osäker. Utsläppshandelns prisnivå var under början av året på under 8 /t, men har nu stigit till en nivå på 12 /t. Man tror att prisnivån kommer att stabiliseras på denna nivå eller på en något högre nivå. Om ekonomins uppsving kommer i gång innan utgången av året, kommer prisnivåerna för både el och utsläppsrätter att stiga. Kittilä Stefan Storholm Ralf Bertula Timo Honkanen Aimo Sepponen puheenjohtaja ordförande Mauri Törmä David Karlsson Antti Vilkuna toimitusjohtaja verkställande direktör 22 KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

13 Tuloslaskelma Resultaträkning euroa /euro Tase Balans euroa /euro Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Förändring av avskrivningsdifferensen Tilikauden tulos Räkenskapsperiodens vinst VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar Sijoitukset 3 Placeringar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ EGET KAPITAL TOTALT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER Poistoero Avskrivningsdifferens TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- YHTEENSÄ DISPOSITIONER TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen vieraspääoma Långfristigt Lyhytaikainen vieraspääoma Kortfristigt KANTELEEN VOIMA 2008 KANTELEEN VOIMA

14 Tilintarkastuskertomus Revisionsberättelse Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2008 Kanteleen Voima Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tarkastaneet Kanteleen Voima Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Till Kanteleen Voima Oy:s bolagsstämma Vi har granskat Kanteleen Voima Oy:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilipäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilipäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittamia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilipäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilipäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilipäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia Vaasassa ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö /CGR-samfund Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden och bestämmelser gällande upprände av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bodföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokfäringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisors skyldigheter Revisorn skall utföra revisionen enligt god revisionssed i Finland och utgående från detta ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen. God revisionssed förutsätter att yrkesetiska principer iakttas och att revisionen planeras och utförs så att man uppnår en rimlig säkerhet om att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga felaktigheter och att medlemmarna i styrelsen och verkställande direktören har handlat i enlighet med aktiebolagslagen. Med revisonsåtgärderna vill man försäkra sig om att de belopp och den övriga information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen är riktiga. Valet av åtgärder grundar sig på revisorns omdöme och bedömning av risken för att bokslutet innehåller en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid planeringen av nödvändiga granskningsåtgärder beaktas även den interna kontrollen som inverkar på upprättandet och presentationen av bokslutet. därutöver bedöms bokslutets och verksamhetsberättelsen allmänna form, principerna för upprättandet av bokslutet samt de uppskattningar som ledningen gjort vid upprättandet av bokslutet. evisionen har utförts i enlighet med god revisionssed i Finland. Enligt vår mening har vi utfört tillräckligt med för ändamålet tillämpliga granskningsåtgärder för vårt utlåtande. Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden och bestämmelser gällande uppsättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen är förenliga med uppgiferna i bokslutet. Vasa Stefan Storholm hallituksen puheenjohtaja /styrelseordförande Katternö Kraft Oy Ab toimitusjohtaja/vd Aimo Sepponen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Imatran Seudun Sähkö Oy toimitusjohtaja/vd David Karlsson hallituksen jäsen /styrelsemedlem (fr.o.m alkaen) varajäsen/suppleant (t.o.m saakka) Ålands Elandelslag talousjohtaja /ekonomichef Ralf Bertula hallituksen jäsen /styrelsemedlem Katternö Kraft Oy Ab tuotantojohtaja /produktionschef Mauri Törmä hallituksen jäsen /styrelsemedlem Sallian Energia Oy toimitusjohtaja/vd Roald von Schoultz varajäsen/suppleant Ekenäs Energi toimitusjohtaja/vd Timo Honkanen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Valkeakosken Energia Oy toimitusjohtaja/vd Akke Kuusela hallituksen jäsen /styrelsemedlem (t.o.m saakka) varajäsen/suppleant (fr.o.m alkaen) Etelä-Suomen Voima Oy /Sydfinska Kraft Ab toimitusjohtaja/vd Antti Vilkuna toimitusjohtaja/vd Kjell l Berts, KHT /CGR 26 KANTELEEN VOIMA 2008

15 Kanteleen Voima Oy Turvetie 112, PL Haapavesi puhelin faksi