Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin - hanke. Loppuraportti. Päivi Krook ja Maarit Pasto (2013)

Transkriptio

1 Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin - hanke Loppuraportti Päivi Krook ja Maarit Pasto (2013) 1

2 SISÄLLYS 1 SOS-HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHTA Aikuissosiaalityö käsitteenä Aikuissosiaalityön tila Väli-Suomessa Aikuissosiaalityön kehittämiskohteita SOS-HANKKEEN TAVOITTEET SOS-HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA RESURSSIT SOS-HANKKEEN TOIMINTALINJAT JA NIIDEN MUKAINEN TOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja työmenetelmien kehittäminen Palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen Ammatti- ja tehtävärakenteet Osaamisen vahvistaminen Oppilaitosyhteistyö ja tietotuotanto SOSIAALIHYÖTY ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LÄHTEET

3 TIIVISTELMÄ Tässä loppuraportissa kuvataan SOS- Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hankkeen toimintaa ajalla SOS-hankkeessa kehitettiin aikuissosiaalityötä Väli-Suomen alueella ja se oli osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (KASTE-ohjelma). KASTE- ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992, 5 ). Kaste-ohjelmassa korostetaan kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämistä osallisuutta vahvistamalla, terveyttä lisäämällä ja terveyseroja kaventamalla. Tällä tavoitellaan palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantumista. 1 SOS-hankekonsortioon kuului yhteensä viisi (5) osahanketta, jotka toimivat 1) Päijät-Hämeen, 2) Etelä- Pohjanmaan, 3) Pohjanmaan maakuntien alueella ja 4) Tampereen kaupungissa. Viides eli hankekoordinaatio sijoittui Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAan. Hankkeen päähallinnoijana toimi Tampereen kaupunki ja osahankkeita hallinnoivat Lahden, Seinäjoen, Vaasan ja Tampereen kaupungit. SOS-hankkeessa oli mukana yhteensä 33 kuntaa Väli-Suomen alueelta. SOS-hankkeessa kehitettiin aikuissosiaalityötä Väli-Suomen alueella. Tavoitteena oli KASTE-ohjelman mukaisesti vahvistaa aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuutta heidän omissa palveluprosesseissaan ja palveluiden kehittämisessä. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi osahankkeissa vahvistettiin kokonaisvaltaisten asiakaslähtöisten tilannearvioiden tekemistä ja suunnitelmallista sosiaalityötä yhteistyössä hankekuntien aikuissosiaalityön henkilöstön ja palveluiden käyttäjien kanssa. Toiminta-alueen kunnissa koottiin kehittäjäasiakasryhmiä ja koulutettiin sosiaalityön kokemusasiantuntijoita. Heidän näkemyksiään sosiaalipalveluista ja ehdotuksia palveluiden kehittämiseksi vietiin tiedoksi sekä henkilöstölle että päättäjille. Yhteisiä keskustelutilaisuuksia järjestettiin palveluiden käyttäjien, kuntien työntekijöiden ja johdon kanssa. Tilaisuuksissa havaittiin, että asiakkaiden ja työntekijöiden näkemykset kehittämistarpeista olivat samanlaisia. Kehittämistyötä tehtiin sekä kuntien omien yksiköiden ja sisäisten prosessien kehittämisessä että eri yhteistyötahojen kanssa. SOS-hankkeessa vahvistettiin asiakkaiden laajan palveluverkoston yhteistyötä. Toimijalähtöisen kehittämisideologian mukaan kaikille toimijoille annettiin mahdollisuus tuoda esiin omia näkemyksiään palveluista, rooleista sekä vastuiden jaossa. Yhteistyötä vahvistettiin esim. terveydenhuollon, perhetyön, lastensuojelun, nuorisotyön ja jonkin verran järjestöjen kanssa. Tämän tarkoituksena oli löytää asiakkaille oikea-aikaisia ja vaikuttavia palveluprosesseja. Sosiaalialan ammattilaisten työnjako sosiaalityön kentällä on osittain selkiintymätön. Aikuissosiaalityössä tarvitaan sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia sekä toimeentulotukityössä edellä mainittujen lisäksi myös etuuskäsittelijöitä. Osassa hankekuntia sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjako oli selkeä ja toimiva, kun taas toisissa kunnissa työnjako oli hyvin epäselvä. SOS-hankkeen kehittämistyöllä pyrittiin tuomaan selkeyttä aikuissosiaalityön eri ammattiryhmien työtehtäviin. Lisääntyvien asiakasmäärien ja uuden sosiaalihuoltolain luonnoksen mukaisten tehtävien toteuttamiseksi on syytäkin tarkastella eri ammattiryhmien työtehtäviä. Resurssien lisääminen on myös tarpeen. Vaikuttavaa sosiaalityötä voidaan tehdä vain asiakkaita kohtaamalla, heidän tilanteeseensa tutustumalla, yhdessä suunnitelmia laatimalla ja tarjoamalla 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE

4 riittävää tukea suunnitelmien toteutukseen. Asiakkaat ja työntekijät toivat hankeaikana esiin sitä, että työntekijöiden vastaanottoajat ovat pituudeltaan riittämättömiä ja aikoja asiakastapaamisiin on liian vähän. Ammattilaisten osaamista vahvistettiin koulutuksilla, teemapäivillä sekä järjestämällä yhteisiä keskustelufoorumeita alueen aikuissosiaalityön ammattilaisille. Koulutuksia hankittiin yhteisesti koko Väli-Suomen alueelle ja osa koulutuksista järjestettiin osahankkeiden järjestämänä. Ammattilaisten palautteiden mukaan koulutukselliset osiot olivat hyvin tärkeitä. Sosiaalityön käytäntöjen ja menetelmien kehittämiseksi ja johdon tueksi tarvitaan tietoa ja koordinoitua tiedonhankintaa sosiaalityön asiakkaista, palvelutarpeista ja vaikuttavuudesta. SOS-hankkeen myötä nostettiin myös esiin tietotuotantoa ja asiakastietojärjestelmien tilastojen hyödyntämismahdollisuuksia työn kehittämiseksi. SOS-hanke on onnistunut hyvin tavoitteissaan ja varsinkin asiakkaiden osallisuuden lisäämisessä. Aikuissosiaalityö sai kunnissa tarvitsemansa huomion, aikuissosiaalityön imago vahvistui ja käsitykset sen sisällöstä laajentuivat. Yhteistyössä sitoutuneiden kuntien ammattilaisten kanssa ja johdon tuella kokeiltiin uusia työskentelymenetelmiä, joista tulokset ovat olleet lupaavia. SOS-hankkeen kehittämistyö tulee jatkumaan SOS II- Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hankkeessa, jossa tulee olemaan mukana 55 kuntaa Väli- Suomen alueella. Päivi Krook hankejohtaja Maarit Pasto projektisuunnittelija 4

5 1 SOS-HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHTA 1.1 Aikuissosiaalityö käsitteenä Kunnallinen sosiaalityö on jakautunut ikäperustaisesti elämänkaarimallin mukaisesti lapsi- ja perhesosiaalityöhön, aikuissosiaalityöhön ja vanhussosiaalityöhön. Tämä sosiaalipalveluiden ikäperusteisuus nostaa aikuissosiaalityön yhdeksi omaksi eriytyneeksi sosiaalityön osaksi. 2 Kirsi Juhilan mukaan aikuissosiaalityön määritelmät rakentuvat kolmen elementin varaan, joita ovat ongelma, tavoite ja välineet. Aikuissosiaalityön katsotaan olevan aikuisen asiakkaan tukemista, neuvontaa ja ohjausta erilaisissa elämän pulmatilanteissa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi taloudelliseen tilanteeseen, työttömyyteen tai arjenhallintaan liittyvät vaikeudet. Aikuissosiaalityö määritellään pitkäjänteiseksi ja suunnitelmalliseksi sosiaalityöksi, jonka tavoitteena on ylläpitää ja edistää yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista. Työtä tehdään usein moniammatillisen tiimin kanssa. 3 Lainsäädäntö 4 velvoittaakin sosiaalityössä yhteistyöhön ja suunnitelmallisuuteen palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muun vastaavan suunnitelman teossa silloin kun kyseessä ei ole tilapäinen ohjaus tai neuvonta. Samalla tapaa Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 5 ohjaa asiakkaan, sosiaalitoimen sekä työ- ja elinkeinohallinnon työntekijän yhteistyössä laatimaan aktivointisuunnitelman, mikäli asiakkaalla täyttyy tietyt ehdot. Aktivointisuunnitelmassa sovitaan yhdessä ne asiat ja toimenpiteet, joilla edistetään asiakkaan työllistymistä tai kuntoutumista. Juhila jäsentääkin aikuissosiaalityössä päällimmäiseksi kuntoutuksen käsitteen. Kuntoutus ei liity vain työllistymismahdollisuuksien parantamiseen, vaan tällä nimellä on alettu kutsua laajemminkin asiakkaan sosiaalisen elämäntilanteen parantamiseen tähtäävää toimintaa. Aikuissosiaalityön sisältöihin linkittyy näin ollen asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden pohjalta paljon muitakin sosiaalipalveluita. Näitä voivat olla muun muassa päihdehuolto, toimeentulotuki, vammaispalvelut, mielenterveystyö, kuntouttava työtoiminta, terveydenhuolto ja asumispalvelut. 6 Aikuissosiaalityötä koskevia selvityksiä ja tutkimuksia on tehty viime vuosina runsaasti ja niiden perusteella voidaan todeta sen olevan hyvin moninaista eri kunnissa. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä arviointimalleista mittareihin tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportissa todetaan, että asiakasryhmät ja sosiaalisia ongelmia aiheuttavat tekijät vaihtelevat kunnittain, suurimmissa kaupungeissa myös alueittain. Aikuissosiaalityön moninaisuutta lisää myös se, että edellä mainittujen erovaisuuksien lisäksi työpaikkakohtaiset säännöt ja sopimukset ovat erilaisia. Organisoituminen, henkilöstöresurssit ja - rakenteet vaihtelevat alueittain ja käytössä on hyvin erilaisia työmenetelmiä. 7 8 Aikuissosiaalityötä tekevän henkilöstön työtehtävät ovat muuttuneet viime vuosina. Sosiaalityön sisällöissä ja palvelurakenteissa on siirrytty yhdennetystä alueellisesta sosiaalityöstä eriytyneeseen eli ikäperusteiseen 2 Roivainen Irene (2008) Yhteisölähtöisen otteen paikka aikuissosiaalityössä. Teoksessa Arja Jokinen & Kirsi Juhila (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere. Vastapaino, Juhila, Kirsi & Arja Jokinen (2008) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere. Vastapaino Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 5 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) 6 Juhila Kirsi & Jokinen Arja (2008) Sosiaalityö aikuisten parissa 23, Blomgren, Sanna & Kivipelto, Minna (2012) Valtaistus. Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus. THL:n raportti 27/2012, 19 8 Kivipelto ym Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittareiden kehittämisen lähtökohtia, 17 5

6 työnjakoon. 9 Kuntien koosta riippuen aikuissosiaalityön mallit vaihtelevat edelleen yhdennetyn ja eriytetyn sosiaalityön välillä. Pienissä kunnissa vähäisillä henkilöstöresursseilla työskennellään samanaikaisesti usean eri sosiaalityön osa-alueen tehtävissä ja työntekijä saattaa vastata koko kunnan eri asiakasryhmien kanssa tehtävästä sosiaalityöstä. Suurissa kaupungeissa puolestaan on eriytetty eri asiakasryhmien palveluja ja aikuisten parissa tehtävää sosiaalityötä on myös saatettu jakaa kunnassa eri yksiköihin. Samalla tavalla SOShankkeen 33 sopimuskunnassa aikuissosiaalityötä on tehty hyvin erilaisissa organisaatioissa ja rakenteissa. Aikuissosiaalityössä on ammatti- ja tehtävärakenteiden osalta myös suuria kuntakohtaisia eroja. Sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden lisäksi aikuissosiaalityöhön ovat tulleet sosiaaliohjaajat. Kaikissa kunnissa työnjako näiden kolmen eri ammattiryhmien välillä ei ole selkeä. Aikuissosiaalityössä kuitenkin tarvitaan erilaista osaamista ja eri ammattiryhmille löytyy asiakkaiden erilaisista tarpeista lähtevät työtehtävät. Sosiaali- ja terveysministeriön raportin 10 mukaan yhä useammalla aikuissosiaalityön asiakkaalla on kyvyttömyyttä käyttää oma-aloitteisesti yhteiskunnan palveluja ja hallita arkielämäänsä. He tarvitsevat yhä yksilöllisempää, konkreettisempaa ja intensiivisempää tukea erilaisista yhteiskuntamme toimintakäytännöistä selviytyäkseen. Sosiaalityöntekijät eivät koe tällaisen tuen antamisen edellyttävän sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Kyseiset tilanteet eivät myöskään kuulu etuuskäsittelijöiden tai kanslistien työtehtäviin. Sosiaaliohjaajat puolestaan omaavat sellaista osaamista, jolla pystytään vastaamaan asiakkaiden kasvavaan tuen tarpeeseen. Etuuskäsittelyllä pystytään taas vastaamaan lisääntyneeseen kirjallisten toimeentulotukihakemusta käsittelyyn. Tarkoituksena on ollut siirtää sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työpanosta asiakkaiden kohtaamiseen ja suunnitelmallisen sosiaalityön toteutukseen yhteistyössä asiakkaan ja muiden tahojen kanssa, jossa sosiaalityöntekijä vastaa kokonaisprosessista. Muutos kentällä on ollut nopeaa ja tämän vuoksi ammatti- ja tehtävärakenteissa on kunnissa päädytty erilaisiin ratkaisuihin. Esillä on erilaisia näkemyksiä siitä, kenellä on pätevyys tehdä sosiaalityötä ja mikä ero on sosiaaliohjauksella verrattuna sosiaalityöhön. Kuntien ratkaisuja tehtäväjaosta ovat vauhdittaneet pitkään jatkunut pula sosiaalityöntekijöistä. 11 Omat vaikutukset pätevyyskysymyksiin sekä sosiaalityön määrittelyyn tuo uusi sosiaalihuoltolakiluonnos. 12 Aikuissosiaalityön eri ammattiryhmien työnkuvista ja tehtävistä on käyty keskustelua pitkään eri foorumeilla. Ottamatta kantaa siihen, mitä kukin ammattiryhmä tekee, voidaan kuitenkin todeta kaikille löytyvän työtehtäviä aikuissosiaalityön areenoilla ja asiakastyössä. 1.2 Aikuissosiaalityön tila Väli-Suomessa Väli-Suomen SOS-hankkeen sopimuskunnissa tehtiin hankkeen alkuvaiheessa työntekijäkysely, jonka tuloksista Timo Toikko kokosi raportin: Aikuissosiaalityön tila 13. Raportin antaa kuvan aikuissosiaalityöstä, sen käytännöistä ja työntekijöiden näkemyksistä sopimuskunnissa hankkeen käynnistymisvaiheessa. Aineisto koostui 141 vastauksesta, jotka kerättiin sähköisesti SOS-hankkeen neljän osahankeen eli Päijät-Hämeen, Tampereen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sopimuskuntien aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä ja sosiaaliohjaajilta. Kysymyslomakkeet olivat pääosin samanlaisia, mutta osalla alueilla lomakkeeseen lisättiin joitakin kysymyksiä ja kysymysten muotoilussa oli pieniä eroavuuksia. Raporttia varten analysoitiin vain 9 Närhi Kati ym. (2009) Aikuissosiaalityö muutoksessa? Keski-Suomen maakunnan aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuraportti. 10 Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojektin loppuraportti, Kivipelto ym. (2013) Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittareiden kehittämisen lähtökohtia, Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. STM 2012: Toikko Timo (2013) Aikuissosiaalityön tila. SOS-hankkeen raportti. 6

