Seuranta-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2004

Transkriptio

1 E t e l ä - S a v o n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 55 Seuranta-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2004 Mikkeli 2004

2 E t e l ä - S a v o n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 55 Seuranta-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2004 Mikkeli 2004

3 Sisällys Etelä-Savon ympäristökeskuksen tutkimus-, kehittämis- ja seurantatoiminta vuonna 2004 Sivu 5 Seurantaohjelma 422 Maaympäristön seuranta C01001 Valtakunnallinen hyönteisseuranta (SYKE) Hydrologinen seuranta C02104 Vesistöjen vedenkorkeushavainnot; valtakunnallisten havaintoasemien kunnossapito (SYKE) 11 C02105 Vesistöjen virtaamahavainnot, valtakunnalliset asemat (SYKE) 12 A03030 Pienten hydrologisten alueiden seuranta ja tutkimus (SYKE) 13 C02111 Pohjavesiasemien seurantaohjelma (SYKE) 14 E4304 Muiden hydrologisten havaintoasemien tarkastus ja kunnossapito (SYKE C02101, C02102, C02103, C02112, C02106, C02107) E4303 Pienehköjen järvien vedenkorkeushavainnot ja virtaamatiedot Vesien tilan seuranta A03001 Jokien veden laadun seuranta (EUROWATERNET) (SYKE) 19 A03002 Veden laadun seuranta järvisyvänteillä (EUROWATERNET) (SYKE) 21 A03003 Järvien biomonitorointi (EUROWATERNET) (SYKE) 26 A01002 Happamoitumisen seuranta pintavesissä (SYKE) 29 A05028 Sisävesien ympäristömyrkkyseuranta (SYKE) 31 E4306 Alueelliset järvisyvännehavainnot 32 E4307 Järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitus Myhinjärven va (14.718), Vangasjärven va (14.795), Vuohijärven a (14.91), Puulaveden a (14.92), Kallaveden a (14.972), Ala-Saimaan a (04.11), Pihlajaveden-Kokonselän a (04.12), Puikonjoen va (04.212), Jyrkylinjoen va (04.224) Pyyveden a (04.23), Kolkonjärven va (04.24) ja Kallaveden alaosan a (04.27) E4308 Alueellinen virtaavien vesien seuranta 39 E4309 Haitalliset leväesiintymät Etelä-Savon alueella Seuranta, muu E4310 Kalataloudellisesti kunnostettujen koskialueiden seuranta Etelä-Savossa 45 3

4 Tutkimus- ja kehittämisohjelma 10 Ympäristönsuojelu, jakamaton E1099 Ympäristönsuojelu, valvonnan edellyttämät näytteet Vedenhankinnan pohjavesiselvitykset E3299 Vedenhankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset Luontotyyppien suojelu E2165 Luonnonsuojelulain luontotyypit: määrittely, esiintyminen ja suojelu Luonnonsuojeluekologinen tutkimus E4392 Biologisten seurantamenetelmien käyttö ja ekologisten laatusuhteiden vertailu eräillä keskeisillä humusjärvityypeillä Luonnonsuojeluekologinen tutkimus E4381 E4356 Life Vuoksi / Ranta-alueen merkitys optimaalisen seurantaohjelman osana ja paikallisten asukkaiden rooli ympäristönsä hoitajina EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämien vesistöseurantojen kehittäminen vesikasvit järvien ekologisen tilaluokittelun kehittämisessä E4317 Uhanalaisten kasvien tutkimus, suojelu ja hoito Vesivarojen tutkimus E4354 Vesistöseurantojen kehittäminen/fluorometrin soveltaminen vesistöjen tilaseurannoissa Tutkimus, muu E4325 Ympäristöhallinnon sedimenttitutkimukset ja asiantuntijatehtävät 60 4

5 Etelä-Savon ympäristökeskuksen tutkimus-, kehittämisja seurantatoiminta vuonna 2004 Etelä-Savon ympäristökeskuksen tutkimus-, kehittämis- ja seurantatoiminnan keskeisenä painopistealueena on Vuoksen vesistöalueen tilan tunteminen siten, että pystytään ennakoimaan siinä tapahtuvat muutokset. Tässä tärkeitä osioita ovat järvi- ja rantaluonnon biologian, biodiversiteetin sekä näihin vaikuttavien tekijöiden ja niiden aiheuttamien muutosten tutkimus ja seuranta. Alueellista seurantaa tehdään myös Kymijoen vesistöalueella. Euroopan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) asettaa uudet, selvästi biologiaa ja monimuotoisuutta painottavat kriteerit vesien tilan seurannalle ja sitä tukevalle tutkimukselle. Tätä työtä osaltaan edistävä Life Vuoksi hanke päättyy vuoden 2004 alkupuolella. Projektissa kehitettyä ranta-alueen eliöyhteisöjen muutoksiin perustuvaa, kustannustehokasta seurantajärjestelmää testataan ja kehitetään. Tuleva VPD -raportointi edellyttää hyvin perusteltuja EQR -arvoja. Erillisessä jatkohankkeessa keskitytään keskeisiin humusvesityyppeihin, joista tarkastellaan kunkin biologisen laatutekijän sisällä parhaimpia muutoksen indikaattoreita. Projekti toteutetaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja eräiden alueellisten ympäristökeskusten välisenä yhteistyönä. EU:n vesipolitiikkadirektiiviin liittyvä biomonitorointimenetelmien kehittäminen kohdistuu sekä litoraalissa että pelagiaalissa käytettäviin muuttujiin. Erityisenä painopistealueena Etelä-Savon ympäristökeskuksessa on edelleen leviin ja vesikasveihin kohdistuvien seurantojen kehittäminen, joita edistetään vesipolitiikan puitedirektiivin toteuttamisen valmisteluun liittyen. Aluekeskukseen hankitun fluorometrin käyttöä testataan ja kehitetään VPD:n tarpeet huomioon ottaen. Vesistöseurannoissa valtakunnallisten seurantojen lisäksi tärkeimmät projektit ovat Saimaan eri altaiden laadun ja käyttökelpoisuuden selvittämiseksi tehtävät altaittain kiertävät seurannat. Hydrologista seurantaa valtakunnallisiin ja alueellisiin tarpeisiin jatketaan. Biodiversiteetin yleisseurannoissa seurataan maamme eliölajistossa ja elinympäristöissä tapahtuvia yleisen tason muutoksia. Etelä-Savon ympäristökeskuksessa osallistutaan näistä yöperhosseurantaan ja pölyttäjäseurantaan. Alueellisesti biodiversiteetin seurannan painopiste on kuitenkin erityisseurannoissa. Uhanalaisten lajien seurannassa tarkkaillaan lähinnä uhanalaisten putkilokasvien esiintymissä tapahtuvia muutoksia ja esiintymien elinvoimaisuutta lajien alueellisen priorisoinnin pohjalta. Uhanalaisseurantojen kanssa osittain päällekkäistä luontodirektiivin lajien seurantaa tullaan putkilokasvien osalta toteuttamaan ympäristöhallinnossa valmisteilla olevien lajikohtaisten seurantaohjelmien mukaisesti. Luontodirektiivin luontotyyppien seurannan pohjaksi kerätään inventoinneilla tarkempia tietoja Natura 2000 alueiden direktiiviluontotyyppien ja lajien esiintymisestä. 5

