Verovapaa vuokratyövoima polkee työehtoja s. 3 Ablemans Oy:n irtisanomiset törkeyden huippu s. 5. Uusi toimitsija Tuureporinkadulle s.

Transkriptio

1 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 2/ Jyrki Yrttiaho: Verovapaa vuokratyövoima polkee työehtoja s. 3 Ablemans Oy:n irtisanomiset törkeyden huippu s. 5 Uusi toimitsija Tuureporinkadulle s. 4 Metallin työllisyystilanne puhutti: Nuorisojaosto koolla Kirjalassa s. 6 Valitse työpaikallesi työsuojeluvaltuutettu! Työsuojeluvaltuutettu on valittava vähintään 10 työntekijän työpaikalle työntekijöiden edustajaksi työpaikkakohtaiseen työsuojelutyöhön. Myös pienemmillä työpaikoilla on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. Vaalit tulee järjestää pääsääntöisesti marrasjoulukuun aikana. Valittujen toimikausi on kaksi seuraavaa kalenterivuotta. Lisätiedot: Ari Airo

2 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Pääkirjoitus 2/09 METALLITYÖVÄEN LIITTO JATKAA SITTENKIN Kesäkuun alussa ylimääräisessä Metallityöväen Liiton liittokokouksessa saatiin säilytettyä itsenäinen Metalliliitto. Kokouksen päätöksellä kaatui TEAM-liittohanke. Siihen vaadittiin kaksi äänestystä. Molemmilla äänestyskerroilla tulos oli kuitenkin lähes sama. Tästä tuloksesta kiitän kaikkia Vaikuttajien liittokokousedustajia. Ilman ryhmäpäätöstäkin äänestystulos oli se mikä oli. TEAMhankkeen selvitysten pohjalta lähdetään nyt kehittämään uutta ja vahvempaa Metallityöväen Liittoa. Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että liittoamme kehitetään edunvalvontaa tukevaan suuntaan. Kesän aikana tehtiin uusi työehtosopimus teknologiateollisuuteen. Siinä miten se taas tehtiin, on ihmettelemistä, kun liittotoimikunnalla ja liittovaltuustolla ei ollut sopimuksen sisällöstä mitään tietoa ennen kuin vasta kokouksessa, jossa päätetiin sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Onko tämä sitä avointa toimintaa jota on liiton johdon taholta luvattu? Ennen vanhaan kerrottiin neuvottelujen tavoitteista etukäteen, toisin kuin nyt. Samoin neuvottelujen edistymisestä sekä uuden sopimuksen sisällöstä kerrottiin jäsenistölle pääluottamusmiesten välityksellä. He pitivät työpaikoilla kokouksia ja antoivat kokouksen pohjalta palautetta ja tukea neuvottelijoille saadakseen tavoitteet toteutetuksi. Tällainen salailu, jota liiton johto nyt harrastaa, on jäsenten aliarvioimista, liiton johdon ylimielisyyttä jäseniä kohtaan tai rohkeuden puutetta tuoda asiat julki jäsenten arvioitavaksi ennen kuin sopimus on allekirjoitettu. Itse sopimus on tilanteeseen nähden pitkin hampain hyväksyttävissä, tosin siihen on jäänyt sellaisia elementtejä, joita ei saisi missään tilanteessa hyväksyä, kuten paikallisen sopimisen lisääminen. Tämä on vastoin liittokouksen päätöstä. Kiitokset! Haluan kiittää ammattiosaston toimikuntaa, jäseniä ja muita toimijoita.koskien niin nykyisiä toimijoita kuin aktiivitoiminnasta jo luopuneitakin. Vuosia, jopa vuosikymmeniä jatkunut tiivis sekä hieno yhteistyö on tässä muodossa päättynyt siirryttyäni nyt muihin tehtäviin ja sitä myötä rivijäseneksi. Menneet vuodet ovat olleet täynnä tekemisen meininkiä ja hyvää yhdessäoloa. Paljon on koettu yhdessä niin iloja kuin huonompiakin hetkiä. Niin on vastakin. Edelläkävijän osa ei aina ole helppo. Metalli 49 on vahva. Kovassa paineessa hiilestä on puristunut metallin kentässä edunvalvonnan timantti. Osastolla on nyt myös toimivat toimitilat yhden katon alla, joissa voi järjestää niin kokoukset kuin koulutuksetkin, joten sitäkin kautta omavaraisuus on parantunut huomattavasti. Lisäksi haluan kiittää myös niitä yhteistyötahoja, joiden kanssa vuosien varrella sain tehdä hedelmällistä, jäsenistön hyväksi koitunutta yhteistyötä. Olen vakuuttunut, että yhteistyö neliysin kanssa jossain muodossa jatkuu. Hyvää jatkoa toivottaa Pasi Kankaanpää, Metalli 49, jäsen Seppo Leino 60 vuotta Seppo toimi vuosina osaston puheenjohtajana ja Wärtsilän luottamustehtävissä 70-luvun alusta saakka. Seppo on aktiivinen Suomi Venäjä seuran hallituksen jäsen ja mukana W46 -kerhon toiminnassa: Metalli 49 onnittelee! MUUTOKSIA AMMATTIOSASTOSSAMME Loppukesästä tapahtui ammattiosastossamme muutoksia, kun toimitsijamme Pasi Kankaanpää ilmoitti saaneensa uuden työn työsuojelupiiristä ja sanoutui irti ammattiosastomme toimitsijan tehtävästä. Kiitän Pasia ammattiosastomme ja myös Metallityöväen Liiton hyväksi tehdystä työstä, varsinkin panotuksesta säilyttää Metallityöväen Liitto itsenäisenä ammattiliittona. Siinä Pasi teki kovaa työtä itseään säälimättä. Toivotan Pasille onnea ja menestystä uudessa työtehtävässä. Pasin ilmoituksen jälkeen tuli kiire saada valittua uusi toimitsija ammattiosastolle. Työjaosto suoritti nopean haravoinnin mahdollisista henkilöistä, jotka olisivat päteviä ko. tehtävään ja löytyihän sellainen. Ammattiosastomme toimikunnan pitkäaikainen jäsen, tämän hetkinen varapuheenjohtajamme ja Multiliftin pääluottamusmies Raimo Kytömaa täytti ne kriteerit, jotka laadimme ennen valintaa. Toivotan Raimolle menestystä suoriutua siinä vaativassa tehtävässä johon hänet valitsimme! Toivotan kaikille hyvää syksyä ja työllisyyden parantumista, Antero Palomäki puheenjohtaja Metalli 49 Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti 36. vuosikerta Toimisto, Tuureporinkatu 17 C Turku Puhelin Telefax (02) Sivun valmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen, Somero Paino: Salon Lehtitehdas 2009 Toimitusneuvosto: Pasi Kankaanpää (pj.) Susanna Aalto Pasi Heikkilä Sari Holappa Samuli Vienonen Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja Aikooko Suomi unohtaa asbestisairaansa? Kansalaisinfo eduskunnassa ti klo Asiantuntijapuheenvuorot: - Antti Jääskeläinen, Oikeuslääkäri, LKT - Pirjo Autio, Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Tilaisuudessa puhetta johtaa kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Asbestialtistuneiden liiton sekä Metalli 49:n kanssa. Ilmoittautumiset Metalli 49:n toimistoon toimistonhoitaja Anu Tuoviselle, puh , anu. tuovinen@metalli49turku.fi pe mennessä. Tilaisuus on maksuton, ja tilaisuuteen on linja-autokuljetus Tku - Hki - Tku