7 kaikille yhteiset kysymykset, joita oli 97. Alueelliset aineistot olivat myös erikokoisia: Etelä-Pohjanmaalta saatiin 8, Päijät-Hämeestä 38, Pohjanmaalta 33 ja Tampereelta 18 vastausta. Työntekijäkyselyn vastauksien perusteella aikuissosiaalityön sisältö voidaan karkeasti jakaa kolmeen orientaatioon: 1) päätösorientaatio 2) menetelmäorientaatio ja 3) asiakasverkosto-orientaatio. Vastauksissa painottuu vahvimmin näistä päätösorientaatio, joka pitää sisällään byrokratiatyön mukaiseen päätöksenteon ja asiakasprosessien suunnittelun. Menetelmäorientaatio puolestaan pitää sisällään erilaisia menetelmiä ja toiminnallisia työskentelytapoja, joita ovat muun muassa motivoiva haastattelu, ratkaisukeskeinen ajattelu, mini-interventio, erilaiset testit sekä työskentelyä tukevat kortit ja muut keskustelua avaavat työkalut. Kolmanneksi aineistosta voidaan erottaa asiakasverkosto-orientaatio, joka muodostuu verkostotyöstä, läheisneuvonpidosta ja ryhmämuotoisesta asiakastyöstä. Näiden orientaatioiden kautta pyritään edellisessä luvussa kuvatulla tapaa määrittelemään asiakkaan kanssa yhteistä päämäärää ja lähdetään tavoittelemaan sitä. Työntekijäkyselyn perusteella aikuissosiaalityö suuntautuu pääosin päätösorientaation mukaisesti, mutta sen ohella myös menetelmäorientaatiolle ja asiakasverkosto-orientaatiolle on jonkin verran tilaa. Työ perustuu pääsääntöisesti hallinnollisille päätöksille ja lakisääteisille asiakastyön suunnitelmille. Asiakastasolla korostetaan yleistä ratkaisukeskeistä ajattelua ja asiakkaiden motivointia. Verkostotyötä tehdään ennen kaikkea yhteistyötahojen kanssa, mutta vähemmän asiakkaan läheisten kanssa. Sosiaalitoimiston yhteistyöverkosto rakentuu pitkälti perustoimentulon (Kela) ja työllisyyskysymysten (TE-toimisto ja TYP) sekä muiden sosiaalitoimen palveluiden ympärille. Näitä täydentävät päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä perusterveydenhuolto. Muut tahot, kuten järjestöt ja nuorisotoimi sekä erikoissairaanhoito ovat marginaalisessa asemassa. Yhteistyöverkostossa on joitakin alueellisia eroja, jotka selittynevät paikallisista rakenteista. Raportin mukaan hankekuntien aikuissosiaalityön henkilöstön osaaminen painottuu samoihin asioihin, joita itse työkin pitää sisällään. Aikuissosiaalityön osaaminen näyttäytyy byrokratiatyöhön kuuluvana lain ja säädösten hallitsemisena sekä asiakassuunnitelmien laatimiseen liittyvänä osaamisena. Vahvuusalueina näyttäytyvät myös vuorovaikutukselliset taidot, palveluiden tuntemus ja yhteistyöverkostojen kanssa toimiminen. Sen sijaan menetelmällisemmät sisällöt, kuten kuntouttavan työ ja asiakastyön arviointi, eivät ole yhtä vahvoja osaamisalueita. Menetelmällistä osaamista löytyy, mutta vastauksien perusteella näyttää siltä, että sille jää vähemmän tilaa kun byrokratiatyölle. Kaiken kaikkiaan työntekijöiden kyky vastata asiakastilanteisiin näyttää vahvalta. Aikuissosiaalityön osaamisen ydinalueita ovat elämänhallintaan, taloudellisiin vaikeuksiin ja työllistymiseen vastaaminen. Aikuissosiaalityön toinen osaamisalue muodostuu fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä akuutteihin kriisitilanteisiin ja päihteidenkäyttöön liittyviin kysymyksiin vastaamisesta, vaikka tällä alueella osaaminen näyttää vastauksien perusteella olevan hiukan heikompaa kuin ydinosaamisalueella. Työntekijöiden osaamisen kannalta haasteellisiksi koettiin nuorten päihteidenkäyttöön ja lastensuojeluun liittyvät kysymykset. Kyselyssä selvitettiin myös työntekijöiden näkemyksiä asiakasosallisuudesta. Raportin mukaan asiakasosallisuuden arvioidaan toteutuvan parhaiten suunnitelmien tekemisessä ja selkeästi heikoiten palveluiden kehittämisessä. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että ainoastaan 57,5 % vastanneista katsoi, että asiakkaiden osallisuus toteutuu hyvin tai erittäin hyvin suunnitelmien teossa, joka on kuitenkin aikuissosiaalityön ydinaluetta. Asiakasosallisuuden arvioitiin toteutuvan hyvin marginaalisesti palveluiden kehittämisessä eli ainoastaan 5,6 % vastanneista katsoi asiakkaiden osallisuuden toteutuvan tässä hyvin tai erittäin hyvin. Asiakkaiden osallisuuden voidaan katsoa olevan hyvin pientä, vaikka kyseessä on heidän omasta elämäntilanteesta ja arjesta sekä heidän käyttämistä palveluista ja palveluverkostoista. 7

8 Ammatti- ja tehtävärakenteiden osalta työntekijäkyselyn vastauksista nousi esiin se, että 50 %:lla sosiaalityöntekijän tehtävissä olevista on korkeakoulututkinto, johon sisältyy yliopistolliset sosiaalityön pääaineopinnot. Sosiaalityöntekijän tehtäviä hoiti 19 % muulla ylemmällä korkeakoulututkinnolla, 17 % ammattikorkeakoulututkinnolla ja 5 % ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Sosiaaliohjaajan tehtävissä työskentelevistä 88,5 % oli ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ja 4 % ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon omaavia. Huomioitavaa aineiston pohjalta on myös se, että kyselyyn vastanneista henkilöistä 44,3 % oli toiminut korkeintaan 2 vuotta nykyisessä tehtävässään. Kyselyn vastausten perusteella työtehtävissä on nähtävissä eroavaisuuksia. Sosiaalityöntekijät vastaavat muita enemmän hallinnollisista päätöksistä ja asiakastyön suunnitelmista ja sosiaaliohjaajat puolestaan tuovat aikuissosiaalityöhön toiminnallisempaa työotetta (esim. läheisneuvonpito ja ryhmämuotoinen työtapa). Yhteistyöverkostojen osalta että sosiaalityöntekijöillä on säännöllisempi yhteys Kelaan, päihdepalveluihin, terveyskeskukseen, erikoissairaanhoitoon ja asiakkaan lähiverkostoon verrattuna sosiaaliohjaajiin. Sosiaaliohjaajilla puolestaan on tiiviimpi yhteys TE-toimistoon ja mielenterveyspalveluihin. Kyselystä myös ilmeni, että sosiaaliohjaajat arvioivat arjen hallintaan ja työllistymiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää osaamistaan positiivisemmin kuin sosiaalityöntekijät. Selittävää tekijää tälle eroavaisuudelle ei löytynyt. Aikuissosiaalityötä voidaan tämän kyselyn perusteella kuvata oheisen kuvion mukaisena kokonaisuutena. Kuviossa aikuissosiaalityön sisältö on kuvattu kyselyn mukaisesti viidessä eri sektorissa: sisältö, asiakkaiden tarpeet, verkostot, osallisuus ja osaaminen. Jokainen sektori on jaettu kolmeen kehään, jossa sisimmäinen kehä kuvaa aikuissosiaalityön ydinaluetta, toinen kehä potentiaalista aluetta ja uloin kehä marginaalista aluetta. Kuvio 1: Aikuissosiaalityön kokonaisuus 8

9 1.3 Aikuissosiaalityön kehittämiskohteita SOS-hankkeen kunnissa tehdyn työntekijäkyselyn perusteella aikuissosiaalityön asiakkaiden palvelutarpeet kohdistuvat toimeentuloon ja käytännön työssä korostuu asiakassuunnitelmien laatiminen. Tämän vuoksi työorientaatiota ohjaa päätöksenteon rationaliteetti. Aikuissosiaalityön tila -raportin 14 pohdinnassa nousee esiin ajatus, jonka mukaan kehittämiskohteiksi tulisi asettaa yleisesti hyvinvointipalvelut, koska tällöin aikuisasiakkaiden palvelukokonaisuuksia voidaan tarkastella yleisellä tasolla kiinnittymättä erityisesti sosiaalityön kontekstiin. Lähtökohtana kuitenkin tulisi olla se, että asiakkaat saavat tarkoituksenmukaisia ja oikeaaikaisia palveluita. Aikuissosiaalityön kehittämisen kannalta keskeiseen asemaan nousee menetelmällisen orientaation asema. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että aikuissosiaalityössä on menetelmällistä osaamista, mutta sille ei ole riittävästi tilaa. Raportin pohdinnassa nousee esiin kysymys, onko aikuissosiaalityön menetelmällisyys pelkkää yleistä ratkaisukeskeistä ajattelua ja siihen sisältyvää asiakkaiden motivointia. Millaisia menetelmiä aikuissosiaalityössä käytetään ja millaisin menetelmin voidaan tukea asiakkaiden arjen hallintaa? SOS-hankkeen raportin näkemystä erityisesti menetelmäorientaation kehittämistarpeesta tukevat myös THL:n raportti, jonka alustavien tulosten mukaan paneutuva ja useita menetelmiä yhdistävä sosiaalityö on vaikuttavampaa kuin esimerkiksi pelkkä toimeentulotuen käyttö 15. Myös Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 toimenpideohjelman 16 mukaan uudistuminen edellyttää huomion kiinnittämistä erityisesti niihin sosiaalityön rakenteisiin, foorumeihin ja työmenetelmiin, jotka kuuluvat kuntouttavaan sosiaalityöhön, yhteisötyöhön ja rakenteelliseen sosiaalityöhön. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat oma osaamisalueensa mutta ne läpäisevät myös kaikki edelliset työorientaatiot. Lisäksi orientaatioita tulee tarkastella sekä mikro- että makrotasolla. Asiakasverkosto-orientaatiossa kehittämistarve näyttää käytännössä olevan eräänlaisessa aikuissosiaalityön avohuollon työssä ja jalkautuvassa työotteessa. Asiakkaiden arjen haasteisiin vastaaminen ei onnistu pelkästään virastotyönä, vaan se edellyttää epävirastomaisia ratkaisuja. Osa asiakkaista voi saada tällaisia palveluita jo muuta kautta esim. mielenterveys- ja kotikuntoutuspalveluista, mutta pitäisikö myös aikuissosiaalityöllä olla keinoja vastata tämän kaltaisiin asiakkaiden arjen haasteisiin. Tällaiset palvelut voisi nähdä järjestettävän yhteistyössä muiden palveluiden kanssa tai osin myös omana aikuissosiaalityön jalkautuvana tai matalankynnyksen palveluna. Asiakkaiden osallisuus arvioidaan kyselyn perusteella toteutuvan heikosti ja se kaipaa kehittyäkseen organisaatioiden rakenteisiin muutoksia, eritasoisia osallistumismuotoja ja työntekijöiden menetelmäosaamisen vahvistamista. Kyselyn perusteella asiakkaiden osallisuuden koetaan toteutuvan parhaiten suunnitelmien teossa, mutta tässäkin ainoastaan vähän yli puolet kyselyyn vastanneista työntekijöistä katsoo sen toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin. Tämä on huolestuttavaa, koska suunnitelmat ovat aikuissosiaalityön ydinaluetta. Nimenomaan tässä asiakkaiden osallisuus tulisi olla vahvaa, koska suunnitelmissa on kyse heidän omasta elämäntilanteesta ja tavoitteista. Palveluiden kehittämisessä työntekijät arvioivat asiakasosallisuuden toteutuvan marginaalisesti. Asiakkaiden osallisuutta tulee vahvistaa heidän omissa prosesseissaan ja lisäksi saada sosiaalityöhön mukaan kehittäjäasiakkaita ja kokemusasiantuntijoita. 14 Toikko, Timo (2013) Aikuisosiaalityön tila. SOS-hankkeen raportti. 15 Kivipelto ym. (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä arviointimalleista mittareihin tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti s Sosiaali- ja terveysministeriön (2005) Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 toimenpideohjelman

10 2 SOS-HANKKEEN TAVOITTEET SOS-hanke on osa Kaste-ohjelmaa, jonka tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti. Näiden tavoitteiden kautta painopistettä on tarkoitus siirtää ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Vaikuttavuuden parantaminen on koko ohjelmakauden keskeisin tavoite. Asiakkaiden osallisuudella, kuntoutumisella, varhaisella puuttumisella, toimivilla yhteistyörakenteilla sekä hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä on tärkeä rooli Kaste-ohjelman päämäärien tavoittelussa. 17 SOS-hankkeen tavoitteet jaettiin kolmeen toimintalinjaan. Oheisessa taulukossa on esitelty tarkennetun kehittämishankesuunnitelman 18 mukaan toimintalinjat ja niihin liittyvät toimenpiteet. Toimintalinja Toimintalinjojen mukaiset tavoitteet 1 Aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö 1A: Osallisuutta ja osallistumista edistävien käytäntöjen luominen Kehitetään käytäntöjä joiden avulla asiakkaat voivat osallistua entistä intensiivisemmin oman palvelunsa suunnitteluun ja arviointiin. Kokeillaan ja kehitetään käytäntöjä joissa kokemusasiantuntijat voivat osallistua palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 1B: Asiakassegmenttien ja niiden mukaisten toimenpiteiden määrittely Tutkitaan voidaanko aikuisille suunnatuissa sosiaalipalveluissa käyttää asiakassegmentointia ja voidaanko se niveltää osaksi työhallinnon henkilöasiakkaiden segmentointia. Segmentoinnin tavoitteena on selkeyttää aktivoivaa ja kuntouttaa sosiaalityötä. Segmentointien pohjalta kehitetään erilaisia palveluprosesseja ja niihin sopivia asiakasosallisuutta ja kuntoutumista tukevia työkaluja. Erityisesti huomioidaan asiakkaiden terveyttä edistävien palveluiden saatavuus. HUOMAUTUS: TEtoimistoissa oli SOS-hankkeen suunnitteluvaiheessa asiakkaat jaettu kolmeen eri segmenttiin 19. Myöhemmin näistä segmenteistä luovuttiin. SOS-hankkeessa segmentoinnin sijaan puhuttiin asiakkaiden profiloinnista. Profiloinnilla selvitettiin erilaisten asiakasryhmien tarpeiden pohjalta toimivia palveluprosesseja ja niihin sopivia asiakasosallisuutta ja kuntoutumista tukevia työmenetelmiä. 2 Palveluprosessit ja yhteistyörakenteet 2A: Palveluverkoston tehtävien ja vastuiden määrittely Laaditaan paikalliset toimijamatriisit, joissa määritellään palveluverkoston toimijat sekä niiden tehtävät ja resurssit, mutta myös niiden toimintaan liittyvät uhat ja mahdollisuudet. Näiden pohjalta kehitetään yleinen palveluverkoston yhteistyörakennetta kuvaava toimintamalli. 2B: Palveluprosessien kehittäminen rakentuu tehtävien 1B ja 2A pohjalta. Huomio kiinnittyy erityisesti yhteistyöhön työvoiman palvelukeskuksien ja TE-toimistojen kanssa, kuntouttavan työtoiminnan organisointiin, terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseen ja yleisesti julkisten palveluiden saatavuuteen. 17 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin SOS-hanke Hankesuunnitelma 19 Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta työvoimavarojen turvaamiseen. Rakennetyöttömyyttä koskevat linjaukset TEM. 10

11 3 Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne 3: Ammatti- ja tehtävärakenteen kehittäminen ja selkiyttäminen Ammatti- ja tehtävärakenteen kehittämistä ja selkiyttämistä tavoitellaan hankesuunnitelman mukaan siten, että hyödynnetään aikaisemmin tehtyä kehittämistyötä ja vahvistetaan niiden pohjalta paikallisia käytäntöjä. Erityisesti huomio kohdistuu uusiin yhteistyörakenteisiin sopiviin tehtäviin ja yhteistyömuotoihin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan aktivoivia ja kuntouttavia työmenetelmiä, joiden avulla vahvistetaan ammattihenkilöstön osaamista. Taulukko 2. SOS-hankkeen tavoitteet SOS-hankkeessa yhteiset tavoitteet tarkennettiin hankekunnissa huomioiden sosiaalipalveluiden organisoituminen, väestöpohja ja -rakenne, alueellinen toimintatapa ja kehittämistarve. SOS-hankkeen kehittämistyö perustui toimijalähtöiseen kehittämisideologiaan. Toimijalähtöisessä kehittämisessä avataan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen avoimelle keskustelulle ja kehittämistoimintaan voivat osallistua ammattilaisten lisäksi palveluiden käyttäjät ja järjestöt. Harvoja sosiaali- ja terveyspalveluita toteutetaan yksittäisen toimijan avulla vaan palvelun tuottaminen koskettaa laajempaa toimijoiden joukkoa. Palvelujärjestelmän kokonaiskuvan saamiseksi tulee sitä ymmärtää useamman toimijan näkökulmasta. Toimijalähtöisen kehittämisen kulmakivenä on yhteinen keskustelu, jonka avulla palvelukenttää muotoillaan. Keskusteluissa eri toimijatahojen kanssa pyritään avoimeen dialogiin ja jäsentämään monimutkaisia verkostoja ja toimintoja prosessimaisesti. 20 Käytännössä tämä tarkoitti aikuissosiaalityön osalta sitä, että virallisten tahojen rinnalla kehittämisen asiantuntijoina toimivat palveluiden käyttäjät sekä järjestösektorin toimijat. SOS-hankkeen kehittämistyö ja tavoitteet kuvattiin seuraavasti (kuvio 2). Kuvio 2. SOS-hankkeen kehittämistyö kaaviona. Kehittämistyön tavoitteet jäsennettiin ja konkretisoitiin jokaisessa osahankkeessa Suunta-työkalulla (liite 1). Suunta-työkalussa kuvattiin osahankkeiden alueelliset tarpeet, päämäärät, tavoitteet, keinot ja prosessit, joilla tavoitteisiin pyrittiin sekä tulokset, tuotokset ja onnistumisen kriteerit. Työkalun käyttöönottoa suositteli THL. 20 Toikko, Timo (2009) Toimijalähtöinen kehittäminen. 11

