Kolarin aluetaloudellinen arviointi loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolarin aluetaloudellinen arviointi loppuraportti"

Transkriptio

1 Kolarin aluetaloudellinen arviointi loppuraportti Jonas Alam, Laura Descombes, Elina Heikinheimo, Pasi Rinne, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2 Vastuuvapauslauseke Hanke on asiakkaan kanssa rajattu niin, että siinä on voitu vain alustavasti ja valikoiden tarkastella taustamateriaalia. Hankkeessa on haastateltu vain valitut sidosryhmien edustajat. Hankkeessa ei raportoida yksittäisten toimijoiden näkemyksiä. Raporttimme perustuu kyseisen toimeksiannon suorittamisen yhteydessä saamiimme tietoihin ja ohjeisiin huomioiden toimeksiannon suorittamisen aikana vallitsevat olosuhteet. Oletamme, että kaikki meille toimitetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä, ja että siltä osin kun asiakas on luovuttanut meille materiaalia, asiakas on tarkistanut luovutettujen tietojen oikeellisuuden. Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena. Emme ota vastuuta siitä, olemmeko tunnistaneet kaikki toimitettuihin asiakirjoihin sisältyvät seikat, joilla voi olla merkitystä, mikäli näitä asiakirjoja käytetään myöhemmin tehtävien sopimusten osana. Toimitetun materiaalin ja asiakirjojen läpikäynti on toteutettu siten kuin olemme katsoneet asiassa asianmukaiseksi tarjouksessa sovitun työn laajuuden ja tarkoituksen valossa. Emme ole vastuussa raportin päivittämisestä myöhempien tapahtumien osalta (päivämäärä raportin etusivulla). 1 Copyright Gaia

3 Tiivistelmä Kolarin aluetaloudellinen arviointi tehtiin Kolarin kunnan toimeksiannosta ja Hannukaisen kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraavan ohjausryhmän ohjauksessa maalis-kesäkuussa Arviointi suoritettiin ohjausryhmän hyväksymän ja alkuvuodesta 2017 laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä haastateltiin yhteensä yli 20 kolarilaista toiminnanharjoittajaa. Aluetaloudellisen arvioinnin tavoitteena oli havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen taloudellisia vaikutuksia Kolarin aluetalouteen sekä tuottaa vertailtavia arvioita matkailun, kaivostoiminnan sekä muiden olennaisten elinkeinojen aluetaloudellisista vaikutuksista Kolarissa nyt ja lähitulevaisuudessa. Työ tehtiin kaivoshankkeen kannalta keskeiset sidosryhmät osallistaen. Selvityksen perustana oli kaksi vaihtoehtoista skenaariota, jotka sisältävät oletuksen Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisesta: kaivoshanke toteutetaan (skenaario A) tai kaivoshanketta ei toteuteta (skenaario B). Arviointi keskittyi ainoastaan kaivoshankkeen toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen taloudellisiin vaikutuksiin Kolarin alueella. Kaivoksen ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia tai muita vaikutuksia ei tässä selvityksessä tarkasteltu. Taloudellisten vaikutusten osalta arvioitiin rahavirtojen kohdistuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille. Arvioinnissa tarkasteltiin laskennallisesti Kolarin aluetaloudellisia vaikutuksia vuosina vuosi kerrallaan. Tiedonkeruu arviointia varten toteutettiin haastatteluiden ja avoimen Internet-kyselyn avulla. Aineiston tuottamiseen joko kyselyn tai haastattelun kautta osallistui yhteensä 48 kolarilaista toiminnanharjoittajaa, jotka edustavat yhteensä 52 % markkinaosuutta Kolarin aluetaloudesta (mukaan lukien kuntasektori). Otos on riittävä, jotta saadaan tarpeeksi kattavaa tietoa kolarilaisten yrittäjien näkemyksistä heidän oman liiketoimintansa kehittymisestä kahdessa eri skenaariossa. Kolarilaisilta toiminnanharjoittajilta kerättiin tietoa heidän liiketoimintansa nykytilanteesta (vuoden 2016 taloudelliset tunnusluvut ja kulurakenne) sekä arvioita liiketoiminnan kehittymisestä vuosina skenaarioissa A ja B. Toiminnanharjoittajilta kysyttiin heidän näkemyksiään yrityksen liikevaihdon, työvoiman ja investointien kehityksestä. Vuoden 2016 aineistoa käytettiin mallinnuksen lähtötasona. Toiminnanharjoittajien arviot liiketoiminnan kehittymisestä skenaariossa A perustuvat oletukseen kaivoshankkeen aikataulusta, joka on Hannukainen Mining Oy:n laatima. Toiminnanharjoittajien antamien arvioiden pohjalta mallinnettiin Kolarin aluetalouden kehitys vuosina Laskennan tuloksena syntyi kaksi erilaista arviota Kolarin aluetalouden kehityksestä ja aluetaloudessa syntyvien rahavirtojen kohdentumisesta vuosina Saatujen tulosten perusteella kumpikin skenaario ennustaa Kolarin aluetaloudelle kasvua tulevina vuosina. Tulosten valossa kaivoshankkeen toteuttaminen vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin matkailusektoriin: Jos kaivoshanke toteutetaan, matkailusektorin liikevaihto pienenee aikavälillä noin 18 %, kun taas skenaariossa, jossa kaivoshanketta ei toteuteta, matkailusektorin liikevaihto kasvaa 115 % (Kuva 1). 2 Copyright Gaia

4 Työvoiman käyttö, HTV Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 450 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta Liikevaihto, M Vuotuinen kasvu, % Kaivos -2,2 % +2,0 % +8,9 % +1,1 % Matkailu Kunta 50 +2,8 % +3,1 % Muut Kuva 1. Kolarin sektoreiden liikevaihdon kehitys sektoreittain vuosina , M Tulosten perusteella Kolarin aluetalouteen jää hieman enemmän rahaa, jos kaivoshanketta ei toteuteta kuin jos kaivoshanke toteutetaan. Skenaario, jossa kaivoshanketta ei toteuteta, työllistää Kolarissa enemmän kuin skenaario, jossa kaivoshanke toteutetaan (Kuva 2). Lisäksi kolarilaisille yrityksille päätyy hieman enemmän rahaa siinä tapauksessa, että kaivoshanketta ei toteuteta kuin että kaivoshanke toteutetaan. Jos kaivoshanketta ei toteuteta, kolarilaisten palkansaajien tulot sekä kunnan verotulot jäävät kuitenkin pienemmiksi kuin siinä tapauksessa, että kaivoshanke toteutetaan (Kuva 3). Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta Kaivos Matkailu Vuotuinen kasvu, % -3,1 % +8,1 % ,2 % +0,2 % Kunta ,4 % +1,1 % Muut Kuva 2. Työvoiman käyttö Kolarissa vuosina , henkilötyövuotta 3 Copyright Gaia

5 Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan Työvoiman käyttö Kolarissa Rahavirrat yksityishenkilöille Rahavirrat Kolarin kunnalle Rahavirrat yrityksille Kolarissa htv 258 milj. eur 184 milj. eur 339 milj. eur Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta htv 229 milj. eur 163 milj. eur 427 milj. eur Kuva 3. Yhteenveto vaikutuksista Kolarin aluetalouteen vuosina , kumulatiivinen, miljoonaa euroa (M ) Arvioinnin tuloksiin tehtiin herkkyystarkastelut rikasteiden hinnoista, matkailusektorin kasvuvauhdista ja rahavirtojen kohdentumisesta. Mikään herkkyystarkastelu ei vaikuta skenaarioiden keskinäiseen suuruusjärjestykseen tarkastelluilla mittareilla. Vaikka molemmat skenaariot ennustavat aluetalouden kasvua Kolarissa, erot skenaarioiden vaikutuksissa ovat kuitenkin huomattavia. Aluetalousarvion tulokset osoittavatkin, kuinka olennaista tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioiminen on. Kolarissa kannattaa tarkkaan pohtia, mitä kunta haluaa tulevaisuudelta, ja miten se varmistaa aluetalouden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvun. Kolarissa alkaneessa vuorovaikutusprosessissa Kolarin strategisia vaihtoehtoja sekä vaihtoehtoihin liittyviä vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä on syytä tarkastella huolella. Lisäksi aluetalousarvion oletuksista ja tuloksista on syytä keskustella avoimesti eri sidosryhmien kanssa. Sitä kautta voidaan rakentaa pohjaa positiiviselle investointiilmapiirille ja pienentää riskiä, että Kolarissa ei synny tarvittavaa luottamuspohjaa matkailualan investoinneille eikä kaivosta tule. 4 Copyright Gaia

6 SISÄLTÖ Vastuuvapauslauseke... 1 Tiivistelmä Johdanto Arvioinnin taustaa ja tavoitteet Arvioinnin rajaus ja skenaariot Lapin ja Ylläksen matkailukeskuksen viimeaikainen kehitys Aikaisempia selvityksiä aiheesta Menetelmän kuvaus Arviointihankkeen vaiheet Tiedonkeruu Kysely Kolarissa toimiville yrityksille Tiedonkeruu kaivosyhtiöltä Tiedonkeruu Kolarin kunnalta Muu tiedonkeruu Tiedonkeruun tulokset Laskenta Lähtökohdat Oletukset Menetelmä Arvioinnin tulokset: Kolarin aluetalouden kehitys Aluetalous vuonna Toimialojen liikevaihdon kehitys Rahavirtojen jakautuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille Työpaikkojen kehitys Investointien kehitys Tulosten herkkyystarkastelu Tehdyt herkkyystarkastelut Rikasteiden hinnat Matkailusektorin kasvu Rahavirtojen kohdentuminen Kolarin pidemmän aikavälin näkymät Copyright Gaia

7 LIITTEET Liite 1: Aineiston tuottamiseen osallistuneet toiminnanharjoittajat Liite 2: Kolarin aluetaloudellisen arvioinnin kysely Liite 3: Kansainvälisten matkanjärjestäjien näkemyksiä Ylläksen kehityksestä Liite 4: Haastattelut Liite 5: Muuta arvioinnissa käytettyä aineistoa 6 Copyright Gaia

8 1 Johdanto Matkailu on Kolarin tärkein elinkeino. Myös matkailua tukevat elinkeinot, kuten käsityöläisyys, luonnontuotteiden hyödyntäminen, lähiruoka ja hyvinvointiala sekä pienteollisuus, on nostettu kunnan kehittämisen keskiöön. Perinteiset elinkeinot, kuten maaja metsätalous sekä poronhoito, ovat edelleen merkittäviä elinkeinoja Kolarin alueella. Pallas- Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto, ja Ylläksellä on Suomen laajin latuverkosto. Kolarin kunnan elinkeinopoliittinen strategia pyrkii yhteensovittavaan elinkeinopolitiikkaan, joka varmistaisi matkailun kasvun ja kehittymisen sekä kestävän kaivannaisteollisuuden kehittymisen. Kolarin kunnassa on vireillä Hannukaisen alueen osayleiskaavahanke sekä asemakaavoitus Hannukaisen kaivosteollisuusalueelle, Rautuvaaran teollisuusalueelle ja Hannukaisen kylän alueelle. Kaivoshanke on jakanut mielipiteitä, sillä sen pelätään aiheuttavan haittaa kunnan tällä hetkellä tärkeimmälle elinkeinolle matkailulle. Syksyllä 2016 tehdyssä elinkeinopolitiikan edellytyksiä tarkastelleessa selvityksessä Gaia Consulting Oy totesi, että tilanne on tulehtunut, mutta konfliktia ei haluta. Selvityksen mukaan sidosryhmät tunnistavat, että konfliktoituminen heikentäisi investointi-ilmapiiriä yleisesti, sekä matkailun että kaivostoiminnan osalta. Tilanteen kärjistyminen ei edistäisi kaivostoiminnan myönteistä kehittymistä, ja se heikentäisi poliittista sekä erityisesti elinkeinopoliittista ilmapiiriä Kolarissa ja sen lähialueilla. Tilanteen tulehtumiseen vaikuttanut epäluottamus on osaksi tiedon puutetta, keskusteluyhteyden puuttumista sekä uskomusta siihen, ettei kaivosyhtiön suunnitelmiin voida vaikuttaa. Sidosryhmien kannat ovat kärkeviä, mutta vuorovaikutukselle on tilaa, mikäli sen lopputulos ei ole ennalta sovittu. Vuorovaikutuksen tuloksena on mahdollista löytää synergioita ja suunnitelmallisesti parantaa Kolarin alueen menestymisen edellytyksiä. Syksyllä valmistunut selvitys nosti esiin, että sidosryhmät sekä Kolarissa että myös kansallisesti edellyttävät, että Hannukainen Mining Oy:n on suunniteltava ja toteutettava aktiivista, osallistavaa sidosryhmäviestintää, jotta hanke voisi ansaita sosiaalisen toimiluvan. Avoin sidosryhmäviestintä on tapa suunnitella toimintaa niin, että maksimoidaan positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja minimoidaan negatiivisia vaikutuksia alueen elinkeinoille sekä ympäristölle. Syyskuussa 2016 valmistunut selvitys ehdotti myös, että ennen merkittäviä, tilannetta mahdollisesti tulehduttavia päätöksiä on sekä kaivoslupaviranomaisen että kunnan tarpeellista arvioida vaihtoehtoisten skenaarioiden aluetaloudellisia vaikuttavuuksia yhdessä sidosryhmien kanssa. 7 Copyright Gaia

