NÄKÖKULMA. Puupolttoaineiden kiristyvä markkinatilanne Suomessa
|
|
- Juha-Pekka Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NÄKÖKULMA Puupolttoaineiden kiristyvä markkinatilanne Suomessa
2 Puupolttoaineen kysynnän ja tarjonnan tasapaino Riittääkö kotimaisia polttoaineita kaikille? Kuinka uudet laitoshankkeet tulevat vaikuttamaan nykyisten toimijoiden polttoaineen saatavuuteen? Kiinteiden puupolttoaineiden energiakäyttö Suomessa on kasvu-uralla ja useita uusia laitoshankkeita on suunnitteilla. Kasvavan kysynnän seurauksena puupolttoaineiden riittävyys tulee olemaan haasteellista useilla alueilla. Paula: Karttakuva materiaaliin. METSÄHAKEPOTENTIAALIN HYÖDYNTÄMISASTE ESIMERKKI-SKENAARIOSSA 2020 Metsähakkeen käyttöaste 100% 90% 2 <50% Sisävesialue Muu maankäyttö Esitetty hyödyntämispotentiaali kuvastaa perinteisiä metsähakelajeja. Esimerkkiskenaarion metsähakepotentiaalin hyödyntämisaste Esitetty hyödyntämispotentiaali kuvastaa perinteisiä metsähakelajeja. Pöyryn markkinamallilla voidaan Pöyryn markkinamallilla voidaan mallintaa markkinatilanne sisältäen mallintaa myös metsäteollisuuden markkinatilannekysyntä sekä tukki- ja kuitupuupotentiaali. ml. metsäteollisuuden Myös turvepotentiaalin ja sen tarkempi mallinnus on mahdollista. kysyntä sekä tukki- ja kuitupuupotentiaali. Myös turvepotentiaalin sisällyttäminen mallinnukseen COPYRIGHT PÖYRY on mahdollista. KYSYNNÄN JA TARJONNAN TASAPAINO Pöyryn puupolttoaineen markkinamallilla voidaan tarkastella tulevaisuuden polttoainemarkkinoiden kehittymistä. Pöyryn mallintaman esimerkki-skenaarion perusteella puupolttoaineiden hyödyntämisaste erityisesti eteläisessä Suomessa tulee olemaan hyvin korkea jo 2020-luvun alkupuolella. Mikäli nähtävissä olevat uudet laitoshankkeet toteutuvat, tulee puupolttoaineiden kysyntä, eli energialaitosten tekninen käyttöpotentiaali, olemaan etenkin etelässä ja länsirannikolla voimakkaasti alueellista tarjontapotentiaalia korkeampi. Tällöin perinteistä metsähaketta ei ole taloudellisesti saatavilla koko kysyntää vastaavaa määrää.
3 Uudet suunnitteilla olevat kiinteän polttoaineen voimalaitokset ovat tyypillisesti ns. monipolttoainevoimalaitoksia, joissa voidaan käyttää markkinatilanteen mukaan joko puuta, turvetta tai kivihiiltä näiden osuuksia joustavasti vaihdellen. Tämän johdosta alueellinen epätasapaino voi johtaa tilanteeseen, jossa uudet biomassakattilainvestoinnit eivät kasvattaisikaan kotimaisten puupolttoaineiden kokonaiskäyttöä. Kysynnän kasvu uudessa kohteessa voi heikentää puun saatavuutta samalla hankinta-alueella sijaitsevissa muissa käyttökohteissa. Myös metsäteollisuuden investointiaktiivisuus on lisääntynyt. Jalostavan teollisuuden uusilla hankkeilla voikin olla merkittävä paikallinen vaikutus puupolttoaineiden hankintaan. Tästä syystä myös nykyisten puupolttoaineiden käyttäjien on tärkeää tiedostaa muiden toimijoiden suunnitelmien vaikutukset omaan polttoaineen hankintaansa. Yksittäisten hankkeiden lisäksi jokaisen toimijan on tärkeää ymmärtää alueellinen polttoaineen kokonaiskysyntä sekä puun ja muiden paikallisten polttoaineiden saatavuuden kehitys. KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN VÄLINEN KILPAILUASETELMA Kivihiilen, turpeen ja puupolttoaineiden välinen kilpailuasetelma energiatuotannossa on tällä hetkellä hyvin tasainen. Hankintakustannusten ja huoltovarmuuden näkökulmasta erityisesti suurimpien yksittäisten energiantuotantolaitosten polttoaineen hankintaportfolion tulee perustua useisiin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten turpeeseen, kivihiileen ja tuontibiomassaan. TURVE Turpeen vuotuinen energiakäyttö 2000-luvun alkupuoliskolla oli reilusti yli 20 TWh, mutta viime vuosien aikana käyttö on ollut selvässä laskussa. Lasku on ollut seurausta useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. 3
