Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset Jorma O. Valkama ja Pertti Sarala

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen yksikkö M19/3741/2009/ Rovaniemi Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset

2 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset Tiivistelmä Kalsedoni on mikrokiteistä kvartsia jota korukiviteollisuuus hyödyntää korujen ja pienoisveistosten valmistuksessa. Vuotson alueella, Sodankylän pohjoisosassa kalsedoneja esiintyy lohkareina maaperässä. Lohkareita löydettiin esim. vuonna1981 Porttipahdan ja Lokan tekoaltaan yhdistävän kanavan kaivun yhteydessä huomattavia määriä. Vuotson eteläpuolelta tehtiin uusia havaintoja laadullisesti hyvistä kalsedonikorukivistä. Uusi esiintymisalue on Roivaisessa, n. 10 km Vuotsosta etelään. Kalsedoneja löytyi yli kilometrin matkalta, m:n levyisenä vyöhykkeenä, itä-länsi -suunnassa soistuneelta alueelta. Kalsedonien lähtöpaikan selvittämiseksi alueelle tehtiin alustavia maaperän stratigrafisia ja geokemiallisia tutkimuksia kaivinkonemontutusta apuna käyttäen. Alueelle kaivetuista 15:sta tutkimusmontusta 13:sta otettiiin 17 kpl moreenigeokemian näytteitä ja 17 kpl raskasmineraalinäytteitä, 5 rakeisuusanalyysinäytettä sekä teetettiin 7 kpl lohkarenäytteiden kemiallisia analyysejä. Tutkimuksen tuloksena kalsedonien esiintymisen todettiin liittyvän länsi-itä -suuntaiseen uomaan, joka on toiminut todennäköisenä sulamisvesien purkausuomana deglasiaation loppuvaiheessa. Maapeite koostuu pääosin yli 5 m paksusta moreenipeitteestä, jonka pintaosa on paikoin huuhtoutunut ja lajittunut merkkinä sulamisvesitoiminnasta. Kalsedonilohkareita esiintyy vain maapeitteen pintaosissa ja syvemmällä moreenissa ne ovat harvinaisempia. Moreenigeokemian ja raskasmineraalianalyysien tulosten perusteella Roivaisen alueella on kalsedonien lisäksi havaittavissa myös merkittävää kultapotentiaalia, sillä 11:ssä montussa esiintyi kultahippuja ja moreenin hienoaineksessa huomattavasti kohonneita kultapitoisuuksia (> 10 ppb). Näissä tutkimuksissa kalsedonilohkareiden ja kultapitoisen aineksen alkuperää ei saatu selvitettyä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Roivaisen alueella on merkittävää korukivi- ja kultapotentiaalia, joka vaatii lisänäytteenottoa ja tutkimuksia jäätikön tulosuunnassa lännessä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kalsedoni, kulta, korukivet, jaspis, kvartsi, moreeni, malminetsintä, geokemia, mineraalit, raskasmineraalit Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Sodankylä, Vuotso, Roivainen Karttalehdet , Muut tiedot Arkistosarjan nimi M arkistoraporttien sarja Arkistotunnus M19/3741/2009/8 Kokonaissivumäärä 9 s. 3 liitettä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Pohjois-Suomen yksikkö 502 Allekirjoitus/nimen selvennys Jorma Valkama Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Pertti Sarala

3 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no Authors Type of report Archive report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Calsedon and gold research in Roivainen, Sodankylä Abstract Geological Survey of Finland has carried out during 2008 the study for calsedon and gold in Roivainen, ca. 10 km south from the village of Vuotso, northern Finland. The aims were to do till stratigraphical investigation in the area for describing the glacial history and transportation of till and boulders, and estimate the transport distance of surficial calsedon boulders. The study was done using test pits, geochemical sampling and heavy mineral separation. Based on the investigation the existence of calsedon boulders is related to west-east oriented meltwater channel that has washed upper till and deposited surficial sediments to the channel. The thickness of that stratified deposit is about 1 meter, and the calsedon boulders are common only at the surface of that deposit. Under the stratified sediments occur till, composed mostly of melt-out till, that is enriched or gold. Gold is occurring both in till fines (<0.06 mm) and as the nuggets. The nuggets were found in 11 test pits (highest 23 nuggets/12 l sample) and the gold content of till fines was largely anomalous (> 10 ppb) in the area. Based on this research the origin of calsedon boulders and gold in till was not detected. Because the area seems to have potential for calsedon and gold, investigations should be continued on up-ice direction in the west. Keywords Calsedon, gold, jewels, jaspis, quartz, till, exploration, geochemistry, minerals, heavy minerals Geographical area Finland, Lapland, Sodankylä, Vuotso, Roivainen Map sheet , Other information Report serial M serie Archive code M19/3741/2009/8 Total pages 9 p. 3 app. Language Finnish Price Confidentiality Public Unit and section Northern Office 502 Project code Signature/name Signature/name Jorma Valkama Pertti Sarala

4 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 KALLIOPERÄ 2 3 KALSEDONIEN LÖYTYMINEN 2 4 MOREENIGEOKEMIALLISET JA STRATIGRAFISET TUTKIMUKSET 5 5 MOREENIGEOKEMIA JA RASKASMINERAALITUTKIMUKSET 6 6 KALSEDONIEN GEOKEMIA 8 7 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET 8 8 KIRJALLISUUSLUETTELO 8 9 LIITTEET 9 Kansikuvat: Roivaisen kaivinkonemontutuksen yhteydessä löytynyt kultahippu (kuva P. Sarala) ja Roivaisesta löytyneitä kalsedonilohkareita (kuva J. Valkama).

