SOS-SYRJÄYTYNEESTÄ OSALLISEKSI SOSIAALITYÖN KEINOIN-HANKKEEN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 SOS-SYRJÄYTYNEESTÄ OSALLISEKSI SOSIAALITYÖN KEINOIN-HANKKEEN VÄLIRAPORTTI

2 Sisällys TIIVISTELMÄ SOS-HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA RAKENNE SOS-HANKEEN TOIMINTA KEHITTÄMISTYÖN TULOKSISTA JA TUOTOKSISTA Toimintalinja 1: Osallisuus sekä aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö Toimintalinja 2: Palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen Toimintalinja 3: Ammatti- ja tehtävärakenteen selkeyttäminen ja osaamisen vahvistaminen SOS-HANKKEEN ARVIOINTI LIITTEET

3 TIIVISTELMÄ Tässä väliraportissa kuvataan KASTE-SOS- Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hankkeen toimintaa ajalla SOS-hanke toimii Väli-Suomen alueella ja on osa kansallista KASTEohjelmaa. Koko hankekonsortioon kuuluu yhteensä viisi (5) osahanketta, jotka toimivat 1) Päijät-Hämeen, 2) Etelä-Pohjanmaan, 3) Pohjanmaan maakuntien alueella ja 4) Tampereen kaupungissa. Koordinaatiohanke (5) sijoittuu Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAan Seinäjoelle. Hankkeen päähallinnoija on Tampereen kaupunki ja osahankkeita hallinnoivat Lahden, Seinäjoen, Vaasan ja Tampereen kaupungit. SOS-hankekonsortion kehittämistyön keskiössä on aikuissosiaalityö. Tavoitteena on vahvistaa aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuutta omissa palveluprosesseissaan. Tähän on osahankkeissa pyritty mm. vahvistamalla asiakkaiden kokonaisvaltaisten tilannearvioiden tekemistä ja palvelusuunnitelmatyötä. Yleisesti voidaan puhua entistä asiakaslähtöisemmästä työotteesta. Aktivoivan ja kuntouttavan työn näkökulmasta alan ammattilaiset ovat saaneet uusia menetelmiä työkalupakkiinsa. Ammattilaisten osaamista on vahvistettu erilaisilla koulutuksilla sekä tarjoamalla mahdollisuuksia eri foorumille reflektoiviin keskusteluihin muiden ammattilaisten kanssa. Toisena osallisuuden vahvistamisen tavoitteena on ollut aikuissosiaalityön asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön ammattilaisten rinnalla. SOS-hankkeen toiminta-alueen kunnissa ovat kehittäjäasiakkaat ja koulutetut kokemusasiantuntijat olleet mukana kehittämistyössä yhdessä sopimuskuntien työntekijöiden ja hankehenkilöstön kanssa. SOS-hankkeessa on vahvistettu myös asiakkaiden laajan palveluverkoston yhteistyötä. Toimijalähtöisen kehittämisideologian mukaan kaikille toimijoille on annettu mahdollisuus tuoda esiin omia näkemyksiään palveluista, rooleista sekä vastuun jaosta. Aikuissosiaalityön rinnalla on vahvistunut yhteistyö esim. nuorisotyön, terveydenhuollon ja perhetyön kanssa. Sosiaalityön kentällä tavoitellaan asiakkaille oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavia palveluprosesseja. Kehittämistyötä tarvitaan sekä kuntien sisäisten prosessien kehittämisessä että laajan muun toimijajoukon kanssa. Sosiaalialan ammattilaisten työnjako sosiaalityön kentällä on osittain selkiintymätön. Lisääntyvien asiakasmäärien ja uuden sosiaalihuoltolaki-luonnoksen mukaisten tehtävien toteuttamiseksi on syytäkin tarkastella eri ammattiryhmien työtehtäviä. On tarpeen saada kaikki resurssit joustavaan ja rationaaliseen toimintaan. Käytännön työssä tarvitaan lisää resursseja etuuskäsittelyyn ja sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien työpanosta tulisi siirtää yhä enemmän asiakastapaamisiin ja asiakkaiden kanssa yhdessä tehtävään suunnitelmalliseen sosiaalityöhön. Sosiaalityön käytäntöjen kehittämiseksi ja johtamiseksi tarvitaan tietoa sosiaalityön asiakkaista, palvelutarpeista ja vaikuttavuudesta. SOS-hankkeen eri alueilla on tuotettu tietoa monilla eri tapaa. Käytännössä on tarkasteltu eri asiakassegmenttejä, asiakkaiden näkemyksiä palveluista sekä kartoitettu työntekijöiden koulutus ja työmenetelmiä ja osaamistarpeita. Päivi Krook hankejohtaja Maarit Pasto projektisuunnittelija 3

4 1 SOS-HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA RAKENNE SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin kehittämishanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa KASTE-ohjelmaa. Kaste-ohjelmassa korostetaan kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämistä osallisuutta vahvistamalla, terveyttä lisäämällä ja terveyseroja kaventamalla. Kaste-ohjelmalla tavoitellaan palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantamista. SOS-hankkeen kehittämistyön keskiössä on aikuissosiaalityö. Aikuissosiaalityöllä tarkoitetaan laveimmillaan aikuisille suunnattua, suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä, jota tehdään asiakkaan tarpeet huomioiden usein moniammatillisesti eri yhteistyötahojen kanssa. Aikuissosiaalityötä koskevia selvityksiä ja tutkimuksia on tehty viime vuosina ja niiden perusteella voidaan todeta, että se on kunnissa organisoitunut moninaisin tavoin. Henkilöstöresurssit ja rakenteet vaihtelevat alueittain ja käytössä on hyvin erilaisia työmenetelmiä. 1 (Blomgren & Kivipelto 2012, 19.) Tällä hetkellä kuntien verkkosivuilta löytyvät aikuissosiaalityön määritelmät rakentuvat kolmen elementin varaan. Näitä ovat ongelma, tavoite ja välineet. Aikuissosiaalityön katsotaan olevan asiakkaan tukemista, neuvontaa ja ohjausta erilaisissa elämän pulmatilanteissa. Tällaisia tilanteita voivat olla taloudelliseen tilanteeseen, työttömyyteen tai arjenhallintaan liittyvät vaikeudet. Aikuissosiaalityö määritellään pitkäjänteiseksi sosiaalityöksi, joka perustuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän yhdessä laatimaan suunnitelmaan. Sosiaalisen tuen tavoitteena on ylläpitää ja edistää yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista. (Juhila 2008a, ) 2 Aikuissosiaalityöhön liitetään elämänkaari-ajattelun mukaisesti eri palveluita. Juhilan (2008, 84-85) mukaan Heikki Waris on jaotellut jo 1960 ilmestyneessä kirjassaan sosiaalihuollon lasten- ja nuorten huoltoon, aikuishuoltoon, vammaishuoltoon ja sopeutumattomien huoltoon. Tuolloin aikuishuoltoon kuului huoltoapu ja laitoshuolto. Kunnallinen sosiaalityö on jakautunut ikäperustaisesti elämänkaarimallin mukaisesti lapsi- ja perhesosiaalityöhön, aikuissosiaalityöhön ja vanhussosiaalityöhön. Keskusteluihin on noussut myös eriytyneenä nuorisososiaalityö. Sosiaalipalveluiden ikäperusteisuus nostaa aikuissosiaalityön yhdeksi omaksi eriytyneeksi osakseen. (Roivainen 2008, 262). 3 Juhila (2008, 23) jäsentää aikuissosiaalityössä päällimmäiseksi kuntouttamisen tai kuntoutuksen käsitteet. Kuntouttaminen ei liity vain työllistymismahdollisuuksien parantamiseen, vaan tällä nimellä on alettu kutsua laajemminkin asiakkaan sosiaalisen elämäntilanteen parantamiseen tähtäävää toimintaa. Aikuissosiaalityön sisältöihin linkittyy asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden pohjalta paljon muitakin sosiaalipalveluita. Näitä voivat olla muun muussa päihdehuolto, toimeentulotuki, vammaispalvelut, mielenterveystyö, kuntouttava työtoiminta, terveydenhuolto ja asumispalvelut. (Jääskeläinen , 8; Juhila 2008, ) Sisällöllisiä kehittämistarpeita kuvaa hyvin Juhilan jäsennys aikuissosiaalityön sisällöistä: 1) pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden selviytymisen, työllistymisen ja kuntouttamisen esteiden arvioinnin ja selvittämisen, 2) palvelutarvearvioiden ja palvelusuunnitelman laadinnan, 3) sopivan työ/koulutuspaikan etsinnän sekä motivoinnin ja ohjauksen, 4) aktivointisuunnitelmien teon, 5) kuntouttavan työtoiminnan ja 6) tuen ja ohjauksen. Aikuissosiaalityön areenoita voidaan kuvat seuraavan kaavion mukaan. SOS-hankkeen kehittämistyön kohteena areenoista ovat kunnallinen sosiaalityö ja TYP. 1 Blomgren, Sanna & Kivipelto, Minna Valtaistus. Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus. THL:n raportti 27/ Juhila, Kirsi (2008) Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön areenat. Teoksissa Arja Jokinen & Kirsi Juhila (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere. Vastapaino. 3 Roivainen Irene (2008) Yhteisölähtöisen otteen paikka aikuissosiaalityössä. Teoksessa Arja Jokinen & Kirsi Juhila (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere. Vastapaino. 4 Jääskeläinen, Ilkka (2005) Aikuissosiaalityö suurkaupungeissa marginaalialueella elävien parissa. Hyvinvoinnin rakentajat-hanke. Helsinki. Diakonia ammattikorkeakoulun julkaisu D 21. 4

