Ammattiosaamisen näytöt SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 JOHDANTO MITÄ OVAT AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT? AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN ORGANISOINTI Suomi Tanska Unkari Hollanti Johtopäätös ARVIOINTI Näyttöympäristö Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näyttöjen dokumentointi OHJEET Ohjeet lähettävälle oppilaitokselle Ohjeet lähettävän oppilaitoksen opettajalle Ohjeet vastaanottavan oppilaitoksen opettajalle Ohjeet opiskelijalle Ohjeet työpaikkaohjaajalle ULKOMAILLA ANNETTAVAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖPROSESSI MUISTILISTA LIITTEET... 25

2 JOHDANTO Tämä käsikirja on tuotettu osana Skills Demonstrations Abroad -projektia Euroopan komission Leonardo da Vinci -ohjelman tuella. Projektiin osallistuivat Tanska, Suomi, Unkari ja Hollanti. Materiaali luotiin ammatillisten oppilaitosten matkailu- ja ravitsemisalan sekä vaatetusalan kokemusten ja käytäntöjen pohjalta. Ammattikoulutusjärjestelmät ovat erilaisia eri maissa. Perusajatuksena oli laatia ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen tarkoitettu käsikirja, jota voisivat käyttää kaikki opiskelijat/opettajat/työpaikkaohjaajat maasta tai alasta riippumatta. Vaikka käsikirja perustuu Suomen malliin, se ottaa huomioon muiden osallistujamaiden erityispiirteet. Kappale 3 käsittelee arviointia yleensä, arviointikohteita ja arviointikriteerejä. Jotta opiskelijoiden arviointi olisi oikeudenmukaista ja yhtäläistä, on erittäin tärkeää, että kaikki osapuolet tuntevat arviointiperusteet. Kappale 4 keskittyy opiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen. Opiskelijoilla on oikeus riittävään ja oikea-aikaiseen ohjaukseen ja tukeen ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana ja niiden jälkeen. Koska eri opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimenpiteiden tarve on yksilöllistä, työpaikkojen on saatava riittävästi ennakkotietoa tulevista työssäoppijoistaan. Liitteissä on esimerkkejä näyttösuunnitelmista ja muista asiakirjoista. 2

3 1. MITÄ OVAT AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT? Ammattiosaamisen näytöt ovat työprosesseja tai työtilanteita, jotka suunnitellaan, järjestetään ja arvioidaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän (eli oppilaitoksen) ja työelämän kanssa. Ne ovat yksi monista arviointimenetelmistä. Opintokokonaisuudesta (kuva 1) riippuu, miten paljon painotetaan kutakin arviointimenetelmää. Ammattiosaamisen näytöillä opiskelijat osoittavat, missä määrin he ovat omaksuneet opetussuunnitelman perusteissa määritellyt ja työelämän vaatimat taidot. Kuva 1. Ammattiosaamisen näytöt arvioinnin osana Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on - varmistaa koulutuksen laatu ja lujittaa oppilaitosten ja työelämän välisiä suhteita - antaa työelämälle tilaisuus vaikuttaa koulutuksen työelämälähtöisyyteen - yhtenäistää opiskelijoiden arviointia ja antaa opiskelijoille palautetta heidän ammatillisesta osaamisestaan - helpottaa opiskelijoiden pääsyä työelämään - lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä - parantaa opiskelijoiden oppimismotivaatiota - antaa koulutuksen järjestäjille palautetta opetussuunnitelmien tarkoituksenmukaisuudesta, opetusjärjestelyistä ja opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimenpiteistä - edistää opiskelijoiden ammatillista identiteettiä (alojen asiantuntijoiden palautteen kautta) 3

4 2. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN ORGANISOINTI 2.1 Suomi Suomessa ammatillinen koulutus kestää kolme vuotta (120 opintoviikkoa, yksi opintoviikko vastaa 40 tuntia opiskelijan työtä), josta työssäoppimisen osuus on vähintään 40 opintoviikkoa. Suomessa ammattiosaamisen näytöt järjestetään yhteistyössä työelämän kanssa. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijat antavat näytön opintokokonaisuuden keskeisestä osaamisesta. Näytöillä varmistetaan, että opiskelijat ovat saavuttaneet ammatillisten opintojen edellyttämän keskeisen osaamisen. Näytöt järjestetään opintokokonaisuuksittain, ja ne ovat osa kunkin opintokokonaisuuden arviointia. Ensimmäisissä näytöissä opiskelijat osoittavat ammatillisen osaamisensa perustyötehtävissä. Seuraavissa näytöissä he osoittavat vaativampaa ammatillista osaamista ja alan hallintaa. Ammatillisen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti ammattiosaamisen näytöillä. Suomessa ammatillisiin tutkintoihin sisältyy tavallisesti 3 6 näyttöä. Ammatillisen pätevyyden saamiseksi opiskelijan on suoritettava kaikki näyttönsä hyväksytysti. Näistä opiskelija saa erillisen näyttötodistuksen. 2.2 Tanska Tanskassa ammatillinen koulutus on sandwich-tyyppinen eli opiskelija on vuorotellen oppilaitoksessa ja työssäoppimassa yrityksessä. Muoti- ja vaatetusalan koulutus kestää 3,75 vuotta. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan koulutus kestää 2 4 vuotta. Kunkin koulutuksen opetussuunnitelmasta päättävät valtakunnalliset ammatilliset toimikunnat (sosiaaliset kumppanit) opetusministeriön määräysten mukaan. Päättökoe suoritetaan yhteistyössä ammatillisen toimikunnan kanssa, joka järjestää ulkopuolisen arvioinnin. Tanskassa muoti- ja vaatetusalan näyttöjä ei järjestetä työpaikalla, vaan oppilaitoksen työpajassa. Jos ne kuitenkin pidettäisiin työpaikalla, ne olisivat todennäköisesti liitteessä 1 mainittujen erikoisaineiden sisältöjen mukaiset (ehdotus ammattiosaamisen näytöksi / DK). 4

