Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry TV-TUOTANNON TOIMINTAMALLIT JA KASVUN LÄHTEET Jari Muikku ja Timo Argillander

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry TV-TUOTANNON TOIMINTAMALLIT JA KASVUN LÄHTEET 28.4.2015. Jari Muikku ja Timo Argillander"

Transkriptio

1 Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry TV-TUOTANNON TOIMINTAMALLIT JA KASVUN LÄHTEET Jari Muikku ja Timo Argillander

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Tausta Tavoitteet Toteutustiedot Selvitystyön rakenne 3 2. Av-toimiala pähkinänkuoressa 4 3. Av-toimiala Suomessa: taustatiedot ja tunnusluvut Suomen markkina Suomalaiset tv-tuotantoyhtiöt 8 4. Tv-tuotannon ansaintamallit Tv-tuotantoyhtiöiden arvolupaus ja asiakasryhmät Tv-tuotantoyhtiöiden avaintoiminnot, -resurssit ja -kumppanuudet Tv-tuotantoyhtiöiden kulurakenne Tv-tuotantoyhtiöiden tulonlähteet ja ansainta Kotimaisten tuotantoyhtiöiden kasvutarinoita: kaksi esimerkkiä Tv-tuotannon toimintamallit ja tuotekehitys Tv-tuotantoprosessi Tuotekehitys tv-tuotantoliiketoiminnassa Tuotantoprosessin vaiheet ja tuotekehitys Kehitys ja myynti Tuotanto Jakelu ja myynti Kotimaisten tv-tuotantoyhtiöiden toimintaan lähivuosina vaikuttavia keskeisiä ilmiöitä ja trendejä Yhteenveto ja johtopäätökset 24 Liite: Av-alan kansainväliset markkinat 26 2

3 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Maailma muuttuu koko ajan visuaalisemmaksi. Liikkuvan kuvan käyttö leviää televisioruuduista kännyköihin ja mainostauluihin. Televisiokanavien määrä sekä internetin videosisältöjen tarjonta ja kulutus lisääntyvät. Tämän kehityksen myötä audiovisuaalinen toimiala kasvaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Ala kasvattaa aktiivisesti nykyistä liikevaihtoaan ja hakee uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä markkinoilta. Kasvun kautta alan yritykset pystyvät myös työllistämään entistä enemmän kotimaisia av-ammattilaisia. Audiovisuaalisen alan toimintamallit poikkeavat monista muista toimialoista. Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry on tunnistanut tarpeen tuottaa selkeä kokonaiskuva alasta ja sen toimintamalleista eri sidosryhmille kuten rahoittajille, ministeriöiden virkamiehille, poliitikoille, medialle ja mainostajille Tavoitteet Selvitystyön päätavoite on audiovisuaalisen alan ja sen toimintamallien tuntemuksen lisääminen. Selvitystyön alatavoitteet ovat: Antaa selkeä, tiivis ja helposti ymmärrettävä kuvaus audiovisuaalisen alan ja erityisesti tv-tuotannon toiminta- ja ansaintalogiikasta ja ekosysteemistä sekä tv-tuotantojen tuotekehitys- ja toteutusprosesseista. Avata helposti ymmärrettävällä tavalla alan keskeisimmät termit. Esitellä alaa koskevat keskeiset tunnusluvut ja faktat Toteutustiedot Selvitystyö on suoritettu pääosin ns. desk studyna. Tietoa on saatu SATU ry:ltä ja haettu lisäksi julkisesti saatavista lähteistä sekä keskustelemalla alan eri toimijoiden kanssa. Selvitystyön on toteuttanut Digital Media Finland Oy helmi-huhtikuussa Selvitystyön ovat tehneet konsultit Jari Muikku ja Timo Argillander Selvitystyön rakenne Luvussa 2 on esitelty av-toimiala ja erityisesti tv-tuotantotoiminta lyhyesti. Tämän jälkeen luvussa 3 esitetään kotimaisen av-alan keskeiset taustatiedot ja tunnusluvut. Luvussa 4 käsitellään avalan ansaintamalleja ja luvussa 5 tv-toiminnan tuotantomalleja ja tuotekehitystä. Lukuun 6 on koottu joitakin keskeisiä trendejä, jotka vaikuttavat kotimaisten tv-tuotantoyhtiöiden toimintaan lähivuosina. Luvussa 7 on esitetty johtopäätökset. Liitteessä on esitetty kansainvälisen av-alan tärkeimmät taustatiedot. 3

4 ELOKUVAT YRITYS- FILMIT TV-OHJELMAT 1 Tarkennuksena todettakoon, että tekijänoikeuslaissa termi elokuvateos viittaa kaikenlaisiin av-teoksiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/ ?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=tekijänoikeuslaki Tuotantoyhtiöiden tuottamia sisältöjä DIGI- TAALINEN SISÄLTÖ ANIMAATIOT MAINOS- FILMIT 2. AV-TOIMIALA PÄHKINÄNKUORESSA Tässä luvussa esitellään audiovisuaalinen eli av-toimiala lyhyesti, jotta lukija saa muodostettua yleiskuvan alan toiminnasta. Luvussa esiteltyjä seikkoja syvennetään seuraavissa luvuissa. Audiovisuaalisen toimialan yritykset ideoivat, kehittävät ja tuottavat liikkuvan kuvan sisältöjä käytettäväksi televisiossa sekä internet- ja mobiilipalveluissa. Termi audiovisuaalinen viittaa sisältöön, jossa yhdistetään ääni ja liikkuva kuva. Tavallisimpia tuotantoyhtiöiden tuottamia sisältöjä ovat: - tv-ohjelmat - elokuvat - mainosfilmit - yritysfilmit - animaatiot - erilaiset digitaaliset sisällöt Nämä lajit jakaantuvat edelleen useisiin eri alaryhmiin. Esimerkiksi tv-ohjelmat voivat olla yksittäisiä ohjelmia tai useampiosaisia sarjoja. Elokuvat 1 puolestaan voivat olla muun muassa pitkiä tai lyhyitä fiktioelokuvia tai dokumentteja. Rajaukset ovat kuitenkin häilyviä ja jatkuvasti muuttuvia. Tuotantojen luonne vaikuttaa myös niiden tuotantotapoihin myöhemmin tarkennettavilla tavoilla. Lisäksi on huomioitava, että verkkojakeluun tuotetaan runsaasti erilaisia ja uuden tyyppisiä avsisältöjä. Näitä ovat muun muassa videoblogit eli vlogit sekä tubettajien tuottamat yleensä lyhytkestoiset av-sisällöt. Yhtäältä näitä tuottavat pääasiassa harrastajat, mutta heistäkin voi kasvaa tätä kautta uudenlaisia av-alan ammattilaisia. Toisaalta he tuottavat hyvinkin suosittua materiaalia, joka on ilmaisultaan erilaista kuin alan ammattilaisten tuotannot. Keskitymme tässä selvitystyössä tv-toimintaan, joten termillä audiovisuaalinen tai av viitataan jatkossa lähtökohtaisesti tv-toimintaan. Televisiotoiminnassa keskeisimpiä tahoja ovat tuotantoyhtiöt, sisältöjakeluyhtiöt, tv-kanavayhtiöt sekä jakelu- eli operaattoriyhtiöt. Monet tv-alan yhtiöt kuuluvat useampaan kuin yhteen toimijaryhmään. Esimerkiksi tv-kanavayhtiöt eivät ainoastaan lähetä muiden tahojen tuottamia ja myymiä ohjelmia vaan voivat tehdä niitä myös itse. 4