5 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 1 1 JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan Roivaisen kalsedonikorukivi- ja kulta-aiheen maaperägeologisia tutkimuksia ja niiden tuloksia. Alueelta oli havaittu kalsedoneja jo vuonna 1995, jolloin alueelta oli löytynyt noin 4 kg painanut kalsedonilohkare. Se sijaitsi noin kilometri Roivaisesta lounaaseen. Paikalla tehdyssä kaivinkonemontutuksessa ei silloin havaittu lisää kalsedonilohkareita. Kesällä 2008 tavattiin edellisestä tutkimusalueesta itäänpäin läheltä nelostietä suon reunasta kalsedonikasauma. Pienellä alueella oli kalsedonikiviä näkyvissä noin 10 kg:n verran. Tämä löydös sai aikaan Roivaisen alueen tarkemmat kalsedonitutkimukset. Alueen topografia ja kivilajit antoivat olettaa, että tutkimuskohteeseen voisi liittyä myös kultapotentiaalia. Tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Suomessa, Sodankylän kunnassa, Vuotson kylän eteläpuolella, Roivaisessa (Kuva 1). Kalsedoneja esiintyy myös Vuotsossa, jossa niitä on parhaiten löytynyt Porttipahta-Lokka tekojärviä yhdistävän kanavan varrelta (Kinnunen & Valkama 2008). Yksittäisiä kalsedoneja on löytynyt lisäksi Lapista mm. Muonion Kangosjärveltä, Inarin Sevettijärveltä, Sodankylän Kutturan ja Vuomaselän alueelta. Aiempia maaperägeologisia tutkimuksia on Roivaisen alueella tehty vähän. Roivaisesta länteen päin n. 5 km Särästölehdon alueella on selvitetty kaivinkonemontutuksen avulla moreenin stratigrafiaa ja malmimineralisoitumista sekä moreeniaineksen kulkeutumissuuntia vuonna 1980 (Junnila 1980). Tutkimukset ovat liittyneet GTK:n Geokemian osaston alueellisiin tutkimuksiin. Näiden tutkimusten aikana tehtiin myös alueellista iskuporanäytteenottoa ns. linjamoreeninäytteenottona, mutta sen alue ulottuu Roivaisen tutkimuskohteen eteläpuolelle. Lisäksi GTK on suorittanut kultatutkimuksiin liittyneitä kairauksia ja maaperätutkimuksia v Roivaisesta etelän suuntaan noin kolmen kilometrin päässä Lohisarrioilla (Pulkkinen & Salmirinne 2008). Edellisissä tutkimuksissa ei ole tiettävästi tehty havaintoja kalsedonilohkareista. Kuva 1. Roivaisen tutkimusalue sijaitsee n. 10 km Vuotson eteläpuolella mustalla neliöllä rajatulla alueella. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09.

6 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 2 2 KALLIOPERÄ Roivaisen alueen kallioperä sijoittuu Riestovaaran graniittibatoliitin luoteisosaan (Kuva 2). Riestovaaran graniittibatoliitti on pyöreähkö ja se intrudoi pohjois- ja itäpuolella pohjakompleksin graniittigneissejä ja länsi- ja eteläpuolella lapponisia kvartsiitteja, kiilleliuskeita ja -gneissejä sekä intermediaarisia ja emäksisiä metavulkaniitteja. Batoliitin kontaktit sivukiviin ovat harvoin paljastuneita. Batoliitin länsipuolella Lohipalossa karkeaporfyyrinen graniitti ja kvartsiitti ovat kontaktissa (Mikkola 1941). Graniitti makaa kvartsiitin päällä, ja siitä lähtee kapeita apofyyseja kvartsiittiin. Kuva 2. Sodankylän Roivaisen alueen kallioperä. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09. 3 KALSEDONIEN LÖYTYMINEN Ensimmäinen kalsedoni Roivaisesta löytyi syksyllä 1995, silloin löytyi noin 4 kg painava keltainen, hyvälaatuinen kalsedonilohkare. Kivilöydös oli sen verran mielenkiintoinen, että silloinen GTK:n malmitutkimuksista vastaava geologi antoi asiasta kuultuaan valtuudet kaivaa löytöalueelle tutkimuskuoppia. Sitä ennen Jorma Valkama porasi tunnustelureiän Cobra iskuporakoneella tutkimuskohteeseen saadakseen selville alueen irtomaiden paksuuden. Porakanget pysähtyivät noin seitsemään metriin, silloin porakanget olivat painuneet jo melko syvälle rapakallioon. Tämän jälkeen alueelle kaivettiin kaksi noin 25 m pitkää tutkimusojaa sekä muutama pienempi monttu edellisten kaivantojen lähelle (Kuva 3). Kaivausta tehtiin kolmena päivänä. Kaivauksissa ei tavattu merkkejä kalsedonista. Kaivupaikka sijaitsee n. 200 m Riestovaaran graniitin reunan luoteispuolella. Roivaisen monttujen koordinaatit ovat: n. X= ,