5 2.3 Unkari Pukuompelijan opetussuunnitelma (2+2 vuotta) Opiskelijat aloittavat opintonsa ammatillisessa oppilaitoksessa 8. luokan jälkeen. 9. ja 10. luokalla opiskelijat oppivat yleisiä taitoja ja saavat ammatillisen peruskoulutuksen. Tämän jälkeen opiskelijat voivat aloittaa ammatillisen harjoittelunsa. Ammatillinen peruskoulutus (teoria ja käytännön harjoittelu) tähtää siihen, että opiskelija omaksuu ammattiryhmälle tyypilliset yhteiset taidot, kyvyt ja lahjat. Ammatillisten perusopintojen aikana opiskelijat tutustuvat ammatillisiin perustaitoihin sekä ammattiryhmän käyttämään teknologiaan, materiaaleihin ja pätevyyksiin sekä valmistautuvat valitsemaan erikoisalansa. 9. ja 10. luokalla jokainen opiskelija harjoittelee oppilaitoksen työpajalla. Kun opiskelijat ovat hyväksytysti suorittaneet 10. luokan, he aloittavat varsinaisen ammatillisen koulutuksensa. Koulutuksen aikana he saavat tilaisuuden toteuttaa myös omia ideoitaan. Teorian ja käytännön opetuksessa käytetään uusinta tekniikkaa. Osa unkarilaisista opiskelijoista suorittaa toisen ammattiharjoitteluvuotensa oppilaitoksen työpajalla, osa harjoittelee ulkopuolisilla työpaikoilla (pienissä liikkeissä tai yksityisten mestareiden opastuksella) tai menee ryhmissä harjoittelemaan tehtaalle. Opiskelijat suorittavat harjoittelunsa opetushallituksen määrittämän ohjelman pohjalta, joka perustuu oppitunteihin jaettuun opetussuunnitelmaan. Oppilaitos järjestää harjoittelupaikan ja valvoo sitä työpaikkaohjaajan johdolla. Ulkopuolisissa harjoittelupaikoissa suoritettavista kokeista / näytöistä vastaa ulkopuolinen ammatillinen järjestö (Chamber), ja ne toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. 2.4 Hollanti Hollannin vaatetusalan koulutus: Koulutus kestää neljä vuotta: a) Ensimmäisen vuoden aikana opiskelijat oppivat vaatetusalan perusteet, esimerkiksi käyttämään koneita, tekemään ja lukemaan kaavoja jne. Neljän kuukauden kuluttua opiskelijat suuntautuvat joko muotisuunnitteluun tai yritysjohtoon. b) Yritysjohdon linja jakautuu toisena vuonna huippumuotiin ja valmisvaatteisiin. Opiskelijat harjoittelevat myös yrityksissä saadakseen työkokemusta. 5

6 c) Kolmannen vuoden aikana alkavat näytöt, ja opiskelijat harjoittelevat 10 viikon ajan yrityksessä. d) Neljäs vuosi alkaa 10 viikon työssäoppimisjaksolla. Tämän jälkeen opiskelijat palaavat oppilaitokseen ja aloittavat vuotensa näytöillä, joita varten heidän on tehtävä oppilaitoksessa vaatekappaleen mallisto. Työssäoppimisjakso ei ole tutkinnon osa. Tulevaisuudessa näytöt on tarkoitus järjestää työssäoppimisjakson aikana. ni- joi- ai- pi- on Oppilaitoksessa tapahtuvaa koulutusta pidetään yrityskoulutukseen johtavana valmennuksena, johon liittyy momutkaisia ongelmia ja todenmukaisia tilanteita. den odotetaan käyttävän niitä tietoja ja taitoja, joita he ovat hankkineet oppilaitoksessa ¾-vuotisen opetuksen kana ja soveltavan niitä käytäntöön ollessaan työssäoppimassa hotelleissa ja muotiteollisuudessa. Koulutusvuosi jaettu kahteen 20 viikon jaksoon. 2.5 Johtopäätös Suomalaiset ovat vuodesta 1999 kehittäneet ammattiosaamisen näyttöjä. Koska kaikki osallistujamaat ovat suuntautuneet kohti ammattiosaamisen näyttöjä, ne ovat kiinnostuneita testaamaan suomalaisen järjestelmän sopivuutta ja soveltuvuutta omiin järjestelmiinsä. 3. ARVIOINTI Arvioijat: Ammattiosaamisen näytön arvioivat tavallisesti työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja kuultuaan ensin opiskelijan itsearvioinnin. Joissakin tapauksissa, ts. jos välittävää oppilaitosta ei ole, työpaikkaohjaaja voi suorittaa arvioinnin yksin. Vastaanottavan oppilaitoksen opettaja osallistuu usein näytön arviointiin. Tarvittaessa voidaan näyttöä arvioitaessa kuulla myös asiakkaan mielipiteitä. Vaikka laki ei edellytä työpaikkaohjaajalta erityistä tutkintoa, tämän on hallittava kyseinen ammattiala perusteellisesti. Tanskassa ja Hollannissa ulkopuolisilla arvioijilla on mahdollisuus perehtyä näyttöihin seuraamalla 1 2 tutkintoa sivullisina. SKILLDA-projektin ansiosta arvioijat voivat opiskella arviointia internetin ( tai verkko-opiston kautta. 6