5 Lisäksi tv-alalle voidaan lukea tv-katseluun käytettävien laitteiden ja sovellusten valmistajat, mutta ne on rajattu pois tästä tarkastelusta. Edellä mainittujen tahojen keskeisimmät tehtävät ovat seuraavat: - Tuotantoyhtiö tuottaa tv-ohjelmia eli ideoi, suunnittelee, myy hyödyntämisoikeuksia sekä toteuttaa ohjelmat. - Sisältöjakeluyhtiö markkinoi ja myy tuotantoyhtiöiden tuottamia sisältöjä tahoille, jotka välittävät niitä yleisölle. Merkittävät sisällönjakeluyhtiöt ovat kansainvälisiä yhtiöitä. Sisältöjakeluyhtiöt ja agentit ovat harvinaisia Suomen markkinoilla, mutta tärkeitä toimijoita kansainvälisillä markkinoilla. - Tv-kanavayhtiö kokoaa ohjelmista kokonaisuuksia, joita välitetään yleisölle tv-kanavien kautta ja/tai verkon kautta striimattavina 2 ja/tai ladattavina ohjelmakirjastoina. Yhdellä yhtiöillä voi olla useita eri tv-kanavia, jotka voivat olla maksuttomia tai maksullisia. - Jakelu- ja operaattoriyhtiö rakentaa, ylläpitää ja tarjoaa teknisiä ratkaisuja, joiden kautta yleisö voi katsella tv-kanavia ja -ohjelmia. Tuotantoyhtiöt käyttävät yleensä runsaasti freelancereiden ja teknisiä tuotantopalveluita tarjoavien yhtiöiden palveluita. Freelancereista tärkeimpiä ovat luovat tekijät kuten tuottajat, käsikirjoittajat, ohjaajat, näyttelijät, esiintyjät, äänittäjät, valaisijat, lavastajat, puvustajat ja maskeeraajat. Kuvausten jälkeen ohjelmille tehdään vielä jälkituotantotöitä leikkaamiseen, erikoistehosteisiin sekä kuvien ja äänen käsittelyyn erikoistuneiden palveluntuottajien kanssa. Tv-ohjelmien jakelu on perinteisesti tapahtunut tv-kanavien muodossa. Niitä on välitetty yleisölle antenni-, kaapeli- ja satelliittiverkkojen kautta. Viime vuosina internetin merkitys tv-kanavien jakelureittinä on kasvanut ja sen osuus tulee kasvamaan jatkossakin. Internet on tuonut mukanaan myös VOD- eli video-on-demand-palveluja, joista kuluttajat voivat katsella yksittäisiä tv-ohjelmia ja elokuvia ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta. VODpalveluja tarjoavat perinteiset tv-kanavayhtiöt, operaattorit ja uudenlaiset verkkopalveluyhtiöt kuten Netflix ja Amazon. Tv-yhtiöt tarjoavat yleisesti myös mahdollisuutta katsoa verkossa olevien ns. catch-up-palvelujen kautta tv-kanavilla esitettyjä ohjelmia jälkikäteen. Joissain tapauksissa ohjelmia saatetaan esittää verkossa ennen tv-kanavalähetyksiäkin. Suomalaisia tv-kanavien catchup-palveluita ovat Ylen Areena, MTV:n Katsomo ja Nelosen Ruutu. Aiemmin fyysiset tallenteet eli DVD- ja Blu-ray-levyt olivat merkittävä tapa myydä tv-ohjelmia kuluttajille tv-kanavilla tapahtuneiden esitysten jälkeen, mutta niiden markkinat ovat olleet viime aikoina jyrkässä laskussa erityisesti verkkopalvelujen suosion kasvun ja kuluttajille tarjolla olevien erilaisten tallentamismahdollisuuksien vuoksi. Tv-tuotantoyhtiöiden ansainta perustuu useimmiten tv-kanavayhtiöiden sisältöjen hyödyntämisestä maksamiin korvauksiin. Tuotantoyhtiöt voivat saada tuottoja lisäksi lisensoimalla tuottamansa ohjelman oikeuksia muille tv-kanavayhtiöille, internetpalveluille tai fyysisten tallenteiden tuottajille. Tuotantoyhtiö voi tarjota palvelua myös suoraan mainostajille, jolloin mainostaja voi maksaa ohjelman sponsoroinnista. Tämä tapahtuu kuitenkin yleensä yhteistyössä tv-yhtiöiden kanssa. Toinen vaihtoehto on ohjelmayhteistyökumppanuus, jolloin ohjelmat sisältävät tuotesijoittelua. Kolmas vaihtoehto on mainostajan kokonaan maksama ohjelma, jolloin kyse on sisältömarkkinoinnista. 3 Kaikilla näillä lisätuloilla voi olla tärkeä merkitys tuotantoyhtiöiden liiketoiminnan kannattavuudelle. 2 Striimaus (engl. streaming) = suoratoisto, jossa katselijan päätelaitteelle ei jää kopiota sisällöstä. 3 Markkinoinnin on erotuttava normaalista tv-ohjelmistosta. Kaikkia edellä mainittuja tapauksia säädellään lailla, jota valvoo Viestintävirasto: https://www.viestintavirasto.fi/tvradio/ohjelmisto/mainontasponsorointijatuotesijoittelu. html 5

6 3. AV-TOIMIALA SUOMESSA: TAUSTATIEDOT JA TUNNUSLUVUT 3.1. Suomen markkina Suomen av-alan markkinan suuruus vuonna 2013 oli miljoonaa euroa. 4 Varsinaisen televisiotoiminnan osuus oli miljoonaa euroa ja muun liikkuvan kuvan liiketoiminnan internetvideoiden ja videotallenteiden osuus 135 miljoonaa euroa. 5 Alla oleva kuva esittää viime vuosien kehityksen tulolähteittäin Online-video Videotallenteet Kaapeliliittymät Maksu-tv Tv-mainonta Lupamaksut 0 Kuva 2. Av-alan liikevaihdon kehitys Suomessa, miljoonaa euroa 6 Television osuus Suomen mediamarkkinan liikevaihdosta on 29 %, kun kansainvälisesti osuus on 42 %. Ero johtuu Suomen mediamarkkinan erityispiirteestä, lehdistön suuresta osuudesta. Vaikka lehdistön osuus on Suomessa laskenut, se on edelleen suuri. Alla oleva kuva havainnollistaa eri medioiden osuudet Suomessa ja kansainvälisesti. 6 4 Kansainvälisen av-markkinan perustiedot on esitetty tämän raportin liitteessä. 5 Joukkoviestintätilasto, Tilastokeskus: tv-toiminta milj. ja video 110 milj. ; IAB: videomainonta 11 milj. ; Digital Media Finland: Netflix ja muut OTT-palvelut: 14 milj. 6 Tilastokeskus, IAB, Digital Media Finland

