Seuranta-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2006

Transkriptio

1 E t e l ä - S a v o n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 72 Seuranta-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2006 Mikkeli 2006

2 E t e l ä - S a v o n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 72 Seuranta-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2006 Mikkeli 2006

3 Julkaisu on saatavana vain sähköisessä muodossa ja tuotteet->julkaisut Mikkeli

4 Sisällys Sivu Etelä-Savon ympäristökeskuksen tutkimus-, kehittämis- ja seurantatoiminta vuonna Seurantaohjelma 10 Ympäristönsuojelu, jakamaton E1099 Ympäristönsuojelu, valvonnan edellyttämät näytteet Vedenhankinnan pohjavesiselvitykset E3299 Vedenhankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset Maaympäristön seuranta C01063 Valtakunnallinen yöperhosseuranta (Suomen ympäristökeskus) Hydrologinen seuranta C02104 Vesistöjen vedenkorkeushavainnot; valtakunnallisten havaintoasemien kunnossapito 13 (Suomen ympäristökeskus) C02105 Vesistöjen virtaamahavainnot, valtakunnalliset asemat (Suomen ympäristökeskus) 14 A03030 Pienten hydrologisten alueiden seuranta ja tutkimus (Suomen ympäristökeskus) 15 C02111 Maa- ja pohjavesien seuranta (Suomen ympäristökeskus) 16 E4304 Muiden hydrologisten havaintoasemien tarkastus ja kunnossapito (Suomen ympäristökeskus C02101, C02102, C02103, C02112, C02106, C02107) E4303 Pienehköjen järvien vedenkorkeushavainnot ja virtaamatiedot Vesien tilan seuranta A03001 Jokien veden laadun valtakunnallinen seuranta (Suomen ympäristökeskus) 21 A03002 Valtakunnallinen veden laadun seuranta järvillä (Suomen ympäristökeskus) 23 A03003 Järvien biologinen seuranta (Suomen ympäristökeskus) 29 A01002 Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta pintavesissä 32 (Suomen ympäristökeskus) E4306 Alueellinen yli 5 km 2 :n järvien havainnointi 34 E4307 Järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitus Ala-Saimaan a (04.11), Pihlajaveden a (04.121), Kuolimon va (04.14), Ukonveden va (04.15), Syysjärven va (04.16), Puruveden va (04.18), Kanavan-Kolmanjoen va (04.213) ja Ylä-Enonveden va (04.29) E4308 Alueellinen virtaavien vesien seuranta 42 E4309 Haitalliset leväesiintymät Etelä-Savon alueella

5 Tutkimus- ja kehittämisohjelma 13 Maaseudun ympäristönsuojelu E1073 Ympäristöä vähän kuormittavien viljelymenetelmien kehittäminen Järvi- Suomen alueella (Bird-hanke), Luontotyyppien suojelu E2165 Luonnonsuojelulain luontotyypit: määrittely, esiintyminen ja suojelu Ympäristövaikutusten tutkimus E4356 E4392 E4396 Ekologisen tilanarvioinnin kehittäminen humusjärvillä. Järvien vesikasvillisuusseurantojen kehittäminen: ekologinen tilaluokittelu ja maastomenetelmät Ekologisen tilanarvioinnin kehittäminen humusjärvillä: kasviplanktonin ekologisten laatusuhteiden arviointimittareiden vertailu VPD:n ekologinen luokittelu: ympäristötekijöiden vaikutus vesistöjen eliöstöön (kasviplankton, pohjaeläimet) - Ennustavat mallit vesistöjen ekologisen tilan luokittelussa, vaikutusarvioinnissa ja hoidon suunnittelussa. Monimuotoisuuden tutkimusohjelma (MOSSE), Vesiympäristöjen tutkimusohjelma - Kasvi- ja eläinplanktonyhteisöjen rakenteen määräytyminen kosteikkolammissa Luonnonsuojeluekologinen tutkimus E4317 Uhanalaisten kasvien tutkimus, suojelu ja hoito Vesivarojen tutkimus E4354 Vesistöseurantojen kehittäminen/fluorometrin soveltaminen vesistöjen tilaseurannoissa Tutkimus, muu E4325 Ympäristöhallinnon sedimenttitutkimukset ja asiantuntijatehtävät 65 4