5 Aikuissosiaalityö kunnallisena perustoimintana * Toimeentulotukityö * Kuntouttava työtoiminta * Päihdetyö * Mielenterveystyö * Tukiasumis- ja asunnottomuustyö *Alue- ja yhdyskuntatyö Moniammatilliset ja erityiset areenat *Kuntouttava työtoiminta työvoiman palvelukeskuksissa *Päihdetyö *Kriminaalihuoltotyö- ja vankeinhoitotyö *Terveydenhuollon sosiaalityö *Mielenterveystyö *Maahanmuuttajatyö Muut hyvinvointi yhteiskunnan areena *Sosiaalisten järjestöjen palvelut, erityisesti asianajo-, mielenterveys-, päihde- sekä tukiasumisja asunnottomuustyö *Diakoniatyö, erityisesti työ yhteiskunnan huonoosaisempien parissa *Sosiaaliset yritykset TAULUKKO 1. Aikuissosiaalityön areenat (Juhila 2008) Kehittämistyön lähtökohtia SOS-hankkeessa aikuissosiaalityön kehittäminen on määritelty kunnittain ja areenoittain huomioiden kunnan sosiaalipalveluiden organisaatio, väestöpohja ja rakenne sekä alueellinen toimintatapa. Keskiössä on sopimuskuntien aikuissosiaalityön kehittäminen ja toimintakentän selkiyttäminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Näkemys aikuissosiaalityöstä muutostyönä sopii hyvin SOS-hankkeen lähtökohdaksi. Muutossosiaalityö ei ole uusi vaan se on ollut esillä sosiaalityön kentässä jo 1970-luvulla 5. Sosiaalisen muutostyön ydinalue on kuntouttavan sosiaalityön orientaatio, joka toteutuu yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan välillä. Muita muutostyön orientaatioita ovat yhteisöllinen ja rakenteellinen työorientaatio. 6 SOS-hankkeen kehittämistyö perustuu toimijalähtöiseen kehittämisideologiaan. Toimijalähtöisessä kehittämisessä avataan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen avoimelle keskustelulle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutuvat vain harvoin yksittäisten toimijoiden avulla. Tässä mielessä toimijoita ovat kaikki ne viralliset ja epäviralliset tahot, joita palvelun tai palvelujärjestelmän kehittäminen koskettaa. Toimijalähtöisen kehittämisen kulmakivenä on yhteinen keskustelu, jonka avulla palvelukenttää muotoillaan. Keskusteluissa eri toimijatahojen kanssa pyritään avoimeen dialogiin ja jäsentämään monimutkaisia verkostoja ja toimintoja prosessimaisesti. 7 Käytännössä tämä tarkoittaa aikuissosiaalityön osalta sitä, että virallisten tahojen rinnalla kehittämisen asiantuntijoina toimivat palveluiden käyttäjät sekä järjestösektorin toimijat. 5 Koskinen, Anna-Kaisa (2007) Vaihtoehtoinen tarina Mitä on sosiaalinen muutostyö? Soccan ja Heikki Warisinstituutin julkaisusarja nro Väisänen, Raija ja Hämäläinen Juha ( 2008) Aikuissosiaalityö kunnan palvelujärjestelmässä. Tutkimus aikuissosiaalityön luonteesta, tiedosta ja toiminnasta. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A. 6:2008. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Digipaino. 7 Toikko, Timo (2009) Toimijalähtöinen kehittäminen. 5

6 SOS hankkeen tavoitteet SOS-hankkeen tavoitteet on jaettu kolmeen toimintalinjaan. Oheisessa taulukossa on esitelty toimintalinjat ja niihin liittyvät toimenpiteet, joilla pyritään tarkennetun kehittämishankesuunnitelman 8 mukaan saavuttamaan asetut tavoitteet: Toimintalinja 1: Aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö 1A: Osallisuutta ja osallistumista edistävien käytäntöjen luominen - Kehitetään käytäntöjä joiden avulla asiakkaat voivat osallistua entistä intensiivisemmin oman palvelunsa suunnitteluun ja arviointiin. - Kokeillaan ja kehitetään käytäntöjä joissa kokemusasiantuntijat voivat osallistua palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 1B: Asiakassegmenttien ja niiden mukaisten toimenpiteiden määrittely - Tutkitaan voidaanko aikuisille suunnatuissa sosiaalipalveluissa käyttää asiakassegmentointia ja voidaanko se niveltää osaksi työhallinnon henkilöasiakkaiden segmentointia. - Segmentoinnin tavoitteena on selkeyttää aktivoivaa ja kuntouttaa sosiaalityötä. Segmentointien pohjalta kehitetään erilaisia palveluprosesseja ja niihin sopivia asiakasosallisuutta ja kuntoutumista tukevia työkaluja. Erityisesti huomioidaan asiakkaiden terveyttä edistävien palveluiden saatavuus. Huomautus: TE-toimistoissa oli SOS-hankkeen suunnitteluvaiheessa asiakkaat jaettu kolmeen eri segmenttiin 9. Myöhemmin näistä on luovuttu. SOS-hankkeessa segmentoinnin sijaan puhutaan asiakkaiden profiloinnista. Profiloinnilla selvitellään erilaisten asiakasryhmien tarpeiden pohjalta toimivia palveluprosesseja ja niihin sopivia asiakasosallisuutta ja kuntoutumista tukevia työmenetelmiä. Toimintalinja 2: Palveluprosessit ja yhteistyörakenteet Toimintalinja 3: Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne 2A: Palveluverkoston tehtävien ja vastuiden määrittely - Laaditaan paikalliset toimijamatriisit, joissa määritellään palveluverkoston toimijat sekä niiden tehtävät ja resurssit, mutta myös niiden toimintaan liittyvät uhat ja mahdollisuudet. - Paikallisten toimijamatriisien pohjalta kehitetään yleinen palveluverkoston yhteistyörakennetta kuvaava toimintamalli. 2B: Palveluprosessien kehittäminen rakentuu tehtävien 1B ja 2A pohjalta. Huomio kiinnittyy erityisesti yhteistyöhön työvoiman palvelukeskuksien ja TE-toimistojen kanssa, kuntouttavan työtoiminnan organisointiin, terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseen ja yleisesti julkisten palveluiden saatavuuteen. 3A: Ammatti- ja tehtävärakenteen kehittäminen / selkiyttäminen Ammatti- ja tehtävärakenteen kehittämistä ja selkiyttämistä tavoitellaan hankesuunnitelman mukaan siten, että hyödynnetään aikaisemmin tehtyä kehittämistyötä ja vahvistetaan niiden pohjalta paikallisia käytäntöjä. Erityisesti huomio kohdistuu uusiin yhteistyörakenteisiin sopiviin tehtäviin ja yhteistyömuotoihin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan aktivoivia ja kuntouttavia työmenetelmiä, joiden avulla vahvistetaan ammattihenkilöstön osaamista. TAULUKKO 2. SOS-hankkeen toimintalinjat, tavoitteet ja tehtävät 8 Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin SOS-hanke Hankesuunnitelma 9 Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta työvoimavarojen turvaamiseen. Rakennetyöttömyyttä koskevat linjaukset TEM. 6