6 6

7 Seurantaohjelma

8 8

9 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Valtakunnallinen hyönteisseuranta Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Kainuun ympäristökeskus Tehtävänro 422 Projektinro C01001 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Suunnittelija Reima Leinonen Osoite Puhelin Telefax PL Kajaani (08) Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Yhdyshenkilö Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen (015) (015) Muut hankkeeseen osallistuvat Projektipäällikön lisäksi projektiryhmään kuuluvat: Yksikönpäällikkö Guy Söderman, SYKE/LUM, Erikoissuunnittelija Liisa Tuominen-Roto, SYKE/LUM, Muut organisaatiot: Alueelliset ympäristökeskukset Luonnontieteellinen keskusmuseo Oulun yliopisto Suomen Perhostutkijain Seura METLA, Metsähallitus, Maatalouden tutkimuskeskus Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, ESA, yhdyshenkilö Perhosharrastajat: Jouni Laaksonen, Keijo Laasonen Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hyönteisseurannalla pyritään selvittämään Suomen (ja lähialueiden) tärkeimmissä elinympäristöissä (metsät ja yöperhoset/niityt ja pölyttäjät) tapahtuvia ajallisia muutoksia sekä määrällisillä että laadullisilla indikaattoreilla. Lisäksi seurannalla kerätään tietoa eri lajien kantojen muutoksista ja analysoidaan näihin vaikuttavia tekijöitä kuten ilmastonmuutos ja maankäyttö. Tavoitteena on saada maan kattavia alueellisia pitkiä aikasarjoja, joita analysoimalla voidaan säännöllisesti tiedottaa Suomen hyönteisten monimuotoisuuden tilasta ja laatia käytäntöön soveltuvia toimenpideehdotuksia indikaattorien pohjalta. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta 1993 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Yöperhosseurannassa käytetään Jalas-tyyppisiä valorysiä, joissa etelässä 160 w sekavalolamppu ja pohjoisessa 125 w elohopealamppu. Pölyttäjähyönteisten seurannassa käytetään muovi sia keltarysiä, joiden väri houkuttelee hyönteiset pyydyksiin. ESA:n alueelle on sijoitettu 3 valorysää. Keltarysät on sijoitettu valorysien läheisyyteen tai koentareitin varrelle. Koenta suoritetaan viikottain huhti-lokakuun aikana. Näytteet säilytetään pakastettuina. Aineiston määrittää Suomen Perhostutkijain Seuran jäsen, jonka kanssa SYKE on tehnyt toimeksiantosopimuksen. Tallentamisesta vastaa ympäristökeskus tai määrittäjä eri sopimuksen mukaan. Tallennettu tieto kootaan SYKEn keskustietokantaan. 9

10 Havaintopaikat: Yöperhoset: Juva Mikkeli Pertunmaa Pölyttäjähyönteiset: Juva Mikkeli Projektiryhmän jäsenet tarkistavat lajikohtaisesti lentoaika- ja levinneisyystiedot. Yleisestä tietämyksestä poikkeavat havainnot ja kaikki harvinaisia hyönteisiä koskevat havainnot tarkistetaan määrittäjältä tai tallentajalta. Julkaisusuunnitelma Yöperhosseurannasta SPS:n Baptria-lehdessä vuosittainen yhteenveto Hyönteisseurantojen www-sivujen ylläpito V seurannan 10-vuotisraportti Pölyttäjistä raportoidaan suoraan alueellisiin ympäristökeskuksiin vuosittain Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Valtakunnallisesta hankkeesta on ilmestynyt useita julkaisuja. 10

11 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Vesistöjen vedenkorkeushavainnot; valtakunnallisten havaintoasemien kunnossapito Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro C02104 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Erikoistutkija Marja Reuna Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen (015) (015) Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, ESA, (015) , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, ESA, (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Huolehtia valtakunnallisten vedenkorkeushavaintoasemien kunnossapidosta. Havaintoasemilla kerätään reaaliaikaisia ja havaintoihin perustuvia vedenkorkeustietoja laajalle käyttäjäkunnalle. Työtehtävissään hydrologista tietoa tarvitseville osa tiedoista välitetään suoraan; muita tarvitsijoita palvellaan pääasiassa tiedotusvälineiden kautta. Tuotetaan tarkistettuja vedenkorkeuden aikasarjoja laajalle käyttäjäkunnalle. Käyttötarpeet liittyvät mm. vesivarojen käyttöön ja hoitoon, vesientutkimukseen ja vesien suojeluun. Tuotetaan perustietoja vesivaroista eri toiminnan harjoittajia varten. Arvioidaan tarvittaessa vesitilanteiden poikkeuksellisuutta esim. korvauskysymyksistä päätettäessä. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta 1988 jatkuva Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. - ympäristökeskuksen alueella on 19 valtakunnallista vedenkorkeusasemaa, joista 5 on Procol-asemaa (paikallinen havaitsija), 2 Telog- ja 2 CWMS-automaattiasemaa - vedenkorkeusasemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) - havaitsija lähettää tiedot suoraan SYKE:n vesivarayksikköön Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 11

12 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Vesistöjen virtaamahavainnot, valtakunnalliset asemat Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro C02105 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Hydrologi Matti Ekholm Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen (015) (015) Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, ESA, (015) , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, ESA, (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Tuottaa reaaliaikaisia virtaamatietoja laajalle käyttäjäkunnalle. Työtehtävissään hydrologista tietoa tarvitseville tiedot välitetään suoraan; muita tarvitsijoita palvellaan pääasiassa tiedotusvälineiden kautta. Tuottaa tarkistettuja virtaaman aikasarjoja laajalle käyttäjäkunnalle. Käyttötarpeet liittyvät mm. vesivarojen käyttöön ja hoitoon, vesientutkimukseen ja vesien suojeluun. Tuottaa perustietoja vesivaroista eri toiminnan harjoittajia varten. Arvioida tarvittaessa vesitilanteiden poikkeuksellisuutta esim. korvauskysymyksistä päätettäessä Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. - ympäristökeskuksen alueella on 7 valtakunnallista virtaama-asemaa Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 12

13 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Pienten hydrologisten alueiden seuranta ja tutkimus Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro A03030 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Tutkimuspäällikkö Seppo Rekolainen Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen (015) (015) Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, ESA, (015) , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, ESA, (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Maa-alueelta tapahtuvan valunnan suuruuden selvittäminen. Hankkeen aloituspäivämäärä 1980 Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. - ympäristökeskuksen alueella on 2 valtakunnallista pientä hydrologista havaintoaluetta: - Juonisto, Haukivuori (havainnointi ESA:n toimesta) - Syväjoki, Savonlinna (havainnointi keskeytetty) - valunnan mittaus tapahtuu mittapadon avulla jatkuvana ympäri vuoden (paikallinen havaitsija) - mittapadon yhteydessä piirtävä vedenkorkeusmittari - alueella sademittari (paikallinen havaitsija) IL:n vastuu - havaitsija lähettää tulokset suoraan SYKE:en - alueella suoritetaan lumen linjamittaus tiheys/syvyys + roudan mittaus (ympäristökeskus) - asemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 13