7 Työpaikkaohjaaja ja opettaja ovat velvollisia tarvittaessa puuttumaan meneillään olevaan ammattiosaamisen näyttöön. Näyttöön on puututtava tai se on jopa keskeytettävä, jos opiskelija jättää noudattamatta työturvallisuusmääräyksiä, asiakkaan turvallisuus vaarantuu tai havaitaan, että näyttö voi johtaa taloudellisiin tappioihin. 3.1 Näyttöympäristö Joko vastaanottava oppilaitos tai valtakunnallinen työympäristöjärjestö tarkastaa yritysten soveltuvuuden näyttöjen antamiseen ja vastaanottamiseen. On myös mahdollista, että lähettävän oppilaitoksen opettaja käy yrityksissä ennen työssäoppimisjakson alkua sopimassa näytön toteuttamisesta. 3.2 Arvioinnin kohteet Arvioinnin kohteina jokaisessa opintokokonaisuudessa ovat: - Työprosessin hallinta - Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - Työturvallisuuden hallinta - Työn perustana olevan tiedon hallinta. - Asenne, työetiikka (Tanska ja Hollanti) Lisäksi yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteiset ydinosaamiset arvioidaan jokaisen opintokokonaisuuden kohdalla. Yhteiset painotukset ovat - kansainvälisyys - kestävä kehitys - teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen - yrittäjyyden kehittyminen - laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta - kuluttajaosaaminen - työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen 7

8 Kaikille yhteiseen ydinosaamiseen kuuluvat - oppimistaidot - ongelmanratkaisutaidot - sosiaaliset ja kommunikatiiviset taidot - yhteistyötaidot - eettiset ja esteettiset taidot Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Opiskelijalla on oltava riittävästi aikaa oppia vaaditut taidot. Keskeisenä ammattiosaamisen näytöissä on opiskelijan ammatillisen osaamisen arviointi. Arvosana määräytyy kansallisessa näyttöaineistossa määriteltyjen arviointikohteiden ja -kriteerien mukaan. Työelämän edellyttämä keskeinen osaaminen määritellään arviointikohteina yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Arviointikriteereissä kuvataan eri arvosanojen saavuttamiseen vaadittavat taidot, suoritukset ja työn lopputulos. Tässä yhteydessä käytetään termejä tiedot, taidot ja pätevyydet. Nämä arviointikohteet koskevat jokaista mukana olevaa maata, mutta on määriteltävä erikseen, mitä niillä tarkoitetaan. Ammattiosaamisen näytöissä käytettävät arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tukevat opiskelijan oppimista. Alasta riippuen voidaan käyttää seuraavia menetelmiä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa: - suora havainnointi eli seurataan, miten opiskelija suorittaa työtehtävänsä - täydentävä kirjallinen tehtävä - kysymykset ja keskustelut - itsearviointi - asiakaspalaute - portfolioanalyysi Ennen työn aloittamista opiskelijalle on ilmoitettava arviointikohteet ja kriteerit. Tämä on myös kirjattava heidän näyttösuunnitelmaansa. Liitteessä 2 esitetään esimerkkinä Hollannin hotelli- ja ravintola-alalla sekä vaatetusteollisuudessa käytettävät arviointikohteet. 8

9 Arvioinnin, johon käytetään arvosanoja, on aina tuettava opiskelijan mielikuvitusta, kehitystä ja luovuutta sekä ammatillisia valmiuksia. 3.3 Arviointikriteerit Opettajien tulee tunnustaa opiskelijan ulkomailla näytöillä osoittamat taidot sen maan kansallisen opetussuunnitelman mukaisesti, josta opiskelija tulee. Suomalaiset käyttävät viisiportaista arvosteluasteikkoa, jossa arviointikriteerit esitetään jokaiselle opintokokonaisuudelle seuraavasti: K 5 (erinomainen) H 4 (kiitettävä) H 3 (hyvä) T 2 (tyydyttävä) T 1 (välttävä) Saadakseen arvosanan K5 opiskelijan on täytettävä kaikki erinomaisen tason arviointikriteerit. Saadakseen arvosanan H3 opiskelijan on täytettävä kaikki hyvän tason arviointikriteerit. Saadakseen arvosanan T1 opiskelijan on täytettävä kaikki välttävän tason arviointikriteerit. Jos opiskelijan taidot selvästi ylittävät H3:n vaatiman osaamistason, arviointiin osallistujat neuvottelevat siitä, voidaanko opiskelijalle myöntää arvosana H4 ja millä perusteilla. Jos opiskelijan taidot selvästi ylittävät T1:n vaatiman osaamistason, arviointiin osallistujat neuvottelevat siitä, voidaanko opiskelijalle myöntää arvosana T2 ja millä perusteilla. Lopullisesta arvosanasta päättävät opettaja ja työpaikkaohjaaja, jolloin opiskelijan itsearviointi otetaan huomioon. Arviointi Tanskassa Koulutuksen päätavoitteena ei ole ainoastaan kehittää opiskelijan ammatillisia valmiuksia, vaan myös valmentaa häntä elinikäiseen oppimiseen ja elämässä selviytymiseen. Oppiaineiden ja projektityön suhde: Opintojen aikana opiskelijat saavat ne tiedot ja taidot, joita he soveltavat projektityössään. Tämänhetkinen arviointi ja päättöarviointi perustuvat vain projektityöstä hankittuun osaa- 9

10 miseen. Oppimisympäristö: Oppimisympäristön on oltava motivoiva ja kannustava, ja sen on tuettava opiskelijan urasuunnitelmia. Pääpaino on oppimisprosessissa, ja opiskelijalla on oltava mahdollisuus tehdä valintoja ja ottaa vastuuta oppimisestaan. Opiskelija vaikuttaa: - ideavaiheeseen - suunnitteluvaiheeseen - arviointivaiheeseen Opiskelijan vastuu omasta oppimisprosessistaan: - opiskelija osallistuu opetuksen suunnitteluun - yksinkertaiset työprosessit tehdään asteittain monimutkaisemmiksi - opiskelijan on käytettävä aikaisemmin hankittuja ammatillisia valmiuksia ja kehitettävä niitä - opiskelijan on opittava tuntemaan omat kykynsä - opiskelijan on oltava tietoinen omasta oppimistyylistään ja roolistaan henkilönä - opiskelijan on opittava suunnittelemaan ja hallitsemaan omaa oppimistaan - opiskelijan on opittava ajattelemaan itsenäisesti Opiskelijan tietojen ja taitojen lisääntyessä oppimisprosessin aikana hänen persoonallisuutensa kehittyy. Tämänhetkinen ja päättökokeessa käytettävä arviointi: Kaikki tehtävät ja kokeet arvioidaan Tanskan virallisen standardin mukaisesti: Seuraavia arvosanoja käytetään: 13: Erityisen itsenäisestä ja erinomaisesta suorituksesta. 11: Erinomaisesta ja itsenäisestä suorituksesta. 10: Kiitettävästä, mutta hieman rutiininomaisesta suorituksesta. 9: Hyvästä, hieman keskitasoa paremmasta suorituksesta. 8: Keskitasoisesta suorituksesta. 7: Kohtalaisesta, hieman keskitasoa heikommasta suorituksesta. 6: Juuri hyväksyttävästä suorituksesta. 10