6 Etelä-Savon ympäristökeskuksen tutkimus-, kehittämisja seurantatoiminta vuonna 2006 Seurannan ja tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutoksiin johtaneista syistä. Seurannan ja tutkimuksen tuottamia tietoja hyödynnetään ja käytetään hallinnollisessa päätöksenteossa mm. vesiensuojelun tarpeisiin. Seuranta- ja tutkimustiedon kysynnän tarve on edelleen suuri, ja tietoa hyödynnetään laaja-alaisesti niin ympäristövalistuksen kuin yksittäisten ihmistenkin tarpeisiin. Vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) asettaa uudet, selvästi biologiaa ja vesistöjen monimuotoisuutta painottavat kriteerit vesien tilan seurannalle ja sitä tukevalle tutkimukselle. Tuleva VPD-raportointi edellyttää hyvin perusteltuja pintavesien ekologista tilaa kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita. Etelä-Savon ympäristökeskuksen vuoden 2006 seuranta-, tutkimus- ja kehittämisohjelman painopistettä on muutettu fysikaalis-kemiallisesta seurannasta kohti biologisia seurantoja. Seuranta-alue kattaa osat Vuoksen vesienhoitoalueesta (VHA 1) sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueesta (VHA 2). Tutkimus-, kehittämis- ja seurantatoiminta jakautuu valtakunnallisiin ja alueellisiin tutkimus- ja seurantahankkeisiin sekä ympäristönsuojelua palveleviin selvityksiin. Tässä tärkeitä osioita ovat järvija rantaluonnon biologian, biodiversiteetin sekä näihin vaikuttavien tekijöiden ja niiden aiheuttamien muutosten tutkimus ja seuranta. Näytteenottotoiminnassa henkilöstö, kalusto, välineet ja osaaminen on mitoitettu siten, että näytteenotto voidaan toteuttaa laadukkaasti ja omavaraisesti. Biologista näytteenottotoimintaa tehostetaan kouluttautumalla ja laatuauditoinneilla. Fysikaalis-kemiallinen analytiikka sekä erityisosaamista vaativat biologiset määritykset hoidetaan ostopalveluna. Etelä-Savon ympäristökeskus osallistuu tutkimus- ja selvitystoimintaan kiinteässä yhteistyössä alueen viranomaisten, muiden ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. VPD:n mukaisten biologisten seurantamenetelmien kehitystyötä sekä ekologisen tilaluokituksen testaamista jatketaan vesikasvien ja levien osalta erityisesti humusvesikohteissa. Myös vaihtoehtoisten seurantamenetelmien kehitystyötä fluorometrillä jatketaan kuormitetuilla ja rehevöitymisherkillä alueilla ihmistoiminnan vaikutusten arvioimiseksi. Tutkimusalus Muikkua hyödynnetään seurantojen toteuttamisessa resurssien sallimissa rajoissa. Pintavesien tyypittelyyn ja ominaispiirteiden kartoittamiseen liittyvää tarkastelua jatketaan tuottamalla fysikaalis-kemiallista taustatietoa puutteellisesti tunnetuista järvi- ja jokikohteista sekä inventoimalla virtaamaltaan merkittävien ja kalataloudellisesti arvokkaiden virtavesien hydro-morfologiset erityispiirteet. Etelä-Savon ympäristökeskuksen pintavesien seurantaohjelma perustuu valtakunnalliseen vuosien seurantaohjelmaan sekä alueelliseen vuosittain tarkastettavaan seurantaohjelmaan. Valtakunnalliseen seurantaohjelmaan kuuluvat VPD:n mukaiset perusseurannat, hajakuormitus- ja toiminnallinen seuranta sekä erityisseurannat. Perusseurantaverkkoon kuuluvilla järvi- ja jokikohteilla selvitetään vesien luonnontilaa, ihmistoiminnan vaikutuksia ja haitallisten aineiden esiintymistä. Hajakuormitus- ja toiminnallisen seurannan kohteet ratkeavat vuoden 2006 jälkipuoliskolla. Erityisseurantoja ovat esimerkiksi ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta sekä haitallisten leväesiintymien seuranta. Merkittävin muutos vuonna 2006 toteutettavaan seurantaohjelmaan on biologisen näytteenoton lisääntyminen sekä uusien pintavesien tyyppijakoon pohjautuvien havaintopaikkojen mukaan otto. Vuonna 2006 biologisen seurannan painopisteet ovat humusvesiseurannoissa. Biologisiin seurantoihin kuuluvat kasviplankton-, vesikasvi-, pohjalevä- sekä pohjaeläinseurannat, ja seurantoja tehdään sekä järvillä että virtavesissä. Alueellinen vesien tilan seuranta ja kartoitukset palvelevat ympäristökeskuksen maakunnallista tiedon tarvetta ja täydentävät valtakunnallisen seurannan antamaa kokonaiskuvaa. Merkittävimmät alueellisen seurannan hankkeet ovat alueellinen tilakartoitus, alueellinen virtaavien vesien seuranta sekä yli 5 km 2 :n järvien seuranta. Hydrologista seurantaa ja pohjavesien seurantaa valtakunnallisiin ja alueellisiin tarpeisiin jatketaan sekä havaintoasemien ylläpidosta huolehditaan toistaiseksi edellisen ohjelman mukaisesti. VPD:n aiheuttamat muutokset hydrologiseen seurantaan vuoden 2006 seurantaohjelmassa ovat vielä vähäisiä, mutta muutoksia on luvassa. Muutospaineet kohdistuvat erityisesti pohjavesiseurantoihin, 5

7 jolloin tavoitteena on laajentaa pohjavesiseurannan havaintopaikkaverkkoa merkittäville pohjavesien muodostumisalueille. Direktiivi edellyttää pohjaveden laadullisen sekä määrällisen tilan säännöllistä ja systemaattista seurantaa. Biodiversiteetin yleisseurannoissa seurataan maamme eliölajistossa ja elinympäristöissä tapahtuvia yleisen tason muutoksia. Etelä-Savon ympäristökeskuksessa osallistutaan näistä yöperhosseurantaan. Alueellisesti biodiversiteetin seurannan painopiste on kuitenkin erityisseurannoissa. Uhanalaisten lajien osalta seurataan lähinnä uhanalaisten putkilokasvien esiintymissä tapahtuvia muutoksia ja esiintymien elinvoimaisuutta alueellisen priorisointisuunnitelman mukaisesti. Luontodirektiivien lajien seurantaa tullaan putkilokasvien osalta toteuttamaan ympäristöhallinnossa valmisteilla olevien lajikohtaisten seurantaohjelmien mukaisesti. Luontodirektiivin luontotyyppien seurannan pohjaksi kerätään inventoinneilla tarkempia tietoja Natura 2000 alueiden luontotyyppien tilasta. 6

8 Seurantaohjelma

9 8

10 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Ympäristönsuojelu, valvonnan edellyttämät näytteet Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Etelä-Savon ympäristökeskus Tehtävänro 10 Projektinro E1099 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Osoite Puhelin Telefax Jääkärinkatu Mikkeli Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Esa Rouvinen Insinööri Teemu Tuovinen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Muut hankkeeseen osallistuvat Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimintasuunnitelman toteuttaminen sekä yleisön ilmoituksien edellyttämien kontrollinäytteiden otto. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Toimintasuunnitelma 2006 edellyttää n. 40 näytteen ottamista: 24 h kokoomanäytteet (n. 10 näytettä) - turvetuotanto - kalanviljelylaitokset kertanäytteet (n. 20 näytettä) - kaatopaikat, pilaantuneet maa-alueet - yleisön ilmoitukset - konfliktitilanteet Asumajätevesien ja teollisuuden jätevedet (n. 10 näytettä), 24 h kokoomanäytteet Tulosten hyödyntäminen - vesistökuormittajien kontrollissa - päätöksenteossa Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 9

11 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Vedenhankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Etelä-Savon ympäristökeskus Tehtävänro 322 Projektinro E3299 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Geologi Anne Petäjä-Ronkainen Osoite Puhelin Telefax Jääkärinkatu Mikkeli Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Hannu Miettinen, Etelä-Savon ympäristökeskus, puh , Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vedenhankintaan liittyvien vedenhankintapaikkojen pohjaveden laadun selvittäminen. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta jatkuva Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Vuonna 2006 pohjavesitutkimuksia suoritetaan seuraavissa kunnissa: Hirvensalmi Mikkeli Joroinen Pieksänmaa Juva Puumala Kerimäki Savonlinna (Kunnittain omat projektinumerot) Pohjavesinäytteet ajoittuvat pääosin talvi-kevät sekä syksy-talvi -kausille. V todennäköisesti 1-2 koepumppausta. Viljavuuspalvelu Oy/Savolab analysoi toimitetuista näytteistä seuraavia parametrejä: O 2, ( 25, alkal., ph, väriluku, COD Mn, NO 2 -N, NO 3 -N, NH 4 -N, kok.kov., Cl, Fe, Mn, CO 2 ja heterotrof. pesäkeluku näytteenoton yhteydessä toimitettavan kenttämuistion mukaisesti. Lisäksi tehdään jonkin verran kenttämäärityksiä (Fe, Mn, O 2 ) HACH-kenttämittarilla ja sameus HANNAkenttämittarilla. Lisäksi raskasmetallit ja tietyt erikoisanalyysit esim. torjunta-aineet (Lahden tutk. laboratorio tai Suomen ympäristökeskuksen tutkimuslaboratorio). Julkaisusuunnitelma Tutkimusraportit jokaisesta kohteesta. Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Lukuisia pohjavesitutkimusraportteja, julkaisemattomia. 10