9 1.1 Arvioinnin taustaa ja tavoitteet Tämä selvitys tehtiin Kolarin kunnan toimeksiannosta ja Hannukaisen kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraavan ohjausryhmän ohjauksessa sekä ohjausryhmän hyväksymään hankesuunnitelmaan perustuen. Gaia Consulting laati hankesuunnitelman Kolarin kunnan toimeksiannosta tammi- helmikuussa Laatimisen yhteydessä haastateltiin yhteensä yli 20 kolarilaista toiminnanharjoittajaa. Vuorovaikutusta seuraavaan ohjausryhmään kuuluvat Ylläksen Matkailuyhdistys ry, Visit Ylläs, Äkäslompolon Kyläyhdistys ry, Hannukainen Mining Oy, Kolarin Yrittäjät ry ja Kolarin kunta. Ohjausryhmä osallistui myös tätä hanketta koskevaan tiedottamiseen. Aluetaloudellisen arvioinnin tärkeimmät tavoitteet olivat: Havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen/ toteuttamatta jättämisen taloudellisia vaikutuksia Kolarin aluetalouteen, eli kuntatalouteen, palkansaajiin ja kolarilaisiin yrittäjiin; Tuottaa vertailtavia arvioita matkailun, kaivostoiminnan sekä muiden olennaisten elinkeinojen aluetaloudellisista vaikutuksista Kolarissa nyt ja lähitulevaisuudessa; Osallistaa kaivoshankkeen kannalta keskeiset sidosryhmät arviointityöhön. 1.2 Arvioinnin rajaus ja skenaariot Selvityksen perustana olivat kaksi vaihtoehtoista skenaariota, jotka sisältävät oletuksen Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisesta: Skenaario A: Kaivoshanke toteutetaan Skenaario B: Kaivoshanketta ei toteuteta Skenaario A pitää sisällään oletuksen kaivoshankkeen toteuttamisen aikataulusta, joka on kaivosyhtiön (Hannukainen Mining Oy) laatima. Sekä kaivosyhtiön, että muiden yritysten arviot liiketoiminnan kehityksestä perustuvat tähän oletettuun aikatauluun. Aikataulu on kuvattu alla (Kuva 4). 8 Copyright Gaia

10 Kuva 4. Kaivosyhtiön arvio kaivoshankkeen aikataulusta. Tässä selvityksessä ei otettu kantaa näiden vaihtoehtoisten skenaarioiden todennäköisyyteen tai siihen, miten päätös kaivoshankkeen toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä syntyisi. Kahden täysin vastakohtaisen ja yksinkertaistetun skenaarion tarkoituksena oli tuottaa sellaisia arvioita Kolarin aluetalouden kehityksestä, jotka tarjoavat mahdollisimman erilaiset tulevaisuudenkuvat ja materiaalia päätöksenteon tueksi. Arvioinnissa keskityttiin yksinomaan kaivoshankkeen toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen aluetaloudellisiin vaikutuksiin Kolarissa. Todellisuudessa aluetalouden kehittymiseen vaikuttavat myös useat muut tekijät, jotka jätettiin tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tämä arviointi keskittyi ainoastaan kaivoshankkeen toteuttamisen ja toteuttamatta jättämisen taloudellisiin vaikutuksiin Kolarin alueella. Kaivoksen ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia tai muita vaikutuksia ei tässä selvityksessä tarkasteltu. Taloudellisten vaikutusten osalta arvioitiin rahavirtojen kohdistuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille. Maakuntavaikutuksia ei tarkasteltu erikseen. Arvioinnissa tarkasteltiin laskennallisesti Kolarin aluetaloudellisia vaikutuksia vuosina vuosi kerrallaan. Vuodelta 2016 kerättiin aineistoa toteutuneesta kuntataloudesta sekä liiketoiminnasta, ja kerättyä tietoa käytettiin tulevaisuuden arvioinnin lähtötasona. Vuosien kehitystä mallinnettiin laskennallisesti kolarilaisilta toiminnanharjoittajilta kerätyn aineiston perusteella. Pidemmän aikavälin kehitystä tarkasteltiin ainoastaan laadullisesti. Arvioinnin aineisto kerättiin kolarilaisilta toiminnanharjoittajilta. Kolarilainen toiminnanharjoittaja määriteltiin yrityksenä, jolla on liiketoimintaa Kolarissa. Lisäksi mukaan luettiin Kolarin kuntatalous. Suurin osa aineiston tuottamiseen osallistuneista yrityksistä on rekisteröity Kolarin kuntaan, mutta osalla yrityksistä on toimintaa myös Kolarin 9 Copyright Gaia

11 ulkopuolella. Aineisto pyydettiin ainoastaan Kolarissa tapahtuvan liiketoiminnan osalta. Kaikki kolarilaiset yritykset saivat osallistua aineiston tuottamiseen. Elinkeinojen rajausta ei siis tehty. Aineiston tuottamiseen osallistuneet yritykset kuitenkin ryhmiteltiin toimialan mukaan. 1.3 Lapin ja Ylläksen matkailukeskuksen viimeaikainen kehitys Uusimman Lapin suhdannekatsauksen 1 mukaan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kehittyi positiivisesti kaikissa Lapin seutukunnissa vuonna 2016, voimakkaimmin Pohjois- ja Tunturi-Lapin seutukunnissa. Liikevaihdon myönteinen kehitys jatkui kaikissa Lapin matkailukeskuksissa. Kaupan alalla liikevaihdon trendi oli kasvava ja koko maata positiivisempi matkailun vaikutuksen takia. Myös kuljetuksen ja varastoinnin sekä rakentamisen kasvu on ollut Lapissa voimakkaampaa kuin koko Suomessa. Teollisuustoiminnan liikevaihtokehitys jäi miinukselle johtuen suuryritysten liikevaihdon laskusta. Pienemmissä teollisuusyrityksissä kehitys oli positiivista. Kaivostoiminnan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys on ollut koko viimeisen vuosikymmenen ajan voimakkaasti kasvava. Kaivostoiminnan liikevaihto kasvoi Lapissa vuonna 2016 nopeammin kuin minkään muun suhdannekatsauksessa tarkastellun toimialan. 2 Ylläksen matkailuyritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2016 edellistä vuotta voimakkaammin. Suhdannekatsauksen ennakkoarvion mukaan Ylläksen matkailukeskuksen liikevaihto oli 80 miljoonaa euroa vuonna 2016, kun se edellisenä vuonna oli ennakkoarvion mukaan 70 miljoonaa euroa. Ylläksen matkailukeskuksen henkilöstömäärä oli Lapin suhdannekatsauksen ennakkoarvion mukaan 480 henkilötyövuotta vuonna 2016 ja kasvua edellisestä vuodesta oli 6 % Aikaisempia selvityksiä aiheesta Selvityksen yhteydessä käytiin läpi joitakin aikaisemmin tehtyjä selvityksiä kaivosten aluetaloudellisista vaikutuksista tai Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutuksista. Alle on listattu joitakin keskeisiä aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä näistä aiheista sekä niiden sisältö lyhyesti ( Taulukko 1). 1 Lapin suhdannekatsaus on Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin Yrittäjien, Finnveran, Rovaniemen kehityksen sekä Meri-Lapin kehittämiskeskuksen yhteistyönä toteutettu katsaus Lapin suhdanteista. Katsaus laaditaan vuosittain Tilastokeskuksen aineiston pohjalta. 2 Lapin Liitto, Lapin ELY-keskus, Lapin Kauppakamari, Lapin Yrittäjät, Finnvera, Rovaniemen Kehitys ja Meri-Lapin kehittämiskeskus Lapin suhdannekatsaus Copyright Gaia

12 Taulukko 1. Aikaisempia selvityksiä kaivosten taloudellisista vaikutuksista, Hannukaisen kaivoshankkeesta tai Kolarin alueen talouskehityksestä. Julkaissut taho ja julkaisuvuosi Selvityksen nimi Selvityksen sisältö Helsingin yliopisto 2009 Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen Kolarin kunta 2014 Minne menet Ylläs? Ylläs follow-up Selvityksessä analysoitiin yhdeksän vasta käynnistyneen tai valmisteilla olevan kaivoksen, mukaan lukien Pajala-Kolari, aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaivosten vaatimiin investointeihin ja tulevaan liikevaihtoon perustuen käyttäen yleisen tasapainon CGE RegFinDyn aluemallia. Vuonna 2008 tehdyn Ylläs II kehittämissuunnitelman päivitys, jota varten selvitettiin mm. matkailualan ja muun liiketoiminnan kehitystä sekä yrittäjien investointisuunnitelmien ja kärkihankkeiden toteutumista. Lapin yliopisto, Oulun 2013 yliopisto ja Metla DILACOMItutkimushankkeen raportit ja julkaisut DILACOMI-tutkimushankkeen kohteena olivat kaivokset ja niiden vaikutukset sekä toimintaedellytykset osana yhteiskuntaa. Tutkimushankkeessa selvitettiin mm. kaivostoiminnan sekä luontoon perustuvien elinkeinojen ja toimintojen yhteensovittamista Lapin matkailullisesti tärkeillä alueilla, mukaan lukien Hannukaisen kaivoshanke Kolarissa. Lapin suhdannekatsaus 2017 Tilastokeskuksen aineistoon perustuvaa suhdannetietoa Lapin alueen sekä eri toimialojen talouskehityksestä vuonna Lisäksi tietoa Lapin matkailukeskusten talouden kehityksestä, mukaan lukien Ylläksen matkailukeskus. Luonnonvarakeskus, Kolarin kunta ja Sweco 2017 Lapin Liitto, Lapin ELYkeskus, Lapin Kauppakamari, Lapin Yrittäjät, Finnvera, Rovaniemen Kehitys ja Meri-Lapin kehittämiskeskus 2017 Kolarin maankäyttökysely 2016 (esitys kaivosseminaarissa ) Kyselytutkimus Kolarin maankäytöstä ja Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisesta. 11 Copyright Gaia

13 Metsähallitus 2017 Kansallispuiston kävijätutkimus 2016 (luonnos, vain osa raportista saatu) Tutkimuksessa selvitettiin matkailijoiden rahankäyttöä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sekä näiden rahavirtojen tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Pellervon taloustutkimus 2014 Kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen ja ympäristöhaittojen rahamääräinen arvottaminen Tutkimuksessa tarkasteltiin kaivoshankkeiden taloudellisia hyötyjä ja haittoja. Hannukaisen hanke yksi tarkastelluista kaivoshankkeista, ja sen kohdalla tarkasteltiin erityisesti taloudellisia vaikutuksia matkailualaan. 12 Copyright Gaia

14 2 Menetelmän kuvaus 2.1 Arviointihankkeen vaiheet Arviointihanke koostui mallinnustyökalun ja laskentapohjien rakentamisesta, aineiston keräämisestä, mallinnus- ja laskentatyöstä, keskeisten sidosryhmien osallistamisesta arviointityöhön sekä tulosten raportoinnista ja esittelystä (Kuva 5). Arviointihankkeen yhteydessä järjestettiin kolme avointa vuorovaikutustilaisuutta: Hankesuunnitelman esittely Kolarin kunnanvirastolla Avoin työpaja kolarilaisille yrityksille koskien arviointihankkeeseen osallistumista Ylläs-tunturin Luontokeskus Kellokkaassa Alustavien tulosten esittely Kolarin kunnanvirastolla Hankkeen yhteydessä järjestettyjen tilaisuuksien järjestämisestä ja hankkeen tiedottamisesta vastasivat Kolarin kunta ja Gaia Consulting yhdessä Hannukaisen kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraavan ohjausryhmän jäsenten kanssa. Hankkeen aikana Gaia Consulting osallistui lisäksi ohjausryhmän kokouksiin, joissa ohjausryhmä seurasi ja ohjasi arviointihankkeen etenemistä. Kuva 5. Arviointihankkeen vaiheet 2.2 Tiedonkeruu Tiedonkeruu laskentaa varten toteutettiin haastatteluiden ja Internet-kyselyn avulla. Haastattelemalla kerättiin tietoa neljältä toimijalta: kaivosyhtiöltä, kunnalta, Muonion paliskunnalta ja Kolarin paliskunnalta. Loppuosa Kolarin aluetalouden elinkeinojen 13 Copyright Gaia