11 5: Heikosta ja epätyydyttävästä suorituksesta. 03: Hyvin heikosta, hyvin puutteellisesta ja epätyydyttävästä suorituksesta. 00: Täysin ala-arvoisesta suorituksesta. Tanskan 1. elokuuta 2007 käyttöön otettava arvosteluasteikko 12: Erinomaisesta suorituksesta, joka osoittaa asian perusteellista hallintaa, jossa saa olla vain epäolennaisia puutteita. ECTS-A 10: Kiitettävästä suorituksesta, joka osoittaa asian laajaa hallintaa, jossa saa olla joitakin vähemmän olennaisia puutteita. ECTS-B 7: Hyvästä suorituksesta, joka osoittaa asian hallintaa, jossa saa olla jonkin verran puutteita. ECTS-C 4: Kohtalaisesta suorituksesta, joka osoittaa asian vähäisempää hallintaa, jossa voi olla useita olennaisia puutteita. ECTS-D 02: Riittävästä suorituksesta, joka osoittaa asian vähäisintä hyväksyttävää hallintaa. ECTS-E 00: Riittämättömästä suorituksesta, joka ei osoita asian hyväksyttävää hallintaa. ECTS-Fx 3: Täysin ala-arvoisesta suorituksesta. ECTS-F Alan ammatillinen toimikunta asettaa arviointivaatimukset, joita opettajat ja (teollisuuden) ulkopuoliset tarkastajat noudattavat. Unkarissa käytetään seuraavaa arvosteluasteikkoa: Erinomainen annetaan opiskelijalle, joka on täysin oppinut käyttämään tarvittavaa teknologiaa, työskentelee itsenäisesti, tekee hyvin laadukkaita tuotteita, pysyy työpaikkaohjaajan asettamassa aikataulussa, käyttää luovuuttaan ja soveltaa teoreettisia tietojaan käytäntöön. Hyvä annetaan opiskelijalle, joka on oppinut työprosessin ja teknologian, ei tee olennaisia virheitä, työskentelee itsenäisesti ja tarvitsee ohjausta vain silloin tällöin, tekee laadukkaita tuotteita, täyttää asetetut aikarajoitukset ja pystyy soveltamaan teoreettisia tietojaan käytäntöön. Keskitasoinen annetaan opiskelijalle, joka on tyydyttävästi oppinut lähes kaiken tarvittavan teknologian, tekee silloin tällöin virheitä, ei tee työtään itsenäisesti, ei pysty soveltamaan tietojaan käytäntöön, joutuu tekemään paljon korjauksia, eikä aina pysy aikataulussa. 11

12 Tyydyttävä annetaan opiskelijalle, joka ei hallitse teknologiaa, tekee vakavia virheitä, ei pysty työskentelemään ilman työpaikkaohjaajan ohjausta, tekee huolimattomuuttaan virheellisiä tuotteita eikä pysy aikataulussa. Epätyydyttävä annetaan opiskelijalle, joka ei hallitse eikä noudata vaadittua tekniikkaa, työskentelee vain työpaikkaohjaajan opastuksella, tekisi muuten jatkuvasti virheellisiä tuotteita eikä pysy lainkaan aikataulussa. Päättökoe ja aikataulut - Tutkintotyön valmistelu (mallin ja teknisen dokumentaation perusteella) - Tutkinto saa kestää enintään 300 minuuttia. Päättökokeen arviointi Opiskelija saa arvosanan jokaisesta tutkinnon osasta. Hollannissa käytetään seuraavaa arviointiasteikkoa: 10 = erinomainen 9 = kiitettävä 8 = hyvä 7 = hyvin tyydyttävä 6 = hyväksytty 5 = hylätty 4 = epätyydyttävä 3 = hyvin epätyydyttävä 2 = heikko 1 = hyvin heikko Työssäoppimisjaksostaan opiskelijan on saatava 5.5 tai korkeampi arvosana. Jos opiskelijan kokeesta saama arvosana on alle 5.5, hänen on suoritettava työssäoppiminen uudelleen joko osittain tai kokonaan. Päästäkseen kokeista läpi opiskelijan on saatava kaikista tutkinnon osista 5.5 tai korkeampi arvosana. Arvosanat ovat seuraavat: 5.5 tai korkeampi V alle 5.5 O 12