12 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Valtakunnallinen yöperhosseuranta Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Kainuun ympäristökeskus Tehtävänro 422 Projektinro C01063 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Suunnittelija Reima Leinonen Osoite Puhelin Telefax PL Kajaani (08) Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Yhdyshenkilö Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen Muut hankkeeseen osallistuvat Projektipäällikön lisäksi projektiryhmään kuuluvat: Vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus/lum, Erikoissuunnittelija Liisa Tuominen-Roto, Suomen ympäristökeskus/lum, Muut organisaatiot: Alueelliset ympäristökeskukset Luonnontieteellinen keskusmuseo Oulun yliopisto Suomen Perhostutkijain Seura METLA, Metsähallitus, Maatalouden tutkimuskeskus Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ympäristökeskus, yhdyshenkilö Perhosharrastajat: Jouni Laaksonen, Keijo Laasonen Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Yöperhosseurannalla pyritään selvittämään Suomen (ja lähialueiden) metsäympäristöissä tapahtuvia ajallisia muutoksia sekä määrällisillä että laadullisilla indikaattoreilla. Lisäksi seurannalla kerätään tietoa eri lajien kantojen muutoksista ja analysoidaan näihin vaikuttavia tekijöitä kuten ilmastonmuutos ja maankäyttö. Tavoitteena on saada maan kattavia alueellisia pitkiä aikasarjoja, joita analysoimalla voidaan säännöllisesti tiedottaa Suomen hyönteisten monimuotoisuuden tilasta ja laatia käytäntöön soveltuvia toimenpideehdotuksia indikaattoreiden pohjalta. Hankkeen aloituspäivämäärä 1993 Hankkeen valmistumisajankohta 11

13 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Yöperhosseurannassa käytetään Jalas-tyyppisiä valorysiä, joissa etelässä 160 w sekavalolamppu ja pohjoisessa 125 w elohopealamppu. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueelle on sijoitettu 3 valorysää. Koenta suoritetaan viikoittain huhti-lokakuun aikana. Näytteet säilytetään pakastettuina. Aineiston määrittää Suomen Perhostutkijain Seuran jäsen, jonka kanssa Suomen ympäristökeskus on tehnyt toimeksiantosopimuksen. Tallentamisesta vastaa ympäristökeskus tai määrittäjä eri sopimuksen mukaan. Tallennettu tieto kootaan Suomen ympäristökeskuksen keskustietokantaan. Projektipäällikkö vastaa lajikohtaisista lentoaika- ja levinneisyystietojen tarkistuksista. Yleisestä tietämyksestä poikkeavat havainnot ja kaikki harvinaisia perhosia koskevat havainnot tarkistetaan määrittäjältä tai tallentajalta. Raportoinnista vastaa projektipäällikkö Valtakunnallisen yöperhosseurannan havaintopaikkojen sijainti Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella: Juva Mikkeli Pertunmaa Julkaisusuunnitelma Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-lehdessä vuosittainen yhteenveto ja kokousesitelmä kevätkokouksessa Yöperhosseurannan www-sivujen ylläpito Seurannan 10-vuotisraportti (vuoden 2006 alussa) Seurannan 15-vuotisraportti (vuonna 2008) Harvinaisimmista lajeista erillisartikkeleita Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Valtakunnallisesta hankkeesta on ilmestynyt useita julkaisuja. 12

14 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Vesistöjen vedenkorkeushavainnot; valtakunnallisten havaintoasemien kunnossapito Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro C02104 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Erikoistutkija Marja Reuna Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ympäristökeskus, , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, Etelä-Savon ympäristökeskus, Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Huolehtia valtakunnallisten vedenkorkeushavaintoasemien kunnossapidosta. Havaintoasemilla kerätään reaaliaikaisia ja havaintoihin perustuvia vedenkorkeustietoja laajalle käyttäjäkunnalle. Työtehtävissään hydrologista tietoa tarvitseville osa tiedoista välitetään suoraan; muita tarvitsijoita palvellaan pääasiassa tiedotusvälineiden kautta. Tuotetaan tarkistettuja vedenkorkeuden aikasarjoja laajalle käyttäjäkunnalle. Käyttötarpeet liittyvät mm. vesivarojen käyttöön ja hoitoon, vesientutkimukseen ja vesien suojeluun. Tuotetaan perustietoja vesivaroista eri toiminnan harjoittajia varten. Arvioidaan tarvittaessa vesitilanteiden poikkeuksellisuutta esim. korvauskysymyksistä päätettäessä. Hankkeen aloituspäivämäärä 1988 jatkuva Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. - ympäristökeskuksen alueella on 19 valtakunnallista vedenkorkeusasemaa, joista 5 on Procol-asemaa (paikallinen havaitsija), 2 Telog- ja 2 CWMS-automaattiasemaa sekä 1 PWD-automaattiasema - vedenkorkeusasemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) - havaitsija lähettää tiedot suoraan Suomen ympäristökeskukseen Seurantaohjelma: havaintopaikkatiedot ja datat ovat päivitettynä hydrologisessa tietojärjestelmässä (Hertta); mittausmenetelmät on kuvattu osoitteessa > Tutkimus > Ympäristön seuranta > Hydrologisen kierron seuranta Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 13

15 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Vesistöjen virtaamahavainnot, valtakunnalliset asemat Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro C02105 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Hydrologi Matti Ekholm Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ympäristökeskus, , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, Etelä-Savon ympäristökeskus, Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Tuottaa reaaliaikaisia virtaamatietoja laajalle käyttäjäkunnalle. Työtehtävissään hydrologista tietoa tarvitseville tiedot välitetään suoraan; muita tarvitsijoita palvellaan pääasiassa tiedotusvälineiden kautta. Tuottaa tarkistettuja virtaaman aikasarjoja laajalle käyttäjäkunnalle. Käyttötarpeet liittyvät mm. vesivarojen käyttöön ja hoitoon, vesientutkimukseen ja vesien suojeluun. Tuottaa perustietoja vesivaroista eri toiminnan harjoittajia varten. Arvioida tarvittaessa vesitilanteiden poikkeuksellisuutta esim. korvauskysymyksistä päätettäessä. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. - ympäristökeskuksen alueella on 7 valtakunnallista virtaama-asemaa Seurantaohjelma: havaintopaikkatiedot ja datat ovat päivitettynä hydrologisessa tietojärjestelmässä (Hertta); mittausmenetelmät on kuvattu osoitteessa > Tutkimus > Ympäristön seuranta > Hydrologisen kierron seuranta Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 14