15 tiedonkeruusta toteutettiin Internet-kyselyllä, johon osallistui 44 toiminnanharjoittajaa. Aineiston tuottamiseen osallistui siten yhteensä 48 kolarilaista toiminnanharjoittajaa Kysely Kolarissa toimiville yrityksille Internet-kysely Mallinnukseen kerättiin aineistoa kolarissa toimivilta yrityksiltä avoimella internet-kyselyllä, joka oli auki Webropol-palvelussa Kyselystä tiedotettiin kolarilaisia yrityksiä sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa sekä puhelimitse. Lisäksi osallistumisesta kyselyyn tiedotettiin järjestetyssä työpajassa, johon osallistui noin 20 kolarilaista yrittäjää. Kyselyyn vastasi yhteensä 44 Kolarissa toimivaa yritystä. Internet-kysely sisälsi sekä pakollisia, että vapaaehtoisia kenttiä. Kyselyn pääkohdat olivat: Yrityksen toimiala ja maantieteelliset toiminta-alueet Kolarissa Tulot ja menot vuonna 2016 sekä arvio liikevaihdosta vuosina Investoinnit 2016 ja arvio investoinneista Arvio oman yrityksen toimialan investointien kehityksestä Henkilötyövuosien lukumäärä 2016 ja arvio sen kehityksestä Arvio työntekijöiden virallisesta kotikunnasta 2016 Arvio markkinaosuudesta 2016 ja sen kehityksestä Oman yrityksen investointien rahoittaminen ja jakautuminen laajennus- ja ylläpitoinvestointeihin Vapaaehtoisia kysymyksiä matkailualalle asiakaspaikkojen, asiakasmäärien ja käyttöasteen kehittymisestä Palaute kyselystä ja hankkeesta Internet-kysely on esitetty kokonaisuudessaan tämän raportin liitteessä 2. Kerätty aineisto tarkastettiin ja kyselyn täyttäneitä yrityksiä haastateltiin tietojen tarkastamiseksi tarpeen mukaan puhelimitse (noin 20 puhelinhaastattelua). Kaikki merkittävät muutokset aineistoon tehtiin yrittäjien hyväksynnällä. Kyselyssä toiminnanharjoittajat kertoivat, miten heidän liikevaihtonsa jakautuu seuraavien toimialojen välillä: Majoitustoiminta (esim. hotellit) Vapaa-ajan asuntojen omistus ja vuokraus (kun yritys omistaa vuokraamansa asunnot) Vapaa-ajan asuntojen vuokrauspalvelu (kun yritys ei omista vuokraamiaan asuntoja) Ravitsemistoiminta (ravintolat, kahvilat, baarit jne.) Kuljetus- ja liikenneala (ml. henkilökuljetus ja taksiliikenne) Poronhoito Ohjelmapalvelut (mm. safariyritykset) Rakentaminen 14 Copyright Gaia

16 Rautakauppa Muu tukku- ja vähittäiskauppa Teollisuus ja pienteollisuus Muu matkailun toimiala Muu toimiala Kyselyn vastausten käsittely Kunkin vastaajan päätoimialaksi tunnistettiin se toimiala, jonka liikevaihto edusti yli 60 % vastaajan kokonaisliikevaihdosta. Kolmen vastaajan osalta tällaista päätoimialaa ei ollut mahdollista määrittää. Tällaisella vastaajalla tulkittiin olevan kahden vastaajan kohdalla kaksi päätoimialaa ja yhden vastaajan kohdalla kolme päätoimialaa, joista kunkin päätoimialan osuus liikevaihdosta on %. Tällainen vastaus jaettiin tulosten analysointia varten 2-3 erilliseksi laskennalliseksi vastaukseksi sen mukaan montako päätoimialaa kyseiselle vastaajalle oli tunnistettu. Kullekin laskennalliselle vastaukselle määriteltiin yksi vastaajan tunnistetuista päätoimialoista. Edelleen kunkin laskennallisen vastauksen liikevaihto ja muut skaalautuvat vastausarvot kerrottiin kyseisen laskennallisen vastauksen päätoimialan osuudella vastaajan liikevaihdosta. Näin saatiin käsitelty vastausaineisto laskentaa varten niin, että kullakin vastauksella oli yksikäsitteinen päätoimiala. Käsittelyn seurauksena kolmen vastaajan vastaukset jakautuivat siis seitsemään (3+2+2=7) vastaukseen. Toisin sanoen käsitellyssä vastausaineistossa oli neljä (7-3=4) vastausta enemmän kuin varsinaisessa vastausaineistossa. Tämän jälkeen katsottiin, montako vastausta kullekin toimialalle saatiin. Joidenkin toimialojen osalta saatiin vain yksittäisiä vastauksia. Näissä tapauksissa toimialat joko niputettiin yhteen toisen toimialan kanssa tai pidettiin erillisinä, jos vastanneiden yritysten näkemys liiketoiminnan kehittymisestä poikkesi selvästi muista toimialoista (esim. rakentaminen ja kuljetus). Yhdistettyjä toimialoja olivat: Kaksi vapaa-ajan asuntoihin liittyvää toimialaa Rautakauppa sekä muu tukku- ja vähittäiskauppa Teollisuus ja pienteollisuus sekä muu toimiala Ohjelmapalvelut sekä muu matkailun toimiala Näin päästiin laskennassa käytettyyn toimialajakoon, jossa vastausten lukumäärä per toimiala oli alkuperäistä jakoa korkeampi. Käsittelemällä vastauksia toimialoina on etuna se, että yksittäisten vastausten vaikutus lopputulokseen on pienempi kuin, jos vastauksia käsiteltäisiin suoraan ryhmittelemättä. Arvioinnin tuloksissa ei kerrota kyselyyn vastanneiden, yksittäisten yritysten taloudellisia tunnuslukuja tai arvioita liiketoiminnan kehittymisestä, vaan toimialakohtaisia arvioita. Tämän jälkeen kyselyn toimialat jaettiin edelleen kahteen sektoriin: matkailu ja muut toimialat. Internet-kyselyn lisäksi kerättiin tietoa myös kahdesta muusta sektorista: kaivos ja kuntatalous. Laskennan tuloksia esitettiin tarpeen mukaan joko näin saadulla neljän sektorin tasolla tai tarkemman toimialaluokituksen tasolla. Kaivoksen ja kunnan tiedonkeruuta 15 Copyright Gaia

17 kuvaillaan seuraavissa luvuissa. Kuva 6 havainnollistaa tiedonkeruuta elinkeinonharjoittajilta (ylärivi), lopullista elinkeinojakoa (toinen rivi) ja neljää sektoria (kolmas rivi). Kuva 6. Tiedonkeruu, toimialajako ja sektorijako Tiedonkeruu kaivosyhtiöltä Hannukainen Mining Oy laati tätä selvitystä varten arvion kaivosyhtiön liiketoiminnan kehittymisestä vuosina skenaariossa A, eli siinä tapauksessa, että kaivoshanke toteutetaan, sekä skenaariossa B, eli siinä tapauksessa, että kaivoshanketta ei toteuteta. Lisäksi kaivosyhtiö toimitti tiedot vuoden 2016 toteutuneesta liiketoiminnasta. Kaivosyhtiön tekemät arviot liiketoiminnan kehittymisestä perustuvat kaivosyhtiön tämän hetkisiin suunnitelmiin ja tietoihin sekä Northland Mines Oy:n (jonka konkurssipesältä Hannukainen Mining Oy osti kaivosoikeudet vuonna 2015) tekemiin kannattavuuslaskelmiin. Northland Mines Oy:n kannattavuuslaskelmat perustuvat kuitenkin osittain erilaisiin suunnitelmiin esimerkiksi kaivoshankkeen tuotannon ylösajo on nyt suunniteltu tehtäväksi useammassa vaiheessa kuin Northland Mines Oy:n suunnitelmissa ja siksi tässä esitetyt luvut eivät kaikilta osin vastaa aikaisemmin laadittuja kannattavuuslaskelmia. Kaivosyhtiön suunnitelmat kaivoshankkeesta ja siten myös arviot kassavirran menoista ja tuloista tulevat edelleen tarkentumaan mm. vuonna 2017 tehtävien koekairausten ja rikastuskokeiden sekä muun koetoiminnan myötä. Kaivosyhtiön suunnitelmien mukaan kannattavuuslaskelman päivitys tehdään keväällä 2018 tarkempien tietojen valossa. Yhteenveto kaivosyhtiön tätä selvitystä varten tekemistä arvioista on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) niiltä osin, kun tiedot eivät ole luottamuksellisia. Lähtötiedot Skenaarioon A Kaivoshankkeen aikataulu ja tuotantotavoitteet Arviot kaivoksen työvoimasta sekä kassavirrasta perustuvat suunniteltuun kaivoksen rakentamis- ja käynnistämisaikatauluun. Kaivosyhtiön suunnitelman mukaan vuosina 2017 ja 2018 kaivoshanketta suunnitellaan ja sille haetaan tarvittavat luvat, sekä tehdään 16 Copyright Gaia

18 koekairauksia ja muuta koetoimintaa. Vuonna 2019 suunnittelu jatkuu, ja loppuvuodesta kaivoksen rakentamistyöt alkavat. Rakentamisvaihe jatkuu vuonna 2020 ja päättyy vuonna Kaivoksen tuotanto käynnistetään vuonna 2021 ja tuotantokapasiteettia nostetaan asteittain, kunnes saavutetaan maksimituotanto vuonna Vuonna 2025 kaivos jatkaa maksimituotannossa. Kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu vuotta, mutta kaivosyhtiön mukaan arvio toiminta-ajasta voi pidentyä lisämalmin koekairausten myötä. Tähän suunniteltuun aikatauluun perustuvat myös muiden aluetaloudelliseen arviointiin osallistuneiden yritysten arviot liiketoimintansa kehittymisestä skenaariossa A. Hannukainen Mining Oy:n vuosituotantotavoite rautarikasteelle täydessä toiminnassa on noin 2,0-2,2 Mt (rautapitoisuus arviolta 70 %) ja kupari-kultarikasteen vuosituotantotavoite on t (kuparipitoisuus arviolta noin 25 % ja kultapitoisuus noin 6-8 g/t). Kaivosyhtiön tätä selvitystä varten laatimat kassavirtalaskelmat perustuvat näihin tuotantomääriin ja pitoisuuksiin. Kaivosyhtiö on tehnyt tämän selvityksen laskelmia varten lisäksi oletuksen rikasteiden myyntihinnoista. Rautarikasteen hinnaksi on oletettu noin 80 USD/t (vastasi toukokuussa 2017 noin 75 /t). Kupari-kultarikasteen myyntihinta on laskettu kustannussäästönä rautarikasteen tuotantokustannuksista. Kupari-kultarikasteen myynnillä on suuri merkitys kaivoksen liiketoiminnalle. Kaivosyhtiö on arvioinut kupari-kultarikasteen laskennalliseksi myyntihinnaksi noin 1420 /t. Edellä mainitut arviot myyntihinnoista on oletettu samaksi koko tämän selvityksen tarkastelujakson ( ) ajalle. Todellisuudessa rikasteiden hinnat vaihtelevat päivittäin, eikä hintakehitystä vuosina voida ennalta tietää. Rikasteiden myyntihinnat vaikuttavat kuitenkin merkittävästi kaivosyhtiön kannattavuuteen. Rikasteiden markkinahinnoille on tehty herkkyystarkastelu, joka on esitetty 3.6. Kaivoshankkeen työvoima Kaivosyhtiöltä pyydettiin tietoja henkilötyövoiman käytöstä eri vaiheissa sekä arvioita työntekijöiden pysyvästä asuinpaikasta. Yhteenveto arvioista on esitetty alla (Taulukko 2). Kaivoksen rakennusvaiheen ( ) aikana kaivoksen arvioidaan työllistävän henkilötyövuotta. Tuotannon ( ) työllistämisvaikutukseksi arvioidaan noin henkilötyövuotta. Kolarilaisten työntekijöiden osuudeksi kaikista työntekijöistä arvioidaan % rakennusvaiheessa ( ). Erityisesti maa- ja vesirakentamiseen sekä kaivosalueen rakennusten rakentamiseen arvioidaan käytettävän pääasiassa kolarilaista työvoimaa. Koneasennuksiin ja muihin erityistä osaamista vaativiin rakennus- ja asennustöihin kaivosyhtiö arvioi tarvittavan enemmän Kolarin ulkopuolelta tulevaa työvoimaa. Kaivosyhtiö arvioi, että tuotannon alkuvaiheessa kaivoksella kävisi töissä etupäässä Kolarin ulkopuolella asuvia työntekijöitä (aluksi noin 60 % kaikista työntekijöistä), mutta Kolarissa asuvien työntekijöiden osuus kasvaisi ajan myötä vähitellen kaivoksella työskentelevien perheiden muuttaessa Kolariin, saavuttaen noin 60 % osuuden vuonna 2025 (ulkopaikkakuntalaisten osuuden ollessa noin 40 %). Kaivosyhtiön arvion mukaan Lapin muilla kaivoksilla työskentelee tällä hetkellä Kolarissa asuvia työntekijöitä, joista ainakin osa todennäköisesti siirtyisi työskentelemään Hannukaisen kaivokselle. Kaivosyhtiö arvioi, että 17 Copyright Gaia

