KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI NÄRPIÖN KAUPUNKI MAALAHDEN KUNTA MUSTASAAREN KUNTA KORSNÄSIN KUNTA

Transkriptio

1 KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI NÄRPIÖN KAUPUNKI MAALAHDEN KUNTA MUSTASAAREN KUNTA KORSNÄSIN KUNTA YLEISSUUNNITELMAT VESIHUOLTOLAITOK- SEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISILLE JÄTEVESIJÄRJESTELMILLE Työ: E Turku, VÄSTKUSTEN RENAR AVLOPPSVATTEN LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN LAINSÄÄDÄNTÖÄ ASETUKSEN VAATIMUKSET ASETUKSEN TOTEUTTAMINEN KUNNALLINEN VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY KRISTIINANKAUPUNKI NÄRPIÖ MAALAHTI MUSTASAARI KORSNÄS KIINTEISTÖKOHTAISET JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT MAAPUHDISTAMOT Maahanimeyttämö Maasuodattamo PIENPUHDISTAMO UMPISÄILIÖ KUIVAKÄYMÄLÄT Kompostikäymälät Muut kuivakäymälät KYLÄPUHDISTAMO TOIMIVUUS KUSTANNUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN VYÖHYKKEET YLEISSUUNNITELMA MAHDOLLISILLE VIEMÄRÖITÄVILLE ALUEILLE SUUNNITTELUPERUSTEET KIINTEISTÖKOHTAINEN PAINEVIEMÄRIJÄRJESTELMÄ SUUNNITTELUALUEET VIEMÄRÖINNIN KUSTANNUKSET Rakennus- ja käyttökustannukset Kokonaisvuosikustannukset TOTEUTUSAIKATAULU TOIMENPITEET JA AIKATAULU AVUSTUSMAHDOLLISUUDET AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Mahdollisten viemäröintialueiden suunnitellut viemäriverkostot Mahdollisten viemäröintialueiden viemäriverkostojen rakennuskustannukset Mahdollisten viemäröintialueiden viemäriverkostojen kokonaisvuosikustannukset KARTAT: Kartta 102 Yleiskartta, Korsnäs Kartta 103A Yleiskartta, Kristiinankaupunki, pohjoinen Kartta 103B Yleiskartta, Kristiinankaupunki, eteläinen Kartta 104A Yleiskartta, Maalahti, pohjoinen Kartta 104B Yleiskartta, Maalahti, eteläinen Kartta 105A Yleiskartta Mustasaari, pohjoinen Kartta 105B Yleiskartta, Mustasaari, eteläinen Kartta 106A Yleiskartta, Närpiö, pohjoinen Kartta 106B Yleiskartta, Närpiö, eteläinen / ARY / ARY / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

4 KRISTIINANKAUPUNKI, NÄRPIÖ, MAALAHTI, MUSTASAARI, KORSNÄS YLEISSUUNNITELMAT VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISIL- LE JÄTEVESIJÄRJESTELMILLE TYÖ E JOHDANTO Tämä yleissuunnitelma koskee Kristiinankaupungin, Närpiön, Korsnäsin, Maalahden ja Mustasaaren kuntien vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisten alueiden jätevesijärjestelmiä. Työn tarkoituksena on: 1. Laatia yleissuunnitelmat haja-asutusseuduille soveltuville yhteisille viemäröintiratkaisuille - Suunnitelma 30 vuoden aikajänteellä ottaen huomion investointi-, saneeraus- ja käyttökustannukset - Toiminta-ohjelman vuoteen 2016 asti neuvonnan ja tiedotuksen tueksi. 2. Esittää suositukset suunnittelualueen kiinteistökohtaisista jätevedenkäsittelyratkaisuista, jotka ovat teknis-taloudellisesti parhaimpia tietyillä alueilla ja tietyn tyyppisillä kiinteistöillä. 3. Laatia jätevesioppaat informaation jakamiseksi kuntalaisille. 4. Laatia yleissuunnitelmista kartat Internetissä jaettavaksi. Työ on osa Länsirannikko puhdistaa jätevesiä EU-projektia, joka kestää vuoden 2013 puoleen väliin asti. Projektin isäntäkunta on Kristiinankaupunki, joka on toiminut myös yleissuunnitelmatyön tilaajana. Työtä on ohjannut kuntien, projektin ja ELY-keskuksen edustajista koottu ohjausryhmä: - Ari-Johan Myllyniemi, Kristiinankaupunki (puheenjohtaja) - Barbro Lundberg, Kristiinankaupunki - Johan Wickman, Närpiö (varapuheenjohtaja) - Karoliina Sunabacka, Maalahti - Mats Brandt, Maalahti - Michael Ek, Mustasaari - Helena Granlund, Mustasaari - Ulf Granås, Korsnäs - Johnny Granqvist, Korsnäs - Jenny Skuthälla, Pohjanmaan ELY-keskus - Irma Hyry, Pohjanmaan ELY-keskus - Marcus Tjäru, Länsirannikko puhdistaa jätevesiä projekti - Anne Bergqvist, Länsirannikko puhdistaa jätevesiä projekti (-> ) E24454_Kristiinankaupunki_YSU.docx Yleissuunnitelma

5 MUSTASAARI, KORSNÄS 2/28 Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistoilla. Työhön ovat osallistuneet toimialapäällikkö, DI/SNIL Reijo Haronen, projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen, suunnitteluinsinööri, ins. AMK Jonna Tuomiranta sekä suunnitteluinsinööri, ins. AMK Cesilia Lundqvist. 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueen muodostavat Kristiinankaupungin kaupunki, Närpiön kaupunki, Korsnäsin kunta, Maalahden kunta ja Mustasaaren kunta. Suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueisiin. Suunnittelualueen maapinta-ala on yhteensä km 2. Taajama-aste on suurin Mustasaaressa (82,5 %) ja pienin Närpiössä (62,4 %). Suunnittelualueen väkiluku oli vuoden 2010 lopussa yhteensä n asukasta. Asukasmäärältään suurin on Mustasaari (n asukasta) ja pienin Korsnäs (n asukasta). Asuntokuntien lukumäärä on yhteensä n kpl. Asuntokunnassa on keskimäärin 2,34 asukasta. Suunnittelualue sijaitsee rannikolla ja on kesäasukkaiden suosimaa aluetta. Kesämökkien määrä suunnittelualueella on n kpl. Seuraavassa taulukossa on esitetty tilastotietoa suunnittelualueen kuntien osalta. Taulukko 2.1 Tilastotietoa suunnittelualueen kunnista (Tilastokeskus) Korsnäs KRS Maalahti Mustasaari Närpiö Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,9 77,6 74,4 82,5 62,4 Väkiluku Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, /tulonsaaja Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnot, asuntokuntien osuus, % ,1 17,1 15,3 10,4 15,3 Rivi- ja pientalot, asuntokuntien osuus, % ,4 89,3 93,9 88,6 85,3 Kesämökkien lukumäärä Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien osuus vuotiaista, % ,6 57,3 64,2 69,8 64,8 Työttömyysaste, % ,8 6,1 5,2 6,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % ,4 73,6 54, ,7 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,9 14,1 13,2 7,9 22,1 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,1 18,7 28,3 31,2 24,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,8 65,6 56,6 59,6 49,9 Muut, % ,1 1,6 1,9 1,4 3,4 Yritystoimipaikkojen lukumäärä