7 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 3 n. Y= Montut sijaitsivat kivilajiltaan tumman, osaksi rapautuneen amfiboliittikarsikiven päällä (Kinnunen & Valkama 2008). Myöhemmin kesällä 2005 ja heinäkuussa 2008 kalsedoneista tehtiin havaintoja enemmänkin (Kuva 4). Kuva 3. Karttakuvassa Roivaisen tutkimuskaivannot vuodelta 1995 sekä tutkimusmontut jotka kaivettiin lokakuussa Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09. Vuonna 2005 alueelle uudelleen palatessa löytyi lisää merkkejä kalsedonikivistä. Alueen lohkare-etsinnät keskeytyivät parin kesän ajaksi, mutta myöhemmin vuoden 2008 heinäkuussa Valkama teki jälleen etsintämatkan alueelle. Nyt alueelta paljastui uusia merkkejä kalsedoneista, noin 150 m nelostien länsipuolelta, jossa pieneltä alueelta löytyi noin 10 kg:n kasauma keltaisia kalsedonilohkareita. Lisäksi alueelta löytyi kaksi punaista jaspista sekä hyvälaatuinen unakiittikivi (Kuva 5). Etsintä jatkui nelostien itäpuolelle seuraten suon eteläreunaa, jossa kiviä oli näkyvissä harvakseen, Selvisi, että seassa esiintyi myös kalsedoneja. Kalsedoneja oli melko säännöllisin välein aina Sakiatievan poroaidalle asti. Poroaidan lähelle niitä oli kasautunut enemmänkin pienelle alueelle. Kalsedoneja on löydetty noin 2 km matkalta länsi-itä suunnassa, mutta kallio josta kalsedonit ovat lähtöisin on vielä paikantamatta. Kalsedonien pyöristyneisyysaste on melko alhainen, näyttäisi siltä että nämä lohkareet eivät olisi kovin pitkämatkalaisia. Kaivinkonemontutus oli seuraava lähestymistapa kalsedonien esiintymistavan selvittämiseksi. Kalsedonikivien on todettu olevan merkittäviä myös kalliokullan malminetsinnällisen tutkimuksen kannalta. Kullanhuuhdonta-alueilta on tavattu ainakin yksi kullan ja kalsedonin muodostama

8 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 4 sekahippu (Kinnunen 2003). Vuotson alueella on ennestään jo 1950-luvulla löytyneitä kalliokullan etsintäkohteita Mäkärärovassa ja Palokiimaselässä. Kuva 4. Kalsedonilohkareiden löytöpaikkoja (keltaiset kolmiot) Sodankylän Roivaisessa. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09. Kuva 5. Roivaisen keltaisia kalsedoneja n. 10 kg sekä kaksi punaista jaspista ja unakiitti. Kuva J. Valkama

9 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 5 4 MOREENIGEOKEMIALLISET JA STRATIGRAFISET TUTKIMUKSET Kaivinkonemontutuksen avulla selvitettiin seuraavaksi alueen kalsedonien esiintymistä maaperässä. Montutus tapahtui lokakuussa Alueen sijainnin ja geologisen struktuurin sekä topografian perusteella oli mahdollista, että alue voisi olla myös kullan esiintymisen suhteen otollista aluetta. Montut kaivettiin sellaisiin paikkoihin, joista oli aikaisemmin löytynyt kalsedonilohkareita (Kuva 3). Monttuja kaivettiin 13 kpl ja niille annettiin tunnukset 2008 JOV JOV (kartoissa tunnukset on lyhennetty muotoon M1-M13). Kaivinkonemontutuksen yhteydessä tehtiin stratigrafinen selvitys sekä otettiin näytteitä raskasmineraali- sekä geokemian analyysejä varten. Montutustutkimuksessa selvisi, että kalsedoneja esiintyy merkittävissä määrin vain maapeitteen pintaosassa, eikä yhdestäkään kaivannosta tavattu kalsedoneja syvempää moreenikerrostumista. Sen sijaan lähes kaikissa montuissa oli ylimpänä kerroksena lajittunutta maalajia eli hiekkaa ja soraa noin metrin paksuudelta. Ainoastaan yksi, pieni kalsedonikivi tavattiin koko montutusohjelman aikana tutkimusmontun M8 yläosasta. Jäätikön virtaussuunta on määritetty vuonna 1974 tehdyistä maaperägeologisista tutkimuskaivannoista suuntauslaskujen avulla. Tutkimuskaivannon Sakiaselkään lähelle nykyistä kalsedonitutkimuskohdetta oli kaivanut malminetsintää palveleva maaperätutkimusryhmä vuonna Päätavoitteena oli ollut moreenitutkimus, joka on antanut täsmällisen kuvan mannerjäätikön virtausvaiheista ja samalla ratkaisevasti täydentänyt kvartääristratigrafisia ja -kronologisia tietoja (Hirvas ja muut 1977). Jäätikön virtaussuunta Roivaisen alueella on suuntauslaskujen mukaan 240. Todettu jäätikön virtaussuunta antaa syyn jatkaa tutkimuksia jäätikön tulosuuntaan kalsedonilohkareiden esiintymisalueelta. Tätä ilmansuuntaa puoltaa myös kivilajien rakenteiden suunnat ja magneettinen aerogeofysikaalinen aineisto (Kuvat 2 ja 6). Kuva 6. Tutkimusalueen magneettinenkartta. Tutkimusalue sijaitsee kuvan oikeassa yläkulmassa. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09.