19 viiden tuotantovuoden jälkeen yli 90 % kaivoksen työntekijöistä asuisi Lapin maakunnassa (tässä selvityksessä ei kuitenkaan arvioitu työllistämisvaikutuksia Lapin alueella). Kaivoksen ulkomaalaisten työntekijöiden osuuden kaivosyhtiö arvioi hyvin vähäiseksi. Kaivosyhtiön arviot työvoiman käytöstä perustuivat mm. Kittilän kultakaivoksen kokemuksiin. Taulukko 2. Hannukainen Mining Oy:n arvio työvoiman käytöstä, tuotantomääristä ja myyntituloista sekä investoinneista vuosina Arvio kaivosyhtiön kassavirroista Kaivosyhtiö toimitti tätä selvitystä varten yksityiskohtaisen arvion kassavirtalaskelmasta vuosille Kassavirtalaskelmassa huomioitiin kaikki oletetut tulot (rauta- ja kuparikultarikasteen myyntitulot sekä oman ja vieraan pääoman lisäys) sekä menot (henkilöstökulut, sähkö- ja polttoainekulut, kunnossapidon ja varaosien kulut, materiaalikulut, palvelukulut, investoinnit rakentamiseen ja laitteisiin, muut verot ja maksut - mukaan lukien maanomistajamaksut, kiinteistövero, yhteisövero ja kaavoitusmaksut - sekä rahoituskulut). Kaivosyhtiötä pyydettiin myös arvioimaan, mikä osuus kaivosyhtiön menoista kohdistuisi Kolariin, mikä muualle Suomeen ja mikä Suomen rajojen ulkopuolelle. Gaia Consulting Oy laati arvion kaivosyhtiön kiinteistöverosta Kolarin kunnan avustuksella. Arvion kaivoksen kaavoitusmaksuista teki Kolarin kunta. Arvio kassavirroista tehtiin siten, että kassavirran tulot ja menot ovat yhtä suuret vuoteen 2022 asti (kassaan jäävän rahan ollessa 0), ja sen jälkeen tuotannon saavutettua riittävä kapasiteetti - kaivosyhtiö arvioi kassavirran jäävän voitolliseksi. Kaivosyhtiö arvioi, että vuosina toiminta rahoitetaan Tapojärvi Oy:n omalla pääomalla, ja sen jälkeen pääasiassa vieraalla kotimaisella pääomalla. Toiminnan rahoituksesta ei kuitenkaan tätä selvitystä tehdessä ollut lopullista tietoa. 18 Copyright Gaia

20 Henkilöstökulujen arvoitiin muodostavan noin % kaivoksen menoista rakennusvaiheessa ja noin 15 % kaivoksen saavutettua maksimituotanto. Henkilöstökulut ovat maksimituotannon aikana arviolta noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kaivosyhtiön merkittävien investointien arvioitiin alkavan rakennustöiden käynnistyessä vuonna Arvio kokonaisinvestoinneista on esitetty yllä (Taulukko 2). Kokonaisinvestoinnit pitävät sisällään maa- ja vesirakentamisen investoinnit, muun rakentamisen investoinnit sekä laiteinvestoinnit. Lämpö arvioitiin ostettavaksi kolarilaiselta lämmöntoimittajalta ja sähkö ja polttoaineet muilta suomalaisilta toimittajilta. Kaivosyhtiö arvioi energian kulutuksen olevan verrattain vähäistä ennen vuotta Vuodesta 2022 alkaen tuotannon energiankulutus on helpompi arvioida. Kaivosyhtiön ostaessa urakoitsijoilta rakennusurakoita energian oletettiin kuuluvan urakkasopimukseen, jolloin kaivosyhtiö ei maksa energiankulutuksesta suoraan. Myös osa kunnossapito- ja materiaalikuluista kuuluu ostettaviin urakoihin. Kaivosyhtiön omia materiaalikuluja syntyy rikastuskemikaaleista, räjähdysaineista ja erilaisista jauhinkappaleista. Kaivosyhtiön ostamat palvelut pitävät sisällään mm. ruokalapalvelut, henkilöliikenteen, konsulttipalvelut, siivouksen sekä tieto- ja tietoliikennetekniikkapalvelut. Kunnossapidon ja varaosien hankintoihin kuuluu mm. laitteiden ja kulkuneuvojen renkaat, jotka arvioitiin hankittavan kolarilaiselta toimittajalta. Kaivosyhtiö arvioi, että yhteisöveron maksu Kolarin kunnalle alkaa vuonna 2022 toiminnan tultua voitolliseksi. Yhteisöveroa arvioidaan maksettavan aluksi noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Maksetun yhteisöverosumman arvioitiin saavuttavan maksimi noin 10 miljoonaa euroa vuonna Kaivosyhtiön arvio yhteisöverosta perustuu tämänhetkisiin kassavirtalaskelmiin. Kiinteistöveron maksun Kolarin kunnalle arvioitiin alkavan vuonna Kiinteistöveroa maksetaan sekä maapohjasta, että rakennuksista. Kaivosyhtiön maksettavaksi tulee lisäksi maanomistajamaksut, joka pitää sisällään louhintamaksut kaivospiirin maanomistajille, sekä korvaukset kaivospiirin maita käyttäville paliskunnille. Lähtötiedot Skenaarioon B Kaivosyhtiöltä kerättiin arvio liiketoiminnan kehityksestä myös Skenaariossa B eli siinä tapauksessa, että kaivoshanketta ei toteuteta. Kaivosyhtiö arvioi, että yrityksen toiminta olisi samanlaista kuin Skenaariossa A vuosina (suunnitteluvaihe), ja ero skenaarioiden välillä syntyisi vuodesta 2019 eteenpäin. Vuodelle 2019 kaivosyhtiö arvioi suurin piirtein yhtä suuren liikevaihdon kuin vuodelle 2017 (ollen pienempi kuin vuoden 2018 liikevaihto) ja sen jälkeen liikevaihdon oletettiin olevan 0 tarkastelujakson loppuun asti. Syytä kaivoshankkeen toteutumatta jäämiselle ei tässä selvityksessä määritelty Tiedonkeruu Kolarin kunnalta Kaivoksen lisäksi haastateltiin Kolarin kunnan edustajia. Haastatteluista saadut keskeisimmät kuntatalouden oletukset on lueteltu luvussa Tämän lisäksi kuntatalouden osalta kerättiin laskennan vuoden 2016 lähtötietoa kunnan tilinpäätöksestä, 19 Copyright Gaia

21 toimintakertomuksesta ja Tilastokeskukselta. Näiden perusteella saatiin mm. seuraavat tiedot kuntataloudesta vuonna 2016: Kunnan kokonaisliikevaihto vuonna 2016: 32,7 M. o Kunnan tulovero 10,2 M o Osuus yhteisöveron tuotosta 0,63 M o Kiinteistövero 3,1 M o Valtionosuudet 14,2 M o Hallinnon ja taloudet, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä teknisen toimen tulot yht. 4,6 M Kunnan väkiluku: hlö ja muutos edellisestä vuodesta -0,5 %. o Työvoimaa yhteensä 1829 hlö o Kunnan työttömyysaste: 17 % o Työttömiä 316 hlö Muu tiedonkeruu Kolarin ja Muonion paliskuntien näkemykset porotalouden kehittymisestä kahdessa eri skenaariossa selvitettiin haastattelemalla paliskuntien poroisäntiä ja poromiehiä. Poronhoidon talousnäkökulmista haastateltiin lisäksi Paliskuntain yhdistystä. Paliskunnilta kerättiin seuraavat tiedot mallinnusta varten: Paliskunnan koko (osakkaiden ja poromiesten lukumäärä ja porojen lukumäärä) ja arvio kehityksestä Teuraiden keskimääräinen lukumäärä vuodessa ja arvio kehityksestä Teuraiden arvioitu keskipaino ja arvio kehityksestä Teuraan kilohinta ja arvio kehityksestä Keskimääräinen liikevoitto per lukuporo ja arvio kehityksestä Lisäksi haastateltiin kolmea ulkomaista matkanjärjestäjää. Matkanjärjestäjiltä pyydettiin arvioita heidän liiketoimintansa kehityksestä Ylläksen matkailukeskuksessa siinä tapauksessa että kaivoshanke toteutuu tai se ei toteudu. Yhteenveto ulkomaisten matkanjärjestäjien haastatteluista on esitetty liitteessä 3. Kolarissa toimivien yritysten näkemyksiä matkailualan kehityksestä verrattiin matkanjärjestäjien antamiin laadullisiin arvioihin kaivoshankkeen vaikutuksista. Näiden haastattelujen vastauksia ei kuitenkaan suoraan käytetty hyväksi laskennassa, sillä ulkomaisten matkanjärjestäjien toiminnan vaikutus Kolariin näkyy kolarilaisten yritysten kassavirroissa, joista kerättiin tietoa. 20 Copyright Gaia

22 2.2.5 Tiedonkeruun tulokset Yhteensä laskennassa on aineistoa 48 toiminnanharjoittajalta Kolarissa. Tämä edustaa 52 % markkinaosuutta koko Kolarin liiketoiminnasta (sisältäen kuntasektorin) vuonna Vastausten määrä on riittävä kattavan tiedon saamiseksi kolarilaisten yrittäjien näkemyksistä heidän liiketoimintansa kehittymisestä kahdessa eri skenaariossa. Alla (Kuva 7) näkyy vastausten lukumäärä ja niiden edustama liikevaihto elinkeinoittain. M 40 40,0 Loput Kolarin markkinasta Vastanneiden yritysten liikevaihto 35 32, , ,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 32,7 Kolarin kunta 16,7 5,7 11,0 Ohjelmapalvelut 16,5 14,1 2,5 Muu toimiala 15,7 6,1 9,6 11,8 10,5 1,3 Rakentaminen Ravitsemistoiminta Kuljetusja liikenne 10,0 2,0 8,0 Vapaa-ajan asunnot 9,9 4,1 5,8 Majoitus 8,2 7,2 1,0 0,7 Poronhoito n ,4 Kaivos Kuva 7. Aineiston tuottamiseen osallistuneiden yritysten markkinaosuus ja lukumäärä vuonna Vastausten lukumäärien laskennassa kolme Internet-vastausta on jaettu seitsemäksi vastaukseksi kappaleen kuvauksen mukaisesti. 21 Copyright Gaia

