OPINNÄYTETYÖ. Visualize this

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Visualize this Kahden musiikkikappaleen käännös ja tulkinta kansainväliselle viittomiselle Katja Riihiaho Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 04 /

2 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Viittomakielentulkin koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä Katja Riihiaho Sivumäärä 41 ja 6 liitesivua Työn nimi Visualize this. Kahden musiikkikappaleen käännös ja tulkinta kansainväliselle viittomiselle. Ohjaava(t) opettaja(t) Zita Kóbor-Laitinen Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Signmark Productions, Marko Vuoriheimo Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena on koota viittomakielentulkkien ja alalle opiskelevien käyttöön yksiin kansiin tutkimustietoa siitä, mitä kansainvälinen tulkkaus voi tarkoittaa tämän päivän tulkin työssä, sekä tutkia produktin luomisen kautta, miten kansainvälistä viittomista voidaan soveltaa taiteen tulkkaamisessa. Opinnäytetyön tilaajana toimii Signmark Productions. Toiminnallisen opinnäytetyön produktina luotiin kahdesta Helsinkiläisen soul-hop-musiikkia soittavan Dolla Lova -yhtyeen musiikkikappaleesta käännös ja tulkinta englannin kielestä kansainväliselle viittomiselle. Käännöksiin sisältyy myös tarkasteluun valittujen musiikin ei-kielellisten elementtien eli rytmin, laulun tunnesävyjen sekä musiikin tunnelman tulkintaa. Tavoitteena oli luoda produkti, joka nostaisi esille ideoita visuaalisesta ja kokonaisvaltaisesta tavasta tulkata taidetta saavutettavalla kansainvälisellä viittomisella. Tutkimusraportin lähteinä käytettiin kansainvälistä viittomista, taiteen tulkkausta, käännöstiedettä ja viittomakielistä runoutta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, produktin tuottamisesta syntynyttä materiaalia sekä opinnäytetyöpäiväkirjaa. Käännösten valmistamisessa käytettiin edellä mainitun tutkimuskirjallisuuden lisäksi tietolähteinä kolmen kansainvälisen viittomisen asiantuntijan konsultaatioita. Produktin valmistaminen antoi mahdollisuuden nostaa esille kansainvälisen tulkkaamisen ja taiteen tulkkauksen yhteisiä piirteitä, joita löytyi sekä kielellisten elementtien mittakaavassa että kääntäjälle tai tulkille asetettujen vaatimuksien näkökulmasta. Kansainvälisessä viittomisessa käytettäväksi suositellut ikoniset viittomat, eleet, visuaalinen kuvailu ja metaforat ovat samoja elementtejä, kuin mitä hyödynnetään taiteellisessa viittomisessa. Konteksti nousee yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä kansainvälisen viittomisen määrittelemisessä, ja kansainväliselle viittomiselle käännettäessä kohdeyleisön merkitys korostuu. Tämä opinnäytetyö tuottaa tulkkausalan toimijoille ideoita taiteen tulkkaamiseen kansainvälistyvässä työympäristössä. Tuotettua produktia voidaan hyödyntää materiaalina opiskelussa tai jatkotutkimuksissa, ja käännöstyötä analysoivan raportin on tarkoitus herättää ajatuksia taidetulkkauksen ja kansainvälisen viittomisen elementtien soveltamismahdollisuuksista tulkin arjessa ja kielitaidossa. Asiasanat Kääntäminen, tulkkaus, viittomakieli, musiikki, taide, kansainvälisyys, saavutettavuus

3 HUMAK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES The Degree Programme in Sign Language Interpreting ABSTRACT Author Katja Riihiaho Number of Pages 41 and 6 annex pages Title Visualize this. Translation and Rendition of Two Songs Into International Sign. Supervisor(s) Zita Kóbor-Laitinen Subscriber and/or Mentor Signmark Productions, Marko Vuoriheimo Abstract The first objective of this thesis was to compile the latest research on the applications of International Sign in the Sign Language interpreting field for the benefit of both professional sign language interpreters and sign language interpreting students. The second objective was to create a product by which to explore the possibilities of applying International Sign in artistic interpreting. Signmark Productions is the subscriber of this thesis. The product created for this thesis is the recorded translation and rendition of two songs performed by the Helsinki-based soul-hop ensemble Dolla Lova. The songs are translated from English to International Sign, and include interpretation of non-linguistic elements such as rhythm, vocally conveyed emotion and the overall ambiance of the music, in addition to lyrical translation. The goal of the translation process was to create a product that would inspire ideas on how to interpret art in a way that is visual, comprehensive, and internationally accessible. Research literature on the topics of International Sign, artistic interpreting, translation studies and Sign Language Poetry were used as informational resources for this thesis, as was material acquired during the translation process, documented by means of a research journal. Consultations with three proficient users of International Sign provided additional tools for working on the translations. Creating the product of this thesis underlined the shared attributes of international interpreting and artistic interpreting. Commonalities can be found both on the level of linguistic elements as well as in terms of challenges faced by the interpreter. International Sign and artistic signing both incorporate a significant proportion of iconic signs, gesture, visual description and metaphor. Context is one of the key factors in defining International Sign, and knowing your target audience is of utmost importance when translating into International Sign. This thesis provides ideas for interpreting solutions for professionals and students in today s Sign Language interpreting field, which is becoming an increasingly international working environment. The product of this thesis can be used as material for educational purposes or for further research. The written analysis of the recorded translations is meant to inspire reflection on how interpreters could utilize elements of International Sign and artistic interpreting in their daily work and language use. Keywords Translation, interpreting, Sign Language, music, art, internationality, accessibility

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Aiheen ajankohtaisuus Aihetta sivuavia tutkimuksia Tutkimuskysymykset Työn toteutus ja tutkimusmenetelmät 11 3 KANSAINVÄLINEN VIITTOMINEN Mitä on kansainvälinen viittominen? Kansainvälinen viittominen tulkin työssä 17 4 PRODUKTINA KÄÄNNÖSTYÖ Käännösteorian valinta Käännösprosessin kulku Kääntäminen taiteellisen tekstin näkökulmasta Kääntäminen kansainvälisen viittomisen näkökulmasta 28 5 POHDINTAA LÖYDOKSISTÄ Kohdeyleisön merkitys Kansainvälinen viittominen käännöksen kohdekielenä Kansainvälisen viittomisen soveltamisesta taidetulkkaukseen Produktin arviointi 34 6 LOPUKSI Menetelmien pohdintaa Jatkotutkimusaiheita 38 LÄHTEET 39 LIITTEET 42 1 Produktin musiikkikappaleen Be Mine sanoitus 42 2 Linkki musiikkikappaleen Be Mine käännösvideoon 44 3 Produktin musiikkikappaleen Lost My Way sanoitus 45 4 Linkki musiikkikappaleen Lost My Way käännösvideoon 47