10 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 6 5 MOREENIGEOKEMIA JA RASKASMINERAALITUTKIMUKSET Tutkimusmontuista kerättiin kaikkiaan 16 kpl (1-3 kpl/monttu) moreeninäytteitä, joista teetettiin kemian analyysit Labtium Oy:ssä. Näytekoko oli n g ja kuivauksen jälkeen niistä seulottiin alle 0,06 mm:n fraktio analysoitavaksi M-paketilla (41 alkuainetta ICP-OES- ja ICP- MS -menetelmillä) ja 521U:lla (Au ja Pd GAAS-menetelmällä) kuningasvesiuutoksesta. Geokemian analyysituloksia on esitetty taulukossa 1 ja kokonaislista liitteessä 1. Taulukko 1. Eräiden alkuaineiden pitoisuuksia Roivaisen tutkimusmonttujen moreeninäytteissä. Menetelminä on käytetty GAAS (521U), ICP-MS (511M), ICP-OES (); alle määritysrajan olevat tulokset on merkitty <-etumerkillä. Näytetunnus Au_ppb Te_ppb Bi_ppm Sb_ppm U_ppm As_ppm Co_ppm Cu_ppm Fe_ppm monttu, syv. dm 521U 511M 511M 511M 511M M1,30 2,1 22,4 0,10 0,08 30,2 <5 15, M3,20 2,0 33,4 0,10 0,08 2,4 <5 23, M3,40 3,3 39,1 0,13 0,12 1,8 <5 19, M3,60 1,9 23,1 0,09 0,11 4,3 <5 22, M4,15 53,2 25,3 0,09 0,09 2,1 <5 18, M4,50 2,7 25,3 0,08 0,19 2,3 7 24, M5,10 <1 13,5 0,10 0,03 11, , M6,15 <1 31,3 0,11 0,13 3,4 7 29, M6,60 1,9 24,5 0,07 0,04 2,2 <5 29, M7,20 2,7 37,1 0,81 0,10 5,9 5 14, M7,50 63,2 32,2 0,11 0,10 140,3 9 37, M8,25 1,1 29,9 0,12 0,19 6,6 7 18, M9,15 12,1 50,0 0,28 0,24 11,5 6 25, M11,35 1,2 22,7 0,09 0,11 9, , M12,30 3,4 33,5 0,14 0,08 4,6 7 21, M13,25 2,5 22,6 0,08 0,06 6,9 6 22, Analyysituloksista voidaan havaita, että perusmetallien pitoisuudet ovat Roivaisen alueella yleensä alhaiset. Myös useiden kullan seuralaisalkuaineiden (Bi, Sb, As) pitoisuudet ovat alhaisia. Sen sijaan kullalla esiintyy muutamia korkeita pitoisuuksia indikoiden alueen kultapotentiaalia. Myös kauttaaltaan taustasta (6 ppb; Koljonen 1992) kohonneet telluuripitoisuudet tukevat alueen kultapotentiaalia. Tutkimusmontuista otetuissa raskasmineraalinäytteissä (12 l = n. 20 kg moreenia), jotka seulottiin alle 2 mm:n fraktioon ennen kultakoiralla rikastamista, geokemiassa havaittu kultaanomaalisuus saa vahvistuksen. Kuvassa 7 on esitetty tutkimusmontuittain eri syvyyksillä havaitut kultahippumäärät. Useimmissa näytteissä hippumäärä on molemmin puolin kymmentä, mutta kahdessa näytteessä 23 kpl. Hippumäärät ovat huomattavan suuria moreeninäytteille. Osa hipuista on usein vain hieman pyöristyneitä ja sisältävät kvartsia (kuva 8), mikä viittaa lyhyeen jäätikön kuljetustoimintaan. Näytteiden mikroskooppitutkimustulokset on esitetty liitteessä 2. Raskasmineraalinäytteistä tehtiin havaintoja myös kyaniiteista, joita esiintyi useassa tutkimuskaivannossa luvun alkupuolella on GTK:lle lähetetty kansannäytteitä kyaniittilohkareista, ne olivat löytyneet nykyisen Porttipahdan tekoaltaan keskivaiheilta. Tästä voi päätellä että kyaniitteja esiintyy jäätikkökuljetuksen suunnassa eli Roivaisesta länsi-lounaaseen.