12 3 SOS-HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA RESURSSIT SOS-hanke koostui koordinaatiohankkeesta ja neljästä osahankkeesta. SOS hankkeen neljä alueellista osahanketta toimivat Päijät-Hämeen, Tampereen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueiden toimintaympäristöissä. Päijät-Hämeen osahanketta hallinnoi Lahden kaupunki, Tampereen osahanketta Tampereen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan osahanketta Seinäjoen kaupunki ja Pohjanmaan osahanketta Vaasan kaupunki. SOS -hanke käynnistyi Päijät-Hämeessä ja Tampereella elokuussa Etelä-Pohjanmaan osahanke alkoi tammikuussa 2012 ja Pohjanmaa osahanke käynnistyi vaiheittain helmikuusta huhtikuuhun Sopimuskuntia oli SOS-hankkeen käynnistyessä yhteensä 33. Tampereen kaupunki hallinnoi hankekokonaisuutta ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA koordinoi ja johti osahankkeiden toimintaa. Hallinnoinnista tehtiin yhteistoimintasopimus Tampereen kaupungin ja SONet BOTNIAn kesken. Koordinaatiohankkeelle kuului osahankkeiden sisällöllinen johtaminen, koordinointi, arviointi, talouden seuranta sekä hankkeen sisäinen ja ulkoinen yhteistyö. Osahankkeita hallinnoivat kunnat tekivät Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen, jossa määritellään kunkin toimijan velvollisuudet ja vastuut hankkeen toteutumisesta. SOS-hankkeen henkilöstöresurssi oli 16 henkilöä ja se jakautui osahankkeisiin alla olevan kuvion 3 mukaisesti. Henkilöstövaihdoksien ja rekrytointiongelmien vuoksi SOS-hankkeen koko henkilöstö oli työsuhteissa alkaen. Hankkeeseen kohdistui toiminta-aikana yhteensä kahdeksan henkilöstövaihdosta. Tarkemmat tiedot hankkeen koko henkilöstöstä löytyy liitteessä 2. Tampereen kaupunki, päähallinnoija Ohjausryhmä, pj. Maritta Närhi, Tampere SONet Botnia Hankejohtaja Päivi Krook Projektisuunnittelija Maarit Pasto Alueellinen ohjausryhmä Pj. Jutta Paavola, Alavus Alueellinen ohjausryhmä Pj. Erkki Penttinen, Vaasa Alueellinen ohjausryhmä, Pj. Pirkko Valtanen, peruspalveluliikel. Aava Alueellinen ohjausryhmä, Pj. Timo Ruohola, Tampere Etelä-Pohjanmaan osahanke Seinäjoen kaupunki Projektikoordinaattori ja projektityöntekijä Pohjanmaan osahanke Vaasan kaupunki Hankekoordinaattori + 4 projektityöntekijää Päijät-Hämeen osahanke Lahden kaupunki Projektipäällikkö ja suunnittelija Tampereen osahanke Tampereen kaupunki Projektipäällikkö + 4 projektityöntekijää Kuvio 3. SOS-hankkeen orgnaisaatio SOS -hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta kuntien omarahoitusosuus oli euroa. STM:n osuudeksi muodostui tällöin euroa. Hankebudjetti jakautuu viiteen osaan: yhteisiin kuluihin ja kunkin neljän osahankkeen budjettiin. Osahankkeita hallinnoivat kunnat vastasivat osahankkeensa budjetin toteutuksesta ja seurannasta. Hankekonsortion kokonaisrahoituksesta käytettiin 86 %. Parhaiten 12

13 myönnetyn rahoituksen sai käytettyä Tampereen osahanke ja vähiten budjetoitua rahoitusta käytettiin yhteiset kulut/koordinaatio osassa. Osahanke Budjetti Yhteensä käyttö %-osuus Tampere , , , ,90 96 % Päijät-Häme , , , ,20 88 % Pohjanmaa , , , ,29 85 % Etelä-Pohjanmaa , , , ,99 88 % Yhteiset kulu/koordinaatio , , , ,35 73 % YHTEENSÄ , , , ,73 86 % Taulukko 3. Osahankkeiden rahoitus ja toteuma Ohjausryhmä ja sen työskentely SOS-hankkeen toimintaa ohjasi, seurasi ja arvioi hankkeen pääohjausryhmä sekä jokaisen osahankkeen omat alueelliset ohjausryhmät. Ohjausryhmiin koottiin laajapohjainen edustus sopimuskunnista ja muista keskeisistä toimijoista sekä palveluiden käyttäjistä. SOS-hankkeen pääohjausryhmän varajäsenineen nimesi Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi koko toimintaajan Tampereen kaupungin tilaajaryhmän suunnittelupäällikkö Maritta Närhi ja varapuheenjohtajana Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kehitysjohtaja Arto Rautajoki. Ohjausryhmän jäsenluettelo kokonaisuudessaan ja siinä tapahtuneet muutokset ovat liitteessä 3. Hankkeen toiminta-aikana pääohjausryhmällä on ollut 10 kokousta, joista yksi on pidetty sähköpostitse. Esittelijänä kokouksissa toimi hankejohtaja ja sihteerinä projektisuunnittelija. Osahankkeiden alueellisia ohjausryhmien kokouksia pidettiin 3-4 kertaa vuodessa. Alueellisiin ohjausryhmin kokouksiin osallistui alueellisen edustuksen lisäksi koordinaatiohankkeesta joko hankejohtaja tai projektisuunnittelija. Ohjausryhmien kokouksissa käsiteltiin hankkeen toimintaa ja suunniteltiin ja hyväksyttiin tulevia toimenpiteitä. Koordinaation tehtävät SOS-hankekoordinaation tehtävät määriteltiin Tampereen kaupungin ja SONet BOTNIAn välisellä sopimuksella. Hankejohtaja vastasi hankekokonaisuuden tavoitteiden ja kustannusarvioin toteutumisesta. Tehtäviin kuului myös vastuu raportoinnista sekä osahankkeiden talouden seurannasta. Hankejohtaja toimi SOShankkeen ohjausryhmän esittelijänä ja osallistui myös Väli-Suomen KASTE aluejohtoryhmän kokouksiin. Projektisuunnittelijan tehtäviin kuuluivat toimiminen hankejohtajan työparina ja avustaminen koordinaatiohankkeen tehtävissä. Projektisuunnittelija toimi myös SOS-hankkeen ohjausryhmässä sihteerinä ja oli hankejohtajan varajäsenenä alueellisissa osahankkeiden ohjausryhmissä. Projektisuunnittelijan osa- 13

14 aikainen (75%) työsuhde muutettiin koko aikaiseksi alkaen. Koordinaatio-hankkeen toimintaan kuului tärkeänä osana osahankkeiden kehittämistoiminnan tukeminen ja ohjaaminen. Käytännössä työtä on toteutettu seuraavilla tavoilla. Tuki- ja ohjauskäynnit. Hankejohtaja ja projektisuunnittelija kävivät jokaisessa osahankkeessa tuki- ja ohjauskäynneillä. Näitä järjestettiin osahankkeen henkilöstön toiveiden ja tarpeen mukaan, keskimäärin 3-4 kertaa / osahanke / vuosi. Tuki- ja ohjauskäynteihin osallistui osahankkeen henkilöstö ja tarvittaessa osahanketta hallinnoivan tahon edustajia. Tuki- ja ohjauskäyntien tarkoituksena oli tarkastella osahankkeen budjettia, pohtia yhdessä ja keskustella kyseistä osahanketta koskevista asioita sekä alueen aikuissosiaalityön ja hankekuntien tilanteesta. Osahankkeiden päälliköiden/koordinaattoreiden ja koordinaatiohankkeen (PKK) -työkokoukset. Osahankkeiden päälliköillä ja koordinaattoreilla sekä koordinaatiolla oli työkokouksia ja Connect Pro verkkokokouksia noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa käytiin läpi yhteisiä tavoitteisiin liittyviä asioita, ajankohtaisia asioita ja yhteisiä aikatauluja sekä suunniteltiin tulevaa toimintaa. Lisäksi näissä kokouksissa osahankkeiden päälliköt ja koordinaattorit pystyivät vaihtamaan ajatuksia ja saamaan myös tukea toisiltaan. Tiimikokoukset. Tiimikokoukset järjestettiin koko SOS-hankkeen henkilöstölle. Tiimikokouksissa tutustuttiin muiden osahankkeiden henkilöstöön, sovittiin yhteisistä toimintalinjoista ja sekä jaettiin kokemuksia kehittämistyöstä, onnistumisista ja haasteista. Tiimikokouksissa vieraili myös ulkopuolisia alustajia kokouksen aiheeseen liittyen. Tiimikokouksia oli hankkeen käynnistysvaiheessa noin kerran kuukaudessa ja myöhemmin tiimikokouksia harvennettiin PKK-työkokouksien vuoksi. Hankeaikana pidettiin yhteensä seitsemän koko henkilöstön tiimikokousta. Hankepäivät. SOS-hankkeen toiminta-aikana järjestettiin yhden kerran kaksi päiväiset SOS-hankepäivät Jyväskylässä. Hankepäivät oli koko henkilöstölle ja päivien tarkoituksena oli tarjota tietoa ajankohtaisista aiheista ja suunnitella yhdessä hankkeen seuraavaa vaihetta. Syyskuulla 2012 järjestetyssä kokouksessa aiheena olivat tietotuotanto ja hankkeen tuotokset, uusi sosiaalihuoltolaki sekä asiakkaiden osallisuus. Oppimisverkosto hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtamiseen SOS-hankkeessa pyrittiin luomaan oppimisverkosto eri tasojen välille. Hankkeen toiminnan edellytyksenä oli se, että tietoa välitetään sopimuskuntien henkilöstölle ja hankkeen henkilöstön kesken ajankohtaisista ja meneillään olevista asioista sekä toimivista hyvistä käytännöistä. Taso 1: Osahankkeissa pyrittiin jatkuvaan dialogiin sopimuskuntien aikuissosiaalityön palveluiden käyttäjien, ammattilaisten ja johdon kanssa. Keskustelun, tiedon vaihdon ja uuden oppimisen areenoita olivat ensimmäisellä tasolla mm. SOS-hankkeen käynnistämät kehittämistiimit, joita toteutetaan erilaisilla kokoonpanoilla. Kehittämistiimeihin kuului laajimmillaan palveluiden käyttäjiä, kuntien aikuissosiaalityön ammattilaisia ja aikuissosiaalityön eri yhteistyötahoja. Taso 2: Kunnallisten kehittämistiimien lisäksi SOS-hanke järjesti työpajoja, kehittämistyön tukea ja SOSklubitoimintaa osahankkeen toiminta-alueiden aikuissosiaalityön ammattilaisille. Näissä tapaamisissa jaettiin ajankohtaista tietoa vierailevien alustajien johdattelemana, pohdittiin alueen aikuissosiaalityön tilannetta ja vaihdettiin ajatuksia alueen kuntien erilaisista käytännöistä. 14

15 Taso 3: Kolmannella tasolla osahankkeiden henkilöstö teki vierailuja toisten osahankkeiden järjestämiin seminaareihin ja kehittämiskumppaneille suunnattuihin työkokouksiin. Hankekokonaisuuden osahankkeiden keskeisenä oppimisverkostona toimivat verkkokokoukset, tiimi- ja hankepäivät. Näissä tapaamisissa jaettiin tomivia työkäytäntöjä sekä kehittämistyön onnistumisia ja haasteita. Lisäksi käytäntöjä levitettiin SOS Tour 2013 Hyvä kiertämään seminaarisarjassa. Taso 4: Neljännellä tasolla oppimisverkostotoiminta vahvistui vuoden 2012 aikana ja hyvien käytäntöjen levittämisen näkökulmasta tähän kiinnitettiin erityistä huomiota vuoden 2013 aikana. Vuoden 2012 aikana eri KASTE-hankkeiden kanssa käytiin vuoropuhelua toimivista ja hyväksi havaituista käytännöistä ja menetelmistä. SOS-hanke rekisteröityi myös Innokylään, jonne kuvattiin tuloksia ja hyviä käytäntöjä. SOS-hanke oli myös esillä valtakunnallisissa seminaareissa ja koulutuspäivissä (mm.aikuissosiaalityön päivät, Sosiaalija terveysturvan päivät ja TERVE-SOS-messut). Kuvio 4. SOS-hankkeen oppimisverkoston tasot Viestintä SOS-hankkeen viestintään luotiin erilaisia foorumeja. Pääasiallinen ulkoisen viestinnän kanava oli hankkeen kotisivut osoitteessa Sivuilta löytyi hankkeen perustiedot ja ajankohtaiset asiat sekä osahankkeiden esittelyt, tavoitteet, materiaalit ja yhteystiedot. Sivujen päivittämisestä vastasivat koordinaatiohankkeen projektisuunnittelija ja osahankkeet. Lisäksi SOS-hankkeella oli oma Facebook sivusto, joka oli kotisivuja epävirallisempi foorumi. Se mahdollisti palveluiden käyttäjien, sosiaalialan työntekijöiden, eri yhteistyötahojen ja muiden aiheesta kiinnostuneiden osallistumisen vapaamuotoiseen keskusteluun. Ulkoisen viestinnän tueksi SOS-hanke painatti yleisesitteen sekä suomen- että ruotsinkielellä. Koulutus-, messu- ja muita tapahtumia varten hankkeella on käytössä roll up -telineet. Tärkeänä ulkoisen viestinnän välineenä ovat hankkeen järjestämät seminaarit ja koulutukset, joista osa oli avoimia laajemmalle osallistujajoukolle. Ajankohtaisista asioista tiedottamisessa hyödynnettiin myös jokaisen osahankkeen taustaorganisaatioiden viestintäkanavia. Lisäksi SOS-hankkeella oli oma sähköinen tiedote SOS-hankkeen sidosryhmille. Tiedote ilmestyi neljä kertaa vuodessa. 15

16 Hankehenkilöstön sisäisen viestinnän välineenä toimi pääsääntöisesti sähköposti. Sisäistä tiedottamista tukivat ohjausryhmien kokoukset, SOS-hankkeen koko henkilöstön yhteiset tiimipäivät, osahankkeiden päälliköiden / koordinaattorien ja koordinaatiohankkeen työkokoukset sekä osa-hankkeisiin tehtävät tuki- ja ohjauskäynnit. Osahankkeiden päälliköt / koordinaattorit vastasivat pääsääntöisesti oman osahankkeen sisäisestä tiedottamisesta. Seuraavassa taulukossa on esillä seminaarit ja tapahtumat, joissa SOS-hanke on ollut esillä tai järjestäjänä. Päivämäärä Tapahtuma Otsikko /aihe Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, Rovaniemi Keskustelukahvilan järjestäminen yhdessä Posken kanssa Kasteohjelman aluekierros, Tampere Esittelypiste TERVE-SOS messut, Tampere Yhteinen messuosasto Väli-Suomen Kastehankkeiden kanssa Professio: Aikuissosiaalityö 2012 seminaari, Helsinki Puheenvuoro: SOS-hankkeen ja Päijät-Hämeen osahankkeen esittely Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, Tampere Työpaja: Asiakas on aina oikeassa! ja esittelypiste TERVE-SOS messut, Turku Yhteinen messuosasto Väli-Suomen Kastehankkeiden kanssa SOS-TOUR 2013, Lahti Hyvä kiertämään! SOS-TOUR 2013, Tampere Osahankkeissa ja hankekunnissa tehdyn kehittämistyön, SOS-TOUR 2013, Vaasa hyvien kokemusten ja kokeilujen jakamista SOS-TOUR 2013, Seinäjoki Kastehelmimarkkinat, Tampere Puheenvuoro: Seurauspedagogiikka ja esittelypiste STOP- nuorten syrjäytymiselle Etelä-Pohjanmaalla seminaari Esittelypiste Taulukko 4: Yhteiset tapahtumat ja seminaarit 16