5 1 JOHDANTO Taidetulkkaus ja kansainvälinen tulkkaaminen ovat viittomakielentulkkausalalla pelättyjä ja kunnioitettuja taitolajeja. Monet alamme ammattilaiset saattavat kokea, etteivät nämä taitolajit ole joka tulkin heiniä. Taidokas taiteen tulkkaus ja kansainvälinen tulkkaus nimittäin vaativat tietynlaista tulkkia ja tulkilta tietynlaista persoonaa, paloa, luontaista heittäytymiskykyä sekä kovalla työllä hankittua erityisosaamista. Molemmat näistä erityisosaamisen alueista kuitenkin kasvavat yhä tavallisemmiksi osiksi jokaisen tulkin arkea, joten voiko kukaan tulkiksi valmistuva enää todeta taiteen tulkkaukseen tai kansainväliseen tulkkaamiseen liittyen: Ei se vain ole minun heiniäni? Mielestäni ei. Yhteiskunnan muuttuessa tasa-arvoisemmaksi ja tulkkauspalvelun kehittyessä viittomakielisillä on paremmat mahdollisuudet osallistua kulttuuritapahtumiin. Tämä taas ajaa tulkkeja kehittämään ammattitaitoaan vastaamaan paremmin kulttuuri- ja taidealan ympäristössä toimimisen asettamia vaatimuksia. Viittomakielentulkkausalalla on hiljalleen herätty pohtimaan, miten viittomakieliset kuurot saisivat kokea esimerkiksi musiikillisista taide-elämyksistä muutakin kuin vain kielellisen sisällön. Lisäksi viittomakieli- ja tulkkausala kansainvälistyvät jatkuvasti, minkä seurauksena viittomakielen tulkkien kielitaitoon kohdistuvat vaatimukset kovenevat. Tulkki voi kohdata päivittäisessä työssään maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, joiden kanssa usein löytyy enemmän kansainvälistä viittomista kuin suomalaista viittomakieltä muistuttava yhteinen kommunikaatiomuoto. Toisaalta tulkki voi työskennellä EUkonferenssissa, ulkoministeriön tehtävissä tai kansainvälisissä kuurojen urheilutapahtumissa, jossa hänen on hallittava kansainvälistä viittomista. Tulkkausalan toimijoiden pitäisi siis sopeutua pystyäkseen tarjoamaan toimivaa palvelua yhä kansainvälistyvälle viittomakieliselle yhteisölle, jota pitäisi huomioida tekemällä myös taidetta ja kulttuuria heille saavutettavaksi. Taiteen tulkkaus ja kansainvälinen tulkkaaminen eivät kuitenkaan mahdu pariin opintojaksoon, eikä niiden opettamiseen voi kirjoittaa yksiselitteisiä ohjekirjoja. Sen sijaan alan toimijoiden keskuudessa jaetut ehdotukset, ideat ja esimerkit voivat inspiroida

6 6 tulkkeja kokeilemaan uusia lähestymistapoja työhön näillä toistaiseksi melko tuntemattomilla vesillä. Opinnäytetyöni tavoitteena on koota viittomakielentulkkien ja alalle opiskelevien käyttöön yksiin kansiin tutkimustietoa siitä, mitä kansainvälinen tulkkaus voi tarkoittaa tämän päivän tulkin työssä, ja tutkin produktin luomisen kautta, miten kansainvälistä viittomista voidaan soveltaa taiteen tulkkaamisessa. Produktina loin kahdesta musiikkikappaleesta käännöksen ja tulkinnan kansainväliselle viittomiselle. Tarkastelen produktini valmistusprosessin kautta erilaisia mahdollisuuksia kääntää ja tulkata taidetta kansainväliselle viittomiselle, ja asetan alamme ammattilaisille pohdittavaksi, miten kansainvälisen viittomisen ja taidetulkkauksen elementtejä voi soveltaa päivittäisessä tulkkaustyössä. 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Opinnäytetyöni tavoitteina on koota tutkimuskirjallisuudesta saatavaa ajankohtaista tietoa kansainvälisestä viittomisesta osana tulkin työtä sekä tutkia käännöstyön kautta, miten kansainvälistä viittomista voidaan soveltaa taiteen tässä tapauksessa musiikin tulkkaamisessa. Haluan tällä työllä tuottaa tulkkausalan toimijoille ideoita taiteen tulkkaamiseen kansainvälistyvässä työympäristössä sekä herättää ajatuksia taidetulkkauksen ja kansainvälisen viittomisen elementtien soveltamismahdollisuuksista tulkin arjessa. Tuotin toiminnallisen opinnäytetyöni produktina käännökset kahteen Helsinkiläisen soul-hop-musiikkia soittavan Dolla Lova -yhtyeen kappaleeseen: Be Mine ja Lost My Way. Käännösvideot on ladattu YouTube-videopalveluun, ja linkit videoihin löytyvät tämän raportin liitteistä (liite 2 ja liite 4). Musiikkikappaleet ovat lähtökieleltään englanninkielisiä, ja käännöstyön tulos on tulkkiopiskelijan käännösehdotus kansainväliselle viittomiselle. Käännöksiin sisältyy myös tarkasteluun valitsemieni musiikin eikielellisten elementtien eli rytmin, laulun tunnesävyjen sekä musiikin tunnelman tulkintaa, koska halusin välittää käännöksillä katsojalle musiikillista taide-elämystä vastaavan visuaalisen kokemuksen. Tietolähteinäni käännösten tuottamiseen olivat kansainvälistä viittomista, taidetulkkausta ja viittomakielistä runoutta koskeva tutkimuskirjallisuus sekä kolmen kansainvälisen viittomisen asiantuntijan konsultaatiot. Esitin

7 7 käännökseni valmisteltuna tulkkauksena Dolla Lova-yhtyeen keikalla Helsingin Teeri- Jamit-festivaaleilla Opinnäytetyöni tilaaja Signmark Productionsin edustaja Marko Vuoriheimo on viittomakielinen rap-artisti ja Suomen ulkoministeriön erityisedustaja vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi. Hänen päivittäinen työnsä edistää viittomakielisen musiikin kansainvälistä näkyvyyttä, mikä selittää tilaajan kiinnostuksen opinnäytetyöni aihetta kohtaan. Tilaaja kokee kansainvälistä viittomista ja taiteen tulkkausta tutkivan opinnäytetyön tarpeelliseksi, koska kyseisenlaista tutkimusmateriaalia ei ole riittävästi kansainvälistyvällä kentällä työskentelevien tulkkien tueksi. (Marko Vuoriheimo, henkilökohtainen tiedonanto ) 2.1 Aiheen ajankohtaisuus Taiteen tulkkaus ja kansainvälinen tulkkaaminen hiipivät hiljalleen vakiinnuttamaan paikkansa osaksi viittomakielentulkkien arkea. Tämä on seurausta useasta yhteiskunnallisesta olosuhteen muutoksesta. Muun muassa Suomen Kuurojen Liiton aktiivisen edunvalvontatyön seurauksena yhteiskunnan tasa-arvoistamiseksi voimaan on astunut lakimuutoksia, joiden tavoitteena on parantaa viittomakielisten palveluiden saatavuutta Suomessa (Jokinen 2008, 10 11). Tulkkauspalvelun laatu on noussut yhä keskeisemmäksi aiheeksi sen asiakkaiden näkökulmasta näiden lakimuutosten ja alati nousevan koulutustason myötä. Asiakkaiden odotukset ovat nousseet ja monipuolistuneet tulkkien ammattitaidon suhteen niin työelämässä kuin vapaa-ajan tilanteissa tulkattaessa. (Jokinen 2008, 13.) Esteettömyys- ja saavutettavuusajattelun kehittyminen on toinen tekijä, joka on vaikuttanut tulkkausalaan. Kehityksen seurauksena viittomakielisillä kuuroilla on paremmat mahdollisuudet yhä monipuolisempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Viime vuosikymmenen aikana viittomakielisissä palveluissa on ollut nähtävissä paljon kehitysaskelia saavutettavuuden suuntaan erityisesti kulttuurihyvinvoinnin suhteen. Esimerkiksi Kulttuuria kaikille -palvelu ja Kuurojen Liitto ry:n Kulttuuripalvelu ovat ta-