11 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 7 Kuva 7. Kultahippujen määrä tutkimusmontuittain eri syvyyksiltä otetuissa moreeninäytteissä Roivaisen alueella. Kuva 8. Roivaisen kultahippu. Valokuva: B. Johansson ja P. Sarala.

12 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 8 6 KALSEDONIEN GEOKEMIA Roivaisen alueelta löydetyistä kalsedonilohkareista otettiin seitsemän eri näytettä analysoitavaksi mahdollisen kultapotentiaalin selvittämiseksi. Lohkareiden analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että kalsedonilohkareiden kulta- tai sen indikaattorialkuaineiden pitoisuudet ovat alhaisia, eikä muidenkaan metallien pitoisuudet ole kohonneet. Kalsedonit itsessään eivät siis ole indikaattoreita kullan esiintymiselle alueella. Sen sijaan korukivinä kalsedonit ovat merkittäviä (vrt. Kinnunen & Valkama 2008). 7 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET Roivaisen alueella on tavattu maaperästä runsaasti kalsedonilohkareita ja selkeät viitteet alueen kultapotentiaalista. Kohteessa tehdyt kaivinkonetutkimukset ja moreeninäytteenotto osoittivat kullan esiintyvän sekä moreenin hienoaineksessa että raskasmineraalifraktiossa. Tutkimukset eivät tuoneet kuitenkaan selvyyttä niin kalsedonilohkareiden kuin kullankaan alkuperälle, sillä kalliota ei tavoitettu varmuudella yhdenkään montun pohjalta. Todennäköisin suunta näiden alkuperän selvittämiselle on jäätikön tulosuunta kohteen länsi-lounaispuolella. Vaikka kalsedoneissa ei havaittu kohonneita kultapitoisuuksia, niiden on aiemmin todettu esiintyvän yhdessä kullan kanssa. Tämän vuoksi maaperä- ja kallioperätutkimuksia tulisi jatkaa sekä Roivaisen alueella tässä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen alkuperän selvittämiseksi että muidenkin Vuotson alueella tavattujen mineralisaatioiden mahdollisten kalsedonisaostumien tarkistamiseksi. Näistä ensimmäisen toteuttamiseksi tutkimusmontutusalueen länsi- ja lounaispuolella (nelostien länsipuolella) tulisi tehdä verkkomainen moreenin ja rapakallion geokemian näytteenotto kulta- ja sen seuralaisalkuaineiden esiintymislaajuuden selvittämiseksi sekä tutkimusmontutus sen tulosten tarkistamiseksi. Toisena tutkimushaarana voisi esimerkiksi olemassa olevat kairasydämet käydä läpi sekä Roivaisen alueelta että muiden Vuotson alueen tunnettujen mineralisaatioiden osalta. 8 KIRJALLISUUSLUETTELO Front, Kai; Vaarma, Markus; Rantala, Eeva; Luukkonen, Ari Keski-Lapin varhaisproterotsooiset Nattas-tyypin graniittikompleksit, niiden kivilajit, geokemia ja mineralisaatiot. Summary: Early Proterozoic Nattanen-type granite complexes in central Finnish Lapland: rock types, geochemistry and mineralization. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 85, 77 s. Hirvas, Heikki; Alfthan, Antti; Pulkkinen, Eelis; Puranen, Risto; Tynni, Risto Raportti malminetsintää palvelevasta maaperätutkimuksesta Pohjois-Suomessa vuosina Summary: A report on glacial drift investigations for ore prospecting purposes in northern Finland Geologinen tutkimuslaitos, Tutkimusraportti 19, 54 s. Junnila, Esko Esitutkimusraportti, karttalehti 3724 (Porttipahdan tekojärvi). Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S/42/3724/1/1980, 24 s., 11 l. Kinnunen, Kari A Kalsedonin ja kullan sekahippu Lemmenjoen alueelta ja yhteenvetoa Lapin kultasekahipuista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M 19/3812/2003/1, 18 s.