23 Vastanneiden elinkeinonharjoittajien maantieteellinen jakauma painottui Äkäslompolon ja Ylläsjärven tunturialueille. Alla olevassa kuvassa (Kuva 8) on havainnollistettu vastausten maantieteellistä jakaumaa. Kuvassa olevia lukumääriä arvioitaessa on huomioitava, että vastaajat ovat voineet valita useamman kuin yhden maantieteellisen toiminta-alueen. lkm Äkäslompolo Ylläsjärvi Kolarin kirkonkylä Muu Kolari Huom. Yritykset ovat voineet ilmoittaa useamman maantieteellisen alueen, jolla ne toimivat Luosu Hannukainen Kurtakko Kuva 8. Aineiston tuottamiseen osallistuneiden toiminnanharjoittajien maantieteellinen jakauma. 2.3 Laskenta Lähtökohdat Laskenta perustui kassavirtapohjaiseen tarkasteluun yritysten ja kunnan liiketoiminnasta ryhmiteltynä elinkeinoihin. Maantieteellisesti elinkeinot rajattiin Kolarin kuntaan eikä Kolarin kunnan sisäistä aluejakoa huomioitu laskennassa. Laskennan taustalla olevaan viitekehykseen kuuluvat rahavirtojen tarkastelutasot, jotka on kuvattu lyhyesti alla: 1. Kolarissa syntyvä liikevaihto ja muut tulot toimialoittain 2. Ensimmäisen tason liikevaihtojen kanavoituminen yrityksiltä palkkakuluihin, veroihin ja muille yrityksille. 3. Toisen tason rahavirtojen kanavoituminen edelleen yksityishenkilöiltä, julkiselta sektorilta tai muilta yrityksiltä eteenpäin muille toimijoille. 22 Copyright Gaia

24 n. Taso n: rahavirtojen kanavoitumista on periaatteessa mahdollista tarkastella loputtoman monta askelta eteenpäin edelliseltä toimijalta seuraavalle toimijalle. Tämän hankkeen laskennan lähtökohta oli taso 1 ja laskennan laajuus ulottui tasolle 2 asti (Kuva 9). Tuloksissa esitetyt liikevaihdot viittaavat tasoon 1 ja rahavirtojen kohdistumiset tasoon 2. Rahavirtojen kohdistumista tasolla 3 ja siitä eteenpäin ei huomioitu tässä hankkeessa. Taso Kuvaus Laskennan laajuus Taso 1 Kolarissa syntyvä liikevaihto ja muut tulot toimialoittain Kuntatalous Matkailuelinkeino Muut elinkeinot Kaivos Kolarin aluetalous Taso 2 Ensimmäisen tason liikevaihtojen kanavoituminen yrityksiltä palkkakuluihin, veroihin ja muille yrityksille Kolariin Muualle Suomeen Ulkomaille Taso 3 Toisen tason rahavirtojen kanavoituminen edelleen yksityishenkilöiltä, julkiselta sektorilta tai muilta yrityksiltä eteenpäin muille toimijoille Rahavirtojen kohdistumista ei huomioida Kuva 9. Laskennan lähtökohtana oleva rahavirtojen kanavoituminen eri tasoilla Alla (Kuva 10) on havainnollistettu kuvitteellisella esimerkillä Kolarissa toimivan yrityksen rahavirtojen kanavoituminen. Kuvassa näkyy miten yrityksen tulot (vasemmalla, taso 1) jakautuvat eri kulueriin ja kanavoituvat eri toimijoille (oikealla, taso 2). 23 Copyright Gaia

25 Henkilöstökulut: eur Materiaali- ja raaka-ainekulut: eur Palkat Kolariin eur Palkat muualle Suomeen eur Verot Kolariin eur Verot muualle Suomeen eur Yrittäjille Kolariin eur Yrittäjille muualle Suomeen eur Yrittäjille ulkomaille eur Toiminnan tuotot (liikevaihto): 1 milj. eur Oman pääoman lisäys: eur Vieraan pääoman lisäys: 0 eur Tulot yht. 1,1 milj. eur Vuokrakulut: eur Ulkopuoliset palvelut: eur Muut kulut: eur Yhteisövero: eur Valmistevero: eur Kiinteistövero: eur Rahoituskulut: 0 eur Yrittäjille Kolariin eur Yrittäjille muualle Suomeen eur Yrittäjille Kolariin 8000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 2000 eur Yrittäjille Kolariin eur Yrittäjille muualle Suomeen eur Yrittäjille ulkomaille eur Verot Kolariin 9000 eur Verot muualle Suomeen eur Verot muualle Suomeen eur Verot Kolariin eur Yrittäjille muualle Suomeen 0 eur Yhteensä Kolarin aluetalouteen: Verot: eur Palkat: eur Yrittäjille: eur Yhteensä muualle Suomeen: Verot: eur Palkat: eur Yrittäjille: eur Yhteensä ulkomaille: Yrittäjille: eur Investoinnit: eur Yrittäjille Kolariin eur Yrittäjille muualle Suomeen eur Yrittäjille ulkomaille 5000 eur Osingot omistajalle: eur Verot muualle Suomeen 3000 eur Palkat Kolariin 4000 eur Palkat muualle Suomeen 3000 eur Menot yht. 1,02 milj. eur Kuva 10. Kuvitteellinen laskentaesimerkki Kolarissa toimivasta ravitsemusalan yrityksestä Oletukset Laskennassa käytettiin lukuisia oletuksia. Periaate oletusten muodostamisessa oli seuraavan prioriteettijärjestyksen noudattaminen: 1. Elinkeinonharjoittajan antama tieto (vuosi 2016, 2017) 2. Elinkeinonharjoittajan antama arvio (vuodet ) 3. Asiantuntijan tieto perustuen tilastotietoon tai aiempiin selvityksiin 4. Asiantuntija-arvio Rahavirtojen kohdentuminen Laskennassa tehtiin oletus jokaisen toimialan rahavirran jokaisen menokategorian kohdentumisesta. Kohdentuminen ryhmiteltiin alueellisesti Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille sekä vastaanottajaryhmiin: yksityishenkilöiden tulot, yrittäjien tulot ja julkisen sektorin tulot. Oletusten tekemistä varten haastateltiin useita kolarilaisia yrityksiä rahavirtojen kohdistumisesta. Seuraavassa on esitetty oletukset kaikkien muiden toimialojen toimialoille paitsi kaivosyhtiön ja kunnan osalta: Yhteisövero: Kolariin 30 %, muualle Suomeen 70 % 24 Copyright Gaia

26 Valmistevero: Muualle Suomeen 100 % Kiinteistövero: Kolariin 100 % Rahoituskulut: Muualle Suomeen 100 % Omistajille maksettavat osingot: 30 % verot muualle Suomeen, 40 % palkat Kolariin, 30 % palkat muualle Suomeen. Vuokrakulut: 90 % yrityksille Kolariin, 10 % yrityksille muualle Suomeen Investoinnit: 50 % yrityksille Kolariin, 40 % yrityksille muualle Suomeen, 10 % yrityksille ulkomaille Ulkopuoliset palvelut: yrityksille Kolariin 80 %, yrityksille muualle Suomeen 20 % Muut kulut: yrityksille Kolariin 10 %, yrityksille muualle Suomeen 80 % ja yrityksille ulkomaille. Materiaali- ja raaka-ainekulut: yrityksille Kolariin 10 %, yrityksille muualle Suomeen 80 % ja yrityksille ulkomaille 10 %. o Tukku- ja vähittäiskaupalle tehtiin muista toimialoista poikkeava oletus: yrityksille Kolariin 5 %, yrityksille muualle Suomeen 80 % ja yrityksille ulkomaille 15 %. Henkilöstökulujen kohdentuminen laskettiin toimialakohtaisesti yrityksiltä kerätyn henkilöstökulutiedon ja työntekijöiden kotipaikkakuntatiedon pohjalta. Oletukset on esitetty alla (Taulukko 3). Taulukko 3 Käytetyt oletukset henkilöstökulujen kohdentumisessa toimialakohtaisesti. Verot Ko- Verot muualle Verot Palkat Palkat muualle Palkat lariin Suomeen ulkomaille Kolariin Suomeen ulkomaille Majoitustoiminta 15 % 29 % 0 % 25 % 31 % 1 % Vapaa-ajan asuntojen omistus ja vuokraus 18 % 23 % 2 % 31 % 22 % 5 % Ravitsemistoiminta 13 % 30 % 1 % 22 % 33 % 1 % Kuljetus- ja liikenneala 32 % 11 % 0 % 54 % 3 % 0 % Poronhoito 34 % 9 % 0 % 57 % 0 % 0 % Ohjelmapalvelut 17 % 26 % 1 % 29 % 26 % 2 % Rakentaminen 34 % 9 % 0 % 57 % 0 % 0 % Muu tukku- ja vähittäiskauppa 30 % 13 % 0 % 51 % 6 % 1 % Muu toimiala 27 % 16 % 0 % 45 % 12 % 0 % 25 Copyright Gaia

27 Kuntatalouden rahavirtojen oletettiin kohdistuvan seuraavasti: Henkilöstökulut: 31 % verot Kolariin, 13 % verot muualle Suomeen, 51 % palkat Kolariin, 6 % palkat muualle Suomeen Investoinnit: 25 % yrityksille Kolariin, 75 % yrityksille muualle Suomeen Muut kulut: 50 % yrityksille Kolariin, 50 % yrityksille muualle Suomeen Henkilöstökulujen oletukset ovat Gaian arvioimia ja investoinnit sekä muut kulut kunnan arvioimia. Kaivosyhtiön oletukset rahavirtojen kohdentumisesta ovat pääsääntöisesti kaivosyhtiön itse tekemiä. Kaivos on tehnyt kohdentumisarviot jokaiselle tarkasteluvuodelle erikseen. Poikkeuksena on verotus, jonka kohdentumisen Gaia arvioi niin, että yhteisövero ja kiinteistövero kohdistuvat Kolariin ja muualle Suomeen samassa suhteessa kuin muillakin toimialoilla. Muut laskennassa käytetyt oletukset Muut laskennassa käytetyt oletukset on listattu alle (Taulukko 4). Taulukko 4. Muut laskennassa käytetyt oletukset. Oletus Arvo Lähde USD-EUR valuuttakurssi rautarikasteen hinnan laskemisessa vuoteen 2025 asti , Keskiarvokurssi x-for-business/historicalrates. Katsottu Kolariin muuttavien työntekijöiden määrä yhtä uutta työpaikkaa kohti (Kaikki toimialat paitsi kaivosteollisuus. Uusiin työpaikkoihin työllistyy joko kolarilainen, muualta Kolarissa työssä käyvä tai Kolariin muuttava henkilö.) 0,28 Oletus perustuen raporttiin Työllistämisen haasteita ja mahdollisuuksia, Kolarin kunta, Uusien kolarilaisten perheenjäsenten lukumäärä uutta kuntaan muuttanutta työntekijää kohtaan 1,0 Kolarin kunnan haastattelu Kunnan työntekijöiden lukumäärän ja henkilötyövuosien suhdeluku 0,9 Kolarin kunnan haastattelu ja Gaia Consultingin asiantuntijaarvio 26 Copyright Gaia

28 Oletus Arvo Lähde Kolarin asumisväljyys 43,1 m2/hlö katsottu Kunnan osuus uusien asukkaiden tarvitsemisesta asuinrakentamisesta Kaivosyhtiön kiinteistövero (oletettu maksettavaksi 50 %:sti vuonna 2020 ja 2021 eteenpäin 100 %:sti) 25 % Kolarin kunnan haastattelu Gaian asiantuntija-arvio Kolarin kunnan haastatteluun perustuen Valtiolle keskimäärin maksettava tulovero 3,5 % Palkansaajan tuloverotuksen rakenne, at.fi/luvut/laskelmat/, katsottu Kolarin kunnan efektiivinen veroaste 4 12,68 % Kolarin kunnan haastattelu Muiden Suomen kuntien efektiivinen veroaste 5 14,44 % Kuntaliitto, asiantuntijapalvelut/talous /kuntien-veroprosentit-jaefektiiviset-veroasteet Inflaatio ,4 % Gaian asiantuntija-arvio Matkailun kasvu vuonna % Lapin suhdannekatsaus 2017 ja suhdanteet Asuintalon keskirakennuskustannus 2,0 k /m2 Kolarin kunnan haastattelu Efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan tosiasiassa maksuunpantujen verojen suhdetta tuloihin. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentti (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. 5 Efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan tosiasiassa maksuunpantujen verojen suhdetta tuloihin. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentti (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. 27 Copyright Gaia