4 Polttoaineiden välinen kilpailuasetelma Merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä ovat olleet turpeen verotus, turvetuotantoalan nettomääräinen väheneminen johtuen pidentyneistä lupaprosesseista, energiapuun kohonnut kilpailukyky, sekä turpeen heikentynyt kilpailuasema kivihiiltä vastaan etenkin lauhdetuotannossa. Oma merkityksensä on myös uusinvestointien kattilatekniikalla, joka tekee mahdolliseksi jopa 100 prosenttisen puun osuuden teknisestä näkökulmasta. Turpeen käytön kehittyminen riippuu voimakkaasti kivihiilen ja turpeen keskinäisestä kilpailuasetelmasta. Turpeen käyttö tulee keskittymään lähinnä yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon teollisuus- ja kaukolämpökohteissa. KIVIHIILI Kivihiilen käyttö energiantuotannossa on lisääntynyt viime vuosina Suomessa johtuen erityisesti hiilen ja päästöoikeuksien markkinahintojen laskusta. Myös sähköntuotantotuen muutokset heikensivät hakkeen käytön kilpailukykyä hiileen nähden etenkin lauhdetuotannossa. Nykytilanteessa kivihiili on selvästi kilpailukykyisin polttoainevaihtoehto lauhdetuotannossa, mutta myös yhteistuotannossa kivihiili on monin paikoin kilpailukykyinen kotimaisten polttoaineiden kanssa. Kivihiilen käytön kehitys on ollut vastakkaista pitkänaikavälin tavoitteiseen vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilista tuontipolttoaineista. TUONTIPUU Tuontipuu on vaihtoehto etenkin itäisemmässä Suomessa, jonne on Venäjältä saatavilla energiapuueriä hyvinkin kilpailukykyisesti. Myös rannikon laitoksissa tuontipuu voi maksukyvyn noustessa olla hyvinkin houkutteleva hankintalähde. Tällöin hankinnan suunta tulisi kääntymään myös esimerkiksi Baltian maihin. Edullisia spoteriä voi olla tarjolla eri puolilta maailmaa, mutta nämä voivat toimia vain täydentävänä osana hankintaportfoliota. Laajamittainen biomassan tuonti Suomeen nostaisi keskimääräiset kustannukset lähelle nykyistä kuitupuun hintatasoa, jolla metsäteollisuus hankkii ulkomaista raaka-ainetta. 4
5 KUITUPUU Energiateollisuuden puustamaksukyky tulee muiden polttoaineiden hinnoista riippuen todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa kuitupuun mitat täyttävää puuta ohjautuu polttoon nykyistä enemmän. Kanto- ja hakkuutähdepotentiaali hyödynnetään nykyisellään jo suhteellisen tehokkaasti, joten puupolttoaineen käytön kasvu tulee keskittymään etenkin järeämpään runkopuuhun. Osa toimijoista onkin siirtänyt hankintaa kohti järeämpiä leimikoita puun korkeammasta kantohinnasta huolimatta. Järeämpien kohteiden houkuttelevuutta energiakohteena nostavat mm. alhaisemmat korjuun yksikkökustannukset sekä hyvälaatuinen raaka-aine. Hyvälaatuinen rankahake onkin ollut energiatoimijoiden suosiossa etenkin talven huipunkäyttöaikoina, vaikka se jakeena onkin kallein energiapuulaji. Metsäyhtiöiden näkökulmasta kuitupuun saatavuus ja hinnan pysyminen kohtalaisena voidaan nähdä oleellisempana kuin se, kuinka paljon kuitupuuta lopulta määrällisesti ohjautuu polttoon. Kuitupuun mitat täyttävän puun lisääntyvä käyttö energiatuotannossa voi kuitenkin lisätä painetta metsäteollisuuden puunhankintakustannusten kasvuun. Koko maan tasolla kuitupuun hakkuupotentiaali mahdollistaisi lisääntyvän energiakäytön etenkin alueilla, joissa harvennushakkuiden