7 KUVA 1. SOS-hankkeen kehittämistyö kaaviona. Kehittämistyön tavoitteet on jäsennetty ja konkretisoitu joka osahankkeessa ns. Suunta-työkalulla (liite 1). Suunnassa on kuvattu osahankkeiden alueelliset tarpeet, päämäärät, tavoitteet, keinot ja prosessit, joilla tavoitteisiin pyritään sekä tulokset, tuotokset ja onnistumisen kriteerit. Työkalun käyttöönottoa suositteli THL. Suunta-työkalua käytettiin apuna projektisuunnitelmien päivityksessä osahankkeissa. Pääosin kaikissa osahankkeissa projektin työntekijät kävivät alueen kuntien kanssa neuvottelut toiminnan tarkennetuista tavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. Suunta-työkalulla asetetut tavoitteet ja toimet on hyväksytty alueellisissa ohjausryhmissä. SOS-hankkeen organisaatio ja resurssit SOS-hanke koostuu koordinaatiohankkeesta ja neljästä osahankkeesta. SOS hankeen neljä alueellista osahanketta toimii Päijät-Hämeen, Tampereen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueiden toimintaympäristöissä. Päijät-Hämeen osahanketta hallinnoi Lahden kaupunki, Tampereen osahanketta Tampereen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan osahanketta Seinäjoen kaupunki ja Pohjanmaan osahanketta Vaasan kaupunki. SOS -hanke käynnistyi Päijät-Hämeen ja Tampereen alueella elokuussa Tampereen kaupunki hallinnoi hankekokonaisuutta ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA koordinoi ja johtaa osahankkeita sekä niiden toimintaa. Tämän osalta on tehty yhteistoimintasopimus Tampereen kaupungin ja SONet BOTNIAn kesken. Koordinaatiohankkeelle kuuluu osahankkeiden sisällöllinen johtaminen, koordinointi, arviointi, talouden seuranta sekä hankkeen sisäinen että ulkoinen yhteistyö ja verkostoituminen. Osahankkeita hallinnoivat kunnat ovat tehneen yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen, jossa määritellään kunkin toimijan velvollisuudet ja vastuut hankkeen toteutumisesta. 7

8 KUVA 2. SOS-hankkeen organisaatio Henkilöstö Henkilöstön rekrytointiongelmien vuoksi Etelä-Pohjanmaan osahanke käynnistyi tammikuussa 2012 ja Pohjanmaan osahanke helmikuussa Henkilöstö vaihdoksien ja rekrytointiongelmien vuoksi SOS-hankkeen koko henkilöstö on ollut kasassa alkaen. Vuoden 2012 loppuun mennessä oli hankkeeseen kohdistunut yhteensä neljä henkilövaihdosta. SOS-hankkeessa työskentelee yhteensä 16 henkilöä. Henkilöstö jakautuu toiminta-alueelle seuraavasti: Osahankkeet henkilöstö Nimet Koodinaatio, SONet BOTNIA Päijät-Häme Tampere Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 1 hankejohtaja, 1 suunnittelija (75%), 1 projektipäällikkö, 1 suunnittelija 1 projektipäällikkö, 4 projektityöntekijää YHTEENSÄ 16 TAULUKKO 3. SOS-hankkeen henkilöstö 1 projektikoordinaattori, 1 projektityöntekijä 1 hankekoordinaattori, 4 projektityöntekijää Päivi Krook Maarit Pasto Sanna Keskikylä Tanja Mäkelä Tuula Tuominen Samuli Pietilä, Marianne Kukkasniemi Tuija Laakso, Katariina Heikkilä Tiina Kallionalusta Merja Paulasaari Päivi Ristimäki Jaana Viinamäki, Sofia Lindfors/Carina Nåls Sonja Nyback, Monica Nyfors 8

9 Talous SOS -hankkeen kokonaisrahoitus on euroa, josta kuntien omarahoitusosuus on euroa. STM:n osuudeksi muodostuu tällöin euroa. Hankebudjetti jakautuu viiteen osaan: yhteisiin kuluihin ja kunkin neljän osahankkeen budjettiin. Osahankkeiden hallinnoijakunnat vastaavat oman osahankkeensa budjetin toteutuksesta ja seurannasta. Osahanke Budjetti Yhteensä käyttö %-osuus Tampere , , , ,79 60 % Päijät-Häme , , , ,19 52 % Pohjanmaa , , , ,79 36 % Etelä- Pohjanmaa , , , ,58 44 % Koordinaatio , , , ,93 36 % YHTEENSÄ , , , ,22 45 % TAULUKKO 4. Osahankkeiden rahoitus ja toteuma 2 SOS-HANKEEN TOIMINTA Ohjausryhmä ja sen työskentely SOS-hankkeen toimintaa ohjaa, seuraa ja arvioi hankkeen pääohjausryhmä sekä jokaisen osahankkeen omat alueelliset ohjausryhmät. Ohjausryhmiin on koottu laaja edustus rahoituksen, sopimuskuntien, muiden keskeisten toimijoiden ja sosiaalialan opetuspuolen edustajia sekä kokemusasiantuntijoita/ kehittäjäasiakkaita. SOS-hankkeen pääohjausryhmän varajäsenineen on nimittänyt Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen. Ohjausryhmän jäsenet ovat seuraavat. Jäsenet pj. Maritta Närhi, Tampere Timo Ruohola, Tampere Aune Turpeinen, STM Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Pirkko Valtanen, peruspalvelukeskus Aava Erkki Penttinen, Vaasa Peter Granholm, Pietarsaari Jutta Paavola, Alavus Minna Kivipelto, THL Timo Toikko, SeAMK Regina Saari, Pirkanmaan ELY-keskus Anne Astikainen, SOSTE ry Irene Roivainen, Tampereen yliopisto Jaana Viemerö, Kuntaliitto Varajäsenet varapj. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Tuula Haapio, Tampere Eveliina Pöyhönen, STM Päivi Hiltunen, VERSO Saara Lius, peruspalvelukeskus Aava Teemu Paavola, Vaasa Yvonne Linden, K5 yhteistoiminta-alue Riitta Suojanen, Seinäjoki Peppi Saikku, THL Kaija Loppela, SeAMK Airi Mast, ELY-keskus Tuula Peltoniemi, SOSTE ry Satu Ylinen, Tampereen yliopisto ei nimettyä varajäsentä 9

10 Päivi Krook, hankejohtaja, SONet BOTNIA Minna Turunen, projektisuunnittelija, SONet BOTNIA ajalla Maarit Pasto, projektisuunnittelija, SONet BOTNIA alk. Leena-Kaisa Nikkarinen, Väli-Suomen KASTE ohjelmapäällikkö Hankkeen toiminta-aikana pääohjausryhmä on kokoontunut mennessä viisi kertaa. Esittelijänä kokouksissa toimii hankejohtaja ja sihteerinä projektisuunnittelija. Osahankkeiden alueellisia ohjausryhmiä on pidetty 3-4 kertaa vuodessa. Alueellisiin ohjausryhmin kokouksiin osallistuu alueellisen edustuksen lisäksi koordinaatiohankkeesta joko hankejohtaja tai projektisuunnittelija. Ohjausryhmän kokouksissa on käsitelty hankkeen toimintaa ja suunniteltu sekä hyväksytty tulevia toimenpiteitä. Myös ohjausryhmä osallistuu arviointiin täyttämällä kokouksissa hyväksymänsä palaute/arviointilomakkeen (liite 2). Koordinaation tehtävät SOS-koordinaatio osahankkeen tehtävät on määritelty Tampereen kaupungin ja SONet BOTNIAn välisellä sopimuksella. Hankejohtaja vastaa ja johtaa hankekokonaisuutta sen tavoitteiden ja kustannusarvioin mukaisesti. Tehtäviin kuuluu myös vastuu raportoinnista sekä osahankkeiden talouden seurannasta. Hankejohtaja toimii SOS-hankkeen ohjausryhmän esittelijänä ja on myös Väli-Suomen KASTE aluejohtoryhmän jäsen. Osa-aikaisen (75 % työajalla) projektisuunnittelijan tehtäviin kuuluvat toimiminen hankejohtajan työparina, avustaminen koordinaatiohankkeen tehtävissä ja pääsääntöisesti hän vastaa tiedottamisesta. Projektisuunnittelija toimii myös SOS-hankkeen ohjausryhmässä sihteerinä ja on hankejohtajan varajäsenenä alueellisissa osahankkeiden ohjausryhmissä. Osahankkeiden ohjaus Koordinaatio-hankkeen toimintaan kuuluu tärkeänä osana osahankkeiden kehittämistoiminnan tukeminen ja ohjaaminen. Käytännössä työtä toteutetaan seuraavilla tavoilla. Tuki- ja ohjauskäynnit. Hankejohtaja ja projektisuunnittelija käyvät jokaisessa osahankkeessa tuki- ja ohjauskäynneillä. Näistä sovitaan osahankkeen henkilöstön kanssa tarpeen mukaan, keskimäärin 3-4 kertaa/ vuosi / osahanke. Tuki- ja ohjauskäynnillä on paikalla osahankkeen henkilöstö ja tarvittaessa myös osahanketta hallinnoivasta tahosta vastaava työntekijä tai työntekijät. Tuki- ja ohjauskäyntien tarkoituksena on tarkastella ja keskustella kyseistä osahanketta koskevista asioita, joihin ei ole aikaa perehtyä verkkokokouksissa, tiimikokouksissa tai hankepäivissä. Päälliköiden/koordinaattoreiden ja koordinaatiohankkeen työkokoukset. Osahankkeiden vastaavilla sekä koordinaatiolla on 1-2 kertaa kuukaudessa Connect Pro verkkokokouksia. Näissä kokouksissa käydään läpi osahankkeiden kuulumisia, tiedotettavia asioita ja yhteisiä aikatauluja. Lisäksi näissä kokouksissa osahankkeiden päälliköt ja koordinaattorit voivat vaihtaa ajatuksia ja saada tukea toisiltaan. Keväälle 2013 on suunniteltu verkkokokousten lisäksi työkokouksia Tampereelle. Tiimikokoukset. SOS-hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena on järjestetty 4 tiimikokousta, jotka on tarkoitettu koko SOS-hankkeen henkilöstölle. Tiimikokouksissa tarkoituksena on tutustua muiden osahankkeiden henkilöstöön, sopia yhteisistä toimintalinjoista, vaihtaa ajatuksia ja ideoita sekä kuulla muiden hyvistä käytännöistä. Tiimikokouksissa on käytetty myös ulkopuolisia alustajia kokouksen aiheeseen liittyen. Tiimikokouksia oli hankkeen käynnistysvaiheessa noin kerran kuukaudessa ja myöhemmin tiimikokouksia on harvennettu ja nyt kokouksia on noin 3-5 kk:n välein. Hankepäivät. SOS-hankkeen toiminta-aikana on järjestetty yhden kerran kaksi päivää kestävät SOShankepäivät Jyväskylässä. Hankepäivät on tarkoitettu koko henkilöstölle ja päivien tarkoituksena on tarjota tietoa ajankohtaisista aiheista ja miettiä yhdessä hankkeen seuraavaa vaihetta. Syyskuulla 2012 järjestetyssä kokouksessa aiheena olivat tietotuotanto ja hankkeen tuotokset, uusi sosiaalihuoltolaki 10

11 sekä asiakkaiden osallisuus. Tavoitteena on järjestää vastaavanlaiset hankepäivät kaksi kertaa vuoden 2013 aikana yhden päivän mittaisina (kevät ja syksy). Oppimisverkosto hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtamiseen SOS-hankkeessa on luotu oppimisverkosto eri tasojen välille. On tärkeää jo hankkeen toiminta-aikana välittää tietoa sopimuskuntien henkilöstölle ja hankkeen henkilöstön kesken ajankohtaisista asioista, meneillään olevista asioista sekä toimivista hyvistä käytännöistä. Taso 1: Osahankkeissa on pyritty jatkuvaan dialogiin sopimuskuntien aikuissosiaalityön palveluiden käyttäjien, ammattilaisten ja johdon kanssa. Keskustelun, tiedon vaihdon, uuden oppimisen areenoita ovat ensimmäisellä tasolla mm. SOS-hankkeen käynnistämät kehittämistiimit, joita toteutetaan erilaisilla kokoonpanoilla. Kehittämistiimeihin kuuluu laajimmillaan palveluiden käyttäjiä, kuntien aikuissosiaalityön ammattilaisista ja aikuissosiaalityön eri yhteistyötahoja. Taso 2: Kunnallisten kehittämistiimien lisäksi SOS-hanke on järjestänyt työpajoja ja SOS-klubitoimintaa osahankkeen toiminta-alueiden aikuissosiaalityön ammattilaisille. Hyviä käytäntöjä pyritään tiivistämään mahdollisimman nopeasti käytössä olevaan lomakkeeseen (liite 2), joiden myötä kehitettyjä toimintoja voidaan lyhyesti kuvata ja levittää dialogien kautta käytäntöön oppimisverkoston eri tasoilla. Taso 3: Kolmannella tasolla osahankkeiden henkilöstö tekee esim. vierailuja toisten osahankkeiden järjestämiin seminaareihin ja kehittämiskumppaneille suunnattuihin työkokouksiin. Hankekokonaisuuden osahankkeiden keskeisenä oppimisverkostona voidaan pitää verkkokokouksia, tiimi- ja hankepäiviä. Näissä tapaamisissa jaetaan hankkeen hyviä työkäytäntöjä ja lisäksi jaetaan reflektoiden oman osahankkeen näkökulmasta kehittämistyön onnistumisia ja haasteita. Taso 4: Neljännellä tasolla oppimisverkosto toiminta on vahvistunut vuoden 2012 aikana. Hyvien käytäntöjen levittämisen näkökulmasta tähän kiinnittämään erityistä huomiota vuoden 2013 aikana. Vuoden 2012 aikana eri KASTE-hankkeiden kanssa on käyty vuoropuhelua toimivista ja hyväksi havaituista käytännöistä ja menetelmistä. SOS-hanke on rekisteröitynyt myös Innokylään, jota pyritään hyödyntämään aktiivisemmin vuoden 2013 aikana hyvien käytäntöjen levittämisessä. SOS-hanke osallistuu myös valtakunnallisiin seminaareihin ja koulutuspäiviin (mm.terve-sos-messut, Aikuissosiaalityön päivät, Sosiaali- ja terveysturvan päivät). KUVA 4. SOS-hankkeen oppimisverkoston tasot 11