29 Oletus Arvo Lähde Kunnan osuus yhteisöverosta 30,34 % Irma Nukari, Veronsaajien tilitykset, Verohallinto, Kolarilaisten työntekijöiden osuus Kolarin kunnan henkilöstöstä 90 % Kolarin kunnan haastattelu Kolarilaisten työttömien määrä, joiden oletetaan työllistyvän uusiin syntyviin työpaikkoihin ensisijaisesti Kolariin pysyvästi muuttavaan työvoimaan nähden. 100 hlö Kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraava ohjausryhmä, Niiden kolarilaisten työntekijöiden lukumäärä, jotka työllistyvät kaivokselle (skenaariossa A) sopivan pätevyyden ansiosta 30 hlö Kaivosyhtiön haastattelu Menetelmä Liikevaihdot vuonna 2016 Eri toimialojen (pl. kunta ja kaivos) liikevaihtojen määrittämiseksi vuodelle 2016 otettiin lähtökohdaksi Tilastokeskuksen kuntakohtaiset toimipaikkatilastot, josta saatiin eri toimialojen koot vuonna Tilastokeskuksen tiedon perusteella kokonaisliikevaihdoksi Kolarissa vuonna 2015 saatiin 121 M, josta matkailusektorin osuus on 57 M. Tilastokeskuksen toimialaluokitus ei ollut täysin yhteensopiva internet-kyselyssä käytetyn toimialaluokituksen kanssa. Tämän takia tehtiin oletus Tilastokeskuksen luokkien liikevaihtojen allokoitumisesta laskennassa käytettyyn luokitukseen. Allokoinnissa pyrittiin noudattamaan Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailutoimialan ryhmittelystä 6. Allokoinnin perusteella saatiin laskettua toimialojen liikevaihdot vuodelle Vuoden 2016 toimialakohtaiset liikevaihdot laskettiin kasvattamalla matkailusektorin elinkeinojen liikevaihtoja matkailusektorille oletetulla kasvulla vuonna 2016 (14 %). Muiden elinkeinojen osalta vuoden 2015 liikevaihtoa kasvatettiin inflaatiolla vuoden 2016 liikevaihdon määrittämiseksi. Näin saatu vuoden 2016 kokonaisliikevaihto (pl. kunta ja kaivos) on 129 M, josta matkailusektorin osuus on 65 M. Elinkeinojen jakautuminen matkailusektoriin ja muihin elinkeinoihin on kuvattu luvussa Työ- ja elinkeinoministeriö (2015a). Matkailutilinpito. Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, TEM raportteja 2/ Copyright Gaia

30 Poronhoidon käsittely oli muista elinkeinoista poikkeava. Tämä johtui siitä, että Tilastokeskuksen tiedoissa ei ole eritelty poronhoitoa. Lisäksi poronhoidosta saatiin luotettavaa tietoa kolmen poronhoitoon liittyvän haastattelun avulla. Haastattelujen perusteella Kolarin poronhoitoelinkeinon kooksi vuonna 2016 määriteltiin 0,7 M. Poronhoidosta syntyvä epäsuora liiketoiminta (kuten poronlihan jatkojalostus) ei sisälly tässä laskelmassa poronhoitoelinkeinoon vaan kategoriaan muut elinkeinot. Kaivosyhtiön osalta vuoden 2016 liikevaihto saatiin suoraan kaivosyhtiöltä ja kuntasektorin osalta suoraan kunnan tilinpäätöksestä. Matkailu- ja muiden sektorien laskenta Tiedonkeruun pohjalta laskettiin ennusteet siitä, miten liikevaihdot kehittyvät vuodesta 2016 vuoteen 2025 kullakin toimialalla. Laskenta toteutettiin liikevaihdolla painotettuna keskiarvona niin, että suurimpien yritysten kasvunäkymät painoivat enemmän kuin pienimpien yritysten antamat kasvunäkymät. Saatujen elinkeinokohtaisten kasvulukujen perusteella laskettiin vuoden 2016 elinkeinojen liikevaihtojen perusteella liikevaihdot vuoteen 2025 asti. Muiden muuttujien kuin liikevaihdon osalta (esim. käytetyt henkilötyövuodet ja investointimäärät) 2016 lähtötason suuruus toimialoittain määriteltiin tiedonkeruun tulosten perusteella. Tämä tehtiin skaalaamalla vastaajien yhteenlaskettu arvo vuodelle 2016 koko toimialan tasolle sen perusteella, mikä oli vastaajien ja toimialalle määritellyn liikavaihdon suhdeluku. Saatua 2016 lukuarvoa kasvatettiin tiedonkeruun pohjalta saatujen ennusteiden mukaisesti vuoteen 2025 asti, kuten liikevaihdon tapauksessa. Tiedonkeruusta saatu vuoden 2016 menojen jakauma laajennettiin koskemaan myös vuosia Näin saatiin kunkin toimialan menot menokategorioittain vuoteen 2025 saakka. Menorahavirrat kunkin toimialan osalta allokoitiin eri maantieteellisille alueille ja vastaanottajatahoille luvussa kuvattujen rahavirtojen kohdentumisoletusten mukaisesti. Toimialojen tuottamat rahavirrat eri allokaatiokohteisiin laskettiin allokaatiokohdekohtaisesti yhteen. Yhteenlasketut luvut on esitetty laskelman tuloksina. Kaivos ja kuntasektori Kaivosyhtiön pyydettiin ja saatiin suoraan tarvittavat luvut vuosille Näiden perusteella laskettiin rahavirtojen kohdentumiset vastaavalla tavalla kuten muiden elinkeinojen osalta. Kuntasektorin osalta vuosien saadut tuloverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot laskettiin muiden sektorien laskennan perusteella saaduista luvuista. Valtionosuudet vuodelle 2017 pohjautuvat kunnan omaan arvioon ja vuoden 2018 osalta Perlacon tekemään ennusteeseen. Vuosina valtionosuuksien oletettiin pysyvän vakiona. Kunnan toimintatuotot vuonna perustuivat toteutuneisiin toimintatuottoihin vuonna 2016 niin, että niitä skaalattiin 2-3 % ylöspäin kasvavan väkiluvun perusteella (riippuen skenaariosta). Väkiluvun kasvu laskettiin muiden sektorien synnyttämien uusien 29 Copyright Gaia

31 pitkäaikaisten työpaikkojen pohjalta. Kunnan kokonaisliikevaihto saatiin laskemalla yhteen tuloverot, yhteisöverot, kiinteistöverot, valtionosuudet sekä toimintatuotot. Kuntasektorin menot oletettiin yhtä suuriksi kuin tulot. Niiden jakaumaan kuitenkin vaikutti pitkäaikaisen työvoiman oletetun Kolariin kohdistuvan muuton vaikutukset kunnan investointitarpeisiin asuinrakentamisessa. Lisäksi henkilöstökulujen osuuteen vaikutti oletettu kunnan toimintojen henkilöstön tarpeen kasvu väkiluvun kasvaessa. Investointien ja henkilöstökulujen jälkeen jäljelle jäävä raha kuntataloudessa oletettiin kuuluvan laskennallisesti kustannuskategoriaan muut kulut. Kunnan menojen kohdentuminen laskettiin vastaavalla tavalla kuin muilla sektoreilla käyttäen oletuksia, jotka on kuvattu luvussa Copyright Gaia

32 3 Arvioinnin tulokset: Kolarin aluetalouden kehitys Aluetalous vuonna 2016 Aineiston tuottamiseen osallistuneet kolarilaiset toiminnanharjoittajat kertoivat toimintansa toteutuneet talousluvut vuodelle Kerätyistä tiedoista saatiin laskennan lähtötilanne, johon arvioitua liiketoiminnan kehitystä voidaan verrata. Kerättyjen tietojen perusteella laskettiin Kolarin eri toimialojen liikevaihdot ja työvoima henkilötyövuosissa vuonna Laskennan tulokset on esitetty alla (Taulukko 5). Taulukko 5. Kolarin eri sektoreiden koot vuonna 2016 kerätyn aineiston perusteella. Matkailu Kuntasektori Muut toimialat Kaivos- teollisuus Liikevaihto (M ) ,37 Työvoima (htv) Toiminnanharjoittajilta kerättiin lisäksi tieto toiminnan kulurakenteesta vuonna Kulurakenteen ja kappaleessa esitettyjen rahavirtojen kohdentumista koskevien oletusten perusteella laskettiin, mihin Kolarin aluetaloudesta tulevat rahavirrat kohdistuivat vuonna 2016 (Kuva 11). Rahavirtojen kohdistuminen laskettiin alueellisesti (Kolari, muu Suomi, ulkomaat) sekä eri vastaanottajille (yrittäjät, palkansaajat ja julkinen sektori). Rahavirtojen jakautuminen vuonna 2016 on kuvattu alla. Kuva 11. Kolarista tulevien rahavirtojen kohdentuminen vuonna 2016, miljoonaa euroa (M ) 31 Copyright Gaia

33 3.2 Toimialojen liikevaihdon kehitys Laskennan tuloksena saatiin liikevaihdon kehitys sektoreittain vuoteen 2025 asti kahdessa skenaariossa (Kuva 12). Tulosten mukaan kaivosyhtiön liikevaihto maksimituotannossa (2024 alkaen) on suurempi kuin muiden toimialojen liikevaihto yhteensä. Matkailusektorin liikevaihto pienenee noin 18 % vuodesta 2016 skenaariossa A, kun vastaavasti skenaariossa B liikevaihto kasvaa noin 115 % vuosien 2016 ja 2025 välillä. Kuntasektorin liikevaihto ei merkittävästi eroa skenaarioiden välillä suhteutettuna koko aluetalouteen. Muille toimialoille skenaario B tuottaa hieman suurempaa liikevaihtoa kuin skenaario A. Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 450 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta Liikevaihto, M Vuotuinen kasvu, % Kaivos -2,2 % +2,0 % +8,9 % +1,1 % Matkailu Kunta 50 +2,8 % +3,1 % Muut Kuva 12. Kolarin sektoreiden liikevaihdon kehitys sektoreittain vuosina , miljoonaa euroa (M ) Skenaariossa A toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto vuosina on merkittävästi suurempi kuin skenaariossa B kaivoshankkeen takia. Kaivoksen tuottamasta kassavirrasta suuri osa päätyy kuitenkin Kolarin ulkopuolelle noin 85 % kaivosyhtiön liikevaihdosta vuosien 2017 ja 2025 välillä. Seuraavassa diagrammissa (Kuva 13) näkyy matkailusektorin toimialojen ja sektorin muut toimialojen vuotuiset prosentuaaliset kasvut koko ajanjaksolla Vihreät palkit viittaavat skenaarioon A ja siniset palkit skenaarioon B. Violetilla pohjalla ovat ne toimialat, jotka kokevat oman kehityksensä merkittävästi myönteisemmäksi, jos kaivoshanketta ei toteuteta. Näistä vapaa-ajan asuntojen liikevaihtonäkymät heikkenevät eniten kaivoksen toteutuessa. Keltaisella pohjalla oleva rakentaminen on ainoa toimiala joka on arvioinut oman kehityksensä myönteisemmäksi, jos kaivos rakennetaan. 32 Copyright Gaia

34 ,7 11,3 8,5 0,5 10,6 3,5 0,4 2,0 4,7 Skenaario A Skenaario B 5,8 3,2 3,3 7,5 0, ,5-4,7-1,8 Kasvu yli 5% suurempi Kasvu yli 5% pienempi kaivoksen toteutuessa kaivoksen toteutuessa ,5 Ravitsemistoiminta Vapaaajan asunnot Ohjelmapalvelut Majoitus Muu toimiala Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetusja liikenne Poronhoito Rakentaminen Kuva 13. Elinkeinojen keskimääräinen vuotuinen kasvu vuosina , % 3.3 Rahavirtojen jakautuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille Kolarin aluetalouden kumulatiivisten rahavirtojen jakautuminen vuosina skenaariossa A ja B on esitetty alla (Kuva 14, Kuva 15). Kuva 14. Kolarin tulevien rahavirtojen kohdentuminen vuosina skenaariossa A, miljoonaa euroa (M ) 33 Copyright Gaia

35 Kuva 15. Kolarin tulevien rahavirtojen kohdentuminen vuosina skenaariossa B, miljoonaa euroa (M ) Seuraavassa kuvassa (Kuva 16) on esitetty vain Kolariin aluetalouteen kohdistuvat rahavirrat vuosi kerrallaan. Skenaariossa A kaivoksen rakentamisvuosina alueelle jää enemmän rahaa kuin muina vuosina tai kuin skenaariossa B. Skenaarion A poikkeavan korkeat rahavirrat vuosina 2019 ja 2020 johtuvat kolarilaisille maa- ja vesirakennusyrityksille kohdistuvista kaivoksen rakennusinvestoinneista. Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta Kunnalle Yksityishenkilöille Yrittäjille 2025 Kuva 16. Kolarin tulevien rahavirtojen kohdentuminen Kolariin vuosina , miljoonaa euroa (M ) Alla (Kuva 17) on esitetty yhteenveto Kolariin kohdistuvista rahavirroista kumulatiivisesti vuosina Kuvasta nähdään, että kunnalle tulevat verotulot ja palkansaajien saamat palkkatulot ovat suuremmat skenaariossa A kuin skenaariossa B. Toisaalta rahavirrat 34 Copyright Gaia