14 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Pohjavesiasemien seurantaohjelma (entinen Geohydrologinen seuranta) Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro C02111 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Geohydrologi Risto Mäkinen Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen (015) (015) Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, ESA, (015) , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, ESA, (015) Tutkimusmestari Harri Huotari, ESA, Tutkimusmestari Viktor Laitala, ESA, Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Seurata erilaisissa ilmastollisissa sekä maa- ja kallioperägeologisissa olosuhteissa luonnontilaisen pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua sekä suotautuvien vesien määrää ja laatua. Tuottaa ajantasaista pohjaveden pinnankorkeustietoa laajalle käyttäjäkunnalle. Tuottaa aikasarjoja pohjaveden pinnankorkeustilanteen muutoksista eri puolilla maata. Hankkeen aloituspäivämäärä 1976 Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueen pohjavesiasemat, joilla tutkimus tapahtuu: Pertunmaa, Kolunoja Pieksänmaa, Naakkima Puumala, Pistohiekka Heinävesi, Särkelä, vain kunnossapito - pohjaveden korkeuden määritys havaintoputkista ja limnigrafin avulla kaivosta (paikallinen havaitsija) - routa ja lumi talvikautena (paikallinen havaitsija) - pohjavesinäytteet 4 kertaa vuodessa : 1) luminäytteenoton yhteydessä maaliskuun puolessa välissä, 2) kevätsulamisen jälkeen toukokuussa, 3) loppukesästä syyskuun alussa ja 4) syksyllä marraskuussa, kun syyssateet ovat nostaneet pohjaveden pintoja. - luminäytteet maaliskuun puolessa välissä samaan aikaan pohjavesinäytteiden kanssa - lysimetrivesinäytesarja Pistohiekan pohjavesiasemalta 5 kertaa vuoden aikana - pohjavesiasemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) 14

15 Näytteistä analysoidaan: Pohjavesinäytteet Luminäytteet Lysimetrinäytteet Analysoi lämpötila ESA happi Savolab Oy ph ph ph " sähkönjohtavuus sähkönjohtavuus sähkönjohtavuus " alk. alk. alk. " N tot N tot N tot " NO 3 -N NO 3 -N NO 3 -N " NH 4 -N NH 4 -N NH 4 -N " P tot P tot P tot " PO 4 -P PO 4 -P PO 4 -P " Fe Fe Fe " Cl Cl Cl " SO 4 SO 4 SO 4 JyU/YMTK Mn Mn Mn Savolab Na Na Na JyU/YMTK K K K " Ca Ca Ca " Mg Mg Mg " Cu Cu Cu SYKE Ni Ni Ni " Zn Zn " Pb Pb Pb " Cd Cd Cd " Al Al Al " SiO 2 SiO 2 SiO 2 JyU/YMTK F F F JyU/YMTK org.c. org.c org.c JyU/YMTK Hg Hg SYKE Hopea " Arseeni " Boori " Barium " Beryllium " Vismutti " Koboltti " Kromi " Litium " Molybdeeni " Rubidium " Antimoni " Seleeni " Strontium " Torium " Tallium " Uraani " Vanadiini " Jatketaan vuonna 2001 aloitettua vedenpinnan korkeuden havainnointia kolmessa talousvesikaivossa, jotka sijaitsevat Pieksänmaalla, Rantasalmella ja Ristiinassa. Havainnot tehdään ympäri vuoden kerran viikossa. Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 15

16 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Muiden hydrologisten havaintoasemien tarkastus ja kunnossapito - sade, lumi, haihdunta (C02101, C02102, C02103) - roudan seuranta (C02112) - jää- ja lämpötilahavainnot (C02106, C02107) Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro E4304 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Marja Reuna/Jukka Järvinen/Risto Mäkinen Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen (015) (015) jarmo.kivi nen@ymparisto.fi Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, ESA, (015) , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, ESA, (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Selvittää vuosittain muiden hydrologisten havaintopaikkojen kuin vedenkorkeusasemien kunnostustarpeet, ja poistaa havaitut puutteet tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta 16

17 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. Lumihavainnot Ympäristökeskuksen alueella olevat valtakunnalliset lumiasemat: Haukivuori, Pitkäaho Heinävesi Pieksämäki Ristiina, Löytö Savonlinna, Juvola Savonlinna, Haapala Huom. Haukivuori, Juonistonoja = lumilinja, joka havaitaan ympäristökeskuksen toimesta - lumihavainnot tehdään mittaamalla syvyys lumisauvalla sekä tiheysmittaus lumipuntarilla (paikallinen havaitsija) - havaitsija lähettää tiedot suoraan Suomen ympäristökeskukseen - asemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) Routahavainnot Ympäristökeskuksen alueella on 3 kpl valtakunnallisia roudanmittausasemia: Sulkava, Niittynen Mikkeli, Karila Heinävesi, Kerma - roudan mittaus tapahtuu metyleeni-siniputkista (paikall. havaitsija) - havaitsija lähettää tiedot suoraan Suomen ympäristökeskukseen - asemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) Jää- ja lämpötilahavainnot Ympäristökeskuksen alueella on 2 kpl valtakunnallisia jää- ja yksi pintaveden lämpötila-asema (paikallinen havaitsija) Savonlinna, Oravi (jää + pintaveden lämpötila) Haukivuori, Asemakylä (ainoastaan jäähavainnot) - havaitsija lähettää tiedot suoraan Suomen ympäristökeskukseen - asemien kunnossapito ja vuositarkastus (ympäristökeskus) Julkaisusuunnitelma Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 17

18 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Pienehköjen järvien vedenkorkeushavainnot ja virtaamatiedot Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Etelä-Savon ympäristökeskus Tehtävänro 423 Projektinro E4303 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Limnologi Jarmo Kivinen Osoite Puhelin Telefax Jääkärinkatu Mikkeli (015) (015) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Muut hankkeeseen osallistuvat Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, ESA, (015) , yhdyshenkilö Tutkimusmestari K-E. Mattsson, ESA, (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Saada tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatehtäviin sekä tulvavahinkojen arviointiin tarvittavaa hydrologista tietoa vesistöistä, jotka eivät kuulu Suomen ympäristökeskuksen ohjelmoiman havaintoverkoston piiriin. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta 1970 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Ympäristökeskuksen alueella on tällä hetkellä 31 kpl vähintään kerran kuukaudessa, tulva -aikana useammin, havaittavaa vedenkorkeusas teikkoa. Tiedot arkistoidaan ympäristökeskuksessa. Havaintoverkostoa ylläpidetään käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Pyritään varmistamaan verkoston ylläpidon mahdollistava rahoitus (n /a). Kehitetään verkostoa tarpeiden ja rahoitusmahdollisuuksien mukaan. Vedenkorkeustiedot tallennetaan atk-rekisteriin (Hertta). Tiedoista tehdään graafiset esitykset ympäristökeskuksen www-sivuille. Vedenkorkeusasemat tarkistetaan vuosittain. Virtaama-aineistoa kerätään vuosittain. Pyritään saamaan ao. järvistä riittävällä tarkkuudella oleva purkautumiskäyrä. Julkaisusuunnitelma Näiden ja valtakunnallisten vedenkorkeusasemien tuloksia käytetään 3-4 kertaa vuodessa tehtävässä tiedotusvälineille jaettavassa hydrologisessa tiedotteessa sekä viikoittaisiin asiakkaiden kyselyihin vastaamiseen. Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut 18