13 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 9 Kinnunen, Kari A. & Valkama, Jorma O Sodankylän Vuotson kalsedonilohkareista ja sferuliittisista felsiittijuonista korukivien raaka-aineena. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3742/2008/35, 20 s. Koljonen,T. (toim.) Suomen geokemiallinen atlas, osa 2: Moreeni. Geologian tutkimuskeskus. Lestinen, Pekka Peurasuvannon karttalehtialueen geokemiallisen kartoituksen tulokset. Summary: The results of the geochemical survey in the Peurasuvanto map-sheet area. Geologinen tutkimuslaitos. Geokemiallisten karttojen selitykset lehti Espoo: Geologinen tutkimuslaitos. 97 p. 4 app. Mikkola, Erkki Muonio-Sodankylä-Tuntsajoki. Kivilajikartan selitys 1 : , B7-C7- D s. 4 pls. 1 kartta. 9 LIITTEET Liite 1. Roivaisen alueen tutkimusmontuista kerättyjen moreeninäytteiden alkuainepitoisuudet (Labtiumin M -analyysipaketti). Liite 2. Roivaisen alueen tutkimusmonttujen raskasmineraalihavainnot. Liite 3. Roivaisen alueen kalsedonilohkareiden alkuainepitoisuuksia (Labtiumin 515PM - analyysipaketti).

14 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE 1 Roivaisen alueen tutkimusmontuista kerättyjen moreeninäytteiden alkuainepitoisuudet (Labtiumin M -analyysipaketti). Tilaajan Ag Bi Ce In Mo Sb Se Te Th U W Yb näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 2008 JOV ,30 0,05 0,10 94,02 0,05 1,46 0,08 0,53 0,022 8,38 30,17 0,15 2, JOV ,30 0,05 0,09 91,91 0,05 1,44 0,07 0,54 0,020 8,40 31,23 0,12 3, JOV ,20 0,08 0,10 107,80 0,07 0,38 0,08 0,60 0,033 10,59 2,41 0,08 2, JOV ,40 0,05 0,13 62,06 0,07 0,55 0,12 0,36 0,039 8,99 1,75 0,14 2, JOV ,60 0,04 0,09 76,34 0,06 0,47 0,11 0,48 0,023 8,33 4,26 0,13 3, JOV ,60R 0,05 0,11 94,76 0,06 0,52 0,11 0,54 0,033 10,38 5,43 0,15 3, JOV ,15 0,06 0,09 81,65 0,06 0,32 0,09 0,58 0,025 8,94 2,12 0,10 4, JOV ,15R 0,05 0,09 84,16 0,06 0,32 0,09 0,55 0,031 8,35 2,08 0,10 4, JOV ,50 0,04 0,08 81,58 0,05 0,43 0,19 0,44 0,025 8,09 2,27 0,12 1, JOV ,10 0,03 0,10 412,70 0,04 0,61 0,03 2,01 0,013 44,08 11,64 0,07 3, JOV ,15 0,05 0,11 183,80 0,06 0,64 0,13 0,81 0,031 14,71 3,44 0,09 3, JOV ,60 0,04 0,07 109,60 0,06 0,26 0,04 0,57 0,024 10,25 2,21 0,07 3, JOV ,60R 0,05 0,08 116,10 0,07 0,30 0,04 0,60 0,028 11,02 2,56 0,08 3, JOV ,20 0,04 0,81 155,90 0,05 0,38 0,10 0,55 0,037 11,92 5,94 0,11 1, JOV ,50 0,07 0,11 171,50 0,08 2,21 0,10 0,81 0,032 15,65 140,30 0,17 4, JOV ,25 0,06 0,12 148,90 0,06 0,65 0,19 0,74 0,030 14,69 6,58 0,07 3, JOV ,15 0,08 0,28 133,30 0,06 0,67 0,24 0,73 0,050 9,69 11,47 0,12 2, JOV ,35 0,05 0,09 161,10 0,06 0,71 0,11 0,81 0,023 14,35 9,19 0,13 3, JOV ,30 0,06 0,14 133,60 0,09 0,60 0,08 0,76 0,033 18,13 4,63 0,06 3, JOV ,25 0,06 0,08 333,20 0,05 0,50 0,06 0,86 0,023 29,85 6,94 0,06 2, JOV ,25R 0,06 0,09 352,50 0,05 0,57 0,07 0,91 0,027 41,49 13,26 0,06 2,53 Tilaajan Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu Fe K näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 2008 JOV , <5 < , <1 15, JOV , <5 < , <1 15, JOV , <5 < , <1 23, JOV , <5 < , <1 19, JOV , <5 < , <1 22, JOV ,60R <5 < , <1 24, JOV , <5 < , <1 18, JOV ,15R <5 <5 99 1, <1 19, JOV , < , <1 24, JOV , < , <1 11, JOV , < , <1 29, JOV , <5 < , <1 29, JOV ,60R <5 < , <1 31, JOV , < , <1 14, JOV , < , <1 37, JOV , < , <1 18, JOV , < , <1 25, JOV , < , <1 22, JOV , < , <1 21, JOV , < , <1 22, JOV ,25R < , <1 23,