12 Kehittämishankkeilta odotetaan uusia, hyviä ja toimivia työkäytäntöjä. SOS-hankkeen kehittämistyön tuloksia ja tuotoksia on ryhdytty koostamaan syksyn 2012 aikana vahvimmin Päijät-Hämeen ja Tampereen osahankkeissa. Hyvien käytäntöjen tunnistamisessa käytetään hyödyksi Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:n käytäntöjä. SOS-hankkeessa on otettu käyttöön Timo Aron laatima lomake hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi (liite 2). Hyvien käytäntöjen tunnistamisen prosessi etenee seuraavasti: Askel 1 11/ /2013 Hyvien käytäntöjen arvottaminen Tiedon kokoaminen hyvistä käytännöistä ja esivaiheen kuvausten tekeminen Askel 2 03/ /2013 Käytäntöjen arvottaminen, analysointi ja luokittelu Etsitään kullekin käytännölle ja alueelle sopiva levitysmenetelmä Askel 3 05/ /2013 Tiedon levittäminen, vaikuttaminen, käytäntöjen integrointi hyödyntäen eri välineitä esim. esitteet, SOS-Hyvät käytännöt Tour, vastuuhenkilöiden nimeäminen jne. Hyvien käytäntöjen juurruttaminen otetaan huomioon myös SUUNTA työkalussa, johon lisätään suunnitelmaan juurruttamisen osalta vastuuhenkilö(t). Lisäksi SOS-hanke on Innokylän rekisterissä ja näin ollen kansallisella tasolla huomioidaan Innokylän mahdollisuudet hyvien käytäntöjen levittämisessä. Viestintä SOS-hankkeen viestintää varten on luotu erilaisia foorumeja. Pääasiallinen ulkoisen viestinnän kanava on hankkeen verkkosivut osoitteessa Sivuilta löytyy hankkeen perustiedot ja ajankohtaiset asiat sekä osahankkeiden esittelyt, tavoitteet, materiaalit ja yhteystiedot. Sivuston kautta on mahdollista myös antaa kehittämisehdotuksia ja palautetta koordinaatiohankkeelle. Sivujen päivittäminen on koordinaatiohankkeen projektisuunnittelijan tehtävä ja osahankkeet sopivat omalla alueellaan vastuuhenkilön tai kiertävän vastuuvuorot. Lisäksi SOS-hankkeella on oma Facebook sivusto, joka on kotisivuja epävirallisempi foorumi. Sen kautta voivat palveluiden käyttäjät, sosiaalialan työntekijät, eri yhteistyötahot ja muut aiheesta kiinnostuneet osallistua vapaamuotoiseen keskusteluun. Facebook-sivun ylläpito-oikeudet on jaettu osalle hankehenkilöstöä. Ulkoisen viestinnän tueksi SOS-hanke on painattanut yleisesitteen sekä suomen- että ruotsinkielellä. Koulutus-, messu- ja muita tapahtumia varten hankkeella on käytössä roll up telineet. Tärkeänä ulkoisen viestinnän välineenä ovat hankkeen järjestämät seminaarit ja koulutukset, joista osa on avoimia laajemmalle osallistujajoukolle. Ajankohtaisista asioista tiedottamisessa hyödynnetään myös jokaisen osahankkeen taustaorganisaatioiden viestintäkanavia. Lisäksi SOS-hankkeella on myös oma sähköinen tiedote SOShankkeen sidosryhmille. Ensimmäisen tiedote on valmistunut elokuussa 2012 ja toinen marraskuussa Tiedote ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tiedotetta jaetaan koordinaation ja osahankkeiden taholta ohjausryhmien jäsenille, sopimuskuntien sosiaalialan henkilöstölle ja eri yhteistyötahoille ja sidosryhmille. Tilanteen mukaan hyödynnetään myös julkista mediaa hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Hankehenkilöstön sisäisen viestinnän välineenä toimii pääsääntöisesti sähköposti. Sisäistä tiedottamista tukee ohjausryhmien kokoukset, SOS-hankkeen koko henkilöstön yhteiset tiimipäivät, osahankkeiden päälliköiden / koordinaattorien ja koordinaatiohankkeen tapaamiset sekä osa-hankkeisiin tehtävät tuki- ja ohjauskäynnit. Osahankkeiden päälliköt / koordinaattorit vastaavat pääsääntöisesti oman osahankkeen sisäisestä tiedottamisesta. 12

13 3 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSISTA JA TUOTOKSISTA 3.1 Toimintalinja 1: Osallisuus sekä aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö Osallisuuden osatekijöitä ovat 10 tieto, valta, oikeudenmukaisuus ja autonomia. Edelliset tekijät on osin liitettävissä myös asiakaslähtöisyys-käsitteeseen 11. Eila Kujalan (2003) mukaan osallisuus on autonomiaa, itsehoitoa ja persoonallista vaikuttamista omiin asioihinsa. Aito asiakaslähtöisyys voi toteutua vain, jos asiakas kokee osallisuutta. 12 Osallisuus nähdään avaimena hyvinvointiin. Osallisuuden mahdollistaminen edellyttää aktiivista toimintaa julkiselta, yksityiseltä ja järjestösektorilta sekä aktiivista otetta myös kansalaisilta ja lähiyhteisöiltä. SOS -kehittämishankkeen tavoitteena on edistää aikuissosiaalipalveluiden käyttäjien hyvinvointia lisäämällä heidän osallisuuttaan kahdella tasolla: 1) heidän omissa palveluprosesseissaan ja 2) aikuissosiaalityön palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa. Asiakasprofiloinnin myötä puolestaan kehitetään erilaisia palveluprosesseja ja selkeytetään aktivoivaa ja kuntouttavaa sosiaalityötä. Tehtävä 1A Osallisuutta ja osallistumista edistävät käytännöt Asiakkaiden osallisuutta omissa asiakkuusprosesseissa on vahvistettu kehittämällä aikuissosiaalityön suunnitelmatyötä ja vahvistamalla aikuissosiaalityön henkilöstön osaamista. Lisäksi asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan on vahvistettu sopimuskunnissa esim. yhdenmukaistamalla ja kehittämällä asiakkaan kokonaisvaltaista tilanteen kartoittamista ja palvelusuunnitelman tekemistä. Kokonaisvaltainen käsitys asiakkaan tilanteesta on pohja työskentelyn jatkosuunnittelulle ja toimintojen vaikuttavuudelle. Toiminta-alueen kunnissa on erilaisia käytäntöjä asiakkaiden tilannearvion sekä suunnitelmien teossa. Toimintatapoihin kunnissa vaikuttavat organisaation rakenne, työntekijäresurssit ja erilaiset prosessimallit. Toiminta-alueella on mm. kokeiltu ryhmämuotoisia työskentelymuotoja sekä jalkautuvia ja matalan kynnyksen palveluja. Sosiaalialan ammattilaiset ovat kohdanneet asiakkaita järjestöjen toimitiloissa, nuorisotiloissa sekä kiertävässä Terveys-nyssessä. SOS-hankkeen myötä on tarjottu kuntien henkilöstölle koulutusta erilaisiin menetelmällisiin tapoihin asiakkaan osallisuuden vahvistamiseksi vastaanottotilanteissa. SOS-hankkeessa palveluiden käyttäjien osallistumisesta kehittämistoimintaa käytetään pääosin käsitettä kehittäjäasiakastoiminta. Tällä tarkoitetaan palveluiden käyttäjiä, joilla on kokemusta aikuissosiaalityön palveluista ja joilla on sekä halua että valmiuksia olla mukana kehittämistyössä yhdessä ammattilaisten kanssa. Kokemusasiantuntija- käsitettä käytetään henkilöistä, jotka ovat käyneet erillisen kokemusasiantuntija -koulutuksen. Kyseinen jaottelu voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla. 10 Luhtasela Leena (2009) Osallisuuden rakentuminen kuntouttavassa työtoiminnassa. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto. 11 Kujala, Eila ( 2003) Asiakaslähtöinen laadunhallinnan malli. Tilastolliseen prosessin ohjaukseen perustuva sovellus terveyskekukseen. Väitöskirja. Acta Universitas Tamperenis 914. Tunkkarien terveyshuollon kuntayhtymä. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos, Tampere. 12 Kujala, Eila ( 1996) Osallisuus omaan hoitoonsa hoitotyöpalveluiden käyttäjien kokemuksia perusterveydenhuollossa. Lisensiaatintutkimus. Tampereen yliopisto. 13