6 MUSTASAARI, KORSNÄS 3/28 Suunnittelualueen väestökehitys on ollut maltillista. Vuoden 1990 jälkeen väestömäärä on vähentynyt n. 600 hengellä (1 %). Mustasaari on kasvukunta, joka on kasvanut vuodesta 1980 lähtien n hengellä. Muiden kuntien asukasmäärä on vähentynyt tai pysynyt samana. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntien väestökehitys vuosina Taulukko 2.2 Väestönkehitys (Tilastokeskus) Vuosi Korsnäs KRS Maalahti Mustasaari Närpiö Yhteensä Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan suunnittelualueen väestömäärä tulee kasvamaan. Vuoteen 2040 mennessä lisäystä tulee n asukasta eli 11 %. Kasvukuntia ovat Korsnäs, Maalahti ja Mustasaari. Mustasaaressa asukasmäärä kasvaisi n asukkaalla. Kristiinankaupungin ja Närpiön väkiluku vähentyisi ennusteen mukaan. Tilastokeskuksen väestöennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3 Väestöennuste (Tilastokeskus) Vuosi Korsnäs KRS Maalahti Mustasaari Närpiö Yhteensä HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN LAINSÄÄDÄNTÖÄ 3.1 ASETUKSEN VAATIMUKSET Ympäristönsuojelulain mukainen valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VN 209/2011) on tullut voimaan Alkuperäinen asetus on vuodelta Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset.

7 MUSTASAARI, KORSNÄS 4/28 Taulukko 3.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset BOD 7aATU fosfori (P) typpi (N) Vähimmäisvaatimustaso 80 % 70 % 30 % Ohjeellinen taso herkille alueille* 90 % 85 % 40 % * Ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla. Alueille, joita koskevat ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta (kuntakohtaiset määräykset, esim. pohjavesialueet ja vesistöjen rantavyöhykkeet). Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen , siirtymäaika on 5 vuotta asetuksen voimaantulosta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä pitää olla tehtynä niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: 1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; 2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä (kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta) ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät; 3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. 3.2 ASETUKSEN TOTEUTTAMINEN On arvioitu, että yleisesti koko Suomessa haja-asutusalueilla asetuksen puhdistusvaatimuksen saavuttaminen edellyttää tehostamistoimenpiteitä yli 80 %:lla kiinteistöistä. Käytännössä ratkaisumalleja on karkeasti neljä. Kiinteistö voidaan liittää keskitettyyn viemäriin, rakentaa oma pienpuhdistamo tai maasuodatin/maahan imeyttämö, rakentaa kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet maasuodattamoon) tai kerätä kaikki jätevedet umpisäiliöihin. Käsittelymenetelmän valinnassa ja suunnittelussa kannatta käyttää apuna asiantuntijaa, jolloin varmistetaan puhdistusjärjestelmän riittävyys ja sopivuus kyseisessä kohteessa.

8 MUSTASAARI, KORSNÄS 5/28 Asuinkiinteistöissä kiinteistökohtaisten käsittelymenetelmien rakennus- ja huoltokustannuksista sekä toimivuudesta vastaa kiinteistön omistaja. Tarvittaessa kiinteistöt voivat tehdä järjestelmän toimimisen varmistamiseksi huolto- ja korjaussopimukset alan ammattitaitoisten yritysten kanssa. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen hajaasutusalueelle. 4. KUNNALLINEN VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY 4.1 KRISTIINANKAUPUNKI Kristiinankaupungissa on viemäriverkosto kantakaupungissa, Lapväärtissä ja Dagsmarkissa. Lapväärtistä ja Dagsmarkista jätevedet pumpataan keskustaan käsiteltäväksi. Samalla siirtoviemärillä johdetaan Kristiinankaupunkiin myös Karijoen kunnan jätevedet. Viemäriverkostoon on liittynyt n kiinteistöä eli n. 37 % kaupungin asukkaista. Kaupungin jätevedenpuhdistamo on vuonna 1983 rakennettu biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo on saneerattu vuonna 2000 ja on hyvässä kunnossa. Puhdistamolle johdetaan Kristiinankaupungin jätevesien lisäksi Karijoen kunnan jätevedet, joita muodostuu n. 80 m 3 /d. Virtaama laitokselle on keskimäärin m 3 /d. Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: Q kesk m 3 /d Q max 376 m 3 /h q mit 215 m 3 /h BOD kg/d Kok.P 27 kg/d Kunnallisen puhdistamon lisäksi Kraft Foods Finland Oy Ab:llä on Dagsmarkissa ja Pom-Fritillä Lapväärtissä omat jäteveden esikäsittelylaitokset, joiden kautta jätevedet johdetaan kaupungin viemäriin. Puhdistamolle on ajettu sakokaivolietteitä n. 100 m 3 /kk ja umpikaivoliettä n m 3 /kk. Jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä n. 700 m 3 /a. Lietteet kuivataan lingolla ja kuljetetaan Vapon kompostointilaitokselle Teuvalle kompostoitavaksi. Puhdistetut jätevedet johdetaan mereen n. 1 km:n päähän rannasta. Purkuvesien ei ole vesistötutkimuksissa todettu vaikuttavan havaittavasti meriveden laatuun alueella. Alueellisen vesihuollon yleissuunnitelman mukaan Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamo tullaan sulkemaan ja jätevedet johtamaan siirtoviemärillä Kaskisiin

9 MUSTASAARI, KORSNÄS 6/28 puhdistettavaksi. Hankkeen toteutuksesta ei ole tehty päätöksiä tai tarkempaa aikataulua. 4.2 NÄRPIÖ Närpiössä on kolmella alueella viemäriverkostoa: Närpiön keskustassa, Ylimarkussa ja Pirttikylässä. Ylimarkusta jätevedet pumpataan Pirttikylään käsiteltäväksi. Närpiön viemäriverkoston liittyjämäärä on n asukasta. Verkoston pituus on n. 33 km, josta muoviputkea on n. 27 km. Jätevedenpumppaamot ovat pääosin saneerattuja ja hyvässä kunnossa. Ylimarkun viemäriverkoston liittyjämäärä on n. 330 asukasta. Koko 19,8 km:n verkosto on muoviputkea. Verkostosta jätevedet johdetaan Pirttikylään käsiteltäväksi. Pirttikylässä viemäriverkoston liittyjämäärä on n. 270 asukasta. Verkoston pituus on n. 6,5 km ja siitä muoviputkea on n. 4,2 km ja betoni-putkea n. 2,3 km. Yhteensä keskitettyjen järjestelmien piirissä on n asukasta ja liittymisaste on n. 34 %. Närpiössä on kunnalliset jätevedenpuhdistamot Keskustassa ja Pirttikylässä. Keskustan puhdistamo Finbyssä on mitoitettu seuraavasti: - virtaama (Q mit ) m 3 /d - huippuvirtaama (q max ) 133 m 3 /h - BOD kg/d - kokonaisfosfori 14 kg/d - kokonaistyppi 56 kg/d - asukasvastineluku (AVL) Laitos on biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos, jossa lietteen erottelu tapahtuu flotaatiolla. Laitosta on saneerattu vuonna Tällöin puhdistamon koneisto uusittiin ja sähköistys, instrumentointi ja automaatio uudistettiin. Laitokselle rakennettiin myös esikäsittely, sakokaivolietteen vastaanotto ja lietteenkuivaus. Laitoksen kunto on hyvä, eikä lähivuosina ole tiedossa tarvetta saneeraukselle. Virtaama laitokselle oli keskimäärin 650 m 3 /d. Pirttikylän puhdistamolla virtaama on keskimäärin 150 m 3 /d. Pirttikylän puhdistamo on mitoitettu lopettaneen meijerin tarpeet huomioiden. Koska meijeri ei enää tuota jätevesiä puhdistamolle, on puhdistamon nykyinen tulovirtaama reilusti alle mitoitusvirtaaman. Molemmat puhdistamot laskevat käsitellyt jätevedet Närpiönjokeen. Pirttikylän puhdistamon lietteet kuljetetaan keskustan puhdistamolle, jossa ne yhdessä keskustan puhdistamon lietteiden kanssa kuivataan. Tämän jälkeen lietteet kuljetetaan Vapo Oy Biotechin kompostointilaitokselle Teuvalle.