hyödyntämisaste on keskimääräistä alhaisempi. Pöyryn puupolttoaineiden markkinamalli Laitos- ja toimijakohtaiset hinta- ja saatavuuslaskelmat Laajat toimiala-analyysit, vaikutusmekanismitarkastelut Mahdollisuus sisällyttää myös turvetuotanto, kuitu- ja tukkipuun tarjonta sekä metsäteollisuuden kysyntä Kattila- ja voimalaitostietokanta Metsäteollisuustietokanta Biojalostustietokanta Leimikko- ja pienpuutietokanta Kysyntä Optimointimalli Tarjonta PÖYRYN POLTTOAINEMARKKINAMALLI: Puupolttoaineiden käyttöä voidaan tarkastella Pöyryn puupolttoaineiden markkinamallilla. Sen peruspilareina ovat polttoaineiden kysyntä- ja tarjontatietokannat. Polttoaineiden tekninen käyttö- ja kysyntäpotentiaali pohjautuu Pöyryn kattilatietokantaan, jonka perusteella pystytään ennakoimaan laitoskohtaiset kysynnät niin nykyisissä kuin tulevissa investointikohteissa. Biojalostustietokannan avulla arvioidaan tulevaisuuden kysyntä uusissa biojalostamoissa sekä esimerkiksi pelletin tuotannossa. Puupolttoaineiden tarjontapotentiaali perustuu metsäteollisuuden kiinteisiin sivutuotteisiin sekä perinteiseen metsähakkeeseen. Sivutuotteen tarjonta perustuu Pöyryn metsäteollisuustietokantaan, jolla määritetään tuotantoennusteeseen pohjautuva sivutuotteen synty. Metsähakkeen tarjontapotentiaali (hakkuutähteet, kannot ja pienpuu) pohjautuu Metsäteho Oy:n kanssa yhteistyössä määritettyyn aineistoon*. Markkinamallinnukseen on mahdollista sisällyttää esitetyn lisäksi myös turvetuotanto, kuitu- ja tukkipuun tarjonta sekä metsäteollisuuden kysyntä. Energiateollisuuden lisäksi mallilla voidaan toteuttaa myös metsäteollisuutta palvelevia tarkempia analyyseja ainespuumarkkinoita koskien. * Perustuen tarjonta-aineiston päivitykseen julkaisusta Kiinteiden puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 66/
6 Merkitys yksittäiselle toimijalle MERKITYS YKSITTÄISELLE TOIMIJALLE Polttoaineiden saatavuus, kustannukset ja hankinnan varmistaminen ovat ratkaisevassa roolissa kannattavassa energialiiketoiminnassa. Markkinoiden tuleva kehitys herättää paljon kysymyksiä ja toimijoiden tulee huomioida paljon eri tason tekijöitä kannattavan liiketoiminnan takaamiseksi. TOIMINNAN SUUNTA JA OIKEAN STRATEGIAN VARMISTAMINEN Toteutuessaan uusilla laitoshankkeilla tulee olemaan merkittävä vaikutus nykyisten toimijoiden polttoaineen hankintaan. Sekä metsäteollisuuden, energiayhtiöiden että polttoaineen toimittajien tulisi huomioida tulevaisuuden muuttuva markkinatilanne jo tänään tunnistaakseen siihen liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi on tärkeää ymmärtää oman lähiympäristön lisäksi koko energiantuotannon kenttään ja polttoainemarkkinoihin liittyvät muutostekijät. Näkemys todennäköisistä ja mahdollisista skenaarioista sekä tulevaisuuden muutoksista auttaa rakentamaan tämänhetkisen liiketoimintamallin siten, että se vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin. Pöyryllä on vahva globaali osaaminen energia- ja metsäteollisuuden toimialoilta. Tämä yhdistettynä laajaan ja konkreettiseen projektikokemukseen Suomessa antaa Pöyrylle vahvat lähtökohdat tukea Kuinka yksittäisen toimijan on seurattava muutoksia? Mikä on polttoaineen optimaalinen hankintaportfolio? Kuinka varautua turvetuotannon vaihteluihin? Onko energiayhtiön syytä integroitua hankintaketjuun? Mitkä ovat ulkomaiset raaka-ainelähteet? Mikä on kilpailijoiden polttoaineen hankinta-asema? Kuka jää kiristyvässä markkinatilanteessa paitsioon? Mikä on polttoaineen tuottajan optimaalinen toimintamalli? Kuinka maksimoida polttoaineen laatu ja kate? Kuinka