8 8 hoja, joiden tavoitteina on edistää viittomakielisten mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisesti kulttuuritapahtumiin. Niiden tehtäviin lukeutuu esimerkiksi kulttuuritoimijoiden konsultointi viittomakielisiä koskevissa saavutettavuusasioissa. (Kulttuuria kaikille 2014; Kuurojen Liitto ry 2014.) Lisäksi Teatteri Totti sai kannatusyhdistyksen, jonka tavoitteena on irrottaa Teatteri Totti Kuurojen Liitosta itsenäiseksi ammattiteatteriksi vuoteen 2015 mennessä (Teatteri Totti 2013). Taiteen tulkkauksesta on siis oletettavasti tulossa tavanomaisempi osa viittomakielentulkin arkea. Eikä taiteen tulkkauksella tarkoiteta välttämättä aina Kansallisoopperan tuotantojen mittakaavassa toteutuvia produktioita. Taiteellista tulkkaamista voi esimerkiksi usein tapahtua sellaisissa tavallisissa arjen tilanteissa, joihin liittyy musiikkia. Raija Röslöf ja Ulla Veitonen (2006, 170) listaavat muutamia hetkiä, jolloin tulkki kohtaa musiikkia: kirkolliset toimitukset, koulun tilaisuudet ja syntymäpäiväjuhlat. Useat viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat myös toisen Suomen viittomakieli- ja tulkkausalla tapahtuvan selkeän muutoksen olevan havaittavissa: tulkkien työkenttä kansainvälistyy jatkuvasti. Teknologian ja uusien viestintälaitteiden kehityttyä viittomakielisen yhteisön kansainvälinen verkostoituminen on helpottunut. Suomalaiset viittomakieliset kuurot toimivat parantuneiden koulutus-mahdollisuuksien myötä yhä vaativammissa ja entistä enemmän kansainvälistä kommunikointia edellyttävissä työtehtävissä. (Crasborn & Hiddinga 2011, 488; Raitio-Virtanen 2013, ) Tulkin työn kansainvälistä aspektia kasvattaa se, että maahanmuuttajien määrä Suomessa nousee jatkuvasti (Tilastokeskus 2013). Maahanmuuton lisääntyessä vuosi vuodelta Suomeen voidaan päätellä saapuvan kasvavissa määrin myös kuuroja maahanmuuttajia, jotka kotoutuessaan liittyvät tulkkauspalvelun asiakkaiksi. Kuurojen Liitto arvioi vuonna 2012 maahanmuuttajataustaisia kuuroja elävän Suomessa (Savulahti 2012, 7). Olisi siis syytä alkaa miettiä, miten tulkit voivat laajentaa osaamistaan sopeutuakseen näihin alallamme kasvaviin haasteisiin. Ratkaisuja pitäisi toki etsiä jo koulutuksen tasolla sekä ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa että työelämän täydentäviä koulutuksia suunniteltaessa. Mutta yksittäisenkin tulkin olisi hyödyllistä herätellä poh-

9 9 dintaa siitä, millaisia taiteen tulkkauksessa käytettäviä ja kansainvälisen viittomisen elementtejä voisi soveltaa työssään, ja millaisia uusia näkökulmia ja uutta eloa nämä elementit toisivat päivittäiseen tulkkaustyöhön ja kielitaitoon. 2.2 Aihetta sivuavia tutkimuksia Tutkimuksia tai opinnäytetöitä kansainvälisen viittomisen soveltamisesta taiteen tai musiikin tulkkaamisessa ei ole tehty aiemmin. Musiikin tulkkaus ja teatteritulkkaus ovat sen sijaan olleet suosittuja opinnäytetöiden aiheita, ja teatteritulkkausta ja viittomakielistä taidetta on ajan myötä tutkittu yhä monipuolisemmin muilta tahoilta. Esimerkiksi Diakin opinnäytetyötietokannasta ja Ammattikorkeakoulujen julkaisuverkosto Theseus.fi:stä löytyy seuraavanlaisia musiikin tulkkaukseen liittyviä opinnäytetöitä. Opinnäytetyössään Laulamme päivät halki: PMMP:n konsertin yhteistoiminnallinen tulkkaus Terhi Kangasniemi, Susanna Karvinen, Anna Oranne ja Hanna-Kaisa Turtiainen (2008) tutkivat musiikin ja laulujen tulkkausta viittomakielelle tekemällä valmistellun konserttitulkkauksen. Nora Mahmoud-Halonen (2012) tutkii produktin valmistamisen kautta uudenlaisia, rohkeampia lähestymistapoja musiikkikokemuksen välittämiseen kuurolle asiakkaalle opinnäytetyössään Säveliä silmille: Viittomakieltä sekä tanssia sisältävä käännös ja tulkinta musiikkiteoksesta. Siina Liimatainen (2013) tutkii instrumentaalimusiikin tulkkausta opinnäytetyössään Lähdetekstinä instrumentaalimusiikki: Asiakkaiden toiveita ja asiantuntijoiden näkemyksiä instrumentaalimusiikin tulkkauksesta. Viimeisimpiä teatteri- ja taidetulkkaukseen liittyviä opinnäytetöitä ovat Liisa Malan ja Heidi Rajaniemen (2013) Paperittomat - Valmistautuminen suomalaiselle viittomakielelle tulkattuun näytelmään sekä Neele Räihän ja Johanna Vuorisen (2012) Runomuoto viittomakielen tulkkauksessa. Teatteritulkkauksesta on kirjoitettu kansainvälisesti useampia teoksia, kuten Julie Gebronin (2000) Sign the Speech: An Introduction to Theatrical Interpreting. Viittomakielistä runoutta kartoittava perusteos on Rachel Sutton-Spencen, Paddy Laddin ja Gillian Ruddin Analysing Sign Language Poetry (2005). Yksi mielenkiintoisista tekeillään olevista viittomakielistä taidetta koskevista tutkimuksista on englantilaisen viittomakielentulkin ja taiteilijan Kyra Pollittin Bristolin

10 10 yliopistossa väitöstutkimus. Pollitt tutkii viittomakielisen runouden tutkimuksessa huomiotta jääneitä esteettisyyttä rakentavia tekijöitä, joille hän on itse kehittänyt termit: illumination (acts of drawing), gesture-dance, the cinematic, ja pattern in composition. Väitöstutkimuksen on määrä valmistua vuoden 2014 aikana. (University of Bristol 2014.) Suvi Siprosen (2013) opinnäytetyö Siinä on tulkilla työsarkaa! Viittomakielen tulkkien ja kuurojen maahanmuuttajien ajatuksia tulkkaustilanteista on yksi tulkin työn kansainvälistä aspektia käsittelevistä ajankohtaisista tutkimuksista. Ari Savulahti (2011) on tehnyt samaa aihetta käsittelevän EUMASLI-tutkinnon opinnäytetyönsä Interpreting with Immigrant Deaf People: A Qualitative Case Study of an Interpreted Event. Cambridge University Press julkaisi vuonna 2011 Onno Crasbornin ja Anja Hiddingan artikkelin Signed Languages and globalization, jossa he tarkastelevat kansainvälistä viittomista ja viittomakielisen kommunikoinnin globaaleja piirteitä kuurojen kulttuurin määrittävinä elementteinä (Crasborn & Hiddinga 2011). Lori Whynot (2013) on tekemässä parhaillaan laajaa väitöstutkimusta kansainvälisestä viittomisesta, mistä hän on luennoinut Gallaudetin yliopistossa. Lisäksi Kabir Kapoor ja Gavin Lilley toteuttivat vuonna eri maalaisen, 50 viittomakielisen henkilön kansainvälisen viittomisen käyttöä kartoittavan tutkimuksen Sussexin yliopistolle, minkä tuottaman materiaalin perusteella he ovat pitäneet lukuisia luentoja ja työpajoja kansainvälisestä viittomisesta (Gavin Lilley, henkilökohtainen tiedonanto ). 2.3 Tutkimuskysymykset Vilkan ja Airaksisen (2003, 30) mukaan tutkimusongelmaa tai tutkimuskysymyksiä ei ole välttämätöntä esitellä osana opinnäytetyöraporttia, ellei produktin toteutustapaan sisälly selvityksen tekeminen. Työn sisältöä ja tavoitteita on kuitenkin hyvä selventää itselleen kysymysten avulla (mt., 30). Pyrin toiminnallisessa opinnäytetyössäni löytämään tutkimuskirjallisuudesta sekä produktin valmistamisen kautta vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