36 yrityksille Kolarissa ovat suuremmat skenaariossa B kuin skenaariossa A. Aluetalouteen yhteensä jäävät rahavirrat koko tarkastelujaksolla on noin 5 % enemmän skenaariossa B kuin skenaariossa A. Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan Työvoiman käyttö Kolarissa Rahavirrat yksityishenkilöille Rahavirrat Kolarin kunnalle Rahavirrat yrityksille Kolarissa htv 258 milj. eur 184 milj. eur 339 milj. eur Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta htv 229 milj. eur 163 milj. eur 427 milj. eur Kuva 17. Yhteenveto vaikutuksista Kolarin aluetalouteen vuosina , kumulatiivinen, miljoonaa euroa (M ) 3.4 Työpaikkojen kehitys Kummassakin skenaariossa syntyy uusia työpaikkoja, joiden ansiosta Kolarin työllisyysaste ja väkiluku kasvavat. Skenaario B työllistää noin 7 % enemmän kuin Skenaario A vuosina Palkansaajien palkkatulo jää kuitenkin alemmaksi skenaariossa B. Alla (Kuva 18) on esitetty arvio Kolarissa käytettävän työvoiman kehityksestä vuosina kahdessa skenaariossa. Matkailusektorin työvoima kasvaa skenaariossa B yli 80 % tarkastelujaksolla , kun taas skenaariossa A työvoima vähenee noin 30 % samalla jaksolla. Kaivoshanke työllistää enimmillään noin 500 henkilötyövuotta vuodessa (skenaario A) rakennusvaiheen aikana. Matkailusektori työllistää enimmillään noin henkilötyövuotta vuonna 2025 (skenaario B). Tulosten perusteella matkailu on työvoimaintensiivisempää kuin kaivostoiminta, eli 1 M liikevaihtoa työllistää matkailussa selvästi enemmän kuin 1 M kaivostoiminnassa. Kuntasektorin työpaikoissa ei ole merkittävää vaihtelua skenaarioiden välillä. Muille toimialoille skenaario A on hieman suotuisampi työpaikkojen kannalta. 35 Copyright Gaia

37 Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta Työvoiman käyttö, HTV Kaivos Vuotuinen kasvu, % -3,1 % +0,2 % +8,1 % +0,2 % Matkailu Kunta ,4 % +1,1 % Muut Kuva 18. Työvoiman käyttö Kolarissa vuosina , henkilötyövuotta 3.5 Investointien kehitys Kaivosyhtiön investoinnit ovat suurimmillaan rakentamisvuosina , jolloin investointeja tehdään moninkertainen määrä muihin vuosiin verrattuna. Matkailun investoinnit kasvavat voimakkaasti vuodesta 2016 skenaariossa B ja pienenevät voimakkaasti skenaariossa A. Matkailuelinkeinon investoinnit ovat joinakin vuosina poikkeavan korkeat yksittäisten yritysten suunnittelemien hankkeiden (esim. hotellihankkeet) johdosta. Alla (Kuva 19) on esitetty investointien kehitys Kolarissa vuosina kahdessa skenaariossa. 36 Copyright Gaia

38 Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 100 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta Investoinnit, M Muut 2020 Kaivos 2022 Kunta Matkailu Kunta Kuva 19. Investoinnit Kolarissa vuosina , miljoonaa euroa (M ) 3.6 Tulosten herkkyystarkastelu Tehdyt herkkyystarkastelut Arvioinnin tuloksiin tehtiin herkkyystarkastelut rikasteiden hinnoista, matkailusektorin kasvuvauhdista ja rahavirtojen kohdentumisesta. Mikään herkkyystarkastelu ei vaikuta skenaarioiden keskinäiseen suuruusjärjestykseen tarkastelluilla mittareilla. Muutoksia tapahtuu kuitenkin absoluuttisissa rahavirroissa Rikasteiden hinnat Kaivos perusti antamansa tiedot oletukselle, että rautarikasteen hinta olisi n. 75 /t ja kuparikultarikasteen hinta n /t. Tässä herkkyystarkastelussa tarkasteltiin, millä tavalla rahavirrat kohdistuisivat Kolarin aluetalouteen, jos nämä rikasteiden hinnat olisivatkin erilaiset kuin oletettiin. Molempien rikasteiden osalta tehtiin yhtä suuri suhteellinen muutos ylös- ja alaspäin. Ylöspäin tehdyissä oletuksissa rautarikasteen hinta on 100 /t ja kuparikultarikasteen hinta noin 1900 /t. Alaspäin tehdyissä oletuksissa rautarikasteen hinta on 60 /t ja kupari-kultarikasteen hinta noin /t. Tässä tarkastelussa oletettiin, etteivät rikasteiden hintamuutokset vaikuta kaivoksen toimintaan, tuotantoon, työllistämiseen eikä kustannuksiin. Sen sijaan oletettiin, että muutos näkyy kaivoksen tekemässä voitossa, yhteisöverossa ja vieraan pääoman muutoksessa. Yhteisöverosta osa ohjautuu valtiolle ja osa Kolarin kunnalle, jonka oletettiin käyttävän siitä osa hankintoihin kolarilaisilta yrityksiltä. Voiton oletettiin ohjautuvan muille suomalaisille yrittäjille, koska kaivosyhtiön omistaa Kolarin ulkopuolelle rekisteröitynyt suomalainen yritys. 37 Copyright Gaia

39 Herkkyystarkastelun tuloksissa (Kuva 20) on merkitty ylöspäin korjattujen hintojen aiheuttama muutos vihreällä värillä ja alaspäin korjattu muutos punaisella värillä. Tulokset näyttävät, että rautarikasteen hinnan muuttuminen 40 /t (ja kupari-kultarikasteen vastaava suhteellinen muutos) muuttaa kunnan saamia rahavirtoja 21 M sekä kolarilaisten yritysten saamia rahavirtoja 10 M koko ajanjaksolla Kumulatiivinen Työvoiman käyttö Kolarissa Rahavirrat yksityishenkilöille Rahavirrat Kolarin kunnalle Rahavirrat yrityksille Kolarissa Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan HTV HTV 258 M 258 M = 198 M = 174 M = 346 M = 336 M Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta HTV 229 M 163 M 427 M Kuva 20. Herkkyystarkastelu rikasteiden hintojen vaikutuksista Kolarin aluetalouteen, miljoonaa euroa (M ) Matkailusektorin kasvu Perustarkastelussa matkailusektorin keskimääräinen vuosittainen kasvu oli -2,2 % skenaariossa A ja +8,9 % skenaariossa B (toimialojen liikevaihdon kehitys, luku 3.2). Tässä herkkyystarkastelussa tarkasteltiin muutoksia rahavirtojen kohdistumisessa Kolariin, jos keskimääräiset vuosittaiset kasvuprosentit olisivatkin oletettua pienemmät tai suuremmat. Tarkastellut suuremmat kasvuluvut ovat 3,0 %-yksikköä korkeammat (1,2 % ja 11,9 %). Tarkastellut pienemmät kasvuluvut ovat 3,0 %-yksikköä matalammat (-5,2 % ja 5,9 %). Herkkyystarkastelun tulokset näkyvät alla (Kuva 21). Kasvunopeuden suurentamisen vaikutus tuloksiin on merkitty virheällä värillä ja pienentämisen vaikutus punaisella värillä. 6 %- yksikön muutos matkailun vuotuisessa kasvuvauhdissa vastaa 43 M rahavirtojen muutosta yksityishenkilöille, 31 M kunnalle sekä 90 M yrityksille Kolarissa skenaariossa B. Skenaariossa A oletusten muuttamisen vaikutus on pienempi. 38 Copyright Gaia

40 Kuva 21. Herkkyystarkastelu matkailusektorin kasvun vaikutuksista Kolarin aluetalouteen, miljoonaa euroa (M ) Rahavirtojen kohdentuminen Laskentaoletukset rahavirtojen kohdentumisesta on kuvattu luvussa Oletuksilla on suuri merkitys lopputuloksiin ja erityisesti siihen, kuinka suuri osa rahavirroista päätyy Kolariin. Koska nämä oletukset perustuvat suurelta osin haastattelujen perusteella tehtyihin asiantuntija-arvioihin, liittyy tuloksiin rahavirtojen kohdistumisesta epävarmuutta. Lisäksi laskennallisesti voidaan tutkia sitä, kuinka suuri vaikutus on sillä, minkä verran kolarilaiset toimijat käyttävät paikallisia alihankkijoita. Näistä syistä tässä herkkyystarkastelussa tarkasteltiin rahavirtojen kohdentumisoletusten muuttamisen vaikutusta skenaarioiden aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Tässä herkkyystarkastelussa oletettiin, että kaikkien elinkeinojen (ml. kaivos ja kunta) materiaalikulut, investoinnit ja muut kulut kohdistuvat 1 % kolarilaisiin yrityksiin, 89 % muihin suomalaisiin yrityksiin ja 10 % ulkomaille. Oletusarvoisesti vastaavat luvut ovat elinkeinoilla (pl. kaivos ja kunta) materiaalikuluissa 10 %, 80% ja 10 %, investoinneissa 50%, 40% ja 10% sekä muissa kuluissa 10%, 80% ja 10%. Tarkemmat oletukset löytyvät luvusta Herkkyystarkastelun tulokset on kuvattu alla (Kuva 22). Kohdentumismuutosten vaikutus rahavirtoihin on merkitty kuvaan punaisella värillä. Tulosten mukaan rahavirrat kolarilaisille yrityksille vähenevät noin M riippuen skenaariosta. 39 Copyright Gaia

41 Kuva 22. Herkkyystarkastelu rahavirojen kohdentumisoletusten vaikutuksista Kolarin aluetalouteen, miljoonaa euroa (M ) 40 Copyright Gaia

42 4 Kolarin pidemmän aikavälin näkymät Vaikka molemmat skenaariot arvioivat aluetalouden kasvua Kolarissa, erot skenaarioiden vaikutuksissa jo vuosien välillä ovat huomattavia. Aluetaloudellisen arvioinnin tulokset osoittavatkin, kuinka olennaista tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioiminen on. Kolarissa kannattaa tarkkaan pohtia, mitä kunta haluaa tulevaisuudelta, ja miten se varmistaa aluetalouden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvun. Mallinnuksessa tarkastellut skenaariot ovat ääriskenaarioita, joiden todennäköisyyttä tai pidempiaikaisia vaikutuksia ei ole arvioitu. Todellisuudessa Kolarissakin vallitsevassa toimintaympäristössä on aina epävarmuuksia. Kahden ääriskenaarion pidempiaikainen tarkastelu olisi ollut elinkeinoharjoittajille hyvin vaikeata, eivätkä pidemmän aikavälin mallinnuksen tulokset antaisi merkittävää lisäarvoa vaihtoehtojen pohtimiselle. Elinkeinoharjoittajien näkemykseen perustuvan arvion perusteella kaivoshankkeella on merkittäviä ja kauaskantoisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Siksi Kolarissa alkaneessa vuorovaikutusprosessissa Kolarin strategisia ja pitkän aikavälin vaihtoehtoja sekä vaihtoehtoihin liittyviä pitkän ja lyhyen tähtäimen vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä on syytä tarkastella huolella. Lisäksi aluetaloudellisen arvioinnin oletuksista ja tuloksista on syytä keskustella avoimesti eri sidosryhmien kanssa. Sitä kautta voidaan rakentaa pohjaa positiiviselle investointi-ilmapiirille ja pienentää riskiä, että Kolarissa ei synny tarvittavaa luottamuspohjaa matkailualan investoinneille eikä kaivosta tule. Kiristyvä ja kansainvälistyvä toimintaympäristö korostaa kaupunkien ja alueiden välistä kilpailua. Kuntien ja kaupunkien on mietittävä tulevaisuuttaan myös pidemmällä aikavälillä, kartoitettava ja varauduttava riskeihin ja mahdollisuuksiin. Hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan työpaikkoja ja investointeja. Yrityksiä pitää houkutella sijoittumaan kunnan alueelle ja yrityksille pitää luoda edellytyksiä kasvaa ja menestyä. Lisäksi kuntien pitää erityisesti ymmärtää ja tukea liiketoiminnasta syntyviä yhteiskunnallisia positiivisia vaikutuksia. Toisaalta negatiivisia vaikutuksia pitää osata välttää ja minimoida. Kolarissa tilanne on erityislaatuinen, koska kumpikaan aluetalousarvion skenaarioista ei nauti laajaa sosiaalista toimilupaa. Alueen tämän hetken merkittävin työllistäjä matkailu ei näytä nauttivan laajaa kuntalaisten eikä kuntapäättäjien tukea. Toisaalta kaivoshankkeen merkittäviä mahdollisuuksia ja riskejä ei tunneta, vaikka hanke on jo kaavoitusvaiheessa. Pidemmän aikavälin kehityskuluista tulee keskustella avoimesti. Kolari2050 voisi olla osallistava prosessi, jossa keskusteltaisiin tulevaisuusvisioista, kartoitettaisiin mahdollisuuksia ja varauduttaisiin riskeihin. Erityisesti Kolarissa kannattaa katsoa 1) kaivosalan kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, 2) matkailualan kehitystä sekä 3) muita mahdollisia Kolarin elinkeinorakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Perustana tarkastelulle voisivat toimia useat matkailua ja kaivostoimintaa sekä Lapin kehitystä arvioivat tulevaisuusskenaariot sekä työssä valittavat mahdolliset kehityskulkuun vaikuttavat tekijät sekä olennaiset megatrendit. 41 Copyright Gaia