16 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Pienten hydrologisten alueiden seuranta ja tutkimus Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro A03030 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Tutkimuspäällikkö Seppo Rekolainen Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ympäristökeskus, , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, Etelä-Savon ympäristökeskus, Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Maa-alueelta tapahtuvan valunnan suuruuden selvittäminen. Hankkeen aloituspäivämäärä 1980 Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. - ympäristökeskuksen alueella on 2 valtakunnallista pientä hydrologista havaintoaluetta: - Juonisto, Haukivuori - Syväjoki, Savonlinna (vain lumi- ja routahavainnot) - valunnan mittaus tapahtuu mittapadon avulla jatkuvana ympäri vuoden (paikallinen havaitsija) - mittapadon yhteydessä piirtävä vedenkorkeusmittari - alueella sademittari (paikallinen havaitsija) IL:n vastuu - havaitsija lähettää tulokset suoraan Suomen ympäristökeskukseen - alueella suoritetaan lumen linjamittaus tiheys/syvyys + roudan mittaus (ympäristökeskus) - asemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 15

17 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Maa- ja pohjavesien seuranta Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro C02111 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Geohydrologi Risto P. Mäkinen Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ympäristökeskus, , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, Etelä-Savon ympäristökeskus, Tutkimusmestari Harri Huotari, Etelä-Savon ympäristökeskus, Tutkimusmestari Viktor Laitala, Etelä-Savon ympäristökeskus, Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Seurata erilaisissa ilmastollisissa sekä maa- ja kallioperägeologisissa olosuhteissa luonnontilaisen pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua sekä suotautuvien vesien määrää ja laatua sekä maankosteuden muutoksia. Tuottaa ajantasaista pohjaveden pinnankorkeustietoa laajalle käyttäjäkunnalle. Tuottaa aikasarjoja pohjaveden pinnankorkeustilanteen muutoksista eri puolilla maata. Tuottaa tietoa pohjaveden ja suotautuvien vesien laadusta ja niissä tapahtuvista muutoksista. Hankkeen aloituspäivämäärä 1976 Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueen pohjavesiasemat, joilla tutkimus tapahtuu: Pertunmaa, Kolunoja Pieksänmaa, Naakkima Puumala, Pistohiekka Heinävesi, Särkelä, vain kunnossapito - pohjaveden korkeuden määritys havaintoputkista ja limnigrafin avulla kaivosta (paikallinen havaitsija) - routa ja lumi talvikautena (paikallinen havaitsija) - pohjavesinäytteet 4 kertaa vuodessa : 1) luminäytteenoton yhteydessä maaliskuun puolessa välissä, 2) kevätsulamisen jälkeen toukokuussa, 3) loppukesästä syyskuun alussa ja 4) syksyllä marraskuussa, kun syyssateet ovat nostaneet pohjaveden pintoja. - luminäytteet maaliskuun puolessa välissä samaan aikaan pohjavesinäytteiden kanssa - lysimetrivesinäytesarja Pistohiekan pohjavesiasemalta 5 kertaa vuoden aikana (3 kertaa keväällä ja 2 kertaa syksyllä) - pohjavesiasemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) 16

18 Näytteistä analysoidaan: Pohjavesinäytteet Luminäytteet Lysimetrinäytteet Analysoi lämpötila ESA happi Savolab ph ph ph " sähkönjohtavuus sähkönjohtavuus sähkönjohtavuus " alk. alk. alk. " N tot N tot N tot " NO 3 -N NO 3 -N NO 3 -N " NH 4 -N NH 4 -N NH 4 -N " P tot P tot P tot " PO 4 -P PO 4 -P PO 4 -P " Fe Fe Fe " Cl Cl Cl " SO 4 SO 4 SO 4 JyU/YMTK Mn Mn Mn Savolab Na Na Na JyU/YMTK K K K " Ca Ca Ca " Mg Mg Mg " Cu Cu Cu SYKE Ni Ni Ni " Zn Zn " Pb Pb Pb " Cd Cd Cd " Al Al Al " SiO 2 SiO 2 SiO 2 JyU/YMTK F F F JyU/YMTK org.c. org.c org.c JyU/YMTK Hg Hg SYKE Hopea " Arseeni " Boori " Barium " Beryllium " Vismutti " Koboltti " Kromi " Litium " Molybdeeni " Rubidium " Antimoni " Seleeni " Strontium " Torium " Tallium " Uraani " Vanadiini " Jatketaan vuonna 2001 aloitettua vedenpinnan korkeuden havainnointia kolmessa talousvesikaivossa, jotka sijaitsevat Pieksänmaalla, Rantasalmella ja Ristiinassa. Havainnot tehdään ympäri vuoden kerran viikossa. Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 17

19 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Muiden hydrologisten havaintoasemien tarkastus ja kunnossapito - sade, lumi, haihdunta (C02101, C02102, C02103) - roudan seuranta (C02112) - jää- ja lämpötilahavainnot (C02106, C02107) Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro E4304 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Marja Reuna/Jukka Järvinen/Risto Mäkinen Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ympäristökeskus, , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, Etelä-Savon ympäristökeskus, Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Selvittää vuosittain muiden hydrologisten havaintopaikkojen kuin vedenkorkeusasemien kunnostustarpeet, ja poistaa havaitut puutteet tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta 18

20 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. Lumihavainnot Ympäristökeskuksen alueella olevat valtakunnalliset lumiasemat: Haukivuori, Pitkäaho Heinävesi Pieksämäki Ristiina, Löytö Savonlinna, Juvola Savonlinna, Laamalanmäki Huom. Haukivuori, Juonistonoja = lumilinja, joka havaitaan ympäristökeskuksen toimesta - lumihavainnot tehdään mittaamalla syvyys lumisauvalla sekä tiheysmittaus lumipuntarilla (paikallinen havaitsija) - havaitsija lähettää tiedot suoraan Suomen ympäristökeskukseen - asemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) Routahavainnot Ympäristökeskuksen alueella on 3 kpl valtakunnallisia roudanmittausasemia: Sulkava, Niittynen Mikkeli, Karila Heinävesi, Kerma - roudan mittaus tapahtuu metyleeni-siniputkista (paikall. havaitsija) - havaitsija lähettää tiedot suoraan Suomen ympäristökeskukseen - asemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) Jää- ja lämpötilahavainnot Ympäristökeskuksen alueella on 2 kpl valtakunnallisia jää- ja yksi pintaveden lämpötila-asema (paikallinen havaitsija) Savonlinna, Oravi (jää + pintaveden lämpötila) Haukivuori, Asemakylä (ainoastaan jäähavainnot) - havaitsija lähettää tiedot suoraan Suomen ympäristökeskukseen - asemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) Seurantaohjelma (C02101, C02102, C02103, C02112, C02106, C02107): havaintopaikkatiedot ja datat ovat päivitettynä hydrologisessa tietojärjestelmässä (Hertta); mittausmenetelmät on kuvattu osoitteessa > Tutkimus > Ympäristön seuranta > Hydrologisen kierron seuranta Talvella jään paksuutta mitataan lisäksi alueellisena seurantana kuudella eri kokoisella järvellä lähinnä Mikkelin ympäristössä. Jään paksuus mitataan kerran kuussa, ellei talven sääolosuhteitten poikkeuksellisuus vaadi lisämittauksia. - Avojärvi, Mikkeli - Iso-Naakkima, Pieksänmaa - Korpijärvi, Mäntyharju - Peruvesi, Pertunmaa - Pyhävesi, Mäntyharju - Yövesi, Ristiina Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 19