15 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE 1 Tilaajan La Li Mg Mn Na Ni P Pb Rb S Sc Sr näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 2008 JOV , ,4 17, JOV , ,6 17, JOV , ,7 18, JOV , <20 15,9 21, JOV , ,7 16, JOV ,60R ,6 18, JOV , <20 18,3 15, JOV ,15R <20 17,8 14, JOV , ,2 19, JOV , ,1 10, JOV , ,9 21, JOV , ,3 15, JOV ,60R <20 20,4 18, JOV , ,1 10, JOV , ,4 16, JOV , ,9 16, JOV , ,2 11, JOV , ,5 14, JOV , ,6 21, JOV , ,1 15, JOV ,25R ,9 15,9 Tilaajan Ti V Y Zn Zr Au Pd näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg 521U 521U 2008 JOV , , ,1 6, JOV , , ,6 6, JOV , , ,0 4, JOV , , ,3 4, JOV , , ,9 4, JOV ,60R , ,7 5, JOV , , ,2 3, JOV ,15R , ,0 4, JOV , , ,7 2, JOV , , <1 < JOV , , <1 3, JOV , , ,9 3, JOV ,60R , ,7 4, JOV , , ,7 < JOV , , ,2 3, JOV , , ,1 2, JOV , , ,1 5, JOV , , ,2 2, JOV , , ,4 5, JOV , , ,5 < JOV ,25R , ,4 3,0

16 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE 2 Roivainen, raskasmineraalinäytteet Kaikki näytteet moreenia Tunnus, Au Rm-mineraalihavainnot mikroskoopilla ja SEM:llä syv. kpl 2008 JOV-M 1.2, 15dm 3 Karkeampi fraktio: magneettista tavaraa suht.paljon, rautaoksideja, runsaasti granaatteja, epidootti, yksi kyaniitti, muutamia ilmeniittejä. Hienompi fraktio: magneettista tavaraa, granaatteja (almandiini ja spessartiini), muutamia zirkoneja, pieni kyaniitti, 3 kultahippua-suurin 0,5mm-kuvattu SEM:llä JOV-M 1.3, 15dm JOV-M 1.3, 30dm JOV-M 2, 25dm 7 Karkeampi: magn. rautaoks.-sem=fe-ti oks ilmeniitti. SEM gran.=almandiini, kyaniitti yli kymmenen kpl SEM=kyaniitti, epid. monatsiitti SEM=monatsiitti Hienompi: magn.gran.rautaoks.kaksi zirkonia, yksi rutiili, 8 AU-hippua - suurin 0,4mm SEM kuva on. Karkeampi: magn. rautaoks.(ilmeniitti), gran. epid. Kyaniitti - pisin 6mm pitkä, yksi rutiili, stauroliittikide- SEM-kuva on. Hienompi: magn. rautaoksidi, gran. Zirkoni, 1 AU-hippu Karkeampi: erittäin paljon magneettista tavaraa (puoli ampullia), kvrautapartikkeleita, rutiili, pyriitti kide, gran, epid, ilmeniitti, kyaniitti zirkoneja runsaasti, 7 AU-hippua (keskim. 0,35mm, SEM kuvat>stauroliitti-kaksi kultahippua-fe-ti-oksidi 2008 JOV-M 3, 60dm 0 Karkeampi: hematiitti-ilmeniitti <SEM kuvat on, kyaniitti, granaatti,epidootti. Hienompi: magn. rautaoks. gran. Näyte ei ollut kovin edustava (seassa sekoittunutta keveämpää kellertävää tavaraa) 2008 JOV-M 4, 50dm 0 Karkeampi: magn., rautaoks., gran., epid., yksi kyaniitti. Hienompi: magn., rautaoks., gran., likaisen kellertävää kvartsia paljon JOV-M 5, 10dm JOV-M 6, 40dm 4 Karkeampi: suht.paljon magneettista tavaraa, rautaoks., gran., epid., muutama kyaniitti, pari kalsedonia. Hienompi: magn., rautaoks. paljon, gran.paljon, zirkoni kiteet teräväsärmäisiä, rutiili, kromiitti (ehkä), monatsiitti?, 4 AU-hippua> suurin 0,85 mm x 0,45 mm - toiseksi suurin 0,50 mm x 0,35 mm kvartsia mukana. Karkeampi: magn., rautaoks., magnetiittikidesikeröitä, runsaasti gran., epid., monatsiitti, zirkoni> SEM kuva on, rutiili> SEM kuva on. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoneja melko paljon, monatsiitti, 4 AUhippua (keskimäärin 0,15 mm) JOV-M 6, 60dm 1 Karkeampi: magn., rautaoks., gran., yksi kyaniitti, kaksi pyriittiä. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, 1 AU-hippu (tosi pieni) JOV-M 7,20dm JOV-M 7, 50dm 2 Karkeampi: magn., rautaoks., gran.-spessartiini SEM kuva on, monatsiitti SEM kuva on, stauroliitti SEM kuva on. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, 11 AU-hippua - suurin 0,85 mm SEM kuva ja analyysi on~ ei hopeaa Karkeampi: magn., rautaoks., gran., epid., musta turmaliini?, yksi kyaniitti, pari pyriittiä. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, monatsiitti?, 2 AU-hippua (pieniä)