17 4 SOS-HANKKEEN TOIMINTALINJAT JA NIIDEN MUKAINEN TOIMINTA Tässä luvussa kuvataan SOS-hankkeen kehittämistyötä koko Väli-Suomen alueella suhteessa määriteltyihin tavoitteisiin. Raportissa kuvataan sitä, miten ja millaisilla konkreettisilla toiminnoilla tavoitteisiin vastattiin. Lisäksi tässä luvussa nostetaan erillisinä alalukuina esiin henkilöstön osaamisen vahvistaminen, oppilaitosyhteistyö ja tietotuotanto, jotka eivät hankesuunnitelmassa olleet omina laajempina kehittämistavoitteina. Nämä olivat hanketyössä merkittävässä roolissa ja linkittyvät vahvasti kaikkiin kolmeen toimintalinjaan. Alueelliset osahankkeet ovat koonneet omat loppuraportit kehittämistyöstään. Alalukujen lopussa on koottu taulukkomuotoon se, mitä kussakin osahankkeessa on toimintalinjan osalta toteutettu ja miltä sivulta osahankkeen omasta loppuraporteissa niistä löytyy lisää tietoa. On tärkeää huomioida, että tähän raporttiin on nostettu esiin osahankkeiden kehittämistyötä kootusti ja suosittelemme lukemaan osahankkeiden omat raportit tarkemman kokonaiskuvan saamiseksi. 4.1 Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja työmenetelmien kehittäminen Osallisuuden vahvistaminen Palveluiden käyttäjien ja asiakkaiden osallisuus on laajemminkin keskeinen tavoite sosiaali- ja terveydenhuollossa 21, jolloin myös SOS-hankkeen osallisuuteen liittyvät kehittämisteemat ovat olleet perusteltuja. Kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien osallisuudesta puhutaan mm. Perustuslaissa (731/1999, 14), Kuntalaissa (365/1995, 27) sekä sosiaalihuollon asetuksessa ( /607, 1, 5). Osallisuus ei siis sinänsä ole uusi teema, mutta se on saanut tarvitsemansa huomion KASTE-hankkeiden myötä. Britanniassa keskustelussa esillä olevat choice ja voice - käsitteet ovat ne kaksi peruslähtökohtaa, joista käsin asiakkaat voivat osallistua uudella tavalla julkisiin palveluihin. Valinta (choice) asemoi asiakkaan kuluttajaksi, jotka ajavat järjestelmää parannuksiin. Ideana on käyttäjien tyytyväisyyden paraneminen suhteessa palveluihin ja mahdollisuus palveluiden kehittämiseen. Äänivalta (voice) puolestaan asemoi palvelun käyttäjät aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka vaikuttavat palveluiden kehittämiseen esim. kehittämispaneelien, mielipidetutkimuksien tai haastattelujen kautta. 22 SOS-hankkeessa osallisuus toteutui vastaten äänivaltakäsitettä siten, että palveluiden käyttäjät osallistuivat jokaisessa osahankkeessa aikuissosiaalityön kehittämiseen erilaisissa foorumeissa. Osallisuuden vahvistaminen onkin saanut suurimmat kehittämistyön resurssit ja parhaimmat tulokset. Osahankkeissa koottiin muun muassa kehittäjäasiakasryhmiä ja asiakasraateja, joiden myötä asiakkaiden ja viranomaisten yhteinen kehittämistyö aikuissosiaalityön palveluiden osalta toteutui. Asiakkaiden ja viranomaisten kehittämistiimeille löytyi selkeä tarve. Palveluiden käyttäjien osallisuus aikuissosiaalityössä on siis huomioitu SOS -hankkeen kautta aivan uudella tavalla ja tasolla. SOS-hankesuunnitelmaan on kirjattu ensimmäinen toimintalinjan tavoitteeksi kehittää aktivoivia ja kuntouttavia asiakastyön käytäntöjä osallistumista ja osallisuutta vahvistaen. Sosiaalipalveluissa on usein tyy- 21 Laitila, Minna (2010) Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. Dessernation in health sciences. 31. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio Toikko. Timo (2011) Kokemusasiantuntija palveluiden kehittäjänä. Teoksessa Petri Ruuskanen & Katri Savolainen & Mari Suonio (toim.) Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä. Unipress. Kuopio. 22 Palola, Elina. (2011) Valinnanvapauden problematiikasta sosiaalipolitiikassa. Teoksessa Vappu Karjalainen & Elina Palola (toim.) Sosiaalipolitiikka- hukassa vai uuden jäljillä. THL:n julkaisu. 17

18 dytty siihen, että ammattilaiset pyrkivät itse tunnistamaan asiakkaiden tarpeet ja toiveet lähinnä kyselyiden ja haastattelujen avulla. Asiakkaat voivat saada myös aktiivisen mutta rajoitetun osallistumisoikeuden, jolloin he voivat osallistua ennalta asetettujen kehittämisteemojen käsittelyyn tietyssä kehittämisprosessin vaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he voivat osallistua esimerkiksi kehittämiskokouksiin ja - työryhmiin. Kolmanneksi asiakkaat voidaan nähdä kokemusasiantuntijoina muiden asiantuntijoiden rinnalla. Asiakkaiden osallistuminen ei ole vain apuprosessi, jonka avulla voidaan tukea ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamista, vaan asiakkailla on samat oikeudet vaikuttaa kehittämisen tavoitteisiin ja lopputulokseen kuin muillakin toimijoilla. Ennen SOS-hanketta ei sopimuskunnissa ole juurikaan hyödynnetty aikuissosiaalityön asiakkaita kunnallisten palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Valmiita foorumeita ja rakenteita asiakkaiden mukaan ottamiseksi ei ollut. Joissakin kunnissa oli tehty asiakastyytyväisyyskyselyjä ja pyydetty palautetta palveluista satunnaisesti. Näin ollen osallisuuden voidaan katsoa olleen lähtötilanteessa rajoitetun osallisuuden tasolla. SOS-hankkeen hankekunnissa tehtiin hankkeen alkuvaiheessa myös asiakaskysely, jonka tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden näkemyksiä aikuissosiaalityöstä, aikuissosiaalityön palveluista, nostaa esiin kehittämistarpeita ja -toiveita sekä tiedustella asiakkaiden halukkuutta osallistua palveluiden kehittämiseen. Kyselyn perusteella suurin osa asiakkaista oli tyytyväisiä palveluun. Vastaajista pieni osa ilmoitti halukkuudestaan olla mukana kehittämässä aikuissosiaalityön palveluja. Hankekunnissa kokeiltiinkin erilaisia ja -tasoisia osallisuuden muotoja ja foorumeita sekä pyrittiin luomaan organisaatioon osallisuutta mahdollistavia rakenteita. Osallisuuden tasot Taso 1: Ei osallistumista Taso 2: Rajoitettu osallistuminen Taso 3: Kasvava osallisuus Taso 4: Yhteistoiminta Taso 5: Kumppanuus Taulukko 5: Osallisuuden tasot 23 Palvelut on suunniteltu ja toteutettu ilman palveluiden käyttäjiä Käyttäjäryhmille annetaan rajoitettua tietoa palveluista ja heitä konsultoidaan satunnaisesti palveluita koskevissa muutoksissa. Usein käyttäjät voivat osallistua oman palvelusuunnitelman laatimiseen. Käyttäjäryhmiä konsultoidaan säännöllisesti palveluita koskevissa asioissa. Kommentit suodatetaan tai muokataan hallinnon tarpeisiin. Käyttäjät osallistuvat oman palvelusuunnitelman laatimiseen ja seurantaan Palveluorganisaatio on tehnyt tietoisen palvelun käyttäjiä koskevan arvovalinnan. Käyttäjät osallistuvat säännöllisesti toimintatapoja koskevaan keskusteluun, palvelun kehittämiseen ja toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Palveluiden käyttäjille maksetaan heidän ajastaan ja kuluistaan. Palvelun käyttäjille tarjotaan mahdollisuutta tavata toisiaan ja heille tarjotaan koulutusta ja tukea yhteistoimintaa varten. Palvelun käyttäjät ja henkilökunta työskentelevät yhdessä kaikilla palvelualueilla. Osallistumista tuetaan arvolauseilla ja päämäärän asettelulla. Avaintason päätöksenteko toteutetaan yhdessä. Palvelun käyttäjät osallistuvat palveluiden arviointiin. Organisaatiolla on välineitä ottaa mukaan, tukea ja kouluttaa palvelun käyttäjiä. Palvelun käyttäjiä palkataan organisaation tehtäviin. 23 Clark & Davis & Fisher & Glynn & Jefferis (2008) Transforming services: changing lives. A guide for action.working for user involvement in mental health services paper 3. University of Birmingham. 18

19 Tampereen, Etelä-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen osahankkeissa kokeiltiin hyvin matalankynnyksen keskustelukahviloita. Keskustelukahviloiden tarkoituksena oli tarjota kaikille asiasta kiinnostuneille avoin tilaisuus keskustella, saada tietoa aikuissosiaalityöhön liittyvistä asioista ja herättää keskustelua palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Paikalla oli osahankkeesta riippuen kuntien aikuissosiaalityön henkilöstöä, yhteistyökumppaneita ja hankehenkilöstöä. Osallistujamäärät jäivät vähäisiksi ja sen myötä keskustelukahvilat eivät ole sellaisenaan jatkuneet. Päijät-Hämeessä Juttutuvan jatko on vielä harkinnassa ja tärkeää toiminnan jatkumisen kannalta on kunnan sosiaalitoimen esimiesten ja johdon tuki. Tampereella keskustelukahvilatoiminta muutettiin asiakasfoorumiksi ja ajatuksena oli jalkautua paikkoihin, joissa aikuissosiaalityön asiakkaiden tai palvelun tarpeessa olevien tiedettiin tottuneen asioimaan. Tällaisia tiloja olivat esimerkiksi seurakunnan ja eri järjestöjen tilat sekä nuorten työkokeilupaja. Tällä tavoin kuntalaisia tavoitettiin huomattavasti paremmin ja pystyttiin tarjoamaan matalankynnyksen palvelua, tiedottamaan palveluista, neuvomaan palvelujärjestelmässä asioimisessa, keräämään asiakkaiden palautetta palveluista ja parantamaan näiden myötä osallisuutta. Palveluiden keskittäminen on etäännyttänyt entisestään sosiaalipalveluita asiakkaiden ulottuvilta. Tampereen osahankkeen asiakasfoorumi jatkaa toimintaansa. Keskustelukahviloiden ja asiakasfoorumin myötä asiakkaiden tietoisuus palveluista lisääntyi ja keskusteluissa pystyttiin korjaamaan kuntalaisten virheellistä tietoa tai olettamuksia palveluista. Keskustelukahviloiden ja erityisesti asiakasfoorumeiden kaltaisella toiminnalla on selkeä tilaus, koska sosiaalityön tarpeessa olevilla asiakkailla ei ole riittävästi tietoa siitä, mitä kaikkea aikuissosiaalityöhön kuuluu, miten palveluihin voi hakeutua ja mitä mahdollisuuksia palvelujärjestelmä tarjoaa. Tiedon lisääntyessä palveluihin hakeutuminen helpottuu ja myös osallisuus omaan palveluprosessiin ja sen suunnitteluun mahdollistuu paremmin. Keskustelukahviloiden ja asiakasfoorumeiden tärkeänä ulottuvuutena oli myös se, että kuntalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta palveluista, niiden toimivuudesta ja kattavuudesta. Saadun palautteen pohjalta oli mahdollisuus kehittää palveluita, että ne olisivat entistä asiakaslähtöisempiä. Saatua tietoa välitettiin kuntatoimijoille tiedoksi kehittämistyön tueksi. Päijät-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan osahankkeisiin perustettiin kehittäjäasiakasryhmiä. Kehittäjäasiakasryhmiin osallistumista tarjottiin eri asiakasryhmille ja laajemmin aikuissosiaalityön asiakkaille. Kehittäjäasiakasryhmissä tavoitteena oli kerätä systemaattisesti tietoa asiakkaiden näkemyksistä sosiaalipalveluiden kehittämistarpeista ja viedä niitä tiedoksi aikuissosiaalityön henkilöstölle, johdolle ja osittain myös päättäjille. Ryhmät olivat pienryhmiä ja niihin rekrytoitiin osallistujat aikuissosiaalityön asiakkaista. Ryhmät kokoontuivat ennalta sovitun ajan ja ne olivat suljettuja ryhmiä. Kehittäjäasiakasryhmissä koottiin ajatuksia kehittämistarpeista, jotka välitettiin kunnan työntekijöiden tietoon. Päijät-Hämeessä toteutettiin kehittäjäasiakasryhmien lisäksi Lahden työvoiman palvelukeskuksessa ja kuntouttavan työtoiminnan yhteistyönä kaksi nuorten aikuisten fokusryhmää, joiden tarkoituksena oli nostaa nuoret asiakkaat kehittämistyön keskiöön ja koota heidän kokemustietoaan palveluiden kehittämiseksi. Saadun kokemuksen mukaan nuorilla ei ollut riittävästi tietoa sosiaalityön moninaisuudesta ja eri vaihtoehdoista. Lisäksi heiltä saatiin konkreettisia ja helposti toteutettavia ehdotuksia, joiden avulla esimerkiksi toimiston viihtyisyyttä lisättiin. Päijät-Hämeen osahankkeessa Palvelukeskus Aavan alueella Nastolassa kokeiltiin kehittäjäasiakasryhmien jälkeen asiakasareenaa, joka oli tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille aikuissosiaalityön asiakkaille. Tilaisuus ei kuitenkaan tavoittanut kohderyhmää. Tampereen osahankkeessa perustettiin asiakasraati, joka poikkesi kehittäjäasiakastoiminnasta siinä, että ryhmä oli avoin ja siitä tiedotettiin laajasti. Raati kokoontui aluksi non-stop periaatteella eli paikalle saattoi tulla kuka tahansa kohderyhmään kuuluva ja teemasta 19