muuttuvat ohjausmekanismit, päästöoikeuden hinta ja muut markkinatekijät vaikuttavat omaan liiketoimintaan? Kuinka varmistaa investointien perusta? asiakkaidemme liiketoiminnan suunnittelua ja oikeiden vaihtoehtojen tunnistamista. Kotimaan polttoainemarkkinoilla olemme tukeneet lukuisia asiakkaita mm. seuraavilla aihealueilla: Polttoaineen hankintastrategiat, operatiivisen hankinnan toimintamallit ja johtamisjärjestelmät Polttoaineen saatavuus- ja kustannusmallinnukset, markkina- ja toimiala-analyysit. Pöyryn puumarkkinoiden kysyntä-tarjontamallinnus sisältäen sekä metsä- että energiateollisuuden. Investointivaihtoehtojen tunnistaminen, kannattavuuslaskelmat ja riskien arviointi Paula: Tähän tulee uudet puustamaksukyky kuvaajat (2kpl). Voisi laittaa esimpaula: vierekkäin Tähän samaan tulee uudet tilaan puustamaksukyky kuvaajat (2kpl). Voisi laittaa esim vierekkäin samaan tilaan. Teksti liittyy sekä tähän että edelliseen kuvaan. KUVA 3 - PUUSTAMAKSUKYKY JA SEN KEHITTYMINEN ERI POLTTOAINEIDEN HINNOILLA /MWh Turpeen ja metsähakkeen hintakehitys CO2-kustannus Laskennallinen maksukyky metsähakkeesta Metsähakkeen markkinahinta Jyrsinturpeen markkinahinta CHP-laitoksen puustamaksukyky turpeeseen ja hiilen perustuen /MWh (2014 Q1) Puun tuki Päästökaupan vaikutus Energiaveron vaikutus Kilpailevan polttoaineen hinta Maksukyky on laskettu perustuen tyypilliseen CHP-laitokseen (rakennusaste ½). Maksukyvyssä ei ole huomioitu hakkeen mahdollisesti turvetta korkeampia käsittelykustannuksia laitoksella. 0 0 Turve Hiili 6 COPYRIGHT PÖYRY COPYRIGHT PÖYRY
7 Me Pöyryllä kannustamme kansainvälistä asiantuntijaverkostoamme osallistumaan aktiivisesti oman alansa ajankohtaisiin keskusteluihin sekä tuottamaan uusia näkemyksiä ja haastamaan vallitsevaa olotilaa. Pöyryn näkökulma on käytännönläheinen, helposti ymmärrettävä ja ongelmalähtöinen tapa jakaa tuoreimpia ajatuksiamme. Vastuuvapauslauseke Pöyry pidättää kaikki oikeudet tähän julkaisuun. Julkaisua ei saa kopioida tai käyttää missään muodossa kokonaan tai osaksi ilman Pöyryn kirjallista etukäteistä suostumusta. Julkaisu perustuu osin tietoihin, joihin Pöyry ei voi vaikuttaa. Pöyry ei anna mitään vakuutusta (nimenomaista tai hiljaista) tämän julkaisun sisältämän informaation täsmällisyydestä tai oikeellisuudesta. Pöyry ei vastaa mistään tämän julkaisun käyttämisestä tai siihen luottamisesta aiheutuneesta vahingosta. Tämä julkaisu voi sisältää arvioita tulevaisuudesta, jotka ovat alttiita epävarmuuksille ja oletuksille. Tulevaisuuden arvioihin liittyvien subjektiivisten tulkintojen ja luonnollisten epävarmuuksien johdosta niiden toteutumista ei voi taata ja todelliset tulokset saattavat poiketa esitetyistä arvioista. Tulevaisuuden arvioita ei voida pitää varmoina, vaan ainoastaan yhtenä esimerkkinä siitä, mitä voi tapahtua. 7
8 Pöyry Management Consulting Pöyry Management Consulting Oy Jaakonkatu 3, PL 4, Vantaa, Finland Juha Elo, Senior Principal Puh Terttu-Leea Saarenpää, Principal Puh kuvat: colourbox.com Pöyry on kansainvälinen konsultointi- ja suunnitteluyhtiö. Palvelemme energia-alan ja teollisuuden asiakkaita maailmanlaajuisesti. Paikallispalveluissa keskitymme avainmarkkinoillemme. Tarjoamme liikkeenjohdon konsultointia ja suunnittelupalveluita sekä vahvaa projektien toteutuskykyä ja asiantuntemusta. Keskeiset toimialamme ovat energiantuotanto, sähkön siirto ja jakelu, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja biojalostus, metalli- ja kaivosteollisuus, liikenne ja vesi. Pöyryllä on laaja paikallistoimistoverkosto ja yhtiön palveluksessa on noin asiantuntijaa. Pöyry Näkökulma 2014/09 V3