7 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Ulkomainonta Pelit Kirjat Internet-mainonta Aikakauslehdet Sanoma- ja kaupunkilehdet Radiot ja äänitteet Elokuva Televisio 10 % 0 % Suomi Maailma Kuva 3. Media-alan rahankäytön jakautuminen eri medialajien kesken. Suomen luvut kuvaavat kuluttajien ja yritysten rahankäyttöä mediaan Suomessa. Lisäksi suomalaiset mediayhtiöt saavat tuloja kansainvälisestä myynnistä. 7 Suomessa toimii viisi merkittävää televisiokanavayhtiötä, jotka on lueteltu seuraavassa taulukossa. Taulukko 6. Suomalaiset televisiokanavayhtiöt 8 Yhtiö Omistaja Mainosansainta Maksu-tvansainta Tv-liikevaihto 2013, milj. Yleisradio valtio 465,9 9 MTV Bonnier x x 243,7 Sanoma Media Finland Sanoma x x SBS Discovery TV Discovery Communications x 17,5 Fox International Channels 21st Century Fox x 7, Lisäksi Suomenkin markkinalla merkittäväksi toimijaksi on noussut internet-tv-palvelu Netflix, jonka vuoden 2015 liikevaihdoksi Suomessa arvioimme 40 miljoonaa euroa. Muiden netti-tv-palveluiden liikevaihdot ovat merkittävästi tätä pienempiä. Marraskuussa 2014 suomalaisista kotitalouksista 95,5 prosentilla oli televisio. Näistä noin puolet oli kaapeli-tv-verkossa ja noin puolella pääasiallinen tv-kanavien vastaanottotapa oli maanpäällinen antenni. 19 %:lla tv-talouksista oli internetiin kytkettävissä oleva äly-tv. 12 Maksu-tv-palveluita tilaa 30 % 13 ja teleoperaattorien viihdepalveluita 15 % 14 kotitalouksista. 7 Lähtötiedot McKinsey, Tilastokeskus sekä Digital Media Finlandin oma tiedonhankinta. Yleisradion radio- ja internettoiminta luettu Suomen tv-markkinaan. Kategorioiden määrittelyissä on pieniä eroja Suomen ja kansainvälisen markkinan osalta. 8 Summat eivät sisällä arvonlisäveroa 9 Ylen koko liikevaihto, sisältää myös radio- ja internettoiminnan 10 Digital Media Finlandin arvio; Sanoma Media Finlandin liikevaihto 293,4 milj. 11 Tilikausi 7/2013-6/ Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajabarometri, Tilastokeskus. vierailtu Finnpanel; ei sisällä internet-tv-palveluita 14 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajabarometri, Tilastokeskus 7

8 3.2. Suomalaiset tv-tuotantoyhtiöt Suomalaisten tv-yhtiöistä riippumattomien tuotantoyhtiöiden taloudellinen volyymi vuonna 2013 oli n. 100 miljoonaa euroa 15. Tämä volyymi koostuu valtaosin kotimaisten tv-kanavayhtiöiden ostoista. Lisäksi osa tuotoista tuli kansainvälisistä myynneistä sekä mainostajien suoraan tuotantoyhtiöille kohdistuneista maksuista tai yhteistyösopimuksista. Suomalaiset tv-kanavayhtiöt käyttävät vuositasolla ohjelmasisältöihin n. 450 miljoonaa euroa, joka jakautuu puoliksi ohjelmaostojen ja in-house-tuotantojen kesken. Ohjelmaostojen arvosta n. 45 % kohdistuu kotimaisiin tuotantoyhtiöihin ja 55 % ulkomaisiin sisältöjen tarjoajiin. 16 Kaupallisilla kanavilla ohjelmaostojen suhteellinen osuus on suuri ja Yleisradiolla pieni. Kymmenen suurinta suomalaista tuotantoyhtiötä on lueteltu seuraavassa taulukossa. Sija Yhtiö Liikevaihto/tuotot 2013, milj Yellow Film & TV 15,6 2 FremantleMedia Finland 15,0 3 Moskito Television 9,8 4 Zodiak Finland 9,4 5 Shine Finland 7,6 6 Banijay Finland 7,0 7 Aito Media 5,1 8 Eyeworks Finland 3,9 9 Endemol Finland 3,7 10 ITV Studios Nordic 2,5 17 Vuonna 2014 vähintään miljoona katsojaa saaneita tuotantoyhtiöiden ohjelmia kotimaisilla tvkanavilla olivat Putous, Tanssii tähtien kanssa, Vain elämää ja Tähdet, tähdet Alaa kattavasti edustavan SATU ry:n jäsenten yhteenlaskettu tv-liikevaihto 2013 oli 96 miljoonaa euroa 16 Digital Media Finlandin arvio 17 SATU ry 18 8

9 4. TV-TUOTANNON ANSAINTAMALLIT Canvas-malli on yleisesti käytetty tapa liiketoimintamallien kuvaamiseen. Canvas-malli koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - arvolupaus ja asiakkaat - avaintoiminnot, -resurssit ja -kumppanuudet - kulurakenne - tulolähteet Esitämme seuraavassa kuvassa tv-tuotantoyhtiön yleisen tason liiketoimintamallin: Avainkumppanuudet käsikirjoittajat, ohjaajat, näyttelijät ja muut tekijät Avaintoiminnot: tuotekehitys tuottamien myynti viestintä teknologia hallinto Asiakaryhmät: Avainresurssit: oma henkilöstö omat IPR:t laitteistot omat osaamiset Arvolupaus: katsojien tavoittaminen ja sitouttaminen maksu-tvansainnan mahdollistaminen mainosansainnan mahdollistamien Jakelukanavan brändin vahvistaminen Asiakasuhteet: suorat kontaktit messut agentit Kanavat: digitaalinen jakelu tekniset tuotantopalvelut jälkituotantopalvelut tv-kanavat (broadcasting, internet) onlinepalvelut: fyysisten tallenteidet jakelijat mainostajat Kulurakenne: toiminnan kiinteät kulut projektikohtaiset muuttuvat kulut rojaltit tai kertakorvaukset, jos mukana ostettujen kolmannen tahon sisältöoikeuksia Tulolähteet: hyödyntämisoikeuksista saatavat korvaukset mainostajiltaa saatavat tulot formaatti-, ready made- ja remakekorvakset Kuva 4. Tv-tuotantoyhtiön liiketoimintamalli Business Model Canvas -kaaviona Käymme tässä luvussa läpi oheiset asiakokonaisuudet yksityiskohtaisemmin Tv-tuotantoyhtiöiden arvolupaus ja asiakasryhmät Tv-tuotantoyhtiöiden keskeisimmät asiakasryhmät Suomessa ovat seuraavat: Tv-kanavayhtiöt: broadcasting, internet-jakelu ja online-palvelut Online-palvelut: esim. Elisa Viihde ja Netflix Fyysisten tallenteiden jakelijat Mainostajat 9

10 Tv-tuotantoyhtiöiden tuottamien sisältöjen keskeisin arvo asiakkaille on katsojien tavoittaminen ja sitouttaminen, mikä toimii asiakkaiden liiketoiminnan perustana. Sisältöjen jakelijat arvioivat tätä asiaa eri tavoin kunkin omista lähtökohdista käsin: Tv-kanavien osalta julkisen palvelun yhtiön eli Ylen tavoite on laissa ja poliittisesti määritetyn julkisen palvelun tehtävän täyttäminen. Yle ei myy mainontaa. Ylen esittämille ohjelmille asetetut tavoitteet ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Näitä ovat esimerkiksi määriteltyjen katsojamäärien ja ryhmien tavoittaminen ja palveleminen ohjelmilla, joiden tyyli- ja aihekirjo on huomattavasti laajempi kuin kaupallisilla toimijoilla. Esimerkiksi kaupallisille kanaville olisi kannattamatonta tuottaa saamenkielisiä uutisia. Vapaasti vastaanotettavissa oleville kaupallisille tv-kanaville ja mainosrahoitteisille verkkopalveluille tärkeintä on tavoittaa mahdollisimman laajoja ja tavoitellun kaltaisia katsojaryhmiä. Näiden perusteella mainostajille myydään halutun kaltaisia ja suuruisia mainoskontakteja eli määrä sinänsä ei riitä vaan haluttu kattavuus tulee saavuttaa määritellyissä katsojaryhmissä kuten vuotiaat naiset. Maksu-tv:n ja vastikkeellisten verkkopalvelujen osalta liiketoiminta perustuu kuluttajien suorittamiin maksuihin. Tärkein tuotantoyhtiöiden luoma arvo on ohjelmat, joiden katsomisesta kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Maksua ei kuitenkaan yleensä suoriteta yksittäisistä ohjelmista vaan laajemmista ohjelmakirjastoista, mutta niissäkin yksittäiset kärkisisällöt ovat tärkeitä kuluttajien maksuhalukkuuden kannalta. Maksu-tv:n kaupallisesti keskeisimmän sisällön muodostavat suosittujen lajien urheiluohjelmat. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto keskeisimmistä asiakassegmenteistä ja heille tarjottavista arvolupauksista. Tuotantoyhtiön asiakassegmentti Tuotantoyhtiön arvolupaus asiakkaalle Mainosrahoitteiset tv-kanavat ja verkkopalvelut Tuodaan halutut kohderyhmät tvkanavan tai palvelun katsojiksi Mahdollistetaan mainosansainta Vahvistetaan jakelukanavan brändiä Maksurahoitteiset tv-kanavat ja verkkopalvelut Julkisen palvelun tv-kanava ja verkkopalvelut Tuodaan sisältöjen avulla maksavia asiakkaita tv-kanavalle tai palvelulle Mahdollistetaan maksuansainta Vahvistetaan jakelukanavan brändiä Tavoitetaan halutun kaltaiset ja suuruiset katsojajoukot Julkisen palvelun tehtävien toteuttaminen Vahvistetaan jakelukanavan brändiä Sisältöjen myynnissä tv-tuotantoyhtiöt voivat neuvotella suoraan tv-kanavien, verkkopalvelujen ja fyysisten tallenteiden jakelijoiden kanssa. Tuotantoyhtiöt voivat myös vaihtoehtoisesti myydä oikeudet ensin sisällönjakeluyhtiöille tai agenteille, jotka myyvät niitä edelleen ohjelmia yleisölle välittäville yhtiöille joko yksittäin tai erilaisina paketteina. 10