10 MUSTASAARI, KORSNÄS 7/ MAALAHTI Maalahden kunnan alueella on n. 50 km jätevesiviemäriverkostoa ja siihen on liittynyt n. 790 kiinteistöä. Verkostoa on keskustaajamassa, Petolahdessa ja Bergössä. Valtaosa verkostosta on rakennettu 1980-luvulta lähtien. Hulevesiverkostoa on kunnan alueella n. 2 km. Keskustaajaman Åminnen jätevedenpuhdistamo on lopetettu ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Vaasaan. Johdettava jätevesimäärä on n. 530 m 3 /d. Petolahden alueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Petolahden jätevedenpuhdistamolle. Bergön saarella muodostuvat jätevedet johdetaan Bergössä sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle. Petolahden puhdistamo on vuonna 1983 käyttöönotettu biologiskemiallinen aktiivilietelaitos. Käsittelymenetelminä ovat ilmastus, jälkiselkeytys ja flotaatio. Puhdistamon mitoituskuormat ja tulokuormitus vuonna 2008 ovat seuraavat: Mitoitus Tulokuorma 2008 AVL 1950 Q d 370 m 3 /d 100 m 3 /d Q max 768 m 3 /d 268 m 3 /d q h 32 m 3 /h 4,2 m 3 /d BOD kg/d 15 kg/d kok. P 5 kg/d 0,7 kg/d kok. N 26 kg/d 4,6 kg/d Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkella n. 30 metrin päähän Petolahdenjokeen. Petolahden puhdistamon voimaan tulleen ympäristöluvan mukaiset puhdistusmääräykset ovat BOD 7 15 mg/l (90 %) ja fosfori 0,7 mg/l (90 %). Puhdistamon toiminta on täyttänyt vaatimukset viime vuosina muilta osin, mutta fosforinpoistossa on ajoittain ollut ongelmia. Puhdistamon on haettava lupaehtojen tarkistamista mennessä. Bergön saaressa sijaitseva Bergön puhdistamo on vuonna 1979 valmistunut ja vuonna 1990 saneerattu biologiskemiallinen jälkisaostuslaitos, jossa käsittelymenetelminä ovat esiselkeytys, ilmastus ja jälkiselkeytys. Puhdistamolla käsitellään n. 300 asukkaan jätevedet. Sen mitoituskuormat ja tulokuormitus vuonna 2008 ovat seuraavat: Mitoitus Tulokuorma 2008 AVL 170 Q d 90 m 3 /d 54 m 3 /d Q max 150 m 3 /d 112 m 3 /d q h 6,2 m 3 /h 2,3 m 3 /d BOD 7 12 kg/d 12 kg/d kok. P 0,8 kg/d 0,6 kg/d kok. N 4,0 kg/d Puhdistetut jätevedet johdetaan n. 300 metrin purkuputkella ojaan, joka laskee mereen Härtansin lahteen. Bergön puhdistamon voimaantulleen ympäristöluvan mukaiset puhdistusmääräykset ovat BOD 7 15 mg/l (90 %) ja fosfori 1,0 mg/l

11 MUSTASAARI, KORSNÄS 8/28 (90 %). Puhdistamon toiminta on täyttänyt vaatimukset viime vuosina lähes aina. Puhdistamon on haettava lupaehtojen tarkistamista mennessä. Maalahden kunnan alueella ei vastaanoteta sakokaivolietteitä. Kunnan alueella muodostuvat sakokaivolietteet toimitetaan suoraan Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle Mustasaareen. 4.4 MUSTASAARI Mustasaaren kunnan viemäriverkosto koostuu yhdeksästä erillisestä viemäriverkostosta, joiden yhteispituus on n. 100 km. Verkostoihin on liittynyt n kunnan asukasta (35 %). Sepänkylän (4 800 as), Karperön, Singsbyn, Tuovilan ja Sulvan alueiden jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Vaasan Veden Påttin puhdistamolle. Vuonna 2008 Påttin puhdistamolle toimitettu jätevesimäärä oli m 3 /d. Koivulahdessa (900 as.) ja Raippaluodossa on jätevedenpuhdistamot. Lisäksi kunnan alueella on kunnan omistuksessa neljä pienempää, asukasvastineluvultaan alle 100 asukkaan puhdistamoa Jungsundissa, Petsmossa ja Petsmon ranta-alueella, Västerhankmossa ja Kunissa. Koivulahden taajaman jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Koivulahden puhdistamolle, joka on otettu käyttöön vuonna Laitosta ei ole saneerattu tämän jälkeen. Käsittelyprosesseina puhdistamolla on hiekanerotus, ilmastus, jälkiselkeytys ja desinfiointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan purkuputkella lähiojaan, joka laskee Kyrönjokeen. Puhdistamon mitoituskuormat ja tulokuormitus vuonna 2008 ovat seuraavat: Mitoitus Tulokuorma 2008 AVL 730 Q dmit 300 m 3 /d 270 m 3 /d q mit 25 m 3 /d BOD 7 55 kg/d 52 kg/d kok. P 2,5 kg/d 1,8 kg/d kok. N 9,5 kg/d Puhdistamon ympäristöluvan mukaiset puhdistusmääräykset ovat BOD 7 <25 mg/l (85 %) ja fosfori <1,0 mg/l (80 %). Puhdistamon toiminta on täyttänyt vaatimukset viime vuosina kaikilta osin. Vuonna 1990 rakennettu Raippaluodon puhdistamo sijaitsee Raippaluodon saaressa ja sinne johdetaan käsiteltäväksi n. 110 asukkaan jätevedet. Raippaluodon jätevesiverkoston pituus on 2,2 km. Se on rakennettu 1980-luvulla, ja on kokonaan muovia. Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottorilaitos. Laitoksen mitoituskuormat ja tulokuormitus vuonna 2008 ovat seuraavat: Mitoitus Tulokuorma 2008 AVL 280 Q d 100 m 3 /d 21 m 3 /d q mit 6,0 m 3 /h BOD 7 20 kg/d 8,1 kg/d kok. P 1,2 kg/d 0,3 kg/d kok. N 4,8 kg/d 1,4 kg/d