17 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE JOV-M 8, 10dm JOV-M 8, 25dm JOV-M 9, 15dm 23 Karkeampi: runsaasti magneettista tavaraa, rautaoks., gran., epid., 4 kyaniittia, zirkoni. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, yksi rutiili, 23 AU-hippua - pisin 0,4 mm muut pieniä hippusia Ei fraktioitu: magn., gran., epid., monatsiitti, pari kyaniittia, rautaoksideja, zirkoneja viisi, joista pari komeaa; hyvä kidemuoto 6 AU-hippua - suurin 0,55 mm x 0,3 mm litteä. Karkeampi: magn., gran., epid., rautaoks., 12 kpl kyaniittia, 1 stauroliitti, 1 rutiili, 1 zirkoni Hienompi: magn., gran., rautaoks., zirkoni, rutiili, kyaniitti, 23 AU-hippua - keskimäärin 0,45 mm halkaisijaltaan 2008 JOV-M 10 0 Ei näytettä 2008 JOV-M 11, 35dm 3 Karkeampi: runsaasti magneettista tavaraa, rautaoks., gran., epid., yksi kyaniitti. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, 3 AU-hippua (hippusta) 2008 JOV-M 12, 30dm 4 Karkeampi: magn., rautaoks., gran., epid., 3 kyaniittia, monatsiitti. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, monatsiitti, 4 AU-hippua 2008 JOV-M 13, 25dm 9 Karkeampi: todella runsaasti magneettista tavaraa, rautaoks., gran,. epid., 2 rutiilia, 2 stauroliittia, 51 kyaniittia. Hienompi: magn.runsaasti, rautaoks., gran., monatsiitti, 5 kyaniittia, 3 rutiilia, lukematon määrä zirkoneja, 9 AU-hippua.

18 Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE 3 Roivaisen alueen kalsedonilohkareiden alkuainepitoisuuksia (Labtiumin 515PM - analyysipaketti). Tilaajan Ag As Au Bi Cd Pd Pt Sb Se Sn Te Tl näytetunnus mg/kg mg/kg µg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg mg/kg 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 2009 JOV-L1 0,015 0,94 <1 0,028 0,12 3,1 <0.5 0,06 0,146 0,22 34 < JOV-L2.1 0,019 2,26 <1 0,043 0,04 1,8 0,7 0,08 0,391 0,33 29 < JOV-L2.2 0,014 1,38 <1 0,008 0,03 2,5 1,1 0,03 0,071 0,34 8 < JOV-L2.3 0,013 0,99 <1 0,016 0,06 11,4 0,8 0,05 0,143 0,29 23 < JOV-L2.4 0,010 1,51 1 0,019 0,02 3,1 1,0 0,02 0,030 0,22 36 < JOV-L2.4 0,008 1,46 <1 0,018 0,02 3,7 0,9 0,02 0,029 0,42 32 < JOV-L2.5 0,013 3,09 <1 0,015 0,04 3,3 <0.5 0,27 0,451 0,55 14 < JOV-L3 0,019 0,44 <1 0,029 0,03 1,8 <0.5 0,04 0,024 0,56 5 <0.05 W U Al B Ba Be Ca Cr Cu Fe K La mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 515M 515M 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 2009 JOV-L1 0,49 0, , <100 < JOV-L2.1 5,39 0, < < JOV-L2.2 0,14 1, <5 36 < < JOV-L2.3 0,53 1, <5 4 0,5 < <100 < JOV-L2.4 <0.05 0, <5 8 < < JOV-L2.4 <0.05 0, <5 8 < < JOV-L2.5 4,50 3, <5 3 <0.5 < < JOV-L3 <0.05 0, <5 16 < <100 <1 Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sc Sr Th mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 2009 JOV-L <2 < < ,6 < JOV-L2.1 < <2 < <5 <50 46,5 <1 < JOV-L2.2 < <2 < <5 <50 1,4 <1 < JOV-L2.3 < <2 <50 25 <50 <5 <50 14,4 <1 < JOV-L2.4 < <2 <50 2 <50 <5 <50 <0.5 <1 < JOV-L2.4 < <2 <50 2 <50 <5 <50 <0.5 1 < JOV-L2.5 < <2 < < ,8 <1 < JOV-L3 < <2 <50 5 <50 <5 <50 <0.5 1 <10 Ti V Y Co Zn Zr Au Pd Pt mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg µg/kg 515P 515P 515P 515P 515P 515P 704P 704P 704P 2009 JOV-L <10 <10 < JOV-L <10 <10 < JOV-L <1 <10 <10 < JOV-L <10 <10 < JOV-L <1 <10 <10 < JOV-L <1 4 <1 <10 <10 < JOV-L <10 <10 < JOV-L < <10 <10 <10