13 3.4 Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näytön jälkeen järjestetään arviointikeskustelu. Tähän osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja sekä mahdollisesti vastaanottavan oppilaitoksen opettaja. Arviointi keskittyy ainoastaan arvioinnin kohteena olevaan työhön, joka arvioidaan suhteessa arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Arviointi ei saa olla vain arvosanan antamista, sillä on hyvin tärkeää, että opettaja/työpaikkaohjaaja arvioi osaamisen myös suullisesti, tuo esille ristiriitoja ja ongelmia sekä antaa tarvittaessa palautetta. Vain tällä tavalla opiskelijaa voidaan innostaa tekemään työt paremmin, karsimaan puutteet ja korjaamaan virheet. Laatua voi vain osittain arvioida objektiivisesti mitattavissa olevilla menetelmillä. On myös paljon subjektiivisia, esteettisiä elementtejä, jotka lisäävät opettajan/työpaikkaohjaajan vastuuta, kun opiskelijan työtä analysoidaan ja arvioidaan. Arviointikeskustelu dokumentoidaan osana ammattiosaamisen näyttöä. Dokumentin allekirjoittavat opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja. Arviointikeskustelun ja kysymyksien on oltava avoimia, rohkaisevia ja itsearviointia edistäviä. Opiskelijan itsearviointi vaatii arviointikohteiden ja -kriteerien ymmärtämistä sekä kykyä ja rohkeutta arvioida omaa suoritustaan. Unkarissa tutkintokomitean puheenjohtaja antaa selonteon omasta arvioinnistaan ja tutkintoon liittyvistä kokemuksistaan. Arvioinnin on oltava yksityiskohtainen, luova, osallistuva ja tosiasioihin perustuva. Yleistä arvioinnista: - käytännön tehtävien ja suullisten tehtävien tarkoituksenmukaisuus vaatimuksiin nähden - ilmapiiri, päättökokeen kuvaus - opiskelijan valmistautuneisuus, tärkeimmät tulokset sekä valmistautuneisuuteen liittyvät ristiriidat - tulosten ja olosuhteiden välinen suhde - muut tosiasiat tai tutkintojärjestelmää tai ainetta koskevat ehdotukset 13

14 Tutkintokomitean kokouksesta laaditaan raportti, jonka allekirjoittavat tutkintokomitean puheenjohtaja, jäsenet ja oppilaitoksen aktuaari/sihteeri viimeistään 8 päivän kuluttua tutkinnosta. 3.5 Ammattiosaamisen näyttöjen dokumentointi Ammattiosaamisen näytön dokumentointi on tärkeää, koska esimerkiksi seuraavissa tilanteissa voi tulla tarve palata siihen: 1. Tarkistettaessa, onko kaikki näytöt suoritettu hyväksyttävästi 2. Määrättäessä koko opintokokonaisuuden arvosanaa 3. Uusittaessa hylättyä näyttöä 4. Korotettaessa opintokokonaisuuden näytön arvosanaa 5. Kun opiskelija valittaa näytön arvioinnista 6. Laadittaessa tutkintotodistukseen liitettävää näyttötodistusta (FI) 7. Kun opiskelijat valittavat arviointiarvosanoistaan 8. Kun opiskelija joutuu täydentämään näyttöään tai suorittaa vain osanäytön Dokumenteissa kuvataan näyttötilanne, näyttöympäristö ja näytön muodostama työkokonaisuus. Dokumentit käsittävät lisäksi opiskelijan itsearvioinnin ja näytöstä saadun palautteen. Arviointikeskustelun pohjalta keskeiset asiat merkitään näytön arviointilomakkeeseen: miten näyttö eteni, mikä arvosana annettiin ja mitkä tekijät vaikuttivat arvosanan muodostamiseen. Jos näyttö hylättiin, lomakkeeseen merkitään myös aiotut tukitoimenpiteet. On mahdollista, että myös seuraaviin ammattiosaamisen näyttöä koskeviin asiakirjoihin täytyy palata, jos ne ovat olleet arvioinnin kannalta tärkeitä: Näyttösuunnitelma Arviointikohteet ja -kriteerit Opiskelijan henkilökohtainen näyttösuunnitelma tai jokin muu asiakirja, joka on ollut merkityksellinen näytön arvioinnissa 14

15 Arviointilomakkeet kaikilta arviointiin osallistuneilta Näyttötodistus, jossa on kuvattu näyttötehtävä ja näytön laajuus Lähettävän oppilaitoksen opettaja esitäyttää opiskelijan henkilötiedot, opintojaksokuvaukset jne. Europassiin, ja työpaikkaohjaaja täyttää osaltaan opiskelijan arvioinnin. Europassi perustuu Europassi-portfolioon, jonka avulla on helppo verrata Euroopan kansalaisten osaamisia ja pätevyyksiä toisiinsa. Europassi-portfolio on henkilökohtainen asiakirjapaketti, jota kansalaiset voivat käyttää vapaaehtoisesti osaamistensa, virallisten ja epävirallisten koulutustensa ja ammatillisten pätevyyksiensä todentamiseen, ja kun kyse on työluvasta, eurooppalaisten työnantajien informointiin. Europassi koostuu viidestä asiakirjasta: Europass-ansioluettelo (Curriculum Vitae) Europass-liikkuvuustodistus (Mobility) Certificate Supplement (ammatillisen tutkintotodistuksen liite) Diploma Supplement (korkeakoulututkintotodistuksen liite) Language Portfolio (kielipassi) Esimerkkejä lomakkeista on liitteessä OHJEET 4.1 Ohjeet lähettävälle oppilaitokselle Ennen ulkomaan työssäoppimisjakson alkua on laadittava lähettävän oppilaitoksen, vastaanottavan oppilaitoksen, yrityksen ja opiskelijan välinen sopimus. Kaikkien osapuolten oikeudet ja vastuut on esitettävä tässä sopimuksessa, jotta varmistutaan siitä, että työssäoppiminen sujuu ongelmitta ja laadukkaasti. Lähettävä oppilaitos sopii opiskelijan työssäoppimisjaksoon liittyvistä järjestelyistä vastaanottavan oppilaitoksen kanssa. Lähettävän oppilaitoksen on annettava opiskelijoilleen asianmukaista tietoa palautteen antamisesta ja muista raportointikäytännöistä. Ammattiosaamisen näytöt on kytkettävä olemassa oleviin järjestelmiin, eli opetussuunnitelmiin, ohjaus- ja tukipalveluihin sekä myös kansainvälisiin toimintoihin. 15