12 MUSTASAARI, KORSNÄS 9/28 Puhdistamon ympäristöluvan mukaiset puhdistusmääräykset ovat BOD 7 < 20 mg/l (90 %) ja fosfori <1,0 mg/l (90 %). Puhdistamon puhdistustulokset ovat kaikkien parametrien suhteen yli 90 % puhdistustehoja. 4.5 KORSNÄS Korsnäsin kunnan alueella on kolme erillistä viemäröintialuetta: keskustan, Molpen ja Harrströmin alueet. Kaikkien alueiden jätevedet johdetaan Korsnäsin jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiverkostoa on yhteensä 33 km. Jätevesiverkostoon on liittynyt 276 kiinteistöä. Kunnan alueella ei ole hulevesiverkostoa. Korsnäsin puhdistamo on rakennettu vuonna Puhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamon mitoitustiedot ja vuoden 2008 tulokuormitus ovat seuraavat: Mitoitus Tulokuorma 2008 Q dmit 270 m 3 /d 167 m 3 /d q hmit 21 m 3 /h BOD 67 kg/d 53 kg/d kok. P 2,4 kg/d 1,7 kg/d kok. N 15 kg/d kv 9,9 kg/d Puhdistamon käsittelyprosessit ovat siivilöinti, ilmastus ja selkeytys voimaantulleen ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ovat BOD 7 15 mg/l (90 %), kokonaisfosfori 0,8 mg/l (90 %), COD Cr 125 mg/l (75 %), kiintoaine 35 mg/l (90 %) sekä ammoniumtyppi 80 % (tavoitearvo). Puhdistamon toiminta on täyttänyt lupavaatimukset kaikilta osin viime vuosina. Korsnäsin puhdistamolla syntyvät lietteet käsitellään puhdistamon yhteydessä kompostointialueella. Liete pumpataan varastosäiliöstä turvealtaisiin. Kuivatettu liete kompostoidaan aumoissa puhdistamon vieressä sijaitsevalla asfaltoidulla alueella. Korsnäsin kunnan alueella syntyvät sakokaivolietteet vastaanotetaan kunnan puhdistamolla. Liete pumpataan varastoaltaaseen, johon pumpataan myös jätevedenkäsittelyprosessista syntyvä liete. Varastoaltaasta lietteet pumpataan turvealtaisiin ja kuivattu liete kompostoidaan puhdistamon yhteydessä sijaitsevalla kompostointikentällä. 5. KIINTEISTÖKOHTAISET JÄTEVEDENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Seuraavassa on esitelty yleisesti käytössä olevat kiinteistökohtaiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät.

13 MUSTASAARI, KORSNÄS 10/ MAAPUHDISTAMOT Maapuhdistamot ovat helppohoitoisia ja oikein asennettuna ja mitoitettuna varmatoimisia puhdistusmenetelmiä. Erilaisia maapuhdistamoja ovat maahanimeyttämö, maasuodattamo ja monet erikoisratkaisut kuten mm. matalaan perustettu maahanimeyttämö tai maasuodattamo, maakumpusuodattamo tai imeyttämö. Käyttökelpoisin ratkaisu on maasuodattamo ja hyvissä maaperäolosuhteissa maahanimeyttämö. Maapuhdistamot muodostuvat kolmesta osakokonaisuudesta: esikäsittelyyksikkönä toimivasta saostussäiliöstä, jäteveden johtamis- ja jakelulaitteesta sekä varsinaisesta maapuhdistamosta kuten maahanimeyttämöstä tai maasuodattamosta. Saostussäiliön on oltava kolmiosastoinen tai teholtaan vastaava, jotta puhdistusjärjestelmään ei pääse kiintoainesta, mikäli puhdistamoon johdetaan pesu- ja käymälävedet. Saostussäiliön jälkeen on tehtävä jakokaivo, josta vesi jaetaan tasaisesti jakoputkia pitkin imeytys- tai suodatinmaahan. Jakoputki on yli metrin pituinen pätkä rei'itettyä viemäriputkea, joka asennetaan tiivistetylle hiekka-alustalle. Imeytysputket ja maasuodattamossa myös kokoomaputket tulisi päättää tuuletusputkiin, jotka toimivat samalla myös huolto- ja tarkastusputkina. Tuuletusputkien tulee sijaita metrin verran maanpinnan yläpuolella. Maapuhdistamojen ongelma on usein suuri tilantarve. Maaperä ei saisi myöskään olla kallioinen ja pohjaveden tulisi olla riittävän syvällä. On myös huomioitava, että talousvesikaivo on riittävän kaukana maapuhdistamosta. Jäteveden määrä ja laatu asettaa myös omia rajoituksia puhdistamolle. Maapuhdistamot ovat kuitenkin hyvin helppohoitoisia. Tärkein hoitotoimenpide on esikäsittelynä toimivan saostussäiliön tyhjennys. Hyvin toimivalla ja säännöllisesti huolletulla järjestelmällä päästään vuoden käyttöaikaan, minkä jälkeen kentän paikkaa ja/tai materiaaleja olisi syytä vaihtaa. Maapuhdistamojen mitoitukseen vaikuttavat järjestelmän liittyjämäärä, käymäläjätteiden käsittelytapa, veden kulutus, asumismuoto ja imeytysmaan ominaisuudet, kuten kallioisuus tai pohjaveden korkeus. Maasuodattamon pinta-ala määräytyy suodatinhiekan vedenjohtokyvyn mukaan, joka on 50 l/d yhtä suodatusneliömetriä kohden. Maasuodattamon pinta-ala kasvaa helposti suureksi. Jo viiden kiinteistön (5,0 m 3 /d) maasuodattamon pinta-ala on 100 m 2. Jos maapuhdistamoon johdetaan vain pesuvesiä, voidaan mitoitusta pienentää noin 25 %:lla. Tässä tapauksessa myös maapuhdistamon ikä pidentyy. Maapuhdistamojen rakentamiseen ja toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta puhdistamo toimisi suunnitelmien mukaisesti. Esimerkiksi suodatushiekan tulee olla puhdistettua ja rakeisuudeltaan tiettyä kokoa, jotta maasuodattamo ei tukkeutuisi heti. Rakennusvaiheessa on myös huolehdittava riittävästä lämmöneristyksestä sillä talvella lämpötilan laskiessa mikrobitoiminta saattaa laskea liian alhaiseksi. Käytöstä poistetun maapuhdistamon suodatinmassojen loppusijoituksesta ei ole tällä hetkellä Suomessa selkeää ohjeistusta. Yleinen käytäntö on, että käytöstä poistettu maapuhdistamo jätetään koskemattomaksi alkuperäiselle paikalleen ellei jokin syy, kuten uuden puhdistamon rakentaminen, pakota maansiirtotöihin. Jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi tontin koon takia, massat kaivetaan ylös ja kuljetetaan kaatopaikalle, jossa ne voidaan käyttää kaatopaikkojen maisemointiin. Kaatopaikoilla suhtautuminen massojen vastaanottoon vaihtelee, samoin kuin veloitushinnat. Kaatopaikan maisemointiin soveltuville maamassoille vastaanoton hinta on 1,5 /tonni, jolloin yhden puhdistamon massojen hinnaksi tulee n Jätteentuottajan on huolehdittava myös jätteen kuljetuksesta.