3 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 Tuelle ja tilauksille korkea kotimaisuusaste sekä tiukennuksia sanktioihin ja valvontaan harmaan talouden torjumiseksi Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho vaatii innovaatiotukea telakkateollisuudelle Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vas./ Varsinais-Suomi) vaati vuoden lisätalousarvion ja vuoden 2010 budjetin lähetekeskustelussa eduskunnassa telakkateollisuudelle innovaatiotukea. Suomen telakkateollisuus on äärimmäisen vaikeassa tilanteessa. Tilauskanta on valmistumassa ja raaka pudotuspeli maailmanmarkkinoilla uhkaa koko alan tulevaisuutta Suomessa ja yli työpaikkaa. Turun seudun kannalta menetykset olisivat korvaamattomia. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen lupasivat elo-syyskuussa vieraillessaan Turussa telakoille innovaatiotukea sekä lisäbudjetissa että ensi vuoden varsinaisessa budjetissa. Lopullisessa budjettiesityksessä tukea ei esitetä lainkaan, ihmetteli Yrttiaho. Hän vaati myös innovaatiotuen ja valtion omien alushankintojen ehdoksi korkeaa kotimaisuusastetta. Miten hallitus aikoo varmistua siitä, että tilausten ja elvytyksen hyöty ei valu harmaan talouden keinottelijoiden taskuihin. Miten huolehditaan siitä, että kotimaisen ammattityövoiman työllistyminen pidetään etusijalla. Valtion tilausten työllisyysvaikutusta Suomessa heikentää se, että huomattava osa tilausten arvosta teetetään alihankinnassa joko Suomen rajojen ulkopuolella tai Suomessa ulkomailta tuodulla halpatyövoimalla, jonka työehtoja firmat polkevat eivätkä myöskään huolehdi verojen ennakonpidätyksistä ja muista työnantajavelvoitteista, Yrttiaho perusteli ja vaati sanktioiden ja valvonnan tiukentamista harmaan talouden kitkemiseksi. Budjettialoitteessaan kansanedustaja Yrttiaho esittää telakkateollisuuden 0innovaatiotukeen 21 miljoonaa euroa vuodelle 2010.s Ministeriö vastasi kansanedustaja Jyrki Yrttiaholle: Ministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan telakoiden innovaatiotukiratkaisua Työ- ja elinkeinoministeriö vastasi Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaholle tiedusteluun telakoiden innovaatiotuesta. Käsittelyssä olevassa tämän vuoden toisessa lisäbudjetissa ja vuoden 2010 budjetissa laivanrakennusteollisuuden innovaatiotukea ei esitetä. Ministeriö kertoo vastauksessaan hallituksen sitoutuneen innovaatiotuen maksamiseen:,mutta konkreettiset esitykset tehdään asetettavan työryhmän ehdotusten pohjalta loppusyksystä. Eli tarkoitus on tehdä eduskunnalle lisäysehdotus vielä syksyn aikana ns. VM kirjeellä. Työryhmää ollaan parhaillaan asettamassa, vastauksessa todetaan. Kansanedustaja Yrttiaho vaatii tuen ehdoksi telakkatyön kotimaisuusasteen korottamista ja suomalaisen ammattityövoiman työllisyyden ensisijaista turvaamista. Harmaan talouden 1. torjuntaohjelman 6-vuotispäivänä: Verovapaa vuokratyövoima polkee työehtoja Eduskunnassa on tämän vuoden aikana ollut säädettävänä pari lakimuutosta, joilla tavoitellaan viranomaisyhteistyön tehostamista harmaan talouden torjunnassa. Parhaillaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee ulkomaalaisrekisterilain ja verotusmenettelylain muutoksia. Lakiesitykset ovat sirpaleisia ja verohallituksen/valtiovarainministeriön tahto tehokkaan lainsäädännön synnyttämiseksi näyttää puuttuvan. Jarrupoljinta painaa joukko valtakunnan isokenkäisiä. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on todettu: Osana harmaan talouden torjuntaa selvitetään mahdollisuus luoda julkinen tietopalvelu, josta voidaan varmistaa, että palveluntarjoaja on hoitanut vero-, työnantaja- yms. velvoitteet asianmukaisesti. Kun tiedustelin valmistelujen vaihetta, sain vastauksen, että asia ei ole edennyt. Julkinen tietopalvelu tarvitaan. On täysin käsittämätöntä, että Suomessa on sallittu pian 6 vuotta kymmenien tuhansien EU-alueelta välitettyjen vuokratyöläisten polkumyynti ja täkäläisten työehtojen rikkominen sekä kaiken lisäksi lähes täydellinen verovapaus. Verohallituksen arvion mukaan yli 90 % tästä työvoimasta ei noudata voimassa olevaa vero- ja sosiaalivakuutuslainsäädäntöä. Kuinkahan moni suomalainen ilmoittautuisi verotoimistoon, jos rekisteröityminen olisi vapaaehtoista? Julkisuudessa hieman yksioikoisesti sormi osoittaa ulkomaille tai tänne välitettyihin työntekijöihin. Suomeen välitetty työntekijä tekee elääkseen työtä, jota hänelle osoitetaan. Harmaan talouden juuret ovat todellisuudessa Suomessa ja vaikka siinä ovat mukana myös ulkomaiset yritykset ja rahat, on harmaa liiketoiminta usein junailtu Suomesta käsin. Kun laiton toiminta Elvytysraha valuu halpamaihin, kova talousrikollisuus pesiytymässä Suomeen on saanut rauhassa vuosia vakiintua, on myös ns. kova talousrikollisuus rakentamassa pesää mm. rakennusalalle ja laivanrakennusteollisuuteen. Tästä muistuttavat jatkuvasti mm. rakennusalan järjestöt, rikospoliisi, syyttäjälaitos ja talousrikostutkijat. Harmaan talouden salliminen, pimeä työ vie yhteiskunnalta työntekijää kohti laskettuna laiminlyötyinä veroina, eläke- ja sosiaalimaksuina enemmän kuin keskipalkkainen kirvesmies tai telakkatyöläinen saa nettopalkkaa. Summa koostuu laiminlyödyistä arvonlisäveroista, työntekijän tuloveroista, työeläke- ym. sosiaalimaksuista. Ei ihme, että yhteiskunnan menetykset nousevat helposti satoihin miljooniin. Talouslama on kiristänyt entisestään kilpailua vähenevistä tilauksista. Epäterveet ilmiöt lisääntyvät. Myös valtion ja kuntien vero- ja velkarahoin käynnistetyissä investoinneissa ja suurehkoissa alus- ja laitetilauksissa työ uhkaa valua alihankintoina