20 kiinnostunut. Ryhmä muutettiin sittemmin suljetuksi, että työskentelystä etenisi prosessinomaisesti. Työskentelytapa on ollut samankaltaista kehittäjäasiakastoiminnan kanssa. Tampereen asiakasraati jatkaa toimintaansa aikuissosiaalityön ja SOS II - hankkeen yhteistyönä ja se avataan jälleen kaikille asiasta kiinnostuneille alku vuodesta Edellä kuvattujen kokeilujen myötä havaittiin, että sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkemykset kehittämistarpeista ja - toiveista olivat pitkälti samanlaisia. Palveluiden käyttäjien esittämät näkemykset olivat usein hyvin konkreettisia. Erityisesti selkokielisen tiedotuksen merkitys aikuissosiaalityön palveluista nousi esiin monessa ryhmässä ja eri osahankkeissa. Jokaisessa osahankkeessa työstettiinkin aikuissosiaalityöhön liittyviä oppaita, ohjeistuksia, esitteitä ja lomakkeita yhdessä kehittäjäasiakkaiden ja asiakasraatilaisten kanssa. Ryhmissä ymmärrys asiakkaiden ja työntekijöiden välillä kasvoi. Työntekijät kuulivat asiakkaiden kokemuksia ja kehittämisajatuksia sekä asiakkaiden tietämys sosiaalityön palveluiden raameista ja sosiaalityön reunaehdoista lisääntyi. Pohjanmaan osahankkeessa nivottiin monia eri toimintalinjojen tarkennettuja tavoitteita alueelliseen pilottiasiakastyöskentelyyn, jonka myötä kehitettiin asiakaskohtaista prosessityöskentelyä. Pilottiasiakastyöskentelyn pääasiallisena tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöinen työtapa ja lisätä asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissa. Lisäksi pilottikokeilujen tarkoituksena oli saada esille asiakkaan omat resurssit sekä löytää sosiaalityöntekijän työprosesseja tukevia työmenetelmiä. Kokeilut perustuivat asiakkaiden, sosiaalityöntekijöiden ja hanketyöntekijöiden yhteistyöhön. Prosessi mallinnettiin ja yhteistyössä laaditut tilannearviolomakkeet ja asiakassuunnitelmat ovat käytössä hankekunnissa. Kokemusasiantuntijuus Julkisissa palveluissa ja niiden kehittämisessä on jo pitkään tavoiteltu asiakaslähtöisyyttä, osallisuutta sekä pyritty kehittämään palveluita laadukkaimmiksi, tehokkaammiksi, asiakasystävällisemmiksi ja asiakkaan tarpeisiin pohjautuviksi. Asiakaslähtöisyys edellyttää kuitenkin tietoisuutta asiakkaiden tarpeista sekä mielipiteitä palveluiden toiminnasta ja laadusta. 24 Suomessa on hyvä lainsäädännöllinen pohja osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Tästä huolimatta kansalaisten osallistuminen vaikuttamiseen on ollut vähäistä. 25 SOS-hankkeessa palveluiden käyttäjien osallistumisen vahvistaminen näyttäytyi mielekkäänä tavoitteena, johon löytyi yhteistä tahtoa ja sitoutumista kuntien työntekijöiltä, johdolta ja hankehenkilöstöltä. SOShankkeen tavoitteena oli kehittää malleja ja menetelmiä palveluiden käyttäjien osallistumisen mahdollistamiseen nimenomaan aikuissosiaalityön kehittämisessä. SOS-hankkeessa kehittäjäasiakkailla tarkoitettiin palveluiden käyttäjiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia aikuissosiaalityön palveluista ja joilla on sekä halua että valmiuksia olla mukana kehittämistyössä yhdessä ammattilaisten rinnalla. Palveluiden käyttäjät voivat toimia muun muassa vertaistukena, palveluiden arvioijina tai palveluiden kehittäjinä. Julkisuudessa käydään keskustelua siitä, kuka on pätevä kokemusasiantuntijaksi. SOS-hankkeessa kokemusasiantuntija-käsitettä käytettiin henkilöistä, jotka ovat käyneet erillisen kokemusasiantuntija-koulutuksen tai joilla on syntynyt omaa kokemusta laajempi asiantuntijuus sosiaalityöstä ja -palveluista jonkun muun prosessin myötä (esim. aktiivinen osallistuminen kehittäjäasiakastoimintaan tai asiakasraatiin). Sekä kehittäjäasiakkaat että kokemusasiantuntijat osallistuivat SOS-hankkeen toiminnan myötä palveluiden kehittämiseen aikuissosiaalityön ammattilaisten ja hankehenkilöstön kanssa. Lisäksi he pitivät alustuksia ja puheenvuoroja eri tilaisuuksissa ja kävivät luennoimassa sosiaalityön ja -alan opiskelijoille oppilaitoksissa. Eri tavoilla toimintaan osallistuvil- 24 Valkama, Katja. (2012) Asiakkuuden dilemma. Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Acta Wasaensia NO 267. Vaasan yliopisto. Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7. Vaasa. 25 Kansalaisyhteiskunta 2006-toimikunta. (2005) Kohti aktiivista kansalaisuutta. Opetusministeriön julkaisu 2005:14. 20

21 le palveluiden käyttäjille maksettiin palkkio puheenvuoron, tilaisuuden ja tapahtuman mukaan. Palkkioiden määrittelyssä hyödynnettiin Koulutetut kokemusasiantuntijat (KokoA) ry:n 26 palkkiosuosituksia. Sosiaalityön kokemusasiantuntijakoulutus järjestettiin Tampereen ja Pohjanmaan osahankkeissa. Ruotsinkielisenä koulutus pidettiin Pietarsaaressa Välittäjä-hankkeen aloitteesta. Tampereen ensimmäiset kymmenen sosiaalityön kokemusasiantuntijaa valmistuivat lokakuussa 2012 ja Pohjanmaalla kesäkuussa 2013 valmistui kuusi kokemusasiantuntijaa sekä kaksi osallistujaa sai läsnäolotodistuksen. Koulutuksen toteuttajana oli molemmissa osahankkeissa Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK). Ruotsinkielisen koulutuksen järjestämisestä vastasivat ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Pedersöre MI ja Kristillinen kansankorkeakoulu. Koulutukseen valittiin 16 opiskelijaa haastattelujen perusteella ja innostuneita osallistujia oli enemmän kuin tarjolla olevia koulutuspaikkoja. Ruotsinkieliset kokemusasiantuntijat valmistuvat marraskuussa Koulutuksien jälkeen kokemusasiantuntijoille järjestettiin säännöllisesti yhteistapaamisia. Myös kokemusasiantuntijoiden tilauspyynnöt eri tilaisuuksiin kulkivat hanketyöntekijöiden kautta. Kokemusasiantuntijat itse toivoivat, että heitä hyödynnettäisiin enemmänkin erilaisissa työryhmissä ja oppilaitoksien kursseilla. Tampereen kokemusasiantuntijat ovat käyneet pitämässä puheenvuoroja Tampereen yliopistolla sosiaalityöntekijöiden ja Tampereen ammattikorkeakoulussa sosionomien opetuksessa. Kaiken kaikkiaan huomioitavaa on se, että toiminta tarvitsee jatkuakseen kuntien ja sosiaalitoimen yksiköiden johdon tuen sekä kunnista vastuuhenkilöt. Tampereen osahankkeessa koottiin tietoa siitä, mitä tehtäviä kokemusasiantuntijatoiminnan koordinointiin sisältyy ja miten se tulisi kunnissa jatkossa resursoida. Nämä tiedot on välitetty eteenpäin johdolle asian organisointia varten. Pohjanmaalla ruotsinkielisestä koulutuksesta valmistuneiden osalta on suunnitelmissa, että kunta ottaa heti vastuun kokemusasiantuntijatoiminnan koordinoinnista. Päijät-Hämeen osahankkeessa pilotoitiin työttömyyden kokemusasiantuntijatoiminta. Nastolan Työttömät Ry palkkasi kehittäjäasiakasryhmästä yhden henkilö työttömyyden kokemusasiantuntijaksi elokuussa Hänen tehtäviinsä kuuluu tällä hetkellä työnhakijoiden äänen esiin nostaminen, vertaistuellinen ohjaus ja neuvonta tuki- ja palveluviidakossa sekä Tyke:n eli Työttömien keskustelukahvilan vetäminen. Pilotoinnin tarkoituksena on selvittää kokemusasiantuntijan toimenkuva ja työtehtävät sekä tarve jatkosuunnitelmia varten. Pilotointi jatkuu SOS II hankkeen aikana. Tarkemmat tiedot edellä kuvatuista toiminnoista ja kehittämistyöstä löytyvät osahankkeiden omista loppuraporteista seuraavasti: Osahanke Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen Osahankkeen loppuraportissa Tampere Keskustelukahvilasta asiakasfoorumiksi s Asiakasraati s Kokemusasiantuntijakoulutus ja toiminta s Päijät-Häme Juttutupa s Asiakasareena s. 19 Kehittäjäasiakasryhmät s Nuorten focusryhmät s Työttömyyden kokemusasiantuntija, Nastola s. 18 Etelä-Pohjanmaa Keskustelukahvila s. 14 Kehittäjäasiakasryhmät: Kurikka, Seinäjoki ja Ähtäri s Romaniryhmä, Kurikka s Pohjanmaa Pilottiasiakaskokeilu s Kokoa ry. 21

22 Kokemusasiantuntijakoulutus ja toiminta s Taulukko 6: Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen. Asiakasprofilointi ja niiden mukaisten toimenpiteiden määrittely SOS-hankkeen toimintalinja 1:ssä oli tavoitteeksi asetettu osallisuuden vahvistamisen lisäksi asiakasprofiloinnin ja niiden mukaisten toimenpiteiden määrittely. Tämän tavoitteen tarkoituksena oli tutkia ja nostaa esiin sitä, voidaanko aikuisille suunnatuissa sosiaalipalveluissa käyttää asiakasprofilointia. Profiloinnin tavoitteena puolestaan oli selvittää erilaisten asiakasryhmien tarpeiden pohjalta toimivia palveluprosesseja ja niihin sopivia asiakasosallisuutta ja kuntoutumista tukevia menetelmiä. Asiakasprofiloinnissa hyödynnettiin Tampereen ja Pohjanmaan osahankkeissa asiakastietojärjestelmästä saatavia raportteja. Näiden perusteella esimerkiksi Tampereella selvitettiin syys-lokakuussa 2011 aikavarauksille saapumatta jättäneet asiakkaat, joita seuranta-aikana oli 20,9 %. Ilmeni, että suurin syy saapumatta jättämiseen oli aikavarauksen unohtuminen. 27 Asiaa tarkasteltiin uudelleen Tampereen osahankkeen henkilöstön toimesta 2012, jolloin aikavarauksille saapumattomien osuus oli 18,1 %. Tällöin havaittiin, että aamupäivän ajoille riski asiakkaan saapumattomuuteen oli huomattavasti suurempi kuin iltapäivällä. Nämä tiedot on viety organisaatiossa eteenpäin ja selvitetty eri mahdollisuuksia aikavarauksista muistuttamiseen esim. automaattisilla tekstiviesteillä. Pohjanmaan osahankkeessa selvitettiin sitä, miten tietojärjestelmän asiakaskohtaisia sosiaalityön luokituksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä. Luokitukset on kehitetty Stakesin toimesta 2000-luvun alussa. Vaasan aikuissosiaalityön palvelualueella on luokitustietoja kerätty systemaattisesti vuodesta 2007 lukien, mutta niiden käyttötarkoitusta ei ole tarkemmin mietitty ennen SOS-hanketta. Hankkeen myötä asia otettiin esiin ja työstämisen myötä luokitukseen liittyviä käytäntöjä muutettiin. Luokituksien avulla on nyt mahdollista saada entistä jäsentyneempää tietoa asiakaskunnasta ja sosiaalityöntekijöiden toiminnoista työn suunnittelemiseen, kehittämiseen ja arvioimiseen. Tämän perusteella mallinnettiin alueella myös entistä asiakaslähtöisempää ja suunnitelmallisempaa aikuissosiaalityötä. Päijät-Hämeen osahankkeessa Peruspalvelukeskus Aavan alueella profilointityön avulla haluttiin tuottaa tarkempaa tietoa siitä, keitä nuoret asiakkaat ovat. Profilointia ei tehty tietojärjestelmän kautta, vaan sosiaalityöntekijät tapasivat keväällä 2012 kaikki alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat. Työn kohdentamisen tuloksena asiakkaita ohjautui pois tulottomuudesta ensisijaisten etuuksien piiriin, opintoihin ja työhön. 27 Isoaho, Seija (2013) Käyttämättömät ajanvaraukset Tampereen aikuissosiaalityössä. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 22

23 Osahanke Asiakasprofilointi ja toimenpiteiden määrittelyä Osahankkeen loppuraportissa Tampereen Aikavaraukselle saapumattomista sosiaalityön asiakkaiden profilointi s. 18 Pro Gradu tutkielma käyttämättä jääneistä aikavarauksista, Seija Isoaho. s. 18 Päijät-Hämeen Nuorten asiakkaiden profilointi ja palveluprosessin kehittäminen s Alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytäntö s Pohjanmaan Sosiaalityön asiakaskohtaiset luokitukset s Malli asiakaslähtöisestä aikuissosiaalityöstä s Taulukko 7: Asiakasprofilointia. Asiakastyön menetelmien kehittäminen Ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa pilotoitiin Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Jokaisen kokeilun taustalla oli asiakkaiden arjen hallinnan ja sitoutumisen lisääntyminen, oikeanlaisten palvelu- ja tulevaisuuspolkujen löytyminen, työllistyminen ja erityisesti se, että työntekijät pääsisivät lähelle asiakkaita. Osittain ryhmät toimivat myös vertaisryhminä. Ryhmätoiminnan myötä asiakkaat ja työtekijät tulivat toisilleen tutuiksi ja pääsääntöisesti kokemukset olivat puolin ja toisin myönteisiä. Työnhakijoiden terveystarkastukset kuuluivat myös osana joidenkin ryhmien toimintaa ja näiden perusteella myös asiakkaita ohjautui jatkohoitoihin ja sairaslomalle. Päijät-Hämeen Palvelukeskus Aavassa pilotoitiin miesten ryhmä, johon osallistuneilla oli päihdetausta. Ryhmän keskinäisen vertaistuen todettiin tukevan päihteettömyyttä ja muutoshalukkuutta. Miesten ryhmän kaikki osallistujat pääsivät myös pois tulottomuudesta. Sen sijaan Heinolan nuorille aikuisille suunnatussa ryhmässä oli haasteita saada osallistujia sitoutumaan ryhmään ja heitä oli liian vähän varsinaiseen ryhmätoimintaan. Kokeilun myötä myös todettiin, että asiakasvalintoihin on hyvä kiinnittää huomiota. Asiakkaalla tulee olla motivaatiota, kykyä ja tarvetta suunniteltuun toimintaan. Se ei saa muodostua vaikeasti työllistävien päivätoiminnaksi, vaan toiminnan on tähdättävä selkeästi työllistymisedellytysten parantamiseen. Toimintaa aiotaan kuitenkin jatkaa. Etelä-Pohjanmaalla ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa kokeiltiin Kurikassa ja Alavudella. Alavuden ryhmästä saadun palautteen mukaan ryhmäläisille merkityksellisintä oli sosiaalisuus ja muiden tapaaminen sekä toiminnan vaihtelevuus. Kolmen kuukauden ryhmämuotoisen toiminnan jakso tuntui jäävän joidenkin osalta lyhyeksi. Tästä ryhmästä yksi siirtyi sairaslomalle ja loput siirtyivät yksilömuotoiseen työpainotteiseen kuntouttavaan työtoimintaan. Ähtärissä kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen käynnistyi puuttuvien lomakkeiden tuottamisella ja yleisen tiedon jakamisella kuntouttavasta työtoiminnasta kunnan eri yksiköille. Aikaisemmin kuntouttava työtoiminta miellettiin ainoastaan sosiaalitoimen asiaksi. Sosiaalitoimen työntekijät kokivat tietoiskun hyvänä, koska tilaisuudessa muistutettiin koko kunnan vastuuta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Kuortaneella puolestaan kuntouttavan työtoiminnan kaikki päivä- ja työtoiminnan paikat olivat ostopalveluna. Kunnan pieni koko ja asiakkaiden vähäinen määrä huomioiden kehitettiin ja mallinnettiin kunnalle oma työ- ja päivätoiminta. Asia eteni kunnanhallitukseen, joka jätti sen pöydälle mm. tilakysymyksen osalta jolloin hankkeen aikana asia ei ratkennut. 23

24 Pohjanmaan osahankkeen K4-alueella kokeiltiin ryhmämuotoista sosiaalityötä toisin toimimisen tapana byrokratiakeskeisessä työssä. Ryhmämuotoista toimintaa toteutettiin nuorten maahanmuuttajien ja ruotsinkielisten nuorten parissa. Haasteeksi kokeilussa osoittautui ryhmäläisten sitoutuminen. Ryhmämuotoisen työn kokeilussa onnistumisena koettiin sen suuri merkitys nuorille läsnäolon, vuorovaikutuksen sekä tulevaisuuden suunnitelmien jäsentymisenä. Ryhmämuotoinen sosiaalityö on otettu käyttöön uutena menetelmänä aikuissosiaalityössä ja toimintaa on jatkuttu eri asiakasryhmien parissa. Ryhmämuotoisten työmenetelmien lisäksi SOS-hankkeessa kehitettiin osahankkeittain myös matalankynnyksen palveluita ja jalkautuvia sosiaalityön käytäntöjä. Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa perustettiin JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän ja Kurikan asuntopalvelu Oy:n sekä SOS-hankkeen toimesta matalankynnyksen kohtaamispaikka yhden kaupungin asuinalueen kehittämiseksi ja asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi. Kehittämistyön pohjana toimi alueen asukkaille tehty kysely. Tällä hetkellä JIK:n vuokraamissa tiloissa toimii matalankynnyksen kohtaamispaikka Kyläkulma, jossa työskentelee yksi henkilö palkattuna ja muutama henkilö kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Kyläkulma on avoin kaikille kunnan asukkaille ja siellä pidetään myös sosiaali- ja terveystoimen ryhmätoimintoja. Kyläkulmaa on hyödynnetty myös oppilaitosyhteistyössä opintojen loppuunsaattamiseksi ja toisaalta oppilaitosten opiskelijat ovat järjestäneet ohjattua toimintaa kävijöille. Kyläkulmassa kokoontuu myös vertaisryhmiä. Kävijöitä Kyläkulmassa on tällä hetkellä kuukausitasolla noin 200 henkilöä ja toiminta jatkuu kunnan toimintana. Tampereen osahankkeessa kokeiltiin sosiaalityön jalkautumista asiakkaiden omaan ympäristöön. Kokeilun lähtökohtana oli työparityöskentely ja matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen. Palveluun ohjautuneiden asiakkaiden palvelutarvetta voidaan kuvata ohjaus- ja neuvontapalveluna. Tällä hetkellä jalkautuvaa, matalan kynnyksen sosiaalityötä jatkavat Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön ammattilaiset eri yhteistyötahojen kanssa. Päijät-Hämeen osahankkeessa, Lahden kaupungissa tiivistettiin aikuissosiaalityön ja nuorisopalveluiden yhteistyötä. Tämä yhteistyö synnytti kokeilun, jossa aikuissosiaalityön ja nuorisotyön ammattilaiset pitävät yhdessä nuorille avointa matalan kynnyksen paikkaa Kauppakeskus Trion nuorisotilassa. Yhteistyö nuorten asioissa koettiin niin tärkeäksi, että jalkautumista Kauppakeskus Trioon jatketaan. Osahanke Osallistavien ja kuntouttavien asiakastyömenetelmien kehittäminen Osahankkeen loppuraportissa Tampere Jalkautuva sosiaalityö s. 13 Päijät-Häme Miesten ryhmä, Peruspalvelukeskus Aava s. 22 Matalan kynnyksen ryhmätoiminta nuorille, Heinola s Aikuissosiaalityön ja nuorisopalvelujen yhteistyö, s Peruspalvelukeskus Aava ja Nastola sekä Lahti Etelä-Pohjanmaa Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta, Kurikka ja Alavus s Kuntouttavan työtoiminnan selkiyttäminen eri toimijoille, Ähtäri s. 15, 16 Työ- ja päivätoiminnan kehittäminen, Kuortane Matalankynnyksen kohtaamispaikka Kyläkulma, Kurikka s s Pohjanmaa Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajille ja nuorille, K4 s Taulukko 8: Kuntouttavat ja aktivoivat menetelmät sekä jalkautuva työ. 24