11 11 1. Miten ajankohtaisin tutkimuskirjallisuus määrittelee kansainvälisen viittomisen? 2. Miten käännän Dolla Lovan kappaleet Be Mine ja Lost My Way kansainväliselle viittomiselle? 2.1 Miten kohdeyleisön merkitys korostuu kansainväliselle viittomiselle käännettäessä? 2.2 Millaisia vaatimuksia kansainvälinen viittominen kohdekielenä asettaa käännökselle? 3. Mitä huomioita voidaan tehdä kansainvälisen viittomisen soveltamisesta musiikkikappaleen ja laajemmin taiteen tulkitsemiseen? Pyrin vastaamaan ensimmäiseen kysymykseen kartoittamalla ajankohtaisinta tutkimustietoa kansainvälisestä viittomisesta. Kuvaan löydökseni luvussa kolme. Musiikkikappaleiden käännösprosessia kuvaamalla vastaan toiseen kysymykseen alaluvussa 4.2. Kohdeyleisön merkitystä pohdin alaluvussa 5.1 ja kansainvälistä viittomista kohdekielenä alaluvussa 5.2. Alalukuun 5.3 koostan tekemiäni huomioita kansainvälisen viittomisen soveltamisesta musiikkikappaleen ja taiteen tulkitsemiseen eli vastaan kysymykseen Työn toteutus ja tutkimusmenetelmät Vilkan ja Airaksisen mukaan opinnäytetyön voi toteuttaa joko tutkimuksellisena tai toiminnallisena. Toiminnalliseen opinnäytetyöhön sisältyy produktin valmistaminen sekä kirjallinen raporttiosuus. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Toiminnallisen opinnäytetyön raportti on teksti, jossa opinnäytetyön tekijä selvittää mitä, miksi ja miten produkti on tehty, kuvailee työprosessin ja kuvaa, millaisiin johtopäätöksiin hän on prosessin myötä päätynyt. Raportissa kuuluu myös arvioida omaa tuotostaan, prosessiaan ja oppimistaan. (Mt., 65.) Produktin tuottamisesta sain muun muassa kansainvälistä viittomista, taiteen tulkkausta ja viittomakielistä runoutta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden ohelle tutkimusmateriaalia, jota tarkastella raportissani. Pidin koko käännösprojektin ajan opin-

12 12 näytetyöpäiväkirjaa, johon dokumentoin kääntämisprosessin vaiheita ja siitä tekemiäni huomioita. Muistiinpanoni toimivat siis lähdemateriaalina tutkimusraporttiini. Sain produktini eli käännöksen tuottamiseen tarvitsemani tiedon sekä tutkimalla olemassa olevia tietolähteitä, konsultoimalla viittomakielisiä asiantuntijoita että soveltamalla henkilökohtaista taiteellista tulkintaani. Toiminnallisessa opinnäytetyössä tietoa voidaan kerätä konsultaatioina eli asiantuntijoita haastattelemalla. Haastattelusta saatua tietoa voi sitten käyttää lähdeaineistona, millä opinnäytetyössä käytyyn keskusteluun voidaan tuoda teoreettista syvyyttä. (Vilkka ym. 2003, 58.) Produktin valmistamisen aikana sain kansainvälisen viittomisen taitavilta henkilöiltä opetusta ja neuvoja käännöstyöni tueksi. On huomion arvoista, ettei ole olemassa tieteellisiä raameja, joiden valossa olisi mahdollista määritellä henkilö kansainvälisen viittomisen asiantuntijaksi. Asiantuntijoinani toimivat henkilöt ovat valikoituneet kanssani yhteistyöhön sen perusteella, että heillä on kaikilla paljon kokemusta kansainvälisestä viittomisesta sekä työnsä että elämänkokemuksensa kautta. Minulla oli konsultoitavanani Marko Vuoriheimo, Kaarina Huovinen ja Phillipa Sandholm. Marko Vuoriheimo on viittomakielinen rap-artisti, joka on vieraillut esiintymässä kuuroille ja kuuleville faneilleen 40 eri maassa. Hän on oppinut työnsä sekä sosiaalisten suhteidensa kautta hallitsemaan suomalaisen viittomakielen lisäksi ruotsalaista viittomakieltä, amerikkalaista viittomakieltä, kansainvälistä viittomista sekä hieman englantilaista viittomakieltä ja Etelä-Kiinassa käytettyä viittomakieltä. Vuoriheimo toteutti pro gradu -tutkielmansa integraatio-opetuksessa olevien kuurojen ja maahanmuuttajien kulttuurin ja kielen turvaamisesta ja hän on ollut Kuurojen Liiton Viittomakielen lautakunnan jäsen 4 vuotta. Suomen ulkoministeriön erityisedustajana hän on matkustanut lukuisiin ulkomaisiin huippukokouksiin, sivutapahtumiin sekä suurlähetystön järjestämiin kokoontumisiin puhumaan vammaisten ihmisoikeuksista ja selvittämään kyseisissä maissa elävien vammaisten yhteiskunnalliseen asemaan liittyviä kysymyksiä. (Marko Vuoriheimo, henkilökohtainen tiedonanto ) Kaarina Huovinen on viittomakielinen kuuro ja hän on kartuttanut nuoresta asti kansainvälisen viittomisen taitoa. Hän on toiminut Kuurojen liiton nuorisotoimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana edistäen sekä kotimaisella edunvalvontatyöllä että poh-

13 13 joismaisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä nuorisoyhteistyöllä lasten ja nuorten edunvalvontaa. Hän on suorittanut työharjoittelun EUDY:ssa eli Euroopan kuurojen nuortenliittojen kattojärjestössä kesällä Lisäksi hän opiskeli Gallaudetin yliopistossa Fulbright-stipendillä vuosina ja Nykyään hän työskentelee henkilökohtaisen ohjaajan tehtävissä Keskuspuiston ammattiopistossa, jossa työskentelee maahanmuuttaja-taustaisten viittomakielisten kanssa päivittäin. (Kaarina Huovinen, henkilökohtainen tiedonanto ) Phillipa Sandholm on australialaissyntyinen viittomakielinen kuuro ja hän työskentelee 14. vuottaan Kuurojen maailmanliiton sihteerinä. Hän oli opiskeluaikoinaan vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, missä hän oppi amerikkalaisen viittomakielen. Hän on ensimmäisen kerran osallistunut kansainväliseen viittomakieliseen tapahtumaan Kuurojen maailmanliiton maailmankongressissa vuonna Sandholm on siis ollut pitkään aktiivinen kansainvälisessä kuurojen yhteisössä, joten kansainvälisen viittomisen taito on karttunut hänelle sekä työn kautta että sosiaalisissa tilanteissa erimaalaisten viittomakielisten kanssa. (Phillipa Sandholm, henkilökohtainen tiedonanto ) Konsultaatioiden avulla sain hyödynnettyä useamman eritaustaisen kansainvälistä viittomista taitavan henkilön näkökulmia osana käännösprosessiani. Käännettäviä kappaleita oli työssäni kaksi, jotta produktin valmistamisen edellyttämä työmäärä olisi kuormitukseltaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön sopiva. Mikäli työtuntimäärä olisi sen sallinut, olisi ollut antoisaa tutkia käännösteni ymmärrettävyyttä esimerkiksi haastattelemalla materiaalin nähneitä kansainvälistä viittomista taitavia viittomakielisiä kuuroja ja vertailemalla ja analysoimalla heidän tulkintojaan käännöksistäni. 3 KANSAINVÄLINEN VIITTOMINEN Tässä luvussa esittelen tutkimuskirjallisuudesta löytyviä näkökulmia kansainvälisen viittomisen määrittelemiseen. Lisäksi tarkastelen, millä tavoin kansainvälistä viittomista ilmenee tulkin työssä.