19 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Jokien veden laadun seuranta (EUROWATERNET) Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 424 Projektinro A03001 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Tutkimuspäällikkö Jorma Niemi Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat Hydrobiologi Pekka Sojakka, ESA, p. (015) ESA:n tutkimusmestarit (015) (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeessa seurataan jokien veden laadun kehittymistä pitkällä aikavälillä fysikaalis-kemiallisten ja biologisten muuttujien avulla. Hanke täyttää Euroopan ympäristökeskuksen (European Environment Agency) pintavesien seurannalle asetetut vaatimukset. Tämän ns. EUROWATERNET- verkon tavoitteet on esitetty julkaisuissa: "S.Nixon, J.Grath and J.Bogestrand Eurowaternet - The European Environment Agengy's Monitoring and Information Network for Inland Water Resources. Technical Guidelines for Implementation, Technical Report no.7. European Environment Agency" ja "Niemi et al The Finnish Eurowaternet - with information about Finnish water resources and monitoring strategies. The Finnish Environment 445. pp.62. Finnish Environment Institute". Verkon avulla hankitaan tietoja paitsi EEAn EUROWA- TERNET- verkkoa varten myös seuraaviin hankkeisiin: GEMS, EEC 77/795 ja kalavesidirektiivi. Verkkoa kehitetään lähivuosina, jotta se täyttäisi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin seurannalle asettamat vaatimukset. Tämän direktiivin mukainen seurantaverkko on oltava toiminnassa joulukuusta 2006 lähtien. Hankkeen aloituspäivämäärä 1962 jatkuva Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet ESA:n alueella on 6 havaintopaikkaa. Niiden luokittelussa käytetään seuraavia symboleja, jotka on esitetty edellä mainitussa EEA:n julkaisussa. * R = Lähellä luonnontilaa olevat puhtaiden alueiden joet, ns. vertailupaikat ( reference sites), 2 kpl * F = Joet, joilla seurataan jokien kuljettamia ainemääriä (flux sites), - kpl * I = Kuormitetut joet (impact sites), 3 kpl. Pääasiallisen kuormitustyyppi on ilmoitettu suluissa seuraavasti: U = asutuksen vaikutus ( urban) PP = metsäteollisuus ( pulp and paper) OI = muu teollisuus (other industry) D = hajakuormitus (diffuse loading) FF = kalanviljely (fish farming) PM = turvetuotanto ( peat mining) * Tr = Valtakunnan rajan ylittävät joet (transboundary sites), - kpl * B = Alueen veden laadun kannalta tyypilliset ja edustavat joet (basic sites), 2 kpl 19

20 Havaintopaikka Ykp Yki Va Kunta Virt.ast. MQ F km 2 Symboli m 3 /s HAAPAKOSKI PIEKSÄNMAA B(U) LÄSÄKOSKI KANGASNIEMI R KONNUSJOKI JUVA I(D,U) velv.tarkkailu NYKÄLÄNJOKI HAUKIVUORI 221 I(D) JUONISTON MITTAPATO HAUKIVUORI I(D) HUOSIOSJOKI JUVA 140 R, B Näytteenotto: Näytesyvyys: 1 m Havaintotiheys: , , , ja (siis vähintään 4 krt/v) ja tämän lisäksi yli- ja alivirtaamakausien havainnot mikäli ne eivät sisälly jo mainituille ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. Analysoidaan: Lämpötila TEMP;; ESA Cl CL;F;IC JYU/YMTK Happi O2D;;TI Savolab Oy SO4 SO4;F;IC " Happi % O2S;;TI " Fe FE;D11;SP Savolab Oy Sameus, Hach TURB;;TUA " Mn MN;D11;SP " Kiintoaine SS;F3;GVS " Al AL;;AAG JYU/YMTK Sähkönjoht. COND;;CNA " K K;;AAF " Alkalinit. Gran ALK;;TIH " Ca CA;;AAF " PH PH;;EL " Mg MG;;AAF " Väri CNR;;CM " Na NA;;AAF " COD Mn CODMN;;TI " Org.C/TOC TOC;;IR " Kok.N NTOT;D11;SP " SiO2 SIO2;;SP " NO 2 +NO 3 NO23N;;SP " NH4-N NH4N;;SP " Kok.P PTOT;D11;SP " PO4-P PO4P;;SP " Julkaisusuunnitelma -Yhteenvetoja seurantatuloksista alan ammatillisiin lehtiin - Tietojen toimittaminen eri tahoille (Hydrologinen vuosikirja, Tilastollinen vuosikirja, EEC 77/795 tietojen vaihto, GEMS, Ympäristökatsaus) - Velvoitetarkkailuraportit - Veden laadun luokittelu Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Valtakunnallisesta hankkeesta on ilmestynyt useita julkaisuja. Lisäksi vedenlaatutietoja on toimitettu mm. Hydrologiseen vuosikirjaan ja Tilastolliseen vuosikirjaan. 20

21 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Veden laadun seuranta järvisyvänteillä (EUROWATERNET) Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 424 Projektinro A03002 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Vanhempi tutkija Sari Mitikka Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat Hydrobiologi Pekka Sojakka, ESA, p. (015) ESA:n tutkimusmestarit (015) (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Järviemme veden laatua seurataan EUROWATERNET- seurantaverkolla, joka täyttää Euroopan Ympäristökeskuksen pintavesien seurannalle asettamat vaatimukset. Verkkoon on valittu pääsääntöisesti havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa järviseurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Verkko on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta Verkko palvelee myös EU:n ns. kalavesidirektiivin (78/659/ETY) ja nitraattidirektiivin (92/676/ETY) vaatimaa seurantaa. Verkkoa kehitetään lähivuosina edelleen, jotta se täyttäisi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) vaatimukset ns. perusseurannan osalta. Hankkeen aloituspäivämäärä 1965 Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Havaintopaikat on jaettu tyyppeihin EUROWATERNETin ohjeiden mukaisesti: L large; yli 100 km 2 altaat LR large reference; yli 100 km 2 altaat, jotka soveltuvat myös ko. vesistöalueen referenssikohteeksi LI large impact; sekä suurten järvien että impact-järvien verkkoon kuuluva paikka B basic; alle 100 km 2 järvialtaat, jotka kuvaavat tyypillistä vedenlaatua ko. vesistöalueella R reference; pienemmät kuin 100 km 2 referenssijärvet I impact; vaikutuspisteet, pistemäisen kuormituksen tai säännöstelyn vaikutus A hajakuormituskohteet (maa- ja metsätalous, haja-asutus), pääpaino maataloudessa 21