21 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Pienehköjen järvien vedenkorkeushavainnot ja virtaamatiedot Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Etelä-Savon ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro E4303 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Limnologi Jarmo Kivinen Osoite Puhelin Telefax Jääkärinkatu Mikkeli Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ympäristökeskus, , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, Etelä-Savon ympäristökeskus, Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Saada tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatehtäviin sekä tulvavahinkojen arviointiin tarvittavaa hydrologista tietoa vesistöistä, jotka eivät kuulu Suomen ympäristökeskuksen ohjelmoiman havaintoverkoston piiriin. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta 1970 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Ympäristökeskuksen alueella on tällä hetkellä 31 kpl vähintään kerran kuukaudessa, tulva-aikana useammin, havaittavaa vedenkorkeusasteikkoa. Tiedot arkistoidaan ympäristökeskuksessa. Havaintoverkostoa ylläpidetään käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Pyritään varmistamaan verkoston ylläpidon mahdollistava rahoitus (n /a). Kehitetään verkostoa tarpeiden ja rahoitusmahdollisuuksien mukaan. Vedenkorkeustiedot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmään (Hertta). Vedenkorkeusasemat tarkistetaan vuosittain. Virtaama-aineistoa kerätään vuosittain. Pyritään saamaan ao. järvistä riittävällä tarkkuudella oleva purkautumiskäyrä. Julkaisusuunnitelma Näiden ja valtakunnallisten vedenkorkeusasemien tuloksia käytetään 3-4 kertaa vuodessa tehtävässä tiedotusvälineille jaettavassa vesitilannekatsauksessa sekä viikoittaisiin asiakkaiden kyselyihin vastaamiseen. Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 20

22 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Jokien veden laadun valtakunnallinen seuranta Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 424 Projektinro A03001 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Tutkimuspäällikkö Jorma Niemi Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen, p Hydrobiologi Pekka Sojakka, p Muut hankkeeseen osallistuvat Etelä-Savon ympäristökeskuksen tutkimusmestarit Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Tämä hanke muodostaa vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen valtakunnallisen perusseurantaverkon. Verkon perustana on kauden jokien Eurowaternet- verkko, jota karsittiin ja toisaalta täydennettiin. Verkon havaintopaikoilla tehdään sekä fysikaalis-kemiallista että biologista seurantaa. Uuteen verkkoon lisättiin erityisesti biologiseen seurantaan soveltuvia paikkoja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) hoitaa kalastoseurannan osalla verkon havaintopaikoista. Seurannan biologinen osuus tarkentuu v aikana. Valtakunnallisessa seurantaverkossa on 147 havaintopaikkaa, jotka edustavat erilaisia jokityyppejä. Pääosa havaintoverkon paikoista tuottaa yleistä tietoa jokien veden laadusta. Lisäksi mukana on havaintopaikkoja, joista kerätään vedenlaatutietoa erillissopimusten perusteella, esimerkiksi GEMS (Global Environmental Monitoring System), EEC 77/795 - tietojenvaihtosopimus ja kalavesidirektiivi. Mukana on myös havaintopaikkoja, jotka kuuluvat toisiin hankkeisiin. Tällaisia ovat mm. "Jokien mereen kuljettamien ainemäärien seuranta (A04003)", "Veden laadun seuranta Suomen rajavesissä ( A03004)" ja "Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyseuranta (A05028)". Kerätyt vedenlaatutiedot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmään (Hertta). Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta 1962 jatkuva Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Valtakunnalliseen seurantaverkkoon valittiin seuraavat havaintopaikat: Jokien mereen kuljettamat ainemäärät - hankkeen (A04003) havaintopaikat EEC 77/795 sopimuksen mukaiset havaintopaikat Kalavesidirektiivin mukaiset havaintopaikat GEMS (Global Environment Monitoring System) havaintopaikat Otos pienten valuma-alueiden havaintopaikoista Isojen vesistöalueiden osa-alueiden alimpia havaintopaikkoja Ympäristön yhdennetyn seurannan havaintopaikat Referenssipaikkoja, jotka eivät kuulu muihin seurantahankkeisiin. Otos joista, joiden valuma-alue > 2500 km2 (vaikka tällaisia jokia onkin mukana jo edellisten kohtien perusteella). Lisäksi valittiin havaintopaikkoja, jotka ovat erityisen soveliaita biologiseen näytteenottoon (koskipaikkoja, jotka soveltuvat pohjaeläinten, kalojen ja pohjalevästön seurantaan). Osa näistä on uusia paikkoja, jotka eivät ole kuuluneet Eurowaternet- verkkoon. Näin saatua havaintopaikkajoukkoa täydennettiin muilla paikoilla esim. lisättiin jokityyppejä, joita ei muuten olisi ollut riittävästi. 21

23 Seurantaverkkoon kuuluu Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella 7 havaintopaikkaa, joista Huosiosjoki 299, Haapakoski 3800; Läsäkoski 5000 ja Juoniston mittapato 185 ovat kuuluneet Eurowaternet-verkkoon. Virtaama- tai valunta-asteikko F (km 2 ), alarajana asteikko/pato F (km2), alarajana vedenlaatuhavaintopaikka MQ Havaintopaikan nimi V-alue Kunta Ykp Yki (m 3 /s) Huosiosjoki Juva x Haapakoski Pieksänmaa Läsäkoski Kangasniemi Juoniston mittapato Haukivuori P45 12,96 12,96 x Puuskankoski Mäntyharju Sirkkapuro Mikkeli Jyrkylinjoki Heinävesi Fysikaalis-kemialliset muuttujat Näytesyvyys: 1 m Havaintotiheys: , , , ja (siis vähintään 4 krt/v) ja tämän lisäksi yli- ja alivirtaamakausien havainnot, mikäli ne eivät sisälly jo mainituille ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. Analysoidaan: Lämpötila TEMP;; ESA Cl CL;F;IC JYU/YMTK Happi O2D;;TI Savolab SO4 SO4;F;IC " Happi % O2S;;TI " Fe FE;D11;SP " Sameus, Hach TURB;;TUA " Mn MN;D11;SP " Kiintoaine SS;F3;GVS " Al AL;;AAG " Sähkönjoht. COND;;CNA " K K;;PLO " Alkalinit. Gran ALK;;TIH " Ca CA;;PLO " PH PH;;EL " Mg MG;;PLO " Väri CNR;;CM " Na NA;;PLO " COD Mn CODMN;;TI " Org.C/TOC TOC;;IR " Kok.N NTOT;D11;SP " SiO2 SIO2;;SP " NO 2 +NO 3 NO23N;;SP " NH4-N NH4N;;SP " Kok.P PTOT;D11;SP " PO4-P PO4P;;SP " Biologiset muuttujat Biologisten muuttujien analysointi tarkentuu v aikana. Biologiseen seurantaan hyvin soveltuvia paikkoja ovat Huosiosjoki 299, Läsäkoski 5000, Puuskankoski 104, Sirkkapuro 045 ja Jyrkylinjoki 049. Näistä kattavaan biologiseen seurantaan soveltuvat hyvin Huosiosjoki 299, Läsäkoski 5000 ja Puuskankoski 104. Läsäkosken biologinen seuranta aloitetaan vasta v alueella toteutettavien vesistökunnostusten vuoksi. Pohjaeläimet Havaintopaikkataulukkoon merkityistä paikoista analysoidaan pohjaeläimet v Havaintopaikan edustamalta alueelta on kuitenkin erikseen etsittävä pohjaeläinnäytteenottoon soveltuva koski. Pohjalevästö Pohjalevästön seurannasta päätetään myöhemmin. Kalat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL pyrkii v seuraamaan kalastoa samoilla paikoilla, joilla seurataan pohjaeläimiä v Julkaisusuunnitelma Biologiset näytteet 2006 Pieni valuma-alue Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Valtakunnallisesta hankkeesta on ilmestynyt useita julkaisuja. 22