14 Mitä on kansainvälinen viittominen? Viittomakieli- ja viittomakielentulkkausalan asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että kansainvälistä viittomista on tutkittu hyvin niukasti ja suhteellisen lyhyen aikaa (Crasborn ym. 2011, 492; Whynot 2013). Tähän alalukuun olen koonnut löydökseni siitä, millä eri tavoin kansainvälistä viittomista tutkineet tahot ovat sen määritelleet. Supallan ja Webbin tutkimusten mukaan kansainvälisen viittomisen voidaan arvioida alkaneen levitä kuurojen yhteisön käyttöön vuonna 1834 Abbé de l Epéen kunniaksi järjestetyn kansainvälisen juhlatapahtuman yhteydessä (Supalla & Webb 1995, ). On myös löytynyt näyttöä siitä, että eurooppalaisten kuurojen keskuudessa on käytetty kansainvälistä viittomista yli 250 vuotta sitten (Moody 2008, 20). Kansainvälinen viittominen rakentuu maailman moninaisten alkuperäisviittomakielten varaan (Supalla 2007, 17 18). Suuri osa tänäkin päivänä käytetyistä kansainvälisen viittomisen määritelmistä pohjautuu jo 1980-luvulla tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan se on vahvasti ikonisuutta hyödyntävä kansallisten viittomakielten välisiä rajoja rikkova kommunikaatiomuoto, jossa on rajoitettu leksikko ja jossa hyödynnetään luonnollisissa viittomakielissä ilmeneviä kielellisiä rakenteita (Whynot 2013; Crasborn ym. 2011, 492; Gavin Lilley, henkilökohtainen tiedonanto ). Kansainvälisten viittomien kokoomateos A Handbook on International Sign määrittelee kansainvälisen viittomisen visuaalis-eleelliseksi kommunikaatiomuodoksi, jota käyttämällä eri kielitaustojen edustajat kykenevät keskustelemaan sujuvasti. Kansainvälistä viittomista käyttämällä pyritään helpottamaan kielirajoja ylittävää kommunikaatiota, ja kussakin vuorovaikutustilanteessa käytettävä sanasto vaihtelee kontekstista riippuen. (A Handbook on International Sign 2007, 33.) Ted Supallan mukaan kansainvälinen viittominen ei noudata minkäänlaista kiinteää, yhdenmukaista rakennetta. Sen sijaan yksittäinen henkilö voi mukauttaa kielenkäyttöään tuottaakseen hyvinkin erilaista kansainvälistä viittomista esimerkiksi tuttavalli-

15 15 sesti jutustellessaan tai virallista kokouspuheenvuoroa varten. (Supalla 2007, 17.) Myös Crasborn ja Hiddinga (2011, ), Kapoor ja Lilley (Gavin Lilley, henkilökohtainen tiedonanto ) sekä Whynot (2013) painottavat määritelmissään kommunikaatiotilanteen kontekstin roolia. Crasborn ja Hiddinga (2011, 494) esittävätkin, ettei kansainvälinen viittominen tule koskaan kehittymään standardoituun muotoon, sillä se määrittyy enemmänkin käyttäjiensä ja käyttöolosuhteiden kuin rakenteensa perusteella. Konteksti on siis usean tutkijan mielestä yksi keskeisimmistä tekijöistä kansainvälisen viittomisen määrittelemisessä. Monilla tutkijoilla näyttäisi toisaalta olevan toisistaan eriäviä näkemyksiä siitä, kuinka lähellä kansainvälisen viittomisen voidaan sanoa olevan luonnollista kieltä. Supallan (2007, 16) mukaan kahden tai useamman eri kielitaustaisen kuuron kommunikoidessa keskenään heidän käyttämäänsä kansainvälistä viittomista voidaan pitää kontaktisyntyisenä kielenä. Erikielisten yksilöiden tullessa kontaktiin toistensa kanssa useamman eri kielen elementtejä hyödynnetään yhteisessä kommunikaatiomuodossa. Näistä yhteisistä kielenkäytön sopimuksista syntyy kohtaavien henkilöiden välille uusi kielirekisteri, josta voi tutkimusten mukaan syntyä ajan myötä pidginkieli. (Mt., ) Supalla ja Webb (1995, ) määrittelevät kansainvälisen viittomisen funktionaalisilta ja sosiaalisilta ominaisuuksiltaan rakenteellisesti kompleksiseksi kehittyneen pidgin-kielen kaltaiseksi. Whynot (2013) tukeutuu tutkimuksessaan Supallan ja Webbin teoriaan kansainvälisestä viittomisesta pidgin-kielenä, joka on kehittynyt pidgin-kielestä lähemmäksi luonnollista viittomakieltä. Myös Kapoor ja Lilley (Gavin Lilley, henkilökohtainen tiedonanto ) soveltavat tutkimuksessaan edellä mainittua määritelmää, mutta mainitsevat lisäksi termin international auxiliary language eli kansainvälinen apukieli. Crasborn ja Hiddinga (2011, 493) taas puoltavat Rosenstockin (2004) näkemystä siitä, ettei kansainvälistä viittomista voi määritellä kieleksi, pidgin-kieleksi tai kreoliksi he pitävät sitä yksinkertaisesti kommunikaatiojärjestelmänä, jota käytetään merkitysten välittämiseen.

16 16 Supalla esittää, että kansainvälisen viittomisen tapaisen kontaktisyntyisen kielen on lisäksi mahdollista kehittyä pidgin-kielen standardoidumpaan muotoon, jos sen käytölle on säännöllisesti tarvetta esimerkiksi kokoustilanteissa. Hänen mukaansa Kuurojen Maailmanliiton tapahtumissa on tällä tavoin vakiintunut käyttöön tietynlainen kansainvälisen viittomisen muoto, johon hän viittaa nimellä WFD Sign. (Supalla 2007, 16.) Kansainvälinen viittominen on viime vuosina ollut yhä yleisemmin käytössä kansainvälisten kuurojen tapahtumien kokouskielenä esimerkiksi amerikkalaisen viittomakielen tai kokousmaan paikallisen viittomakielen sijaan. Kansainvälinen viittominen on kokouskielenä muun muassa Kuurojen Maailmanliiton ja EUD:n kansainvälisissä kokouksissa. (Crasborn ym. 2011, 493.) Crasborn ja Hiddinga vahvistavat, että kyseisenlaisissa tapahtumissa käytetyn kansainvälisen viittomisen leksikon on havaittu muokkautuneen standardoituneeseen muotoon (2011, 493). Lilley ja Kapoor puolestaan esittävät, että kansainvälisestä viittomisesta on nähtävissä karkeasti määritellen kolmea pääasiallista versiota. Ensimmäinen on runsaimmin amerikkalaisesta viittomakielestä (ASL) vaikutteita ottava kansainvälisen viittomisen muoto. Sen suosio perustuu ASL:n suureen käyttäjämäärään ja laajaan levinneisyyteen esimerkiksi internetissä. ASL:ään sidoksissa olevan kansainvälisen viittomisen heikkous on saavutettavuus. Kaikilla maailman kuuroilla ole tasavertaisia mahdollisuuksia omaksua internetin välityksellä leviävää kielimallia, ja toisekseen ASL on vahvasti sidoksissa englannin kieleen. Toinen kategoria on niin kutsuttu Eurosignsversio, jota näkee käytettävän eurooppalaisten viittomakielisten keskuudessa. Se on kehittynyt muun muassa eurooppalaisten maiden ja kulttuurien läheisyyden, jaetun median sekä puhuttujen kielten läheisyyden ja kielisukulaisuuksien ansiosta. Kolmas versio on ikonisiin viittomiin perustuva kansainvälisen viittominen. Lilley ja Kapoor pitävät tätä versiota saavutettavimpana kansainvälisen viittomisen muotona. (Gavin Lilley, henkilökohtainen tiedonanto )