22 Havaintopaikat Va Nimi =x Tyyppi Ohjelma Kasvipl. A03003 Pohjael.+ eläinpl ANNILANSELKÄ 097 ESA ei tee I VELVO ISO-HAUKIVESI 37 x L INT KANGASJÄRVI 045 ESA ei tee I VELVO KERMAJÄRVI 28 x B KYYVESI 84 x L LIETVESI 42 B LOUHIVESI 44 B LUONTERI 43 x L HEPOSELKÄ 35 B KALA+VELVO PIEKSÄNJÄRVI 020 ESA ei tee I VELVO PIHLAJAVESI 38 Esa ei tee B VELVO PURUVESI 39 x L PUULAVESI 85 x L PYHÄJÄRVI 014 R PYTTYSELKÄ 36 x LR SIITINSELKÄ 134 I KALA+VELVO SUONNE 74 x L VÄISTÖNSELKÄ 40 B VALVATUS 112 A MAATAL 2004 INT = A03003 (intensiiviasema) VELVO = velvoitetarkkailu KALA = kalavesidirektiivi VUOSIEN VALTAKUNNALLINEN VERKKO (havaintopaikkaluettelossa x:llä merkityt, 8 kpl): Määritysryhmät talvikerrostuneisuus kesäkerrostuneisuus syystäyskierto määritysryhmät ABC määritysryhmät ABDG määritysryhmät ABC Näytteenoton ajankohdat ja syvyydet määritysryhmittäin Tavoitteena on ajoittaa näytteenotto kerrostumakausien lopulle. Lämpötila- ja happikerrostuneisuuden sekä harppauskerroksen syvyyden määrittämiseksi (määritysryhmä A) näytteet otetaan vähintään 5 m:n välein. Harppauskerroksen alapuolelta voidaan syvissä järvissä näytteet ottaa 10 m:n välein. h : vesipatsaan keskisyvyys 2h-1 : metri pohjan yläpuolelta Mikäli järven kokonaissyvyys on sellainen, että 5 m ja h:n väli on pienempi kuin 5 metriä, otetaan vain 5 m:n syvyys. 1) Talvikerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen ajankohta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä B 1 m, 5 m, h, 2h-1 Määritysryhmä C 5 m ja h Määritysryhmä F 1 m, 5 m, h, 2h-1 (vain intensiiviasema Iso-Haukivesi 37) Liukoinen PO 4 -P (määritysryhmä F) otetaan maaliskuussa määritysryhmä B:n tavoin intensiiviasemalta. Tämä muuttuja on lisätty myös intensiiviseurannassa olevien järvien (kts. hanke A03003 'Järvien biomonitorointi') touko-elokuun näytteenottojen yhteyteen. 2) Kesäkerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen havaintoajankohta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä B 1 m, 5 m, h, 2h-1 Määritysryhmä D 0-2 m (klorofylli) Määritysryhmä G 0-2 m Kaukokartoituksen tarpeita varten on elokuun näytteenottoon lisätty absorbtiokerroin (400 ja 750 nm), kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö (määritysryhmä G). Ryhmän G määritysten näytteenotto suoritetaan samasta 0-2 m:n kokoomanäytteestä kuin klorofylli (määritysryhmä D). Minimivaatimuksena on, että klorofylli ja absorptiokerroin sisältyvät kaikkien 8 aseman elokuun ohjelmaan. Määritysryhmä G on lisätty myös intensiiviseurannassa olevien järvien (kts. hanke A03003 'Järvien biomonitorointi') näytteenottojen yhteyteen. Intensiiviasemalla Iso-Haukivesi 37 määritetään ryhmä G yllä olevan minimivaatimuksen mukaisesti 5 kertaa touko-elokuun aikana. 22

23 3) Syystäyskierto; ohjeellinen havaintoajankohta Näkösyvyys määritetään aina. Lämpötilamittauksin varmistetaan, että kohdejärvi kiertää termisesti. Määritysryhmä A Lämpötila 5 m tai 10 m välein Happipitoisuus 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä B h Määritysryhmä C h Määritykset ryhmä A: ryhmä D: lämpötila TEMP;; ESA a-klorofylli CP;E12; Savolab Oy happi O2D;;TI Savolab Oy happi-% O2S;;TI " ryhmä E: Se SE;;PLM - ryhmä B: sameus TURB;;TUA Savolab Oy ryhmä F: sähkönjoht. COND;;CNA " liuk. PO 4 -P PO4P;F6;SP Savolab Oy alkalinit. Gran ALK;;TIH " Nuclepore 0,4µm ph PH;;EL " väri CNR;;CM " ryhmä G: COD Mn CODMN;;TI " absorptiokerroin ABSC4;F4; SP Savolab Oy kok. N NTOT;D11;SP " (400 ja 750 nm) ABSC75;F4;SP " NO 2 -N+NO 3 -N NO23N;;SP " kiintoaine SS;F4;GVS " hehkutushäviö SS;F4;GW " NH 4 -N NH4N;;SP " kok. P PTOT;D11;SP " ryhmä H: PO 4 -P PO4P;;SP " NO 2 -N NO2N;;SP Savolab Oy Cl CL;F;IC JyU/YMTK petrolihiilivedyt näkö, maku ESA SO 4 SO4;F;IC JyU/YMTK fenoliyhdisteet näkö, maku ESA Fe FE;D11;SP Savolab Oy BOD 7 BOD;N2; JyU/YMTK Mn MN;D11;SP " HOCl HCLO;;TI Savolab Oy kok. Zn ZN;D1;PLM JyU/YMTK ryhmä C: liuennut Cu CU;F1;PLM JyU/YMTK Al AL;;AAG JyU/YMTK kiintoaine SS;F1;GVS Savolab Oy K K;;AAF JyU/YMTK veden kovuus CAMG;;AAF Savolab Oy Ca CA;;AAF JyU/YMTK Mg MG;;AAF JyU/YMTK Na NA;;AAF JyU/YMTK Org.C/TOC TOC;;IR JyU/YMTK SiO 2 SIO2;;SP JyU/YMTK KALAVESIDIREKTIIVI (78/659/ETY) Kalavesidirektiivin tarkoittamien alueiden seurantaan on Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueelta valittu 2 järvihavaintopaikkaa, jotka ovat myös velvoitetarkkailussa. Näytteet otetaan pääsääntöisesti 12 kertaa vuodessa. järvi vno havaintopaikka tyyppi Haukivesi Heposelkä 35 B Haukivesi Siitinselkä 134 I Määritykset ja näytteenottofrekvenssi määräytyvät useimmiten direktiivistä. Syvyyksiä ei direktiivissä mainita, joten ohjelmaan on valittu tarkoituksenmukaisimmat syvyydet. 1. Lämpötila (määritysryhmä A) viikoittain lämpökuormituslähteen alapuolella, muuten muun näytteenoton yhteydessä: 1 m, 2h-1 m, vertikaali 5 m:n välein. Koska varsinaisia lämpökuormituslähteitä ei ole valituilla alueilla, mitataan lämpötila kuukausittain. 2. O 2 ja O 2 % (määritysryhmä A) kuukausittain siten, että saadaan tieto epäedullisimmasta happitilanteesta: 1 m, 2h-1 m, vertikaali 5 m:n välein. 3. ph (määritysryhmä B) kuukausittain syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. 23

