Liikumiseen innostava ympäristö. Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Transkriptio

1 Liikumiseen innostava ympäristö Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1

2 Ihminen voi neroudellaan kehittää mielikuvituksellisia apukeinoja elämänsä helpottamiseksi ja mukavuutensa lisäämiseksi. Hän pystyy vaikuttamaan häntä ympäröivän maailman ympäristötekijöihin, mutta hän ei pysty muuttamaan oman elimistönsä peruslakeja. Eräs niistä on: voimme vahvistaa lihaksiamme ja lisätä sydämemme työkykyä, jos niitä vaivataan, koulutetaan ja järkevästi kiusataan. Keskushermostomme ylin osa, aivokudoksemmekin, pystyy yhä korkeampiin suorituksiin, jos se siihen harjaannutetaan ja pakotetaan. Toiselta puolen elimet, joita ei käytetä, rappeutuvat ja veltostuvat. Urho Kaleva Kekkonen

3 Liikkuva koulu Tavoitteena, että lapset oppisivat mahdollisimman paljon. Jotta oppimista tapahtuisi hyvin, tulee lasten keho ja aivot olla hyvässä fyysisessä kunnossa. 3

4 Mitkä asiat liikuttavat lapsia? Ohjattu liikunta? Englannissa kellotettu keskimäärin 5 minuuttia reipasta liikuntaa. Yhdysvalloissa 9% liikuntatunnista aktiivista liikuntaa Omatoiminen liikunta? Tytöt ja vähän liikkuvat hyötyvät ohjatusta toiminnasta Rakennettu ympäristö? Tyhjä asfaltti synnytti eniten liikettä 4

5 Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja perusopetuksen opetussuunnitelma tukevat liikuntaa Mahdollisuus liikkumiseen on lapsen oikeus. Liikunta on yksi varhaiskasvatuksen tavoitteista ja mainittu myös yhteistyövelvoitteissa (Sivistysvaliokunnan mietintö 29/2014) Mahdollista lapsen liikkuminen: 1. Aikaa 2. Tilaa/olosuhteet 3. Sisältöjä/inspiraatiota 5

6 Liikuttava ympäristö Hyvät liikuntaolosuhteet houkuttelevat ja haastavat omaehtoiseen liikuntaan Turvallisia 6

7 Hyviä käytäntöjä! Tanssikallion päiväkoti, Hyvinkää, sport.fi/video 7

8 Vantaan peruskoulujen sisätilaprojekti Mikko Perttinä esitteli rehtorikokouksessa Ahmon koulun ratkaisuja (pingispöydät, kuntosali, kiipeilyseinä, ES-tila) 19 peruskoulua lähettivät omat suunnitelmansa Liikuntapalvelut lähtivät mukaan toteuttamaan näitä Budjetti n / koulu 8

9 Ahmon koulu 9

10 Ylästön koulun projekti 10

11 Ylästön koulu 11

12 Käyttämätön varastotila uuteen käyttöön 12

13 Ylästön koulu 13

14 Kiipeilyseinän turvallisuusvaatimukset Koulujen sisäkiipeilyseinien on noudatettava julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineiden turvallisuusvaatimuksia (SFS-EN 15312) ja leikkivälineiden turvallisuutta koskevaa standardia (SFS-EN 1176). Jalkaotteet eivät saa olla yli 60cm korkeudella Lattian tulisi vaimentaa iskuja hieman, esim. puulattia 14

15 Alusta ja turva-alue (SFS-EN 15312) Turvanormin mukaan putoamiskorkeuden ollessa alle 60 cm alustalle ei ole vaatimuksia. Jos putoamiskorkeus on yli 60 cm, mutta alle 100 cm, alustan tulee olla yhtä joustavaa kuin nurmikko, turvasora tai turvalaatat. Putoamiskorkeuden ollessa yli 100 cm alustan tulee olla joustaava turvasoraa, turvalaattoja tai kaarnaa. Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita. Jos putoamiskorkeus on välillä cm, on turva-alue 150 cm. Putoamiskorkeuden ollessa yli 150 cm on turva-alue 2/3 putoamiskorkeudesta, johon lisätään vielä 50 cm. Yli 300 cm:n putoamiskorkeudessa tulee käyttäjän olla varmistettuna köydellä. 15

16 Vantaan kiipeilyseinät 1. Rakennustarkastaja hyväksyy seinän ja kiinnitysmenetelmät 2. Kaupungin kirvesmiehet kiinnittävät otteet valmistajan ohjeiden mukaan 3. Ympäristötarkastaja tarkastaa kohteen turvallisuuden Käytöstä vastaa koulu Seinän ja otteiden kestävyydestä kaupunki 16

17 Rekolanmäen koulun seinä nr 1. 17

18 Rekolanmäen koulun seinä nr 2. 18

19 Länsimäen koulun seinä 19

20 Koivukylän koulun seinä 20

21 Mikkolan koulun seinä 21

22 Itä-Hakkilan koulun seinä 22

23 Veromäen koulun seinä 23

24 Pähkinärinteen koulun seinä 24

25 Koivukylän koulun pommisuojaprojekti 25

26 Pihamaalausprojekti 10 koululla, kevät

27 Lattiateippaukset Pysyviä Väliaikaisia - rajateipit - maalarinteipit - lattiatarrat (laminoidut, kovaliima) - kontaktimuovi 27

28 28

29 29

30 30

31 Voimisteluvälineet aulatiloihin 31

32 Jumppamatto luokassa mahdollistaa kuperkeikat 32

33 Aktiivista istumista 33

34 Koko koulupäivä aktiiviseksi 34

35 Espoon Martinkallion pulpetiton luokka 35

36 Oppitunteja ulkona 36

37 Aktiiviset siirtymiset 37

38 Liikunnan lisääminen koulupäivään Kiina, osassa kouluja 30 min ohjattu yhteinen voimisteluhetki päivittäin koko koululle Jokainen lapsi osallistuu liikuntakerhoon tai harrastukseen koulu päätteeksi Liikuntakerhossa harjoitellaan miniolympialaisiin 38

39 Ruotsi, Bunkefloprojektet > 250 lasta, 45 min ohjattua liikuntaa joka päivä liikuntatunnit, kävelyä, ulkopedagogiikkaa, leikkejä, jne. Tuloksia 4 vuoden jälkeen Etenkin tyttöjen luumassa lisääntyi ja tiheni Ylipaino oli yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen 9-10 vuotiailla Parempi keskittymiskyky, iloisempia oppilaita ja rauhallisempi koulu 39

40 Yhdysvallat, paljon erilaisia projekteja 40

41 Yhdysvallat, SPACED LEARNING Oppitunti 45min: 1. 10min nopeatempoinen diaesitys aiheesta 2. 10min taukotehtävä - jotain ihan muuta, cirkusta, askartelua piirtämistä jne. 3. Alle 10 min diaesityksen toisto, oppilaat täydentävät 4. 10min taukotehtävä - jotain ihan muuta, cirkusta, askartelua piirtämistä jne. 5. Alle 10 min kirjallinen koe, jossa opettaja seuraa kuka on oppinut ja mitä 41

42 Tanska (Hillerödin kunta) 1. Sosiaalisten taitojen kehittäminen liikunnan avulla 2. Hyvinvointi 3. Urheileminen 4. Tiedollinen ja taidollinen kehitys 5. Liikunta oppimisen välineenä Oppitunnin aikainen liikunta: - Taukojumpat - Ergonomia - Uuteen aiheeseen innostaminen - Kehollinen oppiminen - Aivojumpat - Terveysosaaminen / hyvinvointisuhde 42

43 TIEDONHAKU TEHTÄVÄ Tehtävä Välimatka Tieto 43

44 Ole mukana kehittämässä tulevaisuutta! Lähettäkää minulle 1 kuva siitä miten olette muokanneet luokkaasi tai käytäviä liikuntaan aktivoivaksi kristian.abacka@avi.fi Kuvat julkaistaan mm. liikkuvakoulu.fi sivuilla Kuva: Haukkamäen koulu, Karkkila, Kuvaaja: Salla 44