43 LIITE 1: AINEISTON TUOTTAMISEEN OSALLISTUNEET TOIMINNANHARJOITTAJAT Cafe & Bar Routa Oy Hannukainen Mining Oy Hansport Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy Humina-Loma Oy/Hotelli Ylläshumina Husky Ranch Lapland Jarmo Pudas ky JRS-Suunnittelu Oy Kiinteistö Oy Lomaylläs Majat Kolarin Kumi Oy Kolarin kunta Kolarin paliskunta Kotamatti Oy KOY Kaarnikka Tuvat Kylmämaan Ohjelmat Oy Lapland Hotels ja Ylläs-Ski Peurakaltio Powerun Adventures Rouhe Ravintolat Oy Rönölä Ky Selvä Pyy Ravintolat Oy Seven Fells Up Oy Snow Fun Safaris Lapland Oy Team Sportia Äkäslompolo Tunturi-Lapin Vesi Oy Ylläksen Loma Oy Ylläksen Matkailu Oy Ylläksen Vaellushevoset Ylläksen Yöpuu Ylläsjärven rakennuspalvelu Oy YlläsLodge Oy Ylläs-Äijän Majat Lapland Safaris Lisäksi 13 muuta kolarilaista toiminnanharjoittajaa, jotka eivät antaneet Muonion paliskunta lupaa julkaista nimeään loppuraportissa. Oulun Sähkövoima ja Automaatio Oy Copyright Gaia

44 LIITE 2: KOLARIN ALUETALOUDELLISEN ARVIOINNIN KYSELY Copyright Gaia

45 link.webropolsurveys.com 1 of :18 i Tietoa arvioinnista Kolarin aluetaloudellisen arvioinnin tavoitteena on havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen/ toteuttamatta jättämisen vaikutuksia Kolarin kuntataloudelle, elinkeinonharjoittajille ja palkansaajille. Arviointi tuottaa vertailtavia arvioita matkailun, kaivostoiminnan sekä muiden olennaisten elinkeinojen aluetaloudellisista vaikutuksista Kolarissa nyt ja lähitulevaisuudessa. Arvioinnissa mallinnetaan Kolarin talouden nykytila (toteutunut vuosi 2016) sekä arvio talouden kehittymisestä vuosina kahdessa eri skenaariossa: Skenaario A: Oletetaan, että kaivoksen rakentamistyöt alkavat vuonna 2019 ja kestävät kaksi vuotta. Sen jälkeen alkaa kaivoksen toiminnan ylösajo, joka kestää noin kolme vuotta. Skenaario B: Oletetaan, että kaivoshanketta ei toteuteta. Tarkastellaan Kolarin muiden elinkeinojen kehittymistä ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Työ toteutetaan Kolarin kunnan, alueellisten matkailuorganisaatioiden sekä Hannukainen Mining Oy:n aloitteesta. Arvioinnin toteuttaa Gaia Consulting Oy. Lisää tietoa kaivoshankkeen oletetusta aikataulusta sekä muista arvioinnin oletuksista ja lähtökohdista: Lisätietoa aluetaloudellisesta arvioinnista Lisätietoa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamiseen liittyvistä oletuksista Lisätietoa Lapin matkailun kehityksestä Lisätietoa Lapin talouden kehityksestä Tietoa kyselyyn vastaamisesta Arvioinnin lähtötiedot kerätään tällä kyselyllä, joka on avoinna asti. Kyselyyn saavat osallistua kaikki halukkaat kolarilaiset yritykset. Kyselyyn vastaaminen edellyttää vuoden 2016 toteutuneiden taloustietojen kertomista sekä oman yrityksen talouden kehittymisen arviointia vuosina

Kolarin aluetaloudellinen arviointi hankesuunnitelman tiivistelmä. Gaia Consulting Oy

Kolarin aluetaloudellinen arviointi hankesuunnitelman tiivistelmä. Gaia Consulting Oy Kolarin aluetaloudellinen arviointi hankesuunnitelman tiivistelmä Gaia Consulting Oy 12.4.2017 Vastuuvapauslauseke Hanke on asiakkaan kanssa rajattu niin, että siinä on voitu vain alustavasti ja valikoiden

Lisätiedot

https://link.webropolsurveys.com/participation/public/28a6a514-72be...

https://link.webropolsurveys.com/participation/public/28a6a514-72be... 1 of 2 21.4. 15:18 i Tietoa arvioinnista Kolarin aluetaloudellisen arvioinnin tavoitteena on havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen/ toteuttamatta jättämisen vaikutuksia Kolarin kuntataloudelle,

Lisätiedot

Kolarin aluetaloudellinen arviointi Alustavia tuloksia

Kolarin aluetaloudellinen arviointi Alustavia tuloksia Kolarin aluetaloudellinen arviointi Alustavia tuloksia Gaia Consulting Kolarin kunnantalo 6.6.2017 Vastuuvapauslauseke Hanke on asiakkaan kanssa rajattu niin, että siinä on voitu vain alustavasti ja valikoiden

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa 15.02.2017 Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa Ylläksen matkailu on luontomatkailua Luontomatkailu ei rajoitu pelkästään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle Luonto,

Lisätiedot

A. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

A. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. i A. Perustiedot Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. 1. Sallin, että henkilötietoni tallennetaan kyselyn analysoimistarkoitukseen. Kyselyn henkilötiedot (kysymys 2) poistetaan hankkeen päättymisen

Lisätiedot

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoksen yhteensovittamisprosessi. Tienhaarassa Ylläksellä , Pasi Rinne, Gaia Consulting Oy

Hannukaisen kaivoksen yhteensovittamisprosessi. Tienhaarassa Ylläksellä , Pasi Rinne, Gaia Consulting Oy Hannukaisen kaivoksen yhteensovittamisprosessi Tienhaarassa Ylläksellä 15.2.2017, Pasi Rinne, Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Gaia on suomalainen, riippumaton kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö.

Lisätiedot

YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1

YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1 YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30.4.2018 Page 1 Lähtökohdat Kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on aluetalouteen

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa

Lisätiedot

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan

Lisätiedot

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016 Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Kittilän matkailuyrityskysely

Kittilän matkailuyrityskysely Kittilän matkailuyrityskysely Mikko Jokinen 4.2.2019 Kittilä kunnanvirasto Luonnonvarakeskus Kyselytutkimus Kittilän matkailuyrityksille Toteutettiin webropol-kyselynä netissä loka-marraskuussa 2018. Pyyntö

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2016

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2016 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2016 Rakennetiedot Jämsän matkailukeskus Laskettavan muuttujan vuositaso (YTR) Yritykset YTR:n mukaan Toimipaikat YTR:n mukaan Henkilöstömäärä (2015) 322 69 77

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke Mikko Jokinen METLA Kolari Pohjoisen kaivosbuumi Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa useita uusia kaivoshankkeita Monet niistä sijaitsevat

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0 Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2017 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2017 1-6/2016 1-12/2016 Liikevaihto, 1000 EUR 11 561 10 370 20 113 Käyttökate, 1000 EUR 2024 1078 2750 Käyttökate, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2005 27. tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Strategia KONE tuo asiakkailleen kilpailuetua innovatiivisilla palveluillaan ja ratkaisuillaan. Samalla KONEen tuotteet

Lisätiedot

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.

Lisätiedot

Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen

Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 219 1.5.219 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen Sisältö Osavuosikatsaus Q1/219 Q1/219 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Pk-yritysten johtaminen ja hallinto Yrittäjägallup helmikuu 2019

Pk-yritysten johtaminen ja hallinto Yrittäjägallup helmikuu 2019 Pk-yritysten johtaminen ja hallinto Yrittäjägallup helmikuu 019..019 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämän Yrittäjägallupin tarkoituksena on selvittää PK-yrittäjien mielipiteitä

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Uuden laskentakäytännön mukaiset vertailuluvut vuodelta 2009

Uuden laskentakäytännön mukaiset vertailuluvut vuodelta 2009 Uuden laskentakäytännön mukaiset vertailuluvut vuodelta 2009 Timo Lehtinen Talousjohtaja Tiedotustilaisuus analyytikoille ja sijoittajille 23.3.2010 1 Sisältö Laskentakäytännön muutos Tuloutustapa YIT:n

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Liite puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2018 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2018 1-6/2017 1-12/2017 Liikevaihto, 1000 EUR 17 962 11 561 25 038 Käyttökate, 1000 EUR 4 358 2 024 5 230 Käyttökate, % liikevaihdosta

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen

Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen 11.8.2014 Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen Pellervon taloustutkimus PTT Pasi Holm, toimitusjohtaja Esitys: Rajaveroprosentteja nostetaan kautta linjan 1- prosenttiyksikköä ja väliaikaiseksi

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2018

Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2018 Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 218 23.8.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Puolivuosikatsaus 218 Q2/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ

yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ Yhteenveto FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on Suomen laajin suurten ja keskisuurten yritysten vastuullisuutta kartoittava kyselytutkimus. Tutkimus on tehty vuodesta 2013

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2005 ESITYS 27.4.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-3/2005 Joustopakkaukset 17,6 milj. euroa 34 % Muut 2,8 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 30 % Kuitukankaat 31

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2018

Keski-Suomen Aikajana 1/2018 Keski-Suomen Aikajana 1/2018 Tilanne 30.9.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä heinä-syyskuussa vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 KONSERNIN KESKEISET AVAINLUVUT (tilintarkastetut) Privanet Group -konserni 1-12/2017 1-12/2016 Muutos 7-12/2017 7-12/2016 Muutos 12kk 12kk 6 kk

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa

Lisätiedot

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Privanet Group -konserni 1-12/2016 1-12/2015 Muutos 7-12/2016 7-12/2015 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten

Lisätiedot

Yritykset ostopäätösten äärellä

Yritykset ostopäätösten äärellä SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Yritykset ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen tuloksista 22.11.2018 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn liiton toimeksiannosta tutkimuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus 11.6.2008 Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Lähtökohdat jatkaa 2007 aloitettua

Lisätiedot

Kamux puolivuosiesitys

Kamux puolivuosiesitys Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen

Lisätiedot

Puolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Puolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso Puolivuositulos 2018 January 1 June 30 Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.7.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin

Lisätiedot

Yrittäjäpalkittujen yritysten kehitys ja tulevaisuudennäkymät

Yrittäjäpalkittujen yritysten kehitys ja tulevaisuudennäkymät Yrittäjäpalkittujen yritysten kehitys ja tulevaisuudennäkymät Yrittäjälounas Finlandiatalo 3..17 Taloustutkimus Oy Pasi Holm Julkaistavissa 3..17 klo 1 Kolme neljästä yrittäjäpalkitusta yrityksestä toimii

Lisätiedot

Q1/2019 tulos. Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Q1/2019 tulos. Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja Metso Q1/2019 tulos Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja 25.4.2019 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot