Kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Lohi- ja särkivesiksi nimetyt alueet

Transkriptio

1 N: Kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Lhi- ja särkivesiksi nimetyt alueet Liite 1 Khde ja sen rajaus Hydrlginen vesistöaluenumer Kalavesityyppi Pielinen lhivesi (Lieksan edusta sekä keski- ja eteläsa järveä Paalismaan saaren phjissasta luusuaan) Pielisjki , 04,332 lhivesi , Pyhäselkä lhivesi (Jensuun edusta Tikansaaret Vuniemi) Etelä-Kallavesi lhivesi (Kallan sillat Puutssalmi) Haukivesi lhivesi (Varkaus Kukanselkä) Etelä-Saimaa lhivesi (Lappeenranta Imatra, phjisrajana Kyläniemi) Phjis- ja Keski-Päijänne , lhivesi (Haapakski Haukkasal Judinsal) Kymijki , , , lhivesi (Pilkanmaa meri) , Vantaanjki lhivesi Ingarskilanjki lhivesi Lhjanjärvi särkivesi Säkylän Pyhäjärvi lhivesi Vanajaveden -Pyhäjärven reitti , , särkivesi (Vanajanselkä Tampereen Pyhäjärvi Nkiankski) , Näsijärvi , , lhivesi (Mänttä Mustaselkä ja Lielahti) Siurn reitti (Hämeenkyrön alap.) särkivesi Kulvesi, Rautavesi ja Liekvesi , särkivesi Kkemäenjki , , , särkivesi (Liekveden luusua meri) , Isjki lhivesi Lappajärvi lhivesi Lestijki (Lestijärven luusua - meri) , lhivesi Siikajki 57.01, , , lhivesi , 57.07, 57.08, Oulujärvi (Paltaselkä) lhivesi Kiiminkijki lhivesi Simjki (Simjärven luusua - meri) , lhivesi

2

3 N: Kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Nimettyjen alueiden havaintpaikat. Liite 3 Kalavedeksi nimetty alue Havaint- Havaintpaikan nimi Vesistö Phjis- Itäpaikan krdi- krdinumer naatti naatti Pielinen 1 PIELINEN 62 TÖRÖKARI Pielinen 2 PIELINEN 7 KALKKUSAARI Pielisjki 3 PIELISJOKI 1 KALTIMO Pyhäselkä 4 PYHÄSELKÄ 5 KOKONLUOTO Kallavesi 5 KALLAVESI Kallavesi 6 KALLAVESI Haukivesi 7 SIITINSELKÄ Haukivesi 8 HEPOSELKÄ Etelä-Saimaa 9 SAIMAA ILKONSELKÄ 021: Etelä-Saimaa 10 SAIMAA HAUKISELKÄ Etelä-Saimaa 11 VUOKSI MANSIKK 057: Phjis-Päijänne 12 PÄIJÄNNE Phjis-Päijänne 13 PÄIJÄNNE Keski-Päijänne 14 PÄIJÄNNE Kymijki 15 KYMIJ HURUKSELA 033: Vantaanjki 16 VANTAA 4,2 (6040) Ingarskilanjki 17 INGARSKILAÅN 0, Lhjanjärvi 18 LOHJANJ. ISOSELKÄ Lhjanjärvi 19 BRUKSTRÄSKET, LUUSUA Säkylän Pyhäjärvi 20 PYHÄJÄRVI 93 VA Vanajavesi-Pyhäjärvi 21 VANAJANSE Vanajavesi-Pyhäjärvi 22 VANAJA 42 KÄRJENNIEMI Vanajavesi-Pyhäjärvi 23 KONHONVUOLLE Näsijärvi 24 VILPPULANKOSKI Näsijärvi 25 TAMMERKOSKI Vanajavesi-Pyhäjärvi 26 NOKIANKOSKI 8200 ALAVIRTA Siurn reitti 27 SIURONKOSKI Kul-, Rauta- ja Liekvesi 28 LIEKOVESI TYRVÄÄN VL Kkemäenjki 29 KOJO 35 PORI-TRE Isjki 30 MYLLYKANAVA VP Lappajärvi 31 LAPPAJÄRVI ETELÄ P Lestijki 32 LESTIJOKI TIEN S Siikajki 33 SIIKAJOKI 8-TIEN S Oulujärvi 34 PALTASELKÄ Kiiminkijki 35 KIIMINKIJ TIEN S Simjki 36 SIMOJOKI AS /15

4

5 N: Kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Määritysmenetelmät. Liite 5 Muuttuja Määritysmenetelmä 1. Lämpötila ( C) Ei le SFS-standardia. 2. Liuennut happi (mg/l O ) SFS-EN 25813:1993 (ns. Winkler menetelmä) 2 SFS-EN 25814:1993 (elektrkemiallinen menetelmä) 3. ph SFS 3021:1979 Mittaus suritetaan 25+2 C:ssa. Pikkeava mittauslämpötila ilmitetaan tulksen mukana. 4. Suspenditunut kiinteä aine Sudatus kalvsudattimen läpi (hukskk 0,45 µm), kuivatus 105 C:ssa ja (mg/l) punnitus. 5. BOD 7 (mg/l O 2) SFS-EN :1998 (laimentamattmille näytteille; hapen määritys Winkler- tai elektrdimenetelmällä; nitrifikaatita ei estetä; inkubintilämpötila 20 C). 6. Kknaisfsfri (mg/l P) SFS-EN 1189:1997, SFS 3026 (kumttu) (spektrftmetrinen ammniummlybdaattimenetelmä) 7. Nitriitti (mg/l NO ) SFS 3029: SFS-EN 26777:1993 (= ISO 6777:1984) (mlemmat menetelmät vat mlekulaarisia absrptispektrftmetrisiä menetelmiä) 8. Fenliyhdisteet Kalan makutesti tehdään ainastaan, js letetaan, että fenliyhdisteitä n. (mg/l C H OH) Petrlihiilivedyt Näkö Kalan makutesti tehdään ainastaan, js letetaan, että hiilivetyjä n. 10. Inisitumatn ammniakki Ei le SFS-standardia. (mg/l NH 3) Ellei inisitumatnta ammniakkia määritetä suraan, NH3-pitisuus arviidaan kknaisammniumin määrästä ph:n ja lämpötilan avulla. 11. Kknaisammnium SFS 3032:1976 (indfenlisini-menetelmä, spektrftmetrinen, manuaalinen) (mg/l NH ) Kknaisjäännösklri SFS 3004:1987 (titrimetrinen) (mg/l HOCl) SFS 3041:1987 (ftmetrinen) (mlemmat vat ns. DPD-menetelmiä) Standardit antavat hjeen aktiivisen kknaisklrin määrittämiselle. Tuls ilmitetaan klrina (Cl 2). 13. Kknaissinkki SFS 3044:1980 (AAS/liekki, yleishje) (mg/l Zn) SFS 3047:1980 (AAS/liekki, erityishje) Standardit antavat hjeen happliukisen sinkin määrittämiselle (näyte autklavidaan typpihapn kanssa). Tämä vastaa kknaissinkin määrää vedessä. 14. Liuennut kupari SFS 3044:1980 (AAS/liekki, yleishje) (mg/l Cu) SFS 3047:1980 (AAS/liekki, erityishje) SFS 5074:1990 (AAS/grafiittiuuni, yleishje) SFS 5502:1990 (AAS/grafiittiuuni, erityishje) Standardin mukaan liuennut kupari määritetään sudattamalla näyte kalvsudattimen läpi (hukskk 0,4 0,45 µm) ennen näytteen kestävöintiä ja kuparin määrittämistä. HUOMAUTUS: Muita menetelmiä käyttävien labratriiden n varmistettava, että saadut tulkset vat vertailukelpisia ja tarkkuudeltaan vastaavia kuin yllä luetelluilla menetelmillä saadut tulkset.