TAMPEREEN KAUPUNKI LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE YLEISSUUNNITELMA NRO 8389 SELOSTUS VT9 VT3. Särkijärven eritasoliittymä
|
|
- Elli Lahtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN KAUPUNKI LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE YLEISSUUNNITELMA NRO 8389 SELOSTUS VT9 Särkijärven eritasoliittymä VT3 Suunnittelualueen sijainti Ote yleissuunnitelman havainnekuvasta 0
2 TAMPEREEN KAUPUNKI LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE YLEISSUUNNITELMA NRO 8389, SELOSTUS TIIVISTELMÄ Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Lahdesjärven kaupunginosan eteläpuolella 5 km kaupungin keskustasta etelään rajautuen pohjoisessa Leppästensuonkatuun ja lännessä Helsinki-Tampere moottoritiehen (VT 3) sekä sen ramppiin. Itä- ja eteläpuolella on virkistysalueena toimivaa pääosin rakentamatonta metsikköä, jonka maasto laskee kohti Särkijärveä. Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistamaa. Voimakaspiirteinen topografia asettaa haasteita suunnittelulle. Lahdesjärvi on muuntumassa teollisuus- ja työpaikka-alueesta sekoittuneeksi kaupan ja työpaikkojen alueeksi. Valtakunnallisesti ja kaupunkiseudullisesti keskeisten liikenneväylien läheisyys, Särkijärven eritasoliittymä, kaupunkiseudun väestöpohja sekä Leppästensuokadun pohjoispuolelle sijoittunut sisustustavaratalo Ikea luovat kiinnostusta kaupallisten palveluiden ja muiden yrityksien sijoittumiseen alueelle. Tavoitteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lahdesjärven osayleiskaavan ja se on saanut lainvoiman Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Itä- ja eteläpuolella on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta. Yleissuunnitelman tavoitteena on tarkentaa osayleiskaavan pohjalta työpaikka-alueen korttelirakennetta ja sovitusta voimakaspiirteiseen topografiaan siten, että kokonaisuus luo monipuolisesti mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja erilaisille yrityksille. Alueelle tavoitellaan rakentamiseen, sisustukseen sekä kodintekniikkaan ja vapaa-aikaan liittyvää kauppaa, työpaikkoja ja palveluita. Tavoitteena on korttelirakenne, mikä mahdollistaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjen rakentaminen. Käyttötarkoitus ratkeaa kuitenkin yksityiskohtaisemmin vasta jatkossa asemakaavaprosessin aikana. Yleissuunnitelman keskeinen sisältö Uusi työpaikka-alue muodostaa osayleiskaavan mukaisen laajennuksen Lahdesjärven kaupunginosalle vahvistaen sen asemaa monipuolisena työpaikka-alueena. Alueen runkona toimii Leppästensuonkadun kiertoliittymästä etelään erkaantuva rinteeseen kaartuen loivasti nouseva 650 metriä pitkä katu, jonka molemmin puolin yrityksille varattavat tontit sijoittuvat. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseksi kadun varrelle sijoittuu puurivillä erotettu kevyen liikenteen väylä sekä tilavaraukset bussipysäkeille ja bussin kääntöympyrälle kadun päätteessä. Työpaikka-alue muodostaa rakennetulle ympäristölle uuden reuna-alueen. Itä- ja eteläpuolella on virkistysaluetta. Korttelirakenne mahdollistaa erikokoiset ja toiminnallisesti erityyppiset yritykset. Painopiste eli isommat tontit ja rakennukset sijoittuvat pohjoisosaan. Tonttimaata on 20 ha. Rakennusoikeutta on kem2 (tonttitehokkuus e=0,50). Työpaikkoja arvioidaan muodostuvan (1 työpaikka / kem2). Suurin sallittu kerrosluku on IV. Matalahko rakentaminen ei näy puuston takaa Särkijärvelle. Yleissuunnitelman maankäyttökaaviossa tontit on merkitty osayleiskaavan mukaisesti työpaikka-alueeksi, jotka varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Toimintojen laatu, määrä ja sijoittuminen määritellään yksityiskohtaisemmin asemakaavalla. Liikerakentaminen tulee olemaan laadultaan pääosin paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tavoitteena on mahdollistaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjen rakentaminen. Siksi asemakaavoitus kytketään Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ja työpaikka-alueselvitykseen, joiden yhteydessä käsitellään kaupan suuryksikköjen sijoittumista kaupunkiseudulla. Tonttien ja kadun korkeusasemat on sovitettu maaston korkeusasemiin siten, että kortteleiden keskiosien lakialueilla maastoa leikataan ja alavilla reunoilla täytetään. Näin alueellinen massatasapaino voidaan optimoida. Kadun pituuskaltevuus on suurimmillaan alkupäässä vain 5 %, mikä mahdollistaa raskaan ajoneuvoliikenteen ja helppokulkuisen kevyen liikenteen. Tonttien reunalla on maisemointivyöhyke, jossa tonttien ja ympäristön korkeuserot voidaan hallitusti hoitaa istutettavilla luiskilla. Hulevesisuunnitelmassa suositellaan hajautettua monivaiheista eri menetelmiä yhdistelevää järjestelmää, jolla hulevedet hallitaan tehokkaasti. Tavanomaisten kattojen sijaan suositellaan viherkattoja. 1
3 Keskeiset vaikutukset Työpaikka-alueen toteuttaminen vahvistaa Lahdesjärven asemaa monipuolisena työpaikka-alueena luoden elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia. Liikenneväylien metsäinen lähiympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Luonnon ympäristöön kohdistuu merkittäviä vaikutuksia rakennettavilla alueilla. Kasvillisuus poistuu ja maastoa muokataan. Rakentaminen lisää päällystettyjen vettä heikosti läpäisevien pintojen määrää ja hulevesien muodostumista. Hulevesisuunnitelmassa esitetyllä hajautetulla järjestelmällä hulevedet voidaan hallita tehokkaasti. Hanke tuo tonttien vuokra- tai myyntituloja kaupungille. Toisaalta kuntatekniikan rakentaminen kallioiseen rinnemaastoon on tavanomaista kalliimpaa. Lähiasutukselle kuten Palokalliolle kohdistuu rakentamisaikaisia vaikutuksia mm. maaston louhinnasta. Liikenne lisääntyy lähiympäristön katualueilla, mutta niiden kapasiteetti riittää. Suunnitteluprosessi Aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja tuolloin hanketta esiteltiin Etelä-Alvarin työryhmälle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 6 kommenttia ja 7 mielipidettä. Viranomaiskommenteissa tuotiin esiin lähtötietoja mm. infrastruktuurin ja hulevesien hallinnan osalta. Osalliset toivat esiin huolen rakentamisaikaisista louhinta- ja räjäytystöistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista läheisten asuinalueiden rakennuksiin. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia toivottiin monipuolisemmiksi. Yleissuunnitelmaluonnos asetettiin nähtäville ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta sekä muilta viranomaistahoilta. Luonnosta esiteltiin nähtävillä oloaikana yleisötilaisuudessa ja Etelä-Alvarin työryhmässä. Aineistoa täydennettiin ja nähtävillä oloa jatkettiin asti. Palautteena saatiin 6 lausuntoa ja 13 mielipidettä. Mielipiteissä kritisoitiin erityisesti huonoa maastoon sovitusta ja suurta maaston louhintatarvetta. ELY-keskus esitti, että alueen käyttötarkoituksen tulee olla osayleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen. Yleissuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava eikä sillä siksi voida täsmentää osayleiskaavassa väljäksi jätettyä koko alueen käyttötarkoitusta ohi maakuntakaavan. Yleissuunnitelmaehdotuksen laadinnassa kiinnitettiin palautteen pohjalta erityishuomiota maaston korkeusasemiin sovitukseen ja louhintatarpeen vähentämiseen sekä korttelirakenteen muokkaamiseen sellaiseksi, että se luo liikerakentamisen lisäksi monipuolisemmin mahdollisuuksia erityyppisille yrityksille. ELY-keskuksen lausunnon pohjalta maankäyttökaavion käyttötarkoitusmerkintä muutettiin osayleiskaavan mukaiseksi. Selostukseen koottiin tiivistelmä valmistelun aikaisista lausunnoista ja mielipiteistä sekä siitä, miten palaute näkyy tavoitteiden ja suunnitelman kehittymisessä. Jatkotoimenpiteet Yleissuunnitelmaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan hyväksymiskäsittelyyn ja se toimii jatkossa Lahdesjärven osayleiskaavan ohella asemakaavoituksen ohjeena työpaikka-alueen fyysisen rakenteen suhteen. Asemakaavoitus on ajoitettu kaavoitusohjelmassa vuodelle Tonttien käyttötarkoituksen osalta asemakaavoitus kytketään Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ja työpaikka-alueselvitykseen, joiden yhteydessä käsitellään kaupan suuryksikköjen sijoittumista kaupunkiseudulla. Suunnittelun organisointi Yleissuunnitelma on laadittu Tampereen kaupungin asemakaavayksikössä. Työstä ovat vastanneet projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen ja kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä. Katuyleissuunnitelman on laatinut Tampereen Infra, hulevesiyleissuunnitelman FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja kalliomassojen määrä- ja laatuselvityksen Ramboll Finland Oy. Suunnitteluaineisto Yleissuunnitelmaan sisältyy seuraava aineisto: - Selostus (tämä asiakirja) - Havainnekuva (ote etukannessa) - Maankäyttökaavio (ote takakannessa) - Katuyleissuunnitelma - Hulevesiyleissuunnitelma - Kalliomassojen määrä- ja laatuselvitys - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Valmisteluvaiheen palauteraportti 2
4 2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue sijaitsee Tampereen kaupunkirakenteen sisällä Lahdesjärven kaupunginosassa n. 5 km kaupungin keskustasta etelään. Alue rajautuu pohjoisessa Leppästensuonkatuun, lännessä Helsinki- Tampere moottoritiehen (VT 3) ja sen ramppiin. Itä- ja eteläpuolella on rakentamatonta metsikköä. VT9 Yhdyskuntarakenne Lahdesjärven kaupunginosa sijoittuu valtakunnallisesti ja kaupunkiseudullisesti keskeisten liikenneväylien VT3:n ja VT9:n risteyksen kaakkoispuolelle. Kaupunginosa on työpaikka-aluetta, jonka toimialoja ovat mm. koneiden ja laitteiden valmistus sekä rakentamisen ja teollisuuden tukkukauppa ja huolinta. Kaupunginosa on varsin nuori. Se on rakentunut pikkuhiljaa luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2010 valmistunut Särkijärven eritasoliittymä on parantanut alueen logistista asemaa ja sen myötä alueen vetovoima on lisääntynyt. Lahdesjärvi on muuntumassa teollisuus- ja työpaikka-alueesta sekoittuneeksi kaupan ja työpaikkojen alueeksi. Valtakunnallisen pääväylän läheisyys, Särkijärven eritasoliittymä, kaupunkiseudun väestöpohja sekä mm. huonekalu- ja sisustustavaratalo Ikea luovat kiinnostusta kaupallisten palveluiden sijoittumiseen alueelle. Läheisyydessä ei ole varsinaisia palveluita lukuun ottamatta vähittäis- ja tukkukaupan palveluja sekä niihin liittyviä ravintoloita ja kahviloita. Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella on virkistysalueena toimivaa pääosin rakentamatonta metsikköä, jonka maasto laskee kohti Särkijärveä. Särkijärven eritasoliittymä VT3 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Liikenne Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee hyvällä keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa. Alue rajautuu Leppästensuonkatuun, josta voidaan kiertoliittymän kautta muodostaa yhteys suunnittelualueelle. Leppästensuonkadun kautta on yhteys viereiseen Särkijärven eritasoliittymään moottoritielle (VT 3). Automiehenkadun kautta on yhteys Lahdesjärven eritasoliittymään itäiselle kehätielle (VT 9). Liikenneverkon kapasiteetti mahdollistaa alueen lisärakentamisen. Ikealle tuleva bussilinja voidaan pienin muutoksin muuttaa palvelemaan myös suunnittelualueen tarpeita. Lähiympäristössä on kattava kevyen liikenteen verkosto. 3
5 Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Suunnittelualue on rakentamatonta ja pääosin metsäistä aluetta. Eteläpuolelta Valkamankadun päästä lähtee Särkijärven rantaa myötäilevä polkureitistö. Luoteis- ja pohjoisosassa sijaitsee 110 kv:n voimajohto Tikinmaa Kangasala, jonka vaara-alue on 30 m ja reunavyöhykkeet 10 m. Moottoritien varressa on kaasujohto, joka on osa valtakunnallista maakaasun siirtoverkostoa. Lahdesjärven kaupunginosa on liitetty kaukolämpöverkostoon. Suunnittelualueen ja koko Lahdesjärven varsin hajanaista kaupunkikuvaa hallitsevat isot liikenneväylät, laajat pysäköintikentät ja huoltopihat sekä suuret tai suurehkot tuotanto- ja liikerakennukset. Luonnonympäristö ja maisema Vallitseva maisematila on sulkeutunut metsä, jonka pohjoispuolella on puoliavoin teollisuusalue. Lähiympäristön huomattavimman maisemavaurion muodostavat maaston kallio- ja maaleikkaukset. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsee joitakin luontoinventointien mukaan avainbiotoopiksi luokiteltuja alueita, joita ovat Leppästensuonkadun eteläpuolella olevat mahdolliset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt rehevä korpi ja pienialaiset jäkälikkökalliot. Särkijärvi on linnustollisesti arvokas alue. Topografia on vaihtelevaa. Maaston alavimmat kohdat pohjoisosassa Leppästensuokadun vieressä ovat noin +128 mpy. Kallioiset lakialueet ovat kumparemaisia ja melko loivapiirteisiä korkeimpien kohtien ollessa mpy. Suunnittelualueen itäpuolella maasto laskee kohti Särkijärveä ja maastossa on muutamia pieniä, metsän ja rinnemaaston saartamia suo- ja peltoalueita. Vesisuhteiden osalta huomionarvoista on sijoittuminen Särkijärven läheisyyteen. Lahdesjärven alueen tämänhetkiset teollisuusalueet sijoittuvat Pyhäjärven puoleiselle valuma-alueelle. Särkijärven puoleinen valuma-alue on suhteellisen rakentamatonta, vain rantojen lomaasutusta on paikoin. Särkijärvi on yksi tärkeimmistä kantakaupungin virkistyskäyttövesistöistä. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Lahdesjärven alueen kallioperälle laajasti on ominaista selvä ja runsas lohkorakenne. Kallioiset lakialueet ovat kumparemaisia ja melko loivapiirteisiä Särkijärven pohjoispuolella. Alue kuuluu Tampereen eteläpuoliseen liuskealueeseen, jonka hallitsevana kivilajina on suonigneissi. Kallioperä on pääasiallisesti karua ja hapanta granodioriittia. Vähäisimpinä esiintyminä alueella on pehmeämpää pintakivilajia, suonigneissiä, ja hieman ravinteikkaampaa amfiboliittia. Yleisin maalaji on karkearakeinen moreeni. Osa alueen selännekumpareiden laeista on kalliota. Alue kuuluu mahdolliseen arseeniriskialueeseen. Viistokuva etelästä 4