ulkomaille tai vero- ym. velvoitteita ja suomalaisia työehtoja rikkoville yrityksille. On asetettava ehtoja ja vaadittava korkeaa kotimaisuusastetta, suojattava osaamistamme, elvytettävä kotimaista työtä ja työllisyyttä, eikä harmaata taloutta. Jyrki Yrttiaho, kansanedustaja/ vas. työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Pasin pakina Telakan tilanne Turun, Raision, Naantalin ja useiden muiden lähikuntien talous elää pitkälle Turun Pernon telakan tilauskuorman mukaan. Nyt tuontantokäppyrät näyttävät heikommilta kuin koskaan, koska uusia laivakauppoja ei Yhdysvaltain tempaiseman laman seurauksena ole tehty käytännössä lainkaan. Jotain sikakopin resoreita ja kannakkeita on sikainfon katveessa väsäilty, mutta niiden työllistävä vaikutus on marginaalinen. Päällimmäisenä näyttääkin olevan aihe nimeltä lomautus sekä halpatyövoiman sisäänajo vajaakuorman varjolla. Tämäkin niin, että toivottavasti sikatauti iskee omaan väkeen vasta sen jälkeen, kun lomautus on alkanut, ettei vaan tarvitse jäädä työnantajan kustantamalle sairaslomalle. Telakkalla on ollut vuosien mittaan monenlaisia viruksia muuallakin kuin tietokoneissa. Nyt yksi hiljaa oleileva virus eli ay-liike on saatava hereille. Telakalla on tapahtunut käsittämättömiä juttuja alihankintayrityksissä. Pitkään suomalaisia yrityksiä palvelleita työntekijöitä on kehotettu fyysisesti ja henkisesti poistumaan palkkakustannuksineen. Samaan kuolemanvetoon on palkattua ulkomaista halpatyövoimaa korvaamaan kalliit suomalaisduunarit. Jo nyt on havaittavissa, että nämä kalliit suomalaiset joutuvat palaamaan sorvin ääreen paikkaamaan yhteistyökumppaniemme sudet ja ihan vähän kalliimmalla. Järkeä vai ei, mutta telakan pamppujen taholta on ilmoitettu, että näinhän toimitaan ulkomaillakin mm. Italiassa. Lahopäistä touhua, mutta meidän päällikkömme eivät ymmärrä, ettei Suomella ole niin tappiin asti varaa maksaa valtion tukea telakoille, kuten mafiavetoisilla huijarimailla esimerkkinä Italia, vaikka joitain säälieuroja saisimmekin. Pasi Heikkilä levyseppä, STX-Europe Turun kaupunginvaltuutettu (vas)

4 4 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Raimo Kytömaa on Metalli 49:n uusi toimitsija Toimitsija Raimo Kytömaa, 44, näkee Metalli 49:n huomattavana alueellisena vaikuttajana paitsi työmarkkina-asioissa myös alueen kunnissa ja oman liiton sisällä. Piikki liiton lihassa Kytömaa on toiminut nostolavalaitteita valmistavassa Multiliftissä luottamusmiestehtävissä viisitoista vuotta. Kolmetoista niistä on kulunut varapääluottamusmiehenä ja kaksi viimeistä pääluottamusmiehenä. Raimo on lisäksi ollut muutamana vuoden Metalli neljäysin varapuheenjohtaja. Osaston väki ja luottamusmiehen tehtävät ovat tulleet tutuksi, hän sanoo. Aiemmat tehtävät antavat hyvän pohjan työskennellä osaston toimitsijana. Toimitsijan työ muistuttaa luottamusmiehen tehtävää edunvalvonnan osalta. Lisäksi on tietysti paljon erilaisten koulutus- ja muiden jäsentilaisuuksien järjestelytehtäviä. Tuskin kahta samanlaista päivää tulee olemaan, Kytömaa arvelee. Metalli 49:n hän näkee vahvana alueellisena vaikuttajana. Neljäysiläisiä toimiii lukuisissa luottamustehtävissä myös ay-liikkeen ulkopuolella, uusi toimitsija muistuttaa. Myös lmetalliliiton sisällä hän pitää neljäysin vaikutusta merkittävänä. Osasto on tarpeellinen piikki liiton lihassa. TES lisää paikallista sopimista Uudessa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on sovittu vain puolen prosentin palkankorotuksesta, joka vieläpä on työnantajalle käytännössä vapaaehtoinen. Ongelmia tulee erityisesti pienillä työpaikoilla arvelee Kytömaa: Kun isäntä pistää vastakkain palkankorotuksesta luopumisen ja irtisanomisen on selvä, että työntekijät luopuvat korotuksesta. Suurilla työpaikoilla, kuten telakalla, joissa on vahva neuvottelukulttuuri pärjätään kyllä, mutta Kaksikymmentä vuotta Multiliftillä työskennellyt Raimo Kytömaa, 44, valittiin Metalli 49:n toimitsijaksi syyskuun alussa Pasi Kankaanpään siirryttyä Työsuojelupiirin tehtäviin. Neljäysin asema talousalueella on erittäin merkittävä, sanoo yli 8000 jäsenen organisaation vastatakseen saanut uusi toimitsija. pienet verstaat ovat kokonaan toinen juttu. Metallin Vaikuttajat tähtäsivät parempaan sopimukseen, mutta Metalliliiton suurempi sosiaalidemokraattinen ryhmä ei valitettavasti sitoutunut hakemaan parannuksia. Paikallinen sopiminen lisääntyi ja Kytömaa pelkää sen tulleen jäädäkseen. Liittokokouksesta oli selkeät päätökset siitä, ettei paikallista sopimista nykyisestä lisätä, Kytömaa muistuttaa. Pikkuruisena parannuksena hän mainitsee varaluottamusmiehen aseman vahvistamisen. Lisää panoksia paikallistasolle Varsinais-Suomessa metallialan vaikeudet ovat tällä hetkellä tuntuvia. Telakan tilausten jatkoa jännittävät monet. Myös Raimon entisellä työpaikalla Multiliftillä käydään yt-neuvotteluja kaikkiaan 60 työntekijän vähentämisestä. Kytömaan mukaan Metallin edunvalvontaa parantaisi huomattavasti, jos luottamusmies saataisiin jokaiselle työpaikalle. Pienten työpaikkojen luottamusmiehiä pitäisi lisäksi saada nykyistä enemmän koulutukseen. Vain näin voidaan vastata paikallisen sopimisen haasteeseen. Metalliliitto olisi halutessaan todella vahva, mutta valitettavasti kaikki Helsingissä eivät enää näe asioita metallimiehen ja -naisen arjesta käsin, Raimo valittelee. Monessa tapauksessa Helsingin edunvalvontaosaaminen on etääntynyt paikallisista murheista. Metallityöväen Liiton ylimääräinen liittokokous Metallityöväen Liiton 110-vuotisen historian toinen ylimääräinen liittokokous Tampere- talolla alkoi Demarien massiivisella alkuvyörytyksellä. Joka vaalipiiristä yksi kävi ylistämässä TEAMia. Lisäksi ne Tuomaat, jotka julkisuudessa olivat epäilleet hankkeen mielekkyyttä, kävivät nyt myös todistamassa TEAM uskoaan. Useimmissa puheenvuoroissa tyydyttiin vain ylistämään