16 4.2 Ohjeet lähettävän oppilaitoksen opettajalle Lähettävän oppilaitoksen opettajan vastuulla on tunnistaa opiskelijoiden mahdolliset oppimisvaikeudet ja mahdolliset opiskelijoiden väliset erot, jotta nämä voidaan ottaa huomioon ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa. Opiskelijoille on annettava tarvittaessa ohjausta, heidät on perehdytettävä työturvallisuusohjeisiin ja ammattiosaamisen näyttöjä koskeviin ammatillisiin vaatimuksiin. Lähettävän oppilaitoksen opettaja on päävastuussa ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta ja arvioinnista. Tämä vaatii perehtyneisyyttä kyseisen ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelmaan sekä ammattiosaamisen näyttöihin ja niiden järjestämiseen liittyviin periaatteisiin. 4.3 Ohjeet vastaanottavan oppilaitoksen opettajalle Ennen näyttöä Vastaanottavan oppilaitoksen opettajan on varmistuttava siitä, että näyttöympäristö vastaa lähettävän oppilaitoksen asettamia arviointikriteerejä ja suosituksia. (Esimerkki muistilistasta, jota käytetään vaatetusalalla Hollannissa, on esitetty liitteessä 4.) Opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja suunnittelevat ammattiosaamisen näytön yrityksen jokapäiväisen toiminnan ja/tai työprosessien perusteella. Ennen ammattiosaamisen näyttöä opettajan on selvitettävä opiskelijalle, miten opiskelijan ammattiosaamisen näytön aikana mahdollisesti saama ohjaus tulee vaikuttamaan opiskelijan näytöstä saamaan arvosanaan. Ennen ammattiosaamisen näyttöä vastaanottavan oppilaitoksen opettaja käy opiskelijan kanssa läpi näytön tavoitteet, arviointikohteet, -kriteerit sekä arviointilomakkeen. Ennen ammattiosaamisen näyttöä opettajan tehtävänä on tutustuttaa ja perehdyttää opiskelija ja työpaikkaohjaaja tulevaan näyttöön sekä selvittää, mistä opintokokonaisuudesta näyttö annetaan, ja mitkä ovat ammattiosaamisen näytön tavoitteet ja sisältö. 16

17 Näytön aikana Näyttöä arvioivan opettajan ja työpaikkaohjaajan on sovittava näytön arviointiin liittyvistä tehtävistä. Työpaikkaohjaaja ja opettaja ovat velvollisia tarvittaessa puuttumaan meneillään olevaan näyttöön. Näyttöön on puututtava tai se on jopa keskeytettävä, jos opiskelija jättää noudattamatta työturvallisuusmääräyksiä, asiakkaan turvallisuus vaarantuu tai havaitaan, että näyttö voi johtaa taloudellisiin tappioihin. Jos näyttö hylätään, opiskelija sopii ohjaavan opettajan kanssa uuden näytön ajankohdasta. Ohjaava opettaja selvittää mahdollisen lisäopetuksen tarpeen yhteistyössä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Opiskelijalla on oikeus valittaa saamastaan arvosanasta. Näytön jälkeen Näyttöön liittyvä arviointikeskustelu järjestetään kaikkien osapuolten yhteisesti sopimana aikana. Lopullisesta arvosanasta päättävät opettaja ja työpaikkaohjaaja ottaen huomioon opiskelijan itsearvioinnin. Opettaja vastaa arvioinnin dokumentoinnista. Arviointilomakkeen allekirjoittavat opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Jos opiskelija ei suorita näyttöä hyväksytysti, opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja laativat yhteistyössä tuki- ja ohjaussuunnitelman. Tässä suunnitelmassa on kerrottava, mitä taitoja opiskelijalta puuttuu, minkälaisella lisäkoulutuksella ja tuella opiskelija voi hankkia nämä taidot sekä miten ja missä opiskelija antaa uuden näytön (päivämäärä ja näyttöympäristö). 4.4 Ohjeet opiskelijalle Opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, mitä hänen on tehtävä ammattiosaamisen näytön aikana. Hänen on tutustuttava huolellisesti tähän käsikirjaan, sen liitteisiin ja muuhun 17

18 oppilaitoksen antamaan informaatioon. Ennen näyttöä Opiskelijan on todistettava yritykselle henkilöllisyytensä ennen työn aloittamista. Henkilöllisyystodistuksen kopio on jätettävä hallinnolle. Työssäoppijan on aina pidettävä voimassa olevaa henkilöllisyystodistusta mukanaan, esim. passia tai tourist cardia. Ajokorttia ei voi käyttää henkilöllisyystodistuksena, vaikka se riittää pistokokeisiin. Opiskelijan on varmistettava, että passi on voimassa! Opiskelija perehdytetään ammattiosaamisen näyttöihin. Lisäksi hän saa tietoa näytön tavoitteista, arviointikohteista ja -kriteereistä, joita sovelletaan laadittaessa opiskelijan henkilökohtaista näyttösuunnitelmaa. Opiskelija sopii opettajansa ja työpaikkaohjaajansa kanssa näytöstä ja sen aikataulusta. Jos näyttö sisältää ennakkotehtäviä, esim. näytön työsuunnitelman, opiskelijan on toimitettava se sopimuksen mukaan työpaikkaohjaajalle ja opettajalle tarkastettavaksi. Opiskelijan on perehdyttävä näytön käytännön järjestelyihin ja arviointiin. Näytön aikana Opiskelijan on suoritettava annetut näyttötehtävät. Opiskelijan on noudatettava työpaikan ohjeita ja määräyksiä. Opiskelijalla on oikeus saada ja jopa pyytää ohjausta näytön aikana. Opiskelijan on noudatettava työympäristöä koskevia työturvallisuusohjeita, ja hänen on hallittava esim. turvalaitteet, ensiapu-, palo- ja sähköturvallisuustoimenpiteet sekä hätäpuhelut. Opiskelija saa pyytää työpaikkaohjaajalta apua ja tukea koko prosessin ajan. Näytön jälkeen Opiskelijan on osallistuttava ammattiosaamisen näyttöä koskevaan arviointikeskusteluun. Näytön arviointilomake on hyväksytty, kun opiskelija on sen allekirjoittanut. Mikäli opiskeli- 18