25 4.2 Palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen SOS-hankkeen toimintalinja 2:sen tavoitteena oli palveluprosessien kehittäminen ja yhteistyörakenteiden vahvistaminen ja uudistaminen. Hankesuunnitelmassa palveluverkoston tehtävien ja vastuiden määrittelyn työkaluksi oli valittu toimijamatriisit. Toimijamatriisissa määriteltiin palveluverkoston toimijat, niiden tehtävät ja resurssit sekä niiden toimintaan liittyvät uhat ja mahdollisuudet. Näiden kautta tavoiteltiin yhteisen palveluverkoston yhteistyörakennetta kuvaavaa toimintamallia. Palveluprosessien kehittäminen rakentui pitkälti edellisten toimintalinjojen ja tavoitteiden pohjalta. Erityisesti huomion ajateltiin kiinnittyvän yhteistyöhön työvoiman palvelukeskuksien ja TE-toimistojen kanssa, kuntouttavan työtoiminnan organisointiin, terveydenhuollon palveluiden ja yleisesti julkisten palveluiden saatavuuden parantumiseen. Toimijamatriiseja hyödynnettiin eri osahankkeissa eri tavalla. Päijät-Hämeessä työyhteisöt täyttivät matriisit itse, Etelä- Pohjanmaalla sitä hyödynsivät pääsääntöisesti hankeen työntekijät ja Pohjanmaalla sitä käytettiin työyhteisöjen kehittämistyön lisäksi pilottiasiakkaiden kanssa asiakastyön työkaluna. Toimijamatriiseja ei kuitenkaan käytetty siinä laajuudessa kuin hankesuunnitelmassa oli alun perin tarkoituksena. Isommissa kaupungeissa kehittämistyö liittyi vuoropuhelun edistämiseen kaupungin omien sosiaalityön yksiköiden välillä. Sosiaalityön lainsäädännön ja yksiköiden eriytyneisyyden vuoksi asiantuntijuus on hajautunut eri sektoreille. Tästä johtuen sosiaalitoimen muiden yksiköiden työntekijöiden työtehtävistä ja asiantuntijuudesta ei välttämättä ole kokonaiskuvaa eikä ole luotu selkeitä yhteistyö- ja konsultointirakenteita eri yksiköiden välille. Tampereen osahankkeessa kiinnitettiin huomiota eri yksiköiden väliseen tiedottamiseen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Tilaajaryhmän ja tuotannon välistä vuoropuhelua edistettiin sosiaalipalveluiden osalta siten, että yhteisen keskustelun ja ideoinnin myötä saatiin uusia, toimivampia tuotteita tilaajan ja tuottajan välille. Lisäksi Tampereen osahankkeessa vahvistettiin aikuissosiaalityön ja Toimeentulotuen yksikön sekä aikuissosiaalityön ja lapsiperheiden sosiaaliasemien yhteistyötä järjestämällä yhteisiä esimies- ja työntekijätason työkokouksia. Samoin lisättiin Työllisyydenhoidon palvelukeskuksen ja sosiaalityön yhteistyötä tutustumiskäynneillä ja keskinäisellä tiedottamisella. Tarkoituksena oli yhteydenoton kynnyksen madaltaminen ja yhteydenpidon lisääminen eri toimijoiden välillä. Aikuissosiaalityön ja nuorten palveluiden yhteistyötä käynnistyi ja tiivistyi SOS-hankkeen toimesta Päijät- Hämeessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalle. Näissä osahankkeissa vuoropuhelua edistettiin kokoamalla eri toimijoita yhteistyökokouksiin ja työpajoihin, joiden myötä toisten työtehtävät ja - kentät tulivat tutuiksi. Yhteisten asiakkaiden palvelupolkuja ja niihin liittyviä haasteita pystyttiin nostamaan esiin ja niihin haettiin myös ratkaisuja. Lisäksi sovittiin myös uudenlaisista yhteistyömuodoista, että asiakkaita pystyttäisiin palvelemaan paremmin. Erityisesti juuri nuorten aikuisten kohderyhmän ympärille saatiin koottua sitoutuneita työryhmiä. Tampereen osahankkeessa kehitettiin yhteistyötä erityisesti terveydenhuollon kanssa ja sen ympärille SOShankkeen aikana luotiin uudenlaisia työmuotoja ja -käytäntöjä. Etapin Terveyspiste on jalkautunut sosiaaliasemalle, josta saadut kokemukset ovat olleet varsin positiivisia. Tampereen osahankkeen toimesta aloitettiin sosiaalityöntekijöiden jalkautuminen ja käynnistettiin avoin asiakasvastaanotto Kansalaistoiminnan Keskuspuistoon, palvelutalolle ja asukastuvalle. Lisäksi osahankkeessa koottiin kentältä nousseen tarpeen perusteella työntekijöiden, yhteistyöverkostojen ja asiakkaiden käyttöön palvelukartta Google Mapsin pohjaan. Näitä palvelukarttoja löytyy päihde-, maahanmuuttaja-, työllisyys-, nuorten- ja asumispalveluiden osalta. Palvelukarttojen avulla pystytään tarjoamaan ajantasaista tietoa asiakkaita hyödyttävistä palveluista ja niiden kautta pääsee teemoittain eri palveluiden verkkosivuille. Palvelukartat toimivat myös mobiilisovelluksena, jota työntekijät voivat hyödyntää esimerkiksi jalkautuessaan asiakkaiden kanssa. 25

26 Pohjanmaan osahankkeessa palveluprosessien kehittäminen ja yhteistyörakenteiden kehittäminen lähti liikkeelle pilottiasiakkuuden myötä. Asiakkaiden omien toimijamatriisien avulla saatiin tietoa asiakkaan eri yhteistyötahoista ja heidän rooleistaan. Näiden lisäksi projektityöntekijät keräsivät myös tietoa asiakkaille tehtyjen tilannekartoituksien pohjalta kuntakohtaiset matriisit. Näitä on hyödynnetty Pohjanmaan alueilla tiedotus- ja juurruttamistyössä. Kaikissa osahankkeissa tutkittiin, avattiin ja mallinnettiin aikuissosiaalityön prosesseja. Näiden myötä prosessien suunnittelua ja esimerkiksi työ- ja tehtäväjako eri ammattiryhmien ja toimijoiden välillä mahdollistui. Prosessimallinnuksiin pystyttiin myös yhdessä hankekuntien ammattilaisten kanssa pohtimaan mahdollisia tarvittavia lomakkeita ja muita työskentelyä helpottavia työvälineitä. Mallinnuksissa keskityttiin asiakaslähtöisiin alkukartoituskäytäntöihin sekä suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Osahanke Palveluprosessien ja eri toimijoiden vuoropuhelun edistäminen Osahankkeen loppuraportissa Tampere Tilaajan ja tuottajan vuoropuhelun edistäminen s. 21 Organisaation sisäisen yhteistyön kehittäminen s Yhteistyö terveydenhuollon ja järjestöjen kanssa s Tutustumiskäynnit ja palvelukartat Sosiaaliohjauksen prosessi s. 25, s Päijät-Häme Kirjalliset toimijamatriisit ja verkostopäivä s Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Aikuissosiaalityön ja nuorisopalvelujen Innopaja s Yhteistyöpajat, peruspalvelukeskus Oiva s Nuorten palveluprosessin kehittäminen, peruspalvelukeskus Aava s Uusien asiakkaiden prosessimallinnus, peruspalvelukeskus Oiva s Nuorten palveluiden kehittämistiimi Aikuissosiaalityön asiakasprosessin mallinnus, Ähtäri Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessi mallinnus, Ähtäri Moniammatilliset tapaamiset Malli asiakaslähtöisestä aikuissosiaalityöstä Taulukko 9: Palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen. s s. 20 s. 21 s s Ammatti- ja tehtävärakenteet SOS-hankkeen kehittämistyön tavoitteena oli jäsentää aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteita sekä luoda paikallisia käytäntöjä. 28 SOS-hankkeen kehittämistyö painottui osahankkeissa yksittäisen ammattiryhmän (sosiaaliohjaajan) tai laajemmin kunnan koko aikuissosiaalityön eri ammattiryhmiä (etuuskäsittelijä, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä) koskevaksi kehittämistyöksi. Etuuskäsittelijöiden, sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden tehtävänkuvia tarkasteltiin asiakkuusprosessin eri vaiheissa. Ammattiryhmien tehtäviä on jo useissa kehittämishankkeissa pyritty jäsentämään. Etuuskäsittelyn katsotaan usein sisältävän vain kirjallisten hakemusten käsittelyä. Sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työnkuvat ovat olleet sisällöllisesti varsin lähellä toisiaan osassa hankekuntia. Tampereen kaupungin aikuissosiaalityössä on lisätty sosiaaliohjaajien resursseja, jonka myötä kehittämisen keskiöön nousi sosiaaliohjaajan toimenkuvan jäsentäminen. Tampereen osahankkeessa mallinnettiin sosiaaliohjauksen prosessi ja jäsennettiin sosiaaliohjaajan tehtäviä. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen Seinäjoen 28 SOS-hankkeen hankesuunnitelma. 26

27 kaupungin pilotissa ammatti- ja tehtävärakenteita koskeva kehittämistyö suuntautui kolmen eri ammattikunnan; etuuskäsittelijöiden, sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työn sisältöihin sekä asiakasprosesseihin. Kehittämistyön kohdistuessa eri ammattiryhmiin ja yksilöihin, vaatii se aikaa ja sitoutumista koko työyhteisöltä. Seinäjoen kaupungin aikuissosiaalityön mallinnus selkeytti eri ammattiryhmien työtehtäviä ja uutta rakennetta otetaan parhaillaan organisaation käyttöön. Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa päivitettiin myös olemassa oleva Työvoiman palvelukeskuksen mallinnus. Osahanke Ammatti- ja tehtävärakenteiden kehittäminen Osahankkeen loppuraportissa Tampere Sosiaaliohjauksen toimenkuvan ja ohjausprosessi Sosiaaliohjaajien vertaistapaamiset s s Etelä-Pohjanmaa Aikuissosiaalityön asiakasprosessin ja tehtävien QPR-mallinnus s Taulukko 10: Ammatti- ja tehtävärakenteiden selkiyttäminen. 4.4 Osaamisen vahvistaminen SOS-hankkeessa aikuissosiaalityön sisällöllistä ja menetelmällistä kehittämistyötä toteutettiin erilaisilla koulutuksilla sopimuskuntien henkilöstölle. Aikuissosiaalityön ammattilaisten koulutustarpeita koskevaa tietoa kerättiin koko Väli-Suomen alueelta yhteisesti työntekijäkyselyn yhteydessä ja tarkennettiin niitä kuntakohtaisilla käynneillä. Kaikissa osahankkeissa järjestettiin motivoiva haastattelu - koulutuskokonaisuus, jossa haluttiin vahvistaa asiakkaan ja ammattilaisten välistä kohtaamista sekä asiakkaiden motivoimista. Tampereella ja Etelä-Pohjanmaalla toteutettiin ryhmämuotoisen sosiaalityön ohjaukseen liittyvät koulutukset. SOS-hankkeen kehittämistyön ja kokeilujen myötä näyttää siltä, että aikuissosiaalityöhön sopii hyvin työskentely erilaisten ryhmien parissa. Ryhmien markkinointi, toteutuksen suunnittelu ja itse ryhmämuotoinen työskentely vaativat ammattilaisten osaamisen vahvistamista. Pohjanmaalla järjestettiin koulutus seurauspedagogiikasta, joka oli uusi työmenetelmä aikuissosiaalityöhön. Lisäksi ammattilaisten osaamista vahvistettiin muilla yksittäisillä eri sisältöisillä koulutuksilla. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla järjestettiin myös teemallisissa SOS-klubeja, jotka olivat tarkoitettuja maakunnan alueen aikuissosiaalityön ammattilaisille. SOS-klubeissa oli mukana vierailevia luennoitsijoita ja niissä nostettiin esiin ajankohtaista tietoa. Tämän lisäksi osallistujat pitivät tärkeänä, että heillä oli mahdollisuus ajatusten vaihtoon muiden alueen ammattilaisten kanssa. Osahanke Osaamisen vahvistaminen Osahankkeen loppuraportissa Tampere Motivoiva haastattelu Ryhmänohjaus Toimeentulotuen hakemiskäytännöt ja asiakasohjaus Asumisen ongelmat sekä kuntoutumista ja työllistymistä tukevat palvelut s. 26 s. 26 s. 26 s. 26 Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Motivoiva kohtaaminen ja haastattelu Teemapäivät Kohtaaminen ja neuvottelutaidot (motivoiva haastattelu) Ryhmäohjaus Etuuskäsittelijöiden koulutus SOS-klubit s. 26 s s. 27 s. 28 s. 28 s

28 Pohjanmaa Motivoiva haastattelu Seurauspedagogiikka Toivon työvälineet SOS-klubit Taulukko 11: Osaamisen vahvistaminen. s s. 31 s s Oppilaitosyhteistyö ja tietotuotanto SOS-hankkeen ja oppilaitosten yhteistyötä tehtiin eri osahankkeissa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sosiaalityön opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Alueellisissa osahankkeissa yhteistyö sisälsi esseitä, opinnäytetöitä, pro gradu -tutkielman, opiskelijoiden toteuttamia projektitöitä ja harjoitteluja. Oppilaitoksia lähestyttiin myös tarjouspyynnöin koskien tutkimusaineistojen analyysejä ja kehittämistyön tukea. Ostopalveluna hankittiin Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa Seinäjoen ammattikorkeakoululta ja Pohjanmaan osahankkeessa Yliopistokeskus Chydeniukselta kehittämistyön tukea ja ohjausta. Kehittämistyön tuella edistettiin osahankkeiden tavoitteiden saavuttamista ja yhteistä oppimista. Tällä pyrittiin vahvistamaan myös kehitettyjen käytäntöjen leviämistä ja juurtumista alueella. Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa toteutettiin ostopalveluna kokemusasiantuntijakoulutus Tampereen ja Pohjanmaan osahankkeissa. Tampereen osahanke myös osti Tampereen ammattikorkeakoululta sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille ryhmäohjaajakoulutuksen, jolla vahvistettiin henkilöstön osaamista asiakasryhmien ohjaamisessa. SOShankkeen toiminnasta tuotettiin yksi pro gradu-tutkielma ja neljä opinnäytetyötä ammattikorkeakouluun. Osahanke Opinnäytteet Oppilaitos Tampere Isoaho, Seija (2013) Käyttämättömät ajanvaraukset Jyväskylän yliopisto Tampereen aikuissosiaalityössä. Pro gradu tutkielma Päijät-Häme Hall Sari & Kohvakka Taina (2013) Ehkä tää on jokun pienen alku ja se oli pienen alku Kehittäjäasiakkaiden osallisuuden kokemuksia aikuissosiaalityön Päijät-SOS-osahankkeessa. Kokko Katja & Virrankari Sari (2013) Kuntouttava työtoiminta osa elämää. Tarinoita syrjäytymisestä ja osallisuudesta. LAMK LAMK Etelä-Pohjanmaa Anne Ylinen (2013) Oven avauksia - asiakkaiden ja työntekijöiden ajatuksia osallisuudesta SOS-hankkeessa. SeAMK Pohjanmaa Mäkinen, Piia (2013) Asiakkaan osallisuuden toteutuminen aikuissosiaalityössä. Osallisuus asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana SeAMK 28