TEAM- hankkeen neroutta, mutta osassa käytettiin vähemmistöryhmästä alatyylistä nimittelyä, kuten telaketjukommunistit, pienijoukkio ja muuta sen suuntaista. Mutta kuten usein ennenkin, nämä puheet kääntyivät heitä vastaan. Ryöpytys käänsi loppujenkin päät vaikuttajien ryhmässä. Eräs kokousedustajamme sanoikin, että vielä Turusta lähdettäessä hän oli päättänyt äänestää kyllä, mutta kuultuaan tämän alkuvyörytyksen hän ei enää äänestä kyllä mistään hinnasta. Vaikuttajilla ei ollut äänestyksiin ryhmäpäätöstä, vaan sovittiin, että jokainen saa äänestää aidosti omantuntonsa mukaan. Äänestyksissä Shown aineksia Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin jatkaako Metallityöväen liitto TEAM- projektissa. Äänet jakautuivat seuraavasti: 179 ei ja 306 Jaa. Yksi äänesti tyhjää. Äänestys suoritettiin useissa puheenvuoroissa vaaditulla suljetulla lippuäänestyksellä. Se oli hyvä tapa, koska sillä varmistettiin se, että jokainen voi äänestää siten kun omatunto sanoi. Toisessa äänestyksessä piti selvittää edellytykset liiton purkamiselle eli lakkauttamiselle ja varojen siirtämiseksi TEAMille. Siitä tehtiinkin sitten oikein show. Äänestystapa oli suullinen, eli jokainen liittokokousedustaja vuorollaan marssitettiin Tamperetalon estradille puhujanpönttöön kertomaan muille äänestääkö jaa vai ei. Tulos oli: 181 ei ääntä ja 303 jaa ääntä. Kaksi vaikuttajien ryhmästä oli poissa. Ainoat Itsenäisen metallin puolesta ja Keskustan edustajat äänestivät myöskin ei. Johtopäätösten aika Äänestyksestä tehtiin johtopäätös. TEAMin kannattajat eivät saaneet sääntöjen mukaan Liiton lakkauttamiseen ja varojen siirtoon tarvittavaa ¾ enemmistöä marraskuuksi suunniteltua purkukokousta ei siis tarvitse järjestää, vaan Metallityöväen liitto irtautuu TEAM-hankkeesta ja jatkaa itsenäisenä liittona. Paperiliittohan jo rukkasi sääntöjään siten että 2/3 osaa riittää. Jos Metallilla olisi ollut kesäkuussa käytössään vastaavat säännöt, niin TEAM olisi kaatunut silti, koska silloin olisi riittänyt 163 ei ääntä. Mutta tällaisesta sääntömuutoksesta varmaan keskustellaan seuraavassa liittokokouksessa, koska demarit ajavat sellaista muissakin johtamissaan liitoissa. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja Riku Aalto piti uhkaavan sävyisen loppupuheenvuoron, kuten demarien Kuusikkokin, joka tirautti vielä sanojensa vahvistukseksi lopuksi kyyneleenkin Lipposen tapaan. Joka tapauksessa jäsenistön edunvalvonta jatkuu itsenäisessä metallityöväenliitossa ja TEAM-projektihallitus päätti haudata hankkeen kokonaisuudessaan Metallin liittotoimikunta päätti aloittaa organisaatiouudistuksen itsenäisessä Metallityöväen Liitossa. Loppupohdintaa Vaikuttajien ryhmää syytettiin jäsenäänestyksen yli kävelemisestä. Minusta tilanne oli aivan toinen kesäkuussa, kun se oli keväällä jäsenäänestyksen aikaan. Olennaista oli sähköliiton poisjäänti. Heidän kanssaan metallilla on kaikkein eniten päällekkäisyyksiä sopimuksissa. Pienet liitot eivät saaneet talouksiaan tasapainoon sovitulla tavalla, vaan pyrkivät peittelemään talousvaikeuksiaan, kuten todellista jäsenmääräänsäkin. Niissä olosuhteissa ei olisi voitu mitenkään toteuttaa ennen jäsenäänestystä luvattua jäsenmaksun alentamista. Sillä lupauksella saatiin paljon kyllä ääniä jäseniltä. Nyt tietenkin heikkenevä talous luo painetta jäsenmaksun nostoon joka tapauksessa. Vielä väitän, etteivät jäsenet täysin olleet perillä siitä, että TEAMiin liittyminen olisi merkinnyt Metalliliiton lakkauttamista. Monilla haastattelemillani jäsenillä oli se käsitys, että asia toteutetaan sen alkuperäisen unionimallin pohjalta eli että joitain toimintoja yhdistellään, mutta itsenäiset liitot pysyvät, toimivat vain tiiviimmässä yhteistyössä. Tätähän Paperiliiton Jouko Ahonenkin on esittänyt. Toivottavasti nyt Metallin organisaatio uudistuksessa käytetään hyväksi sitä tietoa, mitä TEAM- selvityksissä kerättiin. Ei sitä kannata hukkaan heittää. Pasi Kankaanpää Urheilumiehiä Työhön toimiston pöydän takana on vielä totuttelemista, kun ei tarvitse vetää haalaria päälle, tuore toimitsija tunnustaa, kun häneltä kysyy päällimmäisiä tunnelmia uudessa työssä. Työn ulkopuolella neljän lapsen isä ja yhden lapsenlapsen isoisä on aktiivinen yhditystoimija. Siviilissä vanhan urheilijan sydän sykkii edelleen pyöräilylle. Hän on nyt neljä vuotta ollut mukana Suomen Pyöräilyunionin hallituksessa. Urheilupuolen järjestötoiminnan lisäksi ovat tulleet tutuksi monet muut luottamustehtävät. Liityin vuonna -84 Wärtsilän ammattikoulussa ollessanimetalli 49:än. Myös molemmat vanhempani ovat olleet osaston jäseniä, Raimo kertoo. Uusi toimitsija kutsuu kaikkia jäseniä, erityisesti luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja tapaamaan häntä Tuureporinkadun toimistolle. Tulevat kasvot tutuiksi! Tutkija Kevätsalo: Team-fuusiohanke perustuu vanhoihin mielikuviin Kaikille osapuolille oli onni onnettomuudessa, että teollisuuden ammattiliittojen niin sanottu Team-hanke karahti kiville, kirjoittaa tutkija Kimmo Kevätsalo Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla Ay-liikkeen keskustoimistoista ei ole helppo huomata, miten ratkaisevasti ammattirakenne, työn sisällöt ja ayliikkeen haasteet ovat muuttuneet. Kevätsalon mukaan: Työtehtävien ulkoiset erot ovat pienentyneet. Tätä taustaa vasten kaikki nykyiset ammattiliittojen yhdistämishankkeet perustuvat vanhentuneeseen mielikuvaan palkkatyöstä Sekä palkansaajien että työnantajien kannalta järkevä vaihtoehto olisi, että kaikki saman työnantajan palveluksessa olevat kuuluisivat samaan ammattiliittoon. Kevätsalo esittääkin toimihenkilöiden ja teollisuuden tuotantotyöläisten yhteisiä liittoja. Kevätsalo muistuttaa kirjoituksessaan, että ajatus esitettiin ensimmäisen kerran jo yli sata vuotta sitten, kun oli huomattu, että ammattikuntaliitot jäävät helposti vain oman ammattikuntansa puolustajaksi.