14 MUSTASAARI, KORSNÄS 11/ Maahanimeyttämö Maahanimeyttämö (maahan imeytys) on maahan kaivettu ja peitetty jätevedenkäsittelymenetelmä, jossa jätevesi puhdistuu suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi. Puhdistettu jätevesi kulkeutuu lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahanimeytys soveltuu harvoin jäteveden puhdistamiseen, sillä se vaatii tontin maalajiksi hyvin vettä läpäisevää kivennäismaata (hiekka, sora tai hiekkamoreeni). Maahanimeyttämöä ei saa kuitenkaan rakentaa pohjavesialueille. Maahanimeyttämön paikan valinnassa tarvitaan erityisesti maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Imeytyspaikan valitseminen ja puhdistamon mitoittaminen edellyttävät myös hyvin tarkkoja tietoja maaperästä. Ennen rakentamista maaperästä onkin otettava maaperänäyte. Maahanimeyttämö toteutetaan yleisimmin imeytysojastojen tai imeytyskentän avulla. Lisäksi erikoisvaihtoehtoina on tehostettu maahanimeyttämö tai maakumpuimeyttämö. Maahanimeyttämön puhdistustehoa on vaikea selvittää tarkasti, koska puhdistettu jätevesi suotautuu maaperään. Ennen varsinaista puhdistusjärjestelmää olisi hyvä käyttää saostussäiliöitä kiintoaineen poistoon. Orgaanisen aineksen hajoaminen tapahtuu mikrobikerroksessa ja se on tehokasta. Fosforia sitoutuu eniten maa-aineksen rakeisiin. Typpi poistuu maaperästä kaasuna tai sitoutuu kasveihin ja maaperään. Taudinaiheuttajia saattaa kulkeutua pohjaveteen asti, vaikka suurin osa (n. 99 %) niistä tuhoutuukin jo biokerroksessa Maasuodattamo Maasuodattamo (maasuodatin) on maahan kaivettu tai osittain pengerretty puhdistamo, jossa jätevesi puhdistuu painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi. Maasuodattamo eroaa maahanimeytyksestä siten, että siinä käytetään paikalle tuotuja maa-aineksia, eikä tontin luontaista maaperää. Suodatinhiekkakerroksen aineksella on suuri merkitys järjestelmän puhdistustulokseen. Seulottu luonnonhiekka tai kauppanimikkeellä tunnettu betonihiekka (raekoko 0-8 mm) soveltuvat hyvin maasuodattamoihin. Suodatinhiekasta on aina oltava rakeisuuskäyrä selvillä. Puhdistunut jätevesi kootaan putkiston avulla suodatuskentältä ja johdetaan purkuojaan tai päästetään vapaasti maahan. Maasuodattamojen suurimpana ongelmana pidetään sen mahdollista tukkeutumista sekä pitkällä aikavälillä myös sen puhdistustehon heikkenemistä. Ongelmia saattavat aiheuttaa myös suuri tilantarve ja syvä kaivuualue. Maasuodattamon etuna on kuitenkin sen soveltuvuus monenlaisiin maasto-olosuhteisiin. Maasuodattamo on myös helppohoitoinen. Saostussäiliöt on kuitenkin muistettava tyhjentää kaksi kertaa vuodessa suodattimen tukkeutumisen estämiseksi. Maasuodattamon puhdistusteholla päästään asetuksen vaatimiin puhdistustuloksiin. Maasuodattamo usein poistaa kiintoainesta, orgaanista ainesta ja typpeä riittävästi. Fosforin sitoutuminen maasuodattamoissa heikkenee ajan myötä. Fosforin poistotehoa voidaan sen takia parantaa lisäämällä suodatinhiekkaan kalkki-, alumiini- tai rautapitoisia yhdisteitä tai rakentamalla erillinen fosforia poistava kaivo suodatuskentän jälkeen. On myös mahdollista saostaa fosforia kemiallisesti ennen suodatinkenttää. Bakteerit ja muut mikro-organismit tuhoutuvat hyvin maasuodattamoissa. Fosforia poistava massa on myös vaihdettava kaivosta vähintään kahden vuoden välein.

15 MUSTASAARI, KORSNÄS 12/ PIENPUHDISTAMO Pienpuhdistamoita on useita erilaisia valmistajasta riippuen. Pienpuhdistamossa jätevedet käsitellään yleensä annoksina (panoksina) eli varastosäiliöön kootaan aina tietty määrä jätevettä, joka pumpataan prosessisäiliöön käsiteltäväksi. Prosessi käsittää kolme vaihetta: ilmastuksen, saostuksen ja anoksisen typenpoiston. Pienpuhdistamo ei tarvitse erillistä esisaostusta tai -selkeytystä, vaan kaikki jätevedet johdetaan prosessiin ilman esikäsittelyä. Pienpuhdistamossa jäteveden puhdistaminen perustuu yleensä biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Jos puhdistamoa ei kuormiteta, bakteerit ja muut pieneliöt kuolevat ja puhdistamon mikrobitoiminta lakkaa. Puhdistamon jatkuvan toiminnan turvaamiseksi on usein suotavaa, että puhdistamoa kuormitetaan ympäri vuoden. Fosforin saostusta tehostetaan usein kemikaalilla. Tällöin puhdistusmenetelmää kutsutaan biologiskemialliseksi. Pienpuhdistamo valitaan jätevesimäärän mukaan. Pienpuhdistamon etuja ovat prosessin hallittavuus, soveltuvuus erilaisiin maastoja maaperäolosuhteisiin ja pieni tilantarve. Erilaisia pienpuhdistamoita löytyy usealta eri valmistajalta. Osa laitepuhdistamoista on jatkuvatoimisia. 5.3 UMPISÄILIÖ 5.4 KUIVAKÄYMÄLÄT Umpisäiliö ei aseta vaatimuksia maaperälle. Umpisäiliö on hankintakustannuksiltaan edullinen ja vähän tilaa vievä jätevedenkäsittelymenetelmä. Umpisäiliön haittapuolena on sen kalliit käyttökustannukset. Umpisäiliö soveltuu väliaikaiseksi ratkaisuksi uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille alueille, joilla tullaan viemäriverkostoa tulevaisuudessa rakentamaan ja joiden täytyy jo nyt rakentaa jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä käsittelymenetelmä. Vapaa-ajan käytössä olevaan kiinteistöön, jossa jätevesiä syntyy vähän, umpitankki on edullinen vaihtoehto. Vaihtoehtoisia käymäläratkaisuja perinteiselle vesivessalle on useita erilaisia. Yhteistä kaikille kuivakäymälöille on käymäläjätteen siirtyminen jätesäiliöön ilman vettä. Käymäläjätteet voidaan jatkokäsitellä mm. kompostoiden tai kuivaten. Hyvin toimiva kuivakäymälä on mahdollista rakentaa hajuttomaksi ja hygieeniseksi. Kuivakäymälä on myös edullisempi, se säästää vettä ja on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin vesivessa. Kuivakäymälä helpottaa myös viemäriverkostoon liittymättömillä hajaasutusalueella jätevesien käsittelyä. Kun jätevedestä saadaan käymäläjätteet pois, vähenee typen ja fosforin määrä huomattavasti. Harmaiden jätevesien eli pesujätevesien puhdistamiseen tarvittavat jätevesijärjestelmät ovat usein halvempia ja pitkäikäisempiä kuin kaikille jätevesille tarkoitetut puhdistusjärjestelmät. Harmaat jätevedet voidaan käsitellä yksinään maa- tai pienpuhdistamossa.