29 5 SOSIAALIHYÖTY Yliopistonlehtori Raija Väisänen, Itä-Suomen yliopisto Tässä luvussa sosiaalihyötyä analysoidaan hyvinvointia tuottavien tekijöiden kannalta. Sosiaalihyödyn kautta avautuu yksi näkökulma hyvinvointipalveluiden toteutuksen suunnitteluun ja palveluiden tuloksellisuuden arviointiin. Yksilötasolla sosiaalihyötyä on mahdollista tulkita suhteessa hyvinvoinnin eri ilmenemismuotoihin silloin, kun hyvinvointia tarkastellaan resurssina, osallisuutena ja tarpeiden tyydyttämisenä. Sosiaalihyöty tarjoaa kiinnittymispintoja myös laajemman hyvinvointihyödyn käsitteelliseen jäsentämiseen. Sosiaalihyödyn käsitettä aikuissosiaalityön kontekstissa on analysoitu SOS -hankkeessa tehtyjen kyselyjen sekä Tampereen osahankkeen kokemusasiantuntijoiden ja osahankkeen henkilöstön fokusryhmähaastattelujen tuottaman tiedon pohjalta. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Sosiaalihyötyä aikuissosiaalityössä analysoidaan laajemmin artikkelissa: Väisänen Raija Sosiaalihyöty hyvinvoinnin ilmentäjänä aikuissosiaalityössä. Artikkeli ilmestyy Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimittamassa julkaisussa kevään 2014 aikana. Sosiaalihyöty suhteessa muihin hyötynäkökulmiin Aikuissosiaalityössä pyritään parhaan mahdollisen sosiaalihyödyn saavuttamiseen. Käsitteenä sosiaalihyötyä voidaan lähestyä suhteessa lähikäsitteisiin, joita ovat esimerkiksi terveyshyöty, sivistyshyöty ja hyvinvointihyöty. Näiden hyötykäsitteiden tulkinnat eivät ole toisiaan pois sulkevia, sillä parhaimmillaan ne yhdessä täydentävät sisältöä, jonka pohjalta arvioidaan parhaan mahdollisen kokonaishyödyn saavuttamista. Esimerkiksi saavutettava paremmin mitattava terveys, terveyden saavuttamiseen liittyvien kulujen pieneneminen sekä asiakkaiden kokema lisäarvo sosiaali- ja terveyspalveluista ovat terveyshyödyn saavuttamisen tunnuspiirteitä. Sivistykselliset tiedot ja taidot sekä sosiaaliset taidot ja valmiudet ovat koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan integroitumisessa keskeisiä. Näiden tekijöiden kautta voidaan jäsentää sekä sivistyshyötyä että sosiaalihyötyä. Sosiaalihyödyn kannalta ovat keskeisiä myös fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydytys ja itsensä toteutus sekä taloudellinen, henkinen ja sivistyksellinen varmuus. Hyvinvointihyöty on hyötykäsitteistä laajin. Hyvinvointihyödyn tuottama lisäarvo on tunnistettavissa sekä yksilön, yhteisön että yhteiskunnan tasoilla. Sitä voidaan analysoida esimerkiksi hyvinvointierojen kapenemisen, sosiaalisen pääoman vahvistumisen ja sosiaalinen kestävyyden sekä hyvinvoinnin tuottaman laajemman hyvinvointipoliittisen lisäarvon näkökulmista. Sosiaalihyöty elämän perusasioihin liittyvänä varmuutena Sosiaalisiin ongelmiin vaikuttaminen pitkällä aikajänteellä korostuu brittiläisessä terveyshyötymalliajattelussa. Tämän niin sanotun sosiaalisen ja ennaltaehkäisevän mallin sovellus voisi luontevasti kiinnittyä myös aikuissosiaalityöhön. Aikuissosiaalityön ensisijaisille asiakasryhmille on yhteistä useiden erilaisten sosiaalisten ongelmien samanaikainen ilmeneminen. Ensisijaisia asiakkaita ovat esimerkiksi taloudellisessa ahdingossa tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa olevat sekä riippuvuus- ja mielenterveysongelmaiset. 29

30 Varmuus siitä, että sosiaalisiin syihin puututaan ajoissa, on ensimmäinen sosiaalihyötyä osoittava tekijä aikuissosiaalityössä. Sosiaalisista syistä keskeisimpiä ovat taloudelliset syyt, joita ovat erilaisten terveys- ja sosiaaliturvaan liittyvien etuuksien hakemiseen ja taloudellisen toimeentulon riittämättömyyteen liittyvät kysymykset. Toisena ovat psyykkiset syyt, jotka liittyvät elämäntilanteen muutoksesta johtuvaan psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Nämä syyt ilmenevät erityisesti asiakastasolla, joten aikuissosiaalityölle tarjoutuu mahdollisuus puuttua niihin ajoissa. Yksilötason taloudelliset ja psyykkiset syyt lisäävät epävarmuutta sekä yksilön että yhteisön tasoilla ja niiden seuraukset heijastuvat myös yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sosiaalisiin syihin puuttuminen ajoissa edellyttää aikuissosiaalityössä ennaltaehkäisevän työn idean ja merkityksen ymmärtämistä. Esimerkiksi asiakkaiden voimavarojen hyvä tunteminen luo mahdollisuuksia suunnitelmalliseen ja ennaltaehkäisevään työhön sekä työmenetelmien kehittämiseen ja oikeaan kohdentamiseen. Toisena sosiaalihyödyn ilmentäjänä on varmuus elämässä selviytymisestä yleensä. Asiakkaiden elämän perusasioiden turva on aikuissosiaalityössä ensimmäinen selviytymisen varmentaja. Kiinnostuksen keskiöön nousevat päivittäiseen elämään liittyvät konkreettiset kysymykset, joita ovat esimerkiksi ruoan, asunnon ja riittävän terveydenhuollon turvaaminen. Toisena yleisenä selviytymiseen liittyvänä tekijänä korostuu eteenpäin pääseminen elämässä. Se näyttäytyy arjessa selviytymisen kautta eli että asiakkaiden käytössä on riittävästi kykyjä, taitoja, halua ja tahtoa hoitaa vastuullaan olevia arkisia asioita ja selviytyä niistä sekä suunnitella hiukan myös tulevaisuutta. Varmuus elämässä selviytymisestä ja siihen liittyvä elämän perusasioiden turva rakentuu ja vahvistuu aikuissosiaalityössä asiakkuuksien kautta. Asiakkaan kohtaamisella ja kohtelulla on ratkaiseva merkitys silloin, kun pyritään turvaamaan asiakkaiden oikeusturvaan ja etuuksien saamiseen sekä muita yleiseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Asiakkuudessa voidaan tunnistaa useita ulottuvuuksia riippuen siitä, mistä näkökulmasta asioita arvioidaan. Kohdeasiakkuudessa sosiaalityöntekijä määrittelee asiakkuuden asiakkaan ongelmien kautta. Kuluttaja-asiakkuudessa ja palvelun käyttäjä -asiakkuudessa asiakkaalla itsellään ja hänen näkemyksillään on keskeisempi paikka ja tehtävä. Asiakkaan oikeuksia vahvistavalla kumppanuusasiakkuudella on elämässä selviytymiseen liittyvän varmuuden kannalta erittäin keskeinen merkitys. Varmuus hyvinvointia tuottavasta osallisuudesta on kolmas sosiaalihyödyn osoittaja. Hyvinvointia tuottava osallisuus mahdollistuu aikuissosiaalityön asiakkailla fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen itsensä toteutuksen kautta. Tämä on mahdollista vain perusteellisen ja syvän asiakkaiden tilanne- ja suunnitelma-analyysin, konkreettisen avun, ohjauksen ja arvioinnin sekä riittävän henkisen tuen avulla. Aikuissosiaalityössä osallisuus merkitsee myös aktivointia. Erityisesti työttömien aktivointiin liittyvät kysymykset ovat tuoneet aikuissosiaalityöhön monia eettisiä pohdintoja. Sosiaalihyöty sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen liittyvänä varmuutena Varmuus sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta on laajin ja yhteenvedon omainen sosiaalihyödyn osoittaja. Se perustuu erityisesti yhteiskunnallisen osallisuuden turvaamiseen ja sosiaalisen turvallisuuden takaamiseen. Varmuus elämän perusasioiden turvasta vahvistaa sekä yhteiskunnallista osallisuutta että sosiaalista turvallisuutta. Asiakkaiden oikeuksista esimerkiksi koulutukseen ja työhön sekä toimeentuloon ja sosiaaliturvaan on keskusteltu aikuissosiaalityössä toistuvasti. 30

31 Seuraavassa kuviossa on tiivistetty tieto sosiaalihyödystä neliportaisena varmuutena. VARMUUS SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kuvio 5. Sosiaalihyöty varmuutena sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta. Varmuus sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta on sosiaalihyödyn lopputiivistyksenä keskeinen. Se rakentuu varmuutena sosiaalisiin syihin puuttumisesta, elämässä selviytymisestä, hyvinvointia tuottavasta osallisuudesta, yhteiskunnallisen osallisuuden turvaamisesta ja sosiaalisen turvallisuuden takaamisesta. Kaikki nämä tekijät yhdessä mahdollistavat varmuuden sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta. Sosiaalihyöty aikuissosiaalityön tuloksellisuuden osoittajana Sosiaalihyöty tarjoaa yhden näkökulman aikuissosiaalityön tuloksellisuuden arviointiin. Aikuissosiaalityön yleisluonteeseen kuuluu, että se on tavoitteellista ja tuloksellista yhteiskunnallista muutostyötä, jossa korostuu suunta tulevaisuuteen ja sen myötä myös edistymiseen. Aikuissosiaalityössä toteutuvat innovaatiot ja interventiot ovat edesauttamassa työn tuloksellisuutta ja samalla myös vaikuttavuutta. Sosiaalityöntekijöiden ja aikuissosiaalityön asiakkaiden näkemykset työn tuloksellisuudesta poikkeavat toisistaan jonkin verran. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta aikuissosiaalityö on tuloksellista eli sosiaalihyötyä tuottavaa silloin, kun asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia kysytään ja arvostetaan sekä otetaan huomion palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Asiakkaiden näkökulmasta sosiaalityö on tuloksellista, kun asiakas kokee itse hyötyvänsä palveluista ja kun arkielämän perusedellytykset turvataan. Asiakkaat näkevät työn tulokselliseksi myös silloin, kun heidät kohdataan oman elämän asiantuntijoina ja heille annetaan tilaisuus kokea olevansa hyödyksi yhteiskunnassa. 31

32 Aikuissosiaalityön tuloksellisuutta on mahdollista tarkastella myös yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Aikuissosiaalityö nähdään tulokselliseksi eli sosiaalihyötyä tuottavaksi esimerkiksi silloin, kun asiakkaan elämäntilanteen tiedetään kohentuneen tai ainakin pysyneen ennallaan. Toisena tuloksellisuuden näyttäjänä on asiakkaiden yhteiskuntaan kiinnittyminen. Yhteiskuntaan kiinnittymisen seurauksena vähenevät yleensä sosiaali- ja terveysmenot, joka on kolmas aikuissosiaalityön tuloksellisuuden osoittaja. Neljäs tuloksellisuuden ilmentäjä on, että sosiaalisiin ongelmiin pystytään rakenteellisesti vaikuttamaan niin, että yhteiskuntarauha säilyy pitkällä aikajänteellä. Lähteet liitteessä 3. 32

33 6 ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET SOS-hankkeen toiminnan myötä aikuissosiaalityö vahvistui ja kehittyi monella eri tasolla. SOS-hankkeen ulkoisen arvioinnin mukaan 29 merkittävä saavutus oli asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen aikuissosiaalityön kehittämisessä ja arvioinnissa. SOS-hankkeessa koulutettiin ensimmäiset sosiaalityön kokemusasiantuntijat Tampereen ja Pohjanmaan osahankkeissa ja kaikissa osahankkeissa pilotoitiin erilaisia onnistuneita osallistumisen areenoita. Palveluiden käyttäjät osallistuivat kehittämistyöhön myös ohjausryhmissä ja erilaisissa työryhmissä. Positiivista on, että toiminta-alueen kunnilla oli tahtotila asiakkaiden kehittämistyöhön osallistumisen liittyvän työn jatkamisesta. Asiakkaiden rekrytointi ja innostaminen uuteen tehtävään, kehittämistyöhön, ei aina ollut helppoa. Haasteita esiintyi kehittämisryhmien kokoamisessa ja aktiivisten asiakkaiden löytymisessä ja heidän sitouttamisessa kehittämistyöhön. SOS-hankkeen tarkoituksena oli, että asiakkaat olisivat myös itse arvioineet alueensa aikuissosiaalityön sisällöllisistä, rakenteellista ja menetelmällistä muutosta. Väli-Suomena alueella kuitenkin luovuttiinkin toisen asiakaskyselyn tekemisestä, koska sillä ei arvioitu saatavan ko. tietoa lyhyen aikavälin vuoksi. Tarkasteltaessa kuitenkin kehittämistyössä eri tavoin mukana olleiden palveluiden käyttäjien kommentteja aikuissosiaalityön muutoksista, voidaan aikuissosiaalityön todeta kehittyneen. Tämän luvun seuraavat suorat lainaukset ovat työntekijäkyselyn analyysista. Asiakkaiden osallisuus on toteutunut nyt paremmin. Kehittäjäasiakasryhmä on ollut arvioimassa aikuissosiaalityön palveluja sekä kehittämässä niitä yhdessä sosiaalityön henkilöstön kanssa. Kokemusasiantuntija jatkaa. Kehittäjäasiakastoiminta jatkuu. Kokemusasiakkuuden mukaan tuleminen aikuissosiaalityön kehittämisessä on merkittävä vahvistus. Väli-Suomen alueen kunnissa asiakaslähtöisyyteen kiinnitettiin paljon huomiota. SOS-hankkeen työntekijäkyselyiden vertailevan analyysin 30 perusteella asiakkaiden osallisuus lisääntyi eri tavoin asiakkaiden omissa asiakasprosesseissa. Osallisuus lisääntyi muun muassa asiakassuunnitelmien teossa, niiden toteutuksessa ja tavoitteellisessa työskentelyssä suunnitelmallisen aikuissosiaalityön, uusien aktivoivien ja kuntouttavien työmenetelmien sekä prosessimallinnusten kautta. SOS-hanke on tuonut asiakkaiden näkökulmaa ja ääntä paremmin esille Tuloksena on kuitenkin jo se, että on huomattu, että asiakkaan osallistuessa todellisesti asioidensa hoitamiseen muuttaa se asiakasprosessia jo heti alussa. Näkemysten yhteensovittaminen voi olla haastavaa. 29 Toikko, Timo SOS-hankkeen työntekijäkyselyn vertaileva analyysi. 30 Toikko, Timo SOS-hankkeen työntekijäkyselyjen vertaileva analyysi. 33