11 Sisällönjakeluyhtiöiden ja agenttien käyttäminen on tyypillisempää av-sisältöjen vientikaupassa kuin Suomessa tapahtuvassa liiketoiminnassa. Lisäksi on huomioitava, että kansainvälisessä omistuksessa olevilla tuotantoyhtiöillä on konserneissa niiden omat kansainvälisellä tasolla toimivat myyntiorganisaatiot. Tuotantoyhtiöiden keskeisimmät asiakasryhmät kansainvälisillä markkinoilla ovat luvun alussa mainittujen ryhmien lisäksi sisällönjakeluyhtiöt ja agentit, erilaiset rahoittajatahot sekä toiset tvtuotantoyhtiöt, jotka voivat ostaa esimerkiksi formaatti- 19 tai remake-oikeuksia Tv-tuotantoyhtiöiden avaintoiminnot, -resurssit ja -kumppanuudet Tv-tuotantoyhtiöiden avaintoiminnot 21 ovat seuraavat: Sisältöjen kehitys Tuottaminen eli sisältöjen toteutus Myynti Markkinointi ja viestintä Projektien hallinnointi Teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen Näiden toimintojen suorittamista varten tv-tuotantoyhtiöillä on palkkalistoillaan yrityksen koosta, liikevaihdosta ja toiminnan luonteesta riippuen vaihtelevasti suunnittelu-, tuotanto- ja myyntityön eri osa-alueiden ammattilaisia. Yleensä vähintään tuotannosta ja myynnistä vastaavat henkilöt ovat yrityksen palveluksessa vakituisesti. On kuitenkin tyypillistä, että suurin osa luovista tekijöistä kuten käsikirjoittajat, ohjaajat, näyttelijät, esiintyjät, kuvaajat, äänittäjät, valaisijat, lavastajat, puvustajat ja maskeeraajat hankitaan projektikohtaisesti joko freelancereiden joukosta tai alihankintana toisilta yhtiöiltä. Samaten tuotantokalusto ja siihen liittyvät palvelut sekä jälkituotantopalvelut hankitaan yleensä näille osa-alueille erikoistuneilta yrityksiltä Tv-tuotantoyhtiöiden kulurakenne Tv-tuotantoyhtiöiden kulurakenne on tyypillisesti seuraava: Toiminnan kiinteät kulut Toiminnan muuttuvat kulut Tuotekehityksen kulut Yksittäisten tv-tuotantoyhtiöiden osalta edellä kuvattu kulurakenne riippuu pitkälti siitä, kuinka suuri osa tuotannoissa tarvittavista eri osa-alueiden ammattilaisista on vakituisesti yhtiön palkkalistoilla ja kuinka suuri osa hankitaan projektikohtaisesti markkinoilta, ja minkä verran yhtiöllä on itsellään teknisiä ja tuotekehityksen resursseja. Tuotekehityksen osalta on lisäksi huomioitava, että projektien kehittelyssä ja suunnittelussa yhtiön suurin investointi on ammattilaisten hankkeisiin käyttämä aika. Näin ollen kiinteiden, muuttuvien ja tuotekehityksen kulujen väliset suhteet voivat olla hyvin erilaisia eri yhtiöissä. 19 Formaatti = yksittäisen ohjelman asemesta kehitetään malli, jonka avulla konseptia (esim. Idols ja Big Brother) on helppo monistaa eri maissa; myytävä tuote on ohjelmakonseptin prosessi, joka kattaa hyvin monia eri osa-alueita. Formaatteja käsitellään tarkemmin luvussa 5.3. Lisätietoa formaateista: 20 Remake = oikeus, jonka perusteella käsikirjoitettu ohjelma voidaan tehdä uudelleen toisessa maassa paikallisin voimin ja paikalliseen kulttuuriin sopeutettuna 21 Listassa mainittuja toimintoja käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 5. 11

12 Kun tuotannoissa käytetään kolmansien osapuolten sisältöoikeuksia, tuotantoyhtiöt maksavat eri oikeudenomistajaryhmille joko kertakorvauksia tai rojalteja tuloista tai prosenttiosuuksia tuotantobudjeteista. Tällaisissa tapauksissa tuotantoyhtiö maksaa yleensä kaikki korvaukset, mutta joissain tapauksissa kuten musiikin osalta sisältöjä yleisölle välittävä palvelu maksaa osan korvauksista. Esimerkiksi ääniteperäisen musiikin käytöstä ohjelmissa maksetaan korvauksia äänitetuottajille, muusikoille, säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille. Tuotantoyhtiöt maksavat tällöin tallentamiskorvaukset ja ohjelmat yleisölle välittävä yhtiö esityskorvaukset. Kotimaiset tuotantoyhtiöt ostavat yleensä kolmansien osapuolten oikeuksia aluksi vain Suomen markkinoille. Tämä puolestaan johtaa siihen, että kotimaan markkinoille tarkoitettuja av-tuotteita ei voida jaella tai esittää Suomen ulkopuolella ilman kyseisistä oikeuksista maksettavia lisäkorvauksia Tv-tuotantoyhtiöiden tulonlähteet ja ansainta Tv-tuotantoyhtiöiden tärkeimmät tulonlähteet ja ansaintamallit ovat: Tv-kanavayhtiöiden maksut hyödyntämisoikeuksien 22 ostamisesta Sisältöjakeluyhtiöiden maksamat rojaltit Verkkopalveluiden maksamat korvaukset hyödyntämisoikeuksista ja rojaltit Ohjelmien uusista versioista ja sovituksista (formaatti-, ready made - ja remake-oikeuksista) sekä optioista saatavat korvaukset Ohjelmista tehtyjen fyysisten tallenteiden vuokraamisesta ja myynnistä saatavat korvaukset Lisäansaintaa tuovia tulonlähteitä ja uusia ansaintamahdollisuuksia ovat: Mainostajilta saatavat tulot: sponsorointi, ohjelmayhteistyökumppanuus (tuotesijoittelu) ja mainostajien toimeksiannosta tuotetut ohjelmat (ns. kustannetut ohjelmat) Ohjelmiin liittyvien brändien ja aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä muilta toimialoilta saatavat korvaukset Teknisistä innovaatioista saatavat lisensointituotot Tuotantoyhtiöiden verkon kautta tapahtuvasta omasta suoramyynnistä ja jakelusta saatavat tuotot ml. mainostuotot Joukkorahoitus Kuluttajilta suoraan saatavat tuotot Tv-tuotantoyhtiöiden ansainta perustuu perinteisesti tv-kanavayhtiöiden maakohtaisesti ostamiin hyödyntämisoikeuksiin. Kanavat ovat aiemmin ostaneet tyypillisesti 1-2 välityskertaa ja 7-30 päivän ns. catch-up-oikeudet, jolloin katsojat voivat katsoa ohjelmia myös jälkikäteen kyseisen ajanjakson ajan tv-kanavan verkkopalvelun kautta. Välityskertojen määrän ja/tai hyödyntämisajanjakson umpeuduttua tuotantoyhtiö voi myydä hyödyntämisoikeuksia muillekin tahoille. Tämä asetelma on muuttunut siten, että entistä useammin tv-kanavat ostavat tiettyjen välityskertojen määrän sijasta ajallisesti määriteltyjä ns. välitysikkunoita, joiden aikana ohjelmia voidaan hyödyntää ilman välityskertoja koskevia rajoituksia. Oikeuksia voidaan niin halutessa myydä myös kertakorvauksella, jolloin tv-kanava voi hyödyntää ohjelmia ilman hyödyntämismääriin ja välitysikkunoihin kohdistuvia rajoituksia. Tällöin tuotantoyhtiö ei voi myydä oikeuksiaan enää muille tahoille Hyödyntämisoikeudet = kaikki eri oikeudet, joita tuotantoyhtiö voi myydä; näitä ovat esim. esitys- ja jakeluoikeudet

13 Catch-up-oikeuksien osalta oikeudet voivat olla kestoltaan mainittua pidempiä esimerkiksi moniosaisten tv-sarjojen kohdalla. Lisäksi tv-kanavat saattavat esittää ohjelmia ensin verkossa joko markkinointimielessä tai ansainnan vuoksi, jos kuluttajat ovat valmiita maksamaan nähdäkseen tiettyjä ohjelmia ennen kuin niitä esitetään vapaasti vastaanotettavilla lineaarisilla tv-kanavilla. Oikeuksilla käytävän kaupan tapoihin ja luonteeseen vaikuttaa lisäksi se, mistä ohjelmagenrestä on kysymys sekä se, onko kyse yksittäisestä ohjelmasta vai ohjelmasarjasta. Jälkimmäisten osalta kauppaa voidaan tehdä yhdellä kerralla useammastakin tuotantokaudesta, jolloin sarjaa tuotetaan ja kehitetään jopa vuosien ajan. Ohjelmakonseptit, jotka suunnitellaan useamman tuotantokauden mittaisiksi, ovat merkittäviä panostuksia tuotantoyhtiöiden kannalta. Tämä merkitsee sitä, että yhtiöiden liiketoiminnallinen tulos syntyy vasta pitkällä aikavälillä ja tällaiset konseptit edellyttävät jatkuvaa tuotekehitystä 23. Ohjelmien hyödyntämisoikeuksia myydään nykyisin myös suoraan erilaisille verkkopalveluille. Oikeuksia on perinteisesti hinnoiteltu ns. cost+ -mallin mukaisesti eli hinta on perustunut ostajan kanssa yhdessä sovittuun tuotantobudjettiin, jonka päälle lasketaan tietyn suuruinen kate. Tämä malli pätee sekä tv-tuotantoyhtiöiden omiin ideoihin perustuvissa että tv-kanavien toimeksiantojen perusteella toteutettavissa hankkeissa. Yhteistuotannoissa eli hankkeissa, joissa tv-kanavayhtiö toteuttaa ohjelman yhteistyössä tvtuotantoyhtiön kanssa, hinta määräytyy osapuolten panostusten suhteessa. Cross-medialliset tuotteet eli tuotannot, jotka sisältävät useiden eri medioiden kautta toteutettavia tv-ohjelman elementtejä, ovat hinnoittelunkin osalta erikoistapauksia niiden erilaisen kustannus- ja tuottorakenteen vuoksi. Tv-tuotantoyhtiö voi myydä oikeuksia myös sisältöjakeluyhtiöille. Tällöin ne myyvät niitä edelleen eri tahoille joko yksittäin tai osana laajempia kokonaisuuksia. Jos hyödyntämisoikeudet palautuvat takaisin tv-tuotantoyhtiöille tv-kanavayhtiöille myytyjen hyödyntämiskertojen ja määräaikojen täytyttyä, oikeuksia voidaan myydä uudelleen muillekin tahoille kuten toisille tv-kanavayhtiöille ja verkkopalveluille. Näiltä ns. jälkimarkkinoilta saatavat tuotot voivat olla rahallisesti huomattavasti alhaisempia kuin ensiesityksestä saatavat korvaukset. Niillä on kuitenkin usein tärkeä merkitys tv-tuotantoyhtiöiden katteiden ja siten toiminnan kannattavuuden ja investointikyvyn kannalta. Tv-tuotantoyhtiöillä on nykyisin aiempaa useampia vaihtoehtoja tuottamiensa sisältöjen jakelukanaviksi. Ne voivat toimia myös itse kuluttajamarkkinoilla esittämällä sisältöjä esimerkiksi YouTube-kanavien kautta ja myymällä mainontaa niiden yhteyteen. Mainosmyynnistä voi vastata myös suurta määrää yksittäisiä YouTube-kanavia isommiksi kokonaisuuksiksi niputtavat MCN:t eli multi-channel-networkit. Valtaosa tv-tuotantotoiminnasta tapahtuu kuitenkin edelleen aiemmin kuvatun perinteisen tvkanavamallin mukaisesti. Ohjelmaoikeuksien vientitoiminnassa valmiiden ohjelmien (ready-made 24 ) hyödyntämisoikeuksien myynnin lisäksi ansaintaa voidaan saada formaatti-, levitys- ja remake-oikeuksista sekä erilaisista optioista. Näistä osa-alueista formaateilla on suurimmat kansainväliset markkinat. Kansainvälisessä kaupassa myydään yleensä ensin optio-oikeudet, joiden perusteella ostaja saa oikeuden myydä ohjelmaa määritellyille maantieteellisille alueille. Koska optiosopimukset ovat vain välivaihe, niistä saatavat tulot eivät yleensä ole merkittäviä. Pääosa tuloista saadaan varsinaisten hyödyntämisoikeuksien kaupasta. 23 Tuotekehitystä käsitellään tarkemmin luvussa Ready-made eli valmis ohjelma = valmista ohjelmaa viedään sellaisenaan 13

14 Yksittäisen tv-ohjelman lisäksi tuotantoyhtiö voi kehittää ja kaupallistaa myös ns. formaatin. Tvohjelmaformaatti tarkoittaa sellaiseen muotoon kehitettyä ohjelmakonseptia, että konsepti voidaan myydä (yleensä toisessa maassa toimivalle) tuotantoyhtiölle. Formaattia ja sen tuotantotapaa koskevat tiedot kootaan ns. formaattiraamattuun. Se sisältää tarkkojen tuotanto-ohjeiden lisäksi myös aiemmin eri maissa saavutetut katsojaluvut kohderyhmittäin sekä ehdotukset muun muassa lähetysajoista sekä paikallisista yhteistyökumppaneista ja oheistuotteista. Formaatti sisältää sisällöllisen konseptin lisäksi tarkan ohjeistuksen tuotannon toteuttamisessa paikallisissa olosuhteissa. Formaatin arvo on sisältökonseptin lisäksi vakioidussa ja dokumentoidussa prosessissa. Formaattibisneksessä kehittäjän ansainta perustuu yleensä 4-7 prosentin osuuteen kussakin maassa toteutettavan version tuotantobudjetista. Tämä merkitsee sitä, että suurilla markkina-alueilla formaattioikeuksien taloudellinen arvo voi olla hyvinkin korkea. Tv-tuotantoyhtiöt voivat saada lisäansaintaa hyödyntämällä tv-sisältöihin liittyviä brändejä av-alan ulkopuolellakin. Esimerkki tästä on kokkiohjelman brändin hyödyntäminen siten, että yhtiö saa korvauksia brändin perusteella tuotetuista ja myytävistä oheistuotteista kuten keittokirjoista, ruokaaineista ja keittiötarvikkeista. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että tuotantoyhtiö omistaa kyseiset oikeudet. Tuotantoyhtiöt voivat saada lisäksi tuloja suoraan yrityksiltä ohjelmista, jotka tuotteitaan tai brändiään mainostavat yritykset joko sponsoroivat, harjoittavat ohjelmayhteistyökumppanuutta tuotesijoittelun muodossa tai kustantavat kokonaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa kyse on ns. sisältömarkkinoinnista. Tv-tuotantojen rahoituksen osalta on huomioitava, että Suomessa tv-tuotannoille ei ole vastaavan kaltaista julkista tukimuotoa kuten Suomen elokuvasäätiön tuet 25 elokuvatuotannolle. Uusin rahoituksen muoto on joukkorahoitus eli kuluttajilta suoraan eri tavoin kerättävät varat. Joukkorahoituksen merkitys av-tuotannoissa on toistaiseksi kuitenkin ollut enemmän markkinointiin ja yhteisöjen luomiseen kuin merkittävien rahoitusosuuksien keräämiseen liittyvää Kotimaisten tuotantoyhtiöiden kasvutarinoita: kaksi esimerkkiä Tässä luvussa esittelemme lyhyesti kaksi tapausta, jossa kotimaiset tuotantoyhtiöt ovat hyödyntäneet teknologian avaamia uusia mahdollisuuksia ja onnistuneet myymään tuotteitaan kansainvälisille markkinoille. Tapaus 1: Intervisio: The Wall Intervision Midaksen kosketus, kansainväliseltä nimeltään The Wall on pelishow-formaatti, joka perustuu futuristisessa studiotilassa olevaan 15 suureen kosketusnäyttöruutuun. Osanottajien tulee päästä läpi 15 eri pelistä 15 minuutissa. Formaatti esiteltiin aluksi kansainvälisillä tv-alan messuilla. Sitä koskeva optio myytiin 10 eri maahan, ennen kuin MTV otti sen ohjelmistoonsa Suomessa vuoden 2012 lopulla. Ensimmäinen formaattikauppa toteutui ja kansainvälinen menestys saavutettiin Kuwaitissa, missä se oli kesällä 2014 Ramadan-kauden ajan paikallisen TV1:n yksi suosituimmista ohjelmista. Ohjelman seuraava tuotantokausi toteutetaan Kuwaitissa kesällä

15 Kansainvälisestä kaupasta saadut tulot kasvattivat Intervision liiketoiminnan voittoa vuonna 2014 noin neljänneksellä. Vientitulot ovat mahdollistaneet Intervisiolle mm. investoinnit The Wallin peliohjelmiston kehittämiseen sekä kokonaan uusien ohjelmaideoiden kehittelyn. Tapaus 2: Fisher King: Nymfit Fisher King Productionsin Nymfit on antiikin tarustoista teemansa ammentava mielikuvitustarina, joka on toteutettu sekä tv-sarjana että kirjoina. Tv-draamasarja esitettiin vuonna 2013 ensimmäisenä Serbiassa ja Italiassa, minkä jälkeen sen ovat näyttäneet tv-yhtiöt Suomessa, Saksassa ja Venäjällä. Tv-sarja nähdään myös Ranskassa ja Japanissa. Sarjan oikeudet on myyty yli 50 maahan. Tv-sarjan tuotannossa on hyödynnetty virtuaalistudioteknologiaa lavasteiden ja tehosteiden osalla. Sarjan pohjalta on kirjoitettu kaksi kirjaa ja kolmas on työn alla. Kirja on saatavilla 17 eri kielellä ympäri maailmaa. Kehitteillä on myös kirjojen pohjalta tehtävä elokuva. 15

16 5. TV-TUOTANNON TOIMINTAMALLIT JA TUOTEKEHITYS 5.1. Tv-tuotantoprosessi Televisiotuotantojen prosessi koostuu yksinkertaistettuna kolmesta päävaiheesta alla olevan kuvan mukaisesti: Kehitys ja myynti Tuotanto Jakelu ja myynti Kuva 5. Tv-tuotantoprosessin vaiheet Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään 26 ohjelman sisällöllinen ja kaupallinen konsepti. Tässä vaiheessa yleensä ohjelma myös myydään ainakin yhdelle tv-kanavalle. Mahdollisesti asiakkaana on myös mainostaja, joka voi sponsoroida ohjelmaa, maksaa tuotesijoittelusta tai joissain tapauksissa maksaa koko tuotannon. Toinen vaihe on varsinainen tv-ohjelman tuotanto. Tuotanto käsittää valmistelevia tehtäviä, itse tuotannon kuvauksineen sekä jälkituotannon. Kolmas vaihe on sisällön jakelu, joka voi tapahtua yhden tai useamman tv-kanavan, internetjakelupalvelun tai fyysisten tallenteiden jakelijoiden kautta. Tuotantoyhtiö voi tarjota ensimmäisen aikaikkunan umpeuduttua hyödyntämisoikeuksia tai niiden osia uusille asiakkaille, kuten muiden maiden tv-kanavayhtiöille tai verkkopalveluille. Olennainen osa jakeluvaihetta on myös tulosten mittaaminen, joka on merkittävää mm. vientitoiminnan kannalta Tuotekehitys tv-tuotantoliiketoiminnassa Tv-tuotantoliiketoiminnan tuotekehitys käsittää sisältöihin, teknologioihin, prosesseihin ja liiketoimintamalleihin liittyvää tuotekehitystä. Tuotekehityksellä on erilaiset roolit kussakin kolmesta tv-tuotannon prosessin vaiheesta. 26 Huomattakoon, että kehitys viittaa tässä sisältöjen luomiseen, ei tuotekehitykseen sanan varsinaisessa merkityksessä 16