17 Kansainvälinen viittominen tulkin työssä Tässä alaluvussa käsittelen tutkimuskirjallisuudesta tekemieni huomioiden avulla tarkemmin sitä, millaisissa tilanteissa tulkki käytännössä törmää työssään kansainväliseen viittomiseen ja millaisia käytänteitä siihen on ehdotettu sovellettavaksi. Suvi Siprosen tekemän opinnäytetyön mukaan maahanmuuttajakuurojen tuoman muutoksen voi huomata työkentällä Suomessa. Kuurot maahanmuuttajat kuuluvat samojen palvelujen piiriin kuulevien kanssa, ja tulkkauspalvelupäätöksen saamiseksi riittää lääkärin todistus, joten tulkki voi kohdata hyvinkin vaihtelevalla tasolla suomalaista viittomakieltä hallitsevia maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, joista osa ovat korkeakoulutettuja, kun taas osalla voi olla täysin kieletön tausta. (Sipronen 2012, 7-15.) Siprosen (2012, 18) mukaan useamman kielen ja kulttuurin sekä kansainvälistä viittomista hallitseville tulkeille on näissä alamme kansainvälistyvissä olosuhteissa kasvava tarve. Kuurojen Liitto (Jokinen 2010) on jopa esittänyt sisäasiainministeriölle osoitetussa lausunnossaan kotoutumisen edistämistä koskien, että viittomakielentulkkausta tulisi olla saatavilla maahanmuuttajakuuroille myös muilla kuin suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä erityisjärjestelyjen turvin. Kela tiedotti syksyn 2013 kansainvälisen tulkkauksen järjestämistä koskevassa ohjeistuksessaan, ettei Kela ole vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua koskevan lain mukaan yhdenvertaisuusnäkökulmasta velvollinen järjestämään tai korvaamaan kahden viitotun kielen välistä tulkkausta. Tulkkauksen on tapahduttava puhutun ja viitotun kielen välillä, sillä kahden viitotun kielen välillä tapahtuva tulkkaus ei Kelan määritelmän mukaan johdu asiakkaan vammasta, mitä tulkkauspalvelulain ehdot edellyttävät. Ohjeistuksessa muistutetaan, että tulkkauspalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen ihmisen mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä, eikä kansainvälistä viittomista ole tarpeellista käyttää tulkkaustilaisuuksissa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (Kela 2013.) Keväällä 2014 Kelan linjaukseen tuli tarkennus, jonka mukaan maahanmuuttajakuuroille myönnetään oikeus tulkkauspalveluun kansainvälisellä viittomisella siihen asti, kunnes he osaavat suomalaista tai

18 18 suomenruotsalaista viittomakieltä riittävän hyvin (Yle Uutiset viittomakielellä ). Kelan ohjeistus vaikuttaisi olevan ristiriidassa sekä Kuurojen Liiton näkökantaan että suomalaista ja/tai suomenruotsalaista viittomakieltä työkielenään käyttävien, enenevissä määrin maahanmuuttajakuuroja kohtaavien tulkkien työhyvinvointiin. Suvi Siprosen (2012) opinnäytetyö nimittäin nosti esiin, että sekä tulkkauspalvelua käyttävät maahanmuuttaja-asiakkaat että maahanmuuttajakuuroja kohtaavat rivitulkit kokevat kommunikoinnin ilman yhteistä kieltä suureksi haasteeksi. Kelan ohjeistus ei aseta tarkkoja kriteerejä maahanmuuttajakuuron suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taitotason arvioimiseen. Arviointikriteerien puuttuminen voi vaarantaa mahdollisuuden tuoda kansainvälistä viittomista hallitseva kuuro tulkki mukaan reletulkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa siihen olisi tarve, mikä heikentäisi tulkkauspalvelun laatua maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulmasta. Muuten kuin kuurojen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa työskennellessä tulkki voi kohdata kansainvälistä viittomista esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa ja tapahtumissa. Kuurojen Maailmanliiton ja EUD:n tilaisuudet, ulkomaalaisten viittomakielisten luennoitsijoiden vierailut ja kuurojen olympialaistapahtuma Deaflympics ovat esimerkkejä tällaisista tapahtumista. (Crasborn ym. 2011, ; Gavin Lilley, henkilökohtainen tiedonanto ; Whynot 2013.) Kuurojen Maailmanliitto on järjestänyt tilaisuuksiinsa kansainvälisen viittomisen tulkkeja vuodesta 1979, minkä jälkeen kansainväliselle viittomiselle tulkkaus on kehittynyt huimasti. Tämä kehitys ei kuitenkaan johdu siitä, että kansainvälistä viittomista tai sillä tulkkaamista olisi alettu opettaa järjestelmällisesti. Kansainvälisissä tapahtumissa toimiville tulkeille on pidetty satunnaisesti tulkkaustilaukseen valmistavia työpajoja. (Moody 2008, 27.) Euroopan viittomakielentulkkauksen maisterin koulutusohjelma EUMASLI:n opintosuunnitelmaan sisältyy kansainvälisen viittomisen ja kansainvälisessä työympäristössä toimimisen opiskelua (EuMasli 2014). Lisäksi Humanistinen ammattikorkeakoulu järjesti ensimmäistä kertaa kansainvälisen viittomisen kurssin täydennyskoulutuksena maaliskuussa 2014 (Humanistinen ammattikorkeakoulu 2014).

19 19 Koska kansainvälinen viittominen on niin sidonnaista tilanteeseen ja ympäristöön ja kehittyy jatkuvasti, sen opettamista varten olisi haastavaa kehittää kattavaa opetussuunnitelmaa (Moody 2008, 27). Sujuvuus useammassa eri viittomakielessä ja pitkäaikainen kokemus erimaalaisten viittomakielisten kohtaamisesta ovat tärkeimpiä perusedellytyksiä kansainvälisen viittomisen oppimiseen ja sillä tulkkaamiseen (Moody 2008, 27 28; Whynot 2013). Vaikka tulkkaus kansainvälisellä viittomisella onkin vakiintunut käytännöksi kansainvälisissä tapahtumissa, tutkijat korostavat Kuurojen Maailmanliiton ja Viittomakielentulkkien Maailmanliitto WASLI:n painottamaa yhteistä tavoitetta: tulkkaus pyritään aina ensisijaisesti järjestämään niin, että jokainen saisi tulkkausta omalle kansalliselle viittomakielelleen. Siten taataan paras mahdollinen tiedon kulku tulkatussa tilanteessa. Kun tulkkausta ei ole mahdollista järjestää tarvittaville kielille, tulkkaus kansainväliselle viittomiselle on seuraavaksi paras vaihtoehto. Kansainväliselle viittomiselle tulkkaus ei koskaan ole muuten kuin taloudellisista syistä ensisijainen vaihtoehto, sillä parhaatkaan tulkit eivät tutkitusti kykene välittämään sen keinoin tietoa täydellisesti. (Crasborn ym. 2011, ; Moody 2008, ) Whynot korostaa asiakaskeskeistä näkökulmaa pureutuessaan kansainväliselle viittomiselle tulkkauksen ongelmakohtiin. Hänen mukaansa yleensä kiinnitetään eniten huomiota tulkkien pätevyyteen tulkata ymmärrettävälle kansainväliselle viittomiselle, vaikka tulkkauksen vastaanottajien kielellisen pätevyyden pitäisikin ehkä olla tulkkaustilanteen tärkein lähtökohta. (Whynot 2013.) 4 PRODUKTINA KÄÄNNÖSTYÖ Seuraavissa alaluvuissa kuvaan, kuinka toteutin helsinkiläisen soul-hop-yhtye Dolla Lovan musiikkikappaleiden Be Mine ja Lost My Way käännökset kansainväliselle viittomiselle. Lähteinäni käytän materiaalia opinnäytetyöpäiväkirjastani ja hyödynnän tutkimuskirjallisuutta käännöstieteen, viittomakielisen runouden ja taiteen tulkkauksen aloilta.