24 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Valtakunnallinen veden laadun seuranta järvillä Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 424 Projektinro A03002 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Vanhempi tutkija Sari Mitikka Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen, p Hydrobiologi Pekka Sojakka, p Muut hankkeeseen osallistuvat Etelä-Savon ympäristökeskuksen tutkimusmestarit Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Valtakunnallinen järvien vedenlaadun seurantaverkko palvelee mm. Eu:n direktiiveissä velvoitettua tiedonkeruuta järvien vedenlaadusta. Direktiivejä ovat vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY) nitraattidirektiivi (92/676/ETY) ja kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Tämä verkko muodostaa osan VPD:n ns. perusseurantaverkosta. VPD:n vaatiman biologisen seurannan ohjelma toteutetaan järvillä, jotka kuuluvat tähän hankkeeseen, mutta näytteenotto-ohjelma biologiselle seurannalle esitetään hankkeessa A Havaintopaikkaverkko perustuu pitkälti vuosina voimassa olleeseen seurantaohjelmaan A03002 ' Veden laadun seuranta järvisyvänteillä (Eurowaternet)'. 1. Eurowaternet-verkosta on valittu valtakunnallisesti tai alueellisesti merkkittäviä järviä, vertailujärviksi sopia järviä sekä sopivia kohteita vuonna 2005 EU.lle raportoitujen järvien riskinarvion varmistamiseksi. Verkkoa on täydennetty niiden järvityyppien osalta, jotka ovat yleisiä, mutta Eurowaternet-verkossa heikosti edustettuina. Vastaavasti Eurowaternet-verkkoa on karsittu poistamalla joitakin havaintopaikkoja yliedustetuilta järvityypeiltä sekä lähekkäin olevia paikkoja. 2. Eurowaternet-verkon hajakuormitusjärvet ovat mukana tässä uudessa ohjelmassa edustamassa hajakuormituksen toiminnallista seurantaa ja nitraattidirektiivin raportoinnin tarpeita varten. 3. Kalavesidirektiivin seurantaan nimetyt kohteet on sisällytetty ohjelmaan. Osaa kohteista seurataan pääosin velvoitetarkkailussa ja täydennetään tarvittaessa valtakunnallisella seurannalla. 4. Eurowaternetin pistekuormituksen ja säännöstelyn vaikutusten toteamiseksi valitut havaintopaikat (Impact) on nyt poistettu valtakunnallisen seurannan listoilta, elleivät ne ole siinä edustamassa valtakunnallisesti tärkeää vesimuodostumaa (Porttipahta) tai kalavesidirektiivin kohteena. 5. Vesipuitedirektiivin edellyttämään interkalibrointiin valitut kohteet ovat osittain mukana jatkuvassa seurannassa ja osan kuulumisesta valtakunnalliseen verkkoon tarkistetaan vuosien 2006 ja 2007 vaihteessa. Verkkoon on pyritty valitsemaan havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa järviseurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Fysikaalis-kemiallisen näytteenotto-ohjelma pidetään vuonna 2006 pääosin samana kuin aiemmin. Karsintaa on suoritettu syksyn näytteenotossa ja pitämällä muuttujavalikoima suppeampana uusilla kohteilla. Osa vanhoista ja osa uusista havaintopaikoista kuuluu kolmen vuoden rotaation piiriin, joten niillä käydään vain kerran seurantajakson aikana. Tiedot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmään (Hertta). Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta

25 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Vuosille laaditussa uudessa valtakunnallisessa järviseurantaverkossa havaintopaikkoja on yhteensä 267 kpl. Havaintopaikoista 62:lla toteutetaan näytteenotto kolmen vuoden välein. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella valtakunnalliseen järviseurantaverkkoon kuuluvia havaintopaikkoja on yhteensä 22 kpl. Kolmen vuoden rotaatiota sovelletaan 8 järvelle ja ne on merkitty havaintopaikkataulukkoon koodeilla R3, P3 ja V3. Muut havaintopaikkataulukossa käytetyt koodit ovat seuraavat: L Suurjärvi R Vertailujärvi _int Lisämääre; intensiivinen (fysikaalis-kemiallinen + kasviplankton) näytteenotto vuosittain _B Lisämääre; kattavan biologisen seurannan havaintopaikka V Osa Eurowaternetiin kuuluneista, yli 40 km2 järvialtaita edustavista havaintopaikoista on otettu mukaan uuteen ohjelmaan ihmistoiminnan vaikutusten todentamiseksi P Osa Eurowaternetiiin kuuluneista, lähinnä tyypillistä vedenlaatua edustavista paikoista on otettu mukaan uuteen ohjelmaan laaja-alaisen ihmistoiminnan vaikutuksia kuvaavina havaintopaikkoina K Kalavesidirektiivin havaintopaikka I+K kalavesidirektiivi / velvoitetarkkailu; kalavesidirektiivin vaatimukset täytettävä tarvittavassa määrin ja täydentämällä velvoitetarkkailua tarvittaessa valtakunnallisella seurannalla IC interkalibrointikohde; interkalibroinnin jälkeen (2006/2007) tarkistetaan kuuluminen IC-paikkoihin jatkossa I+IC interkalibrointikohde; interkalibroinnin jälkeen (2006/2007) tarkistetaan kuuluminen IC-paikkoihin jatkossa, myös velvoitetarkkailussa H Eurowaternetin hajakuormituskohteet on liitetty osaksi tulevaa hajakuormituksen toiminnallista seurantaa. Havaintopaikat Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella Syvyys Koodi Havaintopaikka Va Kunta Koordinaatit Kasviplankton Iso-Haukivesi Rantasalmi ,1 LRint x vuosi 2008 x Kermajärvi Heinävesi ,6 R elokuu 2008 x Kyyvesi Haukivuori ,3 V elokuu x Puruvesi Kerimäki ,9 V elokuu 2008 x Puulavesi Hirvensalmi ,8 V elokuu 2008 x Luonteri Mikkeli ,4 R elokuu 2008 x Heposelkä Rantasalmi ,2 I+K elokuu Siitinselkä Joroinen ,1 I+K elokuu 2007 Korpijärvi Mäntyharju ,5 R elokuu 2007 Pahkajärvi Enonkoski R elokuu 2007 Pieksänjärvi Pieksämäki ,5 I+IC elokuu Sääksjärvi Juva ,2 R elokuu Valvatus Joroinen H elokuu Ylä-Enonvesi Enonkoski ,4 R elokuu 2006 Hietanen Ristiina P elokuu Keplakko Kerimäki R elokuu Suuri-Vahvanen Mikkeli R elokuu 2007 Pyttyselkä Heinävesi ,7 V elokuu 2008 x Suonne Hirvensalmi ,5 V elokuu x Väistönselkä Punkaharju ,5 R Lietvesi Puumala ,8 R elokuu 2008 Käenniemenselkä Ristiina ,9 R elokuu 2008 Näytt.eenottovuosi Fys.-kem. näytteenotto/ v Pohjalevästö Pohjaeläimet, syvänne (syksy) pohjaeläimet, litoraali (syksy) Makrofyytit