14 PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄT AIKUISSOSIAALITYÖNKEHITTÄJINÄ KEHITTÄJÄASIAKKAAT - Kokemus aikuissosiaalityön palveluista - Halu ja valmiudet olla mukana kehittämis- työssä - Ei kokemusasiantuntijakoulutusta - Toimivat kehittämistyössä yhdessä aikuissosiaalityön ammattilaisten ja/tai hanketyöntekijöiden kanssa. KOKEMUSASIANTUNTIJAT - Kokemus aikuissosiaalityön palveluista. - Halu ja valmiudet olla mukana kehittämistyössä -Kokemusasiantuntijakoulutus - Toimivat kehittämistyössä yhdessä aikuissosiaalityön ammattilaisten ja/tai henketyöntekijöiden kanssa -Voivat toimia myös itsenäisesti esim. luennoitsijoina ja vertaisryhmien vetäjinä KUVA 5. Kokemusasiantuntijuus ja kehittäjäasiakas-toiminta SOS-hankkeessa Palveluiden käyttäjien osallistumiseen kehittämistyössä liittyy myös haasteita. Palveluiden käyttäjien asiantuntijapalkkioiden maksamisessa törmätään sekä palkkioiden määrään ja tulojen/etuuksien yhteensovittamiseen. Tällä hetkellä kehittäjäasiakkaat saavat pääsääntöisesti kehittäjäryhmiin osallistumisesta matkakorvaukset. Kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden luentopalkkiot määritellään tilaisuuden ja puheenvuoron keston mukaan. Palkkiot ovat veronalaista tuloa ja matkakorvaukset maksetaan KVTES:n mukaan. Haasteita tuovat mm. toimintaan liittyvät käytännön järjestelyt ja kokemusasiantuntijoiden työnohjauksellinen näkökulma. SOS-hankkeen osahankkeissa tehtyä kehittämistyötä ja sen myötä syntyneitä tuotoksia ja tuloksia sekä jatkosuunnitelmia kuvataan oheisten taulukoiden muodossa. Taulukoissa osahankkeet ovat järjestyksessä Päijät-Häme, Tampere, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Taulukoihin osahankkeiden vastaavat ovat koonneet alueellisten tavoitteiden mukaisesti tehtyä kehittämistyötä ja siitä saatuja tuotoksia, tuloksia ja jatkosuunnitelmia. Koordinaatio on jonkun verran tiivistänyt taulukoita väliraporttia varten. Toimintalinjan 1A osalta alla oleva taulukko. PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE: 1 A: Asiakkaan osallisuutta ja asiakastyötä edistävien käytäntöjen kehittäminen Keinot ja menetelmät: Tulos / tuotos tai tavoite: Jatkosuunnitelma: Kehittäjäasiakasryhmä pilotit (Lahti ja Aava) Nuorten fokusryhmät (Lahden Typ ja Kuntouttava työtoiminta) 1) Ryhmämalli, raportit ja videoklippi 2) Asiakkaat ovat pystyneet vaikuttamaan aikuissosiaalityön kehittämiseen 3) Työntekijöiden tietämys on lisääntynyt asiakkaiden kokemuksista ja aikuissosiaalityön kehittämistarpeista 1) Raportti 2) Työntekijöiden tietämys nuorten asiakkaiden ajatuksista lisääntyi, tietoa hyödynnetään kehittämistyössä Työskentely joidenkin kehittäjäasiakkaiden kanssa jatkuu. Lahdessa kehittäjäasiakas on ollut mukana aikuissosiaalityön esitteen suunnittelussa. Aavassa on tavoitteena laajentaa kehittäjäasiakastoiminta kaikkiin kuntiin ja saada jollakin tavalla toiminta vakiintumaan. Kehittäjäasiakasryhmiin liittyen valmistuu opinnäytetyö keväällä Tavoitteena toimintamallin pysyvä käyttöönotto ja sen laajennetaan käytettäväksi myös ostopalvelujen kehittämisessä 14

15 Keskustelukahvila (Aava/Orimattila) Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta pilotti (Heinola) Tavoite: Tavoitteena on matalankynnyksen ryhmämuotoisen toiminnan vakiinnuttaminen ja uuden toimintamuodon markkinoiminen asiakkaille. Keskustelukahvilan tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan osallisuutta. Toimintaa suunnittelevat ja toteuttavat Orimattilan aikuissosiaalityön työntekijät. Tavoite: Tavoitteena on tukea ja ohjata yksilöllisesti asiakasta työllistymispolkunsa alussa. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa keskiviikkoisin neljä tuntia kerrallaan. Keskustelukahvila kokoontuu kerran kuukaudessa. Asiakkaita pyritään osallistamaan sen kautta mm. avoimien ovien suunnitteluun ja aikuissosiaalityön palveluiden kehittämiseen. Pilotointi alkoi marraskuussa 2012 ja se kestää kolme kuukautta. Pilotoinnnin aikana tehdään prosessikuvaus ja arvioidaan toimintaa. Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta -pilotti (Aava/Iiitti) Peliperjantai (Aava/Nastola) Aikuissosiaalityön jalkautuminen kauppakeskukseen (Lahti) Palvelusuunnitelmatyön vahvistaminen ja sisältöjen kehittäminen (Aava) Tavoite: Saada neljä asiakasta sitoutumaan ryhmätoimintaan kolmeksi kuukaudeksi. Työntekijöiden tavoitteena on miettiä kokeilun aikana sitä, miten ryhmä vaikuttaa omaan työhön. Työntekijät pitävät pilotoinnin ajan päiväkirjaa. Tavoite: Kuulla nuoria asiakkaita ja heidän toiveitaan siitä, millaista palvelua tai toimintaa he haluaisivat. Nuorille asiakkaille järjestettiin yhteistyössä nuorisotoimen kanssa ideointitilaisuus, jonka pohjalta syntyi Peliperjantaita. Nuorisotoimen tiloissa järjestetään te tapäiviä, jotka rakentuvat lautapelien ympärill paikalla on aina aikuissosiaalityön työntekijä. Tavoite: Tuoda sosiaalityö lähemmäs vuotiaita nuoria, madaltaa mahdollista kynnystä asioida sosiaalitoimistossa ja hakea apua. Aikuissosiaalityön ja nuorisopalvelujen yhteistyö on tiivistynyt ja sen tuloksena on aloitettu kokeilu, jossa sosiaalityöntekijä jalkautuu kauppakeskuksen nuorisotila Triplaan yhteistyössä nuorisotyöntekijän kanssa. 1) Palvelusuunnitelmaprosessia on vankistettu syksyn 2012 aikana 2) Seurantatietojen perusteella saatu nopeasta puuttumisesta hyviä tuloksia alle 25-vuotiaiden kohdalla - asiakkaita on ohjautunut pois tulottomuudesta ( esim. Nastolassa alle 25-v. pois tulottomuudesta 76 % ja yli 25-v. 60 %) 3) Selkeytetty aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne sekä asiakkaiden ohjaus 4) Aikuissosiaalityö ja sosiaaliohjaus on kohdennettu erityisesti alle 25- vuotiaisiin asiakkaisiin, lapsiperheiden huoltajiin ja tulottomiin asiakkaisiin Pilotoiminen aloitettiin joulukuussa 2012 ja se jatkuu kolme kuukautta Ensimmäinen Peliperjantai oli ja 8 nuorta osallistui siihen Tarkoitus on, että Peliperjantai järjestetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina. Jatkossa nuorten tilassa voidaan järjestää mm. te tapäiviä. Kokeilun tulosten ja työntekijöiden kokemusten raportoiminen Tulottomien asiakkaiden seurantatietoja otetaan jatkossa säännöllisesti Toiminnallisten menetelmien käyttöä vahvistetaan palvelusuunnitelmatyössä Sosiaalipalvelujen keskinäistä yhteistyötä esim. lastensuojelun kanssa pyritään vahvistamaan niin, ettei nuoria putoa asiakkuuksien välissä ja pyritään kytkemään työskentelyyn myös ulkopuoliset yhteistyötahot Kehitetään palvelusuunnitelmatyöhön liittyviä lomakkeita Palvelusuunnitelmatyön kirjallinen mallintaminen ja kuvaaminen 15