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotMILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?
MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotTURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ
TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ Pöyry Management Consulting Oy Tiedotustilaisuus - TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE Sääolosuhteet olivat kesällä 2012 turvetuotannon
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotPUUMARKKINATYÖRYHMÄN KOKOUS ESITYS PÖYRYN PUUMARKKINAMALLISTA. Petteri Pihlajamäki, toimialajohtaja Pöyry Management Consulting Oy
PUUMARKKINATYÖRYHMÄN KOKOUS 5.6.2014 ESITYS PÖYRYN PUUMARKKINAMALLISTA Petteri Pihlajamäki, toimialajohtaja Pöyry Management Consulting Oy PÖYRYN PUUMARKKINAMALLI - JOHDANTO Pöyry on kehittänyt puumarkkinoiden
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT
METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT Metsäbiomassa ja metsäteollisuus-asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy/ Sami Pastila METSÄTEOLLISUUDEN PUUNKÄYTTÖ YLI 70 MILJ. KUUTIOTA Kotimaiset
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotBioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö
LisätiedotPuuenergia nyt ja tulevaisuudessa
Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotVuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotJyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia
Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
LisätiedotMistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö
Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotTEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotKotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma
Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotPuun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
LisätiedotEnergiaverot 2011 (lämmöntuotanto)
Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle
LisätiedotMetsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Metsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Gaia Consulting 17.3.2015 1 Gaia 17 March 2015 Johdanto Tämä selvitys arvioi, mitä alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia ja päästövaikutuksia
LisätiedotEnergiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014
Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotMinisterin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu
Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla
LisätiedotMAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA
MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA Selvitystyö Energiateollisuus ja Metsäteollisuus ry:lle 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotMetsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu
LisätiedotSuomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset
Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotPuun energiakäyttö 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-
LisätiedotPUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy
PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta
LisätiedotArvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020
Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotL&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa
L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotTiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT
Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat
Lisätiedot