19 jan näyttöä ei hyväksytä, opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja sopivat yhdessä tukitoimenpiteistä ja antavat hänelle tilaisuuden uuteen näyttöön. Opiskelija on velvollinen antamaan näyttöprosessia koskevaa palautetta hänet lähettäneelle oppilaitokselle. Oppilaitokset antavat lisätietoa tästä ja muista raportointikäytännöistä. Opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimenpiteet Opettajien on kerrottava työpaikkaohjaajille opiskelijan oppimisvaikeuksista. Erilaiset oppijat Jokaista, jolla on opiskeluaikanaan oppimisvaikeuksia ja joka silloin tällöin tarvitsee yksilöllistä tukea, voidaan pitää erilaisena oppijana. Ammattiosaamisen näyttöjen ansiosta erilainen oppija voi oppia tekemällä ja osoittaa oppimansa aidoissa työtilanteissa. Erilaisen oppijan vahvojen ja heikkojen puolien tunnistaminen ja hänen tarvitsemansa tuen ja ohjauksen antaminen ovat näytön onnistumisen edellytyksiä. Näyttö on erilaisen oppijan tilaisuus osoittaa nimenomaan taitonsa ja osaamisensa, ei heikkoja puoliaan. 4.5 Ohjeet työpaikkaohjaajalle Työpaikkaohjaaja tutustuu ammattiosaamisen näyttöihin ja ilmoittaa työyhteisön muille työntekijöille opiskelijan näytöstä. Työpaikkaohjaaja hankkii lisätietoa ammattiosaamisen näytön tavoitteista, arviointikohteista ja -kriteereistä. Työpaikkaohjaaja osallistuu näytön suunnitteluun yhteistyössä opiskelijan ja tämän opettajan kanssa. Työpaikalla opiskelijalle annetaan tilaisuus hankkia näytössä osoitettavaan osaamiseen tarvittavaa kokemusta. Työpaikkaohjaaja toimii asiantuntijana työpaikalla annettavien näyttöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Työpaikkaohjaaja toimii ensisijaisena arvioi- 19

20 jana työpaikalla annettavissa ammattiosaamisen näytöissä ja mahdollisuuksien mukaan myös oppilaitoksessa annettavissa näytöissä. Lisäksi työpaikkaohjaaja huolehtii yhteistyössä opettajan kanssa näyttöjen käytännön järjestelyistä, kun näytöt annetaan työssäoppimisen aikana. Työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle tukea ja ohjausta, osallistuu opiskelijan perehdyttämiseen, arviointikoulutukseen sekä luo olosuhteet, jotka edistävät työelämän pelisääntöjen oppimista. Työelämän vaatimat keskeinen osaaminen määritellään arviointikohteina yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa. Ennen näyttöä Opiskelijalle annetaan ohjausta näyttösuunnitelman laatimista, työpaikan käytäntöjen oppimista (esim. omavalvontasuunnitelmaa) sekä työtiloja, työpaikan työturvallisuusohjeita, hätätilanteita, sähkö- ja paloturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia sekä työn oikeaa ja turvallista suorittamista varten. Työpaikkaohjaaja hyväksyy opiskelijan näyttöä koskevan työsuunnitelman ja muut materiaalit. Työpaikkaohjaaja antaa näyttötehtävään liittyvää ohjausta. Ohjauksen määrä otetaan huomioon näyttöä arvioitaessa. Näytön aikana Työpaikkaohjaaja havainnoi opiskelijan työtä näytön aikana, rohkaisee opiskelijaa ja antaa hänelle ohjausta tarpeen mukaan. Työpaikkaohjaaja on velvollinen muun muassa puuttumaan opiskelijan työskentelyyn, jos tämä laiminlyö työpaikalla käytössä olevia yleisiä ohjeita tai työturvallisuusmääräyksiä. Työpaikkaohjaaja keskeyttää tarvittaessa meneillään olevan ammattiosaamisen näytön, jos opiskelija jättää noudattamatta työturvallisuusmääräyksiä, asiakkaan turvallisuus vaarantuu tai hän havaitsee, että näyttö voi johtaa taloudellisiin tappioihin. Opiskelija ja työpaikkaohjaaja laativat ja allekirjoittavat muistion, jos on katsottu tarpeelliseksi puuttua ammattiosaamisen näyttöön tai keskeyttää se. Näytön jälkeen Työpaikkaohjaaja osallistuu opiskelijan näyttöä käsittelevään arviointikeskusteluun. Opiskelija voi kerätä arviointitietoja oman arviointinsa tueksi työyhteisön muilta jäseniltä, joilla on ollut tilaisuus tarkkailla opiskelijan suoritusta ammattiosaamisen näytössä. Arviointikes- 20

21 kustelun aikana työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle palautetta tämän taidoista ja kertoo, mihin tämän olisi vielä kiinnitettävä huomiota. 5. ULKOMAILLA ANNETTAVAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön onnistuminen riippuu useista tekijöistä, joista tärkeimmät on lueteltu alla. 1. Oikea asenne Kaikkien osapuolten myönteinen asenne, työpanos ja käytös ovat hyvin tärkeitä näyttöjen organisoinnin ja suorituksen kannalta. Opiskelijan työn on vastattava yrityksen vaatimuksia. Opiskelijan asema mahdollistaa yhteydenpidon kaikkiin työntekijöihin ja yritysjohtoon ja vaatii suurta diplomatiaa. On suositeltavaa sisällyttää liikeyrityksen säännöt sopimukseen. 2. Vieraiden kielten, erityisesti englannin, taito Kulttuuri ja kieli kietoutuvat ja vaikuttavat toisiinsa. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Kieli heijastaa ympäristöä, jossa elämme, arvojamme ja arvomaailmaamme. Silloinkin, kun kaksi ihmistä puhuu samaa kieltä, on tärkeää ymmärtää kulttuurierot. Jos henkilö ei pysty kommunikoimaan tehokkaasti paikallisten ja työpaikan ihmisten kanssa, saattaa syntyä vakavia väärinkäsityksiä, jotka voivat johtaa kaikkien järjestelyjen epäonnistumiseen tai pilata yhteistyön. Riittävää vieraiden kielten taitoa koskeva vaatimus koskee opiskelijoita, opettajia ja työpaikkaohjaajia. 3. Hyvät yhteydet työelämään On äärimmäisen tärkeää, että koulutuksen antajat luovat ja ylläpitävät hyviä yhteyksiä työelämään. Tämä edellyttää aktiivista kommunikaatiota ja kirjeenvaihtoa kumppaniyritysten kanssa. Työelämän kumppaneiden hyvä tunteminen tarjoaa runsaasti etuja: - sopivien työssäoppimispaikkojen ja ammattiosaamisen näyttöpaikkojen löytyminen helpottuu 21