6 Maakuntakaava Suunnittelualueen länsiosa on osoitettu työpaikkatoiminnoille varatuksi alueeksi (TP). Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Itäosa on osoitettu virkistysalueeksi. Työpaikka-aluevaraus on lentomelualuetta. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen kannalta erityisen tärkeitä alueita. Osayleiskaava Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lahdesjärven osayleiskaavan ja se on saanut lainvoiman Osayleiskaava määrittelee uuden työpaikka-alueen kokonaisrakenteen. Lahdesjärven osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin osoitettu työpaikka-alueeksi (TP-8). Alue varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Alueelta syntyviä hulevesiä ei saa johtaa Särkijärven valuma-alueen ulkopuolelle, vaan ne tulee ohjata hallitusti valuma-alueelle sijoitettaviin alueellisiin hulevesien viivytysaltaisiin. Liikennealueilta syntyvät hulevedet on ohjattava öljynerotuskaivojen kautta ja varauduttava siihen, että öljynerotuskaivot ja viemärit voidaan onnettomuuden sattuessa sulkea. Öljyjen ja kemikaalien varastointi sallitaan vain katoksellisissa ja suojarakentein varustetuissa tiloissa. Työpaikka-alueen pohjoisosa on lentomelualuetta (lm-1), jolla on arvioitu yli 55 db(a) lentomelualue v. 2010, jos meluntorjuntatoimenpiteitä ei suoriteta. Sähkölinja ja kaasujohto sivuavat länsi- ja luoteisreunoissa työpaikka-aluetta. Työpaikka-alueen itä- ja eteläpuolella on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue (VLM-3). Alueella säilytetään alkuperäinen vesitalous ja luonnonympäristö. Lähivirkistysalueelle on merkitty alueelliset hulevesien viivytysaltaat (hule-1), joihin tulee johtaa rakennettavaksi tarkoitetuilta korttelialueilta muodostuvat hulevedet. Lähivirkistysalueelle on osoitettu alueen osia, joilla on luonnonsuojelullista arvoa (s-1). Yleissuunnitelma-alueen kaakkoiskulma on osa Särkijärven rantavyöhykkeen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokasta aluetta (luo-1). Ote Lahdesjärven osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Leppästensuonkadun ja Helsinki-Tampere -moottoritien (VT 3) alueella ovat voimassa asemakaavat nro 7957 ja 8179, joissa moottoritie on merkitty yleisen tien alueeksi (LT-3) ja Leppästensuonkatu katualueeksi. 5
7 3 SUUNNITTELUPROSESSI, OSALLISTUMINEN JA TAVOITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yleissuunnittelu käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Lahdesjärven osayleiskaavan pohjalta yleissuunnitelmalle kirjattiin seuraavia tavoitteita: - Lahdesjärven sijainti kaupunkirakenteessa tarjoaa mahdollisuuden nykyistä tehokkaammalle maankäytölle ja monipuolisemmalle käyttötarkoitukselle. - Kaupunkikuvan ja rakentamisen laadun osalta tavoitellaan korkeatasoista toteutusta Tampereen sisääntuloreitin varrelle. - Ratkaisun tulee luoda yritysalueelle oma identiteetti ja toisaalta sallia alueen sisäisten käyttötarkoitusten monipuolisuus. Rakenteen tulee olla toimiva eri toimijoiden näkökulmasta. - Mahdollisten toimijoiden ja muiden sidosryhmien intressit ja reunaehdot tulee sovittaa yhteen suunnitteluprosessilla. - Särkijärven valuma-alueen vesitasapaino tulee säilyttää hulevesien hallinnalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Hanketta esiteltiin Etelä-Alvarin työryhmälle Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 6 kommenttia ja 7 mielipidettä. Saatiin mm. seuraavaa palautetta: - Viranomaiskommenteissa tuotiin esiin alueen lähtötietoja mm. infrastruktuurin osalta ja näiden asettamia rajoituksia maankäytölle sekä muiden toimintojen huomioimista esimerkiksi terveyshaittojen ehkäisyssä. Lisäksi tuotiin esiin hulevesien hallinnan merkityksen yleissuunnitelmassa. - Useammassa osallisten jättämässä mielipiteessä nousi esiin huoli mm. rakentamisaikaisten rakennustöiden mahdollisista louhinta- ja räjäytystöistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista olemassa oleviin läheisten asuinalueiden rakennuksiin. - Osa mielipiteen jättäjistä näki, että yleissuunnitelmaa ei pitäisi viedä eteenpäin ennen kuin Lahdesjärven osayleiskaavasta jätetyt valitukset on ratkaistu. - Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toivottiin monipuolisemmiksi. Luonnos Luonnosvaiheen alussa eri sidosryhmien tavoitteiden kokoamiseksi järjestettiin työpaja, jossa kartoitettiin alueen suunnittelun tavoitteita ja reunaehtoja eri näkökulmista. Luonnosvaiheessa suunnittelulle muodostettiin seuraavia lisätavoitteita ja teemoja tutkittavaksi: - Suunnittelualueelle tavoitellaan etenkin rakentamiseen, sisustukseen sekä kodintekniikkaan ja vapaa-aikaan liittyvää kauppaa, työpaikkoja ja palveluita. - Lahdesjärvi on muuntumassa teollisuus- ja työpaikka-alueesta sekoittuneeksi kaupan ja työpaikkojen alueeksi. Valtakunnallisen pääväylän läheisyys, Tampereen kaupunkiseudun väestöpohja sekä mm. suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittunut sisustustavaratalo Ikea luovat kiinnostusta kaupallisten palveluiden sijoittumiseen alueelle. - Tavoitteena on muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja käyttötarkoitukseltaan monipuolinen täydennys Lahdesjärven yritysalueelle. - Työpajatyöskentelyssä alueen suunnittelun lähtökohdaksi nostettiin seuraavia teemoja: alueidentiteetti ja laatu, hulevedet, alueen korkeusasema, ekologisuus ja viherympäristö, tila, toiminnot ja massoittelu, selkeys, jalankulku, joukkoliikenne, pysäköinti, katuverkko. Luonnos laadittiin konsulttityönä. Sen valmistelusta vastasivat yhteistyönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri sekä Airix Ympäristö. Luonnosvaiheessa yleissuunnitelma-aineistoon sisältyi maankäyttökaavio, havainnekuva, hulevesiselvitys sekä liikenneselvitys. 6
8 Luonnoksessa työpaikka-alue muodostuu kahdesta korttelisolusta sekä Leppästensuonkadun varren liiketontista. Korttelisolut halkaisevalta kadulta on liittymät pysäköintialueille ja huoltoväylille. Solujen keskelle muodostuu sisäpiha, jonne sijoittuu pysäköinti. Huoltoliikenne on pohjoisosassa korttelin ulkokehällä ja sisäpiha rauhoittuu asiakasliikenteen käyttöön. Moottoritien suunnassa huolto tapahtuu ns. pysäköintitaskujen kautta. Eteläosassa huolto- ja asiakasliikenne on osoitettu sisäpihan kautta. Pohjoisosaan esitettiin sijoittuvaksi kuluttaja-asiakkaille suunnattua paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa kuten rauta- ja kodinkonekauppaa ja eteläosaan ammattiasiakkaille suunnattua tukkukauppaa. Rakentamistapaohjeessa esitettiin, että julkisivut isojen liikenneväylien suuntaan muodostaisivat yhtenäisen mainosseinän. Osaalueiden sisäpuolella eri rakennukset esitettiin koottavaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi jalankulkua suojaavalla katosvyöhykkeellä. Yleissuunnitelmaluonnos asetettiin nähtäville ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta sekä muilta viranomaistahoilta. Luonnosta esiteltiin nähtävillä oloaikana yleisötilaisuudessa ja Etelä-Alvarin työryhmässä. Niissä kritisoitiin voimakkaasti luonnoksen huonoa maastoon sovitusta ja liian suurta louhintatarvetta. Luonnosaineistoa täydennettiin ja nähtävillä oloa jatkettiin asti. Luonnoksesta saatiin 6 lausuntoa ja 13 mielipidettä. ELY-keskuksen lausunto - Käyttötarkoituksen tulee olla osayleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen. Yleissuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava eikä sillä siksi voida täsmentää osayleiskaavassa väljäksi jätettyä koko alueen käyttötarkoitusta ohi maakuntakaavan. - Yleissuunnitelman laatiminen on tulevasta täsmällisestä käyttötarkoituksesta riippumatta kuitenkin tarpeellinen ennen laajan alueen asemakaavoittamista. Muut lausunnot - Itäosan suoalueiden suojaksi on oltava riittävä suojavyöhyke. - Kortteleiden sisäiset puistokaistaleet ovat turhia. - Ulkoilureittien ja pelastusteiden tarve ja sijoittuminen on täsmennettävä. - Merkintöjä tulee tarkentaa hulevesijärjestelyiden sekä luontoarvojen osalta - Vaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella näkyvyys Särkijärven rannoille. Osallisten mielipiteet - Kritisoitiin huonoa maastoon sovitusta ja suurta maaston louhintatarvetta. - Ratkaisu perustuu liiaksi yksityisautoiluun. - Arseenin mahdolliset ongelmat on selvitettävä paremmin. - Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida. - Suunnitteluprosessia tulee parantaa, osallisia tulee kuulla paremmin eikä suunnittelua tulisi jatkaa OYK:n ollessa hyväksymiskäsittelyssä. Ote luonnoksesta (FCG Suunnittelu ja tekniikka sekä Oy Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri) 7
9 Ehdotus Ehdotusvaiheessa muodostettiin saadun palautteen pohjalta jatkosuunnittelulle seuraavia lisätavoitteita: - Yleissuunnitelmaehdotuksen laadinnassa kiinnitetään palautteen pohjalta erityishuomiota maaston korkeusasemiin sovitukseen ja louhintatarpeen vähentämiseen. Korttelialueiden ja kadun korkeusasemaa nostetaan luonnokseen verrattuna. Pyritään parempaan alueelliseen massatasapainoon siten, että maastoa sekä leikataan että täytetään. Liiketontti liittymineen poistetaan pohjoisosasta, jolloin kadun alkupään nousua voidaan pidentää ja pituuskaltevuutta nostaa. - ELY-keskuksen lausunnon pohjalta maankäyttökaavion käyttötarkoitusmerkintä muutetaan osayleiskaavan mukaiseksi. - Alueen korttelirakenne suunnitellaan selkeämmäksi ja joustavammaksi siten, että rakenne mahdollistaa alueen jatkosuunnittelussa ja asemakaavoituksessa paremmin erityyppiset toiminnat. Kaikki alueelle tavoitellut työpaikkatoiminnot edellyttävät selkeän ja helppokulkuisen liikenneverkon sekä suhteellisen tasaiset tontit, olivat ne sitten tuotantoa tai kaupallista toimintaa. Tonttien käyttötarkoitus ratkeaa kuitenkin vasta myöhemmin asemakaavaprosessin aikana. - Yhteistyössä kaupungin kiinteistötoimen kanssa pyritään ennakoimaan alueelle mahdollisesti sijoittuvien yrityksien tarpeita tonttien koon ja rakennusoikeuden suhteen. - Kortteleiden rajausta maastoon parannetaan. Idässä ja etelässä Särkijärven laajan viheralueen puolella kortteleiden itäreuna sovitetaan maaston muotoihin. Varataan riittävä suojaetäisyys luontoarvojen kannalta merkittävien alueiden ja kortteleiden väliin. maasto tontit massatasapaino kaupunkikuva Yleissuunnitelmaehdotus laadittiin Tampereen kaupungin asemakaavayksikössä luonnosaineiston ja siitä saadun palautteen pohjalta. Selostukseen koottiin tiivistelmä valmistelun aikaisista lausunnoista ja mielipiteistä sekä siitä, miten palaute näkyy tavoiteasettelun ja suunnitelman kehittymisessä prosessin aikana. Yleissuunnitelman maankäyttökaavio ja havainnekuva suunniteltiin uudestaan. Lisäksi teetettiin kalliomassojen määrä- ja laatuselvitys (Ramboll Finland Oy) sekä katuyleissuunnitelma (Tampereen Infra) ja päivitettiin hulevesiyleissuunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Suunnittelun teemoja 8
10 4 YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS Yhdyskuntarakenne Uusi työpaikka-alue muodostaa osayleiskaavan mukaisen laajennuksen Lahdesjärven kaupunginosalle vahvistaen sen asemaa monipuolisena työpaikka-alueena. Alueen runkona toimii Leppästensuonkadun kiertoliittymästä etelään erkaantuva rinteeseen kaartuen loivasti nouseva 650 metriä pitkä katu, jonka molemmin puolin yrityksille varattavat tontit sijoittuvat. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseksi kadun varrelle sijoittuu puurivillä erotettu kevyen liikenteen väylä sekä tilavaraukset bussipysäkeille ja bussin kääntöympyrälle kadun päätteessä. Työpaikka-alue muodostaa rakennetulle ympäristölle uuden reuna-alueen. Itä- ja eteläpuolella on virkistysaluetta. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Työpaikka-alue muodostuu pohjoisesta ja eteläisestä korttelisolusta, joiden reunoille rakennukset sijoittuvat kehämäisesti muodostaen näkyvän elementin moottoritien ja sen rampin sekä Leppästensuonkadun suuntaan. Pääkatu halkaisee korttelisolut ja kummankin keskiössä on kiertoliittymä, josta on yhteys henkilökunnan ja asiakasliikenteen pysäköintialueille. Kevyen liikenteen kulkureitit ja istutukset jäsentävät pysäköintialueita. Huoltoliikenne sijoittuu osittain kortteleiden ulkokehälle. Puurivein reunustettu maastossa loivasti kaareutuva ja nouseva katu muodostaa työpaikka-alueen sisäisen kaupunkikuvan rungon. Korttelirakenne mahdollistaa erikokoiset ja toiminnallisesti erityyppiset yritykset. Painopiste eli isommat tontit ja rakennukset sijoittuvat pohjoisosaan. Tonttimaata on 20 ha. Rakennusoikeutta on kem2 (tonttitehokkuus e=0,50). Työpaikkoja arvioidaan muodostuvan (1 työpaikka / kem2). Suurin sallittu kerrosluku on IV. Matalahko rakentaminen ei näy puuston takaa Särkijärvelle. Tontit ovat kooltaan 1 4 ha ja rakennusoikeutta niillä on kem2. Tonttien koot ja rakennusoikeudet täsmentyvät asemakaavoituksen yhteydessä. Rakennusoikeus riippuu tonttien käyttötarkoituksesta, kerrosluvusta, autopaikkanormista sekä siitä, ratkaistaanko pysäköinti kokonaan pintapysäköintinä vai osittain myös pysäköintilaitoksissa. Tonttien käyttötarkoitus Yleissuunnitelman maankäyttökaaviossa tontit on merkitty osayleiskaavan mukaisesti työpaikka-alueeksi, jotka varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Toimintojen laatu, määrä ja sijoittuminen määritellään yksityiskohtaisemmin asemakaavalla. Liikerakentaminen tulee olemaan laadultaan pääosin paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tavoitteena on mahdollistaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjen rakentaminen. Siksi asemakaavoitus kytketään Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ja työpaikka-alueselvitykseen, joiden yhteydessä käsitellään kaupan suuryksikköjen sijoittumista kaupunkiseudulla. Liikenne ja pysäköinti Kulkuyhteys alueelle muodostuu Leppästensuonkadun kiertoliittymän kautta. Alueen läpäisevältä kadulta on kulku tonttien pysäköintialueille sekä huolto- ja pelastusteille. Vilkkaimmat liittymät on esitetty kiertoliittyminä. Varsinkin pohjoisosassa tämä on liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeää. Eniten asiakasliikennettä synnyttävä toiminta kuten liikerakentaminen sijoittuu luontevimmin alueen pohjoisosaan kadun alkupäähän, jolloin sen synnyttämä liikenne ei kuormita kadun loppupäätä. Kevyen liikenteen edistämiseksi kadun varteen sijoittuu puurivillä erotettu kevyen liikenteen väylä ja kadun ylityspaikkoihin rakennetaan keskisaareke. Pysäköintialueille tulee suunnitella selkeät ja esteettömät sisäiset kulkureitit, mitkä kytketään yhteen kadun ylityspaikkojen kanssa. Polkupyörille tulee osoittaa tonteilla erilliset pysäköintialueet lähelle sisäänkäyntejä. Kadun poikkileikkaus 9
11 Liittäminen joukkoliikenneverkkoon onnistuu jatkamalle Ikealle kulkevaa linjaa alueelle. Kadun päätteessä on tilavaraus linja-auton kääntöpaikalle ja päätepysäkille. Huolto- ja pelastustiet sijoittuvat osittain kortteleiden ulkokehälle, jotta sisäpihat rauhoittuvat henkilökunta- ja asiakasliikenteen käyttöön. Korttelisolujen sisäosissa tonttien yhteisillä rajoilla huolto- ja pelastustiet sekä ajoyhteydet pysäköintialueilla edellyttävät osittain kiinteistöjen välisiä rasitteita. Ympäristöön sovitus ja massatasapaino Tonttien ja kadun korkeusasemat on sovitettu maaston korkeusasemiin siten, että vältetään liiallista maaston leikkaamista ja louhintaa. Kortteleiden keskiosien lakialueilla maastoa leikataan ja alavilla reunoilla täytetään. Näin massatasapaino voidaan optimoida. Koska maaperä on suureksi osaksi kalliota, tapahtuu maaston leikkaus paljolti louhintana. Suunnittelun tueksi tehdyssä kalliomassojen määrä- ja laatuselvityksessä tehtiin alustava massatarkastelu rakentamistoimenpiteiden johdosta syntyvistä leikkausmassoista ja pengerrystarpeista. Maaston leikkaus yhteensä m3 - Pintamaan poisto m3 - Massanvaihdon kaivu m3 - Maaleikkaus m3 - Kallioleikkaus m3 Täytöt - Pengerrys, massanvaihdon täytöt m3 Poiskuljetettavat massat yhteensä m3 - Maankaatopaikalle m3 - Maapenkereet m3 - Louhepenkereet m3 Rinteeseen nousevan kadun pituuskaltevuus on suurimmillaan alkupäässä vain 5 %, mikä mahdollistaa raskaan ajoneuvoliikenteen ja helppokulkuisen kevyen liikenteen. Idässä ja etelässä viheralueen puolella tonttien reuna on rajattu siten, että muodostuu riittävä suojaetäisyys luontoarvojen kannalta merkittäviin alueisiin. Liikenneväylien puolella pohjoisessa ja luoteessa tontit rajautuvat suojaviheralueeseen, johon sijoittuu sähkölinja. Tonttien reunalla on maisemointivyöhyke, jossa tonttien ja ympäröivän maaston korkeuserot voidaan hallitusti hoitaa istutettavilla luiskilla. Hulevedet Hulevesien hallinnasta on laadittu erillinen selvitys. Hulevesien huonompi laatu sekä kasvavat virtaamat voivat johtaa Särkijärven vedenlaadun paikalliseen heikkenemiseen, mikäli laadukasta hulevesien hallintaa ei toteuteta. Maankäyttö, rakenteet ja hulevesien johtaminen tulee suunnitella siten, että Leppästensuon ja sen laskuojan kosteusolosuhteet voidaan säilyttää nykytilan mukaisina. Hulevesien hallintaan suositellaan hajautettua ja monivaiheista, erilaisia menetelmiä yhdistelevää hallintajärjestelmää, jolla hulevedet voidaan hallita tehokkaasti. Hulevesien viivytys ja laadullinen käsittely aloitetaan tonttien sisältä. Katoilla muodostuvien hulevesien hallintaan esitetään tavanomaisten kattopintojen korvaamista kokonaan tai osittain viherkatoilla. Koska alue on rakentamisen jälkeen päällystetty pääosin vettä läpäisemättömillä pinnoilla ja tonttien sisäisiä viheralueita on vähän, voidaan hulevesimääriä vähentää merkittävästi vain viherkattojen avulla. Jos viherkattoja ei toteuteta, tulee muun tonttikohtaisen viivytyksen tilavuutta kasvattaa. Puhtaat kattovedet johdetaan maanalaisiin viivytyssäiliöihin eli tyypillisesti maanalaisiin hulevesikennostoihin, jotka ovat muovikaseteista päällekkäin ja vierekkäin koottuja rakenteita. Päällystettyjen piha-alueiden hulevedet käsitellään hiekan- ja öljynerotusjärjestelmässä ennen vesien johtamista viivytyskennostoon. Tonttien sisäisestä hulevesijärjestelmästä hulevedet johdetaan yleisille alueille sijoitettaville hulevesikosteikko- ja allasalueille. Katualueella muodostuvien hulevesien virtausta voidaan hidastaa käyttämällä hulevesien pintajohtamista esimerkiksi kouruja, kivettyjä painanteita ja linjakuivatusta. Katualueen ja huoltoreittien hulevedet voidaan kerätä kadun reunaan viherpainanteeseen, jossa hulevesiä viivytetään ja käsitellään ennen vesien johtamista eteenpäin. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta tulee ottaa huomioon kohteen jatkosuunnittelussa. Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja ja niiden pääsy käsittelemättömänä Särkijärveen tulee estää. Hulevesiä tulee viivyttää vaiheittain altaissa ja suodattaa esimerkiksi hiekka- tai murskepatojen läpi. 10
12 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleissuunnitelman vaikutusten arviointi on työvaiheen kannalta tarkoituksenmukainen lyhyt yhteenveto uuden työpaikka-alueen toteuttamisen keskeisistä vaikutuksista. Vaikutuksia on lisäksi arvioitu jo aiemmin laaditun Lahdesjärven osayleiskaavan yhteydessä ja arviointia tarkennetaan edelleen asemakaavan laatimisen yhteydessä. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue täydentää Lahdesjärven osayleiskaavan mukaisesti Tampereen eteläisen sisääntulon suurimittakaavaista yhdyskuntarakennetta muodostaen laajennuksen Lahdesjärven nykyiselle työpaikka-alueelle. Valtateiden linjaukset ja Särkijärvi erottavat suunnittelualueen läheisistä asuinalueista (Peltolammi, Palokallio ja Vuores). Särkijärven luonteen säilyminen erämaaluonteisena järvenä on mahdollista säilyttää uuden työpaikka-alueen rakentamisesta huolimatta. Uuden työpaikka-alueen ja Särkijärven väliin jää virkistyskäyttöä varten kapeimmillaan noin 350 metrin levyinen vyöhyke, mikä on noin 50 metriä osayleiskaavassa esitettyä vyöhykettä leveämpi. Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja maisema Rakentamisen myötä ympäristö muuttuu kaupunkimaisemmaksi moottoritien ja sen rampin suuntaan sekä Leppästensuonkadun ja Ikean suuntaan. Alueella olevat maavallit peittävät kuitenkin osittain näkyvyyttä moottoritielle. Rakentamisella on vähäinen vaikutus keskeiseen Särkijärven kaukomaisemaan etelästä katsottuna. Maaston louhinta laskee jonkin verran nykyisen selänteen lakialueiden korkomaailmaa ja matalahkot rakennukset eivät juuri erotu alueen etelä- ja itäpuolella säilytettävän metsäalueen vuoksi. Näin ollen on erityisen tärkeää säilyttää eri-ikäistä ja etenkin vanhaa puustoa tulevan rakentamisen etelä- ja itäpuolella. Metsäalueet palvelevat myös virkistyskäyttöä. Rakentamisella on merkittävä vaikutus maisemarakenteeseen ja lähimetsämaisemaan. Maaston muotoja muokataan leikkauksin ja täytöin. Puusto poistuu rakennettavalta alueelta, jolloin lähimetsäalueet pienenevät. Kalliometsäselänteen lakialueita louhitaan nykyistä alempaan tasoon. Vaikutuksia voidaan lieventää viherrakentamisen keinoin, mm. istuttamalla uutta puustoa tonttien reunoille sijoittuville maisemointivyöhykkeille. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kulttuuriympäristön arvokohteita kuten muinaismuistoja, joten suunnitelmalla ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöihin. Liikenne Uusi maankäyttö kytkeytyy olemassa olevaan liikenneverkkoon lisäten liikennemääriä. Lahdesjärven alueen katuverkon liikennemäärät ovat maltilliset ja sinne mahtuu katujen kapasiteetin puolesta hyvin uuden työpaikka-alueen synnyttämä liikenne. Alueen saavutettavuus eri liikennemuodoilla on hyvä. Joukkoliikenneyhteys on mahdollista järjestää jatkamalla nykyisin Ikealle liikennöivän linja-auton reittiä suunnittelualueen keskeistä tonttikatua pitkin. Kevyen liikenteen verkon osalta alue on yhteydessä ympäristön kevyen liikenteen verkkoon sekä Peltolammin että Koivistonkylän suunnalta. Uuden Vuoreksen kaupunginosan pääreitti Vuoreksen puistokatu on varustettu kevyen liikenteen väylällä. Suunnittelualueen sisäinen kevyt liikenne toteutetaan niin, että alueella on mahdollista liikkua turvallisesti ja sujuvasti kävellen ja pyöräillen. Polkupyörille osoitetut pysäköintipaikat lisäävät alueen houkuttelevuutta pyöräilyn näkökulmasta ja tuovat järjestystä ja turvallisuutta piha-alueille. Saavutettavuus on hyvä myös myös palo- ja pelastusreittien osalta. Lähin paloasema on Hervannan aluepaloasema, josta on selkeä reitti tarkastelualueelle. Palo- ja pelastusajoneuvoille toteutetaan etelän suunnasta toinen reitti. Tällä varmistetaan se, että alueen palo- ja pelastusreitit eivät ole vain yhden yhteyden varassa. 11
13 Luonnonympäristö Luonnonympäristöön kohdistuu merkittäviä vaikutuksia rakennettavilla kortteli- ja katualueilla maaston korkeusasemien muuttuessa ja kasvillisuuden poistuessa. Paikalliset luonnon arvokohteet sijoittuvat kuitenkin rakennettavan alueen ulkopuolelle ja ne on mahdollista säilyttää. Kortteleiden keskiosiin sijoittuvilla lakialueilla maastoa leikataan ja alavilla reuna-alueilla maastoa täytetään. Koska maaperä on suureksi osaksi kalliota, tapahtuu maaston leikkaus paljolti louhintana. Suunnittelun tueksi tehdyssä kalliomassojen määrä- ja laatuselvityksessä tehtiin massatarkastelu rakentamistoimenpiteiden johdosta syntyvistä leikkausmassoista ja pengerrystarpeista. Rakennettavan alueen alle jää joitakin pieniä avainbiotoopiksi luokiteltuja alueita, joita ovat Leppästensuonkadun eteläpuolella olevat mahdolliset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt rehevä korpi ja pienialaiset jäkälikkökalliot. Rakentaminen lisää päällystettyjen ja vettä heikosti läpäisevien pintojen määrää ja tätä kautta hulevesien ja pintavalunnan muodostumista. Hulevesien hallinnasta on laadittu erillinen selvitys, missä käsitellään hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa. Esitetyllä hajautetulla hulevesien hallintajärjestelmällä alueen hulevedet voidaan hallita tehokkaasti. Rakentamisen laajuus huomioon ottaen päästään hyviin tuloksiin, mutta ainakin vähäiset muutokset nykytilaan ovat väistämättömiä. Yhdyskuntatalous Toiminnot sijoittuvat nykyisen kuntatekniikan verkoston läheisyyteen ja tiivistävät nykyistä kaupunkirakennetta, jolloin sen rakentaminen on taloudellisesti edullisempaa kuin kokonaan uusien alueiden rakentaminen kaupunkirakenteen ulkopuolelle. Tampereen kaupungille tulee tonttien vuokra- tai myyntituloja sekä verotuloja alueelle sijoittuvan yritystoiminnan myötä. Merkittävimmät yleissuunnitelman toteuttamisen kustannuksista aiheutuvat maaston muokkaamisesta (leikkaus, täytöt) sekä katujen, vesihuollon ja yleisille alueille sijoittuvien hulevesijärjestelmien rakentamisesta. Kaupungilla on mahdollisuus tontin luovutus- tai vuokrausvaiheessa kohdistaa osa näistä kustannuksista kiinteistöille. Kaupalliset vaikutukset ja elinkeinoelämä Työpaikka-alueen toteutus vahvistaa Lahdesjärven asemaa monipuolisena työpaikka-alueena luoden elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia. Koska tonttien käyttötarkoitus määritellään yksityiskohtaisemmin vasta myöhemmin asemakaavaprosessin aikana, ei kaupallisia vaikutuksia ole tarkoituksenmukaista yrittää arvioida tässä vaiheessa. Asukkaiden elinympäristö Särkijärven pohjoisrannan asukkaiden metsäinen lähialue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Pienimmillään etäisyys uuden työpaikkaalueen ja lähimmän asuinkiinteistön välillä on noin 150 m. Maastomuodot ja metsikkö erottavat työpaikka-alueen asuinkiinteistöistä. Uuden alueen toiminnot ovat työpaikkoja ja kauppaa eikä niiden asiointiliikenne kasvata lähialueen virkistyskäyttöä. Suunnitelma pienentää nykyisin virkistyskäytössä olevaa metsäalaa. Alueelle on muodostunut polkuja ja sen nykyisiä virkistyskäyttäjiä ovat mm. moottoripyöräilijät, joiden harjoitusreitit poistuvat suunnitelman toteuttamisen myötä. Alueella ei ole rakennettuja ulkoilureittejä, joten suunnitelmalla ei ole vaikutusta ulkoilureitteihin. Alueen länsireuna on valtatien melualuetta ja alueen pohjoisosa on lentomelualuetta. Kun rakentaminen keskittyy näille alueille, voidaan todeta, että rakentamiseen osoitetaan virkistyskäytön kannalta vähiten houkuttelevat alueet. Osayleiskaavan mukaisesti uuden työpaikka-alueen ja Särkijärven väliin jää vyöhyke virkistyskäyttöä varten, mikä mahdollistaa metsäiset ulkoilureittilinjaukset, joihin rakentamisalue ei näy. Virkistysaluevyöhyke on kapeimmillaan noin 350 metrin levyinen, mikä on noin 50 metriä osayleiskaavassa esitettyä vyöhykettä leveämpi. Särkijärven ja sitä ympäröivän alueen käyttö ulkoiluun ja retkeilyyn voi jatkua. Lähiasutukselle kuten Palokalliolle kohdistuu rakentamisaikaisia vaikutuksia mm. maaston louhinnasta. Yleissuunnitelman ehdotusta laadittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota maastoon sovitukseen ja rakentamisen edellyttämä louhintatarve saatiin huomattavasti pienennettyä verrattuna luonnoksessa esitettyyn ratkaisuun. Suunnittelun tueksi tehdyssä kalliomassojen määrä- ja laatuselvityksessä tehtiin massatarkastelu rakentamistoimenpiteiden johdosta syntyvistä leikkausmassoista ja pengerrystarpeista. 12
14 6 JATKOTOIMENPITEET Yleissuunnitelmaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan hyväksymiskäsittelyyn ja se toimii jatkossa Lahdesjärven osayleiskaavan ohella asemakaavoituksen ohjeena työpaikka-alueen fyysisen rakenteen suhteen. Asemakaavoitus on ajoitettu kaavoitusohjelmassa vuodelle Tonttien käyttötarkoituksen osalta asemakaavoitus kytketään Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ja työpaikka-alueselvitykseen, joiden yhteydessä käsitellään kaupan suuryksikköjen sijoittumista kaupunkiseudulla. Asemakaavalla tarkentuu ja täydentyy: - Eri työpaikkatoimintojen laatu, määrä ja sijoittuminen alueella - Kortteleiden ja katualueiden rajaus sekä maaston korkeusasemiin sovitus, massatarkastelu rakentamistoimenpiteiden johdosta syntyvistä leikkausmassoista ja pengerrystarpeista - Tonttien koko, tarvittaessa vierekkäisiä tontteja voidaan yhdistellä isommiksi yksiköiksi erityisesti alueen eteläosassa - Rakennusoikeus riippuu koon lisäksi muodostuvien tonttien käyttötarkoituksesta, kerrosluvusta, autopaikkanormista sekä siitä, ratkaistaanko pysäköinti kokonaan pintapysäköintinä vai osittain myös pysäköintilaitoksissa - Vaikutusten arviointi Rakentamistapaohjeessa ohjeistetaan ja annetaan suosituksina - Rakennusten massoittelu ja julkisivut (materiaalit, värit) - Pihatoiminnot (kävely, pyöräily, polkupyörien säilytys, pysäköinti, varastointi, huolto, pelastustiet) - Maisemointi, istutukset, maaston muotoilu, hulevesirakenteet (katuvarsi, pysäköintialueet, istutusvyöhyke tonttien reunoilla) - Viherkattojen käyttö ym. erityisohjeet Asemakaavan yhteydessä laaditaan lisäksi yleisten alueiden sekä kuntatekniikan yksityiskohtaisemmat suunnitelmat - Katualueet - Vesihuolto - Hulevedet (mm. rakentamisen aikainen hulevesien hallinta) - Viheralueet (tyypitys ja hoitoluokitus) Ote yleissuunnitelman maankäyttökaaviosta 13
LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE, LEPPÄSTENSUONKADUN ETELÄPUOLI, KAAVA NRO 8534.
Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.6.2014 LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE, LEPPÄSTENSUONKADUN ETELÄPUOLI, KAAVA NRO 8534. Kaava-alue lähivaikutusalueineen Ilmakuva kaava-alueesta
LisätiedotLAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE, ASEMAKAAVA NRO
TAMPEREEN KAUPUNKI LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE, ASEMAKAAVA NRO 8534 6.10.2014 tark. 8.12.2014 ja 6.6.2016 Sijainti kaupunkirakenteessa Havainnekuva 1 LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE, ASEMAKAAVA
LisätiedotLAHDESJÄRVI KORTTELI NRO 6125 ASEMAKAAVA NRO 8395 IKEA JA IKANO
RAKENTAMISTAPAOHJE rol-8395 LAHDESJÄRVI KORTTELI NRO 6125 ASEMAKAAVA NRO 8395 IKEA JA IKANO 10.4.2012 Laatijat: Anna Hyyppä, Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu Matti Saksanen, Arkkitehti- ja suunnittelutoimisto
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI. LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE ASEMAKAAVA NRO 8534, 6.10.2014 tark. 8.12.2014. Sijainti kaupunkirakenteessa.
TAMPEREEN KAUPUNKI LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE ASEMAKAAVA NRO 8534, 6.10.2014 tark. 8.12.2014 Sijainti kaupunkirakenteessa Havainnekuva LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE, ASEMAKAAVA NRO 8534
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011
TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotYLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET
YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta
LisätiedotAsemakaava nro 8534, Lahdesjärvi, eteläosan työpaikka-alue
Asemakaava nro 8534, Lahdesjärvi, eteläosan työpaikka-alue Lisätietoa valmistelusta: projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen puh. 040 806 2485 etunimi.sukunimi@tampere.fi Yla 16.12.2014 Projektiarkkitehti
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotYleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011 Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.6.2011 LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUEEN YLEISSUUNNITELMA, OSAT TILOISTA MESSUKYLÄ-4:182, 11:268, 11:269,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5192 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 28.02.2017 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 7. kaupunginosan (Reima) korttelia 527 ja puistoaluetta koskeva
LisätiedotSuunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6
SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE LEPPÄSTENSUONKADUN ETELÄPUOLI, ASEMAKAAVA NRO 8534
TAMPEREEN KAUPUNKI LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE LEPPÄSTENSUONKADUN ETELÄPUOLI, ASEMAKAAVA NRO 8534 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut kommentit ja mielipiteet nähtävillä oloaikana
LisätiedotRAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA)
RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANK YTT PALVELUT 10.9.2013 Osallistumis-
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotRaision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517
Lisätiedot1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli 1725 18.5.2018 Asemakaavan muutos JARDno-2018-2139 Kaavatunnus 170010 Vireilletulo ja kaavaluonnos, kuuleminen kirjeellä (MRA 30 ) 24.5. 8.6.2018 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen
LisätiedotRAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asukastilaisuus 5.4.2018 Taustaa - Rakuunamäen ydinalue poistumassa Puolustusvoimien käytöstä toimintojen siirtyessä Leirikentän alueelle > Asema- ja yleiskaavan
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin
Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539 Valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto, tiivistelmä
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUUNTAMONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 799 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELIT 860 osa ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.8.2011 tarkistettu 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 650-600 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta Suunnittelualueen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.12.2010 ASEMAKAAVANMUUTOS nro 002099, HÄMEENKYLÄ, OSA KORTTELISTA 12202 SEKÄ PUISTOALUETTA. KAAVAMUUTOSALUE Kaavamuutosalue
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B ASEMAKAAVA-ALUE Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen
LisätiedotTAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010
TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotLiite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotJaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro
Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.3.2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002221. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos
LisätiedotKANGASALAN KAUPUNGIN TEKNINEN
KANGASALAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENTOLANTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 30.1.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 795 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LENTOLA/29 KORTTELI 844 KAAVA-ALUEEN
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.10.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotMUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotRaision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Kaupunginhallitus 253 19.9.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 81 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja)
LisätiedotASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (6) ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 13.11.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 815 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Asema KORTTELI KAAVA-ALUEEN
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tark ,
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.10.2012 Tark. 13.11.2013, 6.2.2017 PAPPILA, 5595-1, KATU- JA VIRKISTYSALUETTA, HAUKKAMÄENKATU 1. TOAS. ASEMAKAAVA NRO 8453. Kaava-alue lähivaikutusalueineen
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotAsemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta
Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE
1(5) Maankäyttöpalvelut 28.4.2017 KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223e Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE ALOITE TAI HAKIJA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30. kaupunginosa Jumalniemi, kortteli 1, tontti 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30. kaupunginosa Jumalniemi, kortteli 1, tontti 6 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0318 Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus 2 OSALLISTUMIS-
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.6.2013 SARANKULMA-786-12, NUUTISARANKATU 9, PIHKANOKANKATU 1, ASEMAKAAVA- MUUTOS POLTTONESTEEN MYYNTIPISTEEN OSOITTAMISEKSI TONTILLE,
LisätiedotISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro TRE: 1138/10.02.01/2013 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.06.2013. HAKAMETSÄ-4765-3, AARIKKALANKATU 6, PIENTEOLLISUUSTONTIN KÄYTTÖTAR- KOITUKSEN MUUTTAMINEN ASUINRAKENNUSTEN
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro TRE: 4032/10.02.01/2010 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 05.11.2012. RISTINARKKU 4947-1, -2, -5, VEHNÄMYLLYNKATU 27, 29, 31, PIENTEOLLISUUS- TONTTIEN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN,
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotKANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS KORTEKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, Kortesuontie 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 800 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE KORTTELI KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5199 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.3.2018 ASEMAKAAVA MUSIIKKIOPISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), korttelia 21 koskeva asemakaavan
LisätiedotRAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 5.10.2018 1(6) RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS 5.10.2018 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja
LisätiedotRISTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Y-tunnus: FI20462958 TENGBOM OY Säkylän kunta RISTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee osaa 17.12.2007 vahvistetun Ristolan asemakaavan liikenneja suojaviheralueista sekä osaa teollisuus-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan
LisätiedotAsemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8.
NAANTALIN KAUPUNKI LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:2000 Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
Lisätiedot3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa
3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)
L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,
LisätiedotHOLLOLA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
HOLLOLA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vanhatalon (07) ja Vesalan (08) kunnanosat, osia tiloista 409-6-17 ja 895-2-6. Kaava-alueen rajaus on merkitty kartalle. Suunnittelualue Kaavoitettava
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0317 Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus OSALLISTUMIS-
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.
LisätiedotTAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS
TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS Sanna Seppänen I maankäytön suunnittelija I 4.2.2019 SISÄLTÖ Tavoitteet Lähtötiedot Kaavaluonnos Kaavaprosessi ja vaikuttaminen TAVOITTEET Tavoitteet:
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotLakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki
Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2677 3.11.2016 Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava koskee Lahden kaupungin Renkomäen kaupunginosan (22.) osaa kaupungin omistamasta
LisätiedotTEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
Liite _ TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.2.2018. tark 22.10.2018 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2018 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIEREMÄ OSAYLEISKAAVA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVA-ALUEEN RAJAUS (sininen paksu) ja voimassa olevat asemakaavat. ALLA ILMAKUVA 1 Kohde Osayleiskaavamuutoksen tarkoitus Kaavoitus tilanne Vieremä osayleiskaava:
LisätiedotLiite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Liite 4 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotIITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA. 118/ /2017 Khall Valtuusto Voimaantulo
118/10.02.03/2017 Khall 26.3.2018 62 Valtuusto 24.4.2018 9 Voimaantulo 16.8.2018 IITTI KAUSALA KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN 1.12.2017 Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 17.11.2014
LisätiedotAsemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
TAMPERE Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.9.2014 tark. 23.4.2015 TEOLLISUUSALUEEN LAAJENTAMINEN LINNAINMAA, LEINOLA, YRITTÄJÄNKATU, HAUTALANKATU, ASEMAKAAVA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI
KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle
LisätiedotKORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-
Lisätiedot4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. 4.1 Osallisten tavoitteet 4.2 Kunnan tavoitteet Parantaa pitkänomainen ja suuren yrityksen käyttöön liian kapea tontti muodoltaan. 4.3 Suunnittelun käynnistäminen
LisätiedotFOCUS-LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 3508 VALMISTELUAINEISTO
FOCUS-LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 3508 VALMISTELUAINEISTO ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavalla tarkennetaan ylempiasteisissa kaavoissa (maakuntakaava ja yleiskaava) määriteltyjä alueen
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.10.2012 KAUKAJÄRVI-6082-1 JA 2, PITKÄNIITYNKATU 1 JA RUSKONTIE 2, METSÄNIITYN PÄIVÄKODIN LAAJENTAMINEN TYHJILLÄÄN OLEVALLE LIIKETONTILLE
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotRaamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys
Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys Asemakaava 8496, Niemenranta III 1 1.6.2018 Raamikadun yksityisen päiväkodin hanke Suunnitelmissa uusi yksityinen päiväkoti Niemenranta III:n uudelle alueelle
LisätiedotKAUKAJÄRVI, JUVANKATU 14, ASUIN- JA LIIKERAKENTAMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8590
TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 tark. 15.6.2015 KAUKAJÄRVI, JUVANKATU 14, ASUIN- JA LIIKERAKENTAMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8590 Kaava-alue lähivaikutusalueineen
LisätiedotRAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
RAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANKÄYTTÖPALVELUT 12.12.2017 YLEISTÄ Maankäyttö-
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 79-81, 85 ja sekä katu-, viher- ja erityisaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 27.3.2018 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0619 Lamminkadun eteläpään asemakaavamuutos 6. (Suopelto) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita
LisätiedotMYLLYLÄ KORTTELI 0608
ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotLänsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.
1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5.
OULAISTEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.12.2017 Suunnitelman tarkoituksena on maankäyttö- ja rakennuslain 63
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin
LisätiedotHAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotVT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN
1 VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 6.6.2016/tark. 15.8.2016 2. 1. KUVA 1 Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on osoitettu
LisätiedotLEHTIPOJANTIE ASEMAKAAVA MUUTOS
LEHTIPOJANTIE ASEMAKAAVA MUUTOS Luonnos vaiheen yleisötilaisuus 10.4.2018 klo 18.00 Kimmo Kymäläinen Juha Pekka Vartiainen SUOMALAINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JÄRJESTELMÄ TOTEUTUSSUUNNITTELU ASEMAKAAVA
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI. KOIVISTONKYLÄ-5393
LisätiedotRaision kaupunki Esityslista 1 (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 449/ / Päätöshistoria. Tekninen lautakunta 9.6.
Raision kaupunki Esityslista 1 (1) Asianro 449/10.02.03/2014 8 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) asemakaavan ja siihen liittyvän tonttijaon sekä Korinpunojankadun katualueen osaa ja suojaviheraluetta
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 8.3.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS Ramboll Finland Oy
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 396 Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma HEL 2014-014704 T 08 00 00 Hankenro2361_2 Esitys esitti kaupunginhallitukselle Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelman
Lisätiedot