26 NÄYTTEENOTTO-OHJELMA Ohjelmakaudella havaintopaikoista osa havainnoidaan joka vuosi ja osa kolmen vuoden rotaatiolla, jolloin näytteenottovuosi on merkitty edellä olevaan taulukkoon. Havaintopaikoista, joille taulukkoon on merkitty 3 fysikaalis-kemiallista näytteenottoa vuodessa, määritetään näytteet seuraavasti: talvikerrostuneisuus kesäkerrostuneisuus syystäyskierto määritysryhmät ABC määritysryhmät ABDG määritysryhmät ABC Havaintopaikoista, joille taulukkoon on merkitty 2 fys.-kemiallista näytteenottoa vuodessa, määritetään näytteet seuraavasti: talvikerrostuneisuus kesäkerrostuneisuus määritysryhmät AB määritysryhmät ABD Näytteenoton ajankohdat ja syvyydet määritysryhmittäin Tavoitteena on ajoittaa näytteenotto kerrostumakausien lopulle. Lämpötila- ja happikerrostuneisuuden sekä harppauskerroksen syvyyden määrittämiseksi (määritysryhmä A) näytteet otetaan vähintään 5 m:n välein. Harppauskerroksen alapuolelta voidaan syvissä järvissä näytteet ottaa 10 m:n välein. h : vesipatsaan keskisyvyys 2h-1 : metri pohjan yläpuolelta Mikäli järven kokonaissyvyys on sellainen, että 5 m ja h:n väli on pienempi kuin 5 metriä, otetaan vain 5 m:n syvyys. Kaukokartoituksen tarpeet (koskee vuosina valtakunnallisessa seurannassa mukana olleita havaintopaikkoja) Kaukokartoituksen tarpeita varten on elokuun näytteenottoon ja intensiiviseurantaan avovesikaudelle lisätty absorptiokerroin (400 ja 750 nm), kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö (määritysryhmä G). Klorofylli ja absorptiokerroin tehdään kaikilta asemilta. Kiintoaineen hehkutushäviö tehdään vain niiltä asemilta, joilla keskimääräinen sameus > 2 FNU. 1) Talvikerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen ajankohta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä B 1 m, 5 m, h, 2h-1 Määritysryhmä C 5 m ja h Määritysryhmä F 1 m, 5 m, h, 2h-1 (vain intensiiviasema Iso-Haukivesi 37) Liukoinen PO 4 -P (määritysryhmä F) otetaan maaliskuussa määritysryhmä B:n tavoin intensiiviasemalta (Iso- Haukivesi 37). Tämä muuttuja on lisätty myös intensiiviseurannassa olevan Iso-Haukiveden touko-syyskuun näytteenottojen yhteyteen. 2) Kesäkerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen havaintoajankohta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä B 1 m, 5 m, h, 2h-1 Määritysryhmä D 0-2 m kokooma Määritysryhmä G 1 m 3) Syystäyskierto; ohjeellinen havaintoajankohta Näkösyvyys määritetään aina. Lämpötilamittauksin varmistetaan, että kohdejärvi kiertää termisesti. Määritysryhmä A Lämpötila 5 m tai 10 m välein Happipitoisuus 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä B h Määritysryhmä C h 25

27 4) Intensiiviseurannan ajankohdat (Iso-Haukivesi 37) Maaliskuun näytteenoton lisäksi: 1. näytteenotto: toukokuun 15. päivänä ± 3 pv 2. näytteenotto: kesäkuun 20. päivänä ± 3 pv 3. näytteenotto: heinäkuun 10. päivänä ± 3 pv 4. näytteenotto: heinäkuun 31. päivänä ± 3 pv 5. näytteenotto: elokuun 20. päivänä ± 3 pv (sovitetaan edellä mainitun kesäkerrostuneisuuden lopun ajankohdan kanssa, aina kun on kasviplanktonnäytteen ottokierros) 6. näytteenotto: syyskuun 15. päivänä ± 3 pv Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä B 1 m, 5 m, h, 2h-1 (ei Cl, SO4, Mn) Määritysryhmä D 0-2 m kokooma (kasviplanktonnäyte projektille A03003)) Määritysryhmä F 1 m (kts myös maaliskuun näytteenotto Määritysryhmä G 1 m 5) Syksyn pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä otettavat vesinäytteet (syys-lokakuu) Pohjaeläinnäytteenotto pyritään järjestämään syksyllä joko syystäyskierron (edellä kohta 3) tai intensiiviseurannan syksyn näytteenoton yhteyteen (edellä kohta 4). Mikäli näitä näytteenottokertoja ei ohjelmassa ole, niin noudatetaan seuraavaa: Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä B 1 m, 2h-1 (ei Cl, SO 4, Mn) Määritykset ryhmä A: ryhmä D: lämpötila TEMP;; ESA a-klorofylli CP;E12; Savolab happi O2D;;TI Savolab happi-% O2S;;TI " ryhmä E: Se SE;;PLM - ryhmä B: sameus TURB;;TUA Savolab ryhmä F: sähkönjoht. COND;;CNA " liuk. PO 4 -P PO4P;F6;SP Savolab alkalinit. Gran ALK;;TIH " Nuclepore 0,4µm ph PH;;EL " väri CNR;;CM " ryhmä G: COD Mn CODMN;;TI " absorptiokerroin ABSC4;F4;SP Savolab kok. N NTOT;D11;SP " (400 ja 750 nm) ABSC75;F4;SP " NO 2 -N+NO 3 -N NO23N;;SP " kiintoaine SS;F4;GVS " hehkutushäviö SS;F4;GW " NH 4 -N NH4N;;SP " kok. P PTOT;D11;SP " ryhmä H: PO 4 -P PO4P;;SP " NO 2 -N NO2N;;SP Savolab Cl CL;F;IC JyU/YMTK petrolihiilivedyt näkö, maku ESA SO 4 SO4;F;IC JyU/YMTK fenoliyhdisteet näkö, maku ESA Fe FE;D11;SP " BOD 7 BOD;N2; JyU/YMTK Mn MN;D11;SP " HOCl HCLO;;TI Savolab kok. Zn ZN;D1;PLM JyU/YMTK ryhmä C: liuennut Cu CU;F1;PLM JyU/YMTK Al AL;;AAG JyU/YMTK kiintoaine SS;F1;GVS Savolab K K;;PLO JyU/YMTK veden kovuus CAMG;;AAF Savolab Ca CA;;PLO JyU/YMTK Mg MG;;PLO JyU/YMTK Na NA;;PLO JyU/YMTK Org.C/TOC TOC;;IR JyU/YMTK SiO 2 SIO2;;SP JyU/YMTK 26

28 KALAVESIDIREKTIIVI (78/659/ETY) Kalavesidirektiivin tarkoittamien alueiden seurantaan on Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueelta valittu kaksi järvihavaintopaikkaa, jotka ovat myös velvoitetarkkailussa. Näytteet otetaan pääsääntöisesti 4 kertaa vuodessa maalis, kesä-, elo- ja lokakuussa (laajempi analyysivalikoima maalis, elo- ja lokakuussa, suppea kesäkuussa) järvi vno havaintopaikka tyyppi Haukivesi Heposelkä 35 B Haukivesi Siitinselkä 134 I Määritykset ja näytteenottofrekvenssi määräytyvät useimmiten direktiivistä. Syvyyksiä ei direktiivissä mainita, joten ohjelmaan on valittu tarkoituksenmukaisimmat syvyydet. - Lämpötila (määritysryhmä A) viikoittain lämpökuormituslähteen alapuolella, muuten muun näytteenoton yhteydessä: 1 m, 2h-1 m, vertikaali 5 m:n välein. Koska varsinaisia lämpökuormituslähteitä ei ole valituilla alueilla, mitataan lämpötila näytteenoton yhteydessä. - O 2 ja O 2 % (määritysryhmä A) jokaisella näytteenottokerralla siten, että saadaan tieto epäedullisimmasta happitilanteesta: 1 m, 2h-1 m, vertikaali 5 m:n välein. - ph (määritysryhmä B) jokaisella näytteenottokerralla syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. - kiintoaines (määritysryhmä H) kesä-elokuussa jokaisella näytteenottokerralla syvyydeltä 1 m. Suodatin on kalvosuodatin 0,45 µm. - Kokonaisfosfori (määritysryhmä B) vähintään kaksi kertaa vuodessa kerrostumakausien loppupuolella syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. Direktiivi ei selkeästi määrää näytteenottofrekvenssiä kok. P:lle. - Nitriittityppi NO 2 -N (määritysryhmä H) vähintään kaksi kertaa vuodessa kerrostumakausien loppupuolella syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. Direktiivi ei selkeästi määrää näytteenottofrekvenssiä nitriitille. - Fenoliyhdisteet (määritysryhmä H), tehdään makuun perustuva tutkimus ainoastaan, jos oletetaan, että fenoliyhdisteitä on. - Petrolihiilivedyt (määritysryhmä H) näköön perustuvalla tutkimuksella; makuun perustuva tutkimus ainoastaan, jos oletetaan, että hiilivetyjä on. - Ionisoimaton ammoniakki NH 3 (määritysryhmä B) jokaisella näytteenottokerralla syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. Arvioidaan kokonaisammoniumin, ph:n ja lämpötilan avulla. - Kokonaisammonium NH 4 (määritysryhmä B) määritetään jokaisella näytteenottokerralla syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. HAJAKUORMITUKSEN VESISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA Maatalouden vesistövaikutusten seurannan havaintopaikaksi on Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueelta valittu Nimi vno pinta-ala, ha valuma-alue km 2 pelto-% Valvatus ,1 15 Näytteenotossa pyritään saamaan aikasarja järven syvännealueelta. - yksi havaintokerta talvikerrostuneisuuden lopulla (1. III-IV) - kolme havaintokertaa kesä-syyskuussa (2. VI, 3. VI-VIII, 4. VIII-IX) - tarkistetaan kerrostuneisuus lämpötilamittauksella 1-3 metrin välein - mitataan näkösyvyys - levähaitan arvio näytteenoton yhteydessä asteikolla 0-3 (0=ei havaittavissa, 1=havaittu, 2=runsaasti, 3=erittäin runsaasti) ja levänäyte runsaasta tai erittäin runsaasta kukinnasta 27

29 Näytteet ja määritykset lämpötila TEMP;; 1-3 metrin välein ESA happi O2D::TI 1 m ja 2 h-1 m Savolab happi-% O2S;;TI " " sähkönjoht. COND;;CNA " " ph PH;;EL " " sameus TURB;;TUA " " kok. N NTOT;D11;SP " " NO 3 -N+NO 2 -N NO23;;SP " " NH 4 -N NH4N;;D11;SP " " kok. P PTOT;D11;SP " " liuk. PO 4 -P PO4P;F6;SP " " Nuclepore 0,4 µm - kiintoaine SS;F6;GVS " " Nuclepore 0,4 µm - a-klorofylli CP;E12; 0-2 m " BIOLOGINEN SEURANTA JÄRVILLÄ VPD:n vaatiman biologisen seurannan ohjelma toteutetaan järvillä, jotka kuuluvat tähän hankkeeseen. Näytteenotto-ohjelma kullekin biologiselle ryhmälle (kasviplankton, pohjaeläimet, makrofyytit ja pohjalevästö) on merkitty havaintopaikkataulukkoon. Biologinen seuranta esitetään tarkemmin hankkeen "A03003 Järvien biologinen seuranta" ohjelmassa. Julkaisusuunnitelma Valtakunnallinen järvien vedenlaadun seurantaverkko palvelee mm. Eu:n direktiiveissä velvoitettua tiedonkeruuta järvien vedenlaadusta. Direktiivejä ovat vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY), nitraattidirektiivi (92/676/ETY) ja kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Lisäksi tietoja toimitetaan vuosittain Euroopan ympäristökeskukseen (EIONET-Water). - yhteenvetoja seurantaverkosta ja sen tuloksista ammatillisiin lehtiin - Ympäristö-lehden katsaukset - aluekeskuskohtainen raportointi - eri tilastot, kuten tilastokeskus, EEA, OECD - velvoitetarkkailuraportit - veden laadun luokittelu Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Virtanen, M. ja Manninen, P. 1999: Haukiveden virtaus- ja vedenlaatumalli. Alueelliset ympäristöjulkaisut nro Valtakunnallisesta hankkeesta on ilmestynyt useita julkaisuja. 28