22 - voidaan varmistaa riittävän pitkä työssäoppimisjakso - sopivien ammattiosaamisen näyttötehtävien löytyminen helpottuu - vakiintuneet ja läheiset suhteet motivoivat, kannustavat ja rohkaisevat molempia osapuolia, lisäävät heidän asiantuntemustaan ja varmistavat ammattiosaamisen näyttöjen oikeudenmukaisen, yhdenmukaisen ja ammattimaisen arvioinnin - mahdollisuus ottaa työpaikkojen toiveet huomioon paranee - mahdollisuus kunnioittaa työpaikkojen käytäntöjä paranee 4. Ammattiosaamisen näyttöjärjestelmän ymmärtäminen 5. Selkeät paikalliset, tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat Opettajan ja opiskelijoiden on oltava selvillä siitä, mikä opintokokonaisuuden osa arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä ja mikä osa arvioidaan muilla menetelmillä oppilaitoksessa, mikä on keskeinen ammattiosaamisen näytöillä osoitettava pätevyys, kuka arvioi ammattiosaamisen näytöt jne. 6. Perusteellinen suunnittelu - terminologian selvennys - opiskelijoiden kieli- ja kulttuurivalmennus (verkko-opisto) - opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien valmennus ammattiosaamisen näyttöön - sopimukset 7. Molemminpuolinen luottamus Ammattiosaamisen näyttöjen organisointiprosessin on oltava aivan alusta asti mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä. Tämä parantaa prosessin laatua ja lisää molemminpuolista luottamusta. Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia rooleistaan ja tehtävistään, arvioinnin kohteista, arviointikriteereistä jne. Kun kaikki järjestelyt on hoidettu huolellisesti, on helppo tunnustaa ammattiosaamisen näytöt opiskelijan kotimaassa. 8. Informointi Työpaikkaohjaajalle on annettava riittävästi tietoa opiskelijoista ja heidän tuen ja ohjauksen tarpeistaan. Työpaikkaohjaajat tarvitsevat myös palautetta onnistumisestaan. Opiskelijoita on informoitava siitä, mitä heiltä odotetaan ja miten ammattiosaamisen näytöt järjestetään ja arvioidaan. 22

23 9. Opiskelijoiden oikea-aikainen ja riittävä ohjaus Opiskelijat tarvitsevat ohjausta ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana ja niiden jälkeen. 10. Dokumentaatio - arviointilomakkeet - arviointikeskustelu - Europassi - tutkintotodistus 11. Seuranta - palautteen kerääminen opiskelijoilta, opettajilta ja työpaikkaohjaajilta - jatkuva kehitystyö saadun palautteen pohjalta - virheistä oppiminen 23

24 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖPROSESSI Ajanjakso TO alkaa TO päättyy Työssäoppimispaikan löytäminen ulkomailta, työssäoppimispaikan arviointi, tiedustelu rahoitusmahdollisuuksista, kirjallisten sopimusten solmiminen, työpaikkaohjaajien koulutus arviointimodulin ja ammattiosaamisen näyttöoppaan avulla, ammattiosaamisen näyttösuunnitelma, arviointikriteerit, opiskelijan orientaatio, opiskelijan kieli- ja kulttuurivalmennus (verkko-opisto), matkajärjestelyt Opiskelija tutustuu työpaikkaan, oppii uusia taitoja ja edistyy jo opituissa, opiskelijan ohjaus ja tuki, jatkuva palaute, työpaikkaohjaajan ja opettajan sekä opettajan ja opiskelijan väliset yhteydet Ammattiosaamisen näyttö puolesta päivästä viikkoon riippuen alasta ja tehtävästä, arviointikeskustelu (työpaikkaohjaaja opettaja opiskelija), opiskelijan itsearviointi, palaute, työpaikkaohjaajan antama arvosana, mahdollisuus yrittää ammattiosaamisen näyttöä uudelleen (jos ei päässyt läpi), Europass, Keskustelut oman opettajan kanssa, tämän antama lopullinen arvosana, dokumentaatio, opiskelijan mahdollinen valitus ammattiosaamisen näytön arvioinnista Huom.! TO = työssäoppiminen; voi kestää 4 viikosta jopa 6 kuukauteen 1 ruutu vastaa 1 kuukautta

25 7. MUISTILISTA - näyttöympäristön arviointi (s. 17, liite 4) - opiskelijan informointi ammattiosaamisen näytöstä, arviointikriteereistä, arviointikohteista ja arviointimenetelmistä (s. 9-10, 17) - opiskelijan laatima ammattiosaamisen näyttösuunnitelma, omavalvontasuunnitelma (s. 21) - aikataulu (s. 19, 25) - opiskelijan ohjaus- ja tukitoimenpiteet (s. 20) - arvioijat (s. 20) - arviointikeskustelu, palaute (s. 13, 19, 21) - dokumentaatio (s ) - sopiminen uuden näytön ajankohdasta, tuki- ja ohjaussuunnitelma (s. 18) - seuranta (s. 24) LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Proposal for a skills demonstration (DK) Criteria of rating (DK) Skills demonstration Description of a skills demonstration (FI) Skills demonstration plan (training presentation plan) (HU) Objects of evaluation (NL) Objects of evaluation (FI) Self-evaluation chart (DK) Evaluation forms and certificates, documentation (Europass) (NL) Criteria for skills demonstration environment (Fashion, Apprenticeship Training) (NL)