24 4. kiintoaines (määritysryhmä H) touko-elokuussa kerran kuukaudessa syvyydeltä 1 m. Suodatin on kalvosuodatin 0,45 µm. 5. BOD 7 (määritysryhmä H) vähintään kaksi kertaa vuodessa kerrostumakausien loppupuolella syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. Direktiivi ei selkeästi määrää näytteenottofrekvenssiä BOD:lle. 6. Kokonaisfosfori (määritysryhmä B) vähintään kaksi kertaa vuodessa kerrostumakausien loppupuolella syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. Direktiivi ei selkeästi määrää näytteenottofrekvenssiä kok. P:lle. 7. Nitriittityppi NO 2 -N (määritysryhmä H) vähintään kaksi kertaa vuodessa kerrostumakausien loppupuolella syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. Direktiivi ei selkeästi määrää näytteenottofrekvenssiä nitriitille. 8. Fenoliyhdisteet (määritysryhmä H), tehdään makuun perustuva tutkimus ainoastaan, jos oletetaan, että fenoliyhdisteitä on. 9. Petrolihiilivedyt (määritysryhmä H) kuukausittain näköön perustuvalla tutkimuksella, ja makuun perustuva tutkimus ainoastaan, jos oletetaan, että hiilivetyjä on. 10. Ionisoimaton ammoniakki NH 3 (määritysryhmä B) kuukausittain syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. Arvioidaan kokonaisammoniumin, ph:n ja lämpötilan avulla. 11. Kokonaisammonium NH 4 (määritysryhmä B) määritetään kuukausittain syvyyksiltä 1 m ja 2h-1 m. 12. Kokonaisjäännöskloori HOCl (määritysryhmä H) kuukausittain 1 metristä. 13. Kokonaissinkki Zn (määritysryhmä H) kuukausittain 1 metristä. Veden kovuus tiedettävä. 14. Liuennut kupari Cu (määritysryhmä H). Direktiivi ei selkeästi määrää näytteenottofrekvenssiä kuparille, tehdään siis 1 metristä vähintään kaksi kertaa vuodessa kerrostumakausien loppupuolella. Veden kovuus tiedettävä. IMPACT- PAIKAT Nämä havaintopaikat (tyyppi I) on valittu pääosin vesistöjen velvoitetarkkailusta ja niillä on siis toimiva tarkkailuohjelma. Ohjelmat tarkistetaan siten, että kalavesidirektiivin raportointiin valituilta paikoilta määritetään em. kohdassa mainitut muuttujat. Samalla tarkistetaan, että ohjelmassa on myös ne muuttujat, joita käytetään vesistöjen yleisen käyttökelpoisuuden luokittamisessa: kokonaisfosfori, näkösyvyys, klorofylli, sameus, väri, happitilanne, levähaitat, ja kuormituksen tyypistä riippuen myös fekaaliset streptokokit ja koliformiset bakteerit sekä haitta-aineet. Ravinteet ja niiden jakeet (kok. P, PO 4 -P, kok. N, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N) olisi syytä kuulua jokaisen impact-paikan ohjelmaan. Näytteenottofrekvenssin tulisi olla vähintään kahdesti vuodessa, talvi - ja kesäkerrostuneisuuden loppuvaiheilla. MAATALOUDEN VESISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA Maatalouden vesistövaikutusten seurannan havaintopaikaksi (tyyppi A) on Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueelta valittu Nimi vno pinta-ala, ha valuma-alue km 2 pelto-% Valvatus ,1 15 Näytteenotossa pyritään saamaan aikasarja järven syvännealueelta. - yksi havaintokerta talvikerrostuneisuuden lopulla (1. III-IV) - kolme havaintokertaa kesä-syyskuussa (2. VI, 3. VI-VIII, 4. VIII-IX) - tarkistetaan kerrostuneisuus lämpötilamittauksella 1-3 metrin välein - mitataan näkösyvyys - levähaitan arvio näytteenoton yhteydessä asteikolla 0-3 (0=ei havaittavissa, 1=havaittu, 2=runsaasti, 3=erittäin runsaasti) ja levänäyte runsaasta tai erittäin runsaasta kukinnasta 24

25 Näytteet ja määritykset lämpötila TEMP;; 1-3 metrin välein ESA happi O2D::TI 1 m ja 2 h-1 m Savolab Oy happi-% O2S;;TI " " sähkönjoht. COND;;CNA " " ph PH;;EL " " sameus TURB;;TUA " " kok. N NTOT;D11;SP " " NO 3 -N+NO 2 -N NO23;;SP " " NH 4 -N NH4N;;D11; SP " " kok. P PTOT;D11;SP " " liuk. PO 4 -P PO4P;F6;SP " " Nuclepore 0,4 µm - kiintoaine SS;F6;GVS " " Nuclepore 0,4 µm - a-klorofylli CP;E12; 0-2 m " MUUT HAVAINTOPAIKAT Lietvesi 42 Louhivesi 44 Pyhäjärvi 014 Väistönselkä 40 liitetään verkkoon vuosien valtakunnallisen verkon näytteenotto-ohjelman mukaisesti eli talvikerrostuneisuus määritysryhmät ABC kesäkerrostuneisuus määritysryhmät ABD syystäyskierto määritysryhmät ABC BIOLOGINEN SEURANTA JÄRVILLÄ Järvien biologisesta seurannasta on esitetty havaintopaikkaluettelossa kooste. Kasviplanktonin kohdalla on taulukossa esitetty seurantajaksolle rotaatio. Intensiiviseurannan järvillä kasviplanktonnäytteet kerätään joka vuonna, kuten myös eläinplankton- ja pohjaeläinnäytteet. Biologisesta seurannasta on lisäksi erillinen hankekuvaus 'Järvien biomonitorointi' A Julkaisusuunnitelma - yhteenvetoja seurantaverkosta ja sen tuloksista ammatillisiin lehtiin - Ympäristö-lehden katsaukset - aluekeskuskohtainen raportointi - eri tilastot, kuten tilastokeskus, EEA, OECD - velvoitetarkkailuraportit - veden laadun luokittelu Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Valtakunnallisesta hankkeesta on ilmestynyt useita julkaisuja. 25

26 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Järvien biomonitorointi (EUROWATERNET) Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 424 Projektinro A03003 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Hydrobiologi Liisa Lepistö Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat Hydrobiologi Pekka Sojakka, ESA, p. (015) ESA:n tutkimusmestarit (015) (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeessa selvitetään järvien veden laatua ja siinä tapahtuvia pitkäaikaisia muutoksia biologisten muuttujien (kasvi - ja eläinplankton ja pohjaeläimet) avulla. Seuranta toteutetaan projektin A03002 osana, joka toimii EUROWATERNET-seurantaverkkona. Havaintopaikoilla seurataan kasviplanktonin diversiteettiä, määrää ja koostumusta kolmen vuoden välein heinäkuussa toistettavalla näytteenotolla ja samalla tehdään ohjelman mukaiset fysikaalis-kemialliset mittaukset. Intensiiviasemilta otetaan kasvi - ja eläinplanktonnäytteet edelleen viisi kertaa kesässä (touko-elokuussa) ja samalla tehdään ohjelman mukaiset fysikaalis-kemialliset mittaukset. Pohjaeläinnäytteet kerätään intensiivijärviltä lokakuun lopulla. Makrofyyttiseurantaa ja perifytonviljelyä ei toteuteta vuosina Menetelmän kehittelyn edetessä voidaan nämä myöhemmin liittää seurantaohjelmaan. Velvoitetarkkailuun liittyvän planktonseurannan tulosten vertailtavuutta lisätään järjestämällä koulutusta ja neuvontaa. Hankkeen aloituspäivämäärä 1963 Hankkeen valmistumisajankohta Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Hankkeen A03003 havaintopaikat kuuluvat projektin A03002 havaintoverkkoon. Intensiiviseurannan Etelä- Savon ympäristökeskuksen alueella oleva järvihavaintopaikka vuosina on Iso-Haukivesi 37 Kasvi- ja eläinplanktonnäytteet 1. näytteenotto: toukokuun 20. päivänä ± 3 pv 2. näytteenotto: kesäkuun 20. päivänä ± 3 pv 3. näytteenotto: heinäkuun 10. päivänä ± 3 pv 4. näytteenotto: heinäkuun 31. päivänä ± 3 pv 5. näytteenotto: elokuun 20. päivänä ± 3 pv Kasviplanktonnäytteet otetaan 0-2 m:n profiilinäytteinä (putkinoudin) ja eläinplanktonnäytteet 0-5 m:n ja 5-10 m:n profiileina (1 metrin noudin Sormunen tai Limnos, haavin silmäkoko 50 µm). Kerätty näytemäärä lasketaan haavin läpi. Noutimen tyyppi ja tilavuus sekä haavin silmäkoko on merkittävä näytetunnistetarraan. 26

27 Planktonnäytteiden yhteydessä otettavat fys. -kemialliset näytteet Kokoomanäytteistä analysoidaan Savolab Oy:ssä: a-klorofylli, kok. P, PO 4 -P, liukoinen PO 4 -P (PO 4 ; suodattamaton ja suodatettu, Nuclepor polykarbonaatti, 0,4 µm), kok. N, NO 3 -N+NO 2 -N, NH 4 -N. Lämpötila mitataan, ja sameus, ph, väriluku, happi sekä hapen kyllästysaste analysoidaan syvyyksiltä 1 m ja pohja- 1m. Näytteenoton yhteydessä mitataan aina näkösyvyys. Kaukokartoituksen tarpeita varten on intensiiviaseman analyyseihin lisätty absorbanssikerroin, kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö. Analyysit tehdään samasta 0-2 m:n kokoomanäytteestä kuin klorofylli. Jos aluekeskuksen resurssit eivät riitä kaikkiin näihin analyyseihin, voidaan hehkutushäviö jättää analysoimatta. Myös kiintoaineen pois jättämistä voidaan harkita, mutta klorofylli ja absorbanssikerroin tulee sisältyä aseman ohjelmaan touko-elokuun aikana. Pohjaeläinnäytteet ja niiden yhteydessä otettavat fys. -kemialliset näytteet Pohjaeläinnäytteet otetaan intensiivijärveltä vuosittain välisenä aikana kahdelta havaintopaikalta altaan maksimisyvyydestä ja ns. välisyvyydestä (Iso-Haukivesi 300), joka on maksimisyvyys jaettuna kahdella. PIVETiin on perustettu tälle pisteelle oma havaintopaikka. Näytteenotto suoritetaan SYKE:n ohjeiden mukaisesti. Pohjaeläinten näytteenoton yhteydessä otetaan vesinäytteet kummaltakin havaintopaikalta (syvänne- ja välisyvyys). Pintavesikerroksesta (0-2 m) otetaan vesinäyte, josta analysoidaan a- klorofylli ja pohjan läheisestä vesikerroksesta (1 m pohjasta) analysoidaan seuraavat määritykset: lämpötila, O 2, väriluku, COD Mn, kok. P, kok. N, ph ja alkaliniteetti. Kasvi - ja eläinplanktonnäytteet sekä pohjaeläinnäytteet lähetetään osoitteella: Reija Jokipii/ Maija Niemelä Suomen ympäristökeskus /YV Mechelininkatu 34 A, Helsinki (PL 140, Helsinki). Muut seurannan järvet (EUROWATERNET) Muilla kuin intensiiviseurantaan kuuluvilla järvillä tullaan biologisen seurannan näytteenottoa jatkamaan edelleen vain heinäkuussa kolmen vuoden rotaatiolla ja toistaiseksi otetaan vain kasviplanktonnäytteet. Näytteenoton keskittämisellä eri vuosina eri osiin maata pyritään ottamaan näytteet saman aikaisesti saman tyyppisiltä suurilmastoalueilta. Laajan seurantaohjelman puitteissa kasviplanktonnäytteet otetaan vain heinäkuussa, koska heinäkuinen kasviplanktonyhteisö edustaa kunkin järven kasvukauden perusyhteisöä, joka vallitsee kesäkerrostuneisuuden aikana, kun keväinen levämaksimi on päättynyt, eikä syysmaksimi ole vielä kehittynyt. Lisäksi useilta havaintopaikoilta on jo olemassa noin kolmenkymmenen vuoden ajalta tuloksia heinäkuun kasviplanktonin määrästä ja laadusta. Kasviplanktonnäytteet otetaan hankkeen A03002 mukaisesti 0-2 m:n profiilinäytteinä heinäkuun 10. päivänä ± 3 pv. Havaintopaikat ovat: Va Nimi Vuosi ANNILANSELKÄ HEPOSELKÄ ISO-HAUKIVESI KANGASJÄRVI KERMAJÄRVI KYYVESI LIETVESI LOUHIVESI LUONTERI PIEKSÄNJÄRVI PIHLAJAVESI PURUVESI PUULAVESI PYHÄJÄRVI PYTTYSELKÄ SIITINSELKÄ SUONNE VÄISTÖNSELKÄ VALVATUS Kokoomanäytteistä analysoidaan Savolab Oy:ssä: a-klorofylli, kok. P, PO 4 -P, kok. N, NO 3 -N+ NO 2 -N, NH 4 - N. Lämpötila mitattaan, ja sameus, ph, väriluku, happi sekä hapen kyllästysaste analysoidaan syvyyksiltä 1 m ja pohja- 1m. Näkösyvyys mitataan aina näytteenoton yhteydessä. 27

28 Hankkeen A03002 velvoitetarkkailun havaintopaikoista osaan liittyy kasviplanktonanalyysi. Nämä analyysit säilyvät edelleen osana velvoitetarkkailua, mutta vertailukelpoisen tuloksen saavuttamiseksi yhteistyötä SYKEn kasviplanktonryhmän kanssa tiivistetään (koulutus ja interkalibrointi). Mahdollisuuksia laajentaa myös pohjaeläinten näytteenottoa muille kuin intensiiviseurannan järville selvitetään. Näytteenotto tulisi myös olemaan kolmen vuoden välein, ns. rotaationa. Tulosten hyödyntäminen Kasviplanktonista analyysitulokset tallennetaan hydrobiologiseen rekisteriin ja fysikaalis-kemialliset tulokset PIVETin vedenlaaturekisteriin. Fysikaalis-kemiallisten määritysten ja kasviplanktontulosten tilastollisen käsittelyn avulla selvitetään eri vedenlaadunmuuttajien yhteyttä mm. rehevöitymiskehitykseen, erityisesti mineraalitypen ja suodatetun fosfaattifosforin (DRP) osuutta kasviplanktontuotannon minimitekijänä. Jatketaan seurantajärvien ryhmittelyä eri tyyppisiin järviin ja selvitetään seurantajärvien edustavuus suomalaisista järvityypeistä. Yhteistyötä järviluokituksessa Ruotsissa järviseurantadataa tuottavan Uppsalan ympäristölaitoksen (Institut of Environmental Assesment) kanssa tiivistetään. Kasviplanktonin vuodenaikaissukkession seuranta tulisi uusia kuukausittaisella näytteenotolla (vuodessa 12 näytettä) niissä järvissä, jotka on tutkittu vastaavalla tavalla vuosina Tutkimuksen ajankohtaa tullaan myöhemmin tarkentamaan (T&K-ohjelmassa). Julkaisusuunnitelma Jatketaan raporttien kokoamista kasviplanktonin määrästä ja koostumuksesta ja niihin vaikuttavista ympäristötekijöistä muilta vesistöaluilta. Raportteihin kerättyä dataa hyödynnetään vesipuitedirektiivin edellyttämässä luokittelussa. Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Valtakunnallisesta hankkeesta on ilmestynyt useita julkaisuja. 28

29 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Happamoitumisen seuranta pintavesissä Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 424 Projektinro A01002 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Erikoistutkija Jaakko Mannio Osoite Puhelin Telefax PL Helsinki (09) (09) Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat Hydrobiologi Pekka Sojakka, ESA, p. (015) Esan tutkimusmestarit (015) (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Pienten järvien kansallisen seurantaverkon tarkoituksena on tuottaa tietoa vedenlaadun pitkän aikavälin muutoksista erityisesti ilmateitse tapahtuvan happamoitumisen ja muun kuormituksen (raskasmetallit, pysyvät orgaaniset yhdisteet) kannalta. Myös ilmaston ja maankäytön muuttuminen voi heijastua näissä pienjärvissä, joihin ei tule pistekuormitusta. Intensiivisemmällä seurannalla selvitetään vuodenaikaisten vaihteluiden esiintymistä ja mahdollisia vaikutuksia eliöstöön. Seurantaverkko kuuluu ECE:n ilmansuojelusopimuksen vaikutusohjelmaan, jossa vesistöjen osalta painopistealueina ovat erityisesti trenditarkastelut ja eliöiden annos/vaste -suhteet. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta 1990 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Seurannan perustan muodostavat HAPRO-projektin aikana 1980-luvun lopussa vakiintuneet seurantakohteet. Kansainvälisten suositusten mukaisesti kiinnitetään huomiota mm. seurantajärvien edustavuuteen, typpiyhdisteiden dynamiikkaan ja humuksen aiheuttamaan luontaiseen happamuuteen. Seuranta sisältää tällä hetkellä neljä eri osahanketta: 1) Pienten järvien vuosiseuranta 2) ECE:n kansainvälinen vesistöjen arviointi- ja seurantaohjelma (ICP/Waters) 3) Tihennetty järviseuranta 4) Järvien kalaston seuranta (RKTL) Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella on vain osahankkeeseen 1) kuuluvia havaint opaikkoja. Valituista kohteista otetaan yksi pintavesinäyte (1 m) vuosittain täyskierron aikana syys-marraskuussa. Havaintopaikat KUKKAROJÄRVI RISTIINA TETRIJÄRVI SULKAVA SUURI SÄYNELAMPI JOROINEN SÄRKILAMMIT MÄNTYHARJU 29

30 Määritykset lämpötila TEMP;; ESA Mn MN;D11;SP Savolab Oy sähkönjoht. COND;;CNA Savolab Oy SiO 2 SIO2;;SP JYU/YMTK ph 1) PH;;EL " K K;;AAF " Gran alk. ALK;;TIH " Ca CA;;AAF " O 2 2) O2D;;TI " Mg MG;;AAF " O 2 % O2S;;TI " Na NA;;AAF " sameus TURB;;TUA " SO 4 SO4;F;IC " väriluku CNR;;CM " Cl CL;F;IC " COD Mn CODMN;;TI " F F_FIC " kok.p PTOT;D11;SP " TOC 3) TOC;;IR " kok.n NTOT;D11;SP " Al-frakt. 4) ALN;I;SP SYKE NO 3 NO23N;;SP " ALL;;SP " NH 4 NH4N;;SP " ALR;;SP " Fe FE;D11;SP " 1) mitattu ph-tulos on ilmoitettava tutkimuslaboratorion lähetteessä Al-fraktioanalyysejä varten 2) vain kerrostuneisuuden aikana (talvi -kesä) 3) suolahappo 4) 250 ml Nalgene-pullo, ei kestävöidä, huuhdeltava hyvin näytevedellä. Huom. Otetaan/lähetetään vain näytteitä, joiden ph < 6,2. Julkaisusuunnitelma - ECE-ohjelman raportoinnit 3 v. välein - kansallisia katsauksia happamoitumiskehityksestä tarpeen mukaan (ympäristökatsaus, EEA) Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Valtakunnallisesta hankkeesta on ilmestynyt useita julkaisuja. 30

31 SEURANTAHANKE Hankkeen nimi Sisävesien ympäristömyrkkyseuranta Hankkeen vastuuorganisaatio/yksikkö Suomen ympäristökeskus Tehtävänro 424 Projektinro A05028 Hankkeen vastuuhenkilö (nimike ja nimi) Biologi Tarja Nakari Osoite Puhelin Telefax (09) (09) Suomen ympäristökeskus/lab Hakuninmaantie Helsinki Tutkija Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Puhelin Telefax Limnologi Jarmo Kivinen Muut hankkeeseen osallistuvat FK Pertti Manninen, ESA, p. (015) Tutkimussihteeri Kirsti Muinonen, ESA, p. (015) (015) (015) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Valtakunnallisen ohjelman puitteissa seurataan haitallisten aineiden pitoisuuksia ja pitoisuuksien muutoksia sisävesialueilta pyydetyissä kaloissa ja simpukoissa. Tavoitteena on selvittää kertymien vaikutuksia ja merkitystä vesiekosysteemissä. Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen valmistumisajankohta 1978 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Seurantalajit, koot, määrät ja näytteidenottoajat: laji koko(noin) lukumäärä/paikka (noin) näytteenottoaika muikku 13 cm ± 4 cm 200 syys-lokakuu järvisimpukka 5 9 cm 100 elo-syyskuu hauki 50 cm ± 5 cm 10 huhti-toukokuu (n. 1 kg) paikka vuosi/laji vuosi/laji vuosi/laji Iso-Haukivesi 2003/Muikku 2004/Järvisimpukka 2005/Hauki Simpukoita sumputtamalla kesällä 1988 aloitettua orgaanisten klooriyhdisteiden seurantaa sellutehtaan resipienteissä (projekti I4565) jatketaan kesällä 2004 havaintopaikalla: Haukiveden eteläosa, Haapavesi ( ) Julkaisusuunnitelma Tulokset raportoidaan vuosittain SYKE:n julkaisusarjoissa. Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut Valtakunnallisesta hankkeesta on ilmestynyt useita julkaisuja. 31