34 Palveluprosessit ja verkostoyhteistyö SOS-hankkeen tavoitteena oli aikuissosiaalityön asiakkaiden ympärillä toimivien eri tahojen yhteistyön vahvistaminen. Tämä oli tärkeää, koska aikuissosiaalityön asiakkaiden palveluverkostoon kuuluu laaja joukko kunnan sisäisiä ja ulkopuolisia toimijoita. Palveluverkoston yhteistyötä vahvistava kehittämistyö suunniteltiin toteutuvan toimijamatriisi-työskentelyn kautta. Matriisi mukainen työskentely ei kaikin osin ollut toimiva, jolloin osahankkeet verkostoituivat eri tavoilla kartoittaen toimijoiden käsityksiä vastuista, tarpeita ja toiveita yhteisten asiakkaiden palvelemiseksi. Eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisessa päästiin hyvään alkuun, mutta se vaatii jatkossakin säännöllisiä tapaamisia ja yhteisen tekemisen määrittelyä. Toimijamatriisi oli lähtökohdiltaan vain dokumentti, jonka pohjalta toimijoiden yhteistä sitoutumista edistettiin. Merkittävää aikuissosiaalityön näkökulmasta oli muun muassa kunnan sisällä eri sektoreiden yhteistyön vahvistuminen. Tällaisia olivat esimerkiksi aikuissosiaalityön yhteistyön vahvistuminen lapsiperhetyön, perusterveydenhuollon ja nuorisotoimiston kanssa. TE-toimisto on tärkeä yhteistyötaho aikuissosiaalityössä. Tätä käsitystä vahvistivat myös SOS-hankkeen työntekijäkyselyn tulokset. Käytännössä oli kuitenkin niin, että TE-toimisto ei kaikilla alueilla sitoutunut vahvasti kehittämistoimintaan sekä vastuiden ja tehtävien määrittelyyn yhteistyössä. Osasyynä TE-toimiston sitoutumattomuuteen oli sen hallinnossa SOShankkeen toiminta-aikana tapahtuneet suuret rakenteelliset muutokset. Järjestöjen parissa yhteistyö toteutui ostopalveluiden ja jalkautuvan sosiaalityön kautta. Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö tarvitsee vielä paljon kehittämistä ja SOS-hankkeen aikana tässä työssä päästiin vasta alkuun. Osaamisen vahvistaminen Aikuissosiaalityön asiakkaiden parissa tehtävä työ vaatii monenlaista osaamista. Aikuissosiaalityön osaaminen näyttäytyy byrokratiatyöhön kuuluvana lain ja säädösten hallitsemisena sekä asiakassuunnitelmien laatimiseen liittyvänä osaamisena. Toisaalta osaamista kehystää vuorovaikutuksellinen orientaatio. Myös palveluiden tuntemus ja yhteistyöverkostojen kanssa toimiminen näyttäytyvät vahvuusalueina. Sen sijaan menetelmällisemmät sisällöt, kuten kuntouttava työ ja asiakastyön arviointi, eivät ole yhtä vahvoja osaamisalueita. Menetelmällistä osaamista on kuitenkin myös aikuissosiaalityössä, vaikka se onkin marginaalisempaa kuin byrokratiatyön osaaminen. Menetelmällinen työorientaatio ja asiakasverkosto-orientaatio erottuvat selkeästi omaksi osaamisalueekseen esimerkiksi kuntouttavan työotteen yhteydessä. 31 SOS-hankkeen järjestämät koulutukset kiinnittyivät eri tavoin käytännön asiakastyön menetelmällisen osaamisen vahvistamiseen. Koulutuksiin osallistuneiden ammattilaisten palautteen mukaan osaaminen vahvistui ja koulutukset olivat yksi tärkeimpiä osia SOS-hankkeessa. SOS-hankkeen kehittämistyön myötä ammattilaisten osaaminen kirkastui ja menetelmällisyys vahvistui enemmän asiakkaiden osallisuutta huomioivaksi, millä saatiin vaikuttavuutta aikuissosiaalityöhön. Esimerkiksi seurauspedagogiikka oli aivan uusi ja innovatiivinen asiakkaan omaa valtaa ja valintaa vahvistava työmenetelmä aikuissosiaalityössä. Tämä työote toi asiakkaille heidän tarvitsemaa tukea suunnitelmien toteuttamisessa. Onnistuneita kokemuksia saatiin myös ryhmämuotoisen sosiaalityön piloteista. Kukin ammattiryhmä on voinut syventää omaa osaamistaan ja miettiä omaa tehtäväänsä. Työmotivaatio on toisaalta parantunut. Henkilöstölle suunnatut koulutukset ovat olleet laadukkaita. 31 Toikko, Timo Aikuissosiaalityön tila. SOS-hankkeen raportti 34

35 Lopuksi SOS-hankkeen kehittämistyössä pyrittiin alusta alkaen siihen, että kehitetyt mallit, prosessit ja menetelmät olivat niin realistia, että niitä voitiin ottaa käyttöön toiminta-alueen kunnissa nykyisillä resursseilla. Asiakkaiden osallisuus kehittämistyössä vahvistui selvästi ja sen tavoitteena on siirtyä pysyvään toimintaan kunnissa. Aikuissosiaalityön kehittämisessä hyödynnetään jatkossa uudella tavalla palveluiden käyttäjien kokemustietoa. Toiminta-alueen kunnissa kehitettiin ja otettiin käyttöön suunnitelmallisen, kuntouttavan ja aktivoivan aikuissosiaalityön sisältöjä ja työmenetelmiä. Kehittämistyön tulokset näkyivät myös palveluprosessin ja yhteistyörakenteiden monipuolistumisena sekä osaavana ja motivoituneena henkilöstönä. Väli- Suomen alueen kunnat sitoutuivat kehittämistyöhön innolla huolimatta haasteellisista työntekijätilanteista ja organisaatioiden muutoksista, joita SOS-hankkeen toiminta-aikaan sisältyi. Ohjausryhmissä oli sitoutuneita ja kehittämistyöstä kiinnostuneita kumppaneita toiminta-alueen kunnista ja yhteistyötahoista. SOS-hankkeen kautta on saatu näkyväksi suuriakin epäkohtia ja niihin on voitu vaikuttaa. Nostanut selvästi aikuissosiaalityön profiilia ja tuonut näkyväksi, mitä aikuissosiaalityö on. Lähtökohtia SOS II-hankkeelle - Hankkeen käynnistyessä tulee ideoida entistä parempia tapoja siirtää osaamista ja hiljaista tietoa ammattilaisten kesken Väli-Suomen alueella esim. perustamalla toimintalinjoittain teemallisia pienryhmiä tms. ja pyrkimällä kuntakohtaisista kehittämispiloteista laajempiin kokonaisuuksiin. - Aikuissosiaalityön vaikuttavuus-tiedon merkitys korostuu kunnissa. Onkin tärkeää, että rakenteellisen sosiaalityön kehittämisellä sekä esim. THL:n AVAIN-mittariston testaamisessa päästään oikeisiin ja kuntien kannalla tärkeisiin kysymyksiin. - SOS II-hankkeessa tulee ideoida uusia tapoja palveluiden käyttäjien motivoimiseen ja rekrytointiin erilaisiin kehittämistyöryhmiin. Toisaalta tulee selvittää ja miettiä palveluiden käyttäjille maksettavien korvausten suuruutta ja yhdistämistä sosiaalietuuksien kanssa. - Uusien työmenetelmien integroitumiseksi käytäntöön SOS II-hankkeessa tuleekin koulutusten lisäksi jo niiden rinnalla järjestää kunnissa reflektoivia työpajoja, joissa ammattilaiset käytät lävitse kokemuksiaan työmenetelmien käytöstä. Koskaan ei myös kiinnitetä johdon merkitykseen käytäntöjen integroimisessa liikaa. - Kuntien aikuissosiaalityön ja järjestöjen välistä yhteistyötä tulee entisestään kehittää. Järjestöt ovat edelleen liian vähän käytetty resurssi aikuissosiaalityön areenoilla. - Aikuissosiaalityön kehittämisessä tulee jatkaa vielä SOS I-hankkeen tekemää kehittämistyötä osallisuudessa, palveluprosessissa, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja ammatti- ja tehtävärakenteissa huomioiden kulloinkin tiedossa olevat lainsäädännölliset muutokset ja niiden vaikutukset (ennakointi-näkökulma). 35

36 LIITTEET LIITE 1: SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU TARVE:. PÄÄMÄÄRÄ: TAVOITE TAVOITE: TAVOITE: KEINO: KEINO: KEINO: PROSESSI PROSESSI: PROSESSI: PROSESSI: TEHTÄVÄT: TEHTÄVÄT: TEHTÄVÄT: TEHTÄVÄT TUOTOKSET: TUOTOKSET: TUOTOKSET: TULOKSET: TULOKSET: TULOKSET ONNISTUMISEN KRITEERIT ONNISTUMISEN KRITEERIT ONNISTUMISEN KRITEERIT 36

37 LIITE 2: SOS-hankkeen henkilöstö hankeaikana Osahanke henkilöstö Nimi Aika Koodinaatio hankejohtaja Päivi Krook projektisuunnittelija (yksi henkilövaihdos) Minna Turunen Maarit Pasto Päijät-Häme projektipäällikkö Sanna Keskikylä suunnittelija Juhani Karjalainen (yksi henkilövaihdos) Tanja Mäkelä Tampere projektipäällikkö Tuula Tuominen projektityöntekijää Samuli Pietilä (yksi henkilövaihdos) Marianne Kukkasniemi Tuija Laakso Katariina Heikkilä, äitiyslomalla Mia Mäki-Fränti Etelä-Pohjanmaa projektikoordinaattori Minna Turunen (yksi henkilövaihdos) Tiina Kallionalusta projektityöntekijä Tiina Kallionalusta (yksi henkilövaihdos) Merja Paulasaari Pohjanmaa hankekoordinaattori Päivi Ristimäki projektityöntekijää Jaana Viinamäki (kolme henkilövaihdosta) Monica Nyfors, äitiyslomalla Sofia Lindfors, äitiyslomalla Sonja Nyback Carina Nåls Irene Bäckman Marjaana Peltola YHTEENSÄ 16 (8 henkilövaihdosta) 37

38 LIITE 3: SOS-hankkeen ohjausryhmän jäsenet SOS-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ Varsinainen jäsen Puheenjohtaja Suunnittelupäällikkö Maritta Närhi, Tampere Toimeentuloturvapäällikkö Timo Ruohola, Tampere Sosiaalineuvos Aune Turpeinen, STM Kehitysjohtaja Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Sosiaalijohtaja Pirkko Valtanen, Aava Tulosalueenjohtaja Erkki Penttinen, Vaasa Kehittämispäällikkö Peter Granholm, Pietarsaari Sosiaalityön päällikkö Jutta Paavola, Alavus Kehittämispäällikkö Minna Kivipelto, THL Yliopettaja (Dos.) Timo Toikko, SeAMK Regina Saari, Pirkanmaan ELY-keskus Jäsen vaihtunut 4/2013: Palvelujohtaja Tarja Paulaniemi, Pirkanmaan TE-toimisto Erityisasiantuntija Anne Astikainen, SOSTE ry Yliopistolehtori Irene Roivainen, Tampereen yliopisto Varajäsen Varapuheenjohtaja Kehitysjohtaja Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapio, Tampere Neuvotteleva virkamies Eveliina Pöyhönen, STM Johtaja Juha Luomala, Verso Sosiaalipäällikkö Saara Lius, Aava Kehittämispäällikkö Teemu Paavola, Vaasa Familjeomsorgschef Yvonne Linden, Närpes Johtava sosiaalityöntekijä Riitta Suojanen, Seinäjoki Tutkija Peppi Saikku, THL Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Loppela, SeAMK Airi Mast, ELY-keskus Jäsen vaihtunut 4/2013: Työllisyysasiainpäällikkö Matti Peltola, Pirkanmaan ELY-keskus Erityisasiantuntija Tuula Peltoniemi, SOSTE ry Yliopistolehtori Satu Ylinen, Tampereen yliopisto Erityisasiantuntija Jaana Viemerö, Kuntaliitto Hankejohtaja Päivi Krook, esittelijä Projektisuunnittelija Minna Turunen, sihteeri: 12/2011 saakka. Projektisuunnittelija Maarit Pasto, sihteeri: 3/2012 alkaen. Kaste-ohjelmapäällikkö Leena-Kaisa Nikkarinen 38

39 LIITE 4 Raija Väisäsen artikkelin lähteet Hämäläinen Juha & Väisänen Raija (2011) Terveyshyötymalli sosiaalityön viitekehyksessä. PaKaste. Julkaisuja D:43. Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Jokinen, Jyrki, Poikela, Esa & Sihvonen, Juha (2012) Sivistyshyöty ja sosiaalinen pääoma vapaassa sivistystyössä. Helsinki: Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö. Juhila, Kirsi (2008) Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön areena Jouttimäki, Päivi, Kangas, Seija & Saurama, Erja (toim.) (2011) Uudistuva ja voimaannuttava aikuissosiaalityö. Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä -hankkeen loppuraportti. Työpapereita 2011:1. Helsinki: Sokka. Kivipelto, Minna, Blomgren, Sanna, Karjalainen, Pekka & Saikkonen, Paula (toim.) (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. Raportti 8/2013. Helsinki: THL. Niemelä, Pauli (2009) Ihmisen toiminnallisuus ja hyvinvointi. Julkaisussa Mäntysaari, M., Pohjola, A. & Pösö, T. Sosiaalityö ja teoria. Jyväskylä: PS-kustannus, Nummela, Tuija (2011) Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Dissertations in social Sciences and Buseines Studies No 28. Publications of University of Eastern Finland. Pajukoski, Marja (2011) Muuttuvat sosiaaliset sosiaaliset oikeudet. Julkaisussa E. Palola & V. Karjalainen (toim.) Sosiaalipoliktiikka Hukassa vai jäljillä? Roivainen Irene (2008) Yhteisölähtöisen otteen paikka aikuissosiaalityössä. Teoksessa Arja Jokinen & Kirsi Juhila (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampre. Vastapaino. 262 Rostila, Ilmari (2001) Tavoitelähtöinen sosiaalityö: voimavarakeskeisen ongelmanratkaisun perusteet. Väisänen, Raija & Hämäläinen Juha (2012) Adult social work in municipal social welfare offices in Finland. ERIS Web Journal Väisänen Raija (2013) Sosiaalihyöty hyvinvoinnin ilmentäjänä aikuissosiaalityössä (käsikirjoitus) 39

40 LÄHTEET Blomberg Sanna & Kivipelto Minna Valtaistus. Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus. THL raportti 27/2012, 9 Clark & Davis & Ficher & Glynn & Jefferis (2008). Transforming services: changing livers. A guide for action. Working for user involvement in mental health services paper 3. University of Birmingham. Isoaho Seija (2013)Käyttämättömät ajanvaraukset Tampereen aikuissosiaalityössä. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Juhila, Kirsi & Jokinen, Arja (2008) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere. Vastapaino. Kansalaisyhteiskunta toimikunta (2005) Kohti aktiivista kansalaisuutta. Opetusministeriön julkaisu 2005:14. Kivipelto, Minna & Blomberg Sanna & Karjalainen, Pekka & Saikkonen Paula (2013) Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittareiden kehittämisen lähtökohtia. Teoksessa Kivipelto, Minna & Blomberg Sanna & Karjalainen, Pekka & Saikkonen Paula. Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. THL raportteja 8/2013. Laitila, Minna (2010) Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomengrafinen lähestymistapa. Desserenation in health sciences.31. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Närhi Kati & Suvi Talvensola & Anne Valppu-Vanhanen & Juhani Karjalainen. Aikuissosiaalityö muutoksessa. Keski-Suomen maakunnan aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuraportti. Koske raportteja 22/2009 Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta työvoimavarojen turvaamiseen. Rakennetyöttömyyttä koskevat linjaukset. TEM. Roivainen Irene (2008) Yhteisölähtöisen otteen paikka aikuissosiaalityössä. Teoksessa Arja Jokinen & Kirsi Juhila (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere. Vastapaino, 262 Rostila, Ilmari (2001) Tavoitelähtöinen sosiaalityö: voimavarakeskeisen ongelmanratkaisun perusteet. Jyväskylän yliopisto. SoPhi 61. Jyväskylä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. STM:n raportti 2012:21. Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojektin loppuraportti. STM:n selvityksiä 2004:10 40

41 Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä toiminpideohjelma. STM:n raportti 2005:13 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaaltyön keinoin SOS-hanke. Hankesuunnitelma Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityöllä-hankkeen hankesuunnitelma (2010) Palola, Elina (2011) Valinnanvapauden problematiikasta sosiaalipolitiikassa. Teoksessa Vappu Karjalinen & Elinan Palola (toim.) Sosiaalipolitiikka hukassa vai uuden jäljillä. THL:n julkaisu. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta työvoimavarojen turvaamiseen. Rakennetyöttömyyttä koskevat linjaukset (2001) TEM Toikko Timo (2009) Toimijalähtöinen kehittäminen. Valtaväylä-hankkeen tuotos. Toikko Timo (2011) Asiakkaiden osallistuminen kehittämistoimintaan. Valtaväylä-hankkeen tuotos. Toikko Timo (2011) Kokemusasiantuntija palveluiden kehittäjänä. Teoksessa Petri Ruuskanen & Katri Savolainen & Mari Suonio (toim.) Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä. Unipress. Kuopio. Toikko Timo (2013) Aikuissosiaalityön tila. SOS-hankkeen raportti. Valkama, Katja (2012) Asiakkuuden dilemma. Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Acta Wasaensia NO 267. Vaasan yliopisto. Sosiaali- ja terveystiede. 41

42 Kansikuvat ja suunnittelu: Marjaana Peltola Yhdessä rakennamme uuden eheän kivijalan (Asiakas) 42