20 Käännösteorian valinta Jo ennen käännettävien musiikkikappaleiden valintaa ja varsinaisen kääntämistyön aloittamista tein päätöksiä siitä, millä tavalla haluan lähestyä musiikkikappaleiden kääntämistä. Tavoitteenani oli luoda produkti, joka nostaisi esille ideoita visuaalisesta ja kokonaisvaltaisesta tavasta tulkata taidetta saavutettavalla kansainvälisellä viittomisella. Julie Gebron esittää teatteritulkkauksen näkökulmasta, että taiteellisen tekstin tulkkaus on aina uuden taideteoksen luomista. Tulkki ei saa lähestyä tehtävää pelkästään tekstin kääntäjänä, vaan hänen on pystyttävä näyttelijän ominaisuudessa tulkitsemaan ja välittämään toisen visio sävyjä myöten. (Gebron 1996; 5, 7-8, ) Myös Nora Mahmoud-Halonen korostaa koko teoksen välittämistä multimodaalisena kokonaisuutena. Tulkkauksen varassa olevan henkilön ei ole mahdollista kokea kokonaisvaltaisesti vieraskielistä taidetta ja sen edustamaa kulttuuria, jos teoksesta tulkataan vain kielellinen sisältö. (Mahmoud-Halonen 2012, 5.) Oma näkökulmani taiteen kääntämiseen on yhteneväinen näiden näkemysten kanssa. Päätin siis rakentaa käännökseni niin, että niihin sisältyy myös tulkintaa musiikin ei-kielellisistä elementeistä. Halusin esittää muun muassa kappaleiden rytmin, laulun tunnesävyt sekä musiikin tunnelman sellaisella tavalla, että ne olisivat viittomakielisen kuuron kieli- ja kulttuuriympäristössä merkityksellisiä. Kääntämisen perustavoitteena voidaan Niina Hytösen luokittelun mukaan pitää joko ekvivalenssin tai adekvaattisuuden tavoittelua. Hän määrittelee ekvivalenssin vastaavuudeksi lähtö- ja kohdetekstin välillä ja adekvaattisuuden kohdetekstin toimivuudeksi kohdekulttuurissa, vaikka sen saavuttaminen vaatiikin joskus lähtötekstin muodon ja merkityksen muuttamista. Käännösteoriat voidaan siis jakaa karkeasti lähtökohdiltaan lähtöteksti- ja kohdetekstikeskeisiksi. (Hytönen 2006, ) Kohdetekstilähtöisyyttä edustavan manipulatiivisen koulukunnan näkemyksen mukaan kääntämisessä on aina kysymys tekstin muokkaamisesta tiettyä tarkoitusta ja yleisöä varten. Koulukunnan edustaja Susan Bassnett kuvailee kääntämistä tekstien uudelleenkirjoittamisena kielirajojen yli. Hänen näkemyksensä mukaan eri kieli- ja kulttuurijärjestelmät eivät voi koskaan vastata toisiaan, ja sen takia kääntäjän on vali-

21 21 koitava siirrettävissä olevat elementit ja uudelleenajateltava ja -kirjoitettava loput. (Mt., 2006, ) Valitsin käännöstyöhöni selkeästi kohdetekstikeskeisen lähestymistavan. Viittomakielisten henkilöiden ja tulkkien keskuudessa omaksumani kokemuksen mukaan viittomakielisten kuurojen suhtautuminen musiikkiin on hyvin vaihtelevaa. Kun tulkkaustilanteessa kuulevan kulttuurin edustaja haluaa välittää taide-elämyksen musiikin välityksellä ihmiselle, jolle auditiivinen aistikanava ei ole saavutettava ja jolle musiikki kulttuurisena ja taiteellisena ilmaisumuotona ei välttämättä kanna merkitystä, tulkin on mielestäni pakko uudelleenajatella ja uudelleenkirjoittaa välitettävä viesti saavutettavaan ja silti yhtä vaikuttavaan muotoon. Kohdetekstistä pitää yrittää luoda itsenäinen, kohdekulttuurissa merkityksellinen visuaalinen elämys tai teos, johon sisältyy muun muassa alkuperäisen teoksen kielellinen aines, tunnelma, sävyt, ilmaisutapa ja -tyyli. Tietous viittomakielisestä runoudesta alkoi levitä 1900-luvun puolivälissä. Rachel Sutton-Spence, Paddy Ladd ja Gillian Rudd määrittelevät viittomakielisen runouden esteettisen viittomisen äärimmäisimmäksi muodoksi, jossa kielellisestä näkökulmasta viestin muoto on joissain tapauksissa jopa tärkeämpää kuin sen merkitys. (Sutton- Spence, Ladd & Rudd 2005, ) Viittomakielinen runous antaa mielestäni monia välineitä musiikin kääntämiseen viittomakielisessä kohdekulttuurissa toimivaksi taideelämykseksi. Siksi tekemissäni käännöksissä pyrin hyödyntämään viittomakielisen runouden elementtejä sekä kääntämäni tekstin muotoilussa että kappaleiden eikielellisen aineksen välittämiseksi. 4.2 Käännösprosessin kulku Aloitin kesällä 2013 yhteydenpidon Dolla Lova -yhtyeen kanssa mahdollisuudestani käyttää heidän kappaleitaan opinnäytetyöni produktia varten ja esittää valmistellut käännökset heidän keikallaan myöhemmin syksyllä. Sain yhtyeeltä sekä äänitiedostot että sanoitukset useampaan kappaleeseen syyskuussa 2013, minkä jälkeen aloin heti tutustua materiaaliin ja pohtia, mitkä kappaleet valitsisin käännettäväksi. (Opinnäytetyöpäiväkirja 2013.)

22 22 Julie Gebronin mukaan teatteritulkkaukseen valmistautuvan tulkin on tunnettava ja ymmärrettävä käännettävä aineisto, jotta käännöksestä voi tulla tekstilliseltä sisällöltään asiatarkkaa ja jotta sisällön pystyy välittämään oikealla tavalla (Gebron 1996, 7-8). Mielestäni sama pätee muunkinlaisten taideteosten kääntämiseen. Gebron kuvailee teatteritulkkausta käsittelevässä teoksessaan Sign the Speech An Introduction to Theatrical Interpreting valmistautumismallin, jota itsekin hyödynsin soveltaen omassa käännösprosessissani. Prosessin ensimmäinen vaihe on lähdemateriaaliin tutustuminen kuuntelemalla tai katsomalla ja etsimällä siitä sen sisällön sisäistämiseen vaadittavaa lisätietoa. (Mt., 66.) Gebron ehdottaa hyväksi käytänteeksi, että tulkki kokeilisi jo taideteoksen ensimmäisellä katselu- tai kuuntelukerralla tulkata tekstiä hyvin spontaanisti ja vapaamuotoisesti, koska täysin valmistautumattomana tulkatessa saattaa tuottaa luonnostaan todella innovatiivisia ja käyttökelpoisia ratkaisuja käännökseen. (Mt., 66.) Kirjoitin opinnäytetyöpäiväkirjaani ensimmäisistä kuuntelukerroista lähtien muistiinpanoja kappaleiden minussa herättämistä tunnelmista ja jopa alustavia ideoita mahdollisista käännösratkaisuista juurikin siitä syystä, että useamman kuuntelukerran jälkeen on mahdotonta enää tavoittaa ensimmäisellä kuuntelukerralla syntynyttä vaikutelmaa kappaleen tunnelmasta (Opinnäytetyöpäiväkirja 2013). Gebron myös suosittelee tekemään itselleen jo ensimmäisillä katselukerroilla teoksen haastavimmilta vaikuttavista kohdista merkinnän (Gebron 1996, 66). Hyödynsin kyseistä käytäntöä tekemällä itselleni merkintöjä kappaleiden haastavilta tuntuvista kohdista sekä sanoituksen että ei-kielellisten elementtien suhteen. Merkitsin sellaisia kohtia sanoituksesta haastaviksi, joiden sisältöä en osannut improvisoiden ilmaista pelkästään eleiden varassa ja joiden kääntämistä varten halusin tietolähteistä ja konsultaatioiden yhteydessä löytää viittomavaihtoehtoja. Ei-kielellisistä elementeistä haastavilta tuntuivat heti alkuun muun muassa Be Mine -kappaleen hidas tempo, mikä vaatisi käännökseltä näyttäviä, pitkiä viittomia, joita olisi mahdollisuus venyttää ajallisesti laulun kanssa samanmittaisiksi. Molempien kappaleiden pidempien instrumentaaliosuuksien kääntämiseen tuntui myös vaikealta keksiä käännösratkaisuja, ja pohdin, miten tulkitsisin instrumentaali-

23 23 musiikkia koreografialla tai muulla liikemateriaalilla. (Opinnäytetyöpäiväkirja 2013.) Koreografialla tarkoitan tässä raportissa sekä musiikkikappaleiden ei-kielellisten elementtien välittämiseksi että visuaalisen esteettisyyden lisäämiseksi suunniteltua koko kehoni tanssillista liikkumista tilassa, kuten esimerkiksi toistuvia askelkuvioita. Liikemateriaalilla viittaan kielellisesti merkityksettömiin vartalonliikkeisiin, joista koreografia osittain rakentuu. Liikemateriaali muotoutui henkilökohtaisen tulkintani perusteella sellaiseksi liikkumistavaksi ja -tyyliksi, joka mielestäni välitti musiikkikappaleiden eikielellisiä elementtejä. Käännösprosessin alkaessa kansainvälisen viittomisen taitoni perustui muutaman Humanistisen ammattikorkeakoulun suomalaisen viittomakielen kurssin sisältöön ja kansainvälisissä kuurojen tapahtumissa sosiaalisten kanssakäymisten kautta omaksumaani osaamiseen. Minulla oli siis alkeistason osaamista kansainvälisestä viittomistavasta ja osasin joitakin melko yleisesti käytettyjä kansainvälisiä viittomia. Sen seurauksena, kun kuunnellessani musiikkikappaleita ensimmäisiä kertoja hahmottelin niiden visuaalista esittämistä mielessäni tai viittoen, käännösratkaisuni koostuivat enimmäkseen eleistä kiinteiden viittomien sijaan. (Opinnäytetyöpäiväkirja 2013.) Musiikin kokeminen on Hytösen (2006, ) mukaan aina hyvin subjektiivista, joten myös sen tulkitsemista voidaan pitää viestin subjektiivisena tulkintana ja luovan työn toteutumana. Nojauduin musiikkikappaleiden ei-kielellisen aineksen tulkinnan suunnittelussa henkilökohtaiseen subjektiiviseen kokemukseeni. Käytännössä suunnittelin liikekieltä ja koreografiaa, joka välittäisi visuaalisesti kappaleiden rytmin, laulun tunnesävyt sekä musiikin tunnelman. (Opinnäytetyöpäiväkirja 2013.) Ideoidessani käännöksiä itsenäisesti hyödynsin oman kansainvälisen viittomisen tietotaitoni ja henkilökohtaisen luovan tulkintani lisäksi useita erilaisia lähteitä. Etsin käännöksiin tarvitsemiani kansainvälisiä viittomia esimerkiksi hakemalla niitä kansainvälisen viittomisen käsikirjasta (A Handbook on International Sign 2007) tai kansainvälisen viittomisen verkkosanakirja Sematos.eu:sta (Sematos.eu 2013) ja katselemalla muun muassa Kuurojen Maailmanliiton (World Federation of the Deaf 2013) ja H3-netti-tv:n (H3 2013) verkkosivujen kautta löytämiäni kansainvälisellä viittomisella tehtyjä videoita. Kun en löytänyt käytössäni olevista lähteistä tarvitsemaani viitto-

24 24 maa, yritin korvata sen eleillä ja visuaalisella kuvailulla eli yritin välittää lähtötekstin merkityksen elekieleen perustuvilla ilmaisuilla. (Opinnäytetyöpäiväkirja 2013.) Gebron (1996, 66) suosittelee, että teoksen kääntämisen ideointivaiheessa kannattaa kokeilla saman sisällön tuottamista kohdekielellä useamman kerran eri variaatioin, ja vasta mahdollisen työryhmän tai -parin kanssa keskusteltua valita vaihtoehdoista sopivin. Käännösprosessini noudatti samaa mallia: ensin ideoin käännöksiä itsekseni ja minulla oli konsultaatioihin tullessani moniin käännösten kohtiin useampia ratkaisuvaihtoehtoja, joista pyysin asiantuntijoilta palautetta (Opinnäytetyöpäiväkirja 2013). Käännösprosessin ajan konsultoin kansainvälistä viittomista taitavia viittomakielisiä henkilöitä saadakseni opetusta kansainvälisessä viittomisessa ja käyttääkseni heitä käännöstyöni lähteinä. Konsultaatiot olivat vapaamuotoisia tilaisuuksia, joiden alussa esitin asiantuntijalle senhetkisen käännökseni. Sen jälkeen sain asiantuntijalta palautetta käännöksestä. Kyselin viittomia, joita en löytänyt muista lähteistä, ja myös tarkistin, olivatko käännöksissäni käyttämät viittomat asiantuntijan mielestä ymmärrettäviä ja riittävän yksitulkintaisia asiayhteydessään. Kartoitin käännökseni yksitulkintaisuutta esimerkiksi kysymällä asiantuntijalta hänen nähtyään käännökseni, kuinka hän ymmärsi viittomani tekstin. Kunkin konsultaation jälkeen muokkasin käännösversioitani saamani palautteen ja kehitysideoiden pohjalta. Vertailin eri asiantuntijoilta saamaani palautetta keskenään ja yritin saavuttaa sanoituksen kääntämisessä lopputuloksen, joka oli mielestäni tyydyttävä kompromissi jokaisen asiantuntijalähteen sekä oman näkökulmani väliltä. (Opinnäytetyöpäiväkirja 2013.) Esittelen ja perustelen palautteiden pohjalta tekemiäni käännösratkaisuja seuraavissa alaluvuissa sekä taiteellisen tekstin kääntämisen näkökulmasta että kansainväliselle viittomiselle kääntämisen näkökulmasta. Dokumentoin käännösprosessia tekemällä muistiinpanoja opinnäytetyöpäiväkirjaani ja tallentamalla tekemäni käännösversiot videomuodossa. Kuvasin Teeri- Jamit-festivaalilla esittämäni valmistellun tulkkauksen ja tein lopullisista käännöksistäni lisäksi studiossa kuvatut tallenteet, joiden linkit ovat tämän raportin liitteinä (liitteet 2 ja 4).