17 Alla olevaan taulukkoon on koottu kokonaiskuva tv-tuotantotoiminnan tuotekehityksen roolista kussakin kolmessa vaiheessa. Tuotanto- prosessin vaihe 1. Kehitys ja myynti 2. Tuotanto 3. Jakelu ja myynti Vaiheen sisältö Sisällöllisen ja kaupallisen konseptin kehittäminen; Ideaportfolion hallinta ja kehittäminen; Käsikirjoitus ja tuotantosuunnitelma; Myynti Valmistelevat tehtävät; Kuvaukset; Jälkituotanto Jakelu lineaarisella kanavalla; Määräaikainen tai jatkuva jakelu online-palvelussa; Lisämyynti Kansainvälinen myynti Mihin tuotekehitys kohdistuu Ideoiden ja konseptien sisällöllinen laatu ja houkuttelevuus; Konseptien kaupallinen potentiaali ja houkuttelevuus; Sisältöoikeuksien myynti Sisällön kiinnostavuus ja tekninen laatu; Kustannustehokkuus; Tuotannon nopeus Tekninen laatu; Saatavuus ja löydettävyys; Katselumäärä (yhteensä tai kohderyhmittäin); Sisältöoikeuksien myynti Mitä tuotekehityksessä tehdään Tavat uusien ideoiden ja aihioiden kehittämiseen; Uudet liiketoimintamallit; Sisältöformaatit; Uudet sisällölliset ja käyttäjäkokemuksen innovaatiot Tekniset ratkaisut laadun tai tehokkuuden parantamiseksi sekä uusien sisältöratkaisujen mahdollistamiseksi; Prosessi-innovaatiot laadun tai tehokkuuden parantamiseksi; Sisällön kehittäminen työryhmän, asiakkaan, katsojan palautteen perusteella Teknisten jakelutapojen innovaatiot; Sisällön hallinnan ja löydettävyyden innovaatiot; Kaupalliset, IPR-pohjaiset ja juridiset innovaatiot uusien tuottojen mahdollistamiseksi; Onlinepalveluiden käytön maksimointi 5.3. Tuotantoprosessin vaiheet ja tuotekehitys Kehitys ja myynti Tv-tuotantoyhtiöiden sisältöjen kehitystoiminta ja myyntitoiminta kuuluvat kiinteästi yhteen. Kehitystoiminnan prosessia voidaankin kuvata myyntityöstä tutulla vaihemallilla, jossa isosta määrästä ideoita suodattuu eri vaiheissa osa pois ja parhaat päätyvät toteutuneiksi tuotannoiksi 27. Aluksi tuotantoyhtiössä syntyy spontaanisti tai suunnitelmallisesti iso joukko ideoita. Ideat voivat koskea yksittäisiä tuotantoja tai monistettavia formaatteja. Tuotantoyhtiö kehittää parhaat ideat konsepteiksi, ja esittelee ne potentiaalisille ostajille eli kanaville. Konsepti sisältää sisällöllisen idean, käsikirjoituksen, keskeiset ratkaisut koskien tuotantotapaa sekä keskeisten esiintyjien ja työryhmän jäsenten valinnan. Parhaista konsepteista tuotantoyhtiö sopii kaupat kanavan kanssa ja tekee päätöksen tuotantovaiheen käynnistämisestä. 27 Myynnin vaihe- eli suppilomalli perustuu peräkkäisiin vaiheisiin: alussa on suuri määrä liidejä, näistä osa pääsee prospekteiksi, osa prospekteista johtaa tarjouksen tekemiseen ja osa tarjouksista kauppoihin. 17

18 Kotimaan markkinoilla tapahtuneen kaupan jälkeen ohjelmasta kerätään kokemuksia, kehitysideoita ja tunnuslukuja kuten katsojamääriä kohderyhmittäin. Näiden perusteella parannettua ohjelmaa tai formaattia myydään seuraavassa vaiheessa kansainvälisille markkinoille. Vaihe Sisältöaihioiden määrä Vaiheen sisältö Idea Suuri Kehitetään spontaanisti tai suunnitelmallisesti ideoita sisällöiksi (sis. sisällöllinen ajatus ja kaupallinen malli) Konsepti Kohtalainen Kehitetään valitut ideat konsepteiksi (sis. ohjelman sisällöllinen ajatus, kaupallinen malli mahdollisine sponsoreineen, yhteistyökumppaneineen, jakelukanavineen ja kohderyhmineen) Tuotantopäätös Pieni Sovitaan kaupat kanavan kanssa, päätetään tuotannon käynnistämisestä Ammattimaiseen tv-tuotannon kehitys- ja myyntiprosessiin kuulu idea- ja konseptisalkun hallinta. Eri kehitystoiminnan vaiheissa kuuluu jatkuvasti olla riittävä määrä aihioita, joista parhaat kulkevat suppilossa eteenpäin kohti tuotantoa. Ammattimaisessa tuotannossa on keskeistä tuntea kanavien, muiden jakelijoiden, mainostajien ja katsojien tarpeet ja toiveet. Nämä tarpeet ja toiveet viime kädessä ratkaisevat tuotantoaihion jatkoonpääsyn suppilossa. Kehitys- ja myyntivaiheen tuotekehitys sisältää toisaalta konseptien kehittämistä ja toisaalta koko kehitys- ja myyntiprosessin kehittämistä. Konseptien tuotekehitys voi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita tai niiden yhdistelmiä: Formaattien kehitys: yksittäisen ohjelman asemesta kehitetään malli, jolla konseptia on helppo monistaa. Tunnettu esimerkki formaatista on Idols-kilpailu, joka toteutetaan eri maissa saman formaatin mukaisesti. Formaattiliiketoiminnassa tuotekehityksen tuloksena on nimenomaan ohjelmakonseptin prosessi, ei yksittäinen tv-ohjelma. Formaatin ostaja ostaa silloin prosessin muotoon tehtyä osaamista ja suorittamista (todennetut katsojaluvut kohderyhmittäin), joka auttaa tehokkaan tuotannon tekemiseen. IPR-innovaatiot: kehitetään hahmoja, malleja tai muita aineettomia oikeuksia, joita voidaan hyödyntää useammissa tuotannoissa ja toimialarajat ylittävissä tuotteissa. Vuorovaikutteisen kerronnan kehitys: kehitetään konsepteja, joihin kuuluu katsojien aktiivinen osallistuminen ja/tai keskinäinen vuorovaikutus. Näihin konsepteihin voidaan liittää myös uusia ansainnan malleja. Toisen ruudun sisällöt: kehitetään ohjelman sisältöön liittyviä, itsenäisesti toimivia sovelluksia tai muita digipalveluja. Oheistuotteet ja sovitukset: kehitetään konseptin pohjalta muita tuotteita, kuten elokuvia, sovelluksia, pelejä, vaatteita, kirjoja tai muita oheistuotteita. Uusien teknologioiden soveltaminen: otetaan käyttöön uusia teknologioita, jotka mahdollistavat uudentyyppisten sisältökonseptien kehittämisen. Esimerkkejä tästä ovat virtuaalilavastus ja muut tietokoneavusteisen visualisoinnin sovellukset. 18

19 Kehitys- ja myyntiprosessin tuotekehitys voi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita tai niiden yhdistelmiä: Sisältöaihioiden hallinnan ratkaisut: tavat hallinnoida ja ohjata aihioiden kehittämistä sekä määrämuotoiset tavat uusien ideoiden ja innovaatioiden johtamisen kehittämiseksi. Joukkoistamisen ratkaisut ideoiden tunnistamisessa ja konseptien kehittämisessä (ja rahoittamisessa) Tuotanto Tuotantovaihe koostuu lukuisista tehtävistä, jotka voidaan jakaa tuotantoa valmisteleviin töihin, tuotantoon ja jälkitöihin. Tuotantoon kuuluvia tehtäviä ovat: Tuotannon valmistelu ja tuotanto: Tuottaminen (projektin johto) Tuotannon suunnittelu Casting Ohjaus Tuotantojärjestelyt Näyttelijätyö Kuvaus Valaisu Jälkityöt: Tuottaminen (projektin johto) Ohjelmatunnus Tunnusmusiikki Grafiikka CGI-työt Editointi Äänisuunnittelu Käännös ja tekstitys Äänitys Puomit, grip jne Catering Lavastus Puvustus Maskeeraus Kuljetukset Tuotantovaiheen tuotekehitys sisältää tuotannossa käytettävien työtapojen ja teknologioiden kehittämistä ja soveltamista. Tuotekehitys voi kattaa esimerkiksi seuraavia alueita tai niiden yhdistelmiä: CGI:n eli tietokoneavusteisen visualisoinnin hyödyntäminen suunnittelu-, tuotanto- ja jälkityövaiheissa sisältöjen toteuttamiseksi. CGI:n hyödyntäminen mainosratkaisujen toteuttamiseksi. Tuotantoprosessin ohjauksen tapojen ja työkalujen kehittäminen. Ryhmätyötapojen ja välineiden kehittäminen. Yksittäisten tuotannon vaiheiden uudistaminen, esimerkiksi verkkopalvelut castingin 28 toteuttamiseksi. Interaktiiviset ohjelmat, joissa verkossa oleva ja sinne sekä katsojien että tuotantoyhtiön tuottama materiaali on vuorovaikutuksessa sekä tv-kanavalla esitettävän ohjelman että katsojien kanssa (esim. Elämä pelissä ja SuomiLove) 28 Casting: esiintyjien ja näyttelijöiden valitseminen tuotantoon 19

20 Jakelu ja myynti Jakelu- ja myyntivaiheessa ohjelmaa välitetään yleisöille, myydään uusille kanaville sekä samalla kehitetään tuotantoa uusia markkinoita ajatellen paremmaksi. Ensimmäisen, useimmiten kotimaan markkinoilla tapahtuneen kaupan jälkeen ohjelmasta kerätään kokemuksia, kehitysideoita ja tunnuslukuja kuten katsojamääriä kohderyhmittäin. Näiden perusteella parannettua ohjelmaa tai formaattia myydään seuraavassa vaiheessa kansainvälisille markkinoille. Aiemmin jakeluvaihe oli tuotantoyhtiöiden kannalta hyvin yksinkertainen: tv-kanava esitti ohjelman, eikä tuotantoyhtiöllä ollut mitään roolia ohjelman luovuttamisen jälkeen. Tämä tilanne on muuttunut kolmesta syystä: 1. Tv-yhtiöt seuraavat ohjelmien katsojalukuja tarkasti. On tuotantoyhtiön intressi jatkotilausten kannalta, että sen ohjelmat saavuttavat katsojalukutavoitteet. Tällöin tuotantoyhtiöiden tulee omalla toiminnallaan, kuten viestinnällään, tukea ohjelmien näkyvillä oloa. Esimerkki tästä on ohjelmien keskeisten tekijöiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa ohjelmaa koskevissa yhteyksissä. 2. Uusissa jakelukanavissa sisältöansainta riippuu monessa tapauksessa suoraan katsojamääristä. Siksi tuotantoyhtiön intressi ohjelman markkinointiin jatkuu niin kauan, kun ohjelma on katsottavissa internetpalveluissa. 3. Kun tuotantoyhtiö omistaa tuotannon aineettomat oikeudet, sisältöoikeuksiin voi liittyä ansaintaa eri tuoteryhmissä ja pitkän aikaa (ns. pitkä häntä). Tällaisten tuottojen kerryttäminen voi vaatia tuotantoyhtiöltä markkinointi- ja myyntiponnisteluja jakeluvaiheessa. Lisäksi sisältöoikeuksien kansainvälinen myynti alkaa lähes poikkeuksetta vaiheessa, jossa ohjelmasta on kokemuksia ja katsojalukuja kotimarkkinoilta. Jakelu- ja myyntivaiheen tuotekehitys voi sisältää esimerkiksi seuraavia alueita tai niiden yhdistelmiä: Tekniseen jakeluun, teknisiin formaatteihin ja metadatoihin liittyvät kehityskohteet. Sisältöjen markkinointiin liittyvät innovaatiot. Internetjakelun tapoihin ja liiketoimintamalleihin liittyvät innovaatiot. Oheistuotteet ja sovitukset: kehitetään konseptin pohjalta muita tuotteita, kuten elokuvia, sovelluksia, pelejä, vaatteita, kirjoja tai muita oheistuotteita. Remaket: tuotantoyhtiö voi myydä ns. remake-oikeudet, joiden avulla oikeuksien ostaja voi toteuttaa ohjelmasta oman paikallisen tuotannon. Remake-oikeudet käsittävät käsikirjoituksen, konseptin ja usein tuotantokonsultoinnin. 20

Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin toimin!

Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin toimin! Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat Satu ry Kotimaisia mediamarkkinoita arvioiva työryhmä Työryhmän puheenjohtaja Anssi Vanjoki Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI Alma Media -esittely osakesäästäjille 8.12.2016 Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen 1 Alma Media tänään: kestävää mediaa ja digitaalisia palveluita

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Timo Puukko, MA, päätoiminen tuntiopettaja, kaupan ja kulttuurin ala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat: digitaalisuus, innovaatiot,

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Sponsorointi on Suomessa lapsenkengissä Timo Heinonen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS SISÄLLYS 1. Ratkaisun tavoitteet 2. Oikeudenhaltijan näkökulma 3. Lähettäjäyrityksen näkökulma 4. Verkkotallennuksen tarjoajan

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Online Advertising Mainonnan panostukset

Online Advertising Mainonnan panostukset Online Advertising 212 Mainonnan panostukset TNS 212 Verkkomainonnan määrä ja kehitys 29 211 (display- ja luokiteltu, hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot) 25 2 15 1 5 Milj. Euroa 14,7 Muutos-% 18

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

IAB FINLANDIN OHJEISTUS

IAB FINLANDIN OHJEISTUS Copyright IAB FINLANDIN OHJEISTUS IAB Tietosuojaseminaari 12.5.2011 Pirkko Rajala, MTV Oy Seppo Roponen, TNS Gallup Agenda o Rajaukset ja määritykset: mistä nyt puhutaan o Ohjeistus o Mitä seuraavaksi

Lisätiedot

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi 2 Esimerkkejä lisensoinnista Oman ydin - IPR:n tunnettuuden kasvu 3 Esimerkkejä lisensoinnista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille AKVAn Syysseminaari Pia Ek, Counsel Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 26.9.2012 Castrén & Snellman Rakenne Taustatietoja Markkinointi uusien kanavien

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja 1 Olemme digitaalisiin palveluihin ja julkaisuihin keskittyvä mediayhtiö Kestävää mediaa ja palveluita Euroopassa 1. Olemme suomalainen

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä Vappututkimus 2012: Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä 26.4.2012 Suomalaisen Työn Liitto Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli

Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli Timo Seppälä Time: 3.11.2016 Place: Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi Suomalaiset yritykset ja digitalisaatio 24%- Internet of Thingskehitystrendin tärkeänä ja

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Wood Broker to the World!

Wood Broker to the World! Woodmarketnet Oy Woodmarketnet Oy Venture Capital Day - 13.1.2000 Ydinbisneksemme on elektronisen kaupankäynnin ratkaisujen tuottaminen saha- ja puutavara-alan kansalliseen ja kansainväliseen kauppaan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Alma Media Q1 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 27.4.2012

Alma Media Q1 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 27.4.2012 Alma Media Q1 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q1 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Mediavertailu Sisältöotsikot:

Mediavertailu Sisältöotsikot: Mediavertailu Yritysmaailman viestinnän ja markkinoinnin kanavat ovat muuttumassa nopeasti. in käyttömuodot yleistyvät kovaa vauhtia samalla, kun panostus painettuun mainontaan laskee. Sisältöotsikot:

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Aiesopimus - Future Learning Finland

Aiesopimus - Future Learning Finland Aiesopimus 1 (5) Aiesopimus - Future Learning Finland Future Learning Finland kansalliseen koulutusvientiklusteriin haetaan jäseniksi alan johtavia toimijoita, yrityksiä ja oppilaitoksia, joilla on tuotteita,

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen Alustaliiketoiminta Vesa Kokkonen You don t need a digital strategy, you need a business strategy for the digital age Judy Goldberg Alustatalous miksi nyt? Digitalisaatio muuttaa arvonmuodostuksen tapoja

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Brändin rakentaminen somessa

Brändin rakentaminen somessa Terhi Aho Tulos Helsinki Oy 22.4.2016 #tuloslove Brändin rakentaminen somessa Brändin rakentamisesta johtamiseen Ennen Nyt Ei voi hallita, mutta voi vaikuttaa. Kuka johtaa yrityksen verkkoviestintää? Viestintä

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Q keskeiset tapahtumat

Q keskeiset tapahtumat Sisällys Q1 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Mobiilidatan ja älypuhelinmarkkinan kehitys Uusien palveluiden eteneminen Näkymät vuodelle 2012

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Kestävää kauneutta vuodesta 1862 Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot