Liikkuva koulu ja oppimisympäristöjen kehittäminen

Transkriptio

1 Liikkuva koulu ja oppimisympäristöjen kehittäminen

2 Olosuhteiden kehittäminen Liikkuvissa kouluissa Oppimisympäristöjen kehittäminen OPS:ssa Olosuhteet koulun sisällä Piha-alueiden hyyödyntäminen ja kehittäminen Koulupiha liikuntapaikkana

3 Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

4 Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan

5 Oppimisympäristöistä uudessa OPS:ssa Oppimisympäristöjen hyödyntäminen monimuotoisesti mainittu useissa kohdissa uusissa opetussuunnitelman perusteissa, esimerkiksi: Jokaisen oppiaineen sisällöissä on omat tavoitteet oppimisympäristöjen kehittämiselle Myös digitaalisuus osana oppimisympäristöjen kehittämistä Laaja-yhteistyö koulun ulkopuolisten kumppaneiden kanssa oppimisympäristöjen kehittämisessä

6 Keskiössä kehittyvä toimintakulttuuri Toimintakulttuuria koskevissa osissa korostetaan lasten ja huoltajien aitoa osallistumista, kulttuurista monimuotoisuutta rikkautena ja sen hyödyntämistä arjen toiminnassa, sekä eri toimijoiden hyvää yhteistyötä Perusteissa korostetaan aiempaa enemmän liikkuvan elämäntavan merkitystä ja siihen liittyviä arjen käytäntöjä 6 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

7 Uudistuksen ydin Mitä? Miten? KYSE ON TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

8 Perusopetuksen tavoitteet ja laajaalainen osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaito Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

9 Oppimisympäristöjen kehittäminen koulun sisätiloissa

10 Esimerkki: Vantaan peruskoulujen sisätilaprojekti Lähtötilanne Mikko Perttinä esitteli Ahmon koulun ratkaisuja rehtoreille 19 peruskoulua lähettivät omat suunnitelmansa Liikuntapalvelut lähtivät mukaan toteuttamaan näitä Budjetti n / koulu [Tekijän nimi ja osasto] 10

11 Ylästön koulu Kiipeilyseinä ~500 Antti Blom

12 Käyttämätön varastotila uuteen käyttöön Rigmamatto 250x120x5 cm 345 Rigmamatto 188x100x5 cm 175 Nyrkkeilysäkki 15 kg 52 Antti Blom

13 Pikkujutuillakin voi kehittää Rajateippi 15 /20 m Hyppypukki 1850 Antti Blom

14 Yhteenvetona Vantaan koulujen sisätilojen kehittämisestä Vantaa yhteensä 21 kouluun on rakennettu bolderointiseinät 17 tehty olosuhdeprojektissa,4 remontin yhteydessä Lattiateippaukset melkein jokaisella alakoululla (25-30) Liikuntapalveluiden liikunnan ohjaajien teippauspajat Noin viiden koulun varastot pieniksi liikuntatiloiksi Koivukylän pommisuoja isommaksi liikuntatilaksi Kolme kuntosalia Joko uutena olosuhteena soveltaen tai parantaen olemassa olevaa Antti Blom

15 Kiipeilyseinän turvallisuusvaatimukset Koulujen sisäkiipeilyseinien on noudatettava julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineiden turvallisuusvaatimuksia (SFS-EN 15312) ja leikkivälineiden turvallisuutta koskevaa standardia (SFS- EN 1176). Jalkaotteet eivät saa olla yli 60cm korkeudella Antti Blom

16 Alusta ja turva-alue (SFS-EN 15312) Turvanormin mukaan putoamiskorkeuden ollessa alle 60 cm alustalle ei ole vaatimuksia. Jos putoamiskorkeus on yli 60 cm, mutta alle 100 cm, alustan tulee olla yhtä joustavaa kuin nurmikko, turvasora tai turvalaatat. Putoamiskorkeuden ollessa yli 100 cm alustan tulee olla joustavaa turvasoraa, turvalaattoja tai kaarnaa. Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita Yli 300 cm:n putoamiskorkeudessa tulee käyttäjän olla varmistettuna köydellä. Maalaisjärki Antti Blom

17 Parasta Liikkuvassa koulussa on koko porukalla yhteinen tavoite aktivoittaa oppilaita ja henkilökuntaa koulussa ja vapaaaikana > yhteisöllisyys yhteistyöverkosto ja toiminnan aikana syntyneet paikalliset ja valtakunnalliset kontaktit. Yhdessä tekeminen. Kommentit poimittu Liikkuva koulu sidosryhmäkyselystä keväältä 2014

18 Yhteistyökumppanit: hallinto Liikuntatoimi Joko kokonaisvastuu tai kumppani Jos kumppani: Liikuntatoimen avustus ja resursointi Esim. starttipaketti ja avustus liikuntaseurayhteistyöhön Tekninen toimi / tilakeskusliikelaitos / tilapalvelut Avustus ja/tai osaaminen koulupihojen ja -ympäristöjen kehittämiseen Sosiaali- ja terveystoimi Kouluterveydenhoitajat Hyvinvointityöryhmä (kuntien hyvinvointikertomukset) Nuorisopalvelut Koulunuorisotyöntekijät kouluilla, välkkärit, nuorisotilojen hyödyntäminen Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen liikunnan lisäämisen hankkeet Yhteistyötä koulujen ja päiväkotien välillä

19 Hallinnon yhteistyö: Case Vantaan kiipeilyseinät 1. Rakennustarkastaja hyväksyy seinän ja kiinnitysmenetelmät 2. Otteet kiinnitetään valmistajan ohjeiden mukaan Oppilaita osallistuvat seinän suunnitteluun 3. Ympäristötarkastaja tarkastaa kohteen turvallisuuden Käytöstä vastaa koulu Seinän ja otteiden kestävyydestä vastaa kaupunki/valmistaja Antti Blom

20 Koulun sisätilat ja toiminnallinen oppiminen Antti Blom

21 Kuva Jaana Leivo Antti Blom

22 Kuva Jaana Leivo

23

24 Kuva Jaana Leivo

25 Pystypulinat Miten Liikkuvan koulun tavoitteet näkyvät edellisissä olosuhde-esimerkeissä? Mitä uuden opetussuunnitelman osaalueista oli myös toteutettu ko. esimerkeissä?

26 Koulupihat liikuntapaikkana ja oppimisympäristönä

27 Yhteistyö koulupihojen kehittämisestä Esimerkiksi Vantaalla pihaprojektit toteutetaan Liikuntapalveluiden, Tilakeskuksen ja Kuntatekniikan keskuksen Viheralueyksikön kanssa yhteistyössä. Liikunnan toiminnallinen yksikkö (ohjaajat) vastaavat oppilaiden osallistamisesta Koulupihainvestoinnit Rehtoreilla teetetyn pihakartoituksen perusteella Vastuullista toimialaa ei ole useinkaan määritetty Antti Blom

28 Antti Blom

29 Valtakunnallinen koulupihakysely (Kartoituksen raportti marraskuu 2016) Kysely toteutettiin loka-syyskuussa 2016 Aluehallintovirastojen kautta kuntiin ja rehtoreille 1501/2503 peruskoulua vastasi kyselyyn = 59,5% Yleisarvosanojen jakautuminen kaikkien peruskoulujen kesken: Huono 11,07 % Tyydyttävä 28,29 % Hyvä 45,63 % Erinomainen 15,01 % Huono Tyydyttävä Hyvä Erinomainen

30 Yleisarvosanojen jakautuminen kouluasteittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Huono 30 % 20 % 10 % 0 % Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulu

31

32

33 Huonoa Liian pieni piha ja liian vähän välineitä suhteutettuna suurelle/kasvavalle oppilasmäärälle 44 Monta vuotta pyritty saamaan korjausta, suunnitelma tehty, toteutusaiaktaulu viivästynyt/ ei ole rahaa/tahtotilaa 18 Koulu toimii väistötiloissa tai pihalla parakkeja. 15 Kuunnosapito ei toimi 13 Yläkoulunpiha ei ole kunnossa, alakoulu ok. 11 Ilkivaltaa iltaisin & viikonloppuisin. 8 Lähde: Kristian Åbackan valtakunnallinen koulupihakysely, julkaistaan 2016 Toiveet Ministadion/monitoimikenttä 34 Kiipeilytelineitä 11 Yläkoululaisille liikuntamahdollisuuksia. 6 Hiihtolatu 5 Keinuja 4 Lähiliikuntapaikka 3 Hyvää Luonto käytössä, metsä, kalliot 30 Toimii lähiliikuntapaikkana 26 Kyläyhdistys tai vanhempainyhdistys luonut olosuht 9 Alakoulunpiha kunnossa 5 Beachvolley 5 Frisbeegolfrata tai koreja 5

34

35

36

37 Huomioitava: oppilaiden näkökulma ja erilaiset näkökulmat Paras koulu missä olen ollut vai Vittu tää koulu liiku Kuvat Opiskelijat, NMedia, Keuda

38

39

40 Huomioita olosuhteiden kehittämiseen Alakouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Lattiateippaukset Kiipeilyseinät Yläkouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Kuntosalit kolmeen yläkouluun Sukupuolierot Monitoimikaukalot pojille alakoulussa Kiipeilytelineet ja tasapainoilu tytöille alakoulussa Kuntosali tytöille ja pojille yläkoulussa Oppilaat mukana suunnittelu- ja tilausvaiheessa, sekä toteutusvaiheessa, sekä arvioimassa käyttöä Oppilaiden osallisuus korreloi käyttäjämäärään Erityisesti niiden oppilaiden osallistaminen, joiden toivotaan olosuhteita myös käyttävän Antti Blom Mopo-pojat

41 Muita huomioita olosuhteista ja toiminnan kehittämisestä kunnissa Antti Blom

42 Pingispöydät Kuva: Ahmon koulu, Siilinjärvi Antti Blom

43

44

45

46 Ylivieska, Rannan koulun hyppyrimäki

47 Kärkihankerahoitus ja toimenpiteet siihen liittyen

48 Koulujen nykytilan arviointi Auttaa kouluja valitsemaan ja seuraamaan toimintansa kehitämiskohteita Auttaa kuntaa valitsemaan kehittämisensä painopisteet Osa kärkihankeavustusten seurantaa Avustusta saaneiden kuntien koulujen tulee täyttää lukuvuosittain Antaa valtakunnallisen tiedon koulujen toimenpiteiden nykytilasta Perustuen koulujen itsearviointiin

49 Etelä-Savo Rekisteröityneet koulut Täyttäneet koulun nykytilan arvioinnin Koulujen lkm kunta (tilastokeskus) Enonkoski 1 1 Heinävesi Hirvensalmi 2 1 Joroinen 3 2 Juva 7 1 Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa 2 1 Pieksämäki Puumala 1 Rantasalmi 2 Savonlinna Sulkava 1 1 Yhteensä Pieksämäki Mikkeli Savonlinna Rekisteröityneet koulut/ kunnan kaikki koulut (%)

50 Pohjois-Savo kunta Koulujen lkm (tilastokeskus) Rekisteröityneet koulut Täyttäneet koulun nykytilan arvioinnin Iisalmi Juankoski 4 1 Kaavi 3 Keitele 1 Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta 8 3 Pielavesi 3 1 Rautalampi 2 2 Rautavaara 2 Siilinjärvi 10 5 Sonkajärvi Suonenjoki 4 4 Tervo 1 Tuusniemi Varkaus Vesanto 1 1 Vieremä Yhteensä Kuopio Rekisteröityneet koulut/ kunnan kaikki koulut (%)