5 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Omat miehet metsänharvennukseen! Metalli 49 Ablemans irtisanoi suomalaisia ja palkkasi ulkomaista vuokratyövoimaa Uusi toimitusjohtaja jätti maksamatta edeltäjänsä sopimat urakat Manne Salolle (vas.). Pääluottamusmies Pentti Romppanen pitää yrityksen nykyjohdon toimintaa kaiken kaikkiaan häikäilemättömänä. Taustalla Uuteenkaupunkiin menevä lautan ramppi. Lontooseen rekisteröity GG Shipyards Ltd tuotti kesällä liettualaisia vuokratyömiehiä STX: n Pernon telakalle Ablemansin töihin. Tämä on ehdottomasti törkein tapaus minkä tiedän. Omille irtisanotuille ja lomautetuille ei uusia töitä tarjottu, kuten viime laman aikana vielä sentään tehtiin, sanoo Romppanen. GG Shipyardsin edeltäjät Aricom ja Gridins on aiemmin tuomittu maksamaan sakkoa tilaajavastuulain rikkomisesta. Lainmukaiset sakkosummat ovat kuitenkin olleet niin pieniä, etteivät ne ole riittäneet ehkäisemään yritysten rikollista toimintaa. Toiminta on sittemmin todettu jatkuvaksi ja törkeäksi ja asia on nyt viety oikeuteen. Työntekijäpuoli katsoo, että työnantajan toiminta on ristiriidassa työsopimuslian 5. luvun 2 ja 7. luvun 3 ja 4 kanssa. Tukeeko valtio harmaata taloutta? Liettualaisille löytyi kesällä komennusten lisäksi töitä myös Maskun verstaalta. Omat miehet toimitusjohtaja pani harventamaan ojanpientareen puustoa. Yrityksen uudessa toimintakulttuurissa näyttää vahvasti siltä, että uudetkin tilaukset annetaan suoraan ulkomaiselle työvoimalle. Siten uudet tilaukset ja esimerkiksi valtion mahdolliset tukitilaukset Uudenkaupungin telakalle uppoavat elvytyksen sijasta harmaan talouden syvään nieluun. Maskussa sijaitseva Ablemans Oy on wwwsivujensa mukaan 1987 perustettu laivanrakennuksen lohko- ja runkovalmistukseen erikoistunut yritys. Sen toimialaan kuuluu myös alumiinilohkojen valmistus ja asennus, laivankorjaus, off-shore teräsrakenteet ja hitsaus. Yritykseen kuuluvat lisäksi Meriyards Oy, Raision Laivatyö Oy ja Raision Kolmioasennus Oy. Ablemansin työmaita on ainakin Pernossa, Naantalin korjaustelakalla, Uudessakaupungissa ja Raumalla. Komennustyötä teettävä yritysrypäs on ottanut toimintatavakseen systemaattisen ulkomaisen halpatyövoiman käytön. Uusi toimitusjohtaja aloitti saneerauksen Vuoden 2009 alussa aloittanut uusi toimitusjohtaja Jarmo Manninen on käynnistänyt yrityksessä myllerryksen, jonka lopputulosta työntekijät voivat vain arvailla. Maaliskuussa alkoivat ytneuvottelut toden teolla ja toukokuussa irtisanottiin 23 henkeä. Lisäksi pantiin käyntiin lomautuksia, kertoo pääluottamusmies Pentti Romppanen. Syyskuun puolivälissä miehiä oli lomautetut huomioiden työssä enää reilu kaksikymmentä, kun vahvuus vielä toukokuussa oli 68 henkeä. Parhaana aikana yrityksessä on ollut työssä 90 henkeä. Irtisanomisten ja lomautusten lisäksi työntekijöiltä on viety kaikki entiset edut ja bonukset, jo luvattuja urakoita ei ole maksettu. Myöskään matkakorvauksia ei ole maksettu niin kuin kuuluu. Matkakorvausten osalta asia on riitautettu. Palkat ovat käytännössä pudonneet, koska enää saadaan vain peruspalkka, sanoo kuusi vuotta Ablemansilla ollut Manne Salo. Hänelle uusi toimitusjohtaja jätti maksamatta edeltäjänsä sopimat urakat. Rikollista yritystoimintaa Ablemansilla on jatkuvasti pyörinyt ulkomaista vuokratyövoimaa Itä-Euroopan maista. Törkeyden huipentuma oli kuitenkin kevätkesällä irtisanottujen korvaaminen saman tien liettualaisilla vuokramiehillä. Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho vieraili elokuussa Ablemansilla. Hän vaatii syksyn budjettialoitteessaan valtiovarainministerin vastausta siitä, miten kotimaisen ammattityövoiman työllistyminen pidetään etusijalla. Venäläisdelegaatio Metalli49:n vieraana Yhteistyösopimuksen solmimisesta 22 vuotta Kirjalan emäntänä pitkään toiminut Aira Mäkelä (toinen vas.) muisteli lämmöllä lukuisia venäläisdelegaatioita, joita hän on saanut majoittaa Kirjalassa lukuisia kertoja. Pietarin koneenrakentajien ammattiliiton ja Metalli 49:n yhteistyö on kestänyt jo 22 vuotta. Keväällä pietarilaisdelegaatio vieraili Turussa, jossa Metalli 49:n oli järjestänyt monipuolista ohjelmaa. Vierailun päätteeksi toukokuun 28.päivä järjestettiin yhteinen illanvietto Tuureporinkadun uusituissa kokoustiloissa. Pietarin koneenrakentajien puheenjohtaja Viktor Kalinin kiitti puheessaan suomalaisia tovereita pitkästä yhteistyöstä. Olemme järjestäneet yhdessä molemminpuolisia vierailuja ja korkeatasoisia teollisuusseminaareja, Kalinin muisteli. Kolmekymmentä venäläistä pääluottamusmiestä on saanut koulutusta Suomessa eri yrityksissä. Yhteistyömme on ollut näkyvää mediassa sekä Venäjällä että Suomessa, hän sanoi. Tärkein saavutus on kuitenkin ollut kansojemme välisen ystävyyden syventyminen, kun olemme tutustuneet toisiimme paremmin yhteistyömme varrella, Kalinin totesi ja kiitti Metalli 49:ä yhteistyöstä. Erityisesti hän kohdisti sanansa Metalli 49:n entisille puheenjohtajille Seppo Leinolle ja Martti Katajaiselle, joiden kanssa tuttavuus on syventynyt perhetasolle asti. Yhteistyö tärkeää paitsi ammattiyhdistysten välillä myös henkilötasolla, vahvisti toimitsija Pasi Kankaanpää. Kirjalan emäntänä pitkään toiminut Aira Mäkelä puolestaan muisteli lämmöllä lukuisia venäläisdelegaatioita, joita hän on saanut majoittaa Kirjalassa lukuisia kertoja.

6 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Nuorisojaoston koulutuksessa pureuduttiin ajankohtaiseen tilanteeseen Metallia uhkaa jättityöttömyys, jos hallitus ei tule hätiin Metalli 49:n nuorisojaosto kokoontui elokuun loppupuolella koulutus ja grilli-illassa osaston kesäpaikassa Paraisten Ali-Kirjalassa. Tilaisuuteen oli saatu vieraaksi kansanedustaja Jyrki Yrttiaho sekä pohjoiskarjalalaisia metalliaktiiveja Timo ja Heli Vänskä sekä Samuli Hakkarainen. Laivanrakennus tarvitsisi pikaisesti valtion apua Yrttiaho kävi läpi metallialan tilannetta Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Nuorisotyöttömyys on noussut kuluneen vuoden aikana peräti 65 %. Luku on maan keskiarvo ja Turussa mennään sen yli. Turun metallin yllä leijuu telakan tilausten loppumisen uhka, joka toisi nopeasti jopa uutta työtöntä koko maahan, pääasiassa Turun talousalueelle. Valtion pitäisi ottaa vahvempi rooli työllisyyden turvaamisessa metallialalla ja telakoilla. Selkeää ohjelmaa vientiteollisuuden pelastamiseksi ei ole. Hallitus ajatellaan, että markkinat hoitavat kaiken, Yrttiaho sanoi. Passiivisuus valtion taholla uhkaa surkastuttaa laivanrakennusteollisuuden, sillä nuoret eivät enää hakeudu alalle sen huonojen näkymien takia. Euroopassa on maita, joissa telakkateollisuus on ajettu alas, Yrttiaho muistutti. Samuli Hakkarainen Outokummun Abloylta. Vasemmistonuorten nettikampanja kehottaa: Ilmianna pomosi -kampanjalla Vasemmistonuoret haastaa työntekijät kertomaan työpaikoillaan tapahtuvista lainvastaisuuksista, jotta ne saadaan julki. Kokemuksia työelämästä kerätään www. ilmiannapomosi.net -sivustolla verkkolomakkeen välityksellä. Päätimme liittokokouksessamme käynnistää valtakunnallisen kampanjan, jolla kannustamme työntekijöitä puolustamaan lakisääteisiä oikeuksiaan, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso. Etenkin työuraansa aloitteleva työntekijä kohtaa usein ilmiselviä väärinkäytöksiä, joita ei syystä tai toisesta kuitenkaan viedä eteenpäin. Työsuhde purettiin julisteiden levittämisen vuoksi Markkinatutkimuksia tekevän IRO research OY:n palveluksessa puhelinhaastatteluja tehneen Markus Heikkisen yritys parantaa työntekijöiden työoloja päättyi ikävästi. Ilmianna pomosi! Yritimme ensin saada työpaikalle työsuojeluvaltuutettua, mutta se ei onnistunut. Päätimme perustaa työntekijäyhdistyksen, josta tiedotimme muille työntekijöille työpaikalle kiinnittämiemme julisteiden avulla, Heikkinen kertoo. Työnantajamme kielsi julisteiden levittämisen ja sain varoituksen, minkä jälkeen en niitä enää kiinnittänyt. Pidimme kuitenkin työntekijäyhdistyksen perustamiskokouksen. Koska olin julisteessa mainittu yhdistyksen yhteyshenkilö, työnantaja ilmoitti minulle ja toiselle työntekijälle, että töihin ei ole enää tulemista. Hän vetosi siihen, että olisin jatkanut julisteiden kiinnittämistä kiellosta huolimatta. Oikeus totesi myöhemmin kollegani työsopimuksen purkamisen olleen laiton toimenpide. Itse päädyin tämän ennakkopäätöksen jälkeen ratkaisemaan asian neuvottelemalla työnantajan kanssa. On silti sääli, että yrityksen työntekijät säikähtivät, eivätkä enää jatkaneet järjestäytymistä, hän toteaa. Niko Leino Presita Oy:ltä, Timo Hiltunen telakalta, Janne Laine Sandvikilta ja Harri Aaltonen Raistek Oy:ltä kuuntelivat kun Erkki Mäkelä esittelee Ali-Kirjalan kesäpaikkaa. Ulkomaisen työvoiman käyttö kuriin Laman keskellä huoli ulkomaisen työvoiman käytöstä kasvaa. Esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaa ei ole juuri suomalaisia työllistänyt. Työt ovat valuneet ulkomaiselle halpatyövoimalle ja ydinteknologiakin on tuontitavaraa. Sama kohtalo on odotettavissa porvarihallituksen uusillekin ydinvoimakaavailuille. Hajautettu energiantuotanto työllistäisi huomattavasti enemmän suomalasta työvoimaa, Yrttiaho katsoi. Ulkomaisen työvoiman käyttöä voisi hillitä kunnollinen viranomaisvalvonta. Valvontavirnaomaisethan ovat jo valmiina, mutta suomalaisia työttömiä kyykyttämässä. Nämä pitäisi saada päinvastoin valvomaan pimeää työvoimaa, Timo Vänskä ammattiosasto 196: sta Outokummusta lohkaisi. Viime vuodet 50 verotarkastajaa on ollut varsinaissuomalaisten komennusmiesten kimpussa sen sijaan, että olisivat suitsimassa harmaata taloutta, Yrttiaho säesti. Eväitä toimintaan Koulutuksen toinen osuus koostui Pohjois-Karjalan vieraiden puheenvuoroista. Timo Vänskä esitteli Metallin Vaikuttajien Vääryyksille julkisuutta Ilmianna pomosi -kampanjalla Vasemmistonuoret haluaa osoittaa, että työntekijöiden kollektiivisten etujen puolesta voi kamppailla julkisuuden avulla. On tärkeää, että tuotamme omaa tietoa ihmisten arjesta, jolla haastamme poliittisten kilpailijoidemme näkemyksiä. Palaamme työläistutkimuksen pariin, jota vasemmisto on aikaisemminkin tehnyt ihmisten asuinalueilla ja tehtaissa, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso sanoo. Ilmianna pomosi -kampanjan ensimmäinen vaihe jatkuu vuoden 2009 loppuun saakka. Vasemmistonuoret koostaa ilmiantojen pohjalta tutkimusraportin. Kampanjan tavoitteena on saada 500 yhteydenottoa. Mikä mättää metallialalla? Timo Vänskä Outotec Turula Oy, Outokumpu. toimintaa Outokummussa: Meillä kolmasosa aktiiveista on nuoria, hän kertoi ja kannusti nuoria ottamaan paikkansa ammattiosaston toiminnassa. Abloyn tehtaalla työskentelevä Samuli Hakkarainen kertoi omista kokemuksistaan ay-toiminnassa. Hän suositteli nuorille Metalliliiton Murikka-opiston kursseja, jos aktiivitoiminta kiinnostaa. lltaa jatkettiin grillikatoksella ja saunassa Itä-Suomesta saapuneiden tovereiden kanssa ajatuksia vaihtaen, kunnes pimeän laskeuduttua yhteiskuljetus vei porukan takaisin Tuureporinkadulle.

7 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 Veteraanien toiminta syksyllä 2009 Lokakuu Ma 5.10 klo Kotitalousvähennys ja eläkeläisen verotus, Rientola. To 8.10 klo sekä ti Klo Eläketiedotustilaisuudet., eläketiedottaja Jarmo Kallio ja toimitsija Raimo Kytömaa. Ke klo Loimaan ja ympäristön eläkeläisten vieraaksi Loimaan Työväentalolle. Ilmoittautumiset hyvissäajoin Kauko Sunistolle To klo Juttutupa ja kehitysryhmä, Rientola. Marraskuu Ma 2.11 klo Kelan kansaneläke, eläkkeensaajan asumistuki, eläkettä saavan hoitotuki, vammaistuet, lääkekorvaukset ja matkakorvaukset, Rientola. To 5.11 klo Tulevaisuuden eläkkeet ja toimeentulo seminaari. Eduskunnan päärakennuksen auditoriossa. Eduskunnan kyselytunnin seuraaminen klo Kohderyhmä asiasta kiinnostuneet. To klo Juttutupa ja kehitysryhmä, Rientola. Ke klo Syystapaaminen. Puhujana Jyrki Yrttiaho. Kunniamerkkien jako vuonna vuotta täyttäville osaston jäsenille sekä runsas muu ohjelma. Joulukuu Ti klo seminaari vuoden 2010 toimintasuunnitelmasta sekä päätteeksi joulujuhla. Veteraanien kokouksista ja tapahtumista myös Turun Sanomien keskiviikkoisin ilmestyvästä Treffi viikkolehdestä (yhdistykset), sekä Metalliliiton Ahjo lehdestä (osastot). Veteraanit ajan tasalla ohjelma radio Robin Hood Joka kuukauden toinen tiistai klo 11.00, uusinta klo ja seuraavana sunnuntaina klo Martti Katajainen, Metalli 49:n veteraanijaoston puheenjohtaja Metallin ylimääräinen liittokokous ja lama Ylimääräinen liittokokouskirjoitus voi olla jälkijättöinen, koska prässäys TEAM-liiton puolesta on kuitenkin ollut kovaa ja tunteilla on pelattu tosiasioiden kustannuksella Pitkin kevättä pelattiin SAK:n puheenjohtajapeliä ja huoli edustajapaikoista uuden liiton johdossa oli kova. Myös organisaatiokaaviot tuntuivat kiinnostavan, niissä ei tosin ainakaan veteraanijäsenille ja eläkeläisille tilaa ollut. Samanaikaisesti työttömyys kasvoi ja työttömyyskorvaukset alkoivat viivästyä. TEAM-mahtiliitto kutistui :sta jäseneen, sillä Sähköliitto jäi pois ja työssäkäyvien määrä laski. Jäsenistön huoli työpaikoista kasvoi ja olisikin luullut, että tärkeintä olisi ollut ryhtyä toimiin irtisanomisten ja lomautusten torjumiseksi. Veteraanien ja eläkeläisten toimintaa ja painoarvoa pyrittiin TEA- Missa monin tavoin ajamaan alas, lähinnä kerhotoiminnaksi. On kuitenkin huomattava, että eläke- ja sosiaaliasiat, jotka veteraanijäseniä koskevat, päätetään ja valmistellaan kolmikantaisissa työryhmissä hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Vaikuttaminen tapahtuu siis ammattiliittojen kautta, joissa veteraanienkin on voitava täysivaltaisesti vaikuttaa. Meidän on oltava vahva Metalliliitto ja vaikuttaa tämän maan suuntaan jatkossakin. YLE TV1:n MOT-ohjelma osoitti alkusyksystä, missä tämän maan eliitti kulkee. Varallisuusvero poistettiin, pääomatulojen veroprosentti on alhainen, eliitin tulot ovat kasvaneet. Taitettu indeksi on muutettava takaisin entiselle tasolle ja eläkeindeksikori tarkistettava! Martti Katajainen puheenjohtaja Metalli 49:n veteraanijaosto Tiedätkö mikä on elinaikakerroin? Eläketiedotustilaisuudet ja klo Mikä on taitettu indeksi? Mitä vaikuttaa työmarkkinaosapuolten esitys 1950 jälkeen syntyneille? Tiedätkö mitä rahaeriä sisältää työsuhteen viimeinen tilisi? Työttömyyseläke Vanhuuseläke Vastaukset asiantuntijoilta: Jarmo Kallio, eläketiedottaja Raimo Kytömaa, Metalli 49:n toimitsija Tilaisuudet järjestetään Metalli 49:n kokoustilassa, Tuureporinkatu 17 C Turku Kurssi on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille jäsenille. Mukaan mahtuu 30 nopeinta/tilaisuus. Ilmoittautumiset Metalli 49:n toimistoon p viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta. Tilaisuudet järjestää Metalli 49:n veteraanit Tulevaisuuden eläkkeet ja toimeentulo -seminaari to klo eduskunnan auditoriossa Ohjelma: klo avaus, kansanedustaja Jyrki Yrttiaho klo työeläkeindeksin ongelmat, Olli Kangas, Tutkimuspäällikkö, Kela klo kansaneläke sekä eläkeläisten sisäiset tuloerot, Pertti Honkanen, Vastaava tutkija, Kela klo kommenttipuheenvuoro, Kaija Kallinen, Apulaisjohtaja, SAK klo kommenttipuheenvuoro, EK:n edustaja klo eduskuntaryhmien edustajien 5 minuutin puheenvuorot, joiden jälkeen paneelikeskustelu klo seminaarin päätös Ilmoittautumiset Metalli 49:n toimistoon toimistonhoitaja Anu Tuoviselle, puh anu.tuovinen@metalli49turku.fi. Tilaisuuden järjestää kansanedustaja Jyrki Yrttiaho yhteistyössä Metalli 49:n veteraanien kanssa. Ke klo Syystapaaminen Puhujana Jyrki Yrttiaho Kunniamerkkien jako vuonna vuotta täyttäville osaston jäsenille sekä runsas muu ohjelma.

8 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Apuraha W46-kerhon perinneprojektille Moottoritehdas oli itsenäinen osa telakkaa Aurajokisuun telakkatoiminta oli ulkoapäin katsottuna yhtä kokonaisuutta, mutta tosiasiassa telakan sisällä oli paljon poikkeavuuksia eri henkilöstöryhmien välillä. Selkein ero oli telakan sisällä toimineen moottoritehtaan ja itse telakan välillä. Telakkahistoriassa on äärettömän vähän tietoa työstä moottoritehtaan puolella. Konepaja kuitenkin poikkesi aika paljon muusta telakasta, korostaa Wärtsilän moottoritehtaalla pitkään pääluottamusmiehenä toiminut Seppo Leino. Hän on myös Wärtsilän perinteitä keräävän projektin työryhmän puheenjohtaja. Ajatus perinteen keruusta oli muhinut Leinon mielessä pitkän aikaa, ja kun Forum Marinum ja Åbo Akademin merihistorian laitos saatiin vuonna W46-kerhon yhteistyökumppaneiksi voitiin projekti käynnistää. Perinneprojektin tarkoituksena on kartoittaa, millaista oli työnteko maamme yhdessä merkittävimmässä ja edistyksellisimmässä konepajassa. Työpaikka kuin lottovoitto Projektin tarkoituksena ei ole selvittää yhtiön historiaa vaan kartoittaa, millaista oli työnteko maamme yhdessä merkittävimmässä ja edistyksellisimmässä konepajassa, Seppo Leino tähdentää. Moottoritehdas alkoi muuttua, kun se vuonna 1984 erotettiin Wärtsilän telakkateollisuuden ryhmästä. Suuret yritysjärjestelyt jatkuivat 90-luvun alussa. Tehdas oli aivan eri 90-luvulla kuin sitä ennen. Tehdasta lähdettiin tuolloin rakentamaan myös henkilöstön voimin, kertaa Leino. Monet tehtaalle loppuvai- heessa tulleet työntekijät ihastelivat, että miten voi olla näin hieno työpaikka. Wärtsilään pääsemistä pidettiin kuin lottovoittona, Harri Siivonen kertoo. Kansan Sivistysrahaston Nils Robert af Ursinin rahastosta myönnetty apuraha oli W46-kerhon perinneprojektille ensiarvoisen tärkeä. Myöhemmin on tarkoitus koota materiaali julkaisuksi ja järjestää näyttely, sanoo projektin vetäjä Seppo Leino (toinen vas.). Kuvassa myös Erkki Haapaniemi (selin), Harri Siivonen ja Jorma Hakala. Ammattiryhmien väliset erot esiin Konepajalla oli noin 500 ja parhaimmillaan työntekijää, kun koko telakalla oli tuhansia ihmisiä. Ammattiryhmiä oli useita ja niiden välisiä eroja projektissa on tarkoitus selvittää ja nostaa ihmisten tietoisuuteen. Esimerkiksi sähkömiehet ja konepajamiehet erottuivat toisistaan. Sähkömiehillä oli tiettyjä etuja, mitä muilla ei ollut. Myös Telakan hitsareiden ja levyseppien ja konepajamiesten välillä oli eroja, Seppo Leino sanoo. Vaikka siis ulkoapäin katsottuna telakan väki saattoi näyttää yhdeltä ja samalta tiiviisti lakkoilevalta kokonaisuudelta, erovaisuuksia oli paljon, jopa sisäisiä poliittisia kamppailuja. Poliittiset kulttuurit poikkesivat Projektin tähän mennessä haastattelemista vanhin on ollut 82-vuotias. Hän tuli heti sodan jälkeen telakalle töihin, kertoo W46-kerhon sihteeri ja projektityöryhmän jäsen Jorma Hakala. Toistaiseksi sotia edeltävältä ajalta ei suoraa muistitietoa ole saatu. Vanhimmat projektissa haastatellut wärtsiläläiset olivat 50- luvulla varsin nuoria. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että kuva 50-luvun telakasta on piirtynyt varsin epäpoliittiseksi, tuumii Hakala. Konepajalla ilmapiiri poikkesi telakan ilmapiiristä, kertoo itsekin konepajan luottamusmiehenä 70-luvun alkupuolelta 90-luvun loppupuolelle toiminut Seppo Leino. Leino toimi myös SKP:n työpaikkaosastossa ja saattoi seurata sisältäpäin telakan poliittisia kuvioita. Kun tulin luottamusmieheksi, Paavilaisen Pekka toimi telakan pääluoluottamusmiehenä. Hän sanoi, että hoida sinä Seppo konepaja, Leino muistelee telakan eri osien välistä jakoa edunvalvontatyössä. Konepajalla erimielisyydet oli tavattu hoitaa sisäisesti. Suurimmat lakot synytyivätkin useimmiten konepajan ulkopuolelta, niitä luottamusmies sai sitten usein selitellä konepajan väelle. Minun aikanani telakalla ei ollut yhtään sellaista koko talon lakkoa, joka olisi ollut lähtöisin konepajalta. Solidaarisia telakan väelle oltiin kyllä aina lakkotilanteessa, vaikka erimielisyyksiäkin olisi ollut. Ei meillä kukaan töihin jäänyt, Leino painottaa. Työrytmi heijastui politiikkaan Konepajalla toiminta oli demareiden vallassa ja telakkatoiminta silloisen SKDL:n vallassa. Demariryhmä oli kuitenkin selvästi pienempi ja heikompi, kuvaa W46-kerhon puheenjohtaja Erkki Haapaniemi tilannetta koko työpaikan mittakaavassa. Hän työskenteli aikanaan konepajan osastolla, joka oli osittain telakan puolella. Poliittisen toiminnan muutoksia määritti myös työn muuttuva rytmi. Konepajassa työskenneltiin 2 3 vuorossa eikä pitkää ruokatuntia enää ollut. Tämä muokkasi osaltaan poliittista kulttuuria. Vuorotyössä osallistuminen järjestötehtäviin oli vaikeampaa, Seppo Leino pohtii. Konepajan poliittinen keskustelu laimeni 80-luvulla juuri päivällistuntien lyhenemisen myötä. Ei enää syntynyt kuppikuntia eikä asioista enää puhuttu, mikä oli tietysti huono asia, Erkki Haapaniemi puolestaan muistelee. Moni asia jäi keskustelematta. Keskusteluja saattoi toki vielä olla, mutta syntyikö konepajalla sellaisia poliittista aktiivisuutta kuin ehkä telakan puolella, Leino pohtii. Omalta uraltaan hän muistaa koviakin paikkoja. Muistan kun avasin Kansan Uutiset 80-luvun loppupuolelta ja lehdessä oli iso kuva minusta ja teksti: Suomen eniten sakotettu pääluottamusmies, Leino muistelee. Poliittinen kamppailu hiipui 80-luvun loppupuolelle. Tehtaan loppuvaiheissa lähes kaikki Wärtsilän työntekijät olivat ammatiosasto 49:n jäseniä. Apuraha Kansan Sivistysrahastolta Perinneprojekti sai 3500 euron apurahan viime huhtikuussa Kansan Sivistysrahaston Nils Robert af Ursinin rahastosta. Vuosi 2009 kuluu vielä perinteen keruun ja haastattelujen parissa. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus saattaa koottu materiaali julkaisun muotoon ja tavoitteena on myös näyttelyn järjestäminen. Apuraha oli kerhomme projektille ensiarvoisen tärkeä, sanoo W46:n puheenjohtaja Haapaniemi. Toivomme, että perinnettä voitaisiin tuoda julki mahdollisimman monipuolisesti, perinneprojektin vetäjä Seppo Leino sanoo. Näillä näkymin projekti voisi olla valmis vuonna Johannes Yrttiaho