16 Työmenetelmien kehittäminen Menetelmäkoulutus ja teemapäivät 1) Motivoivan kohtaamisen ja haastattelun kolmen iltapäivän koulutuskokonaisuus: vahvistettu työntekijöiden asiakas- ja motivointityön taitoja 2) Virikkeillä virkistyy työ sekä mieli teemapäivä ja Nuori aikuisuus te tapäivä: lisätty työntekijöiden tietoisuutta uudenlaisista menetelmistä ja siitä, mitä muualla on tehty, välitetty ajankuvaa nuoresta aikuisuudesta ja nuorten kanssa työskentelystä ja jaettu hyviä käytäntöjä sekä kokemuksia siitä, mitä hankkeessa on tehty Pyritään järjestämään kolmas teemapäivä keväällä 2013 SOS-klubin toteuttaminen keväällä ja syksyllä 2013 SOS-hankkeen hyvät käytännöt - seminaari TAMPEREEN OSAHANKE TOIMINTALINJA 1A: Osallisuuden lisääminen uudenlaisilla toimintamuodoilla Keinot ja menetelmät: Tulos / tuotos tai tavoite: Jatkosuunnitelma: Kokemusasiantuntijatoiminta Asiakasraati Jalkautuva sosiaalityö: Keskustelukahvila aj. 3-5/2012 muutettu Asiakasfoorumiksi 9/2012 alkaen 1) Kokemusasiantuntija toiminnan käynnistys sosiaalityössä. 2) Kokemusasiantuntijakoulutus: 11 kokemusasiantuntijaa valmistunut koulutuksesta. 3) Kokemusasiantuntijoita tilattu esiintymään ulkopuolisiin tilaisuuksiin. 4) Toiminta on asiakkaille sosiaalista kuntoutusta. 1) Asiakasraati perustettu. 2) Raadissa vierailijoina sosiaalityön edustajia ja kaupungin päättäjiä. 3) Asiakkaat ovat pystyneet vaikuttamaan aikuissosiaalityön kehittämiseen sekä saaneet oikeaa tietoa palvelujärjestelmästä. 4) Työntekijöiden tietämys on lisääntynyt asiakkaiden kokemuksista ja aikuissosiaalityön kehittämistarpeista. 5) Toiminta on asiakkaille sosiaalista kuntoutusta. 1) Keskustelukahvila kokoontui joka toinen viikko kolme kuukautta keväällä 2012, avoin kaikille kuntalaisille. Mainostettiin laajasti. Mukana aikuissosiaalityö ja yhteityökumppaneita. 2) Asiakasfoorumi syyskuusta > kiertävä eri yhteistyötahojen tiloissa. Keskustelukahvilassa ja asiakasfoorumeissa mahdollisuus keskustella ammattilaisten kanssa sosiaalityöhön liittyvistä asioista matalalla kynnyksellä. Tavoitteena jakaa tietoa, parantaa asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia ja kuulla palautetta sosiaalityöstä. Pyritään vakiinnuttamaan toiminta kaupungin omaksi toiminnaksi. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen laajasti asiantuntijoina sosiaalityössä, päättävissä elimissä, oppilaitoksissa ja eri tilaisuuksissa. Asiakasraati kokoontuu kerran kuukaudessa. Asiakasraadin kehittämisideat viedään eteenpäin työntekijöille ja palveluista vastaaville tahoille. Tavoitteena vakiinnuttaa toiminta osaksi sosiaalityön kehittämistä, asiasta kiinnostusta vakisosiaalityöntekijöillä. Kerätyn kokemuksen pohjalta mietitään yhdessä aikuissosiaalityöntekijöiden kanssa mihin sosiaalityön on järkevää jatkossa jalkautua. 16

17 Jalkautuva sosiaalityö: Terveysnysse ja Opin ovi auto 1) Terveysnysse aloitti toiminnan Tampereella lokakuussa Kokeilun tarkoituksena on tarjota kiertävää matalankynnyksen neuvontaa ja ohjausta. Mukana terveydenhoitaja, järjestöjen edustajia, aikuissosiaalityö ja SOS-hanke. 2) Hanke järjesti opintoneuvontaa tarjoavan Opin ovi-auton vierailut sosiaaliaseman pihaan sekä kaupungille kuntalaisten pariin. Vakihenkilöstöä oli mukana. Asiakkaita saatiin polutettua eteenpäin koulutuksen piiriin -> aktivoivaa toimintaa. Sosiaalityön asiakkaita kävi suhteellisen vähän syksyllä Terveysnyssessä, joten sosiaalityön mukanaolo ei jatku kuin teemapäivinä. Keväällä 2013 Teemapäiviä ja iltavastaanottoa, joissa SOS-hanke mukana. Opin ovi-auton toiminta ei jatku, koska kyseinen hanke päättyi. Jalkautuva sosiaalityö: Avoin asiakasvastaanotto asukastiloissa. Neuvonnan ja aulapalvelun kehittäminen sosiaaliasemalla Sosiaalityön henkilöstön osaamisen vahvistaminen 1) Sosiaalityötä asiakkaiden omassa ympäristössä. Hanketyöntekijät työparina vakituisten sosiaalityöntekijöiden kanssa tapaamassa asiakkaita mm. päihde- ja asumispalveluissa sekä mielenterveysyhdistyksen tiloissa. 1) Aulaemäntä-kokeilu aikuissosiaalityönasemalla. Saatiin tietoa aulapalveluiden toimivuudesta ja asiakkaiden neuvonnan tarpeesta. Havaittu tarve ainakin toimeentulotuen neuvonnalle. 1) Motivoivan kohtaamisen ja haastattelun koulutuskokonaisuus 2) Ryhmänohjauskoulutus 3) Toimeentulotukikoulutus Todettu palvelevan asiakkaita, tarvetta sosiaalityölle ollut paljon. Toiminta jatkuu vakisosiaalityöntekijöiden toimesta. Hanke mukana aulatyöryhmässä, jossa suunnitellaan neuvonnan ja aulapalveluiden uudelleen järjestämistä. Koulutukset koettu hyödyllisiksi. Tavoitteena, että organisaatio järjestää itsenäisesti vastaavia koulutuksia jatkossa. ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKE 1 A: Asiakkaan osallisuutta ja asiakastyötä edistävien käytäntöjen sekä kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Keinot ja menetelmät: Tulos / tuotos tai tavoite: Jatkosuunnitelma: Kehittäjäasiakasryhmä (Seinäjoki, Kurikka) 1) Asiakkaat ovat pystyneet vaikutta maan aikuissosiaalityön kehittämiseen 2) Ryhmän esille nostamat asiat on koottu ja lähetetty tiedoksi sosiaalitoimeen. Työntekijöille esitetään asiakkaiden esiin nostaminen kehittämisehdotuksia Selvitetään Seinäjoelle kokemusasiantuntijan palkkausta Romanien parissa tehtävä sosiaalityö (Kurikka) Keskustelukahvila (Seinäjoki) 1) Mallinnus 2) Opinnäytetyö YAMK- opiskelijan toimesta, valmistuu Tavoite: Matalan kynnyksen avoin kohtaamispaikka kaikille. Keskustelukahvilan tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan osallisuutta. Toteutus: Keskustelukahvila järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa. Toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat hanke- Ryhmä jatkuu hankkeen toimesta kevään Keskustelukahvila kokoontuu kerran kuukaudessa ja hanke on vastuussa järjestelyistä joka toinen kuukausi. Toiminta jatkuu kevään

18 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen (Kuortane) Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen (Ähtäri ja Alavus) Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen (Kurikka) työntekijät. Toimintaa järjestetään yhteistyössä Seinäjoen yhteisöjen yhdistys ry:n kanssa. Tavoite: Järjestää yhteistyössä kunnan työntekijöiden kanssa matalan kynnyksen toimintaa Toteutus: mallinnetaan ja suunnitellaan yhdessä kunnantyöntekijöiden kanssa Tavoite: Kehittää kuntouttaa kuntouttavaan työtoimintaan erilaisia lomakkeita. Toteutus: kunnantyöntekijät sekä hanketyöntekijät Tavoite: Tietyn asuinalueen kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. asuinalueelle kehitetään ns. olkkaritoimintaa. Toteutus: Yhteistyössä kaupungin työntekijöiden sekä hanketyöntekijöiden kanssa. Suunnittelu ja mallinnus jatkuvat kevään 2013 Lomakkeiden kehittäminen jatkuu kevään 2013 Kehittäminen jatkuu kevään POHJANMAAN OSAHANKE 1 A: Asiakkaan osallisuuden edistäminen sekä aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen Keinot ja menetelmät: Tulos / tuotos tai tavoite: Jatkosuunnitelma: Pilottiasiantuntijuuden hyödyntäminen kehittämistyössä Pilottitoimintamalli *Vuoropuhelu kunnan toimialojen ja työntekijöiden kanssa *Asiantuntijaverkoston hyödyntäminen *Asiakkuuden profilointi ja palveluprosessin mallintaminen sen mukaisesti 1) Kunnan sosiaalitoimen kanssa sovittu pilottiin tulevasta asiakkaista /ryhmästä. Pilottiasiakkuuden prosessi mallinnettu. 2) Kunta sopinut sisäisesti ketkä sosiaalityöntekijät tulevat mukaan asiakasprosessista vastaavaksi sosiaalityöntekijäksi 3) Vastaavat sosiaalityöntekijät valitsevat asiakkaat yhdessä johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Mukana oleville työntekijöille on koottu asian osalta kansiot, johon on koottu mallinnusta prosessikuvaus ja tarvittavia lomakkeita / työkaluja. 4) Asiakkaan kanssa tehdään sopimus pilottiasiakkuudesta 5) Asiakasnäkökulma aikuissosiaalityössä vahvistuu 6) Asiakkailla kokemus kehittämisessä mukanaolosta ja näkyväksi oma asiakkuusprosessi oma tarina Loppusyksystä 2012 alkanut työskentely pilottiasiakkaiden kanssa jatkuu koko Pohjanmaan osahankkeen alueella elokuun 2013 loppuun saakka. Vastaava sosiaalityöntekijä hoitaa asiakaskäyntien dokumentaation Hankeen projektityöntekijät hoitavat asiakasprosessin dokumentoinnin ja toimijamatriisin kehittämisen ja näin kootaan toimintamallikokonaisuus. Pilottiasiakastyöskentely arvioidaan kesä syyskuuna 2013 aikana Tavoitteena on määritellä pilottiasiakkuudesta hankkeessa käytettävä terminologia molemmilla kotimaisilla kielillä niin, että kaikille syntyy yhteinen ymmärrys siitä, mitä mikin termi tarkoittaa. 18

19 Tehtävä 1B: Asiakasprofiilien ja niiden mukaisten toimenpiteiden määrittely Asiakasprofiloinnilla tavoitellaan entistä parempaa pohjaa tuottaa ja kehittää aikuissosiaalityön palveluita siten, että toiminta olisi paremmin tasapainossa suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja käytössä oleviin resursseihin. Profilointi auttaa ohjaamaan ja kohdentamaan resurssit tuottavuuden ja vaikuttavuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Profiloinnilla pyritään siis selkeämmin kohdennettuun palvelutarvelähtöiseen ajatteluun. Profiloinnilla pyritään löytämään ja kehittämään prosesseja, joilla etuuskäsittelyn, sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön asiakkaat saisivat tarvitsemansa tarpeidensa mukaiset palvelut. Alla koonti toimintalinja 1B osalta SOS-hankkeen osahankkeissa tehdystä kehittämistyöstä ja sen myötä syntyneitä tuotoksista ja tuloksista sekä jatkosuunnitelmista. Taulukoissa osahankkeet ovat järjestyksessä Päijät-Häme, Tampere, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Taulukoihin osahankkeen päälliköt ja koordinaattorit ovat koonneet alueellisten tavoitteiden mukaisesti tehtyä kehittämistyötä ja siitä saatuja tuotoksia, tuloksia ja jatkosuunnitelmia. Koordinaatio on jonkun verran tiivistänyt taulukoita väliraporttia varten. PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE Tehtävä 1B Profiloinin hyödyntäminen palveluprosessin kehittämisessä (tehtävä 2B) Nuoret alle 25 1) Profilointi tuotti tietoa siitä, keitä Nuorten asiakkaiden määrää seurataan jatkossa vuotiaiden asiakkaiden aikuissosiaalityön nuoret asiakkaat profilointi ja palveluprosessien kehittäminen sen ovat: koulunsa/opiskelunsa keskeyttäneet tai lopettaneet tai koulua kaan Palvelua kehitetään profiloinnin mu- käymättömät (13 %), nuoret lapsiperheet (11 %) velkaantuneet (1 %), mukaisesti (Aava) työntekijän huoli (26 %), kotiin jääneet/vanhempiensa luona oleilleet (3 %) helposti eteenpäin menevät (22 %), sitoutumattomat nuoret (10 %) 2) Profilointia varten sosiaalityöntekijät ovat tavanneet kaikki alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat TAMPEREEN OSAHANKE Tehtävä 1B Asiakasprofilointi ja niiden mukaisten toimenpiteiden määrittely Keinot ja menetelmät: Tulos / tuotos tai tavoite: Jatkosuunnitelma: Profilointi aikuissosiaalityön asiakkaista, jotka eivät saavu aikavaraukselle. Tutkittu tarkemmin asiakasprosessia ja sen kestoa uusien asiakkaiden sosiaaliasemalla ja sieltä eteenpäin mm. muihin yksiköihin. Tutkittu sosiaalityön ulkopuolelle jääneitä asiakkaita, jotka ovat kuitenkin pidempi- 1) Otos kahdelta kuukaudelta käyttämättä jätetyistä ajoista. Noin 20 % aikavarauksista jää käyttämättä. Asiakkaat profiloitu 15 muuttujan mukaan, saatu tietoa aikuissosiaalityön asiakkaista. Tiedot viety johdolle. 1) Saadaan tietoa prosessin ongelmakohdista ja voidaan panostaa niihin jatkossa enemmän. Tiedot viety esimiehille ja suunnittelupäällikölle. 2) Tutkittu asiakkaiden tarkoituksenmukaista ohjautumista sosiaalityöhön ja etuuskäsittelyyn. Todettu, että asiakkaita jouduttu siirtämään asiakasprosessin sisällä etuuskäsittelijöiltä sosiaalityöntekijöille. 3) Todettu, että mitä myöhemmin Aiheesta tulossa pro gradu tutkielma 03/2013, jossa asiakashaastatteluja mukana. Seurantaa ja raportointia jatketaan. Mietitään auttaako profilointi asiakkaiden palvelutarpeiden määrittelyssä jatkossa. Tilaajan ja tuottakan väliseen palvelusopimukseen linjattu vuodelle 2013, että kaikki yli vuoden toimeentulotuen asiakkuudessa olleet tulee tavata sosiaalityössä henkilökohtaisesti. 19