16 MUSTASAARI, KORSNÄS 13/28 Kuivakäymälässä on kuitenkin vesivessaa enemmän hoitamista ja siksi tähän kannattaa kiinnittää huomiota jo ostovaiheessa. Käymälätyyppiä valitessa kannattaa miettiä ainakin kuormituksen määrää, veden riittävyyttä, hoitotarvetta, hoidon miellyttävyyttä ja kokonaiskustannuksia. Kuivakäymälöissä on useita malleja, jotka soveltuvat sisä- tai ulkokäyttöön. Jos kuivakäymälän aikoo sijoittaa sisätiloihin, on siihen hyvä varautua jo kiinteistön rakentamista suunniteltaessa. Vanhan ulkohuussin voi kunnostaa helposti kompostikäymäläksi Kompostikäymälät Kompostikäymälä on ehkä käytetyin kuivakäymälä tyyppi Suomessa. Kompostikäymälät kompostoivat jätteet joko samaan astiaan tai virtsa ja kiinteät jätteet erotellaan eri astioihin. Kompostikäymälöitä on useita eri kokoja. Yhteistä kaikille kompostikäymälöille on jätteen kompostoituminen joko kokonaan tai osittain jätesäiliössä. Jäte siirretään usein käymälästä jälkikompostointiin ja käytetään myöhemmin maan parannusaineena. Hyvin toimivat kompostikäymälät ovat hajuttomia. Haju saadaan häviämään, kun jokaisen käyttökerran jälkeen jätteen päälle kaadetaan peiteainetta. Peiteaineeksi käy hyvin seos, jossa on puolet turvetta ja puolet haketta. Turpeen tehtävä on sitoa itseensä kosteutta ja neutraloida emäksisen virtsan. Hake mahdollistaa ilman pääsyn jätteen sekaan. Kompostikäymäläjätteestä kompostoitunutta multaa saa käyttää syötävien kasvien lannoittamiseen aikaisintaan yhden vuoden kuluttua jatkokompostoinnin aloittamisesta laskien. Kompostikäymälät, jotka eivät erottele jätteitä toisistaan, voidaan jakaa säiliön mukaan neljään luokkaan. Suurisäiliöisissä kompostikäymälöissä kompostoituminen tapahtuu lähes täysin itse jätesäiliössä, ja se tyhjennetään kerran vuodessa. Säiliö tarvitsee kuitenkin melko suuren tilan vessan alta. Suurisäiliöllisen kompostikäymälän hyviä puolia ovat pitkä tyhjennysväli, käytön yksinkertaisuus, tilapäisen yli- ja alikuormituksen kestokyky ja soveltuminen yleisökäymäläksi. Keskikokoisissa kompostikäymälöissä tyhjennysväli on useita kuukausia. Suurin osa näistä malleista soveltuu vain ulkokäyttöön. Pienisäiliöiset kuivakäymälät on tarkoitettu lähinnä vapaa-ajan asunnoille sisäkäyttöön. Tyhjennysväli on muutamasta viikosta kuukauteen kuormituksen mukaan. Jäte kompostoituu istuimen alla ja se tyhjennetään jälkikompostoitumaan kompostoriin. Pienet mallit voidaan sijoittaa tavalliseen käymälätilaan. Erottelevat kompostikäymälät pitävät kiinteän aineen ja virtsan erillään. Virtsa voidaan erotella joko istuinosassa tai erillisessä erottimessa. Virtsa ei saisi kuitenkaan päästä kosketuksiin ulosteiden kanssa, jotta taudinaiheuttajat eivät siirtyisi ulosteista virtsaan. Koska virtsa kerätään erilleen kiinteistä aineista, on erottelevien kompostien ongelmana kuivuus ja typen puute. Tämä myös hidastaa kiinteiden aineiden kompostoitumista Muut kuivakäymälät Kuivakäymälöihin lasketaan myös vähävetiset käymälät. Niissä veden tarve on yhdellä huuhtelukerralla noin 0,5 3 litraa (normaali vesikäymälä 6 9 l). Ne erottelevat kiinteän jätteen ja virtsan toisistaan. Tällainen käymälä tarvitsee paineellisen veden toimiakseen kunnolla. Pakastavat käymälät jäädyttävät ulostesäiliöön kerääntyvät jätteet. Se vaatii toimiakseen sähköä, mutta se soveltuu epätasaiseen käyttöön. Jäätyneen massan pys-

17 MUSTASAARI, KORSNÄS 14/ KYLÄPUHDISTAMO tyy kompostoimaan jälkikäteen. Pakastavat käymälät soveltuvat epätasaiseen käyttöön. Kemiallisia käymälöitä käytetään lähinnä tilapäisessä käytössä kuten veneissä ja linja-autoissa. Niihin lisätään kemikaaliliuosta, joka tuhoaa ulostemassan suolistobakteerit ja aiheuttaa ulosteiden ja paperin liettymisen. Polttavissa käymälöissä jäte tuhkataan korkeassa lämpötilassa. Niitä käytetään kuitenkin Suomessa vähän. Valmistajilla on tarjolla useita erikokoisia ja eri tekniikoihin perustuvia ns. valmiita pakettipuhdistamoita, jotka soveltuvat usean kiinteistön jätevesien käsittelyyn. Valmiita tyyppejä löytyy yleensä n. 200 asukkaan jätevesille asti. Eräät laitevalmistajat lupaavat erikseen valmistettuna panospuhdistamoita jopa asukkaan jätevesille asti. Yleensä yli 200 asukkaan vesimäärien käsittelyyn ei yleensä löydy valmista paikalle tuotavaa pakettipuhdistamoa, vaan puhdistamo täytyy suunnitella ja rakentaa kohteeseen erikseen. Tällöin kyseeseen voi tulla esim. bioroottoripuhdistamot. Bioroottoripuhdistamot ovat olleet pitkään käytössä jätevedenpuhdistusprosesseissa. Bioroottoripuhdistamossa jätevesi esiselkeytetään, jonka jälkeen jätevesi johdetaan bioroottorialtaaseen. Bioroottori on sylinterin muotoinen laite, joka pyörii osin jätevedessä. Biomassa (mikrobikanta) muodostuu bioroottorin suuren kontaktipinnan omaaville levyille. Roottorin pinnalle kiinnittynyt mikrobikanta käyttää ravinnokseen jäteveden orgaanista aineista. Bioroottorialtaasta jätevesi kulkeutuu jälkiselkeytykseen. Saostuskemikaalia syötetään bioroottorialtaaseen tai erilliseen flokkausosaan. Bioroottoripuhdistamo poistaa jätevedestä myös typpeä, jos viipymä bioroottorialtaassa on riittävä. Puhdistamosta poistetaan lietettä 1-4 kertaa vuodessa käytöstä riippuen. Tyhjennys tapahtuu loka-autolla. Jälkiselkeytyksestä puhdistettu jätevesi johdetaan tapauksesta riippuen näytteenottokaivoon ja puretaan vesistöön tai maastoon. Bioroottoripuhdistamon prosessi kestää melko suuria kuormitusvaihteluita, kuten kesä- ja talvikäytön kausivaihtelusta johtuvia jätevesimäärän vaihteluja. Mikäli talvella kuitenkin kuormitus osoittautuu liian pieneksi, voidaan prosessiin tässä tapauksessa syöttää lisäravinnetta. 5.6 TOIMIVUUS Suomen ympäristökeskus vastaa puhdistamoiden toimivuuden testaamisesta. Sen ylläpitämälle Internet sivulle on koottu laajasti tietoa puhdistamoja koskevista tutkimustuloksista. Sivun osoite on: Puhdistamoista suurin osa on lähtökohtaisesti toimivia, mutta tuloksellisen toiminnan edellytyksenä on jatkuva ja ammattimainen käyttö ja kunnossapito sekä kohteeseen soveltuvan puhdistamon valinta, joka on syytä tehdä ammattimaisen suunnittelijan toimesta.

18 MUSTASAARI, KORSNÄS 15/28 Suomen ympäristökeskuksen mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta voivat heikentää monet asiat, joista tavallisimpia ovat seuraavat: Jäteveden määrä on liian suuri eli puhdistamo on liian pieni. Tällaiseen tilanteeseen voidaan joutua vaikkapa siksi, että aikaisemmin talossa on asunut hyvin pieni perhe, joka on hankkinut puhdistamon, joka ei riitä taloon muuttavalle isommalle perheelle. Jäteveden määrä vaihtelee paljon. Hyvä puhdistamo kestää kuormitusvaihteluja, mutta liika voi olla liikaa. Valmisteilla olevan eurooppalaisen standardin mukaisessa testauksessa tutkitaan puhdistamon sietokykyä myös suurille jätevesimäärien vaihteluille. Saostuskaivot ovat täynnä lietettä ja sitä karkaa myös puhdistamoon. Vilkaise silloin tällöin saostuskaivoon, olisiko jo syytä loka-auton käydä imaisemassa lietteet pois. Puhdistamo ei ole "vatupassissa" eli puhdistamo on joko asennuksen jäljiltä tai routanousun seurauksena vinossa. Tällöin puhdistamo kuormittuu epätasaisesti, syntyy oikovirtauksia ja teho heikkenee. Puhdistamoon pääsee pintavesiä. Viemäriin on päässyt biologista prosessia tuhoavaa tai sen toimintaa heikentävää kemikaalia. Älä koskaan laita viemäriin liuottimia tai maalin jämiä. Se on varma tapa tuhota puhdistamon biologista hajoamista ylläpitävä pieneliökanta. Joskus on myös siivous-, pyykki- ja astianpesuaineiden todettu heikentävän biologista toimintaa. Tuuletus ei pelaa tai ei riitä. Biologinen puhdistus tarvitsee aina happea. Sitä jätevesien käsittelyjärjestelmä saa koneellisen tai painovoimaisen ilmanvaihdon kautta - riippuu järjestelmästä.

19 MUSTASAARI, KORSNÄS 16/ KUSTANNUKSET Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistökohtaisten vesihuoltojärjestelmien investointi- ja käyttökustannuksia sekä järjestelmien keskimääräinen käyttöikä. Hinnat ovat arvonlisäverottomia. Taulukko 5.1. Arvioita kiinteistökohtaisten vesihuoltomenetelmien investointi- ja käyttökustannuksista (ALV 0%). Menetelmä Investointikustannus [ ] Käyttökustannus [ /vuosi] Käyttöikä [vuotta] Vedenhankinta maakaivo* kallioporakaivo* Jätevedenkäsittely Maaperäimeytys Maasuodatin Maasuodatin + fosforin poisto Kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet umpikaivoon ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn) Kaikki jätevedet umpikaivoon (5 henkeä) Erilaiset yhden kiinteistön pienpuhdistamot Panospuhdistamo (10 henkeä)** Panospuhdistamo (15 henkeä)** Panospuhdistamo (50 henkeä)** Panospuhdistamo (150 henkeä)** Bioroottorilaitos (500 asukasta)** * Mahdollisen vedenkäsittelylaitteen (esim. suodattimen) hankinta nostaa investointikustannuksia n ja käyttökustannuksia n. 150 /vuosi. Riippuu vedenkäsittelyn tarpeesta. ** Kyläpuhdistamon toteuttaminen vaatii myös viemäriverkoston ja mahdollisesti kiinteistökohtaisen pumppaamon rakentamisen puhdistamoon liitettäville kiinteistöille. 6. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN VYÖHYKKEET Suunnittelualue jaetaan vyöhykkeisiin alueen maankäytön tai ympäristöolosuhteiden mukaan. Jokaiselle vyöhykkeelle on annettu suositus jätevedenkäsittelymenetelmästä. Vyöhykkeitä on yhteensä seitsemän. Vyöhyke A on Viemäröity alue, joka on kunnallisen vesihuoltolaitoksen viemäröinnin toiminta-aluetta. Toiminta-alueella kiinteistön tulee liittyä laitoksen verkostoon. Vyöhyke B on Viemäröitävä alue, joka on vesihuoltolaitoksen tulevaa toimintaaluetta tai tulevaa asemakaava-aluetta. Alueelle tullaan rakentamaan tietyssä aikataulussa viemäriverkosto, johon tulee liittyä. Alueella sijaitsevat kiinteistöt voivat hakea lykkäystä asetuksen toimeenpanoon. Uusilla kiinteistöillä jätevedet voidaan väliaikaisesti kerätä umpitankkiin. Vyöhyke C on Mahdollinen viemäröitävä alue, joka on kylämaista asutusta kunnallisen vesihuoltolaitoksen nykyisen tai tulevan toiminta-alueen ulkopuolella. Alueelle on laadittu viemäröinnin yleissuunnitelma (kts kappale 7). Kunnan vesihuoltolaitos

20 MUSTASAARI, KORSNÄS 17/28 ei tule viemäriverkostoa toteuttamaan, mutta alueen asukkaat voivat perustaa esim. vesiosuuskunnan. Vyöhyke D on Peruskäsittelyn alue. Alueen asutus on hajanaisempaa kuin vyöhykkeellä C, joten yhteisen viemäriverkoston rakentaminen on taloudellisesti haastavaa. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Maahanimeytys on mahdollista, jos maaperä mahdollistaa sen. Alueella sovelletaan asetuksen vähimmäispuhdistustason vaatimusta. Vaikka aluetta ei ole nostettu vyöhykkeeseen C, ei ole kuitenkaan mitään estettä rakentaa yhteistä viemäriverkostoa tai esim. muutaman talouden yhteistä puhdistamoa. Vyöhyke E on Rantavyöhyke. Rantavyöhyke käsittää 100 metrin alueen vesistön rantaviivasta mukaan lukien vesistöiksi luokitellut uomat. Varsinkin vapaaajankiinteistöille suositellaan kuivakäymälää. Vakituisille rakennuksille suositellaan kaksivesijärjestelmää, jossa WC-vedet kerätään umpitankkiin ja harmaat vedet käsitellään 2-osainsen sakokaivon kautta maasuodattamossa/-imeyttämössä tai pienpuhdistamossa. Vyöhyke F on Luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueita ovat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet. Jätevesien käsittelylle sovelletaan asetuksen ohjeellista puhdistustasoa herkille alueille. Vyöhyke G on Pohjavesialue. Pohjavesialueeksi lasketaan valtion ympäristöhallinnon luokittelemat pohjavesialueet (I-III -luokat). Jätevedet suositellaan kerättävän umpitankkiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty haja-asutuksen jätevedenkäsittelyn vyöhykejako ja suositus jätevesien puhdistusmenetelmästä.

21 MUSTASAARI, KORSNÄS 18/28 Vyöhyke A B C D E F G Taulukko 6.1 Haja-asutuksen jätevedenkäsittelyn vyöhykejako Vyöhykkeen Kuvaus Määrittely Suositus puhdistusmene- nimi telmäksi Viemäröity VH-laitoksen toimintaalue. Hyväksytty toiminta-alue Yleiseen viemäriin alue Liityttävä viemäri- Viemäröitävä alue Yleiseen viemäriin Väliaikaisesti esim. umpitankki Mahdollinen viemäröitävä alue Yleiseen viemäriin tai kyläpuhdistamoon Peruskäsittelyn alue Rantavyöhyke Luonnonsuojelualue 3- osainen sakokaivo + maahan imeytys / maasuodattamo / pienpuhdistamo WC-vesien maahan imeyttäminen kielletty ja harmaiden vesien purkamiselle 20 m suojaetäisyys vesistöön. WC-vedet kerätään umpisäiliöön tai käytetään kuivakäymälää. Pesuvesille 2-osainen sakokaivo + maasuodattamo/-imeyttämö tai pienpuhdistamo. 3- osainen sakokaivo + maasuodattamo / pienpuhdistamo Pohjavesialue verkostoon. VH-laitoksen tuleva toiminta-alue. Vapautus 5 vuotta (max) viemäriverkoston rakentamiseen asti. Yhteisen viemäriverkoston rakentaminen mahdollista alueella. Vähimmäispuhdistustaso. Kiinteistökohtainen käsittely. Vähimmäispuhdistustaso. Kiinteistökohtainen käsittely. Ohjeellinen puhdistustaso herkille alueille. Kiinteistökohtainen käsittely. Ohjeellinen puhdistustaso herkille alueille. Kiinteistökohtainen käsittely. Ohjeellinen puhdistustaso herkille alueille. Tuleva toimintaalue Tuleva asemakaava-alue Haja-asutuksen asutustihentymä, kylä Muihin alueisiin kuulumaton alue Rakennus sijaitsee lähempänä kuin 100 m vesistön rantaviivasta Rakennus sijaitsee Natura alueella Rakennus sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella Maahan tai vesistöön johtaminen kielletty. Johtaminen muualle puhdistettavaksi tai kerääminen umpitankkiin.

22 MUSTASAARI, KORSNÄS 19/28 7. YLEISSUUNNITELMA MAHDOLLISILLE VIEMÄRÖITÄVILLE ALUEILLE 7.1 SUUNNITTELUPERUSTEET Mahdollisten viemäröintialueiden (vyöhyke C) keskitetty viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi kiinteistökohtaisena paineviemärijärjestelmänä. Kiinteistöille tulee kiinteistökohtaiset jätevedenpumppaamot, jotka pumppaavat jätevedet alueelle rakennettavaan paineviemäriverkostoon. Jätevedet johdetaan olemassa olevaan viemäriverkkoon runkolinjojen kautta. Tarvittaessa runkolinjojen varrelle sijoitetaan jäteveden linjapumppaamoja. Viemäriverkostot tullaan rakentamaan pääasiassa olemassa olevien teiden varsille. Paineviemäriverkostojen putkikoko tulee olemaan 63 mm ja runkolinjojen mm. Tarvittaessa viemärin kanssa samaan kaivantoon voidaan sijoittaa vesijohto niille kiinteistöille, jotka eivät vielä ole keskitetyn vedenjakelun piirissä. Paineviemärijärjestelmä soveltuu hyvin topografialtaan vaihtelevaan maastoon ja alueille, joilla asutus ei ole tiivistä ja etäisyydet pitkiä. Paineviemäri on myös ympäristöä säästävä ratkaisu jo rakennetuille alueille. Paineviemäri vaatii perinteistä viettoviemäriratkaisua pienemmät kaivannot ja esim. kallioiden kiertäminen on helpompaa. Yleissuunnitelman laatiminen perustuu karttatarkasteluun. Maastomittauksia tai maaperätutkimuksia ei ole tehty. 7.2 KIINTEISTÖKOHTAINEN PAINEVIEMÄRIJÄRJESTELMÄ Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä kiinteistölle tulee kiinteistökohtainen pumppaamo. Kiinteistökohtaisessa pumppaamossa on silppurilla varustettu pumppu, joka silppuaa jäteveden sisältämän kiintoaineen. Silppuripumpun käyttö mahdollistaa linjoissa käytettäväksi dimensioltaan pieniä paineputkia. Kiinteistöllä olevat saostuskaivot poistetaan käytöstä. Yhteen pumppaamoon voidaan liittää useampi kiinteistö. Kiinteistöt liitetään pumppaamoon Ø 110 mm viettoviemäreillä. Olemassa olevat saostuskaivot ohitetaan ja poistetaan käytöstä. Pumppaamolta lähtevä paineputki on mm putkea. Putkistot mitoitetaan siten, että virtausnopeus on vähintään 0,7 m/s kerran vuorokaudessa. Viipymän olisi oltava alle 8 tuntia. Paineputket ovat aina täynnä jätevettä. Jätevesi siirtyy aina jonkin järjestelmän pumpun käynnistyessä pumppaustilavuuden verran eteenpäin linjastossa. Järjestelmä mitoitetaan siten, että jokaisen pumppaamon on pystyttävä pumppaamaan jätevedet purkupisteeseen. Järjestelmään ei voida jättää suurta varausta eli sitä ei voida ylimitoittaa, sillä siitä aiheutuva liian pieni virtausnopeus voi aiheuttaa putkien tukkeutumista. Järjestelmään voidaan liittää myöhemminkin lisää kiinteistöjä, mutta merkittävään jätevesimäärään kasvuun ei voida varautua. Jos verkostoon halutaan jättää laajenemisvara, pitää järjestelmä varustaa huuhteluyhteillä. Huuhteluyhteitä tarvitaan myös, jos verkoston tai verkoston osan kiinteistöt ovat pitkiä aikoja yhtä aikaa tyhjillään eikä jätevesiä synny. Tällöin jätevesi voi sakkautua ja aiheuttaa tukoksia. Seisoes-

23 MUSTASAARI, KORSNÄS 20/28 saan pitkiä aikoja putkistossa jätevesi joutuu hapettomaan tilaan ja aiheuttaa purkupisteissä mahdollisesti hajuhaittoja. Kiinteistöpumppaamon vuosittaiseen perushuoltoon kuuluu säiliön ja pumpun pesu. Tarkoitus on pestä pois lähinnä pumppaamoon kertyvä rasva. Samalla tarkistetaan toimilaitteiden, kuten pintavippojen (pinnansäätö; aloittaa ja lopettaa pumppauksen), toimivuus ja kunto. Lisäksi vuosittain tarkistetaan pumpun öljyn määrä ja laatu. Silppurin leikkuuterien säätöön on tarvetta huomattavasti harvemmin ja säätötoimenpide vaatii yleensä ammattitaitoisen huoltomiehen. Pumppujen sähkönsyöttö otetaan kiinteistöltä. Kiinteistölle tarkoitetut silppuripumput ovat teholtaan 0,9 4,0 kw. Pumput vaativat 3 x 10 A hitaat sulakkeet. Markkinoilla on myös yksivaiheisia pumppuja (1 x 10 A hidas), mutta kolmivaiheinen pumppu on toiminnaltaan luotettavampi. Linjapumppaamot vaativat yleensä oman sähköliittymän. 7.3 SUUNNITTELUALUEET Suunnittelualueena on Kristiinankaupungin, Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Närpiön mahdolliset viemäröintialueet. Alueet eivät sijaitse kunnallisen vesihuoltolaitoksen nykyisellä tai tulevalla toiminta-alueella. Alueet on rajattu kiinteistöjen sijoittumisen perusteella. Alueella on suunniteltu viemäriverkosto, joka on pyritty sijoittamaan niin, että mahdollisimman moni kiinteistö pystytään liittämään runkolinjaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty mahdollisten viemäröintialueiden kiinteistömäärät sekä suunnitellut viemäripituudet (yhteensä runkolinja ja verkosto), jäteveden linjapumppaamot ja kyläkohtaiset puhdistamot. Alueiden sijoittuminen ja suunnitellut viemärit on esitetty liitteenä olevilla yleiskartoilla Taulukko 7.1 Suunnittelualueiden kiinteistömäärät sekä suunnitellut viemärit, jätevedenpumppaamot ja puhdistamot Alue Kiinteistöt [kpl] Viemäripituus [m] Pumppaamot [kpl] Puhdistamot [kpl] Korsnäs KO KO KO KO KO KO KO KO KO Yhteensä Kristiinankaupunki KR KR